Kalastusopas

Transkriptio

1 Suonteen kalastusalue Kalastusopas Julkaisija: Suonteen kalastusalue Joutsa-Hirvensalmi-Pertunmaa 1

2 Suonteen kalastusalueen toiminnasta Lukijalle! Tämän julkaisun tarkoituksena on selkeyttää kalastusmääräyksiä ja tehdä Suonteen kalastusalueen ja sen alueella kalastuskuntina toimivien osakaskuntien toiminta tutummaksi kalastajille. Suonteen kalastusalue käsittää Joutsan kunnan alueen sekä osia Hirvensalmelta ja Pertunmaalta. Hirvensalmella ja Pertunmaalla sijaitsevat Suonteen vesialueet liitettiin Suonteen kalastusalueen toimintapiiriin vuoden 2003 alusta. Kalastusalueen vesipinta-ala on nykyisellään yli hehtaaria. Suonne on alueen suurin järvi. Sen pinta-ala on 169 neliökilometriä. Vesialueiden omistajaryhmiä on lähes 100, joista 30 on järjestäytynyt yhteisaluelain mukaisesti toimiviksi kalastuslain tarkoittamiksi osakaskunniksi. Kalastusalueen toimintaa suunnittelee ja ohjaa osakaskuntien kokouksen valitsema 9-henkinen hallitus, jota johtaa vuosittain valittava puheenjohtaja. Muita toimihenkilöitä ovat kalastusalueen isännöitsijä, rahastonhoitaja ja 30 valantehnyttä kalastuksenvalvojaa. Kalastusalueen ja osakaskuntien keskinäinen yhteistyö on tiivistä. Esimerkiksi kaikki poikashankinnat tapahtuvat yhteishankintoina. Istutusten arvo on ollut viime vuosina yli euroa/vuosi. Saman tasoisina ne tulevat jatkumaan myös tulevina vuosina. Istutustoiminnat ovat olleet suunnitelmallisia. Kunkin kalalajin sopivuus istutusvesistöihin ja istutusalueisiin on tutkittu ennen istutuksia. Suonteen kalaston arvoa on lisätty viime vuosien aikana toteutetuilla onnistuneilla istutuksilla. Uutena kalalajina Suonteen järveen ja koskialueille on kotiutettu lohikaloihin kuuluva harjus. Vahvan muikkukannan ansiosta on taimenkanta voitu pitää runsaana. Myllynkoski on kunnostettu ja rauhoitettu poikastuotantoalueeksi. Tämän ansiosta taimenten ja harjusten luontainen lisääntyminen on turvattu. Vesialueiden hoidossa ja istutustoiminnoissa noudatetaan 5-vuotiskausiksi hyväksyttyä kalastusalueen vesistöjen käyttö- ja hoitosuunnitelmaa. Suonteen kalastusalue on antanut selkeät ja yhtenäiset kalastusmääräykset sekä käytettävien pyydysten että kalojen alamittojen osalta. Näistä on tarkempi selvitys toisaalla tässä oppaassa. Oppaassa on ilmoitettu painatushetkellä tiedossa olevat osakaskunnat ja niiden yhteyshenkilöt sekä kalastusalueen nimittämät kalastuksenvalvojat. Näiltä kaikilta saa tarvittaessa lisätietoja kalastukseen liittyvistä kysymyksistä. Tervetuloa kokemaan kalastuselämyksiä ja nauttiman upeista ja karuista korpimaisemista juotavan puhtaalla Suonteen järvellä! Kireitä siimoja ja painavia verkkosaaliita! Suonteen kalastusalue (K-S) Hallitus 2

3 VERKKOKALASTUS JA PYYDYSTEN MERKINTÄ Lähde: KALASTUSLAKI, KALASTUSASETUS, VESILAKI Verkkojen ja muiden seisovien pyydysten merkitseminen (Kalastuslaki 33 ) Kiinteät ja seisovat pyydykset on merkittävä niin, että ne ovat selvästi vesiliikenteen havaittavissa. Pyydyksiin tulee aina merkitä pyydysten asettajan nimi ja yhteystiedot. Pyydyksissä tulee lisäksi olla kalastusoikeuden osoittava merkki (muovinen ns. verkkomerkki), mikäli sellaisia kyseisellä alueella käytetään. (astuu voimaan ) Voimassa oleva laki määrää, että pyydysten näkyvyyttä osoittavana selvänä merkkinä hyväksytään vähintään puolitoista metriä vedenpinnasta nousevaan salkoon kiinnitetty neliönmuotoinen vähintään 30 senttimetriä korkea ja leveä lippu. Veden pintaan lasketun tahi pintaan tai pinnan läheisyyteen ulottuvan pyydyksen molempien päiden merkkisalot on kuitenkin varustettava kahdella päällekkäisellä 30 X 30 cm:n merkkilipulla. Merkkilippujen lisäksi on pyydyksen suunta ilmoitettava käyttämällä yhtä tai useampia selvästi erottuvia merkkikohoja, mehukannuja tms. Suonteen kalastusalue edellyttää verkkojen ja muiden seisovien pyydysten sijainnin merkitsemistä niin näkyvästi, että muut kalastajat ja veneilijät havaitsevat pyydysten sijainnin riittävän kaukaa ja helposti, jotta pyydysten kiertäminen onnistuu turvallisesti eivätkä kalastajat vahingossakaan laske verkkojansa ristiin. Pyydysten merkitseminen on pyydyksen asettajan velvollisuus, jolla hän turvaa oikeutensa mm. tilanteessa, jossa vene törmää pyydykseen. Pyydykset, merkkiliput jne. poistettava kalastuksen päätyttyä. (Kalastusasetus 21 ) Kalastuksen päätyttyä on pyydykset, sekä niihin kuuluvat merkit ja muut kalastukseen käytetyt tarvikkeet viipymättä poistettava vedestä. Samoin on poistettava tarpeettomaksi käynyt turo tai muu kalaveden hoidossa, kalanviljelyssä tai saaliin säilytyksessä käytetty laite tai rakennelma. Asetuksen mukaiset lippumerkit. Määräys koskee myös talvikalastuksessa käytettävää 16 :ssä tarkoitettua merkkiä. Kalastuspaikan varaaminen on erikseen kielletty 3

4 Veneväylällä kalastaminen kielletty seisovilla pyydyksillä Vesilaki kieltää asettamasta väylään väylän käyttämistä vaikeuttavaa estettä. Käytännössä tämän tulkitaan tarkoittavan, että kiinteitä ja seisovia pyydyksiä ei saa asettaa väyläalueelle väylän haraustason yläpuolelle. Avoimilla vesialueilla niitä ei myöskään tulisi asettaa 50 m lähemmäksi väyläaluetta. Kapeikoissa voidaan 50 m etäisyydestä tinkiä, mutta silloinkaan pyydykset eivät saa ulottua väyläalueelle. Veneitten tai pyydysten kiinnittäminen väyläpoijuihin on kielletty. Väylällä olevat pyydykset voidaan tarvittaessa poistaa pyydysten asettajan kustannuksella. Kalastusta muilla kuin kiinteillä ja seisovilla pyydyksillä ei väyläalueella ole kielletty (esim. troolaus ja vetouistelu). Väylällä kalastava kalastusalus ei saa kuitenkaan estää minkään aluksen navigointia väylällä. HUOM! Vesilaissa on määräys: Jos vesistössä kulkeva tahallisesti tai törkeällä varomattomuudella vahingoittaa väylän ulkopuolella olevaa pyydystä, vahinko on aiheuttajan korvattava. Kalastuslain mukaiset herrasmiessäännöt Eri kalastajaryhmien keskinäisen sovun säilymiseksi, on aiheellista noudattaa kalastuslain määräyksiä sekä osakaskuntien ja kalastuksenvalvojien antamia ohjeita. Kysy kalastuksenvalvojilta tai osakaskuntien yhteyshenkilöiltä, jos jokin tässä oppaassa esitetty määräys tai sen velvoite askarruttaa. Yhteystiedot löydät oppaan loppuosan sivuilta. Suhtaudu myönteisesti kalastuksen valvontaan, jonka tarkoituksena on saattaa kalastajat samanarvoisiksi lupien suhteen. Muista, että kalastuksenvalvojat toimivat valan velvoittamina, heidän tehtävänään on valvoa kalastuksen lainmukaisuutta. Varaudu todistamaan henkilöllisyytesi ja kalastukseen oikeuttavat lupasi. Hyvä kalamiestapa ja reilu yhteispeli turvaa kalastusoikeuden säilymisen myös tulevaisuudessa. Älä aiheuta häiriötä. Noudata suojaetäisyyksiä. (Kalastuslaki 39 ) Kalastusta harjoitettaessa on vältettävä kaikkea sellaista, joka voi aiheuttaa rannan omistajalle tai haltijalle tarpeettomasti haittaa tai häiriötä. Onkimista, pilkkimistä ja viehekalastusta ei saa ilman erityistä oikeutta harjoittaa viittäkymmentä (50) metriä lähempänä selvällä merkillä varustettua, pyynnissä olevaa kiinteää- tai verkkopyydystä eikä niin lähellä toisen asuttua rantaa, laituria, uimarantaa, jäätietä tai muuta niihin verrattavaa aluetta, että siitä aiheutuisi edellä tarkoitettu seuraus. Pilkkiavannon tekeminen 50 metriä lähemmäksi jäätietä on erikseen kielletty Ka 9 :ssä. 4

5 SUONTEEN KALASTUSALUE ON MÄÄRÄNNYT SAALIIKSI OTETTAVILLE KALOILLE ASETUKSESTA POIKKEAVAT ALAMITAT Suonteen kalastusalueen hallitus on päättänyt määrätä kalastuslain 35 :n 2 momentin nojalla saaliiksi otettavien kalojen ja rapujen alamitaksi: Harjus 35 cm, kuha 45 cm ja rapu10 cm. Päätös koskee kaikkia Suonteen kalastusalueen vesialueita. Järvitaimenen ja -lohen alamitaksi on määrätty 55 cm Suonteella, Viherillä, Puttolanselällä ja Angesselällä. Muilla vesialueilla ovat voimassa kalastuslain mukaiset taimenen ja järvilohen alamitat. Viherinkoskelle on määrätty voimaan seuraavat alamitat: Eväleikatut taimenet ja lohet 40 cm, leikkaamattomat 55 cm. Muistisääntö Suonteen kalastusalueelle: eli saaliiksi otettavien kalojen alamitat: Järvitaimen ja lohi 55 cm (eväleikatut 40 cm), kuha 45 cm, harjus 35 cm, rapu 10 cm. MÄÄRÄTTYJÄ ALAMITTOJA PIENEMMÄT KALAT ON PALAUTETTAVA VETEEN ELÄVÄNÄ TAI KUOLLEENA voimaan astuvan Kalastuslain 36 määrää, että lakisääteistä vähimmäismittaa pienempi kala sekä rauhoitusaikana tai kielletyllä kalastustavalla saatu kala on välittömästi laskettava veteen, elävänä tai kuolleena. Alamittaista kalaa ei saa pitää vaikka se olisi vahingoittunut tai kuollut. Keski-Suomen ELY-keskus on kieltänyt Kalastuslain 8 :n perusteella kalastamisen seuraavilla virtavesillä: Myllynkoskella, Tampinjoella, Sunkinjoella ja Kostamonjoella ei saa onkia, pilkkiä eikä kalastaa minkäänlaisilla välineillä. Viherinkoskella saa kalastaa viehekalastusvälineillä ja sielläkin vain maksullista erillislupaa vastaan rauhoitusaikaa lukuunottamatta. 5

6 VERKKO-, RYSÄ- JA VAPAKALASTUSKIELTO PYYDYKSEN SOLMUVÄLIRAJOITUS Suonteen kalastusalueen hallitus on kieltänyt kalastuslain 37 :n 2 momentin ja kalastusalueen ohjesäännön sekä Suonteen, Myllynkosken ja Viherinkosken yhdistetyn käyttö- ja hoitosuunnitelman nojalla verkko-, rysä- ja vapakalastuksen osalla Joutsan osakaskunnan (172:402:876:3) vesialueita ajalla Kieltoalue alkaa 200 metriä kantatie n:o 4:n länsipuolelta ja jatkuu Myllynkosken yläpuolella sijaitsevan Viheriin kuuluvan lahdensuun tasolle. Solmuväliltään alle 55 mm:n verkkojen käyttö on kielletty samalla vesialueella läpi vuoden. Myllynkosken koskialueella (Pohjoismylly 172:402:25:8) on kaikenlainen kalastus kielletty läpi vuoden. Viherinkosken ja Virtasalmen vesialueilla on solmuväliltään alle 55 mm:n verkkojen käyttö kielletty läpi vuoden. Rajoitusalue alkaa 200 metriä Viherinkosken maantiesillan alapuolisilta vesialueilta ja ulottuu Suontee-järven suunnassa Linnasaaren pohjoiskärjen tasolle. Vapakalastus on kielletty koskialueella kalastusasetuksen määrittämänä rauhoitusaikana vuosittain Varsinaisella koskialueella on kaikenlaisten seisovien pyydysten käyttö kielletty pysyvästi. Suonteen järvelle, Angesselälle, Puttolanselälle ja Viherinjärvelle on määrätty mm:n solmuvälin verkkojen käyttökielto yli 6 metrin syvyisissä vesistökohteissa lokakuun alusta huhtikuun loppuun. KALASTUSASETUKSEN MUKAISET RAUHOITUSAJAT Järvitaimenten ja järvilohien kalastaminen seisovilla pyydyksillä on kielletty virtavesissä Suonteen kalastusalueen lohi- ja siikapitoisissa koskissa Myllynkoskella, Viherinkoskella, Tampinjoella, Sunkinjoella ja Kostamonjoella on seisovien pyydysten käyttö kielletty läpi vuoden. Vapavälineillä kalastettaessa rauhoitusaika on Harjuksen kalastaminen seisovilla pyydyksillä on kielletty kaikkialla Vapavälineillä kalastettaessa rauhoitusaikaa harjuksella ei ole. Kuhalla ei ole rauhoitusaikaa. Ravustus on kielletty klo

7 SUONTEEN VIEHEKALASTUKSEN YHTEISLUPA- ALUE. LUVAN EHDOT JA HINNAT Suonteen kalastusalueen tarjoama viehekalastuksen yhteislupa-alue käsittää luonnonkauniit ja erittäin kalarikkaat Suontee-järven, Viherinjärven, Iso Säynätjärven ja Puulan Siikaveden, sekä osia Puttolanselältä ja Angesselältä. Lupa-alueen vedet ovat yhtenäiset, pinta-ala lähes ha. Vesistöihin on istutettu runsaasti järvitaimenta, järvilohta, kuhaa ja harjusta. Haukea ja kuhaa on luontaisesti, erityisen runsaasti Pohjois-Suonteella. Ahvenkanta on kaikkialla runsas. Lupien hinnat: Koko yhteislupa-alue: 15 / viikko, 40 / kk, 65 / 12 kuukautta Ollinsalmen pohjoispuoliset alueet: 10 / viikko, 25 / kk, 40 / 12 kuukautta Lupaehdot: Lupa on venekohtainen. Luvan haltijan ja luvan oltava veneessä. Vaparajoitus: 6 viehettä ja vapaa Lupa oikeuttaa heitto- ja vetouisteluun veneestä. Saaliskalojen alamitat: Harjus 35 cm, kuha 45 cm, järvitaimen ja lohi 55 cm. (Muista sääntö: ) Lisätiedot kalastusalueen sivuilta: / suonteenkalastusalue ERITYISKOHDE: Viherinkoski: Lupahinnat: 10 / vrk, 25 / viikko, 45 / kk, 60 / 12 kuukautta. Saalisrajoitus: Enintään 3 kalaa 24 tunnin aikana Saaliskalojen alamitat: Harjus 35 cm, kuha 45 cm, taimen ja lohi 55 cm, (rasvaeväleikatut 40 cm) Hinnat sisältävät 23% arvonlisäveron. Oikeudet hintamuutoksiin ja luvan oikeuttamaan kalastusalueeseen pidätetään. Suonteen kalastusalueen yhtenäisluvalla 6 viehettä ja 6 vapaa Suonteen kalastusalueen yhteisluvan hankkineet voivat käyttää kalastaessaan samanaikaisesti venekohtaisesti enintään 6 viehettä luvan tarkoittamalla alueella, riippumatta Suonteen jakavasta entisestä lääninrajasta. Lisäksi on päätetty, että riittää kun yhdellä veneestä kalastavilla on yhtenäislupa. Yhteisluvan hankkineet eivät tarvitse yhteislupa-alueella vieheillä kalastaessaan erillistä läänikohtaista viehelupaa. Valtion kalastuksenhoitomaksu (kalakortti) pitää olla maksettuna kaikilla vuotiailla kalastukseen osallistuvilla. 7

8 SUONTEEN KALASTUSALUEEN VIEHEKALASTUKSEN YHTENÄISLUPIEN MYYJÄT : Joutsa : Sport in Joutsa, Länsitie 3, Joutsa Huttula, Rantatie 21, Joutsa Grilli-kahvio Tikander Oy, Yhdystie 3, Joutsa Pitkäniemen Lomamökit Ky, Pitkäniementie 171, Joutsa Kyläkauppa Kuitunen, Kälä-Pajulantie 2, Mieskonmäki Hirvensalmi: Lähikauppa Tuukkala, Heli Ravela, Joutsantie 1247, Tuukkala Jukka Manninen, Karhulantie 47, Hirvensalmi Maarit Honkanen, Hämeenmäentie 1026, Tuukkala, Pertunmaa: K-Market Karpalo, Keijo Heikkinen, Pertuntie 21 Nettimyyjät: Luvan voi myös maksaa Suonteen kalastusalueen tilille: OP (Kirjaa maksukuittiin lupa-aika) Viherinkosken lupamyynti: Sport in Joutsa Huttula Grilli-kahvio Tikander Oy 8 Viherinkosken kalastuspaikka.

9 KALASTUKSENHOITOMAKSU JA MUUT LUVAT Kalastuksenhoitomaksu (valtion kalakortti) vuotiaiden kalastusta harjoittavien tulee maksaa valtion kalastuksenhoitomaksu. Kalastuksenhoitomaksu suoritetaan tilille Nordea ja saajaksi merkitään maa- ja metsätalousministeriö. Maksu vuonna 2011 koko vuodelta on 22 euroa tai 7 euroa seitsemältä vuorokaudelta. Maksua ei tarvitse maksaa mikäli olet alle 18-vuotias tai täyttänyt 65 vuotta. Iän perusteella maksusta vapautetun tulee tarvittaessa esittää henkilötietonsa. Kalastuksenhoitomaksun voi maksaa Nordeassa olevalle tilille ( ) kaikissa pankeissa, maksuautomaatilla ja postissa sekä lunastaa R-kioskilta. Läänikohtainen viehekalastusmaksu Vaikka läänit on lakkautettu, maksetaan läänilupa entisten läänirajojen mukaisesti. Läänikohtainen viehelupa maksaa 29,- / vuosi tai 7 euroa / 7 vuorokautta. Läänikohtainen lupa maksetaan Nordean tilille: Länsi-Suomen lääni , (kelpaa esim. Joutsan vesialueilla). Itä-Suomen lääni , (kelpaa esim. Hirvensalmen ja Pertunmaan vesillä): Lupa oikeuttaa kuitenkin vain syvääjän ja yhden vieheen käyttöön yhden läänin alueella. Kalastusluvat tai oikeudet esitettävä pyydettäessä (Kalastuslaki 89 ) Todistus kalastuksenhoitomaksun ja viehekalastusmaksun maksamisesta on pidettävä mukana kalastusta harjoitettaessa sekä vaadittaessa näytettävä vesialueen omistajalle tai kalastusoikeuden haltijalle tai sille, jonka tehtävänä on valvoa kysymyksessä olevalla alueella kalastuksesta annettujen säännösten ja määräysten noudattamista. Soutumiehen ei tarvitse maksaa valtion kalastuksenhoitomaksua (kalakorttia), mikäli hän ei käsittele kalastustapahtuman aikana pyydyksiä. Virtavesiä lukuun ottamatta onkiminen ja pilkkiminen on maksuista vapaata harrastusta. Osakaskunnan (kalastuskunnan) lupa Verkkokalastaja tai muun seisovan pyydyksen käyttäjä tarvitsee aina paikallisen osakaskunnan luvan. Luvaksi riittää osakaskunnalta ostetut pyydysmerkit. Yleensä pyydysmerkki oikeuttaa myös osakkaan vetouistelun oman osakaskunnan alueella. Pyydysmerkkien myyjät nimeää osakaskunnan kokous. Myyjät tarkistavat, että merkinostaja on maksanut kalastuksenhoitomaksun tai on vapautettu maksusta ikänsä perusteella. Näin he varmistavat, että osakkaat eivät syyllisty edes tahattomasti luvattomaan kalastukseen. Valtion kalakortin hankinta helpommaksi Ilmoittaudu kalastuksenhoitomaksurekisteriin Kun ilmoittaudut rekisteriin netissä, saat kotiisi vuosittain joulukuussa esitäytetyn kalastuksenhoitomaksulomakkeen. Maksa siinä mainittua viitenumeroa käyttäen, saat muovitetun kalastuskortin postitse. 9

10 TORJU LOKKILAPAMATOA. HUOLEHDI, ETTÄ PERKUU- JÄTTEET EIVÄT PÄÄDY LOKKIEN RUOAKSI. Suonteen siikoja vaivaa lokkilapamato. Siioista kaksi kolmasosaa on lokkilapamadon saastuttamia. Lapamadon toukat ovat pääasiassa kalan vatsaontelossa sijaitsevissa vaaleissa Lokkilapamadon rakkuloita siiassa. rakkuloissa, ryynimäisessä muodossa. Ne poistuvat kaloja peratessa, joten kalan käyttöä ravinnoksi ne eivät estä. Lokkilapamadolla on elämänkierto, jossa lokkilinnut ovat lopullisia isäntiä. Ne levittävät lapamadon munia vesiympäristöön, jossa niistä kehittyy toukkia, jotka infektoivat pieniä planktonäyriäisiä. Toukat kehittyvät planktonäyriäisiä syövissä kaloissa. Kun lokit syövät toukkia sisältävän kalan tai kalanperkeitä, kehittyy jälleen sukukypsiä lapamatoja lokin suolessa lapamadon elämänkierto jatkuu. Vähintä, mitä kalamies voi asialle tehdä on, että huolehditaan perkuujätteistä niin, etteivät ne joudu lokkien ruoaksi. Muutoinkaan ei lokkeja pidä ruokkia edes ns. roskakaloilla. Helppo ravinnonsaanti vain lisää lokkikantoja entisestään. Kalamiesten mielestä niitä alkaa jo muutoinkin olla riesaksi asti. SUONTEEN KALASTO PUHDASTA IHMISRAVINTONA Keski-Suomen ympäristökeskus tutki Suonteen kalastusalueen toimeksiannosta haukien elohopeapitoisuudet keväällä Tutkimusta varten pyydettiin 42 haukea, joiden paino vaihteli grammaan. Suonteen ja Angesselän haukien elohopeapitoisuuksien todettiin olevan alhaiset esim. kaikkiin Keski-Suomessa tutkittuihin haukiin verrattuna. Maakunnan keskiarvo on ollut 0,45 mg /kg. Suonteen ja Angesselän haukien elohopeapitoisuudet ovat tätä alhaisemmat. Voidaan olettaa, että tutkimusajankohdan aikaiset alhaiset elohopeapitoisuudet ovat edelleen alentuneet. Tutkimuksen tulokset: Etelä-Suonne; 10 haukea, keskiarvo 0,209 mg / kg Keski-Suonne (Marjotaipale); 6 haukea, keskiarvo 0,228 mg / kg Pohjois-Suonne ; 10 haukea, keskiarvo 0,381 mg / kg Angesselkä; 11 haukea, keskiarvo 0,358 mg / kg Puttolanselkä; 5 haukea, keskiarvo 0,690 mg / kg Kalan sallitut elohopeapitoisuudet ihmisravinnossa: Hauki ja muut petokalat, enintään 1,0 mg /kilo. Muut kalat enintään 0,5 mg / kilo. Kaikki tutkitut Suonteen kalat alittavat sallittujen elohopeapitoisuuksien raja-arvot selvästi. 10

11 SUONTEEN KALASTO ON TUTKITUISTA JÄRVISTÄ PUHTAINTA KOKO KESKI-SUOMESSA, MYÖS CESIUM 137:STA Säteilyturvakeskus (STUK) tutki kesällä 2009 muutamien keskisuomalaisten järvien haukien ja ahventen Cs -137 pitoisuudet. Tutkimus todisti, että Suonteelta ovat Tsernobylin bequerelit häipyneet. Suonteen kalat ovat kaikista Keski-Suomen tutkituista kohteista puhtaimmat. Suonteen kalaa voit syödä vaikka joka päivä. Kalojen cesiumpitoisuudet , Suontee, Joutsa Suositeltu yläraja syötäville kaloille 600 Bq/ kg Suonteen kaloista mitatut pitoisuudet Cs-137 ( Bq/kg): hauki 177, ahven 124, säyne 44, muikku 59 Cs-137 aktiivisuus (Bq/kg) Suontee, Joutsa Cs-137 pitoisuus kalassa Ahven Hauki Suositeltu raja-arvo 0 Puhtaasta Suonteesta puhtaat kalat! Lainmukainen lippukeppi. 11

12 TAIMENTEN CARLIN-MERKINNÄT OSOITTAVAT: ALLE 55 MM:N VERKOT TUHOAVAT YLI 90 % TAIMENISTA ALAMITTAISINA Suonteeseen on istutettu muovisella Carlin-merkillä merkittyjä 2-vuotiaita järvitaimenia. Merkkipalautuksista on selvinnyt, että alle 55 mm:n solmuvälin verkoilla oli pyydystetty alamittaisina 91% niistä kaloista, joista oli ilmoitettu pituustieto. Istutusta seuranneiden kolmen vuoden aikana saaduista taimenista oli mm:n verkoilla otettu 93 %. Heittouistimilla oli otettu 4 % ja vetouistimilla 3 %. Taimenten istuttaminen Suonteeseen olisi erityisen kannattavaa, jollei istukkaita pyydettäisi alamittaisina alle 60 mm:n solmuvälin verkoilla. Toivottavaa olisi, että mm:n verkkojen käytöstä luovuttaisiin, koska ne tuhoavat merkittävästi istutusten tuloksia. Valistuneimmat kalastajat ovat alkaneet muikkuverkkojen lisäksi käyttää mm:n verkkoja. Alle 60 mm:n verkkoihin tarttuvat taimenet ovat alamittaisia. Uuden kalastuslain määräyksellä alamittaiset taimenet on palautettava takaisin veteen elävinä tai kuolleina. Niitä ei saa pitää. TAIMENESTA LÖYTYVÄN CARLIN-MERKIN PALAUTUS Kalastaessasi saatat saada saaliiksi taimenen, jonka selkäevän taakse on kiinnitetty pieni muovinen numeroitu Carlin-merkki. Toimi silloin seuraavasti: Kirjaa muistiin kalan saantipaikka, päivämäärä ja kalastusväline, jolla kala on saatu (verkosta solmuvälitieto). Mittaa kalan pituus leuan kärjestä pyrstön kärkeen. Punnitse kala. Irrota puhtaalla veitsellä suomua selkäevän ja pyrstön väliltä kyljen yläosasta, kylkiviivan yläpuolelta. Pakkaa suomut esim. leivinpaperin väliin, ehdottomasti ei muoviin. Kirjoita paperille kaikki edellä pyydetyt tiedot, merkin tiedot mukaan lukien. Ilmoita oma nimesi ja pankkitilisi numero. Pane kaikki samaan kirjekuoreen ja päälle lyhyt osoite: KALANTUTKIMUS Mikäli Carlin-merkitty taimen on alle 55 cm, älä tapa kalaa, älä punnitse, äläkä ota suomunäytteitä. Ilmoita vain muut pyydetyt tiedot ja merkin numero. Saat 5,- euron palkkion ja osallistut vuosittaiseen palkintojen arvontaan. Merkin palauttaneiden kesken arvotaan Buster S- alumiinivene ja 20 hv:n Yamaha-perämoottori. Lisäksi arvotaan 5 kelluntapukua ja 5 kela-vapayhdistelmää. Jos asiasta kysyttävää, soita Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, puh Carlin-merkitty järvitaimen. 12 Carlin-merkki.

13 RAPU ON KIINNOSTAVA OTUS Rapu on arvostettu herkku. Tärkeimmät rapulajit ovat alkuperäinen kotimainen jokirapu ja vuoden 1967 jälkeen maahan tuotu pohjoisamerikkalainen täplärapu. Vain jokiravun luvanvarainen istuttaminen on sallittu Suonteen kalastusalueen vesistöihin. Ravustusluvat Ravustamiseen tarvitaan valtion kalastuksenhoitomaksun lisäksi vesialueen osakaskunnan lupa. Ravustus on kielletty marraskuun alusta heinäkuun 21 päivään klo 12 saakka. Täpläravun siirtoistuttaminen on rangaistavaa ELY-keskus ei salli istutettavan Suonteen kalastusalueelle kuin kotimaista jokirapua, ja sitäkin vain luvanvaraisesti. Täpläravun siirtoistuttaminen alueelle on rangaistava teko, josta on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, kalastusrikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Toimenpiteet rapuruton leviämisen estämiseksi Täpläravun kantama rapurutto tuhoaa arvokkaamman jokirapukannan hyvin nopeasti. Suonteen vesistöihin ei saa tuoda desinfioimattomia pyydyksiä muilta vesialueilta, ei siirtää järvestä toiseen, eikä viedä alueelta muualle. Alueella on sekä useita ruttovapaita jokirapujärviä että ruton saastuttamia täplärapualueita Etelä- Suonteella, ja Laitjärvi kokonaisuudessaan. Rapurutto voi levitä jopa saappaiden tai kalastusveneen mukana. Pienikin välinpitämättömyys voi aiheuttaa kymmenien tuhansien eurojen vahingot ja vahingonkorvausvaatimuksen. Suositellut pyydysten ja varusteiden käsittelymenetelmät rapuruton torjumiseksi: Pakastaminen vähintään 3 vuorokautta 20 asteessa. Kuivaaminen saunassa asteessa vähintään 5 tuntia Upottaminen vähintään 30 minuuttia liuoksessa, jossa on 3 osaa Sinolia ja 1 osa vettä. Käytä aina vähintään 3 vuorokautta pakastettuja rapusyöttejä. Pakastus tuhoaa niissä mahdollisesti olevat rapuruttoitiöt. Vihje: Pieni pala tavallista grillimakkaraa on turvallinen ja toimiva syötti. 13

14 OSAKASKUNNAT JA YHTEYSTIEDOT 2011 NIMI OSAKASKUNTA TAI YHTEISÖ OSOITE PUHELIN SÄHKÖPOSTIOSOITE Pekka Sertti Hartolan Osakaskunta Hotilantie HARTOLA Martti Siltala Heikkilän kalastuskunta Levämäentie JOUTSA Aimo Schildt Hirvipohjan kalastuskunta Korpelantie HARTOLA Veijo Tyyskä Hämeenmäen Osakaskunta Ruokoniementie TUUKKALA maarithonkanen@hotmail.com Mikko Pylvänäinen Iso-Pärnämäen Osakaskunta Lujukalliontie JOUTSA mikkom.pylvanainen@pp.inet.fi Taisto Kuitunen Joutsan Osakaskunta Etelämyllyntie JOUTSA taistokuitunen@gmail.com Matti Sievänen Kirkkola ym:t kalastuskunnat Kaarnakuja HARTOLA matti.sievanen@phnet.fi Yrjö Kuitunen Kuitula 2-4 Osakaskunta Pirttiahontie KUITULA Heikki Sievänen Kuurijärven kalastuskunta Veistontie 6 A JOUTSA Hannu Soisalo Laitjärven Osakaskunta Kuhalantie JOUTSA hannu.soisalo@pp.inet.fi Hannu Luntta Liukkosen Osakaskunta Kullasniementie JOUTSA Tapio Tonteri Lohiniemen kalastuskunta Lohiniementie HARTOLA tapio.tonteri@hartola.fi Pentti Häkkinen Makiaistenmaan Osakaskunta Ruusankatu 4 A HELSINKI Tapio Kyröläinen Mieskonmäen Osakaskunta Hirvensalmentie MIESKONMÄKI tapsanoma@luukku.com Seppo Ollikainen Pertunmaankylän Osakaskunta Peruvedentie PERTUNMAA seppo.ollikainen@dnainternet.net Paavo Nummela Puttolan kalastuskunta Puttolantie JOUTSA paavo.nummela@luukku.com Risto Honkanen Pynnölän Osakaskunta Pertunmaantie JOUTSA Tuomo Liukkonen Pyörnilä 1,2,3 ja 9 osakaskunnat Ollintie KUITULA tuomo.liukkonen@pp.inet.fi Jussi Laitinen Ruhalahden jakokunta Harjulantie JOUTSA laitinen.jp@gmail.com Unto Järvinen Ruorasmäen Osakaskunta Tervastie HEINOLA unto.jarvinen@phnet.fi Markku Salminen Ruskealan Osakaskunta Yhdystie HARTOLA Pauli Pessala Rääpön kalastuskunta Hintikantie JOUTSA Pauli Mäkinen Sairasen Osakaskunta Leppäojantie JOUTSA Markku Tuukkanen Siiraa ja Muikunlahti Kaikulantie HARTOLA markku.tuukkanen@hartola.fi Eero Tanttu Suurenkylän kalastuskunta Kämpinmäentie HIRVENSALMI Niilo Hauvala Tolvasniemen Osakaskunta Tolvasniementie JOUTSA Keijo Kiesilä Tuukkalan Osaskaskunta Joutsantie 119 A TUUKKALA Markku Riipinen Ollinsalmen seudun Osakaskunta Pitkäniementie JOUTSA loma@pitkaniemenlomamokit.com Jukka Manninen Vahvaselän Osakaskunta 1, 2 ja 5 Karhulantie HIRVENSALMI j-manninen@suomi24.fi Reijo Jokinen Vehmaan kalastuskunta Vehmaantie JOUTSA 14

15 KALASTUKSENVALVOJAT NIMI OSOITE PUHELIN Kari Halonen Aitanavain 5 B VANTAA Risto Hintikka Pertunmaantie 247 A JOUTSA Esko Honkanen Hämeenmäentie TUUKKALA Maarit Honkanen Hämeenmäentie TUUKKALA Unto Järvinen Tervastie HEINOLA Jari Kanerva Vesijärvenkatu 10 B LAHTI Unto Kekkonen Pellervontie 29 as HELSINKI Eino Kokko Venetie JOUTSA Taisto Kuitunen Etelämyllyntie JOUTSA Heikki Laamanen Myllylammentie MIESKONMÄKI Martti Lahtinen Pylsyntie 766 A JOUTSA Reino Liukkonen Sokurantie JOUTSA Hannu Luntta Kullasniementie JOUTSA Jari Långström Huvikumpu JOUTSA Juha Manninen Hirvenlahdentie KUITULA Jukka Manninen Karhulantie HIRVENSALMI Tuure Marttinen Ilolantie JOUTSA Ilkka Moisander Laurinniityntie 7-11 B HELSINKI Lasse Nummela Paloniementie 78 A HIRVENSALMI Reijo Oksa Kuusitie JOUTSA Alpo Puranen Jännekuja HOLLOLA Tarmo Purunen Pylsyntie JOUTSA Mikko Pylvänäinen Lujukalliontie JOUTSA Martti Pyykkö Marjotaipaleentie 232 A JOUTSA Pertti Rossi Marjotaipaleentie JOUTSA Anssi Saari Marjotaipaleentie JOUTSA Tapio Salomaa Myrskykaari HEINOLA kk Matti Sievänen Kaarnakuja HARTOLA Veikko Tanttu Ripatintie HIRVENSALMI Veijo Tyyskä Ruokoniementie TUUKKALA

16 MUITA YHTEYSTIETOJA Suonteen kalastusalue (K-S) Joutsa-Hirvensalmi-Pertunmaa Yhteystiedot painatushetkellä: MHY, Myllytie 6, Joutsa Puh Keski-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus PL 250, Cygnaeuksenkatu 1, Jyväskylä Puh Keski-Suomen maanmittaustoimisto Käyntiosoite: Kankaankatu 17, Jyväskylä Postiosoite: PL 56,40101 Jyväskylä Puh Jyväskylän riistan- ja kalantutkimus (RKTL) Survontie 9 / Technopolis JYVÄSKYLÄ Puhelin Faksi Eduskunta hyväksyi kalastuslain, lähinnä kalastuksenvalvontaa koskevan muutoksen , joka astuu voimaan Oppaaseen on otettu asiasisältöä painatushetkellä voimassaolevasta laista ja tästä vuoden 2012 puolella voimaan astuvasta muutoksesta. Toivomme noudatettavan kulloinkin voimassa olevia lakeja. 16