TOIMINTASUUNNITELMA 2016: PERHEEN HYVÄ ARKI
2 Sisällys 1 Tavoitteena lapsiystävällinen yhteiskunta... 4 2 Toimintaympäristö... 4 3 Vaikuttaminen... 5 4 Viestintä... 6 5 Vapaaehtoistoiminta ja järjestötyö... 7 5.1 Perhekeskustoiminnan ammatillinen ohjaus... 7 5.1.1 Tuki puheenjohtajille... 8 5.1.2 Perhekahvilatoiminta... 8 5.1.3 Vertaisryhmätoiminta... 8 5.1.4 Kerhotoiminta... 9 5.1.5 Kylämummi- ja vaaritoiminta... 9 5.1.6 Nuorisotoiminta... 9 5.2 Perhekeskustoimintaa kumppanuudessa kuntien kanssa... 10 5.3 Perhekeskustoiminnan kehittämisen painopisteet... 10 5.4 Perhekeskustoiminnan arviointi... 10 6 Lasten, nuorten ja vanhemmuuden tuki... 11 6.1 Nuorten vapaaehtoistoiminta ja kouluyhteistyö... 11 6.2 Kaveriksi Mulle toiminta... 12 6.3 Perhekummitoiminta... 12 6.4 Ystäväksi maahanmuuttajaäidille... 13 6.5 Lastenhoitotoiminta... 13 6.6 Vanhempain- ja koko perheen illat... 14 6.7 Mentalisaatioperustainen vanhempainryhmätoiminta... 14 6.8 Materiaalinen tuki... 14 7 Ammatillinen palvelutuotanto... 14 7.1 Lastensuojelun avohuollon tukihenkilötoiminta... 14 7.2 Lastenhoitopalvelut yrityksille... 15 7.3 Ammattilaisille suunnatut koulutukset... 15 8 Erillistoiminnot... 15 8.1 Rikosuhripäivystys... 15 8.2 Rikosten ja riitojen sovittelutoiminta... 17 9 Hallinto ja talous... 18
3 9.1 Luottamuselimet... 18 9.2 Henkilökunta... 18 9.3 Talous ja toimitilat... 18 9.4 Tietohallinto... 19 9.5 Varainhankinta... 19 10 Liitteet... 20
4 1 Tavoitteena lapsiystävällinen yhteiskunta Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin ja valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. MLL on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton. MLL:n Suunta 2024 -strategian tahtotilana on, että Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta, jossa lapsen etu asetetaan etusijalle, ja jossa lapset ja nuoret voivat hyvin. Tähän työhön kutsumme mukaan uusia jäseniä ja työmme tukijoita sekä vaikutamme päättäjiin palvelujen kehittämiseksi lapsi- ja perhemyönteisemmäksi. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piirin toimintaa ohjaavat piirin säännöt, MLL:n kolmivuotissuunnitelma vuosille 2015 2017 sekä Suunta 2024 strategia. Toimintaa ja taloutta valvoo piirihallitus. Vuonna 2016 piirin toiminnassa korostuvat vapaaehtoisuuden ja kansalaistoiminnan näkyväksi tekeminen, sekä paikallisyhdistyksien monimuotoinen tukeminen, esimerkiksi kuinka yhdistykset voivat vastata ajankohtaisiin haasteisiin, kuten pakolaisperheiden kotoutumiseen. Lisäksi toiminnassa korostuvat vaikuttaminen päätöksentekoon sekä arjen tuen tarjoaminen lapsille, nuorille ja vanhemmille. Jäsentyössä tavoitteena on piirin alueen yhdistysten jäsenmäärä 15 000:een. 2 Toimintaympäristö MLL:n visiona on lapsiystävällinen yhteiskunta, jossa lapsen etu asetetaan etusijalle ja jossa lapset ja nuoret voivat hyvin. Lapsiystävällisen yhteiskunnan rakentaminen on aiempaa haasteellisempaa. Taloudellistuotannollinen rakennemuutos, eurokriisi, pitkään jatkunut taantuma, kasvava työttömyys ja pakolaiskriisi vaikuttavat koko Euroopan alueella. Suomessa oli vuoden 2015 alussa 1 075 492 lasta. Lasten osuus koko väestöstä oli 19,7%. Järvi-Suomen alueella lapsia oli 154 906. Etelä-Savo: Lapsia 24 964 (16,7% väestöstä) Lapsiperheitä 32,5% perheistä Yksinhuoltajaperheitä 20,5% lapsiperheistä Pohjois-Karjala: Lapsia 29 684 (18,0% väestöstä) Lapsiperheitä 34,7% perheistä Yksinhuoltajaperheitä 20,7% lapsiperheistä Keski-Suomi: Lapsia 54 349 (19,7% väestöstä) Lapsiperheitä 37,9% perheistä Yksinhuoltajaperheitä 19,9% lapsiperheistä Pohjois-Savo: Lapsia 45 909 (18,5 % väestöstä) Lapsiperheitä 36,1 % perheistä Yksinhuoltajaperheitä 19,8 % lapsiperheistä Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2015 Julkisen talouden leikkaukset haastavat vaikuttamaan yhä vahvemmin. Lasten ja nuorten palveluihin ja lapsiperheiden sosiaaliturvaan kohdistuvat leikkaukset näyttävät jatkuvan. Varhaiskasvatukseen, koulutukseen, lasten ja nuorten vapaa-ajan palveluihin ja lapsiperheiden sosiaaliturvaan kohdistuu kunnissa huomattavia leikkauspaineita. MLL:n Järvi-Suomen piiri pyrkii osoittamaan leikkausten vaikutukset lasten, nuorten ja lapsiperheiden arkeen sekä kannustamaan kuntia tekemään lapsivaikutusten arviointia ennen päätöksentekoa.
5 Lasten ja nuorten hyvinvointi on aiempaa eriytyneempää. Vaikka valtaosa lapsista ja nuorista voi hyvin, kasvavalle joukolle lapsia ja nuoria kasautuu erilaisia ongelmia. Eri tavoin oireilevien lasten ja nuorten määrä on kasvanut. Lapsi tai nuori saattaa olla useankin palvelun piirissä ja kohdata lukuisia ammattilaisia, mutta jäädä silti vaille vaikuttavaa tukea. Kohtaamisen ja osallisuuden parantaminen ovat olennaisia palvelujen saatavuuden turvaamisen ohella. MLL:n Järvi-Suomen piirissä tähän pyritään vaikuttamaan monin tavoin, muun muassa tuomalla lapsen ääntä kuuluviin perhekeskusverkostoissa ja tukemalla vapaaehtoisten ja ammattilaisten kohtaamisen taitojen kehittymistä. Kriisialueilta tulevien pakolaisten suuri määrä edellyttää yhä vahvemmin toimimaan erilaisissa elämäntilanteissa elävien lasten ja perheiden arjen hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämiseksi. Lasten ja nuorten monikulttuurisuutta tulee arvostaa ja tukea. Rasismi ja vihapuhe ovat merkittävä uhkatekijä lasten ja nuorten hyvinvoinnille ja kasvulle. MLL:n Järvi-Suomen piiri tarjoaa ihmiselle mahdollisuuden osallistua, toimia ja vaikuttaa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyväksi. Halukkuus tehdä vapaaehtoistyötä lasten, nuorten ja perheiden hyväksi on korkea. 3 Vaikuttaminen Suunta 2024 -strategiaa tarkentava vaikuttamisstrategia ohjaa MLL:n vaikuttamistyötä. Vaikuttamistyön tavoitteena on lapsiystävällinen Suomi. YK:n lapsen oikeuksien sopimus on vaikuttamistyön perustana. Tavoitteena on, että lapsen oikeuksien sopimus toteutuu mahdollisimman hyvin Suomessa. Vaikuttamistyössä korostetaan 1) lasten ja lapsuuden arvostamista, 2) lasten yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja oikeutta kehitykseen, 3) lapsivaikutusten arviointia ja lapsen edun ensisijaisuutta päätöksenteossa, 4) lapsiin ja nuoriin investoimisen tärkeyttä ja 5) lasten ja nuorten arjen tuen ja peruspalvelujen merkitystä. Vaikuttamistyön tukena käytetään tietoa monipuolisesti, niin tilasto- ja indikaattoritietoa, tutkimustietoa kuin kokemustietoa. MLL hyödyntää perhekeskustoiminnasta, auttavista puhelimista ja tukioppilastoiminnasta saatua kokemustietoa. Vaikuttamistyössä yhteistyön ja kumppanuuden merkitys korostuu kaikilla tasoilla. Vaikuttaminen median kautta on yhä tärkeämpi osa vaikuttamistyötä. Erityisesti sosiaalisen median merkitys kasvaa. Vaikuttamistyön painopisteet vuonna 2016 ovat 1) lapsivaikutusten arvioinnin lisääminen sekä julkisen vallan päätöksenteossa että MLL:n omassa toiminnassa 2) yhdistysten vaikuttamistyön tukeminen 3) lapsi- ja perhepalveluihin ja lapsiperheiden toimeentuloon liittyvä vaikuttaminen
6 Yhdistyksiä tuetaan aktiiviseen vaikuttamiseen. Vaikuttamiskoulutus on tärkeä osa vuonna 2016 MLL:n keskusjärjestön toteuttamaa vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutusta, johon yhdistysten puheenjohtajia ja varapuheenjohtajia kannustetaan osallistumaan. Valtakunnallinen Perheen Päivä järjestetään 15.5.2016. MLL:n Järvi-Suomen piiri julkistaa silloin Vuoden MLL-teko Järvi-Suomessa palkinnon saajan. Palkinto myönnetään kunnalle, joka toiminnallaan ja päätöksenteollaan toteuttaa arjen kumppanuutta MLL:n kanssa ja edistää perheen hyvää arkea. MLL:n Järvi- Suomen piirin alueella toteutettavaa perhekeskustoimintaa tehdään näkyväksi myös Perheen viikolla (viikko 40). MLL:n Järvi-Suomen piiri järjestää lapsivaikutusseminaareja kuntapäättäjille. 4 Viestintä Kansalaisjärjestön onnistuminen viestinnässä on yksi sen tärkeimmistä menestystekijöistä. Järjestön kyky herättää kiinnostusta, nostaa tavoitteidensa kannalta tärkeitä aiheita esiin julkisessa keskustelussa, sekä tavoittaa ja vakuuttaa viestillään, vaikuttaa ratkaisevasti niin järjestön merkittävyyteen, rahoituspohjaan kuin jäsenmäärään ja vapaaehtoisten rekrytointiin. Strategiassa nimetyt periaatteet: avoimuus, kumppanuus, osallisuus, arjen arvostus ja ilo ovat myös viestinnän periaatteita. MLL:n Järvi-Suomen piirin viestinnässä vahvistetaan edelleen sähköistä viestintää ja hyödynnetään sosiaalista mediaa. MLL:n näkyvyyttä vahvistetaan tukemalla yhdistyksiä vaikuttamisviestinnässä. Viestintäkoulutus on tärkeä osa mm. vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutusta ja piirin Täyskäsi-päiviä. Uusia jäseniä rekrytoidaan member-get-member -konseptia toistamalla. Jäsenten ja vapaaehtoisten sitoutumista tuetaan suoralla kohderyhmäkohtaisella viestinnällä (uutiskirjeet, Järviset-blogi). Vuonna 2016 toteutetaan kaksi keräyskampanjaa: piirin ja yhdistysten tueksi tehtävä Kevätilo-keräys sekä SPR:n ja Ylen kanssa yhteistyössä toteutettava Hyvä joulumieli -keräys, jonka hallinnoinnista MLL vastaa vuosina 2016 ja 2017. MLL:n Järvi-Suomen piiri esittelee liiton toimintaa alueellisissa tapahtumissa ja seminaareissa, sekä osana esimerkiksi perhekeskusverkostojen ja muiden työryhmien työskentelyä. Piirin viestinnän kanavia ovat nettisivut, Facebook-sivu, toimintakohtaiset Facebook-ryhmät (esimerkiksi tukioppilasohjaajille), Järviset-blogi sekä sähköinen uutiskirje. Muita sosiaalisen median kanavia otetaan käyttöön tarpeen mukaan. Vapaaehtoistoiminnan koulutuksissa sekä vapaaehtoisten verkostoitumisen ja vertaistuen toteuttamisessa ja vahvistamisessa käytetään sosiaalisen median sovelluksia hyödyntäviä yhteisöjä. Piirin videoneuvottelujärjestelmää hyödynnetään sekä piirihallituksen kokousten toteuttamisessa että vapaaehtoisten koulutuksessa.
7 5 Vapaaehtoistoiminta ja järjestötyö Vapaaehtoistoiminta lasten, nuorten ja perheiden kanssa on liiton keskeinen toimintamuoto. Vapaaehtoistoiminta tapahtuu pääasiassa paikallisyhdistyksissä sekä eräissä piirin koordinoimissa vapaaehtoistoiminnan muodoissa. MLL:n Järvi-Suomen piiri koordinoi ja kehittää vapaaehtoistoiminnan muotoja ja paikallisen toiminnan ammatillista ohjausta yhteistyössä keskusjärjestön ja yhdistysten kanssa. MLL:n Järvi-Suomen piiri tarjoaa paikallisyhdistyksille järjestötyön ja yhdistyshallinnon tukea yhteistyössä keskusjärjestön kanssa. Yhdistyksiä tuetaan yhdistyshallinnon tehtävissä antamalla sisällöllistä ohjausta, kannustamalla Yhdistysnetin käyttöön, toteuttamalla järjestökoulutusta, kehittämällä uusia koulutuksen ja ohjauksen toteutustapoja sekä tuottamalla aineistoja. 5.1 Perhekeskustoiminnan ammatillinen ohjaus MLL:n perhekeskustoiminta perustuu pääasiassa yhdistysten toteuttamaan vapaaehtoistoimintaan. Piiri tukee paikallista toimintaa, vastaa vapaaehtoistoiminnan ammatillisesta ohjauksesta ja kehittää uusia toimintamuotoja. Keskusjärjestö kehittää yhteistyössä piirien kanssa vapaaehtoistoiminnan ammatillisen ohjauksen laatua ja seurantaa. Toimintaa arvioidaan keräämällä osallistujapalautetta, toteuttamalla kuntakohtaisia laatutyöpajoja sekä kyselyillä vapaaehtoisille ja kuntakumppaneille. MLL:n Järvi-Suomen piiri vastaa alueensa yhdistysten perhekeskustoiminnan tuesta ja ammatillisesta ohjauksesta. Ohjaus- ja koordinointityötä tehdään seudullisesti, lähellä yhdistyksiä ja kuntia. Piirin perhekeskustoiminnan koordinaattorien keskeisimmät tehtävät ovat yhdistys- ja vapaaehtoistoiminnan ohjaaminen, yhdistyksen vapaaehtoistoimijoiden ja kunnan välisen yhteistyön tukeminen, sekä paikallisen perhekeskustoiminnan kehittäminen. Piirin koordinaattorit osallistuvat keskusjärjestön kokoamiin kehittämisryhmiin, joissa kehitetään perhekeskustoiminnan sisältöjä keskusjärjestön työntekijöiden johdolla. MLL:n Järvi-Suomen piiri toteutti vuonna 2015 yhdistyksille suunnatun yhdistyskyselyn, jossa kartoitettiin yhdistyksien tuen tarvetta sekä yhdistyksien kokemuksia piirin vapaaehtoistoiminnan ammatillisen ohjauksesta. Piirin tarjoamaa ja mahdollistamaa yhdistyksien tukea toteutetaan ja painotetaan kyselyssä nousseiden teemojen, tarpeiden ja yhdistyksien kuulemisen mukaan. Piirin keskeinen tehtävä on tarjota tukea ja ohjausta eri muodoissa paikallisyhdistyksille, jotta yhdistyksien toteuttama ennaltaehkäisevä työ lapsiperheille mahdollistuu. MLL:n Järvi-Suomen piiri järjestää yhdistysten vapaaehtoistoimijoille erilaisia koulutuksia ja kohtaamisia, kuten Täyskäsi-päivät, Seututapaamiset, sekä verkkokursseja.
8 5.1.1 Tuki puheenjohtajille Paikallisyhdistysten puheenjohtajat johtavat oman alueensa paikallisyhdistystä yhdessä hallituksen kanssa. Piirin tehtävänä on tukea paikallisyhdistyksiä vaikuttamis- ja järjestötoiminnassa sekä verkostoitumisessa. Vapaaehtoiset puheenjohtajat tarvitsevat tukea ja ohjausta voidakseen johtaa ja toteuttaa tärkeää paikallista työtä. Puheenjohtajien vertaisuuden ja jaksamisen tukeminen on tärkeä piirin tehtävä. MLL:n Järvi-Suomen piiri järjestää alueellisia puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien vertaisverkkoja sekä alueellisia tai koko piirin yhteisen puheenjohtajapäivän. Lisäksi kehitetään ja kokeillaan puheenjohtajakanavaa, jonka kautta puheenjohtajat voivat jakaa kokemuksiaan, viestiä piirille sekä oppia toisiltaan. Valtakunnallisen vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutuksen (VJK) keskeinen tavoite on vahvistaa yhteisöllistä johtajuutta ja sisäistä vuoropuhelua MLL:ssa sekä luoda edellytyksiä liittokokouksen päättämän MLL Suunta 2024- strategian toteuttamiselle. MLL:n Järvi-Suomen piirin alueella toteutetaan kaksi VJK:n alueryhmää. Yhdistysten puheenjohtajia ja varapuheenjohtajia kannustetaan osallistumaan valtakunnalliseen Vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutukseen. Kaksi piirin työntekijää toimii koulutuksessa kouluttajina aluepajoissa. 5.1.2 Perhekahvilatoiminta MLL:n Perhekahvilat ovat lasten ja vanhempien kohtaamispaikkoja kaikille lapsiperheille. Niissä lapset saavat oman ikäistään leikkiseuraa ja olevat vanhemmat voivat jakaa kokemuksia ja tutustua toisiin. Perhekahvilan tehtävänä on edistää perheiden keskinäistä kohtaamista ja vahvistaa vanhempien sekä perheiden tukiverkostoa, samalla ehkäisten arjen pulmien ja ongelmien kasaantumista. Perhekahvilat ovat paikallisyhdistysten toimintaa, jossa useimmiten vapaaehtoiset ohjaajat suunnittelevat ja toteuttavat toimintaa yhdessä kävijöiden kanssa. Perhekahvilan toiminta on aina lapsilähtöistä ja vanhemmuutta tukevaa. Perhekahviloissa kohtaavat myös eri sukupolvet ja kulttuurit, ja toimintaa kehitetään yhteistyössä kunnan perhekeskustoiminnan ja muiden toimijoiden kanssa. Vuonna 2016 painotetaan lapsen näkökulmaa ja MLL:n näkyvyyttä perhekahviloissa. Perhekahvilatoimijoiden koulutusten myötä ohjaajien taidot kävijöiden kohtaamiseen ja kuulemiseen vahvistuvat, ja perhekahviloiden toiminta monikulttuurisina matalan kynnyksen kohtaamispaikkoina vahvistuu. Perhekahvilaohjaajien keskinäistä verkostoitumista tuetaan muodostamalla perhekahviloiden ohjaajille ja vastaaville oma Facebook-ryhmä sekä kehittämällä vertaisverkkoja. 5.1.3 Vertaisryhmätoiminta MLL:n vertaisryhmissä samankaltaisessa elämäntilanteessa olevat perheet tutustuvat toisiinsa, keskustelevat lapsiperheiden elämään liittyvistä asioista ja etsivät yhdessä ratkaisuja mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Vertaisryhmiä ohjaavat useimmiten vapaaehtoiset paikallisyhdistysten ryhmänohjaajat, jotka saavat piirin koordinaattoreilta ohjausta ja koulutusta. Vuonna 2016 otetaan käyttöön uudistettu vertaisryhmänohjaajien koulutusmalli, ja luodaan uusia vertaisryhmätoiminnan malleja, ja innostetaan yhdistyksiä toiminnan toteuttamiseen.
9 5.1.4 Kerhotoiminta Kerhotoiminnassa vahvistetaan sukupolvien kohtaamista ja yhteisen leikin merkitystä. Kerhotoiminnan toteuttamisesta MLL:n Järvi-Suomen piirin alueella vastaavat pääasiassa paikallisyhdistykset. Kerhot syntyvät aina paikallisista tarpeista. Piiri ohjaa ja tukee yhdistyksiä kerhotoiminnan toteuttamisessa ja järjestää yhdistyksille perehdytystä ja koulutusta MLL:n kerhotoimintaan. Kerhotoimintaa tukee Koko Suomi leikkii hanke (2013-2016), joka toimii Suomen Kulttuurirahaston rahoituksella. Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Suomen Punainen Ristin sekä paikallisyhdistysten ja - osastojen kanssa yhteistyössä on tavoitteena muistuttaa leikin merkityksestä ja innostaa kaikenikäisiä leikkimään yhdessä. Terhokerhot on suunnattu erityisesti 5 10 vuotiaille lapsille ja ikäihmiselle. Toiminta siirtyy vuoden lopulla MLL:n ja SPR:n yhdistysten ja osastojen toiminnaksi, osaksi kerhotoimintaa. 5.1.5 Kylämummi- ja vaaritoiminta MLL:n kylämummi ja vaaritoiminta lisää sukupolvien välistä myönteistä vuorovaikutusta, siirtää kulttuuriperimää, lisää yhteisöllisyyttä ja tarjoaa mahdollisuuden tehdä antoisaa vapaaehtoistyötä, joka vahvistaa ikääntyvien hyvinvointia ja tuo seniori-ikäisten elämään uutta sisältöä. Kylämummit ja vaarit toimivat perhekahviloissa, päiväkodeissa, perheentaloissa, kerhoissa, kirjastoissa ja kouluissa. Lukumummi- ja vaaritoiminta on osa kylämummi- ja vaaritoimintaa. Koulujen kanssa yhteistyössä toteutettava toiminta vahvistaa lasten lukemissujuvuutta ja tarjoaa senioreille mukavan vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuden. Vuonna 2015 valmistui opas lukumummi- ja vaaritoimintaan. Vuonna 2015 kehitetty Mummon kanssa mustikkaan -toimintamalli kokosi yhteen ympäristökasvatuksen menetelmiä osaksi MLL:n kylämummi- ja vaaritoimintaa sekä perhekahviloita. Toiminta laajennetaan vuonna 2016 ulottumaan myös nuoriin. 5.1.6 Nuorisotoiminta Piirin alueen paikallisyhdistykset voivat edistää nuorten osallisuutta ja hyvinvointia paikallisella tasolla ja tarjota nuorille mahdollisuuden vapaaehtoistoimintaan. Monet yhdistykset toimivat jo nyt yhteistyössä koulujen kanssa tukioppilastoiminnassa, kummioppilastoiminnassa ja Koulurauhan julistuksessa. Piirin alueen paikallisyhdistykset voivat edistää nuorten osallisuutta ja hyvinvointia paikallisella tasolla ja tarjota nuorille mahdollisuuden vapaaehtoistoimintaan. Monet yhdistykset toimivat jo nyt yhteistyössä koulujen kanssa tukioppilastoiminnassa, kummioppilastoiminnassa ja Koulurauhan julistuksessa. Yhdistyksille on tarjolla erilaisia valmiita nuorisotoiminnan muotoja (esimerkiksi Verkk@ri- ja kerhotoiminta) ja toiminnan käynnistämiseen sekä nuorten osallistamiseen ja omaehtoisen toiminnan toteuttamiseen on kehitetty menetelmiä. Nuorisotyö halutaan kiinnittää ja vakiinnuttaa vahvasti yhdistysten arkeen ja hyödyntää yhdistysten toimintaan soveltuvia nuorisotyön muotoja, esimerkiksi nuorten kerhotoimintaa sekä nuorten osallistumista yhdistysten vapaaehtoistoimintaan sekä yhdistysten hallituksiin.
10 5.2 Perhekeskustoimintaa kumppanuudessa kuntien kanssa MLL:n Järvi-Suomen piirin toiminta on osa kuntien ennaltaehkäisevää perhekeskusverkostoa. Kunnat tukevat paikallisyhdistysten toimintaa eri tavoin mm. osoittamalla tiloja yhdistysten käyttöön, sekä myöntämällä avustuksia. Piirin ja kuntien välisten kumppanuussopimusten sisällöt vaihtelevat kuntien tilanteen ja tarpeiden mukaan. Piirin tärkein tehtävä on paikallisyhdistysten vapaaehtoistoiminnan ammatillinen ohjaus ja tuki. Piirin työntekijä voi edustaa kunnan alueella toimivia paikallisyhdistyksiä erilaisissa työryhmissä. Lisäksi piiri voi toteuttaa kunnan alueella esimerkiksi lastenhoitotoimintaa ja perhekummitoimintaa. Vuonna 2015 MLL:n Järvi-Suomen piirillä oli kahdeksantoista perhekeskustoimintaan tai lapsiperheiden varhaiseen tukeen liittyvää kuntakumppanuussopimusta, joista osa on kuntayhtymien tai liikelaitosten kanssa solmittuja useamman kunnan käsittäviä sopimuksia. Vuodelle 2016 on neuvoteltu lisäksi kolmen kunnan kanssa kumppanuudesta. Vuoden 2016 tavoitteena on vakiinnuttaa, ja tarvittaessa laajentaa, voimassa olevien kuntien kanssa olevia sopimuksia siten, että ne vastaavat MLL:n ja kuntien tarpeisiin alueilla. Lisäksi piirin alueella neuvotellaan uusia kumppanuuskuntia, joissa lähdetään kehittämään kumppanuutta yhdessä kunnan kanssa. Tavoitteena on vakiinnuttaa ohjauksen piirissä olevien yhteistyökuntien määrää vähintään nykyiselle tasolle, ja valmistautua niiden lisäämiseen tulevina vuosina. 5.3 Perhekeskustoiminnan kehittämisen painopisteet Vuonna 2016 kehittämistyön painopisteitä MLL:n Järvi-Suomen piirin perhekeskustoiminnassa ovat Yhdistysten tukeminen vapaaehtoistyössä ja kuntakumppanuudessa Vapaaehtoisten toteuttama vanhemmuuden tuki, ja tuen tarpeiden selvittäminen MLL:n avointen kohtaamispaikkojen, kerhotoiminnan ja vertaisryhmätoiminnan kehittäminen Leikin, monikulttuurisuusosaamisen ja parisuhteen tukemiseen liittyvien teemojen tuominen perhekeskustoiminnan vapaaehtoisten koulutuksiin Vapaaehtoisten ammatillisen ohjauksen laadun kehittäminen Painopistealueiden toteutuksessa tehdään yhteistyötä MLL:n keskusjärjestössä, eri piireissä ja yhdistyksissä meneillään olevien kehittämishankkeiden kanssa, joiden toimintamallien juurruttamisessa vapaaehtoiskenttään perhekeskustoiminnan koordinaattorien verkosto on tärkeässä roolissa. 5.4 Perhekeskustoiminnan arviointi Keskusjärjestö kehittää yhteistyössä piirien kanssa vapaaehtoistoiminnan ammatillisen ohjauksen laatua ja seurantaa. Toimintaa arvioidaan keräämällä osallistujapalautetta, toteuttamalla kuntakohtaisia laatutyöpajoja sekä kyselyillä vapaaehtoisille ja kuntakumppaneille. Keskusjärjestö toteuttaa vanhemmuuden tuen tarvekartoituksen perhekeskustoimintaan osallistuville vanhemmille, jota piiri puolestaan hyödyntää vapaaehtoistoiminnan ammatillisessa ohjauksessa. Tarkoituksena on kehittää olemassa olevaa ja suunnitella yhdessä piirien kanssa uutta, perheiden tarpeiden mukaista toimintaa.
11 6 Lasten, nuorten ja vanhemmuuden tuki MLL tarjoaa lapsille, nuorille ja vanhemmille sekä ammattikasvattajille tukea lasten, nuorten ja lapsiperheiden arkeen liittyvissä kysymyksissä. Painopisteitä vuonna 2016 ovat lapsen ja nuoren kehityksen ja mielenterveyden sekä vanhemmuuden tukeminen ja turvallisen media- ja päiväkotiympäristön rakentaminen. 6.1 Nuorten vapaaehtoistoiminta ja kouluyhteistyö Tukioppilaat ovat vapaaehtoisia yläkoulun oppilaita, jotka haluavat toimia kouluyhteisönsä hyväksi ja auttaa muita, usein nuorempia oppilaita. Alakouluissa heitä kutsutaan usein kummioppilaiksi ja toisen asteen oppilaitoksissa tutoreiksi. Toiminnassa keskeistä on nuorten mahdollisuus itse ideoida, toteuttaa ja arvioida toimintaa. Toiminnasta vastaa koulussa työskentelevä aikuinen ohjaaja. Keskusjärjestö ja piiri ylläpitävät tukioppilastoiminnan verkostoa, ja tarjoavat kouluille koulutusta, ohjausta ja aineistoja. Vuonna 2016 MLL:n Järvi-Suomen piiri järjestää alueellisia tukioppilasohjaajien tapaamisia ja vertaisverstaita. MLL:n piirityöntekijät, tukioppilaskouluttajat ja yhdistysaktiivit vierailevat kouluilla kouluttamassa tukioppilaita ja tapaamassa koulun henkilökuntaa ns. ohjauskäynneillä. Koulutuksissa, kouluvierailuilla ja tukioppilasleireillä kouluja ohjataan kiinnittämään tukioppilaiden toimintaa yhteisölliseen opiskeluhuoltoon, opetussuunnitelmaan ja KiVa Koulu -toimintaan, jotta tukioppilastoiminnan asemaa koulussa saadaan vahvistettua. Koulurauha-ohjelma tuottaa toimintamalleja ja materiaaleja kouluille turvallisen koulupäivän ja kouluvuoden rakentamiseksi. Ohjelma lisää oppilaiden viihtyvyyttä koulussa ja varmistaa heidän henkistä, fyysistä ja sosiaalista turvallisuuttaan sekä vahvistaa kouluyhteisön me-henkeä Koulurauha-ohjelman avulla MLL levittää nuorilta nuorille ajatusta koulukiusaamisen ehkäisemisestä ja koulun yhteisöllisyydenlujittamisesta. Koulurauha on MLL:n, Opetushallituksen, Poliisihallituksen, Suomen Vanhempainliiton ja Folkhälsanin yhteinen ohjelma, joka toteutetaan yhdessä oppilaiden ja opettajien sekä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Yhdistykset ja koulut järjestävät teeman ympärille omia tapahtumia ja toteuttavat koulurauha-ohjelmaa läpi vuoden. Selviydytään kiusaamisesta koko yhteisö kasvaa ja kasvattaa projektissa tavoitteena on lasten ja nuorten elämänhallinnan taitojen vahvistaminen tilanteessa, jossa he ovat (olleet) osallisina kiusaamistilanteissa. Projektiin on haettu rahoitusta Raha-automaattiyhdistykseltä vuosille 2016 2018. Projektin aikana kiusaamistilanteita ja niiden vaikutuksia kokeneille rakentuu tukiverkosto. Kiusaamisen jälkihoitoon rakennetaan toimintamallit, joiden vaikutukset voidaan todentaa, ja jotka juurrutetaan osaksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen ja Kymen piirien toimintaa ja organisaatioita.
12 6.2 Kaveriksi Mulle toiminta Kaveriksi Mulle -toiminta on MLL:n Järvi-Suomen piirin ja SPR:n Länsi- Suomen piirin yhdessä toteuttamaa vapaaehtoistoimintaa. MLL hallinnoi toimintaa. KaMu -toiminta laajenee vuoden 2016 aikana uusille ja juurtuu nykyisille paikkakunnille. Rahoitus tulee tällä hetkellä Rahaautomaattiyhdistyksen kautta, mutta toimintaa nostetaan jatkossa kuntakumppanuustarjottimelle. Kaveriksi Mulle -toiminnalla vastataan 4-16 -vuotiaiden lasten ja nuorten yksinäisyyteen tarjoamalla luotettava vapaaehtoinen, aikuinen kaveri yhteiseen mielekkääseen tekemiseen. Yksilötoiminnassa tärkeintä on luottamuksellinen, kiireetön läsnäolo sekä kodin ulkopuolisiin harrastusvaihtoehtoihin tutustuminen. Kavereita saa myös KaMu - kerhoista, joissa 4-8 lasta harjoittelee kahden vapaaehtoisen ohjaajan tuella vuorovaikutus- ja sosiaalisia taitoja. Yhteisestä tekemisestä päättävät lapset ja kerho-ohjaajat yhdessä. Kolmas toimintamuoto, KaMu-leirit, tuovat tekemistä ja seuraa yksinäisiin lomapäiviin. Leirien tavoitteena on ylläpitää kerhoissa muodostuneita kaverisuhteita tai tutustua uusiin lapsiin ja nuoriin. Toimintaa toteutetaan yhteistyössä sosiaali- ja kasvatusalan oppilaitosten kanssa ja olemalla mukana laajalti lapsiperheiden asioita ajavissa moniammatillisissa verkostoissa ja yhteistyöryhmissä. Tärkeässä roolissa ovat myös perusopetuksen opettajat ja koulujen muu henkilökunta, joiden avulla kerhoryhmiä perustetaan ja yksilötoimintaa markkinoidaan. Toimintaa arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti lapsilta, vapaaehtoisilta, perheiltä ja yhteistyökumppaneilta kerätyn palautteen avulla. Toiminnan päätavoitteena vuodelle 2016 on yksinäisten lasten ja nuorten tavoittaminen ja tukeminen kaverisuhteiden solmimisessa sekä vuorovaikutus- ja sosiaalisten taitojen vahvistamisessa. 6.3 Perhekummitoiminta Perhekummitoiminta on ammatillisesti ohjattua vapaaehtoistoimintaa. Toiminta täydentää kunnan peruspalveluita vastaten mm. uuden sosiaalihuoltolain vaatimuksiin, ja on osa lapsiperheiden ennaltaehkäisevää tukea. Tuettavilla perheillä ei ole lastensuojeluasiakkuutta. Perhekummitoiminta on perheelle maksutonta, ja toiminnan piiriin voi hakeutua itse tai ammattilaisen ohjaamana. Toiminta on luottamuksellista, sillä perhekummeja sitoo vaitiolovelvollisuus. Perhekummit ovat vapaaehtoisia, jotka koulutetaan tehtäväänsä. Perhekummi toimii ihmisenä ihmiselle, rinnalla kulkijana. Toiminnan tarkoituksena on tukea ensisijaisesti perheen vanhempia keskustelemalla ja kuuntelemalla sekä auttamalla arjen asioissa. Toiminnan sisältö muodostuu perheen yksilöllisten tarpeiden ja toiveiden sekä perhekummin auttamismahdollisuuksien mukaan. Tavoitteena on lisätä perheen
13 hyvinvointia ja vahvistaa koko perheen elämänhallintaa. Kummisuhteen lähtökohtana on vapaaehtoinen ja tasavertainen kumppanuus. Toimintaa ylläpidetään ja kehitetään niillä alueilla, joilla sitä jo toteutetaan ja tarvitaan. Piiri vastaa MLL:n valtakunnallisen mallin mukaisten perhekummien peruskoulutusten sekä säännöllisten toiminnanohjausten järjestämisestä. 6.4 Ystäväksi maahanmuuttajaäidille MLL:n Järvi-Suomen piiri on hakenut Raha-automaattiyhdistykseltä rahoitusta Ystäväksi maahanmuuttajaäidille toiminnan käynnistämiseen ja toteuttamiseen. Toiminnan tavoitteena on edistää maahanmuuttajaäitien kotoutumista ja kielenoppimista. Maahanmuuttajaäidit jäävät helposti eristyksiin, sillä heiltä puuttuvat luonnolliset tukiverkostot eikä heillä ole välttämättä mahdollisuutta lähteä kielikursseille. Myös turvapaikanhakijaäidit kaipaavat usein tukea. Maahanmuuttajaäidillä saattaa olla korkea kynnys lähteä yksin tutustumaan leikkipuistoon tai oman asuinalueen muuhun lapsiperhetoimintaan. Ystäväksi maahanmuuttajaäidille toiminnassa pyritään löytämään ystävä, joka asuu lähistöllä ja jonka kanssa äidillä on yhteisiä harrastuksia ja kiinnostuksen kohteita, tai samankaltainen elämäntilanne. Vapaaehtoiset ystävät perehdytetään ja heille järjestetään säännöllisiä vertaistapaamisia. 6.5 Lastenhoitotoiminta Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piirin lastenhoitotoiminta on lapsiperheiden tarpeista lähtevää, luotettavaa, joustavaa, laadukasta, vastuuntuntoista ja asiakaslähtöistä toimintaa. Toiminnan pääpaino on lyhytaikaisen tilapäisen hoitoavun tarjoaminen lapsiperheille. Lastenhoitotoiminta, joka käsittää hoitajien peruskurssien järjestämisen, jatkokoulutukset, hoitajien rekrytoinnin, perehdyttämisen ja ohjaamisen, sekä lastenhoitoavun välittämisen perheille, toteutetaan kuntien avustusten turvin. Lastenhoitotoiminnalla on lastensuojelun ennaltaehkäisevä merkitys. Lastenhoitotoiminnan toimintamallissa hoitajan työnantaja on perhe. Perhe huolehtii kaikista lakisääteisistä työnantajavelvoitteista. Lastenhoitotoiminnan välitys tiedottaa ja ohjaa perheitä työnantajavelvoitteiden hoitamiseen. Hoitajan palkkioista ja sivukuluista on mahdollisuus tehdä kotitalousvähennys. MLL:n Järvi- Suomen piirin välityspalvelu hoidetaan koko piirin alueella Kuopion vapaaehtoiskeskuksesta. Selainpohjainen välitysjärjestelmä mahdollistaa lastenhoitovälityksen laajemmalle alueelle. Lastenhoitotoiminta on myös nuorisotyötä. MLL:n lastenhoitokurssien osallistujista noin puolet on alle 20- vuotiaita, jotka oppivat kurssilla hyödyllisiä tietoja ja taitoja lastenhoitoon liittyen. Lastenhoitotoiminnassa työskentelemällä he saavat työkokemusta, valmiuksia omaan vanhemmuuteen, sekä tilaisuuden ansaita omaa rahaa. Vanhemmille hoitajille toimintaan osallistuminen antaa mahdollisuuden osaamiseen ja elämän kokemuksensa hyödyntämiseen, sekä sosiaalisten verkostojen ylläpitämiseen ja virikkeellisyyteen. MLL:n Järvi-Suomen piirin lastenhoitotoiminta on osa kuntakumppanuutta ja siihen kuuluvaa perhekeskustoimintaa.
14 6.6 Vanhempain- ja koko perheen illat Koulujen ja päiväkotien vanhempain- ja koko perheen illat ovat tilaisuuksia, joissa on mahdollisuus yhteisön sosiaalisen pääoman kasvattamiseen, vanhemmuuden vertaistukeen ja aidon kasvatuskumppanuuden rakentamiseen. Koulut ja päiväkodit hyödyntävät mielellään MLL:n asiantuntemusta vanhemmuuden tukemisessa. MLL:n Järvi-Suomen piiri vastaa alueellaan vanhemmuuden tukemiseen liittyviin haasteisiin ja kysymyksiin yhteistyössä koulujen ja päiväkotien kanssa. Piiri toteuttaa esimerkiksi mediakasvatukseen, lapsen ja nuoren kehitykseen, vanhempana kasvamiseen ja muihin ajankohtaisiin aiheisiin liittyviä vanhempien ja koko perheen iltoja. Toiminnallisten, osallistavien iltojen tuloksena on oivalluksia vanhemmuudesta, yhteisöllisyyttä, iloa ja luottamusta. 6.7 Mentalisaatioperustainen vanhempainryhmätoiminta Mentalisaatioperustaisen vanhempainryhmätoiminnan tavoitteena on vahvistaa vauva- ja pienten lasten vanhempien mentalisaatiokykyä eli kykyä tunnistaa lapsensa tunteita ja tarpeita ja vastata niihin lapsen kehitystä tukevalla tavalla. Piiri toimii yhtenä neljästä vastuupiiristä mentalisaatioperustaisen vanhempainryhmätoiminnan kehittämisessä. Piiri tekee tiivistä yhteistyötä keskusjärjestön ja muiden vastuupiirien kanssa. Valtakunnallisesti MLL tekee yhteistyötä Ensi- ja turvakotien liiton, PELAn sekä MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiön kanssa erityistukea tarvitsevien vanhempien vanhempainryhmätoiminnan kehittämisessä. Vuonna 2016 MLL:n Järvi-Suomen piiri järjestää MLL:n keskusjärjestön kanssa kolme alueellista ohjaajatapaamista piirin alueella. Koulutetuille ohjaajille järjestetään jatkokoulutus erityistä tukea tarvitsevien perheiden ryhmätoimintaan. Varhaiskasvatuksen toimijoille tarjotaan mentalisaatioajattelua soveltava, pienten lasten kiusaamisen ehkäisyä ja kaverisuhteita tukeva seminaari yhteistyössä keskusjärjestön kanssa. 6.8 Materiaalinen tuki Tukiaineistoa vanhemmille ovat erilaiset vanhemmuutta ja kasvatusta tukevat julkaisut sekä netissä julkaistava aineisto. Piirijärjestö levittää keskusjärjestön ja muiden tahojen tuottamia aineistoja ja materiaaleja omissa tilaisuuksissaan ja verkostoissaan vanhemmille, paikallisyhdistyksille ja yhteistyökumppaneilleen. 7 Ammatillinen palvelutuotanto 7.1 Lastensuojelun avohuollon tukihenkilötoiminta Lastensuojelun avohuollon tukitoimenpitein toteutetulla lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden tukihenkilötoiminnalla on kasvava kysyntä kunnissa. Tukihenkilötoiminta on ammatillisesti ohjattua, vapaaehtoisten toteuttamaa lastensuojelutoimintaa. Se tarjoaa apua ja tukea lapsen ja nuoren sekä lapsiperheen arkeen. Keskeisiä tukemisen muotoja ovat keskustelu, kuuntelu ja yhdessä tekeminen. Hakemus tukihenkilötoimintaan vaatii aina lastensuojeluasiakkuuden.
15 Tukihenkilötoiminnasta kiinnostuneet vapaaehtoiset haastatellaan, ja he osallistuvat tukihenkilöiden peruskoulutukseen. Tukihenkilöt saavat peruskoulutuksen lisäksi säännöllisesti täydennyskoulutusta ja vertaissekä yksilöohjausta. Lisäksi he saavat kohtuulliset, toimintaan liittyvät matka- ja kulukorvaukset. Tukihenkilötoimintaa kehitetään vahvistaen vertaistoiminnan ja kokemusasiantuntijuuden näkökulmia. Uuden sosiaalihuoltolain vaikutukset ja merkitys huomioidaan toiminnan toteuttamisessa. Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan ostopalvelusopimukset ovat tehneet seuraavat kunnat: Jyväskylä (myös lapsiperheiden tukihenkilötoiminta) ja Laukaa. Vuonna 2016 tukihenkilötoimintaa laajennetaan myös muiden kuntien alueille. 7.2 Lastenhoitopalvelut yrityksille Lastenhoitopalvelut yrityksille on MLL:n Järvi-Suomen piirin alueella tarjottava palvelutuote, jota työnantajat voivat ostaa omalle henkilöstölleen sairastuneen lapsen hoitojärjestelyiksi. Tämä palvelu perustuu vuonna 2001 voimaan tulleeseen tuloverolain muutokseen. Yritysyhteistyölle laaditaan kirjalliset sopimukset ja lastenhoitovälitys tapahtuu saman järjestelmän ja samojen MLL-laatukriteerien kautta kuin lastenhoitovälitys yksityisillekin henkilöille. 7.3 Ammattilaisille suunnatut koulutukset MLL:n Järvi-Suomen piirin koulutustoimintaa vahvistetaan vuonna 2016. Piiriltä kysytään koulutuksia ammattilaisille muun muassa lasten, nuorten ja vanhempien kohtaamiseen sekä erilaisiin toiminnallisiin menetelmiin. MLL:n Järvi-Suomen piiri tarjoaa koulutusta vapaaehtoisille ja ammattilaisille. Tarjolla on useammanlaisia koulutuksia, jotka räätälöidään tarvittaessa tilaajan mukaan. 8 Erillistoiminnot 8.1 Rikosuhripäivystys RIKUn perustehtävä on parantaa rikoksen uhrin, hänen läheisensä ja rikosasian todistajan asemaa vaikuttamalla ja tuottamalla palveluita. Tähän pyritään toteuttamalla seuraavia arvoja: asiakaslähtöisyys, vastuullisuus, luotettavuus, tasapuolisuus sekä yhteistyön ja välittämisen kulttuurin edistäminen yhteiskunnassa. Vuonna 2015 hyväksytyssä RIKUn uudessa strategiassa vuosille 2016 2020 määriteltiin myös uusi visio: Rikoksen uhri saa yhdenvertaisesti ja oikea-aikaisesti tarvitsemansa palvelut selviytyäkseen rikoksen seurauksista. Taloudellisesti vakaa Rikosuhripäivystys on järjestölähtöinen toimija ja vaikuttaja, jonka korkealaatuiset palvelut sekä asiantuntemus tunnetaan koko maassa. Pääosin ammatillisesti ohjattuna vapaaehtoistyönä tuotettavilla palveluilla lievitetään rikoksesta yksilölle koituneiden seuraamusten vaikutuksia ja tuetaan kohderyhmän oikeuksien toteutumista. RIKUn
16 vaikuttamistyö kohdentuu toimintavuonna erityisesti EU:n uhridirektiivin toimeenpanon käytännön toimenpiteiden seurantaan. RIKUa toteuttavat yhteistyösopimukseen perustuen Ensi- ja turvakotien liitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Kirkkohallitus, Suomen Punainen Risti, Suomen Setlementtiliitto ja Suomen Mielenterveysseura, joka toimii valtakunnallisena koordinaatiojärjestönä. Toimintaa johdetaan valtakunnallisesti keskustoimistosta Helsingistä ja alueellisesti seitsemästä aluetoimistosta. Sitä toteutetaan yhteisesti sovittujen linjausten ja uuden vuosille 2016 2020 laaditun strategian mukaisesti. Asiakastyö tehdään seitsemän aluetoimiston alaisuudessa toimivissa 29 palvelupisteessä. RIKUn Itä-Suomen aluetoimisto sijaitsee Joensuussa. Toiminta-alue kattaa yhteensä 55 kuntaa käsittäen Etelä- ja Pohjois-Karjalan sekä Etelä- ja Pohjois-Savon maakunnat. Alueen väestöpohja on 696 000 henkilöä. Aluetoimiston ensisijaisena tehtävänä on organisoida, johtaa ja koordinoida alueen RIKUn toimintaa keskustoimiston antamien linjausten mukaisesti. Itä-Suomessa asiakastyö tehdään viidessä aluetoimiston alaisuudessa toimivassa palvelupisteessä: Joensuussa, Savonlinnassa, Kuopiossa, Mikkelissä ja Lappeenrannassa. RIKUn toimintasuunnitelma 2016 tukeutuu kansainvälisiin ja kansallisiin tavoitteisiin. EU:n rikosuhridirektiivi säätelee uhrin oikeuksia, tukea ja suojelua koskevia vähimmäisvaatimuksia ja edellyttää jäsenmailta mm. tarpeen mukaisia tukipalveluita rikoksen uhreille. Direktiivi saatetaan kansallisesti voimaan marraskuussa 2015. Esitutkintalakiin sisältyy esitutkintaviranomaisten velvoite ohjata rikoksen uhrit tukipalveluihin rikoksen luonteen niin edellyttäessä. Lainkohta on muuttumassa direktiivin edellytysten mukaisesti tarkentaen tukipalveluihin ohjaamisen velvoitetta Kaikessa RIKUn toiminnassa huomioidaan valtakunnalliset painopisteet, jotka noudattavat uutta 2016 2020 strategiaa. Toiminnan painopisteet vuodelle 2016 ovat: 1) tukipalvelun saatavuuden parantaminen ja laadun varmistaminen, 2) suunnitelmallisen viestinnän tehostaminen ja parantaminen, 3) vaikuttaminen uhrin asemaan ja 4) RIKUn uuden strategian 2016 2020 toimeenpano. Painopisteisiin kuuluu myös Itä-Suomen aluetoimiston ORAVA- hanke Osaamista raja-alueille vapaaehtoistoimintaan vuosille 2014 2016. ORAVA- hanke kehittää lähisuhdeväkivaltatyötä sekä tukihenkilö- ja vertaisryhmätoimintaa harvaan asutuilla alueilla. Itä-Suomen alueen toiminnasta vastaa aluejohtaja yhdessä aluetyöryhmän ja koordinaatiojärjestön MLL:n Järvi-Suomen piiriin kanssa. Aluetyöryhmä tukee alueensa henkilöstön työtä asiantuntemuksellaan ja kontakteillaan, varmistaen toiminnan etenemisen alueella valtakunnallisen yhteistyösopimuksen mukaisesti. Itä-Suomen aluetyöryhmässä ovat edustettuina SPR:n Savo-Karjalan piiri, MLL:n Järvi-Suomen piiri, Pohjois-Karjalan Mielenterveysseura, Joensuun ev.-lut. seurakunta, Joensuun Setlementti sekä asiantuntijajäseninä edustajat Itä-Suomen poliisilaitokselta. Aluetyöryhmä kokoontuu 3 4 kertaa vuodessa. Kuopion palvelupisteellä on paikallinen ohjausryhmä, jossa ovat edustettuina keskeisimmät yhteistyökumppanit rikosuhriasioissa. ORAVA-hankkeella on oma ohjausryhmä. Molemmat ohjausryhmät kokoontuvat kaksi kertaa vuodessa.
17 8.2 Rikosten ja riitojen sovittelutoiminta MLL:n Järvi-Suomen piiri vastaa sovittelulain (Laki rikos- ja eräiden riita-asioiden sovittelusta 1015/2005) mukaisesta sovittelupalvelusta Pohjois-Karjalan maakunnan alueella. Sovittelutoiminnan yleinen johto, ohjaus sekä valvonta kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle ja valtio vastaa toiminnasta aiheutuneista kustannuksista. Vuoden 2016 alusta alkaen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on velvollinen järjestämään sovittelutoiminnan siten, että palvelua on saatavissa asianmukaisesti toteutettuna koko maassa ja Valviran tehtävänä on valvoa sovittelupalvelujen järjestämistä. Lisää Pohjois-Karjalan sovittelutoiminnasta: www.sovittelu.fi. Sovittelutoiminta pohjautuu restoratiiviseen oikeuteen. Siinä on keskeistä tulevaisuuteen suuntautuminen. Perusajatuksena on, että rikosseuraamuksen tulee ensisijaisesti olla uhrin hyvittäminen, rikoksen tekijän ja uhrin palauttaminen yhteiskunnan toimiviksi jäseniksi sekä yhteisöjen ja yhteiskunnan arvojen vahvistaminen. Rikoksen tai riidan osapuolilla on mahdollisuus kohdata toisensa luottamuksellisesti sekä käsitellä rikoksen uhrille aiheutuneita fyysisiä, psyykkisiä ja aineellisia haittoja puolueettomien sovittelijoiden läsnä ollessa. Sovittelu tarjoaa rikoksen uhrille mahdollisuuden hyvitykseen ja rikoksen tekijälle tilaisuuden ottaa vastuun teostaan. Sovittelijoina toimivat vapaaehtoiset, tehtävään koulutetut sovittelijat sovittelutoimiston ohjauksessa. Sovittelijoiden tehtävänä on toimia välittäjänä eri osapuolten välillä. He eivät ratkaise osapuolten välisiä erimielisyyksiä, vaan auttavat heitä itse ratkaisemaan ne. Pohjois-Karjalassa toimii 66 koulutettua sovittelijaa. Sovittelutoimisto järjestää vapaaehtoisille peruskoulutuksen sekä säännöllistä jatkokoulutusta ja työnohjausta. Sovitteluun ohjautuu juttuja tasaisesti koko maakunnan alueella ja palvelua pystytään tarjoamaan asiakkaiden omilla paikkakunnilla. Vuosittain sovitellaan lähes 500 rikos- ja riitatapausta joista yli 80 prosenttia tulee vireille poliisilta. Muita aloitteentekijöitä ovat syyttäjä, sosiaaliviranomaiset, koulut ja asianosaiset itse. Jos riidan osapuoli, rikoksesta epäilty tai rikoksen uhri on alaikäinen, myös hänen huoltajallaan tai laillisella edustajalla on oikeus aloitteen tekoon. Toimintavuoden haasteena on yhteistyön tiivistäminen muiden viranomaisten, kuten sosiaali- ja kouluviranomaisten kanssa sekä sovittelun tunnetuksi tekeminen kansalaisten keskuudessa. Toimistossa työskentelee kolme sovittelun ammattihenkilöä. Sovittelutoimiston johtaja vastaa sovittelutoiminnan suunnittelusta, kehittämisestä ja asianmukaisesta toteuttamisesta sekä toimii tarvittaessa sovittelijana. Kahden sovittelun ohjaajan tehtäviin kuuluu vapaaehtoisten sovittelijoiden toiminnan ohjaus ja valvonta sekä sovittelijana toiminen. Henkilöstö osallistuu aktiivisesti sovittelun kehittämistoimintaan Itä-Suomessa, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Sovittelun maakunnallisen neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta.
18 Vuonna 2016 tiivistetään yhteistyötä eri viranomaisten kanssa ja tehostetaan tiedotustoimintaa. Sovittelijat saavat laadukasta täydennyskoulutusta ja työnohjausta, erityisesti koulutetaan lasten ja nuorten sovitteluun erikoistuvia sovittelijoita. 9 Hallinto ja talous 9.1 Luottamuselimet Piirin viralliset kokoukset järjestetään sääntöjen määräämänä aikana kaksi kertaa vuodessa, kevätkokous viimeistään toukokuussa ja syyskokous viimeistään joulukuussa. Piirin hallinnosta vastaa piirin syyskokouksen valitsema piirihallitus, johon kuuluu puheenjohtajan lisäksi 12 varsinaista ja 12 varajäsentä. Piirihallitus kokoontuu keskimäärin 6-7 kertaa vuoden aikana. Piirihallituksen apuna asioiden valmistelussa on työvaliokunta, joka kokoontuu tarpeen mukaan, sekä kehittämisryhmä, jonka tehtävänä on mm. hankeasioiden valmistelu. 9.2 Henkilökunta MLL:n Järvi-Suomen piiri on avoin ja vuorovaikutuksellinen työyhteisö, jossa hyödynnetään ja levitetään koko piirin parhaaksi työntekijöiden eri osaamisalueita ja vahvuuksia. Henkilöstön ammatillinen kehittäminen on jatkuva prosessi. Piirissä työskentelee noin 20 työntekijää osa- tai kokoaikaisissa työsuhteissa, jotka ovat määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia. Järjestötyötä tekevien työntekijöiden lisäksi piirissä työskentelee erillistoimintojen ammattilaisia rikosten ja riitojen sovittelutoiminnan sekä Rikosuhripäivystyksen parissa. Piirihallitus ja henkilöstö kehittävät yhdessä piirin toimintaa vastaamaan yhdistysten ja yhteistyökumppaneiden tarpeisiin sekä jatkavat yhteistä strategiaprosessia. 9.3 Talous ja toimitilat Piirin toiminnan perusta on hyvin hoidettu ja vakaa talous. Talouden perustan muodostavat jäsenmaksutuotot, keräystulot, avustukset ja erillinen hankerahoitus. Kasvavien kulujen ja supistuvan rahoituksen vuoksi on varmistettava piirin toimintojen rahoitus olemassa olevin ja uusien avustussopimuksin, kuntaavustuksin, varainhankintamuotojen ja yhteistyökumppaneiden avulla. Suositusjäsenmaksu on 25 euroa, josta keskusjärjestön osuus 12,50, piirin osuus 5 ja yhdistyksen osuus 7,50. Yhdistyksen henkilöjäsenen jäsenmaksun suuruudesta päättää paikallisyhdistys syyskokouksessaan, piirin jäsenmaksuosuudesta piirin syyskokous. Piirin taloushallinto on keskitetty Joensuuhun. Piirin taloussihteeri sekä ulkopuolelta ostettu tilitoimistopalvelu hoitavat piirin taloushallinnon kokonaisuudessaan. Piiri toimii neljässä eri vapaaehtoiskeskuksessa, jotka ovat omistushuoneistoja, lukuun ottamatta Mikkelin vapaaehtoiskeskusta, jossa toimitaan vuokratiloissa. Toimitilat sijaitsevat Joensuussa, Jyväskylässä, Kuopiossa ja Mikkelissä. Tilojen toimivuutta selvitetään ja vuoden 2016 aikana pyritään tekemään ratkaisut, jotka tukevat toiminnan toteuttamisen tarpeita sekä henkilöstön hyvinvointia.
19 9.4 Tietohallinto MLL:n Järvi-Suomen piirissä on käytössä piirin työntekijöillä SharePoint-pilvipalvelu, jolla mahdollistetaan ja vahvistetaan yhteistyötä ja kehittämistä kaikissa piirin toiminnoissa. Pilvipalvelu toimii myös tiedosto- ja tietovarantona, jota pystytään hyödyntämään eri toimintojen suunnittelussa ja toteutuksessa sekä sisäisessä viestinnässä. Piirillä on käytössä LYNC- pikaviestin ja videoneuvottelupalvelu, jonka avulla vahvistetaan piirin työntekijöiden ja tiimien yhteistyötä, kehittämistä ja viestintää. Lync-palvelu mahdollistaa myös tehokkaan neuvottelun ja työkokouksien pitämisen sekä vähentää matkakuluja sekä mahdollistaa neuvottelut eri puolilta piiriä. Lync-palvelua hyödynnetään myös piirihallituksen ja työvaliokunnan kokouksissa vahvistaen ja mahdollistaen piirihallituksen jäsenten osallistumista kokouksiin yhtäaikaisesti neljästä eri vapaaehtoiskeskuksesta. Piirin tietohallinto toteutetaan pääsääntöisesti ostopalveluna palvelun tuottajalta. Tietohallinnon sopimukseen kuuluvat edellä mainitut palvelut ja lisäksi mm. atk-tuki sekä tiedostojen varmennus ja tietoturvapalvelu. Vuoden 2016 aikana kehitetään edelleen tietohallintoa mm. tarkastamalla ostopalvelusopimukset ja niiden sisällöt. Lisäksi tietohallintoa yhtenäistetään mahdollisuuksien mukaan keskusjärjestön järjestelmien kanssa. Tietohallinnossa pyritään hyödyntämään myös uudistuneen yhdistysnetin ominaisuuksia mm. tilastoinnissa. Vuonna 2016 tehdään suunnitelma laitekannan päivittämisestä ja uudistamisesta sekä toteutetaan laitekannan uudistamista käytettävissä olevien resurssien mukaan. 9.5 Varainhankinta Piirin omalla varainhankinnalla on merkittävä rooli talouden tasapainossa. Vuonna 2016 toteutetaan jälleen valtakunnallinen Kevätilokeräys. Piirin tukena toimii myös kaksi erillistä, alueellista tukiryhmää. Perinteikäs Naistoimikunta Joensuussa osoittaa varoja piirin eri toimintoihin. Tukiryhmä Kuopiossa järjestää vuosittain marraskuussa Martinhanhi-juhla, joista saatava tuotto osoitetaan vuosittain tukiryhmän osoittamalla tavalla piirin tekemään työhön. Piirillä on mahdollisuus anoa vuosittain kaksi kertaa avustusta myös Pohjois-Karjalan lastensuojelutyön säätiöltä. Piirin ja eri yritysten välisiin yhteistyömahdollisuuksiin etsitään uusia toteutustapoja. Ammattilaisille suunnattuja koulutuksia kehittämällä ja toteuttamalla pyritään myös vahvistamaan piirin omaa varainhankintaa. Piiri vastaanottaa myös sille osoitettuja testamentti- ja muita lahjoituksia.
20 10 Liitteet Talousarvio 2016 BUDJETTI 2016 Piirihallitus BUDJETTI Tulot Kulut Netto YHTEENSÄ 2015-53 750,00 10 Järjestö 10 000,00-39 470,00-29 470,00-57 500 12 Talous ja hallinto 0,00-29 070,00-29 070,00-21 400 13 Piirihallinto 0,00-4 300,00-4 300,00 20 Perhekeskustoiminta 293 500,00-293 500,00 0,00 0 21 Lastenhoitotoiminta 62 900,00-60 780,00 2 120,00 3170 25 Perhekummitoiminta 0,00 0,00 0,00 32 Tukioppilastoiminta 35 000,00-35 000,00 0,00 0 35 Last. ja nuorten tukih.toim 61 500,00-54 530,00 6 970,00 15 570 40 Rikosuhripäivystys 215 000,00-215 000,00 0,00 0 41 Orava 92 000,00-92 000,00 0,00 50 Sovittelutoiminta 221 000,00-221 000,00 0,00 0 71 Kaveriksi-mulle toiminta 250 000,00-250 000,00 0,00 KULUJÄÄMÄ Varsinaisen toim. kulujäämä 1 240 900,00-1 294 650,00-53 750,00-53 750,00-59 160,00 VARAIN- HANKINTA, SIJOITUS- TOIMINTA JA AVUSTUKSET 53 750,00 80 Varainhankinta 34 000,00-500,00 33 500,00 31500 81 Sijoitus- ja rahoitustoiminta 30 000,00-9 750,00 20 250,00 14250 YHTEENSÄ 64 000,00-10 250,00 53 750,00 58913 TULOS Tilikauden tulos 1 304 900,00-1 304 900,00 0,00 0,00-247