HYVINVOINTIPALVELUJEN JÄRJESTÄMISEN OHJELMA 120 op Syventävät opinnot 120 op Hyvinvointipalvelujen järjestämisen ohjelma on monitieteinen koulutusohjelma, jossa opiskelija suorittaa maisteriopintonsa kandidaattiopintojen jälkeen. Koulutusohjelman opinnoissa opiskelija perehtyy hyvinvointipalvelujen kehittämis- ja johtamistyöhön ja syventää niiden teoreettista, käytännöllistä ja tutkimuksellista osaamistaan. Tässä korostuu työelämälähtöisyys. Ohjelmassa on keskeinen sija palvelujen ylisektorisilla kysymyksillä Eri tieteenalojen näkökulmat jäsentävät opiskelijalle laaja-alaisen kuvan hyvinvointisektorin toimintakäytännöistä ja niiden haasteista sekä mahdollistavat monitieteiset tutkimukset ja opinnäytetyöt. Valmistuttuaan opiskelija osaa kriittisesti ja tutkimustietoon perustuen arvioida johtamisen ja kehittämisen menetelmiä ja niiden käyttöä sekä kyseenalaistaa olemassa olevia käytäntöjä sekä ajattelutapoja. Opinnot kehittävät opiskelijan taitoja itsenäiseen tiedon hankitaan ja erittelemiseen sekä tiedon selkeään ja sujuvaan ilmaisuun. Ohjelman aikana opiskelija kehittää itsenäisen tutkimustyön tekemisen taitojaan ja syventää tutkimusmenetelmällistä osaamistaan. Hyvinvointipalveluja koskevassa pro gradu tutkielmassa opiskelija osoittaa hallitsevansa tutkimusprosessin läpiviemisen taidot. Ohjelman suoritettuaan opiskelija ymmärtää hyvinvointipalveluja yhteiskuntatieteellisestä, taloudellisesta, ja organisaatiokäyttäytymisen näkökulmasta ja osaa soveltaa hyvinvointipalvelujen kehittämisen ja johtamisen teorioita käytännön työssä. Opintojen aluksi opiskelijat laativat henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS), josta käy ilmi opintojen eteneminen, omat kiinnostukset, kehittämistarpeet ja itselleen sopivat oppimistavat. Henkilökohtaista opintosuunnitelmaa seurataan ja päivitetään opintojen kuluessa. Tietoja henkilökohtaisesta opetussuunnitelmasta, HOPS-lomake ja lomake täydentävistä opinnoista löytyvät yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan sivuilta. HP Pohjaopinnot 9 op Pohjaopintojen tarkoituksena on muodostaa yleiskäsitys hyvinvointipalveluista, niiden ajankohtaisista kehityshaasteista ja uusista ratkaisuista, sekä johdattaa alan näkökulmasta liiketoimintaosaamisen perusteisiin. HP 1 / P1b Johdatus hyvinvointipalvelujen kysymyksiin 2 op Opiskelija tuntee hyvinvointipalvelujen peruskäsitteet ja määrittelyt sekä ymmärtää kunnan keskeisen roolin hyvinvointipalvelujen järjestäjänä. Työtavat: 12 t luentoseminaari ja kirjallisuus, joka suoritetaan luennon loppukuulustelun yhteydessä. 1.Vahermo (toim.), Toimiva kunta. Kuntakoulutus 2004. 2. Kunnalliset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Suomen Kuntaliitto 2004. 86
HP 2 Palvelujen organisoinnin, tilaamisen ja tuottamisen uudet ratkaisut 3 op (vrt S1 f1) Opiskelija tuntee julkisten hyvinvointipalvelujen organisoinnin ja kilpailuttamisen periaatteet ja ymmärtää niiden vaikutuksen palvelujen tuottamisen toteuttamiseen. Työtavat: 24 t luentoseminaari ja vastuuopettajan kanssa sovittava kirjallisuus. HP 3 Alalle soveltuva TuKKK: n tuottama hyvinvointipalvelujen taloutta tai liiketoimintaosaamista käsittelevä opintojakso 4 op. Opintojaksosta vastuullinen yksikkö Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö. (esimerkiksi PJOY1 Johtaminen ja liiketoiminta) HK Hyvinvointipalvelujen kehittämisen opinnot 27 op Hyvinvointipalvelujen kehittämisen opintojen tarkoituksena on perehdyttää hyvinvointipalvelujen kehittämisen tehtäviin ja niiden teoreettiseen jäsentämiseen oman kehittämistyön kautta. Opinnot koostuvat johdantokurssista, kehittämistehtävää tukevista pakollisista ja valinnaisista kursseista sekä varsinaisesta kehittämistyöstä. Opintojen tukena käytetään verkko-opiskelua. HK 1 Kehittämisen ja johtamisen kontekstit ja menetelmät 3 op (vrt. S1d) Opintojakso orientoi hyvinvointialan johtamisen ja kehittämisen peruskysymyksiin ja toimii teoreettisena ja tutkimuksellisena johdantona hyvinvointipalvelujen kehittämistyöhön. Opiskelija perehtyy hyvinvointipalvelujen ja sosiaalityön asiakasprosessien, tutkimustietoa soveltavan kehittämisen ja johtamisen haasteisiin ja käytettyihin menetelmiin organisaatioiden kontekstissa. Luennot ja siihen liittyvä kirjallisuus toimivat teoreettisena ja tutkimuksellisena johdantona kehittämistyön käytännön vaiheelle (HK4 a / S1 e). Työtavat: Luentoseminaari (24 t) ja kirjallisuuteen perustuva essee. 1. Seppänen Järvelä, Luottamus prosessiin. Kehittämistyön luonne sosiaali- ja terveysalalla, Stakes 1999, sivut 59-96 ja 173-208. 2. Patti, The Handbook of Social Welfare Management, Sage 2000, sivut 267-281 ja sivut 445-457. 3. Luennoitsijan ilmoittama artikkeli. 87
HK2 Hyvinvointipalveluja koskevat pakolliset ja valinnaiset erityiskurssit 9 op HK 2a / S1c Palvelujen järjestäminen kuntatalouden näkökulmasta 2 op Opiskelija tuntee palvelujen järjestämistä koskevan kunnallisen talousajattelun ja taloudellisen vaikuttavuuden peruskysymykset ja ohjausvälineiden perusteet. Työtavat: Luennot (12 t) ja luennoitsijan ilmoittama tenttikirjallisuus, joka suoritetaan luennon loppukuulustelun yhteydessä. Oheiskirjallisuus: Myllyntaus, Kuntatalouden ohjaus. Suomen Kuntaliitto 2002. HK 2b Palvelujen järjestämisen kustannustehokkuus 2op Opiskelija syventää tietämystään palvelujen järjestämisen taloudellista ajattelusta ja ymmärtää palvelujen kustannustehokkuuden resurssien käytön ja vaikuttavuuden näkökulmista. Työtavat: 12 t luentoja ja kirjallisuus, joka suoritetaan luennon loppukuulustelun yhteydessä. 1. Sefton ym., Taloudellinen arviointi sosiaalialalla. FinSoc arviointiraportteja 6/2004. Stakes 2004. 2. Luennoitsijan ilmoittama yksi englanninkielinen artikkeli tai kaksi suomenkielistä artikkelia. HK 2c Hyvinvointipalvelujen organisaatiot ja tuloksellisuus 2 op. Opiskelija perehtyy organisaatiokulttuurin ja -ilmapiirin käsitteisiin sekä niiden soveltamiseen hyvinvointipalvelutyön ja sen tuloksellisuuden tarkastelussa. Työtavat: Luentoseminaari 12 h ja siihen sekä kirjallisuuteen perustuva essee 1. Schein, Organizational culture and leadership, 2nd ed., Jossey-Bass Publishers 1992, sivut 1-27 ja Hofstede, Kulttuurit ja organisaatiot mielen ohjelmointi, WSOY, 1992, sivut 254-293. 2. Kinnunen, Feldt, Mauno (toim), Työ leipälajina. Työhyvinvoinnin psykologiset perusteet, PS-Kustannus 2005, sivut 119-165 3. Patti, The Handbook of Social Welfare Management, Sage 2000, sivut 195-218 tai Glisson, The organizational context of childrens s mental health services. Clinical Child and Family Psychology Review, 5(4), sivut 233-253. 4. Luentoseminaarissa jaettava artikkeli (max. 30 sivua) 88
HK 3 Valinnaiset kurssit: Opiskelija valitsee yhden seuraavista kursseista tai jonkin muun soveltuvan kurssin Porin yliopistokeskuksen tarjonnasta. Kursseja vastaavat opintosisällöt voidaan suorittaa myös erikseen sovitusti kirjatentteinä tai esseinä. HK 3a Hyvinvointipalvelujen organisaatiot ja johtaminen 3 op Opiskelija perehtyy hyvinvointipalvelujen johtamisen jäsennyksiin ja haasteisiin. Opiskelija perehtyy perusorganisaatiomalleihin sekä nykyaikaiseen organisointi- ja johtamisajatteluun hyvinvointialalla. Opintojaksosta vastuullinen yksikkö Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö. Työtavat: 12 t luentoja ja luennoitsijan ilmoittama tenttikirjallisuus, joka suoritetaan luennon loppukuulustelun yhteydessä. Oheiskirjallisuus: 1. Niiranen, V., Sosiaalitoimen moniulotteinen johtajuus. 1994. HK 3b Etiikka ja palvelujen tuottaminen 3 op Opiskelija ymmärtää hyvinvointipalvelujen tuottamisen liittyvät eettiset kysymykset ja valinnat sekä osaa perustellusti ja systemaattisesti käsitellä niitä. Työtavat: 12 t luentoja ja kirjallisuus, joka suoritetaan luennon loppukuulustelun yhteydessä. 1. Patti, The Handbook of Social Welfare Management, Sage, 2000. sivut 69-85. 2. Suomalaisten hyvinvointipalvelujen eettisistä kysymyksiä käsittelevät tutkimusartikkelit (noin 100 sivua). HK 3c / S1b Vuorovaikutustaidot kehittämis- ja johtamistyössä 3 op Opiskelija tunnistaa omia vahvuuksiaan vuorovaikutustilanteissa ja määrittelee taidot, joissa haluaa kehittyä. Opiskelija ymmärtää vuorovaikutustapahtuman ilmiöitä ja tietää harjoitusten kautta, mitä erityisiä taitoja tarvitaan asiakastyössä, ryhmätyössä, mentoroinnissa ja johtamisessa. Työtavat: Luennot ja harjoitukset yhteensä 36 t. Opiskelija pitää oppimispäiväkirjaa koko jakson ajan. Oppimispäiväkirjan pohjalta opiskelija kirjoittaa kokoavan tekstin oppimisprosessistaan, joka arvioidaan. 89
HK 3d / PLT Y1 osa 1 Kirjanpito ja tilinpäätös 3 op Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle kokonaiskuva juoksevasta kirjanpidosta ja tilinpäätöksen laadinnasta sekä verotettavan tuloksen laskennasta. Opintojaksosta vastuullinen yksikkö Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö. Työtavat: Luentoja 16 t, harjoituksia 12 t ja case-raportti sekä kirjallisuus. Tentti perustuu luentoihin, harjoituksiin ja kirjallisuuteen. 1. Tomperi, S, Käytännön kirjanpito. Oy Edita Ab, Helsinki 2003 (tai uudempi). Luennoitsijan ilmoittamin osin. 2. Kinserdal, A, Financial accounting. An international perspective. 2nd edition. London. Pitman Publishing 1998 (tai uudempi) 3. Artikkeleita luennoitsijan ohjeiden mukaan. HK 3e / PLT Y1 osa 2 Kustannuslaskennan perusteet 3 op Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija kustannuslaskennan peruskäsitteisiin ja tuotekohtaiseen kannattavuuden laskennan ratkaisutapoihin yrityksen talouden ohjauksessa sekä harjaannuttaa opiskelija kannattavuuden analysointiin ja ratkaisemaan käytännön kannattavuuden ongelmia. Opintojaksosta vastuullinen yksikkö Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö. Työtavat: Luentoja 16 t, harjoituksia 12 t ja kirjallisuus. Tentti perustuu luentoihin, harjoituksiin ja kirjallisuuteen. 1. Neilimo, K& Uusi-Rauva, E, Johdon laskentatoimi. 6. painos, Edita Helsinki 2005. Luvut 1-9 2. Management and cost accounting. Charles T. Horngren /et al./3 rd edition, Prentice Hall, Upper Saddle River 2005. Luvut 1-2. 3. Luennoitsijan jakama lisämateriaali 90
HK 4 Kehittämistyö 15 op HK 4a / S1e Kehittämistyön käytäntö 15 op Opiskelija tutustuu kehittämistyön käytäntöihin sosiaalialalla ja oppii sosiaalityön näkökulmasta soveltamaan kehittämistyön välineitä käytännössä, kuvaamaan kehittämistyötä ja arvioimaan siinä omaa toimintaansa. Kehittämistyö liittyy palvelujen saamiseen ja laadun turvaamiseen, palvelurakenteen ja toimintojen kehittämiseen, työtapojen kehittämiseen lastensuojelussa, aikuissosiaalityössä, vanhusten palveluissa tai päihde- ja kriminaalihuollossa. Työtavat: Seminaari 16 t (aloitus-, väli- ja loppuseminaari 4+4+8 t) ja ohjattu 2 kuukauden kehittämistyö kentällä. Yhdessä ohjaavat yliopiston opettajan ja nimetyn kehittämistyön käytännön ohjaajan kanssa opiskelija määrittelee kehittämistyönsä suhteessa toimipisteen tai palvelun kehittämishaasteisiin, toteuttaa työn ja raportoi sen kirjallisesti ja seminaarikeskustelussa. Arviointi: Yliopiston opettaja arvioi hyväksytyn kehittämistyön kokonaisuuden. Arvioinnissa otetaan huomioon kehittämistyön käytännön ohjaajan arvio opiskelijan kehittämistyön käytännön jaksosta. HT Tutkimusopinnot 84 op HT 1 Syventävät tutkimusmenetelmäopinnot 7 op Opiskelija syventää empiirisen sosiaalitutkimuksen tutkimusmenetelmien sekä erityisesti arviointitutkimuksen menetelmien hallintaa ja käyttötaitoa sekä ymmärtää erilaisten tutkimusorientaatioiden teoreettis-metodologisia taustasitoumuksia. Opiskelija valitsee syventäviä tutkimusmenetelmäopintoja ensisijassa oman pro gradu tutkielmansa tueksi. Työtavat: Opiskelija suorittaa 1.evaluaatiotutkimuksen kurssin (2 op) ja 2. erikseen sovittavaa Pro gradu tutkielmaan liittyvää kirjallisuutta tai muuta opetusta tutkimusmenetelmistä (5 op) tai erilliskurssin HT 1b/ S2 b (3 op) ja erikseen sovittavaa Pro gradu tutkielmaan liittyvää kirjallisuutta tai muuta opetusta tutkimusmenetelmistä ( 2 op). Kohdan suorituksesta sovitaan, evaluaatiotutkimuksen kurssia lukuun ottamatta, etukäteen tutkielman ohjaajan kanssa. HT 1a/ S1 f2 Evaluaatiotutkimus 2 op Opiskelija omaksuu evaluaatiotutkimuksen eli arviointitutkimuksen perusteet ja osaa soveltaa niitä erityisesti hyvinvointipalvelujen kysymyksiin. Työtavat: luennot (20 t), harjoitukset (4 h/ryhmä) ja luento-opetukseen perustuva essee. Oheiskirjallisuus: 1. Rossi & Berk, Thinking about Program evaluation 2., Sage 1999. 91
HT 1b/ S2 b Syventävä kvantitatiivisten menetelmien kurssi 3 op valinnainen kurssi Opiskelija oppii kvantitatiivisen aineiston muokkaamisen ja analyysin käyttötaidot tilastoohjelmistolla (SPSS) ja osaa soveltaa sitä itsenäisesti tutkimustyössä. Lisäksi opiskelija hallitsee tilastollisen tutkimuksen lukutaidon. Työtavat: Luennot ja harjoitukset (yhteensä 24 t). HT2 / S3 Pro gradu -tutkielmaseminaari 20 op Opiskelija oppii laatimaan perustellun ja toteuttamiskelpoisen tutkimussuunnitelman ja käynnistämään tutkimustyön. Työtavat: Aktiivinen osallistuminen seminaariin (48 t), jossa opiskelija työstää alustavan tutkimussuunnitelmansa, esittää siitä toteuttamiskelpoisen version, käynnistää tutkimuksensa ja raportoi sen edistymisestä. Opiskelija esittää tutkimussuunnitelmansa myös suullisesti ja kommentoi seminaarin muiden osallistujien töitä. HT3 / S4 Pro gradu tutkielma ja sitä tukevat opinnot 57 op HT3a / S4 a Tutkielman tekemistä tukevat opinnot 17 op Pro gradu tutkielman tekoon liittyviä opintoja myös yhteistyössä TuKKK:n kanssa. Opiskelija suorittaa kurssin HT3a2 (2 op) ja sen lisäksi 15 op muita tutkielman tekemistä tukevia opintoja. HT3a2 / S4 a2 Tieteellinen kirjoittaminen 2 op Opiskelijaa ohjataan tieteellisen kirjoittamisen taidoissa ja tutkimusprosessin raportoinnissa (2 op). Vaihtoehtoisia työmuotoja ovat Kielikeskuksen Kohti gradua kirjoituskurssi tai kirjoittamiseen harjaantuminen tukeutumalla teokseen Hirsjärvi & Remes & Sajavaara, Tutki ja kirjoita. 6. uudistettu laitos. Tammi 2000. HT3b / S4 b Pro gradu tutkielma 40 op Opiskelija paneutuu tutkielmansa aihepiiriin, siitä käytyyn teoreettiseen keskusteluun ja aikaisempiin tutkimuksiin. Opiskelija osaa asettaa tutkimustehtävän, valita soveltuvat tutkimusmenetelmät ja käyttää niitä tutkimustehtävänsä ratkaisemisessa. Opiskelija osaa raportoida tutkimuksen tieteellistä esitystapaa noudattaen hyvällä suomen kielellä. Työtavat: Opiskelija toteuttaa aihe- ja menetelmävalintojensa mukaisen tutkimusprosessin, jonka hän raportoi pro gradu tutkielmaksi hänelle nimetyn ohjaajan tuella. Ohjaus tapahtuu pro gradu tutkielmaseminaarissa, tutkielman tekemistä tukevissa opinnoissa ja yksilöllisenä ohjauksena. Lisäksi opiskelija kirjoittaa tutkielmaan liittyvän kypsyysnäytteen, mikäli hän ei ole suorittanut kandidaatin tutkielman yhteydessä kieli- ja viestintäopintoihin kuuluvia suomen kielen opintoja. 92