Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen Diabetesliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Vuorisalo 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Riitta Vuorisalo Sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija 0400723667 riitta.vuorisalo@diabetes.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 06.03.2014 5. Toimielimen nimi 6. Onko vastaaja
7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa 8. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava mahdollisuuksien mukaan lähellä asukkaita, mutta palveluja voidaan niiden saatavuuden tai laadun turvaamisen niin edellyttäessä keskittää. Onko linjaus tarkoituksenmukainen? - Linjaus on oikea: lähipalvelut tulee järjestää palveluita tarvitsevien lähellä. Erityisosaamista ja harvemmin tarvittavia palveluita on järkevää keskittää. Erinomainen esimerkki on tyypin 1 ja 2 diabeteksen insuliinihoito: kokemusta hoitamisesta ei kerry ellei potilaita ole riittävästi. Osaamisen laadun turvaamiseksi onkin jo perustettu pari diabeteksen hoitoon keskittynyttä julkisen terveydenhuollon yksikköä, 'diabeteskeskusta' ja niitä tulisi perustaa alueellisesti lisää. Myös erityisen vaativaa osaamista edellyttävien sosiaalipalveluiden osaamista on perusteltua keskittää. Keskitettyjen palveluiden saavutettavuudesta ja esteettömyydestä tulee varmistua (kulkuyhteydet, rakennettu ympäristö, viestintä). SGEI-järjestelyä tulee harkita -huolellisesti: julkista järjestämisvastuuta ei tule kaventaa. Asiakasmaksujen tulee vastata enintään julkisista palveluista perittäviä maksuja. 9. 6 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako lakiehdotus kielellisten oikeuksien toteutumisen riittävän hyvin? 10. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä 11. 7 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueista sekä perustason alueista. Järjestämisvastuun
jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä säädetään tarkemmin 11 :ssä. Pääsäännön mukaisesti sosiaali- ja terveysalue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä. Perustason alueella on kuitenkin rajoitettu palvelujen järjestämisoikeus. Tulisiko kaikkien sosiaalija terveyspalvelujen kuulua vain sosiaali- ja terveysalueen järjestämisvastuulle? - Kun kaikki sote-palvelut ovat sosiaali- ja terveysalueen järjestämisvastuulla, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon aito integraatio on mahdollinen. Tämä luo parhaat edellytykset kokonaisvaltaisten ja saumattomien palvelu- ja hoitoketjujen kehittämiselle. 12. 8 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueiden sekä perustason alueiden muodostumisen yleisistä edellytyksistä. Ovatko laissa määritellyt sosiaali- ja terveysalueiden yleiset edellytykset riittävän selkeitä? - Perusteluissa mainitut yhdyskuntarakenteen eheys, henkilöstövoimavarojen riittävyys ja taloudelliset edellytykset sekä monipuolinen vuorovaikutussuhde alueen kuntien talouden, elinkeinorakenteen sekä asukkaiden välillä luovat oikeansuuntaiset edellytykset sote-alueiden muodostamiselle. 13. Ovatko laissa määritellyt perustason alueiden yleiset edellytykset riittävän selkeät?
Avoimet vastaukset: Ei - Mahdollisuus muodostaa perustason alueita on ristiriidassa uudistuksen tavoitteiden kanssa. Osaavaa henkilöstöä ja laadukkaita palveluita ei kyetä perustasolla turvaamaan. Uudistuksen nimenomainen tavoite on sosiaali- ja terveydenhuollon sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon vahva integraatio ja riittävän vahvat järjestäjätahot. 14. 11 :ssä säädetään järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä. Valitkaa seuraavista vastausvaihtoehdoista yksi, joka vastaa parhaiten näkemystänne. Avoimet vastaukset: Joku muu, mikä - Uudistuksen ydintavoitteen saavuttamiseksi ja järjestelmän ymmärrettävyyden näkökulmasta kaikki palvelut tulisi järjestää sote-alueiden toimesta. 15. 16 :ssä säädetään erityisvastuualueiden tehtävistä. Tuleeko erityisvastuualueella olla kaikki säännöksessä luetellut tehtävät? - Kaikki pykälässä mainitut tehtävät ovat keskeisiä ervojen toiminnassa. Erityisvastuualuiden tehtäväkenttä mahdollistaa kansallisten linjausten toimeenpanon alueellisen toimeenpanon, hyvän koordinaation ja ohjauksen ja luo edellytykset yhtenäisille tiedonhallintajärjestelmille. Tutkimus, kehittäminen ja koulutus kuuluvat perustellusti tehtäviin. Kaikki tämä edellyttää sitä, että erityisvatuualueille saadaan riittävät resurssit. 16. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen Ei, valitkaa seuraavista erityisvastuualueille säädetyistä tehtävistä ne, joita erityisvastuualueilla ei mielestänne tulisi olla.
17. Muita huomioita 2 luvun säännöksistä - Mahdollisuus perustason alueiden muodostamiseen rikkoo räikeästi uudistuksen integraatiotavoitetta. Se asettaa suuria haasteita asiakaslähtöisten saumattomien hoitoketjujen luomiselle, sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliselle ohjaukselle sekä erityisvastuualueiden koordinoinnille ja ohjaukselle. 18. 17 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen hallinnosta. Pääsääntöisesti alueiden hallinto järjestetään vastuukuntamallilla, joka poikkeaa nykyisin käytössä olevasta vastuukuntamallista. Onko järjestämislain mukainen vastuukuntamalli selkeä? Avoimet vastaukset: Ei - Saumaton hoitopolku hyvin vaikeasti toteutettavissa. Perusongelma muodostuu jo siitä, että mahdollistetaan perustason alueiden muodostuminen. Tämä aiheuttaa moniportaisen ja monimutkaisen hallintomallin useine eri elimineen. 19. 18 :ssä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon oikeudellisesta ja taloudellisesta vastuusta. Onko sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen oikeudellinen vastuutaho säännösten perusteella selkeä? 20. 19 :ssä säädetään edellytyksistä, joiden toteutuessa sosiaali- ja terveysalueeseen kuuluvat kunnat voivat päättää alueen hallinnoimisesta kuntayhtymämallilla. Yksi edellytyksistä on, että kuntayhtymää kannattaa vähintään puolet alueen kunnista, joiden asukasluku on vähintään 2/3 alueen yhteenlasketusta asukasluvusta. Ovatko nämä suhdeluvut oikeita? 21. Pitäisikö sote-alueeseen kuuluvilla kunnilla olla esitettyä vapaampi mahdollisuus sopia, hallinnoidaanko aluetta vastuukuntamallilla vai kuntayhtymämallilla?
Avoimet vastaukset: Ei ota kantaa 22. 21 :ssä säädetään vastuukuntamallin yhteistoimintasopimuksesta. Edustajainkokous hyväksyy yhteistoimintasopimuksen. Kuinka yhteistoimintasopimuksesta tulisi päättää? 23. 22 :ssä säädetään vastuukunnan yhteisestä toimielimestä. Kaikista kunnista ei välttämättä ole edustajaa toimielimessä. Onko tarkoituksenmukaista, että lain mukaan kaikilla kunnilla ei tarvitse olla edustajaa toimielimessä? Avoimet vastaukset: Ei - Kuntademokratiaan kuuluu, että jokaisen kunnan asukkaalla on kanava edustajansa välityksellä osallistua päätöksentekoon. Jokainen kunta osallistuu kustannuksiin ja jokaisen on siten voitava osallistua myös päätöksentekoon. 24. 23 :ssä säädetään vastuukuntamallin toimielimen tehtävistä. Ovatko ne hyväksyttäviä?
25. Onko hyväksyttävää, että vastuukuntamallissa toimielimen tilinpäätös tulee hyväksyä edustajainkokouksessa? 26. 31 40 :ssä säädetään erityisvastuualueiden hallinnosta. Onko esitetty erityisvastuualueen hallinnon järjestäminen mielestänne tarkoituksenmukainen? 27. 34 :ssä säädetään erityisvastuualueen hallituksen kokoonpanosta. Onko hallituksen kokoonpano tarkoituksenmukainen? - Esitämme, että hallituksessa tulisi olla sote-aluiden edustahien lisäksi palveluiden käyttäjien edustus. Kun hallituksessa käsitellään sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoimintaa tai työvoiman tarpeen arviointia, eitämme että pykälässä mainittujen lisäksi mukana olisi myös sosiaali- ja terveysjärjestöjen edustus.
28. 39 :ssä säädetään erityisvastuualueen päätösvallasta. Onko hyväksyttävää, että erityisvastuualueilla on suoraa päätösvaltaa sote- ja perustason alueiden päätösvaltaan kuuluvissa asioissa? - Tällä mahdollistetaan nykyistä vahvempi kansallinen ohjaus, jota tarvitaan ongelmatilanteiden ennaltaehkäisemiseksi. Säännös mahdollistaa myös ervan toimivallan sille kuuluvissa asioissa, koordinaatiossa, päällekkäisten toimintojen ja katvealuiden ehkäisemisessä. 29. Muita huomioita 3 luvun säännöksistä 30. Huomioita 4 luvun säännöksistä - Valtakunnallisen kehittämistoiminnan ohjauksella ja koordinaatiolla on erittäin tärkeä rooli ja merkitys kokonaisuuden toimivuuden kannalta. 31. 47 :ssä säädetään perustason alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko perustason alueen rahoitusperiaate selkeä? 32. 48 :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Sote-alueen rahoitus koostuu sekä alueen kuntien että sote-alueeseen mahdollisesti kuuluvien perustason alueiden maksuosuuksista. Onko sote-alueen rahoitus selkeä?
33. 49 :ssä säädetään erityisvastuualueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko ervan rahoitus selkeä? 34. 50 :ssä säädetään alijäämän kattamisvelvollisuudesta perustason alueella, sote-alueella ja erityisvastuualueella. Onko säännös hyväksyttävä? 35. Muita huomioita luvun 5 säännöksistä 36. Huomioita 6 luvun säännöksistä
37. 70 :ssä säädetään henkilön hoidon järjestämisestä hänen muuttaessa uuteen kotikuntaan. Nykyään kotikunnan muuttuessa perhehoidon, laitoshoidon ja asumispalvelujen rahoitusvastuu säilyy entisellä kotikunnalla. Ehdotuksen mukaan järjestämisvastuun siirtyessä myös rahoitusvastuu siirtyy uudelle kotikunnalle. Onko esityksen mukainen rahoitusvastuun siirtyminen kotikunnan muuttuessa hyväksyttävää? 38. 73 :ssä säädetään asiakas- ja potilastietojen rekisterinpidosta. Pidättekö hyväksyttävänä, että rekisterinpito määrätään sosiaali- ja terveysalueen vastuukunnan tehtäväksi myös perustason asiakas- ja potilastietojen osalta? - Yhtenäinen / keskenään kättelevät sosiaalihuollon asiakas- ja terveydenhuollon potilastietojärjestelmät ja rekisterit ovat välttämättömiä saumattomien palvelu- ja hoitoketjun kannalta. Jos järjestelmät ja rekisterit jäisivät myös perustason tehtäväksi, nykyisen kaltainen epäselvyys ja hoitoketjujen ontuminen vain jatkuisivat. Valtakunnallinen ohjaus yhtenäisyyden saavuttamiseksi on tärkeää. 39. Muita huomioita 7 luvun säännöksistä 40. Voimaanpanolain 3 ja 4 :ssä säädetään sote-alueen ja perustason alueen muodostamisesta. Onko väestökriteerien sitominen vuoden 2013 loppuun hyväksyttävää?
41. Onko alueista päättämisen aikataulu sopiva? 42. 5 :ssä säädetään Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueesta. Onko säännös mielestänne hyväksyttävä? 43. 13 :ssä säädetään perustason alueen oikeudesta järjestää erikoissairaanhoidon palveluja. Onko säännöksen mukainen lupamenettely tarkoituksenmukainen?
44. 14 :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Ehdotukseen ei sisälly henkilöstön osalta määräaikaista siirtymäsuojaa. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti? 45. 15 :ssä on säädetty omaisuusjärjestelyistä. Onko linjaus hyväksyttävä? 46. Millaista muutostukea toivoisitte valtioneuvoston kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen tarjoavan? 47. Muut kommentit hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä - Diabetesliitto esittää, että perustason alueen ja 20 000-50 000 asukkaan kunnan oikeudesta järjestää perustason palveluita tulee luopua. Uudistuksen tulisi tukea vahvojen peruskuntien syntyä ja niillä tulisi olla kaikkien palveluiden järjestämisvastuu. Uudistuksen tulee olla ajallisesti kestävä pitkälle tulevaisuuteen ilman että lähitulevaisuudessa jouduttaisiin uudelleen organisoimaan palvelurakenteita. Perusoikeuksien toteumisesta, kansalaisten oikeudesta yhdenvertaisiin ja kansalaisten tarpeita vastaaviin palveluihin tulee huolehtia tarkoin. Sote-alue kaikkien palvelujen järjestäjänä toisi riittävän vahvan selustan palvelujen järjestämiselle ja selkeyttäisi sosiaali- ja terveydenhuollon kenttää.