Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kärkölän kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Merja Jaatinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Erja Viitala vs.kunnanjohtaja 0403086339 erja.viitala@karkola.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 03.03.2014 5. Toimielimen nimi Toimielimen nimi - Kunnanhallitus 6. Onko vastaaja
7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa 8. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava mahdollisuuksien mukaan lähellä asukkaita, mutta palveluja voidaan niiden saatavuuden tai laadun turvaamisen niin edellyttäessä keskittää. Onko linjaus tarkoituksenmukainen? 9. 6 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako lakiehdotus kielellisten oikeuksien toteutumisen riittävän hyvin? 10. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä Ei vastauksia.
11. 7 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueista sekä perustason alueista. Järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä säädetään tarkemmin 11 :ssä. Pääsäännön mukaisesti sosiaali- ja terveysalue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä. Perustason alueella on kuitenkin rajoitettu palvelujen järjestämisoikeus. Tulisiko kaikkien sosiaalija terveyspalvelujen kuulua vain sosiaali- ja terveysalueen järjestämisvastuulle? 12. 8 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueiden sekä perustason alueiden muodostumisen yleisistä edellytyksistä. Ovatko laissa määritellyt sosiaali- ja terveysalueiden yleiset edellytykset riittävän selkeitä? 13. Ovatko laissa määritellyt perustason alueiden yleiset edellytykset riittävän selkeät?
14. 11 :ssä säädetään järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä. Valitkaa seuraavista vastausvaihtoehdoista yksi, joka vastaa parhaiten näkemystänne. Avoimet vastaukset: Joku muu, mikä - Kelan rooli 15. 16 :ssä säädetään erityisvastuualueiden tehtävistä. Tuleeko erityisvastuualueella olla kaikki säännöksessä luetellut tehtävät? 16. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen Ei, valitkaa seuraavista erityisvastuualueille säädetyistä tehtävistä ne, joita erityisvastuualueilla ei mielestänne tulisi olla. Ei vastauksia. 17. Muita huomioita 2 luvun säännöksistä - Kysymys9: Perustason alueella tuotettavia palveluita pitää voida jatkossakin tuottaa kuntien yhteistoimintasopimuksien ja hyvin käytäntöjen mukaisesti esim. Peruspalvelukeskus Oiva (Hollola, Asikkala, Padasjoki, Hämeenkoski, Kärkölä = yht. yli 40.000 asukasta. Kysymys 10: Yleiset edellytykset eivät ole määritelty riittävällä selkeydellä esim. talous ja työssäkäynti tai toiminnallinen kokonaisuus. Maantieteellinen sijainti ei ole kestävä peruste kuntien eriarvoiselle kohtelulle. Esityksessä tai sen perusteluissa ei ole esitetty sitä, miten rahoituspohjan kestävyys ja riittävyys varmistetaan uudessa toimintamallissa; miten menetellään, jos rahoituspohja ajatuu kriisiin. Kysymys 11: Yleiset edellytykset eivät ole määritelty riittävällä selkeydellä esim. talous ja työssäkäynti tai toiminnallinen kokonaisuus. Maantieteellinen sijainti ei ole kestävä peruste kuntien eriarvoiselle kohtelulle. Kysymys 12: mikä on jatkossa KELAN rooli palveluiden tuottajana esim. toimeentulotuki, omaishoidontuki?
18. 17 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen hallinnosta. Pääsääntöisesti alueiden hallinto järjestetään vastuukuntamallilla, joka poikkeaa nykyisin käytössä olevasta vastuukuntamallista. Onko järjestämislain mukainen vastuukuntamalli selkeä? 19. 18 :ssä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon oikeudellisesta ja taloudellisesta vastuusta. Onko sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen oikeudellinen vastuutaho säännösten perusteella selkeä? 20. 19 :ssä säädetään edellytyksistä, joiden toteutuessa sosiaali- ja terveysalueeseen kuuluvat kunnat voivat päättää alueen hallinnoimisesta kuntayhtymämallilla. Yksi edellytyksistä on, että kuntayhtymää kannattaa vähintään puolet alueen kunnista, joiden asukasluku on vähintään 2/3 alueen yhteenlasketusta asukasluvusta. Ovatko nämä suhdeluvut oikeita?
21. Pitäisikö sote-alueeseen kuuluvilla kunnilla olla esitettyä vapaampi mahdollisuus sopia, hallinnoidaanko aluetta vastuukuntamallilla vai kuntayhtymämallilla? Ei vastauksia. 22. 21 :ssä säädetään vastuukuntamallin yhteistoimintasopimuksesta. Edustajainkokous hyväksyy yhteistoimintasopimuksen. Kuinka yhteistoimintasopimuksesta tulisi päättää? 23. 22 :ssä säädetään vastuukunnan yhteisestä toimielimestä. Kaikista kunnista ei välttämättä ole edustajaa toimielimessä. Onko tarkoituksenmukaista, että lain mukaan kaikilla kunnilla ei tarvitse olla edustajaa toimielimessä?
24. 23 :ssä säädetään vastuukuntamallin toimielimen tehtävistä. Ovatko ne hyväksyttäviä? 25. Onko hyväksyttävää, että vastuukuntamallissa toimielimen tilinpäätös tulee hyväksyä edustajainkokouksessa? 26. 31 40 :ssä säädetään erityisvastuualueiden hallinnosta. Onko esitetty erityisvastuualueen hallinnon järjestäminen mielestänne tarkoituksenmukainen?
27. 34 :ssä säädetään erityisvastuualueen hallituksen kokoonpanosta. Onko hallituksen kokoonpano tarkoituksenmukainen? 28. 39 :ssä säädetään erityisvastuualueen päätösvallasta. Onko hyväksyttävää, että erityisvastuualueilla on suoraa päätösvaltaa sote- ja perustason alueiden päätösvaltaan kuuluvissa asioissa? 29. Muita huomioita 3 luvun säännöksistä - Kysymys 16: Yksittäisen kunnan ei tule voida saada määräävää asemaa. Vain siinä tapauksessa, että näin yhtäpitävästi sovitaan kuntien välillä, esitetty hallintomalli on mahdollinen. Se, miten hoidetaan Kuntalain 17 :n mukaiset esim. yksilöjaoston asiat sosiaali- ja terveysalalla, ei esityksestä selviä. Kysymys 17:Ttaloudellinen valta ja vastuu jää epäselväksi. Mikäli yksi kunta yksipuolisesti voi äänivaltaansa
perustuen päättää toiminnasta, sen tulisi vastata täysimääräisesti myös mahdollisesta alijäämästä (keino puuttua toiminnan ohjauksen kautta). Mikäli taloudellinen vastuu jätetään yksittäisten kuntien vastuulle, mutta toiminnan päätösvalta siirretään käytännössä kunnan ulottumattomiin, kunnat asetetaan täysin eriarvoiseen ja kohtuuttomaan tilanteeseen etenkin, kun kyse on merkittävimmästä kuntien menoerästä, jonka osuus on kuntien menosta 46 %. Esityksessä ei myöskään ole otettu kantaa rahoituksen riittävyyden turvamiseen (keinot, valtion vastuu) tai alijäämän kattamiseen. Kysymys 18: Esitetyllä mallilla yksittäinen kunta (keskuskaupunki) voi päättää käytännössä siitä, onko kuntayhtymämalli mahdollinen vai ei. Kysymykset 20, 21 ja 23: Kun otetaan huomioon, että edustajainkokouksen äänivalta jakautuu kuntien asukasluvun suhteen, tulee yhteistoimintasopimuksesta päättää yksimielisellä päätöksellä. Kaikilla kunnilla tulee olla edustus päätöksenteossa. Tilinpäätös ja siihen liittyvä ali/yllijäämäkäsittely tulee päättää peruskunnissa tai mikäli yhteinen toimielin sen käsittelee, hyväksyä yksimielisesti. Kysymykset 24-25: Erityisvastuualueilla kuntien mahdollisuudet vaikuttaa jäävät marginaalisiksi. Sote-alueiden sijaan ervassa tulisi olla kuntien edustus, koska erva käyttää merkittävissä asioissa sitovaa päätösvaltaa soten järjestämiseen. 30. Huomioita 4 luvun säännöksistä - Kehittämisohjelmien valtakunnallinen koordinaatio on kannatettavaa ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen mukaan ottaminen yhteisen kehittämisohjelman työstämiseen on oikeansuuntainen toimenpide. Sosiaali- ja terveysalueen tulee huomioida koko alueen kehittämistarpeet, jos keskuskaupungilla on enemmistö äänimäärä päätettäessä esim. voimavaroista, tasapuolinen alueen kehittäminen saattaa vaarantua. 31. 47 :ssä säädetään perustason alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko perustason alueen rahoitusperiaate selkeä? 32. 48 :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Sote-alueen rahoitus koostuu sekä alueen kuntien että sote-alueeseen mahdollisesti kuuluvien perustason alueiden maksuosuuksista. Onko sote-alueen rahoitus selkeä?
33. 49 :ssä säädetään erityisvastuualueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko ervan rahoitus selkeä? 34. 50 :ssä säädetään alijäämän kattamisvelvollisuudesta perustason alueella, sote-alueella ja erityisvastuualueella. Onko säännös hyväksyttävä? 35. Muita huomioita luvun 5 säännöksistä - Kysymys 30 ja 32: Alijäämän kattamisvelvoite on selkeä, mutta kuntien näkökulmasta on olennaista, miten alijäämä katetaan; toimintaa tehostamalla vai lisärahoituksella. Lisärahoitus ei ole oikeudenmukainen lähtökohta tilanteessa, missä vastuu järjestämisestä (ja myös toiminnan tehostamisesta) on siirretty keskuskaupungille etenkin, kun sille muodostuu yksinkertainen päätösenemmistö. 36. Huomioita 6 luvun säännöksistä - Valvontajärjestelmä on kattava ja laaja, mutta arviot siitä, onko tällainen organisaatio jo uhka perustyölle (raportointivastuun olennainen lisäys) ja vaikuttavuusarviot puuttuvat. On uhkana, että raportoinnista muodostuu itseisarvo varsinaisen toiminnan kärsiessä. 37. 70 :ssä säädetään henkilön hoidon järjestämisestä hänen muuttaessa uuteen kotikuntaan. Nykyään kotikunnan muuttuessa perhehoidon, laitoshoidon ja asumispalvelujen rahoitusvastuu säilyy entisellä kotikunnalla. Ehdotuksen mukaan järjestämisvastuun siirtyessä myös rahoitusvastuu siirtyy uudelle kotikunnalle. Onko esityksen mukainen rahoitusvastuun siirtyminen kotikunnan muuttuessa hyväksyttävää?
38. 73 :ssä säädetään asiakas- ja potilastietojen rekisterinpidosta. Pidättekö hyväksyttävänä, että rekisterinpito määrätään sosiaali- ja terveysalueen vastuukunnan tehtäväksi myös perustason asiakas- ja potilastietojen osalta? 39. Muita huomioita 7 luvun säännöksistä - Kysymys 35: Esitys on vastuun siirron ja ennaltaehkäisyn/varhainen puuttuminen sekä vaikuttavuuden näkökulman kanssa ristiriidassa. 40. Voimaanpanolain 3 ja 4 :ssä säädetään sote-alueen ja perustason alueen muodostamisesta. Onko väestökriteerien sitominen vuoden 2013 loppuun hyväksyttävää?
41. Onko alueista päättämisen aikataulu sopiva? 42. 5 :ssä säädetään Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueesta. Onko säännös mielestänne hyväksyttävä? 43. 13 :ssä säädetään perustason alueen oikeudesta järjestää erikoissairaanhoidon palveluja. Onko säännöksen mukainen lupamenettely tarkoituksenmukainen? 44. 14 :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Ehdotukseen ei sisälly henkilöstön osalta määräaikaista siirtymäsuojaa. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti?
45. 15 :ssä on säädetty omaisuusjärjestelyistä. Onko linjaus hyväksyttävä? 46. Millaista muutostukea toivoisitte valtioneuvoston kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen tarjoavan? Ei vastauksia. 47. Muut kommentit hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Ei vastauksia.