Tuotantolautakunta LIITTEET 20.8.2014



Samankaltaiset tiedostot
PERUSKORJAUS LAAJENNUS ISTUTUSALLAS ISTUTUSALLAS PENKKI PIHA AMFI PENKKI PENKKI ISTUTUSALLAS

Itä-Suomen Varikko (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli

Varikko Pohjois-Karjala projekti (ESR)

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje

Kunnat, maakunnat ja palvelut ovat muutoksessa - kuinka käy heikoimmassa asemassa olevien? Tornio, Joentalo

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään?

Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS , Eveliina Pöyhönen

EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus

Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

Kohti Kaakkois-Suomen Ohjaamoa Ritva Kaikkonen / Timo Hakala Kaakkois-Suomen ELY-keskus

SOTE- ja maakuntauudistus

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Länsi-Suomen ESR-haku Kannonkoski / Antti Hänninen (Keski-Suomen ELY-keskus)

Valtakunnallinen romanihanke, ESR

Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult

Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI

Kestävää kasvua ja työtä

HAKUINFO päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

Sosiaalinen kuntoutuminen Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella

VANKEUSAIKA MAHDOLLISUUTENA! - Yhteisasiakkuus sosiaalista osallisuutta ja työllisyyttä tukevissa verkostoissa. ESR-hanke ajalla

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

Asunnottomana työelämässä. Miten asunnottomuus liittyy työ- ja toimintakykyyn? Mariitta vaara

VANKEUSAIKA MAHDOLLISUUTENA! - Yhteisasiakkuus sosiaalista osallisuutta ja työllisyyttä tukevissa verkostoissa. ESR-hanke ajalla

Antaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK)

Jyväskylä Vapaaehtoiseen osallisuuteen aktivointi leipa jonoista ja vankiloista

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelma

Mitä jatkossa? ESR-rahoituksen mahdollisuudet osallisuuden sekä työ- ja toimintakyvyn edistämisessä

Kansalaisjärjestöt ja Euroopan sosiaalirahasto ESR

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

VANKEUSAIKA MAHDOLLISUUTENA! - Yhteisasiakkuus sosiaalista osallisuutta ja työllisyyttä tukevissa verkostoissa. ESR-hanke ajalla

Euroopan sosiaalirahaston rahoitusmahdollisuudet

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

ESR: tuettava toiminta ja painotukset TL5. Oulu

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

Hanketoimijoiden verkostoitumispäivä Rovaniemi Liisa Irri

Osallisuutta, osaamista, työtä ja hyvinvointia

ESR-haku Hakuinfo Rahoitusasiantuntija Antti Hänninen Rahoitusyksikkö, Keski-Suomen ELY-keskus

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö

SAVON OTE -HANKKEEN ITSEARVIOINTI

TAKUULLA RAKENTEISIIN!

Sosiaalihuollon työllistymistä tukevan toiminnan ja työtoiminnan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistus. Susanna Rahkonen

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi

Liite Länsi-Suomen ESR-haun hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Nettipysäkki

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa

Lähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen

Osatyökykyisille tie työelämään. Pohjois-Savon maakunnan Konsensussopimus

Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse?

Työttömät yhdenvertaisiksi terveyspalveluissa. Terveydeksi-hanke Kansalaisinfo

Rakennerahasto-ohjelman saavutukset Itä-Suomen näkökulmasta ESR

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

Sosiaalinen kuntoutus ja SOSKU-hanke

Uusi lainsäädäntö tuo uusia mahdollisuuksia

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Valtakunnallinen teema: Osallisuus

KOTOTAKUU- Kaikki jatkoon. Merja Korkiakoski

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA Sokra koordinaatiohanke kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi Pirjo Nevalainen

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

KP OTE. Osallisuutta tukeva toiminta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107

Turun Ohjaamo

Itä-Lapin hankepäivä Liisa Irri, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Esperi Care Anna meidän auttaa

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto

SOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p

Lähtökohtana. yhtäältä olla valmentaja ja tarjota tukea elämänhallintaan ja

Länsi-Suomen ESR-haku

Keski-Pohjanmaan maakunnan ESRprojektirahoituksen

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

CIMO Osallisuus-työpaja

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Startti parempaan elämään Juurruttamishanke VAIKUTTAMISEN ABC Syksy 2015

Pohjois-Karjalan kotoutumisen toimintamalli. Työ kotouttaa MEIJÄN ekosysteemi. Mia Sevonius-Male maahanmuuttoasiantuntija

Hankehakemus. Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet

Miten tukea haetaan? Hämeen ELY-keskus Valtteri Karhu

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

Transkriptio:

Tuotantolautakunta LIITTEET

Sivu 2/22

MUUNTOJOUSTAVATILA 213 RYHMÄHUO (P) 54,6 m 2 211 WC (P) 7,5 m 2 215 VAR (P) 3,6 m 2 206 SIIV. (P) 6,1 m 2 202 ET (P) 12,7 m 2 205 VAATEHUOLTO (P) 7,5 m 2 207 OPETUSTILA (P) 22,5 m 2 204 PRSH (P) 19,4 m 2 Viranomaisten arkistointimerkintöjä varten Piirustuslaji Juoks. nro Piirustuksen sisältö Suunnitteluala ja piirustusnumero 214 LEIKKINURKKA (P) 11,0 m 2 212 LEPOHUO (P) 27,9 m 2 211 TH (P) 10,6 m 2 203 KÄYTÄVÄ (P) 24,3 m 2 209 SOSTILA/M (P) 10,2 m 2 210 WC (P) 2,6 m 2 208 SOSTILA/N. (P) 12,5 m 2 Hankesuunnitelma VE1 UVOLA KOULUTERVEYDENHOITO Pohjapiirustus 1.krs. ESIKOULU Pohjapiirustus 2.krs. Mittakaavat 1:1000 1:200 Muutos 125_AR_HA 002_ -------------------------------------------------------------------------------------------------- --------------------------------------------------------------------- Sivu 3/22 UVOLAN JA KOULUTERVEYDENHOIDON TILAT: POHJAPIIRUSTUS, 1. KERROS MK 1:200 110 VAST.OTTOH 3 (L) 22,1 m 2 109 WC (L) 5,2 m 2 108 NÄYTT.TUT.TILA (L) 7,9 m 2 LUISKA 128 SIIV. (L) 5,6 m 2 111 WC (L) 4,0 m 2 LEIKKITILA 107 VAST.OTTOH 2 (L) 29,2 m 2 106 VAST.OTTOH 1 (L) 24,8 m 2 TN.(L) 3,7 m 2 101 TK (L) 11,2 m 2 KATOS LAAJENNUS 264 hm2 105 VASTAANOTTOTILA (L) 21,2 m 2 112 IMETYSTILA (L) 6,9 m 2 1. KERROS 113 VAST.OTTOH 4 (L) 22,9 m 2 104 ODOTUSTILA (L) 58,7 m 2 102 PORRASHUO (L) 29,9 m 2 HISSI vesipiste UUSI PORRAS LASTENVAUNUT LAAJENNUS PERUSKORJAUS + 115.300 + 115.300 valkokangas KOULULÄÄKÄRI 124 VAST.OTTOH 7 (P) 19,0 m 2 123 LEPOTILA (P) 6,8 m 2 TERVEYDENHOITAJA 114 VAST.OTTOH 5 (P) 25,6 m 2 126 WC (P) 125 WC (P) 4,9 m 2 5,4 m 2 103 KÄYTÄVÄTILA (P) 28,1 m 2 122 VAST.OTTOH 8 (P) 19,6 m 2 103 PORRASHUO (P) 25,4 m 2 YHTEYS KOULUN 1. KERROKSEN OPETUSTILOIHIN/ ALA- JA YLÄKOULU 121 KURAATTORI (P) 15,5 m 2 PERUSKORJAUS 245 hm2 115 VAST.OTTOH 6 (P) 27,3 m 2 117 SOS-TILA (P) 6,1 m 2 116 SOS-TILA (P) 5,4 m 2 118 SOS-TILA (P) 22,9 m 2 KEITTIÖ 127 ODOTUSTILA (P) 9,9 m 2 119 SIIV./ K (P) 5,5 m 2 120 WC (P) 4,7 m 2 YHTEYS KOULUN 2. KERROKSEN OPETUSTILOIHIN/ ALAKOULU ESIKOULUN TILAT: POHJAPIIRUSTUS, 2. KERROS MK 1:200 TAVOITEHINTALASKENTAAN Kaupunginosa/kylä Rantakylä 417 1 870 Rakennustoimenpide Muutos Rakennuskohteen nimi ja osoite Rantakylän yhtenäiskoulu Vanhamäentie 2 50600 Mikkeli Suunnittelutoimiston tiedot Mikkelin kaupunki tilakeskus Tilahankkeet Kunnanmäki 7 p. 044 794 32xx 50600 Mikkeli s. etunimi.sukunimi@mikkeli.fi Piirtäjä Suunnittelija Työnumero Päiväys 8.7.2014 Kortteli/tila Vastuullinen suunnittelija 217 IV-KOH (L) 72,1 m 2 KATOS 201 PRSH (L) 23,2 m 2 Tontti/Rn:o

Sivu 4/22

VARIKKO Kuntouttava järjestöpohjaisen päivä -ja työtoimintamalli 8.7.2014 Mikkelin Varikon alustava hankesuunnitelma Sivu 5/22

2 3 Hankkeen perustiedot Hankkeen nimi Varikko -hanke Alkamispäivämäärä 1.1.2015 Päättymispäivämäärä 31.12.2017 Toimintalinja 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Erityistavoite 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen Hanketyyppi Hanke, jossa on henkilöitä varsinaisena kohderyhmänä 4 Tiivistelmä (julkaistaan internetin tietopalvelussa) 4.1 Hankkeen julkinen tiivistelmä (tavoitteet, toimenpiteet, tulokset) Hankkeessa kehitetään Varikko matalan kynnyksen kuntouttavat päivä- ja työtoimintapisteet 12 kuntaan Pohjois-Savossa (Kuopio, Karttula, Siilinjärvi, Suonenjoki, Iisalmi ja Varkaus ), Etelä-Savossa (Mikkeli ja Pieksämäki) ja Pohjois-Karjalassa (Joensuu, Outokumpu ja Juuka). Hankkeen tavoitteena on vastata sosiaalisen osallisuuden ja köyhyyden torjuntaan liittyvän ESRtoimintalinjan (5) esille nostamiin ongelmiin. Ratkaisuja haetaan vaikeasti työllistyvien työhön osallistumiseen ja työelämävalmiuksiin. Varikoilla tuetaan erityisesti väestöryhmiä, joiden sosiaalinen osallisuus on uhatuin ja jotka tarvitsevat työ- ja toimintakyvyn parantamista ja sosiaalisen osallisuuden tukemista, ennen kuin työllistyminen avoimille työmarkkinoille on mahdollista. Näitä ryhmiä ovat mm. pitkäaikaistyöttömät, asunnottomat, rikoskierteissä olevat ja kulttuuritaustansa vuoksi vaikeasti työllistyvät henkilöt. Tavoitteena on kehittää uusia, syrjäytyneitä saavuttavia, omaehtoisia ja aktivoivia toimintamalleja ja asiakkaiden tarpeista lähteviä matalan kynnyksen palveluja yhteistyössä kuntien sosiaalihuollon ja terveys- ja kuntoutuspalvelujen, työ- ja elinkeinohallinnon, rikosseuraamusviraston sekä ViaDia yhdistysten kanssa. Hankkeen tavoitteena on kehittää: 1. Matalan kynnyksen periaatteella toimivan kuntouttavan päivä- ja työtoiminnan toimintamallit 2. Sosiaalisen isännöinnin toimintamallit 3. Varikon asiakkaiden elämänhallintaa, työllisyyspolkuja ja osallistumista tukevat toimintamallit Tavoitteisiin liittyvät toimenpiteet: 1. Perustetaan matalan kynnyksen päivä- ja työtoiminnan Varikko-pisteet, joihin ohjautuu asiakkaita muun muassa sosiaalihuollon ja terveys- ja kuntoutuspalvelujen, työ- ja elinkeinohallinnon ja rikosseuraamuslaitoksen kautta. Yksittäisillä Varikko-pisteillä toimii päihdealan ohjaaja, joka yhdessä viranomaistahon kanssa rakentavaa kuntoutus- ja työllisyyspolkuja asiakaslähtöisesti. Maakunnissa toimii lisäksi projektipäällikkö, joka vastaa hankkeen hallinnoinnista ja koordinoinnista, ohjaajien tuesta ja koulutuksesta, verkosto- ja kehittämistyöstä sekä yksittäisten asiakkaiden ohjauksesta. 2. Kuntien sosiaalitoimi ohjaa hankkeeseen sellaisia asiakkaita, joilla on toistuvia ongelmia mm. asumisen, talouden, hoitamattomien psykosomaattisten ongelmien tai päihteidenkäytön suhteen. Yhdessä hankkeen ohjaajien ja sosiaalityöntekijöiden ym. asiakaan verkostojen kanssa rakennetaan kotiin annettavia sosiaalisen isännöinnin palveluja, jonka turvin asiakkaan syrjäytymiskierre, häädöt, asunnottomuus ym. saadaan katkaistua. Sivu 6/22

3 3. Asiakkaille laaditaan yksilölliset palvelumallit, jotka tukevat kuntoutumista ja asteittaista siirtymistä työ- ja koulutuspolulle tai eläkeratkaisuun. Varikko-pisteillä järjestetään monipuolista kuntouttavaa työtoimintaa, esimerkiksi ruoka-aputyön elintarvikkeiden noutamiseen, ruuan vastaanottoon, lajitteluun, jakamiseen ja valmistukseen liittyviä tehtäviä. Lisäksi järjestään kiinteistöhuolto-, siivous- ja keittiötehtäviä, työpaja- ja kirpputoritoimintaa, muuttoapua tai muuta yleishyödyllistä toimintaa kunkin Varikon omista tarpeista ja erityispiirteistä lähtien. Varikoilla järjestetään viikoittain myös päihde- ja mielenterveysaiheisia ryhmiä, elämänhallintaryhmiä ja hengellisiä ryhmiä sekä yhteisöpalavereja niillekin asiakkaille, jotka eivät ole työtoiminnassa. Toimenpiteitä seuraavat tulokset: Hankkeen tuloksena syntyy itäsuomalainen Varikko - matalankynnyksen päivä- ja työtoimintamalli sekä sosiaalinen isännöinti on ammattimaistunut tuotteeksi/palveluksi, jota kunnat voivat jatkossa ostaa ViaDia yhdistyksiltä hankemaakuntien alueilla. Varikko-mallia voi soveltaa myös valtakunnallisesti. 4.2 Hankkeen nimi englannin kielellä Varikko - the low-threshold day and work activity model In the Varikko-project, the Varikko-centers will be developed and started in the 12 municipalities of North Savo (Kuopio, Karttula, Siilinjärvi, Suonenjoki and Varkaus), South Savo (Mikkeli, Savonlinna and Pieksämäki) and North Karelia (Joensuu, Outokumpu and Juuka). The Varikko-center includes a lowthreshold rehabilitative day and work activities and models of social housing. The project aims to decrease social inclusion and the poverty related problems that ESF-axis strategy (5) has highlighted. The project finds solutions to better the working skills and services for the unemployed. Especially, the Varikko-centers support groups whose social inclusion is the most threatened and groups that need to improving of work and activity capacity. Furthermore they support the social inclusion of people before they get a job in the open labor market. These groups include for example long-term unemployed, homeless, people in criminal record and cultural minorities who have difficulties to get a job. The aim of the Varikko-project is to develop new operation models for the marginalized people which are based on the needs of the customers. The customer can come to the Varikko-centers by themselves or sent by the municipal social welfare and health care and rehabilitation services, employment and economic administration, Criminal Sanctions Agency, as well as associations with ViaDia. The objectives of the project are: 1. To develop operation models for the low-threshold rehabilitative day and work activities for Varikkocenters 2. To develop the operation models for social housing operating. 3. To develop operation models that support the Varikko-center s customer s life management, employment and social inclusion. Following operations are implemented: 1. Varikko-centers for low-threshold day and work activities are established. The Varikko-centers will get the customers through social care, health and rehabilitation services, employment and economic administration and Criminal Sanctions Agency. In the individual Varikko-centers operates social worker, who implements a constructive rehabilitation and employment paths for the customers together with the agency. In addition, in the communalities, acts a project manager who is responsible for the management and coordination of the project, support and training of the social workers, networking and development work and support of individual customers. Sivu 7/22

4 2. Local government social services sent to Varikko-centers customers who have recurrent problems, for example with housing, economy, untreated psychosomatic problems or substance abuse. Together with the project leaders, social workers and clients network in-home social housing management services are built up enabling that the customer s marginalization, evictions, homelessness, etc. can be avoided. 3. For the customers of the Varikko-centers are designed individual service models that support the rehabilitation and gradual transition to work and training path or pension. The Varikko-centers are organizing diverse rehabilitation work, such as assistance work in picking up the food and also the reception, sorting, distributing and manufacturing of the food. In addition, building maintenance, cleaning and kitchen duties, workshop and second hand shop activity, moving services, or other non-profit activities are organized. In the Varikko-centers, are also weekly held workshops for substance abuse and mental health-themed groups, as well as for life management groups and spiritual groups and community meetings for those customers who are not able to actual work activities. Results will be achieved: The project produces Varikko the low-threshold day and work activity and social hosting model in Eastern Finland. The model transforms into professional service; this means that the municipalities can buy this service from ViaDia Association's of the project s provinces and also nationwide. 5 Hankkeen tarve, tavoitteet ja kohderyhmä 5.1 Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Miten hanke on valmisteltu? Miten valmistelussa on otettu huomioon aiemmin rahoitettujen hankkeiden tulokset? Hankkeella vastataan sosiaalisen osallisuuden ja köyhyyden torjuntaan liittyvän ESR-toimintalinjan (5) esille nostamiin ongelmiin. Hankkeella haetaan ratkaisua vaikeasti työllistyvien työhön osallistumiseen ja työelämävalmiuksiin paneutumiseen matalan kynnyksen kuntouttavan päivä- ja työtoimintapisteiden eli Varikoiden avulla. Varikoilla halutaan tukea erityisesti väestöryhmiä, joiden sosiaalinen osallisuus on uhatuin ja jotka tarvitsevat työ- ja toimintakyvyn parantamista ja sosiaalisen osallisuuden tukemista, ennen kuin työllistyminen avoimille työmarkkinoille on mahdollista. Näitä ryhmiä ovat mm. pitkäaikaistyöttömät, asunnottomat, rikoskierteissä olevat, maahanmuuttajat, romanit, vammaiset henkilöt sekä perusasteen jälkeistä tutkintoa vailla olevat henkilöt. Varikoilla haetaan ratkaisuja heikossa työmarkkina-asemassa ja syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden työllistymistä ja elämänhallintaa vaikeuttaviin asioihin, kuten osaamisen ja ammattitaidon puutteisiin, työ- ja toimintakyvyn puutteisiin, vajaakuntoisuuteen, päihde- ja mielenterveyden häiriöihin ja motivaation puutteeseen sekä asiakkaan ikään liittyviin pulmiin. Ratkaisuja haetaan myös talouden ja toimeentulon, asumisen, vaikeiden perhetilanteiden, kielitaidon, sosiaalisten ongelmien sekä fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin ja terveyden kysymyksissä erilaisia syrjäytymispolkuja huomioiden. Yhteistyössä kuntien sosiaalihuollon ja terveys- ja kuntoutuspalvelujen, työ- ja elinkeinohallinnon, rikosseuraamuslaitoksen sekä ViaDia yhdistysten kanssa kehitetään uusia, syrjäytyneitä saavuttavia, omaehtoisia ja aktivoivia toimintamalleja ja asiakkaiden tarpeista lähteviä matalan kynnyksen palveluja. Lähtökohtana on asiakaslähtöisyys: syrjäytymisriskissä olevat ovat itse parhaita omien tarpeidensa asiantuntijoita ja siten myös hyvinvointiaan parantavien palvelujen ja innovatiivisten toimintamallien kehittäjiä. Hankkeella haetaan ratkaisuja siihen, että palvelut ja toimintamallit tukevat nykyistä paremmin asiakkaiden siirtymiä työ- ja elinkeinohallinnon palveluihin, koulutukseen tai työhön. Hankkeella pyritään tukemaan vammaisten ja eri tavoin työkyvyttömien (erityisesti päihde- ja mielenterveyskuntoutujien) sosiaalista osallisuutta ja työllistymistä. Erityisesti painotetaan avoimille työmarkkinoille työllistymistä kuntoutus- ja muiden tukitoimien avulla ja kehittämällä toimintojen oikea-aikaisuutta. Työ- ja toimintakyvyn arviointia kehitetään eri sektorien välisenä yhteistyönä. Maahanmuuttajien ja eri kulttuuritaustoista tulevien osallisuuden tukemiseen haetaan malleja monialaisella yhteistyöllä eri toimialojen viranomaisten ja muiden järjestöjen välillä. Erityisesti tuetaan heitä, jotka tarvitsevat tehostettuja kotouttamistoimenpiteitä erityisesti sairauden, vamman tai muun syyn vuoksi alentuneen toimintakyvyn, iän, perhetilanteen, luku- ja kirjoitustaidottomuuden tai muun vastaavan syyn perusteella. Sivu 8/22

5 Hanketta on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä ViaDia Pohjois-Savon, Etelä-Savon (ViaDia Mikkeli) ja Pohjois- Karjalan (ViaDia Joensuu) kanssa sekä kunkin maakunnan kuntien ja ELY-keskusten kanssa vuodesta 2012. Valmistelussa on hyödynnetty ViaDia Pohjois-Savon aikaisemmin toteutettuja hankkeissa pilotoituja toimintamalleja, joita nyt laajennetaan, sovelletaan ja edelleen kehitetään Etelä-Savossa ja Pohjois- Karjalassa kuntien ja ViaDia yhdistysten käyttöön. Mikkelin kaupungin yhtenä strategisena tavoitteena ovat hyvinvoivat kuntalaiset. Kaupunki on lähdössä mukaan Itä-Suomen eriarvoisuuden vähentämisohjelmaan. Via Dian Varikko hanke toimii Mikkelissä eriarvoisuuden vähentämisohjelman käytännön toteuttajana. Mikkelin seudulla rikostaustaisten ja päihdeongelmaisten auttamisen palveluverkko on tällä hetkellä osin puutteellinen. Mm. päihdeongelmaisille suunnattua erillistä päivätoimintaa ei ole ollut vuoden 2011 jälkeen. Kaupunki toteuttaa työllisyyspalveluiden ja sosiaalipalveluiden tiiviinä yhteistyönä työllistymistä tukevia palveluita. Yksi osa tätä ovat työpajatoiminta ja kuntouttava työtoiminta. Molemmissa toiminnoissa näyttäytyy tarve haastavimpien ja vielä enemmän tukea tarvitsevien asiakasryhmien osuus. Kaikkien valmiudet osallistua nyt tarjolla oleviin aktivointitoimenpiteisiin eivät ole riittävät. Arjen elämä on liian solmussa, jotta osallistuminen esim. kuntouttavaan työtoimintaan onnistuisi. Usein on jo kokeiltu eri vaihtoehtoja ja taustalta saattaa löytyä monia epäonnistuneita yrityksiä. Varikko hankkeen kautta pystymme vastaamaan juuri näiden haasteellisimpien asiakasryhmien tarpeisiin. Hankkeessa rakentuvan kokonaisvaltaisen tuen avulla jo syrjäytynyt tai syrjäytymisvaarassa oleva henkilö kuntoutuu ja on valmis vastaanottamaan kaupungin järjestämiä työllisyyttä tukevia palveluita jatkossa. Päivätoiminta, vertaistuki, ruoka-apu, arkielämän tuki ja kuntouttava päivätoimina muodostavat ihmisen ympärille kunkin tarpeiden mukaan räätälöidyn tukipaketin, jonka avulla elämänhallinta lisääntyy. Aikuissosiaalityön keinot tällä hetkellä ovat riittämättömät ja hanke on osa myös aikuissosiaalityön uusien toimintamallien kehittämistä yhteistyönä. Hanke tukee Mikkelin kaupungin asettamaa tavoitetta työmarkkinatuen kuntaosuuden pienentämiseksi sekä kuntouttavan työtoiminnan volyymin nostamista. Via Dian kautta tarjoutuu uusia kuntouttavan työtoiminnan paikkoja. Lisäksi päivätoiminta tukee suurta joukkoa vaikeassa elämäntilanteessa olevia henkilöitä. Mikkelistä puuttuu tällä hetkellä päihdeongelmaisille suunnatta päivätoiminta, joten hanke laajentaa kaupungissa tarjolla olevaa palveluvalikoimaa. Tarvetta ko. toiminnalle on. ViaDia Pohjois-Savo on toteuttanut Pohjois-Savon alueella ESR -rahoitteisen, kuntouttavan työtoiminnan Työpäivä hankkeen vuosina 2010-2013. Lisäksi on toteutettu työvoimapoliittinen Arjen taidot -hanke vuosina 2009-2012. Arjen taidot -hankeen painopiste oli rikostaustaisten henkilöiden tukityön kehittäminen ja työllisyyspolun rakentaminen kohderyhmälle. Ne toteutettiin pääosin Kuopion alueella ja toimintoja aloitettiin Myös muissa Pohjois-Savon toimipisteissä. Näiden hankkeiden kehitystyön tuloksena Kuopion toimipisteeseen on luotu toimintatapoja ja menetelmiä em. haasteellisten, moniongelmaisten ja vaikeasti syrjäytyneiden asiakkaiden kuntouttamisessa ja tukemisessa. Pitkäaikainen seuranta osoittaa, että Työpäivä sekä Arjen taidot -hankkeissa asiakkaista 35 % on edennyt työllisyyspolulla. Toimintatapoja on syntynyt myös moniammatilliseen verkostoyhteistyöhön julkisen ja järjestösektorin välille. ViaDia Pohjois-Savon hankkeissa on kehitetty myös kuntouttavaan päivätoimintaan ja järjestelmälliseen asiakastyöhön soveltuva OMAOHJAAJA -ohjaustapa ja siihen liittyvät kirjaamismallit, seuranta ja lomakepohjat sekä asiakkaan polku kartoittamisvaiheesta vapaaehtoistoimintaan ja sen kautta työtoimintaan. Tällä hetkellä käytössä oleva omaohjaaja -järjestelmä on tuonut hyviä tuloksia. Lisäksi on syntynyt koulutukseen ja ryhmätoimintaan liittyviä toimintatapoja, joita on tavoitteena edelleen kehittää, soveltaa ja laajentaa Varikkohankkeessa. 5.2 Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? Hankkeen tavoitteena on luoda matalan kynnyksen päivä- ja työtoimintapisteet eli VARIKOT hankepaikkakunnille Pohjois- ja Etelä-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa. Hankkeen tavoitteet voivat painottua eri Varikoi- Sivu 9/22

6 den välillä eri tavoin siten, että jollakin Varikolla keskeisintä on päivätoiminnan ja sosiaalisen isännöinnin kehittäminen, kun taas jollakin Varikolla korostuu kuntouttava työtoiminta. Painopisteet nousevat kunkin kohdepaikkakunnan keskeisistä tarpeista. Varikoissa on tavoitteena seuraavien toimintamallien kehittäminen, laajentaminen ja soveltaminen kuntien ja paikallisten ViaDia yhdistysten käyttöön ylimaakunnallisesti. 1 Matalan kynnyksen periaatteella toimivan kuntouttavan päivä- ja työtoiminnan toimintamallit 1.1 Perustetaan ja aloitetaan Varikko kuntouttavat päivä- ja työtoimintapisteet kohdepaikkakunnilla 1.2 Luodaan rakenteet ja yhteistyöverkostot kohdepaikkakuntien, työ- ja elinkeinohallinnon, rikosseuraamusviraston, ViaDia yhdistyksen sekä muiden mahdollisten yhteistyökumppaneiden välille tuettua asiakastyötä ja koulutusta varten 1.3 Suunnitellaan ja rakennetaan toimintaa arvioivat ja kehittävät indikaattorit yhteistyössä ISEA hankkeen kanssa 2 Sosiaalisen isännöinnin toimintamallit Kootaan kuntien sosiaalityön piirissä olevat asiakkaat, joilla on toistuvia ongelmia mm. asumisen, talouden, hoitamattomien psykosomaattisten ongelmien tai päihteidenkäytön suhteen. Yhdessä hankkeen ohjaajien ja sosiaalityöntekijöiden ym. asiakkaan verkostojen kanssa rakennetaan kotiin annettavia sosiaalisen isännöinnin palveluja, jonka turvin asiakkaan syrjäytymiskierre, häädöt, asunnottomuus ym. saadaan katkaistua. Mikkelin kaupungissa ei ole tällä hetkellä käytössä sosiaalista isännöintiä, mutta sen tarve näyttäytyy selkeästi. Hankeen avulla sosiaalisen isännöin mallia voidaan kokeilla yhteistyössä Mikolo Oy:n (kaupungin vuokrataloyhtiö) kanssa. Mikkelin kaupunki on mukana Ympäristöministeriön hallinnoimassa MielenAskehankkeessa, jonka tavoitteena on parantaa mielenterveyskuntoutujien asumista sekä siihen liittyviä tukipalveluita. Sosiaalinen isännöinti on olennainen osa myös tätä hanketta. Hankeaikana sosiaalisen isännöin mallia voidaan kokeilla, luoda Mikkeliin soveltuva malli ja juurruttaa se osaksi normaalia palvelua. 3 Varikon asiakkaiden elämänhallintaa, työllisyyspolkuja ja osallistumista tukevat toimintamallit 3.1 Aloitetaan asiakkaiden ohjaaminen ja sitouttaminen Varikko -toimintaan: sosiaalinen tuki ja varustaminen kuntouttavaan päivä- ja/tai työtoimintaan 3.2 Luodaan ja kokeillaan yksilöllisiä ja asiakaslähtöisiä toimintasuunnitelma- ja palveluohjausmalleja eri asiakasryhmille syrjäytymisen ehkäisemiseksi: työkokeilut ja - valmennukset, kuntouttava työtoiminta, eläkeselvitykset ym. 3.3 Suunnitellaan ja käynnistetään eri asiakasryhmien yhteistoiminnalliset ryhmät, valmennukset ja koulutukset sekä Varikkojen asiakkaiden että kohdepaikkakuntien yhteistyöverkostojen toiveiden, tarpeiden ja erityiskysymysten pohjalta 5.3 Mikä on hankkeen uutuus- tai lisäarvo? Mitä toimintatapojen muutosta halutaan saada aikaan? ViaDia Pohjois-Savossa aikaisemmin pilotoituja asiakastyön toimintamalleja rikostaustaisille ja kaikkein vaikeimmassa työmarkkina-asemassa oleville kehitetään edelleen ja laajennetaan Etelä-Savoon ja Pohjois- Karjalaan. Varikoissa kohderyhmät laajenevat koskemaan monin eri tavoin yhteiskunnallisesti syrjäytymisvaarassa ja heikoimmassa asemassa olevia henkilöitä kuten pitkäaikaistyöttömiä, asunnottomia ja kulttuuritaustansa vuoksi vaikeasti työllistyviä henkilöitä. Varikko-toimintaan osallistuminen voi ehkäistä huonoosaisuuden pahenemista ja vahvistaa kohderyhmän henkilöiden yhteiskunnallista osallisuutta. Varikko-toiminnalla eli matalan kynnyksen päivä- ja työtoiminnalla, tuetun asiakastyön monipuolisilla ja asiakaslähtöisillä käytännöillä sekä sosiaalisella isännöinnillä halutaan parantaa kohderyhmän henkilöiden elämänhallintaa ja osallistumista sekä yhteiskunnallista roolia sekä ehkäistä köyhyyttä ja syrjäytymistä. Varikoilla parannetaan myös kohdepaikkakuntien, työ- ja elinkeinohallinnon, rikosseuraamuslaitoksen sekä ViaDia paikallisyhdistysten yhteistyötä, toimintatapoja sekä verkostoitumista muiden järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Sivu 10/22

7 Mukana olevat hankkeet tuottavat hankekunnille lisäarvoa eli taloudellisesti suoraa säästöä työmarkkinatuen kuntaosuuden pienentymisessä sekä pitkäaikaistyöttömien kuntouttavan työtoiminnan volyymin nostamisessa. Hankkeessa toteutettava sosiaalinen isännöinti on lisäarvo kunnille. Tämä kotiin annettava tukipalvelu vähentää sosiaalitoimen kustannuksia mm. häiriöasumisen, harkinnanvaraisen toimeentulotuen sekä erikoissairaanhoidon osalta. 5.4 Mitkä ovat hankkeen varsinaiset kohderyhmät? - haasteellisessa ja tukea tarvitsevassa elämäntilanteessa olevat pitkäaikaistyöttömät - kuntouttavan työtoiminnan elämänhallinnan ongelmien vuoksi keskeyttäneet henkilöt - päihde- ja rikostaustaiset henkilöt - avovankilasta työharjoitteluun pääsevät henkilöt - kulttuuritaustansa vuoksi vaikeasti työllistyvät henkilöt - sosiaalista osallistumista sekä sosiaalista isännöintiä tarvitsevat henkilöt, kuten mielenterveys- ja päihdekuntoutujat, sairauksien vuoksi työkyvyttömät tai työkyvyttömyyseläkkeellä olevat Hankkeen kohderyhmänä on kaikkein vaikeimmassa työmarkkina- ja koulutusasemassa olevat henkilöt, joille ei vielä ole olemassa palveluja tai jotka ovat syrjäytyneet olemassa olevasta palvelujärjestelmästä. ViaDia Etelä-Savon ruoka-avun piirissä olevat henkilöt. Kohderyhmät täsmentyvät hankepaikkakunnilla kunkin kunnan/kaupungin tarpeiden pohjalta. Kohderyhmien asiakkaat tulevat Varikoiden päivä- ja työtoimintaan tai sosiaalisen isännöinnin piiriin sekä kuntien sosiaalitoimen ja työ- ja elinkeinohallinnon ohjaamina. Lisäksi asiakkuuteen voi ohjautua suoraan esimerkiksi ruokaavun kautta. Myös itse ohjautuvien asiakkaiden kohdalla keskeistä on yhteistyö erityisesti sosiaalityöntekijän kanssa. Kohderyhmän asiakas voi tulla Varikoille myös lyhyt- tai pitkäaikaiseen vapaaehtoistoimintaan tai ryhmiin. 5.5 Mitkä ovat hankkeen välilliset kohderyhmät? Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat hankealueen kuntien sosiaalihuollon ja terveys- ja kuntoutuspalvelujen, työ- ja elinkeinohallinnon ja rikosseuraamuslaitoksen henkilöstö, paikalliset ViaDia -yhdistykset ja kolmannen sektorin verkostot seuraavissa kunnissa: - Pohjois-Savo: Kuopio, Karttula, Siilinjärvi, Suonenjoki, Iisalmi ja Varkaus - Etelä-Savo: Mikkeli ja Pieksämäki - Pohjois-Karjala: Joensuu, Outokumpu ja Juuka - Maakuntien oppilaitokset: ammatti- ja aikuisopistot, ammattikorkeakoulut, Itä-Suomen yliopisto Välillinen kohderyhmä on lisäksi Suomen Vapaakirkon diakoniatyön kattojärjestö ViaDia ry ja Sininauhaliitto. 12 kunnan Varikoissa kehitetyistä toimintamalleista, kokemuksista ja hyvistä käytännöistä hyötyvät kaikki varsinaiseen ja välilliseen kohderyhmään kuuluvat toimijat jo hankkeen aikana ylimaakunnallisesti. 6 Toteutus ja tulokset 6.1 Mitkä ovat hankkeen konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? Tavoite 1: Matalan kynnyksen periaatteella toimivan kuntouttavan päivä- ja työtoiminnan toimintamallit 1.1. Perustetaan ja aloitetaan Varikko -kuntouttavat päivä- ja työtoimintapisteet kohdepaikkakunnilla: Kullekin kohdepaikkakunnalle perustetaan Varikko-toimipiste paikallisten vapaaseurakuntien tiloihin tai vuokraamalla toimintaan soveltuvat tilat. Varikkojen toiminta pohjautuu ViaDia ruoka-avun ja yhteistoiminnallisen ryhmätoiminnan sekä sosiaalisen isännöinnin ympärille. ViaDia paikallisyhdistykset tekevät jo nyt tiivistä yhteistyötä alueiden kauppojen, leipomoiden ja esimerkiksi viljelijöiden kanssa ylijäämäelintarvikkeiden jakamisessa ja ilmaisten ruokailujen järjestämisessä. Ruokailuja ja ruuan jakamista toteutetaan vähintään neljänä päivänä viikosta kussakin Varikkotoimipisteessä. Sivu 11/22

8 Kuntouttavan työtoiminnan tehtävät ovat esimerkiksi elintarvikkeiden noutamiseen, ruuan vastaanottoon, lajitteluun, jakamiseen ja valmistukseen liittyviä tehtäviä. Lisäksi järjestetään kiinteistöhuolto-, siivous- ja keittiötehtäviä, työpaja- ja kirpputoritoimintaa, muuttoapua tai muuta yleishyödyllistä toimintaa kunkin Varikon omista tarpeista ja erityispiirteistä lähtien. Kukin Varikko voi profiloitua erilaiseksi ja painottaa erilaista toimintaa sen mukaan, millaisia kohderyhmän asiakkaita toimintaan osallistuu. Työpäivään (klo 8-15) kuuluvat yhteinen aamupala, lounas ja kahvitauot sekä viikoittain yhteisöpalaveri, jossa kaikki yhteisön jäsenet pääsevät vaikuttamaan yhteisiin asioihin. Henkilöstöllä on omat alueelliset ja ylimaakunnalliset kokouskäytännöt. Kussakin hankkeen kunnassa työskentelee palkattu ohjaaja, jolla on päihde- ja mielenterveysalan koulutus. Ohjaaja vastaa asiakkaiden ohjauksesta Varikko-päivän aikana sekä sosiaalisesta isännöinnistä. Kussakin hankkeen maakunnassa toimii lisäksi kaikkien yksittäisten Varikoiden projektipäällikkö. Hänen työaikansa jakautuu alueen Varikoiden kesken. Hankkeen hallinnoinnin lisäksi projektipäällikkö vastaa ohjaajien ohjauksesta ja tuesta sekä erilaisten ryhmien koordinoinnista koko maakunnan alueella. Hän vastaa oman alueensa koulutuksesta, verkostotyöstä ja itäsuomalaisen Varikon kehittämistyöstä, esimiestehtävistä ja tutkimustyöhön osallistumisesta. Projektipäällikkö vastaa tarvittaessa myös yksittäisten asiakkaiden ohjaustyöstä. 1.2. Luodaan rakenteet ja yhteistyöverkostot kohdepaikkakuntien, työ- ja elinkeinohallinnon, rikosseuraamuslaitoksen, ViaDia yhdistyksen sekä muiden mahdollisten yhteistyökumppaneiden (muut yhdistykset, oppilaitokset, seurakunnat) välille tuettua asiakastyötä ja koulutusta varten. Varikoilla tehdään monialaista, viranomais- ja asiantuntijayhteistyötä yhdessä kuntien sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalvelujen, työ- ja elinkeinohallinnon, rikosseuraamuslaitoksen sekä järjestösektorin toimijoiden välillä tuetun asiakastyön mallien kehittämisessä sekä koulutuksen järjestämisessä. Keskeistä on kokemusasiantuntijuuden, asiakkaiden omien kokemusten hyödyntäminen kaikessa kehittämistyössä hankkeen alusta loppuun saakka. Varikon asiakkaiden kuntoutuksen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin sekä toimintamallien kehittämiseen osallistuu alueiden sosiaali- ja terveys- sekä kulttuurialojen opiskelijoita ammatti- ja aikuisopistoista, ammattikorkeakouluista sekä Itä-Suomen yliopistosta. Opiskelijat saavat kokemusta muun muassa järjestösektorin toiminnasta syrjäytymisvaarassa olevien asiakkaiden kanssa, yksilö- ja ryhmätoiminnasta sekä järjestön ja kuntien välisen yhteistyön kehittämisestä. Varikot tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia harjoitustöiden, opinnäytetöiden, näyttötutkintojen ja tutkimuksen tekemiseen. 1.3. Suunnitellaan ja rakennetaan toimintaa arvioivat ja kehittävät indikaattorit yhteistyössä Itä-Suomen eriarvoisuuden vähentämisohjelma ISEA:n kanssa. Varikko -toimintaan, kuten muihinkin ViaDian projekteihin osallistuvat ihmiset kuuluvat Itä-Suomen eriarvoisuuden vähentämisohjelman (ISEA) kohderyhmää. Ruoka-aputyössä kohdataan n. 1500-2000 ISEA - ohjelman kohderyhmän lähimmäistä. Varikko -hanke on oleellinen osa huono-osaisimpien kansalaisten osallisuuden vahvistamista ja tukee heitä elämänhallinnan pyrkimyksissä. ISEA-ohjelma osallistuu Varikko -hankkeisiin a) leipäjonojen tutkimuksella, b) sosiaalisen toiminnan mallintaminen/hyvien käytäntöjen organisoinnin tutkimuksella sekä c) osallistumalla toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointiin ja asiakasseurantaan. Toimenpiteiden toteuttamisesta vastaavat Itä-Suomen yliopisto ja/tai Diakonia-ammattikorkeakoulu yhteistyössä ViaDia Pohjois-Savon kanssa. Tavoite 2: Suunnitellaan ja kokeillaan sosiaalisen isännöinnin toimintamallia kohdepaikkakunnilla Sosiaalinen isännöinti on asiakkaalle kotiin annettavaa tukipalvelua, joka on asiakaslähtöistä, moniammatillista kotoa ulospäin suuntautuvaa palvelua. Asiakas voi siirtyä sosiaalisen isännöinnin palvelun piiriin, jos hänelle tulee toistuvia ongelmia mm. asumisen, talouden, hoitamattomien psykosomaattisten ongelmien tai päihteidenkäytön suhteen, jolloin sosiaalitoimi tai muu viranomaistaho havaitsee, että asiakas ei itse pysty selviämään tilanteesta/ongelmasta ilman lisätukea. Sosiaalisen isännöinnin tarkoitus on auttaa asiakasta esim. pitämään asuntonsa häädön uhatessa. Sivu 12/22

9 Sosiaalisen isännöinnin asiakkaat tulevat Varikoille erityisesti kuntien sosiaalityön kautta. He eivät välttämättä ole kuntouttavan päivä- tai työtoiminnan asiakkaita. Sosiaalisen isännöinnin asiakkuuksissa verkostoyhteistyö sosiaalityön ja asiakkaan muiden verkostojen kanssa on hyvin tiivistä. Hankkeessa tehdyn kehittämis- ja tutkimustyön tuloksena syntynyt Varikko - matalankynnyksen päivä- ja työtoimintamalli sekä sosiaalinen isännöinti on ammattimaistunut tuotteeksi/palveluksi, jota kunnat voivat jatkossa ostaa ViaDia -yhdistyksiltä. Kullakin hankepaikkakunnalla toteutetaan: - Kuntouttava työtoiminta ja päivätoimintaryhmät päihdeohjaajan toimesta (arkisin klo 8-15) - Sosiaalinen isännöinti päihdeohjaajan toimesta (8-10 h/vk) - Projektipäällikön tukipalvelut (hankkeen hallinnointi, ohjaajien koulutus ja tuki, verkosto- ja kehittämistyö, koulutukset ja seminaarit, yksittäisten asiakkaiden ohjaustyö) Kunkin Varikon toiminta suunnitellaan yhdessä hanketoimijoiden, yhteistyöverkostojen ja asiakkaiden kanssa hankkeen alkuvaiheessa (n. 6 kk). Tavoitteet voivat myös toteutua erilaisessa järjestyksessä: esimerkiksi jollakin kohdepaikkakunnalla toiminta käynnistyy sosiaalisen isännöinnin kehittämisellä, kun taas toisella paikkakunnalla saatetaan aloittaa toimitilojen etsimisestä ja hankehenkilöstön rekrytoinnista. Kullakin Varikolla toteutetaan kuitenkin kaikki kolme tavoitetta 36 kuukauden aikana. Tavoite 3: Varikkojen asiakkaiden henkilöiden elämänhallintaa, työllisyyspolkuja ja osallistumista tukevat toimintamallit 3.1. Aloitetaan asiakkaiden ohjaaminen ja sitouttaminen Varikko -toimintaan sosiaalisen tuen ja kuntouttavaan päivä ja/tai työtoimintaan varustamisen avulla. 3.2. Luodaan ja kokeillaan yksilöllisiä ja asiakaslähtöisiä toimintasuunnitelma- ja palveluohjausmalleja eri asiakasryhmille syrjäytymisen ehkäisemiseksi: yksilöllinen tuki ja ohjaus, työkokeilut ja valmennukset, kuntouttava työtoiminta, eläkeselvitykset ym. Varikkojen kohderyhmät ohjautuvat toimintaan kuntien sosiaalityön, työ- ja elinkeinohallinnon ja/tai rikosseuraamuslaitoksen kautta. He voivat tulla mukaan myös muiden järjestöjen tai itse toiminnan kautta (esimerkiksi elintarvikejakelujonoista). Yhteistä heille on vahvan henkilökohtaisen ohjauksen ja tuen tarve kuntoutuksen alkuvaiheessa. Kaikkien kansalaisten valmiudet osallistua tällä hetkellä tarjolla oleviin aktivointitoimenpiteisiin eivät ole riittävät. Arjen elämä on liian solmussa, jotta osallistuminen esim. kuntouttavaan työtoimintaan onnistuisi. Useilla on taustallaan paljon kokeiltuja vaihtoehtoja ja epäonnistuneita yrityksiä työ- ja koulutuspolulla. Varikko - hankkeen kautta pyritään vastaamaan juuri näiden haasteellisimpien asiakasryhmien tarpeisiin. Varikoilla kullekin kuntouttavaan työtoimintaan tai työkokeiluun tulevalle tehdään henkilökohtainen suunnitelma yhdessä lähettävän tahon kanssa. Toimintasuunnitelmaan kirjataan myös koulutustarpeet ja keskenjääneet koulutukset sekä ongelmat, jotka voivat olla esteitä kuntoutumiselle. Myös asiakkaan perhetilanne ja perhetyön tarve selvitetään. Kartoituksessa ja toimintasuunnitelman laatimisessa hyödynnetään mm. päihdeja mielenterveys- sekä sosiaalityön ammatillisia menetelmiä ja niistä vastaavat koulutetut sosiaali ja terveysalan ammattilaiset. Haasteelliset elämäntilanteet ovat suurin kuntoutuksen keskeyttämisen syy ja sen vuoksi asiakasta autetaan ja tuetaan ongelmien hoidossa tarvittaessa kädestä pitäen. Em. lisäksi kartoitetaan asiakkaiden tuen ja ohjauksen, työllistymisen tai koulutuksen sekä mahdollisen sosiaalisen isännöinnin tarpeet. Suunnitelmassa edetään vahvasti asiakkaan omaa ääntä kuunnellen yksilöllisesti. Varikkotoiminta on ponnahduslauta työ- ja koulutusuralla etenemiselle ja tukee osallistujan elämänhallintaa, kokonaisvaltaista hyvinvointia ja sosiaalista osallistumista. Asiakkaan tuen tarve voi olla alussa tuntimääräisesti hyvinkin mittavaa ja sellaista, johon sosiaali- ja terveysalan peruspalvelut eivät pysty vastaamaan. Varikoissa toteutettavan päivä- ja työtoiminnan tavoitteena on kiinnittää kohderyhmän henkilöt työtoimintaan, jonka kautta he etenevät yksilöllisesti räätälöidyillä työllisyyspolulla työelämään. Heitä motivoidaan ja tuetaan oikeisiin valintoihin työllisyytensä edistämiseksi. Tavoitteena on, että n. 30 % asiakkaista on saanut työtä tai Sivu 13/22

10 opiskelupaikan hankkeen jälkeen. Etenemiseksi katsotaan myös se, että henkilö on osallistunut eläkeselvitykseen tai eläköityy. Asiakkaan tarpeiden mukaisesti räätälöity kuntouttava päivä- ja työtoiminta, vertaistuki ja arkielämän ammatillinen tuki muodostavat kokonaisuuden, joka osaltaan täydentää mm. aikuissosiaalityön ja työ- ja elinkeinohallinnon palveluja sekä uusien toimintamallien kehittämistä hankekunnissa. Kokonaisvaltaisen tuen avulla jo syrjäytynyt tai syrjäytymisvaarassa oleva henkilö kuntoutuu ja on valmis jatkossa vastaanottamaan julkisia työllisyyttä tukevia palveluita. 3.3. Suunnitellaan ja käynnistetään eri asiakasryhmien yhteistoiminnalliset ryhmät, valmennukset ja koulutukset sekä Varikkojen asiakkaiden että kohdepaikkakuntien yhteistyöverkostojen toiveiden, tarpeiden ja erityiskysymysten pohjalta Kuntouttavan työtoiminnan, tuetun asiakastyön ja sosiaalisen isännöinnin mallien lisäksi Varikoilla kehitetään erilaisia yhteistoiminnallisia ja osallistujia aktivoivia ryhmätoimintoja. Ryhmät kokoontuvat ruokailujen, elintarvikejakelun ym. työtoiminnan jälkeen arkipäivisin ja niihin osallistuminen on vapaaehtoista. Yhteistoiminnallisissa ryhmissä kohderyhmän henkilöt saavat ryhmäohjausta ja valmennusta sekä vertaistukea toisilta samoissa elämäntilanteissa olevilta ihmisiltä. Ryhmissä hyödynnetään osallistujien kokemusasiantuntijuutta ja mahdollistetaan asiakkaiden oma osallistuminen ryhmien suunnitteluun ja ryhmien ohjaamiseen. Varikoilla toimii esimerkiksi seuraavia ryhmiä: - Elämänhallinnan ryhmät: fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja henkinen hyvinvointi, liikunta ja terveys, arjen taidot, ruuanlaitto, talouden hoitaminen ym. - Hengelliset ryhmät: kristillinen päihdetyö eli Krito-ryhmät, Alfa-kurssit, raamattupiirit - Päihteettömyyttä ja mielenterveyttä tukevat ryhmät - Yhteisöpalaverit Varikoilla järjestetään säännöllisesti erilaisia lyhytkestoisia koulutuksia ja asiantuntijaluentoja ja -seminaareja Varikkojen asiakkaille ja tarpeen mukaan järjestösektorille: - Ensiapukoulutus - Tulityökurssi - Työturvallisuuskoulutus - Hygieniaosaamiskoulutus - Atk -perusteet - Ilmaisutaidon koulutus Lisäksi järjestetään yhteisiä seminaareja ja infotilaisuuksia, joihin myös viranomaistaholta voidaan osallistua. Sekä ryhmätoiminta että koulutukset järjestetään kullakin Varikolla asiakasryhmien ja verkostokumppaneiden sekä toimintamallien kehittämisen tarpeiden pohjalta. Suuremmat seminaarit voidaan toteuttaa maakunnallisesti ja ylimaakunnallisesti noin kaksi kertaa vuodessa yhteistyössä verkostokumppanien ja alueiden oppilaitosten kanssa. Tiedon lisäämisen ja jakamisen lisäksi koulutuksen tavoitteena on luoda alueellisia ja ylimaakunnallisia verkostoja Varikko-toimijoiden ja toimintamallien kehittämisen tueksi. Kussakin maakunnassa Varikoiden työntekijät kokoontuvat säännöllisesti (1-2x/kk) omalla alueellaan (kokemusten jakaminen, vertaistuki ja -ohjaus, toiminnan arviointi). Kaikkien maakuntien Varikoiden työntekijät kokoontuvat keskenään kaksi kertaa vuodessa jakamaan kokemuksia ja vertaistukea ylimaakunnallisesti. Ylimaakunnalliseen vertaistoimintaan sisältyy myös koulutusta ja kehittämistyötä. 6.2 Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan? Mitä lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia sillä on? Projektin tuloksena hankepaikkakunnilla toimivat matalan kynnyksen työtoimintapisteet eri-ikäisille kuntouttavaa päivä- ja työtoimintaa tarvitseville asiakkaille. Sosiaalisen isännöinnin malli on kokeiltu hankepaikkakunnalla ja siitä on muodostunut toimiva käytäntö kuntien ja ViaDia yhdistysten välille. Kohderyhmän henkilöt ovat kiinnittyneet työ- ja päivätoimintaan sekä erilaisiin ryhmiin, josta he saavat monipuolista tukea elämänhallintansa kohentumiseen. Asiakkaat ovat edenneet työllisyyspolulla työelämään sekä ovat saaneet hankkeesta motivaatiota ja tukea hyviin valintoihin työllisyytensä edistämiseksi. Noin 30 % asiakkaista on Sivu 14/22

11 edennyt työllisyyspolulla tai saanut jatko-opiskelupaikan. Etenemiseksi katsotaan myös se, että henkilö on osallistunut eläkeselvitykseen tai on eläköitynyt. Kolmannen sektorin toimijat ovat saaneet koulutusta ja lisätietoa toimintansa tueksi haasteellisissa elämäntilanteissa olevien kansalaisten tukemisessa. Verkostoitumista on tapahtunut laaja-alaisesti kuntien ja yhdistysten välillä sekä Varikkojen välillä maakunnallisesti ja ylimaakunnallisesti. Hankkeen tuloksena Varikko matalan kynnyksen päivä- ja työtoiminta sekä sosiaalinen isännöinti on ammattimaistunut tuotteeksi, jota kunnat voivat ostaa ViaDia yhdistyksiltä. Pitkällä aikavälillä kunnat säästävät, kun työmarkkinatuen kuntaosuudet pienentyvät ja pitkäaikaistyöttömiä saadaan yhä paremmin kuntouttavan päivä- ja työtoiminnan piiriin. Sosiaalisen isännöinnin myötä syntyy säästöjä sosiaalitoimelle. ViaDia yhdistysten toiminta on vahvistunut maakunnallisesti, ylimaakunnallisesti ja valtakunnallisesti. Ennen kaikkea hankkeen vaikutukset yltävät niiden haasteellisissa elämäntilanteissa olevien kuntalaisten parhaaksi, jotka saavat tuettua ohjausta elämänhallintaansa sekä työllisyys- ja koulutuspolkuihin, vertaistukea, yhteisöllistä tekemistä ja merkityksellisyyttä elämälleen. 6.3 Miten hakemuksen kohteena olevaa toimintaa jatketaan ja tuloksia sekä kokemuksia hyödynnetään hankkeen päättymisen jälkeen? Hankekunnat ostavat kuntouttavan päivä- ja työtoiminnan palveluja ViaDia yhdistyksiltä. Koska hankkeen tulokset ja kokemukset syntyvät ja kehittyvät kuntien, työ- ja elinkeinohallinnon, tutkimustahojen ja oppilaitosten tiiviissä yhteistyössä, niiden hyödyntäminen on luontevaa hankkeen päättymisen jälkeen kaikissa kehittämistyöhön osallistuneissa organisaatioissa. Rikosseuraamuslaitoksen kehityspäällikkö Miika Kaskisen mukaan Via Dia Pohjois-Savo ry:n Varikko- hanke kohdentuu Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalueella Etelä-Savon, Pohjois-Savon sekä Pohjois- Karjalan maakuntiin, joiden alueilla on noin 400 yhdyskuntaseuraamusta suorittavaa rikosseuraamuslaitoksen asiakasta vuosittain. Lisäksi maakuntien alueille vapautuu vuosittain noin 400 vankeus- tai sakkorangaistusta suorittanutta vankia. Etelä-Savon maakuntaan vapautui vuoden 2013 aikana 130 vankeus- tai sakkorangaistusta suorittanutta vankia. Rikosseuraamuslaitoksen yhtenä keskeisenä tehtävänä ja tavoitteena on pyrkiä rakentamaan yhteistyössä eri viranomais- sekä järjestösektorin toimijoiden kanssa rikosseuraamusten piirissä oleville asiakkaille yhteiskunnallista syrjäytymistä ehkäiseviä sekä sosiaalista suoriutumista tukevia jatkumoita, jotka kantaisivat mahdollisimman pitkälle rikosseuraamuslaitoksen asiakkuuden päättymisen jälkeen. Varikko- hanke ja sen puitteissa toteutettava kehitystyö valtio-, kunta- ja järjestösektorien kesken olemassa olevaa osaamista sekä voimavaroja yhdistäen vastaavat tältä osin hyvin laajasti ja monipuolisesti rikosseuraamusalan asiakastyön tarpeisiin ja haasteisiin. Hankkeen aikana on mahdollista luoda uusia toiminnallisia rakenteita sekä malleja, joilla voidaan saavuttaa huomattavia ja pitkäkestoisia vaikutuksia rikosseuraamusten piirissä olevien henkilöiden integroitumiseksi takaisin yhteiskuntaan ja rikoksettomaan elämään. Toteutuessaan hankkeella voidaan vaikuttaa konkreettisesti uusintarikollisuuteen sitä vähentäen. Itä- ja Pohjois-Suomen Rikosseuraamusalueen näkökulmasta hankkeella saavutettavissa olevat hyödyt ovat alueellisesti merkittäviä ja vahvistavat eri toimintasektorien toimijoiden välisen yhteistyön kehittämistä sekä jatkuvuutta myös tulevaisuudessa hankkeen päätyttyä. Diakonia-ammattikorkeakoulun tutkimusjohtaja Sakari Kainulaisen mukaan Varikko hanke on osa Itä- Suomen eriarvoisuuden vähentämisohjelmaa (ISEA). Ohjelma hakee huono-osaisimpien palveluiden ja muiden toimenpiteiden koordinoituun kehittämiseen rahoitusta kansallisesta ESR-hauista (stm). Ohjelma huolehtii osahankkeiden kehittämien parhaiden käytäntöjen vertaisarvioimisesta ja levittämisestä. Näin ohjelma kehittää yksittäisten hankkeiden toimintaa ja sovittaa niitä osaksi palvelujärjestelmiä laajemmin. ViaDian toiminta tavoittaa erityisen ja moniongelmaisen väestöryhmän, jonka tavoittaminen tavanomaisin viranomaistoimin on vaikeaa. Tämän vuoksi hankkeella on erityinen lisäarvo ISEA:lle ja alueen palvelurakenteelle myös hankkeen päättymisen jälkeen. 7 Kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman tiivistelmä - Excel-taulukko liitteenä Sivu 15/22

12 9 Yhteydet muihin hankkeisiin 9.1 Mihin muihin Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelmasta rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit.) Varikko hankekokonaisuus liittyy Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjaan 5. eli Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR). Tavoitteena on parantaa vaikeasti työllistyvien työhön osallistumista ja työelämävalmiuksia. Kohteena ovat erityisesti syrjäytymisuhan alla olevat nuoret, pitkäaikaistyöttömät, maahanmuuttajat, romanit, vammaiset ja vajaakuntoiset ym. Tavoitteena on monialaisten palvelujen ja viranomaisyhteistyön kehittäminen, mm. yhdistämällä ja kehittämällä uudella tavalla asumisen, toimeentulon, työllistymisen ja terveydenhuollon toimintamalleja. Keskeistä on asiakkaiden voimavarojen vahvistaminen vertaistuen, yhteisöllisten palveluratkaisujen ja omaehtoisen toiminnan kautta sekä käyttäjä- ja asiakaslähtöiset innovatiiviset palvelut ja toimintatavat. Toiminnassa korostuvat asiakassosiaalityön menetelmät, asiakkaiden kokonaisvaltainen palvelu- ja toimintasuunnitelma ja ohjaus sekä maahanmuuttajien kotoutumisen tehostettu tuki. 9.2 Mihin muista rahoituslähteistä rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit, jos niitä on.) Varikko - matalan kynnyksen kuntouttavan päivä- ja työtoiminnan malli kulkee rinnakkain Etelä-Savon Maakuntasuunnitelman 2014-2017 ESR-toimenpiteiden rinnalla syrjäytymisen ehkäisyssä. Maakuntasuunnitelman toimintalinja 3 mukaisesti hankkeessa pyritään hyvinvointia edistävien kehittämisrakenteiden vahvistamiseen, matalan kynnyksen palvelujen kehittämiseen, kansalaistoiminnan ja osallisuuden vahvistamiseen sekä terveiden elämäntapojen vahvistamiseen. Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman (KASTE) tavoitteena on kuntalaisten osallistumisen lisääntyminen, syrjäytymisen vähentyminen, hyvinvoinnin ja terveyden lisääntyminen, hyvinvointi- ja terveyserojen kaventuminen sekä palveluiden laadun, vaikuttavuuden ja saatavuuden parantuminen ja alueellisten erojen vähentyminen. Kastehankkeisiin kuuluva Arjen Mieli hanke oli Etelä-Savon sairaanhoitopiirin hallinnoima kuuden osahankkeen hankekokonaisuus, jonka käynnistämät kehittämistoimet jatkuvat vielä hankkeen päättymisen jälkeenkin. Varikko-toimintamallin kehittäminen kytkeytyy näihin jo aloitettuihin kehittämistoimiin uudenlaisten verkostoituvien palvelujen osalta. Varikko toiminnan asiakkaat ovat myös Itä-Suomen eriarvoisuuden vähentämisohjelman (ISEA) kohderyhmää. Hankkeen aikana ruoka-aputyössä kohdataan n. 1500-2000 ISEA -ohjelman kohderyhmän lähimmäistä. Varikko hanke on oleellinen osa huono-osaisimpien kansalaisten osallisuuden vahvistamista ja tukee heitä elämänhallinnan pyrkimyksissä. ISEA -ohjelma osallistuu Varikko -hankkeisiin a) leipäjonojen tutkimuksella, b) sosiaalisen toiminnan mallintaminen/hyvien käytäntöjen organisoinnin tutkimuksella sekä c) osallistumalla toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointiin ja asiakasseurantaan. Toimenpiteiden toteuttamisesta vastaavat Itä-Suomen yliopisto ja/tai Diakonia-ammattikorkeakoulu yhteistyössä ViaDia Pohjois-Savon kanssa. Operaatio Soppakattila on valtakunnallisen ViaDia ry:n ja paikallisten Osuuskauppojen yhteistyöhanke, joka lähtee RAY hakuun toukokuussa 2014: hankkeessa kehitetään ylijäämäelintarvikkeiden hyötykäyttöön liittyviä toimintamalleja, jotka toteutuessaan kytkeytyvät suoraan Varikkoihin myös Etelä-Savossa. Erilaiset strategiat, ohjelmat, toimintalinjaukset ja hankkeet kuntien ja järjestöjen välisessä yhteistyössä ovat tärkeitä yhteisen suunnan näyttäjiä. Ne eivät monesti kuitenkaan tavoita kaikkein vaikeimmissa ja haasteellisimmissa elämäntilanteissa olevia kansalaisia. Varikko-toimintamallin avulla halutaan vastata juuri tämän kohderyhmän palvelutarpeisiin käytännöllisellä, sekä kuntia että yhdistystä palvelevalla tavalla. 10 Maantieteellinen kohdealue Mikkeli, Pieksämäki 11 Hakijan osaaminen, hankkeen riskiarviointi ja ohjausryhmä Sivu 16/22

13 11.1 Minkälainen on hakijan osaaminen ja kokemus hankkeiden toteuttamisesta ja hankesuunnitelman mukaisesta sisällöllisestä teemasta? ViaDia Pohjois-Savo ry on toteuttanut onnistuneesti ESR-rahoitteisen Työpäivä -hankkeen vuosina 2010-2013 (kokonaisrahoitus 395 000 ). Hankkeessa onnistuttiin keskeisten tavoitteiden osalta kiitettävästi ja rahoitus toteutui suunnitelman mukaisesti. Työpäivä -hankkeesta on tiedotettu mm. edellisen EUmaksatuskauden julkaisuissa. Yhdistyksellä on parhaillaan menossa kaksi ESR -hanketta: Vakaa -hanke (2013-2014) sekä Arki avautuu - hanke rahoitusvuodelle 2014. Hanke on "pilotti" Varikko -hankkeelle. Arki avautuu - hankkeessa on perustettu päivätoimintayksikkö Varkauteen ja sen kehittämistyötä on tarkoitus jatkaa Varikko -hankkeessa. ViaDia Pohjois-Savo on lisäksi onnistuneesti toteuttanut Arjentaidot 1 ja 2 -työvoimapoliittiset hankkeet (2009-2014) sekä RAY:n rahoittamat Ruotu- (v.2007-2009) ja Vapis (v.2013-2014) -hankkeet. 11.2 Minkälaisia riskejä hankkeen toteuttamiseen liittyy ja miten riskejä hallitaan? Tiedotuksen osalta hankealue on laaja ja toimipisteiden välimatkat pitkät. Tiedottamisen tehostamiseksi laaditaan hankkeen alussa systemaattinen suunnitelma kuinka tiedotus toteutetaan. 11.3 Esitys hankkeen ohjausryhmän kokoonpanoksi Varikko -hankkeelle perustetaan ylimaakunnallinen ohjausryhmä, jossa on edustus kunkin maakunnan kuntien sosiaalihuollon ja terveys- ja kuntoutuspalvelujen, työ- ja elinkeinohallinnon, rikosseuraamuslaitoksen sekä ViaDia yhdistysten jäsenistä. Ohjausryhmään kutsutaan myös asiakasedustajia. 12 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantatiedoista 12.2 Hankkeeseen osallistuvien henkilöiden lukumäärät hankkeen keston ajalta Yhteensä 95 henkilöä 13 Horisontaaliset periaatteet Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Hankkeen toiminta on tarkoitettu tasapuolisesti sekä naisille että miehille. Hankkeessa otetaan huomioon sukupuolten tasa-arvo mutta tämä ei ole päätavoite. 13.2 Kestävä kehitys Materiaalit ja jätteet: Hankkeen ruoka-aputoiminta perustuu kauppojen ylijäämäelintarvikkeiden hyötykäyttöön ja edistää elintarvikkeiden hävikin pienenemistä. Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen: Hankkeessa kehitettävä kuntouttavan päivä- ja työtoiminnan sekä sosiaalisen isännöinnin malli on tuote, joka mahdollistaa kuntien ja ViaDia yhdistysten yhteistyön kaikkein haasteellisimmassa yhteiskunnallisessa asemassa olevien kansalaisten palveluissa. Hyvinvoinnin edistäminen: Hankkeessa kehitettävät yksilölliset ja yhteisölliset toimintamallit edistävät monipuolisesti kohderyhmien hyvinvointia. Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus: Hankkeen myötä kaikkein haasteellisimmassa elämäntilanteessa, työmarkkina-asemassa ja yhteiskunnallisessa asemassa olevien kansalaisten mahdollisuudet yhdenvertaisuuteen kohenevat. Erilaisista kulttuuritaustoista tulevien kansalaisten kulttuurinen yhdenvertaisuus kohenee hankkeeseen osallistumisen myötä ja sen jälkeen työmarkkinoilla. Sivu 17/22

14 Hankekunta saa rahoituksensa vastineeksi: Mikkelin toiminta Kuntouttavaa päivä- ja työtoimintaa kymmenelle eri henkilölle viikossa yksilöllisesti. Sosiaalinen isännöinti Lisäksi Varikon työtoimintaa kymmenelle muulle kuntoutujalle (esimerkiksi ruoka-aputyön ja muiden järjestöjen kautta tulevat asiakkaat) Päivätoiminta Varikolla arkisin klo 8-15 Kokoaikaisen ohjaajan palvelut Varikolla klo 8-16 Sosiaalisen isännöinnin palvelut 10 h viikossa TOISEN ohjaajan toimesta, (ei välttämättä kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita) Projektipäällikön tukipalvelut: ohjaajien ja asiakkaiden ohjaus ja tuki päihdeongelmiin ja elämänhallintaan liittyvissä asioissa sekä erilaisten ryhmien toteuttamisessa koko maakunnan alueella, koulutus, itäsuomalaisen Varikon kehittämistyö, kokonaiskoordinointi, esimiestehtävät, tutkimustyöhön osallistuminen ym. Yhteistyö asumisten tukipisteen kanssa Ryhmät /koulutukset Pieksämäen toiminta Kuntouttavaa päivä- ja työtoimintaa 5-10 eri henkilölle viikossa yksilöllisesti. Lisäksi Varikon työtoimintaa kymmenelle muulle kuntoutujalle (esimerkiksi ruoka-aputyön ja muiden järjestöjen kautta tulevat asiakkaat) Päivätoiminta Varikolla arkisin klo 8-15 Kokoaikaisen ohjaajan palvelut Varikolla klo 8-16 Sosiaalisen isännöinnin palvelut 10 h viikossa ohjaajan toimesta Projektipäällikön ja päihdetyöntekijän tukipalvelut: ohjaajien ja asiakkaiden ohjaus ja tuki päihdeongelmiin ja elämänhallintaan liittyvissä asioissa sekä erilaisten ryhmien toteuttamisessa. Projektipäällikön tukipalvelut: koulutus, itäsuomalaisen Varikon kehittämistyö, kokonaiskoordinointi, esimiestehtävät, tutkimustyöhön osallistuminen ym. Ryhmät /koulutukset Sivu 18/22

ViaDia Mikkeli ry Varikko-hanke henkilöstökulu 2015 2016 2017 yht palkka ilman sivukuluja Henkilöstökulut+sotut+lomap.var. kk /kk kk kk kk 310 500 projektipäällikkö (37,5 h/vk) 36 3 250 12 39 000 12 39 000 12 39 000 117 000 2 560 ohjaaja, Mikkeli (32,5 h/vk) 36 2 100 12 25 200 12 25 200 12 25 200 75 600 1 654 ohjaaja, Pieksämäki (32,5 h/vk) 36 2 100 12 25 200 12 25 200 12 25 200 75 600 1 654 projektisihteeri (20h/vk) 36 1 175 12 14 100 12 14 100 12 14 100 42 300 925 0 0 0 yht. 103 500 103 500 103 500 Palvelujen ostot 3 300 3 300 3 300 9 900 Koulutus ja kuntoutus, Mikkeli 2 100 2 100 2 100 Koulutus ja kuntoutus, Pieksämäki 1 200 1 200 1 200 Muut kulut 6 000 6 000 6 000 18 000 kohderyhmän tilavuokrat, Mikkeli 3 600 3 600 3 600 kohderyhmän tilavuokrat, Pieksämäki 2 400 2 400 2 400 Flat Rate 17% 17 595 17 595 17 595 52 785 Kirjanpitoon tulevat kustannukset 130 395 130 395 130 395 391 185 2015 2016 2017 Rahoitus: 130 395 130 395 130 395 391 185 Haettava ESR rahoitus 99 395 99 395 99 395 298 185 76,2 % Mikkelin kaupunki 20 000 20 000 20 000 60 000 15,3 % Pieksmäen kaupunki 10 000 10 000 10 000 30 000 7,7 % Omarahoitus 1 000 1 000 1 000 3 000 0,8 % Sivu 19/22

Sivu 20/22

Sivu 21/22 Kaupungin elinvoima Yhteisöt Talous Kuntalainen Turvattomuuden väheneminen Elämänlaatu paranee Kaikilla osa-alueilla Ihminen kuntoutuu Uudet mahdollisuudet työhön ja työllistymiseen Uusi/parannettu tuote, palvelu Parempaa hyvinvointia Elinvoiman ja imagon vahvistuminen Huolehditaan myös heikompiosaisista Asuminen järjestyy ja häädöt vähentyvät Häiriökäyttäytyminen vähenee Syrjäytymisen ehkäisy Mikkelin varikko Via Dia ry ja Mikkelin kaupungin toimijat 2014-2017 Mikkelin panos 20 000 /vuosi Ympäristön hyvinvointi Tiivis yhteistyö sosiaali- ja terveystoimen ja työllisyyspalveluiden kanssa Hyvinvointia yrityksille ja muille yhteisöille Uusi toimintamalli kumppanuus Kustannussäästöt ja tulojen kasvu Työmarkkinatuen kuntaosuus laskee noin 1200 /kk, 14 400 /vuosi Tiivis yhteistyö muihin hankkeisiin mm. Mielen Aske Yhteistyömuodot kehittyvät yhteisessä tekemisessä mm. A-klinikka, Olkkari,Toimintakeskus Toimeentulotukimenot alenee noin 5 x 522 /kk 33 120 vuosi Vaikutus soten menoihin esim. mipä-palvelut(katkaisuhoito, kuntoutus, asumispalvelut Sosiaalinen isännöinti hankkeen aikana ilmainen 10 h/viikko 16000 /kk, 19 200 /vuosi Hankeaikana 10 ilmaista kuntouttavan työtoiminnan paikkaa

Sivu 22/22