Tutkijatapaaminen 11.5.2012 Arkistolaitoksen digitointitoiminta FT István Kecskeméti, yksikönjohtaja
Digitoinnin periaatteita Arkistolaitoksen digitoinnin kohteena ovat selkeät asiakirjakokonaisuudet, kokonaisia arkistoja tai sarjoja, ei temaattisia koosteita eri kokonaisuuksista. Poikkeuksen tästä muodostavat asiakastöinä ja yhteistyössä tutkijoiden ja muiden tahojen kanssa maksullisina digitoitavat aineistot. Mikrofilmit tullaan digitoimaan 2-5 vuoden kuluessa kattavasti. Näitä aineistokokonaisuuksia tullaan myös täydennösdigitoimaan alkuperäisistä asiakirjoista. Digitoinnille on asetettu arkistolaitoksen hyväksymät laatuvaatimukset (Suositus asiakirjallisen kulttuuriperinnön digitoinnin laatukriteereiksi, AL/11130/07.01.02.04.02/2008). Tätä suositusta tullaan täydentämään digitoinnin metatietosuosituksella sekä päivittämään syksyllä 2012. Pääperiaate on, että asiakirja toistetaan mahdollisimman lähelle alkuperäistä asiakirjaa. Digitointi toteutetaan 300 ppi resoluutiolla joko harmaasävyisenä (8 bit) tai väreissä (24 bit). Väridigitoinnin prosessi on täysin värihallittu.
Aineistojen valintakriteerit Arkistolaitoksen aineisto jaetaan kahteen kategoriaan: 1. Kansalliset aineistot, joita useissa yksiköissä tai jotka kattavat laajan maantieteellisen alueen (esimerkkejä: Henkikirjat, Läänintilit, Oikeuslaitoksesta hovioikeus, tuomiokunnat, Sisäasianhallinnosta lääninhallitukset, Uudistuskartat, Rakennushallituksen II piirustuskokoelma) 2. Paikalliset aineistot, joita yhdessä yksikössä. Aineistoja pisteytettävät arviointikriteerit jakautuvat kolmeen pääkategoriaan: 1. Käyttö (sisältää aineistojen tutkimuksellisen arvon, aineistojen käyttöasteen ja aineistojen sisäisen käytön alakategoriat), painotus 50% 2. Esivalmistelut, painotus 25% 3. Aineiston kunto, painotus 25% Vuosittainen digitointiohjelma http://www.arkisto.fi/uploads/arkistolaitos/tehtävät%20ja%20toiminta/säilyvyyd en%20turvaaminen/digitointiohjelma_2012.pdf
Digitointiohjelma 2012 Vuonna 2012 arkistolaitoksen digitointitoiminta keskittyy seuraaviin laajoihin kokonaisuuksiin: - Aiemmissa hankkeissa digitoimattomat kirkonkirjaaineistot, digitointi alkuperäisistä - Saamelaisalueen aineistot - Senaatin aineistot - Historialliset karttakokoelmat - Läänintilit ja henkikirjat -Maistraattien rakennuspiirustukset - Kortistot Digitoinnin eteneminen: http://www.arkisto.fi/fi/arkistolaitos/tehtavat/saeilyvyydenturvaaminen/digitointi/digitoinnin-edistyminen/
Digitointitoiminta Arkistolaitoksen digitointitoiminta keskittyy Kansallisarkistoon Siltavuoren toimipisteeseen. Digitoinnista vastaa Kansallisarkiston Aineistohallinnan vastuualueen Säilyvyyden varmistamisen ja digitoinnin sektoritoiminto. Digitointitoiminta käynnistyi 1999, ja vuodesta 2010 eteenpäin laitteisto ja tekniset prosessit on uusittu. Sidokset, aktit, kartat ja piirustukset, mikrofilmit, valokuvat ja negatiivit, kortistot sekä määrämuotoiset A4 asiakirjat ovat digitoitavia aineistomuotoja. Arkistolaitoksen digitointitoiminnassa asiakirjat digitoidaan kuviksi. Digitointiprosessissa syntyvät talletiedostot (TIFF) säilytetään LTO- 4 nauhakirjastossa ja näyttökuvat (2 x jpg) RAIDlevyjärjestelmässä. Jpg-tiedostot ovat käytettävissä Digitaaliarkistossa http://digi.narc.fi/digi. Aineistoista löytyy lisätietoa http://www.arkisto.fi/fi/aineistot/ ja http://wiki.narc.fi/portti/index.php/etusivu
Kokoelmat (alkuperäiset) Digitoinnin kokonaisuus Luettelointi Järjestely Skannaus 8 bit 24 bit VAKKA tietokantasyöttö ja indeksointi Suojaus Konservointi Värinhallinta Kuvankäsittely Säilytys (Makasiini/LTO4) Käyttö (käyttö/näyttökielto/ digitaalinen kuva) DA sisältötaso (meta, indeksit) TIFF Digitaaliarkisto JPEG (x2) Siirtopaketti Metatieto (tekninen) Siirtopalvelin (sisäinen)
Kenelle digitoidaan? Arkistolaitos on historiatieteiden keskeisin infrastruktuuri, mutta se palvelee laajasti myös yhteiskuntatieteitä ja muuta tiedeyhteisöä. Yliopistojen lisäksi myös ammattikorkeakoulujen, lukioiden ja muiden oppilaitosten opetuksessa ja muussa toiminnassa voidaan ottaa digitoidut aineistot huomioon. Arkistolaitoksen suurimman käyttäjäryhmän muodostavat sukututkijat (60%), joiden suurimman kiinnostuksen kohteena ovat kirkonkirjat, joiden digitointi on monissa Euroopan maissa keskeinen prioriteetti. Tärkeässä asemassa ovat myös kotiseudustaan kiinnostuneet yksityiset kansalaiset. Asiakkaille tilauksesta arkistolaitos digitoi mm. karttoja ja piirroksia. Nämä tiedostot asetetaan käytettäväksi myös tietoverkon kautta. Arkistolaitoksen sisäisiä asiakkaita ovat arkistolaitoksen omat yksiköt ja niiden vastuulla olevat palveluprosessit. Digitointi tukee palveluprosessien sähköistämistä. Digitoinnin tavoitteena on tuottaa tietoverkon kautta käytettäväksi sellaisia hakemistoja ja digitoituja aineistoja, joita arkistolaitoksen asiakkaat pitävät tärkeimpinä.
Miten rahoitetaan? 1. Budjettirahoitus: henkilökunta, laitteet ja infrastruktuuri (digitointiohjelman aineistot) 2. Viranomaisyhteistyö: Viranomainen maksaa arkistolaitokseen siirrettävän oman aineistonsa digitoinnin, viranomaisen tietopalvelutarve 3. Erillismäärärahat: Vuoden 2009 ja 2010 digitointihankkeet (veikkausvoittovaroja), 3.620.000, 8.750.000 tiedostoa, työllistetty n. 90 henkeä 4. Yhteishankkeet: SAY hanke, Jalmari Finnen säätiö 2005-2010. Suomen asutuksen yleisluettelo, Suomen Sukututkimusseura, 2010-2011 vanhimman kirkonkirja-aineiston digitointi 2011-2012: Läänintilit, henkikirjat 5. Tutkimusyhteistyö: Pyydettyjen aineistojen digitointi tutkimusyhteistyönä sovittavin ehdoin. Tutkija hankkii rahoituksen. Tapauskohtaisesti sovittavaa yhteistyötä. 6. Asiakastilaukset: Asiakkaat tilaavat yksittäisiä tiedostoja kappalehintaan. Lähinnä kartta- ja piirustusaineistoja. 7. Muu ulkopuolinen rahoitus: tapauskohtaista, tiettyyn aineistoon tai digitointiohjelman aineistoon kohdentuvaa rahoitusta.
Indeksointi Laajat, useamman sadan sivun mittaiset arkistoyksiköt ovat työläitä käyttää digitoituina ilman hakemistoja. Indeksoinnin avulla luodaan hakemistoja, joista linkki digitoituun tiedostoon. Käytössä tarkat metatietokriteerit. Indeksointi käynnistynyt talkoistettuna vapaaehtoisyhteistyönä Suomen Sukututkimusseuran ja Suomen Sukuhistoriallisen yhdistyksen kanssa. http://www.arkisto.fi/fi/arkistolaitos/tehtavat/hankkeet/kirkonkirjojenindeksointi/ Läänintilejä indeksoidaan digitoinnin yhteydessä 2011-2012 Indeksointityön laajempaa talkoistamista valmistellaan parhaillaan. Rippikirjat ja läänintilit indeksoinnissa parhaillaan.
Indeksoimaton rippikirja
Yhteyshenkilöt: Tutkimusyhteistyö John Strömberg Digitointi Istvan Kecskeméti ja Reko Etelävuori