TAMPEREEN YLIOPISTO YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA Aineisto palautetaan vastauspapereiden kanssa. Aineistoon voi tehdä alleviivauksia ja muita merkintöjä tarpeen mukaan. Aineistopaperiin ei merkitä nimeä. VALINTAKOE 8.6.2010 SOSIAALIPOLITIIKKA Valintakokeen koodinumero 10 AINEISTOKOKEEN AINEISTO Aineistokokeen aineisto koostuu oheisista kolmesta lehtiartikkelista (sivut 1 3) ja taulukosta (sivu 4). Aineisto 1. Hiilamo & Hiila: Sata komitean ei annettu auttaa huono osasia, Helsingin Sanomat, Vieraskynä 4.12.2009. Aineisto 2. Laatu: Sosiaaliturvan monimutkaisuus hyödyttää monia, Helsingin Sanomat, Sunnuntaidebatti 10.1.2010. Aineisto 3. Sata komitean työ jäi pahasti kesken, HS, Pääkirjoitus 18.12.2009. Aineisto 4. Taulukko: Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet kotitaloustyypin mukaan 1990 2008.
AINEISTO 3. HS Pääkirjoitus 18.12.2009 Sata komitean työ jäi pahasti kesken Kaksi ja puoli vuotta istuneen Sata komitean työ on puhtaaksi kirjoittamista vaille valmis. Laajapohjainen, virkamiehistä ja työmarkkinajohtajista koostuva komitea jakautui neljään jaostoon, joiden tehtävänä oli pohtia perusturvan parantamista, ansioturvan tasoa, rahoitusta ja kannustavuutta sekä sosiaaliturvan hallintoa ja prosesseja. Jaostot ja komitea ovat tehneet ahkerasti työtä, mutta konkreettiset tulokset jäävät hyvin kauas toiveista. Komitean piti yksinkertaistaa ja oikeudenmukaistaa sosiaaliturvaa, täyttää siihen syntyneet kuopat ja purkaa kannustinloukut. Myös verotusta, etenkin sosiaalietujen, piti pohtia uudelleen. Kun Sata komiteaa asetettiin kesällä 2006, Suomessa elettiin vahvojen kasvuennusteiden aikaa. Bruttokansantuotteen kasvusta uskottiin riittävän siivuja myös sosiaaliturvan aukkojen, kuoppien ja loukkujen korjaamiseen. Lähtötilanteessa yleinen mielipide oli jokseenkin valmis parantamaan toimeentulotukea, lapsiperheiden etuuksia, poistamaan eläkeläisten köyhyyden ja järjestämään vanhuksien kotihoitoon säälliset tuet. Runsaan vuoden työn jälkeen Sata komiteassakin jouduttiin uskomaan, että Yhdysvalloista liikkeelle lähtenyt finanssikriisi oli muuttumassa maailmanlaajuiseksi taantumaksi eikä sosiaalimenojen lisäyksiin löytyisi Suomen valtiolta enää rahaa. Piti ryhtyä suunnittelemaan muutoksia, jotka näyttäisivät uudistuksilta mutta eivät maksaisi mitään. Sata komitean työtä monimutkaisti sekin, että komitea muistuttaa pitkälti vuosikymmenien takaisia kolmikantatyöryhmiä. Suuria sosiaalipolitiikan oikaisuja on hyvin vaikeaa saada läpi ryhmissä, joissa istuvat valtion rahakirstujen vartijat yhdessä palkansaajien ja työnantajien kanssa. Sata komitea pääsi yksimielisyyteen muutamista yksityiskohdista, mutta suuret linjat jäivät piirtämättä. Asumistuen perusteet yksinkertaistuvat niin, että tuen saajat voivat nykyistä väljemmin valita asumisalueensa ja muotonsa, mutta itse tuki ei juuri kasva. Omaishoidon tuki siirtyy Kelalle. Päätöksen merkittävyys kirkastuu siinä vaiheessa, kun päätetään, mihin asetetaan raja tuen saamiseksi. Jos raja jää sille tasolle kuin se alimmillaan on nyt, kasvaa tuen saajien määrä nykyisistä noin 35000 saajasta varmasti kaksin tai kolminkertaiseksi. Mikäli kustannukset eivät saa kasvaa, lisääntyvät vaatimukset tuen tason laskemisesta. Nykyisin pienin tuki on alle 350 euroa kuussa. Toimeentulotuen perusosan siirtämiseen Kelan maksettavaksi ei Sata komitean solidaarisuus näytä riittävän. Noin 15vuotta sitten laajalti tutkittu Kela malli osoitti, että automaattinen toimeentulotuen maksaminen niille, joiden muut sosiaalietuudet eivät riitä laskennalliseen vähimmäistoimeentuloon, kasvattaa tuen saajien joukkoa paljon. Silloin tukea saisivat nekin köyhät, jotka eivät sitä itse osaa tai kehtaa anoa. On erikoista, jos sivistysvaltioksi itseään kutsuvassa maassa pidetään yllä toimeentulotukijärjestelmää, joka jakaa kaikkein vähäosaisimmatkin ihmiset eri luokkiin. Sata komitean todellinen toimintakyky jäi testaamatta, kun lama söi edellytykset korjata sosiaaliturvan aukkoja ja täyttää kuoppia. Jos talouden kasvu olisi jatkunut viime vuonna edellisen kaltaisena, olisi Sata komiteallakin ollut mahdollisuuksia tehdä todella vaikuttavia uudistuksia. Nyt jäi näkemättä, olisiko valtiovarainministeriöltä ja työmarkkinaosapuolilta löytynyt halua parantaa myös köyhimpien asemaa. 1/1
AINEISTO 4. Taulukko. Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet kotitaloustyypin mukaan vuosina 1990, 1995 ja 2008 Kotitaloustyyppi (lukumäärä) 1990 1995 2008 Yksinäiset miehet ilman lapsia 70 780 129 220 92 139 Yksinäiset naiset ilman lapsia 44 550 84 214 60 672 Yksinhuoltajat 22 269 34 302 27 348 Avio /avoparit ilman lapsia 18 133 40 882 15 644 Avio /avoparit, joilla lapsia 25 872 50 402 19 767 Yhteensä 181 604 339 020 215 570 Kotitaloustyyppi (prosenttia) 1990 1995 2008 Yksinäiset miehet ilman lapsia 39,0 % 38,1 % 42,7 % Yksinäiset naiset ilman lapsia 24,5 % 24,8 % 28,1 % Yksinhuoltajat 12,3 % 10,1 % 12,7 % Avio /avoparit ilman lapsia 10,0 % 12,1 % 7,3 % Avio /avoparit, joilla lapsia 14,2 % 14,9 % 9,2 % Yhteensä 100,0 % 100,0 % 100,0 % Muutokset kotitaloustyypeittäin eri ajanjaksoilla (prosenttia ajanjakson alkuvuodesta) 1990 1995 1995 2008 1990 2008 Yksinäiset miehet ilman lapsia 83 % 29 % 30 % Yksinäiset naiset ilman lapsia 89 % 28 % 36 % Yksinhuoltajat 54 % 20 % 23 % Avio /avoparit ilman lapsia 125 % 62 % 14 % Avio /avoparit, joilla lapsia 95 % 61 % 24 % Yhteensä 87 % 36 % 19 % Lähde: Sotka tietokanta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.