r LIPERIN KUNTA Tuustaipaleentie 720, 52740 Tuustaipale Puhelin (vaihde): 020 703 2900, päivystys 020 703 2914 www.tuustaipale.fi utaaritunnus 9G 1 13 11.4.2013 HYVÄ ITÄ-SUOMEN PÄIHDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄN JÄSENKUNTA Kuntanne on yksi 57:stä Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymän jäsenkunnasta. Kuntayhtymä ylläpitää päihdehuollon erityispalveluja tuottavaa Tuustaipaleen kuntoutumiskeskusta. Ohessa esitys Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymän perussopimukseksi 1.1.2014 (edellinen päivitys 1.1.1997). Esityksestä pyydämme jäsenkuntien lausuntoja 31.5.2013 mennessä. Muutokset ja lisäykset on merkitty esitykseen tummennetulla fontilla. Oheisena seuraa myös kaavake valtuustokaudelle 2013-2016 valittujen yhtymävaltuuston jäsenten tietojen keräämistä varten. Kaavakkeen pyydämme palauttamaan täytettynä 30.4.2013 mennessä. KIITOS! 71 Pirjo Liukkonen vt. päihdehuollon johtaja 040 828 7706 pirio.liukkonen(aätuustaipale.fi Tuustaipaleentie 720 52740 Tuustaipale
ITÄ-SUOMEN PÄIHDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS (luonnos) Voimaantulopäivä 1.1.2014 1 luku KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on itä-suomen päihdehuollon kuntayhtymä/uusi nimi? ja sen kotipaikka on Mäntyharjun kunta. Nimen muutokselle voisi olla tarvetta, jos tehtäviä aiotaan laajentaa 2 Jäsenkunnat (1.1.2013) Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat: Enonkoski, Hankasalmi, Hartola, Heinola, Heinävesi, Hirvensalmi, Iisalmi, Imatra, Joensuu, Joroinen, Joutsa, Juankoski, Juva, Kaavi, Kangasniemi, Keitele, Kitee, Kiuruvesi, Kontiolahti, Kotka, Kouvola, Kuopio, Lappeenranta, Leppävirta, Lieksa, Liperi, Maaninka, Mikkeli, Mäntyharju, Nurmes, Outokumpu, Parikkala, Pertunmaa, Pieksämäki, Pielavesi, Polvijärvi, Puumala, Rantasalmi, Rautalampi, Rautavaara, Ruokolahti, Rääkkylä, Savitaipale, Savonlinna, Siilinjärvi, Sonkajärvi, Sulkava, Suonenjoki, Sysmä, Taipalsaari, Tervo, Tuusniemi, Valtimo, Varkaus, Vesanto, Vieremä, Virolahti. 3 Kuntayhtymän tehtävät Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntien puolesta niiden tarvitsemia päihdehuollon palveluja sekä tarpeen mukaan muita psykososiaalisia palveluita. Tehtävän toteuttamiseksi kuntayhtymä voi tuottaa palvelut itse, taikka ostaa niitä tai tuottaa palvelut yhteistyössä muiden osapuolten, kunnallisen liikelaitoksen, osakeyhtiön, kolmannen sektorin tai muun sopivan juridisen yhteistyömuodon kanssa Tehtävänsä toteuttamiseksi kuntayhtymä ylläpitää Tuustaipaleen kuntoutumiskeskusta ja tarpeen mukaan muita toimintayksiköitä. 2 luku KUNTAYHTYMÄN PÄÄTÖKSENTEON JÄRJESTÄMINEN 4 Yhtymävaltuusto
Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymävaltuusto, johon kukin jäsenkunta valitsee yhden jäsenen ja tälle henkilökohtaisen varajäsenen jäsenkuntien valtuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi. Äänivallan perusteet Yhtymävaltuuston kokouksessa on kunkin jäsenkunnan valitsemalla jäsenellä niin monta ääntä kuin hänen edustamansa kunnan kunnanvaltuustoon kuuluu jäseniä. 6 Päätösvaltaisuus Yhtymävaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) jäsenistä on saapuvilla ja he edustavat vähintään puolta (1/2) kaikkien jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä. 7 Yhtymähallitus Yhtymähallitus valvoo kuntayhtymän etua, edustaa kuntayhtymää sekä tekee sen puolesta sopimukset, jollei näitä tehtäviä ole johtosäännöllä siirretty kuntayhtymän muun toimielimen tai viranhaltijan tehtäväksi. Se johtaa kuntayhtymän hallintoa ja huolehtii hallintotehtävistä siten kuin kuntalaissa ja erityislaeissa säädetään tai perussopimuksessa tai muissa kuntayhtymän säännöissä määrätään. 8 Yhtymähallituksen jäsenten lukumäärä ja valinta Yhtymävaltuusto valitsee toimikaudekseen yhtymähallituksen, jossa on kahdeksan (8) jäsentä ja heille kahdeksan (8) henkilökohtaista varajäsentä. Yhtymävaltuusto määrää yhden jäsenen puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi. Jäsenistä ja heidän varajäsenistään kahden (2) tulee edustaa Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakuntien jäsenkuntia, kahden (2) Etelä-Savon ja Päijät-Hämeen maakuntien jäsenkuntia, kahden (2) Pohjois-Savon maakunnan jäsenkuntia ja kahden (2) Pohjois-Karjalan maakunnan jäsenkuntia. Etelä-Savon ja Päijät-Hämeen maakuntien jäsenkuntia edustava hallituksen jäsen ja hänen varajäsenensä voidaan valita myös Hankasalmen tai Joutsan kunnasta. 9 Kuntayhtymän nimenkirjoitusoikeus Kuntayhtymän nimenkirjoitusoikeudesta määrätään hallintosäännössä.
3 luku TALOUS SEKÄ HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS 10 Peruspääoma Peruspääoma muodostetaan 2013 tilinpäätöksen käyttöpääomasta vuoden 2014 aloittavaan taseeseen kirjanpitolautakunnan kuntajaoston taseohjeen mukaisesti. Peruspääoman määrän vahvistaa yhtymävaltuusto. Peruspääoma jaetaan jäsenkuntien osuuksiksi vuoden 2013 tilinpäätöksen omistusoikeuksien suhteessa. Peruspääoma jäsenkuntien osuuksina ilmoitetaan taseen liitteessä. Uuden jäsenkunnan peruspääomasijoituksen määrästä ja suoritusajasta sekä peruspääoman korottamisesta siirroilla muusta omasta pääomasta päättää yhtymävaltuusto. Kuntayhtymä voi suorittaa jäsenkuntien peruspääomalle korkoa. Koron määrästä päättää yhtymävaltuusto talousarvion yhteydessä. Yhtymävaltuuston päätöksellä voidaan muuttaa korkoperustetta ja enimmäiskorkoa, jos päätöstä kannattaa 2/3 saapuvilla olevien yhtymävaltuuston jäsenten yhteeenlasketusta äänimäärästä. Korko suoritetaan jäsenkunnille vuosittain seuraavan tammikuun loppuun mennessä. 11 Jäsenkuntien osuudet ja vastuu Jäsenkuntien osuus kuntayhtymän varoihin sekä vastuu veloista ja velvoitteista määräytyvät peruspääomaosuuksien suhteessa. Kuntayhtymän on pidettävä rekisteriä jäsenkuntien peruspääomaosuuksista. Jäsenkunnat suorittavat kuntayhtymälle vuosittaista jäsenmaksua siten, että alle 10 000 asukkaan jäsenkunnan osalta jäsenmaksu on 500 euroa/vuosi ja yli 10 000 asukkaan jäsenkunnalta 1000 euroa/vuosi. 12 Talousarvio ia -suunnitelma Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava tilaisuus esityksen tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämisestä. Seuraavan kalenterivuoden hyväksytty talousarvio ja toimintasuunnitelma on toimitettava jäsenkunnille marraskuun loppuun mennessä. Tilikauden aikana hyväksyttävien talousarviomuutosten on perustuttava määrärahojen, tulojen sekä tavoitteiden osalta toiminnan tai palvelujen käytön taikka talouden yleisten perusteiden tilikauden aikana jo tapahtuneisiin
tai arvioitaviin muutoksiin. 13 Suunnitelmapoistot hyväksyy yhtymä- Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet valtuusto. 14 Suoritteiden hinnoittelu ia laskutus Suoritehinnoittelussa on perustana omakustannushinta, joka sisältää toiminnan välittömät kustannukset, hallinnon yleiskustannukset ja pääomakustannukset. Hallitus voi kuitenkin soveltaa muita hinnoitteluperusteita ja hintoja tilanteen vaatiessa ja lain säädännön salliessa. Jäsenkuntia laskutetaan yhdenmukaisin perustein. Jollei jäsenkuntien ja kuntayhtymän kesken muuta sovita, tulee laskusta käydä ilmi kunnan maksuvelvollisuuden perusteet. Suoritteiden hinnoitteluperusteet vahvistaa yhtymävaltuusto talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Suoritteiden yksikköhinnat vahvistaa yhtymähallitus etukäteen lokakuun loppuun mennessä. Yksikköhintoja määrättäessä arvioidaan suoritteiden määrä ja asiakkailta perittävien maksutulojen sekä varsinaisen toiminnan muiden tulojen määrä. Yksikköhintoja voidaan muuttaa toimintavuoden aikana talousarvion hyväksyttyyn muutokseen perustuen ja niin, että yksikköhintoja korottava muutos voi tulla voimaan aikaisintaan ilmoitusta seuraavan toisen kuukauden alusta lukien. Mikäli riittävän oman pääoman turvaaminen, korvausinvestointeihin varautuminen tai pitemmällä aikavälillä terve ja tasapainoinen taloudenhoito edellyttävät jälleenhankintahintaisten poistojen käyttöä palvelusuoritteiden hinnoittelussa, voidaan se toteuttaa yhtymävaltuuston päätöksellä. 15 Investointien pääomarahoitus Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investoinmenoihin valtion- osuutena, jäsenkunnan oman pääoman ehtoisena sijoituksena taikka lainana jäsenkunnalta tai rahoituslaitokselta. Perustamishankkeiden arvioidut kustannukset jaetaan valtionosuuden määräämiseksi jäsenkuntien osuuksiksi viimeisen peruspääoman jaon suhteessa. Jäsenkunnan osuus valtionosuudesta on näin lasketun kunnan perustamishankkeen kustannusosuuden ja kunnan valtionosuusprosentin mukainen. Valtionosuuden ja -avustuksen määrällä korotetaan peruspääomaa ja kunkin kunnan osuutta peruspääomasta. Mikäli peruspääoma on saavuttanut
kuntayhtymälle sovitun peruspääomatason, suoritetaan investointien valtionosuus jäsenkunnille. Varautuminen kuntayhtymän tulevien investointien rahoitukseen on jäsenkuntien vastuulla. 16 Rahastojen perustaminen Rahastojen perustamisesta ja niiden säännöistä päättää yhtymävaltuusto. 17 Viivästyskorko Maksun viivästyessä kuntayhtymä perii kokolain 4 :n 3 momentin mukaisen viivästyskoron. 18 Tilinpäätöksen allekirjoittaminen ja hyväksyminen Tilinpäätöksen allekirjoittavat yhtymähallituksen jäsenet ja esittelijä. Hyväksyessään tilinpäätöksen yhtymävaltuusto päättää samalla tilikauden tuloksen käsittelystä ja tarvittavista talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä. 19 Kuntayhtymästä eroavan ja toimintaa jatkavien kuntien asema Mikäli jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä, sille ei yhtymävaltuuston päätöksellä suoriteta kunnan osuutta peruspääomasta tai osaa siitä. Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan jäsenkunnan pääomaosuutta, alennetaan peruspääomaa. Peruspääomaosuuden korvaukselle ei makseta korkoa. 20 Hallinnon ja talouden tarkastaminen Hallinnon ja talouden tarkastamisessa noudatetaan mitä siitä on säädetty kuntalaissa ja määrätty kuntayhtymän tarkastussäännössä. Tarkastuslautakuntaan valitaan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja yksi jäsen sekä tälle varajäsen. Tilintarkastajan ja varatilintarkastajan valinnasta määrätään tarkastussäännössä. 21 Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Kuntayhtymän purkautuessa yhtymähallituksen on huolehdittava loppuselvityk-
sestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa. 22 Voimaantulo la soveltaminen Tämä perussopimus tulee voimaan 1.1.2014. Vuoden 2014 talousarvio ja -suunnitelma valmistellaan ja hyväksytään kuntalain 65 :n säännökseen perustuvana vuonna 2013 voimassa olevan perussopimuksen sekä lakien ja asetusten vaatimalla tavalla.