VUOSAAREN ALUEEN YHTEISTARKKAILU VUOSIRAPORTTI 2010

Vastaanottaja Helsingin kaupunki Asiakirjatyyppi Tarkkailuraportti Päivämäärä 15.4.2011 VUOSAAREN ALUEEN YHTEISTARKKAILU VUOSIRAPORTTI 2010

1 Päivämäärä 15/4/2011 Laatija Emilia Pöyry Tarkastaja Timo Salmi Hyväksyjä Kuvaus Tarkkailuraportti Viite 82129626 Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 2010

2 SISÄLTÖ 1. Johdanto 4 2. Yhteistarkkailun peruste ja tarkkailukohteet 4 3. Tarkkailun toteutus vuonna 2010 5 3.1 Sääolot 5 3.2 Toiminta yhteistarkkailualueella 6 3.3 Havaintopisteet 8 3.4 Näytteenotto ja mittaukset 8 3.4.1 Poikkeamat näytteenotossa ja analyyseissä 8 3.5 Analyysimenetelmät 9 4. Suotovesien laatu ja määrä tarkkailualueella 9 4.1 Suotovesien laatu 9 4.2 Suotovesinäytteet ja laatu kohteittain 9 4.2.1 Vuosaaren kivihiilivarasto (1) ja pohjatuhkan välivarasto (2) 9 4.2.2 Vuosaaren täyttömäen laajennusalue (3) ja Vuosaaren kaatopaikka (6) 10 4.2.3 Pilaantuneiden maiden välivarastokenttä (4) 10 4.2.4 Pilaantuneiden maiden loppusijoitusalue (5a) 10 4.2.5 Porslahden täyttömäen alue (7) 10 4.2.6 Melumäki (9) 10 4.2.7 Vuosaaren tie- ja Labbackan rautatietunneleiden alue (10) 11 4.2.8 TBT:n hyötykäyttöalueet (12) 11 4.3 Suotovesien määrä 11 5. Pintavesien laatu ja määrä tarkkailualueella 11 5.1 Pintavesien laatu 11 5.2 Pintavesinäytteet ja laatu kohteittain 12 5.2.1 Vuosaaren kivihiilivarasto (1), pilaantuneiden maiden loppusijoitusalue (5a) ja pohjatuhkan hyötykäyttöalueet (8) 12 5.2.2 Vuosaaren täyttömäen laajennusalue (3) ja Vuosaaren kaatopaikka (6) 12 5.2.3 Porslahden täyttömäen alue (7) 12 5.2.4 Melumäki (9) 12 5.2.5 Vuosaaren tie- ja Labbackan rautatietunneleiden alue (10) 12 5.2.6 Österängenin meluvallin alue (11) 13 6. Pohjaveden laatu ja pinnankorkeus tarkkailualueella 14 6.1 Pohjaveden laatu 14 6.2 Pohjavesinäytteet ja laatu kohteittain 14 6.2.1 Vuosaaren kivihiilivarasto (1) ja pohjatuhkan välivarastointikenttä (2b) 14 6.2.2 Vuosaaren täyttömäen laajennusalue (3) ja Vuosaaren kaatopaikka (6) 15 6.2.3 Pilaantuneiden maiden välivarastokenttä (4) 17 6.2.4 Pilaantuneiden maiden loppusijoitusalue (5a) 17 6.2.5 Porslahden täyttömäen alue (7) 17 6.2.6 Pohjatuhkan hyötykäyttöalueet (8) 18 6.2.7 Melumäki (9) 18 6.2.8 Vuosaaren tie- ja Labbackan rautatietunneleiden alue (10) 19 6.2.9 Österängenin meluvallin alue (11) 19 6.2.10 TBT:n hyötykäyttöalueet (12) 19 6.3 Pohjaveden pinnankorkeus 19 7. Orgaaniset tinayhdisteet 20 8. Tunneleiden poistovesien tarkkailu 21 9. Painumatarkkailun tulokset 22 10. Suositukset 23 11. Yhteenveto 24 Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 2010

3 LIITTEET Liite 1 Analyysitulosten yhteenvetotaulukot Liite 1A Suotovesien analyysitulokset 2009-2010 Liite 1B Pintavesien analyysitulokset 2009-2010 Liite 1C Pohjavesien analyysitulokset 2009-2010 Liite 1D Yhteenveto PCB-analyysien tuloksista Liite 2 Orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuudet 2006-2010 Liite 3 Laboratoriomenetelmät ja mittausepävarmuudet Liite 4 Pohjaveden pinnankorkeuden muutokset alueittain PIIRUSTUKSET 82129626-01 Näytepisteiden sijainnit 1:15 000 82123849-02 Näytepisteiden sijainnit (osa-alue 1) 1:2 500 82123849-03 Näytepisteiden sijainnit (osa-alue 2) 1:3 000 82129626-04 Näytepisteiden sijainnit (osa-alue 3) 1:3 000 82123849-05 Näytepisteiden sijainnit (osa-alue 4) 1:1 500 82123849-06 Näytepisteiden sijainnit (osa-alue 5) 1:2 000 82123849-07 Näytepisteiden sijainnit (osa-alue 6) 1:3 000 82129626-08 Pohjaveden pinnankorkeuden mittauspisteet 1:10 000 Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 2010

4 1. JOHDANTO Helsingin Vuosaaren satama-alueen ympäristössä on toteutettu suoto-, pohja- ja pintavesien laadun tarkkailua yhteistarkkailuna vuodesta 1999 lähtien. Yhteistarkkailuohjelma on laadittu kolmivuotiskausittain. Vuonna 2010 tarkkailu toteutettiin vuosien 2009-2011 tarkkailuohjelman mukaisesti (Helsingin kaupungin rakentamispalvelu, Vuosaaren yhteistarkkailuohjelma 2009-2011, Suoto- pohja-, pinta- ja poistovesien sekä painumien tarkkailu, Ramboll Finland Oy, 16.3.2009). Raportti on tehty yhteistarkkailun koordinaattorina toimivan Staran (aiemmin Helsingin kaupungin Rakentamispalvelun) toimeksiannosta Ramboll Finland Oy:ssä. Staran yhteyshenkilönä ovat toimineet Susanna Hantula ja Teppo Moisio. Raportin ovat laatineet projektipäällikkö Timo Salmi ja suunnittelija Emilia Pöyry Ramboll Finland Oy:stä. 2. YHTEISTARKKAILUN PERUSTE JA TARKKAILUKOHTEET Yhteistarkkailuun kuuluvat tarkkailuvelvolliset vastuutahot ovat Helsingin Energia (Helen), Helsingin kaupungin rakennusvirasto, Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY, entinen YTV), Vuosaari Golf Oy, Helsingin Satama (HelSa) ja Liikennevirasto (ennen Ratahallintokeskus ja Tiehallinto). Yhteistarkkailuohjelman perusteena ovat tarkkailukohteiden ympäristöluvat, joissa esitettyjen velvoitteiden pohjalta tarkkailuohjelma on laadittu. Tarkkailukohteiden ympäristölupapäätökset ja muut tarkkailuun vaikuttavat päätökset on esitetty taulukossa 1. Yhteistarkkailuun kuuluvien kohteiden (1-12) sijainnit on esitetty piirustuksessa 82129626-01. Pilaantuneiden maiden välivarastokentän (4) ja pilaantuneiden maiden loppusijoitusalueen (5a) ympäristöluvat ovat siirtyneet Helsingin kaupungin rakennusvirastolta (HKR) Staran hallintaan vuoden 2009 lopulla. Taulukko 1 Yhteistarkkailuohjelman tarkkailukohteiden ympäristölupapäätökset ja muut tarkkailun perusteet Vastuutaho Kohde Tarkkailun peruste Helsingin Energia Vuosaaren kivihiilivarasto (1) Päätös No YS 513/22.4.2008 Dnro 0196Y0209-111 Pohjatuhkan välivarasto (2a) päätös No YS 492/29.7.1998, Dnro 0197Y0309-111 HSY ja Helsingin kaupungin rakennusvirasto (HKR) HKR HKR / Stara HKR / Stara Pohjatuhkan Vuosaaren välivarastointikenttä (2b) Vuosaaren kaatopaikka (6) Vuosaaren kaatopaikan kunnostaminen (6) Vuosaaren täyttömäki, laajennus (3) Pilaantuneiden maiden välivarastointikenttä (4) Pilaantuneiden maiden loppusijoitusalue (5a) Päätös No YS 518/18.8.1998 (Dnro 0196Y0209-111) Päätös No YS 1512/30.10.2008 (Dnro UUS- 2007-Y-631-111) Vesihallituksen ennakkoilmoituslausunto 4320/500 VH 1979/ 3.2.1981. Dnro 0196Y0374-123 päätös No YS 580/5.6.2003, Dnro UUS-2002-Y-296-121 päätös No YS 109/16.2.1999, Dnro 0196Y0374-111 Päätös No YS 1496/14.11.2007 Dnro UUS-2007-Y-257-114 voimassa 31.12.2011 asti päätös No YS 497/5.8.1999, Dnro 0198Y0190-111 päätös No YS 285/28.2.2007 Dnro UUS-2005-Y-263-111 Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 2010

5 voimassa toistaiseksi Vuosaari Golf Oy Porslahden täyttömäki (golfkenttä) (7) päätös No YS 443/24.6.1999, Dnro 0196Y0438-111 Helsingin Satama Pohjatuhkan hyötykäyttö täyttöja rakennekerrosmateriaalina (8) Päätös No YS 1261/27.10.2004 Dnro UUS-2004-Y-297-111 Melumäki (9) päätös No YS 711/22.6.2004 Dnro UUS-2004-Y-11-121 Liikennevirasto Vuosaaren tie- ja Labbackan rautatietunneli (10) päätös 2/2004/1 Dnro LSY-2002-Y-98 päätös 3/2004/1/20.1.2004 Dnro LSY-2002-Y-99 Liikennevirasto Meluvallin rakentaminen (11) päätös No YS 1117/30.9.2004 Dnro UUS-2004-Y-237-111 Helsingin Satama Vuosaaren sataman TBThyötykäyttöalueiden tarkkailu (12) päätös Nro 26/2005/3/10.3.2005 Dnro LSY-2004-Y-30 3. TARKKAILUN TOTEUTUS VUONNA 2010 3.1 Sääolot Vuonna 2010 sääolosuhteet vaihtelivat voimakkaasti. Alkuvuosi (tammi-helmikuu) oli huomattavasti vuotta 2009 sekä vertailujaksoa 1971-2000 kylmempi. Kevätkausi (maalis-toukokuu) oli lämpötilaltaan sekä edellisvuoden että vertailujakson tasoa, mutta sademäärät olivat suuremmat. Kesällä (kesä-elokuu) sateet vähenivät huomattavasti ja lämpötilat nousivat ennätyslukemiin. Heinäkuun keskilämpötila Kaisaniemen mittausasemalla oli lämpimin yli sataan vuoteen. Pysyvä lumi satoi pääkaupunkiseudulle viime vuosiin verrattuna aikaisin (18.11). Marras- ja joulukuun lämpötilat olivat hieman vertailuvuosia alhaisemmat. Joulukuun lopussa lumen syvyydeksi Kaisaniemen sääasemalla mitattiin 67 cm. Vuoden 2010 keskilämpötila ja sademäärä sekä niiden vertailu vuoteen 2009 ja vuosien 1971-2000 vertailujaksoon on esitetty taulukossa 2. Kuukausittaiset keskilämpötilat ja sademäärät vertailuineen on esitetty taulukossa 3. Taulukko 2 Vuosien 2010 vertailu vuoden 2009 sekä vuosien 1971 2000 keskilämpötilaan ja vuosisadantaan Helsingin Kaisaniemessä HKI-Kaisaniemi Lähde: Ilmatieteen laitos Keskilämpötila [ C] Vuosisadanta [mm] 2010 2009 1971 2000 2010 2009 1971 2000 5,0 6,2 5,6 664 661 642 Taulukko 3 Vuoden 2010 kuukausittaiset keskilämpötilat ja sademäärät Helsingin Kaisaniemen havaintoasemalla sekä vertailu vuoteen 2009 ja vuosien 1971-2000 keskiarvoihin. Lämpötila [ C] Sademäärä [mm] 2010 2009 1971-2000 2010 2009 1971-2000 Tammikuu -10,4-2,8-4,2 30 33 47 Helmikuu -8,1-3,6-4,9 45 20 36 Maaliskuu -1,8-0,9-1,5 54 34 38 Huhtikuu 4,6 4,5 3,3 42 7 36 Toukokuu 11,5 11 9,9 59 45 32 Kesäkuu 14,6 14,1 14,8 33 75 49 Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 2010

6 Heinäkuu 21,7 17,2 17,2 49 131 62 Elokuu 18,1 16,7 15,8 97 49 78 Syyskuu 12,2 13,5 10,9 50 40 66 Lokakuu 6,0 4,2 6,2 29 90 73 Marraskuu -0,5 3,6 1,4 89 86 68 Joulukuu -7,5-3,3-2,2 87 51 58 Lähde: Ilmatieteen laitos 3.2 Toiminta yhteistarkkailualueella Toiminnanharjoittajilta saatujen tietojen mukaan tarkkailualueen kohteissa oli vuonna 2010 seuraavanlaista toimintaa: Vuosaaren kivihiilivarasto (1) Hiilivaraston maisemoitu pinta-alue ja reunukset puhdistettiin puukasvustosta. Vesakko silputtiin, reunusten puut kaadettiin ja kuljetettiin pois. Hiilivaraston ja Satamakaaren välisellä alueella suoritettiin maisemointia koskien pintamaata ja nurmetusta. Pohjatuhkan välivarastointikentän valumavesiojien liityntä hiilivaraston valumavesiojaan kunnostettiin. Tien alittava rumpu asennettiin oikeaan tasoon ja ojia muotoiltiin. Pohjatuhkan välivarasto (2a) Pohjatuhkan välivarasto ei ole ollut vuosiin Helsingin Energian käytössä. Pohjatuhkan välivarastointikenttä (2b) Helsingin Energia hoitaa kuljetukset sekä voimalaitoksilta välivarastointikentälle että välivarastosta käyttökohteisiin. Vuoden 2010 aikana välivarastoon tuotiin 9175 tonnia (ka) tuhkaa ja sieltä toimitettiin pois 102 tonnia tuhkaa. Vuoden lopussa välivarastointikentällä oli pohjatuhkaa 42246 t (ka). Vuosaaren täyttömäki (3) Vuosaaren täyttömäen alueella on tehty maisemanhoitotoimenpiteitä. Pilaantuneiden maiden välivarastointikenttä (4) Vuosaaren välivarastointikentällä varastoitiin ja käsiteltiin vuonna 2010 pilaantumattomia ja pilaantuneita maamassoja yhteensä 31 745 tonnia. Pilaantuneiden maiden loppusijoitusalue (5a) Vuosaaren loppusijoituskentällä ei ollut massaliikennettä eikä tehty pilaantuneiden maiden kiinteytystä vuonna 2010. Vuosaaren kaatopaikka ja Vuosaaren kaatopaikan kunnostus (6) Toiminnanharjoittaja on kerännyt suotovesiä ja kaatopaikkakaasuja entiseen tapaan kuluneen kauden ajan Vuosaaren yhdyskuntajätteen kaatopaikalla. Aluetta on osittain käytetty tilapäisenä lumenkaatopaikkana. Porslahden täyttömäki (7) Golfkentällä kausi sujui normaaleja kentänhoito-toimenpiteitä harjoittaen (leikkuu, lannoitus, kastelu jne.). Ainoat maansiirtotyöt olivat metron huoltoraiteen edestä kaivettujen istutusalueiden maan (mullan) kuljettaminen harjoituslyöntialueen (range) pintamaaksi. Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 2010

7 Kentän pinta-alat: Koko kentän alue n.50 ha Viheriöt 1,3 ha Väylät 13 ha Lyöntipaikat 1 ha Leikattua karheikkoa n. 2 ha Leikkaamatonta ruohikkoa loput Hiekoitus: 200 tonnia, vesiseulottua 0,2-2 mm väylille lumensulatukseen keväällä 80 tonnia puhallushiekkaa 0,4-0,7 mm griinialueiden hiekoitukseen Lannoitus: GreenCare 13 1 tonnia Greencare 7 2 tonnia Greencare Extra 1 tonnia Greencare 16 F SS 15 tonnia Ravinteet yhteensä: N P K Ca Mg S B Cu Fe Mn Mo Zn kg/ha Viheriöt 200 86 220 67 53 150 1,702 3,9 4,8 8,7 0,34 3,3 Väylät 160 30 80 0 0 120 0 0,0 10,0 0,0 0,00 0,0 Lyöntipaikat 146 56 202 23 37 166 1,07 0,5 12,5 2,5 0,13 1,1 Karheikot, muut alueet 0 0 0 0 0 0 0 0,0 0,0 0,0 0,00 0,0 Kasvinsuojelu: Arianne S 100 litraa karheikkoihin ruiskutettuna (25 ha) Griinialueet: n. 2 litraa kutakin: Amistar, Atsoksistrobiini 250 g/l Basso, Prokloratsi 400 g/l, propikonatsoli 90 g/l Tilt, Propikonatsoli 250 g/l Pohjatuhkan hyötykäyttö täyttö- ja rakennekerrosmateriaalina (8) Vuosaaren satamassa sijaitsevat pohjatuhkan hyötykäyttökohteet ja -alueet olivat vuonna 2010 normaalissa melueste-, satamakenttä- ja terminaalikäytössä. Melumäki (9) Vuonna 2010 Melumäki toimi suunnitelman mukaisena meluesteenä ja kevyen liikenteen kauttakulkuun soveltuvana viheralueena. Vuosaaren tie- ja Labbackan rautatietunneli (10) Ratahallintokeskus (nykyinen Liikenneviraston rautatieosasto) on avannut Vuosaaren satamaradan tavaraliikenteen käyttöön marraskuussa 2008. Vuoden 2010 aikana rautatiealueella on tehty normaaleja kunnossapitotöitä. Vuosaaren tietunneli on ollut normaalissa tieliikennekäytössä. Tietunnelissa ei ole tapahtunut onnettomuuksia. Österängenin meluvalli (11) Meluvallin alueet ovat olleet normaalissa käytössä. Ei erityisiä toimenpiteitä. Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 2010

8 TBT:n hyötykäyttöalueet (12) Entisen Niinilahden kohdalla sijaitsevalla TBT-pitoisen sedimentin hyötykäyttöalueella harjoitettiin vuonna 2010 normaalia satama- ja logistiikkatoimintaa. 3.3 Havaintopisteet Yhteistarkkailun havainto- ja mittauspisteiden sijainnit on esitetty piirustuksissa 82123847-01 07 ja 82120816-02. Havainto- ja mittauspisteiden lukumäärä vuonna 2010 on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4 Havainto- ja mittauspisteiden lukumäärä. Seurantajakso Ohjelma Toteutunut Pohjavesipisteitä (laatunäyte) 40 34 Pohjavesipisteitä (pinnankorkeus) 53 48 Suotovesipisteitä 19 17 Pintavesipisteitä 14 11 Lysimetrejä 1 1 Painumamittauspisteitä 11 11 Yhteensä 98 86 Edellisvuonna tuhoutunut tarkkailuputki H10 korvattiin putkella H10_2010, joka asennettiin 11.8.2010. Lisäksi asennettiin uusi putki H42_2010 15.11.2010, josta otettiin vesinäytteet 23.11.2010. 3.4 Näytteenotto ja mittaukset Yhteistarkkailun näytteenoton ja pohjavesien pinnankorkeuksien mittaukset suoritti MetropoliLab. Näytteet analysoitiin MetropoliLabissa, lukuun ottamatta orgaanisten tinayhdisteiden analysointia, joka tehtiin GALAB-laboratoriossa Saksassa. Painumamittaukset suoritti Geounion. Näytteenotto, analysointi ja mittaukset suoritettiin tarkkailuohjelman (Helsingin kaupungin rakentamispalvelu, Vuosaaren yhteistarkkailuohjelma 2009-2011, Suoto- pohja-, pinta- ja poistovesien sekä painumien tarkkailu, Ramboll Finland Oy, 16.3.2009) mukaisesti, kappaleessa 3.4.1 esitetyin poikkeuksin. 3.4.1 Poikkeamat näytteenotossa ja analyyseissä Näytteenotossa ilmoitetut poikkeamat tarkkailuohjelmasta olivat seuraavat: SUOTOVESI - Pisteestä TVS ei saatu näytteitä vuoden 2010 aikana, sillä se oli kuiva - Pisteestä VVL ei saatu näytteitä elo- eikä joulukuussa - Piste H21 sijaitsee työmaatiellä ja sen kansi on jumiutunut, pisteestä ei saatu tarkkailujakson aikana näytteitä - Piste S21 on tuhoutunut vuonna 2009 - Pisteistä S14_08 ja S15_08 ei saatu näytteitä joulukuussa - Suotovesipisteestä S1 ei ole analysoitu BHK-7 arvoa 3.12.2010 otetusta näytteestä PINTAVESI - Pisteistä V22 ja V23 ei saatu näytteitä tarkkailujakson aikana. - Pisteestä Porvarinlahti05A ei saatu näytettä syksyn näytteenottokierroksella - Pisteestä Meluvalli02 ei saatu näytettä joulukuussa, koska se oli jäässä Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 2010

9 POHJAVESI - Piste H10 oli tuhoutunut, joten siitä ei saatu näytettä huhtikuussa. Elokuussa asennettiin uusi korvaava havaintopiste H10_2010, josta otettiin näytteet syys- ja marraskuussa. - Pisteestä M1027 ei saatu näytettä joulukuussa - Pisteestä VV1B ei saatu näytteitä seurantajakson aikana - Pisteestä G12 ei saatu näytteitä elo- ja joulukuussa sillä se on jäänyt täyttömaan alle - Pisteestä G15 ei saatu näytettä joulukuussa - Pisteestä K2550 ei saatu näytettä lokakuussa - Pisteistä M1041 ja M4002 ei saatu näytteitä joulukuussa - Pisteistä PVP1_08, PVP2_08 ja PVP3_08 ei saatu näytteitä tarkkailujakson aikana - Pinnankorkeustarkkailun pisteistä H32, H18, PVP1_08, PVP2_08, PVP3_08 ja VV1B ei voitu tehdä havaintoja tarkkailujakson aikana POISTOVESI - Pisteestä TU1etelä_poistovesi ei saatu näytettä joulukuussa, sillä putkesta ei tullut vettä Vuoden 2010 viimeisellä näytteenottokierroksella poikkeuksellinen lumitilanne on hankaloittanut näytteenottoa. 3.5 Analyysimenetelmät Laboratorion menetelmäkuvaukset ja mittausepävarmuudet on esitetty liitteessä 3. 4. SUOTOVESIEN LAATU JA MÄÄRÄ TARKKAILUALUEELLA 4.1 Suotovesien laatu Suotovesinäytteiden analyysitulosten kokoomataulukko on esitetty liitteenä 1A. Alueen suotovesien pitoisuudet ovat tyypillisesti ajoittain melko korkeita esim. kloridin ja sulfaatin suhteen. Pitoisuudet ovat olleet pääsääntöisesti korkeimpia Vuosaaren kaatopaikan ja täyttömäen ympäristön suotovesipisteissä. Lisäksi Porslahden täyttömäen (golf-kenttä) alueella erityisesti sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus ovat olleet korkeita. Vuosaaren kaatopaikan ja täyttömäen alueen suotovesissä havaittiin pieniä, mutta hieman edellisvuodesta kohonneita pitoisuuksia PAH-yhdisteitä. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuudet olivat pysyneet pääasiassa samalla tasolla, lukuun ottamatta havaintopisteen POR etyylibentseenipitoisuutta, joka oli joulukuussa 2010 16 µg/l, kun se vielä marraskuussa 2009 alitti laboratorion määritysrajan (0,5 µg/l). 4.2 Suotovesinäytteet ja laatu kohteittain 4.2.1 Vuosaaren kivihiilivarasto (1) ja pohjatuhkan välivarasto (2) Kivihiilivaraston ja pohjatuhkan välivarastoalueilla sijaitsee 2 suotovesipistettä. Pisteestä TVS ei saatu tarkkailujakson aikana seurantanäytettä, sillä se oli kuiva. Pisteestä VVB otettiin näytteet 26.4., 30.8. ja 5.11.2010. Lisäksi kivihiilivaraston itäosassa sijaitsee lysimetri (VVL), josta on otettu näyte 26.4.2010. Suotovesipisteessä VVB ei havaittu vuoden 2010 aikana merkittäviä poikkeamia aikaisemmista tuloksista. Näytteelle on tyypillistä esim. korkea sähkönjohtavuus ja korkeat kloridin ja sulfaatin pitoisuudet. Näytepisteen typpipitoisuus on ollut hieman matalampi edellisvuoteen verrattuna. Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 2010

10 Myöskään pisteen VVL laatu ei ole merkittävästi muuttunut aikaisemmista vuosista. Edellisten näytteenottojen tapaan pisteen sähkönjohtavuus, kokonaisfosfori ja sulfaattipitoisuus olivat koholla. 4.2.2 Vuosaaren täyttömäen laajennusalue (3) ja Vuosaaren kaatopaikka (6) Täyttömäen laajennusalueella sijaitsee 2 suotovesipistettä. Pisteistä NII ja POR otettiin näytteet 14.4., 30.-31.8. ja 3.12.2010. Näytepisteissä NII ja POR todettiin vuonna 2010 näytepisteille tyypillisiä ajoittain korkeita veteen liuenneiden aineiden kokonaispitoisuuksia. Esim. typen kokonaispitoisuus n. 50 000 100 000 µg/l), josta ammoniumtypen osuus vaihteli välillä 84 97 %. Kloridin pitoisuudet vaihtelivat välillä 300 1300 mg/l. Pitoisuuksien vaihtelu ei poikennut näytepisteille tyypillisestä vaihtelusta. Näytteissä todettiin PAH-yhdisteitä ja MTBE:ä. PAH-yhdisteiden pitoisuudet olivat hieman kohonneet edellisvuodesta, mutta ovat edelleen pieniä. Lisäksi havaittiin pienet pitoisuudet bentseeniä ja ksyleeniä. Pisteessä POR havaittiin myös kohonnut pitoisuus etyylibentseeniä (16 µg/l). 4.2.3 Pilaantuneiden maiden välivarastokenttä (4) Pilaantuneiden maiden välivarastokentällä sijaitsee 2 suotovesipistettä. Piste SMK on salaojien kokoomakaivo ja S1 viemäröitävien vesien tarkastuskaivo. Pisteistä otettiin näytteet 21.4., 31.8. ja 3.12.2010. Näytteessä SMK sähkönjohtavuus oli melko alhainen, vaikkakin loppuvuotta kohti hieman nousussa. Pisteessä on havaittu pieniä määriä PAH-yhdisteitä (kokonaispitoisuus 0,15 0,19 µg/l). 4.2.4 Pilaantuneiden maiden loppusijoitusalue (5a) Pilaantuneiden maiden loppusijoitusalueella on 4 suotovesipistettä. Pisteet H21 ja S2 ovat louhesalaojien tarkkailukaivoja, piste H23 suotovesien tarkkailukaivo ja H24 suotovesien keräilyallas. Pisteistä H23, H24 ja S2 otettiin näytteet 21.4., 31.8. ja 3.12.2010. Pisteestä H21 ei saatu näytettä, sillä kaivon kansi oli jumiutunut. Näytepisteissä ei todettu merkittäviä poikkeamia aikaisempien vuosien tarkkailusta. Veden laatuparametrien vaihtelu on ollut tasaisempaa edellisvuosiin verrattuna, esim. sähkönjohtavuuden vaihtelu on ollut suurinta pisteessa H23 (128 310 ms/m). 4.2.5 Porslahden täyttömäen alue (7) Porslahden täyttömäen alueella sijaitsee 2 suotovesipistettä. Pisteistä S14_08 ja S15_08 otettiin näytteet 28.4. ja 7.9.2010. Porslahden täyttömäen tarkkailupisteet on asennettu vuonna 2008. Näytteiden kiintoainepitoisuus ja sameus ovat olleet melko korkeita, kiintoaineen määrä on ollut 280 7 000 mg/l, ja sameus on ollut välillä 58 4 100 mg/l. Pisteessä S14_08 havaittu liuenneiden aineiden määrä oli huomattavasti pistettä S15_08 korkeampi. Pisteen S14_08 sähkönjohtavuus vaihteli välillä 2 000 2 220 ms/m ja pisteen S15_08 välillä 265 331 ms/m. Pisteessä S15_08 puolestaan ammoniumtypen pitoisuudet ovat olleet korkeammat pisteeseen S14_08 verrattuna (S15_08: 9 300 13 000 µg/l ja S14_08: 630 820 µg/l). Typen kokonaispitoisuudet ovat olleet lähes samalla tasolla (S15_08: 13 000 23 000 µg/l ja S14_08: 15 000 16 000 µg/l). 4.2.6 Melumäki (9) Melumäen alueella on sijainnut 3 suotovesipistettä. Tosin havaintopiste S21 on tuhoutunut jo vuonna 2009, joten siitä ei voitu ottaa vesinäytteitä vuonna 2010. Kaivon korvaaminen uudella arvioitiin tarpeettomaksi, sillä melumäen alueen tarkkailuun voidaan käyttää pisteitä S22 ja S23. Pisteistä S22 ja S23 otettiin näytteet 14.4. ja 5.11.2010. Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 2010

11 Melumäen alueen suotovesinäytteiden sähkönjohtavuuden nousu on tasaantunut ja näytepisteiden sähkönjohtavuusarvot ovat pysyneet samalla tasolla edellisvuoteen verrattuna (180 210 ms/m). Havaintopisteiden S22 ja S23 sähkönjohtavuuden muutos vuosina 2006-2010 on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Sähkönjohtavuuden muutos vuosina 2006-2010 havaintopisteissä S22 (vasemmalla) ja S23 (oikealla). Näytepisteessä S23 todettiin tributyylitinaa (TBT) ja molemmissa havaintopisteissä TBT:n hajoamistuotteita. Pisteen S23 tributyylitinapitoisuus on kohonnut edellisvuodesta. 4.2.7 Vuosaaren tie- ja Labbackan rautatietunneleiden alue (10) Tunneleiden poistovesiä tarkkailtiin pisteistä TU1etelä_poistovesi ja TU1pohj_poistovesi. Kummastakin pisteestä otettiin näytteet 14.4. ja 30.8.2010. Lisäksi pisteestä TU1pohj_poistovesi otettiin näyte 2.11.2010. Näytteiden typpipitoisuudet olivat melko alhaisia (2 700 5 500 µg/l). Typpipitoisuuksista suurin osa muodostuu nitraattitypestä (2 500 5 300 µg/l). Vesissä olevien liuenneiden aineiden kokonaismäärä on hieman koholla. Sähkönjohtavuus oli eteläisessä poistoveden havaintopisteessä välillä 150 240 ms/m ja pohjoisessa välillä 60 120 ms/m. 4.2.8 TBT:n hyötykäyttöalueet (12) TBT:n hyötykäyttöalueilla sijaitsee 3 suotovesipistettä. Pisteistä SV1_08, SV2_08 ja SV3_08 otettiin näytteet 14.4., 31.8. ja 5.11.2010. Näytepisteet on asennettu vuonna 2008. Pisteissä SV2_08 ja SV3_08 trifenyylitinan pitoisuudet ovat olleet edelleen koholla (3,2 66 ng/l). Pitoisuuksien vaihtelu on ollut edellisvuotta vähäisempää. 4.3 Suotovesien määrä Suotovesien määrää on tarkkailtu pilaantuneiden maiden välivarastokentällä (4) seuraamalla salaojavesien kertymistä tarkkailukaivoon S1. Tarkkailukaivoon kertyneen veden määrä on mitattu vuonna 2010. 5. PINTAVESIEN LAATU JA MÄÄRÄ TARKKAILUALUEELLA 5.1 Pintavesien laatu Pintavesinäytteiden analyysitulosten kokoomataulukko on esitetty liitteenä 1B. Orgaanisten tinayhdisteiden tulokset on esitetty liitteessä 2. Pintavesien laatu ei poikennut merkittävästi aikaisempien vuosien tuloksista. Vuosaaren täyttömäen laajennusalueella ja kaatopaikalla havaittiin kaatopaikoille tyypillisiä korkeita typpipitoisuuksia sekä liuenneiden aineiden pitoisuuksia. Alueen pintavesissä ei havaittu analysoituja orgaanisia yhdisteitä. Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 2010

12 5.2 Pintavesinäytteet ja laatu kohteittain 5.2.1 Vuosaaren kivihiilivarasto (1), pilaantuneiden maiden loppusijoitusalue (5a) ja pohjatuhkan hyötykäyttöalueet (8) Alueiden pintavesien laatua tarkkaillaan 1 näytepisteestä. Pisteestä V21 otettiin näytteet 27.4., 30.8. ja 19.11.2010. Näytepisteessä todetut ravinteiden pitoisuudet laskivat hieman edellisvuodesta. Typen kokonaispitoisuudet olivat välillä 1 700 3 200 µg/l ja fosforin 8 20 µg/l. Myös veteen liuenneiden aineiden kokonaismäärää kuvaava sähkönjohtavuus oli hieman laskenut vuodesta 2009 ollen nyt välillä 70 174 ms/m. Samoin kloridi- (29 290 mg/l) ja sulfaattipitoisuudet (30 340 mg/l) olivat laskeneet vuodesta 2009. Havaintopisteessä todettiin vuonna 2010 pieniä pitoisuuksia mono- ja dibutyylitinaa. Edellisvuonna havaittua pyreeniä ei vuonna 2010 havaittu. 5.2.2 Vuosaaren täyttömäen laajennusalue (3) ja Vuosaaren kaatopaikka (6) Vuosaaren täyttömäen laajennusalueen pintavesien laatua tarkkaillaan 4 pintavesipisteestä. Pisteistä V1_08, V2 ja V7E otettiin näytteet 26.4., 30.8. ja 19.11.2010. Pisteen V8 näytteet otettiin 26.4., 30.8. ja 2.11.2010. Huhtikuun näytteenoton yhteydessä tarkkailupisteen V1 läheisyydessä havaittiin romua. Typen pitoisuudet ovat olleet pisteessä V1_08 korkeammalla muihin alueen pintavesipisteisiin verrattuna (V1_08: 9 300 23 000 µg/l, muut: 1 400 5 000 µg/l). Pisteessä V1_08 myös ammoniumtypen osuus typen kokonaispitoisuudesta on ollut korkeimmillaan (V1_08: 63 90%, muut: 10 55%). Sähkönjohtavuus on alueella korkeimmillaan näytepisteessä V8 (V8: 156 180 ms/m, muut: 43 113 ms/m). Pisteessä V1_08 edellisvuonna havaittuja PAH-yhdisteitä ja haihtuvia orgaanisia yhdisteitä ei vuonna 2010 havaittu. 5.2.3 Porslahden täyttömäen alue (7) Porslahden täyttömäen pintavesien laatua tarkkaillaan 3 näytepisteestä. Pisteistä V2, V7E ja V7P otettiin näytteet 26.4., 30.8. ja 19.11.2010. Näytepisteissä todetut ravinteiden pitoisuudet ovat edelleen melko alhaisia, kokonaistyppi noin 1 400 3 100 µg/l ja kokonaisfosfori 16 64 µg/l. Näytepisteistä korkeimmat veteen liuenneiden aineiden kokonaismäärät todettiin näytepisteessä V7P, jossa sähkönjohtavuus oli välillä 107 123 ms/m, kun se alueen muissa pisteissä vaihteli välillä 32 62 ms/m. Näytepisteissä ei todettu analysoituja orgaanisia haitta-aineita. 5.2.4 Melumäki (9) Melumäen ympäristössä sijaitsee 3 pintaveden tarkkailupistettä. Pisteistä V22 ja V23 ei saatu näytteitä vuonna 2010. Pisteestä V21 otettiin näytteet 27.4., 30.8. ja 19.11.2010. Sen tulokset on esitetty kappaleessa 5.2.1. 5.2.5 Vuosaaren tie- ja Labbackan rautatietunneleiden alue (10) Vuosaaren tunneleiden pintavesien laatua tarkkaillaan kahdesta näytepisteestä. Pisteestä V21 otettiin näytteet 27.4., 30.8. ja 19.11.2010 ja pisteestä Österängen 3b 20.4., 30.8. ja 2.11.2010. Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 2010

13 Porvarinlahden vesinäytteet otettiin pisteistä Porvarinlahti01 (20.4. ja 2.11.2010) ja Porvarinlahti05A (6.5.2010). Tutkimuspisteen V21 tulokset on esitetty kappaleessa 5.2.1. Tarkkailupisteen Österängen3b vedenlaatu on ollut hieman parempi kuin pisteen V21. Pisteen Österängen3b ph on näytepisteelle tyypillisesti ollut hieman tavanomaista alhaisempi (6,2 6,6). Porvarinlahden näytepisteissä, Porvarinlahti01 ja Provarinlahti05a, havaittiin edellisvuoteen verrattuna lievää nousua esimerkiksi sähkönjohtavuuden (36 759 ms/m) ja kloridin (57 2 371 mg/l) arvoissa. Pidemmän tähtäimen tarkastelussa vaihtelu on pisteille tyypillistä tasoa. Kuvissa 2 ja 3 on esitetty sähkönjohtavuuden ja kloridipitoisuuden vaihtelua tarkkailupisteessä Porvarinlahti05a. Kuva 2. Näytepisteen Porvarinlahti01 kloridipitoisuus (vasemmalla) ja sähkönjotavuus (oikealla) vuosina 2005-2010. Kuva 3. Tarkkailupisteen Porvarinlahti05a kloridipitoisuus (vasemmalla) ja sähkönjohtavuus (oikealla) vuosina 2005-2010. Näytepisteissä ei todettu analysoituja orgaanisia haitta-aineita. 5.2.6 Österängenin meluvallin alue (11) Österängenin meluvallin pintavesien laatua tarkkaillaan kahdesta näytepisteestä. Pisteistä Meluvalli_01 ja Meluvalli_02 otettiin näytteet 26.4. ja 30.8.2010. Pisteestä Meluvalli_01 otettiin näyte myös 26.11.2010. Näytepisteissä ei perussuureiden osalta havaittu merkittävää vaihtelua edellisvuoteen verrattuna. Näytteiden sähkönjohtavuus vaihteli pisteessä Meluvalli01 välillä 39 68 ms/m ja pisteessä meluvalli02 välillä 11 28 ms/m. Kloridipitoisuus vaihteli pisteessä Meluvalli01 välillä 60 87 mg/l ja pisteessä Meluvalli02 välillä 3,6 6,3 mg/l. Sulfaattipitoisuudet ovat hieman kohonneet edellisvuoteen verrattuna (Meluvalli01: 49 120 mg/l, Meluvalli02: 25 104 mg/l), mutta pitkällä aikavälillä niiden vaihtelu on tarkkailupisteille Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 2010

14 tyypillisellä tasolla. Kuvassa 4 on esitetty sulfaattipitoisuuden vaihtelu pisteissä Meluvalli01 ja Meluvalli02 vuosina 2005-2010. Kuva 4. Sulfaattipitoisuuden vaihtelu pisteissä Meluvalli01 (vasemmalla) ja Meluvalli02 (oikealla) vuosina 2004-2010. Näytepisteissä todettiin kyseisille pisteille tyypillisesti hieman kohonneita alumiinin pitoisuuksia (Meluvalli01: 0,45 0,97 mg/l ja Meluvalli02: 0,5 0,72 mg/l). Näytepisteissä ei todettu analysoituja orgaanisia haitta-aineita. 6. POHJAVEDEN LAATU JA PINNANKORKEUS TARKKAILU- ALUEELLA 6.1 Pohjaveden laatu Pohjavesinäytteiden analyysitulosten kokoomataulukko on esitetty liitteenä 1C. Orgaanisten tinayhdisteiden tulokset on esitetty liitteessä 2. Pohjavesiin liuenneiden aineiden pitoisuudet ovat edelleen suurimpia Vuosaaren kivihiilivaraston ja kaatopaikan ympäristössä, jossa lähinnä kloridin ja sulfaatin pitoisuudet ovat paikoin korkeita. Pohjavesissä ei todettu merkittäviä pitoisuuksia haitta-aineita. Kaikista havaintopisteistä analysoitiin haihtuvia orgaanisia haitta-aineita (mm. BTEX-yhdisteet ja kloorattuja liuottimia) yhden kerran vuonna 2010. Yhdessä havaintopisteessä havaittiin pienet pitoisuudet MTBE:tä ja bentseeniä. Toisessa havaintopisteessä havaittiin pieni pitoisuus tolueenia. Muutamissa pisteissä havaittiin pieniä pitoisuuksia yksittäisiä PAH-yhdisteitä. PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus kuitenkin alitti laboratorion määritysrajan (0,1 µg/l) kaikissa havaintopisteissä. 6.2 Pohjavesinäytteet ja laatu kohteittain 6.2.1 Vuosaaren kivihiilivarasto (1) ja pohjatuhkan välivarastointikenttä (2b) Vuosaaren kivihiilivaraston ja pohjatuhkan välivaraston alueen pohjavesivaikutuksia tarkkaillaan kahdeksasta pohjaveden havaintopisteestä. Pisteestä VV1B ei saatu näytteitä vuoden 2010 aikana. Muista pisteistä näytteet otettiin seuraavasti: - H10_2010: 1.9. ja 22.11.2010 - H13: ja H14: 26.4., 1.9. ja 22.11.2010 - M1027: 27.4. ja 6.9.2010 - M1165: 27.4., 1.9. ja 22.11.2010 - VV2 ja VV3B: 26.4., 1.9. ja 22.11.2010 Kivihiilivaraston ja pohjatuhkan välivarastointikentän alueen pohjavedessä on tyypillisesti todettu korkeita pohjaveteen liuenneiden aineiden kokonaispitoisuuksia sekä vuoden sisäistä pitoisuuksien suurta vaihtelua. Sähkönjohtavuus on ollut korkeimmillaan tarkkailupisteessä VV2 Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 2010

15 (1220 1660 ms/m). Varastoalueita lähimpänä sijaitsevissa pisteissä VV2, VV3B ja H10 on havaittu myös korkeita kloridi- (449 4 800 mg/l) ja sulfaattipitoisuuksia (145 1 700 mg/l). Vesieliöille haitallisimpien raskasmetallien pitoisuudet olivat laskeneet edellisvuodesta. Esim. sinkin pitoisuus oli havaintopisteessä H10 nyt 0,023 0,051 mg/l, kun se oli vuonna 2009 0,18 0,49 mg/l ja aikaisemmin korkeimmillaan noin 25 mg/l. Havaintopisteessä M1027 todettiin edelleen koholla oleva sinkin pitoisuus, 0,89 1,9mg/l (vuonna 2009 1,2 1,5 mg/l). Raskasmetallipitoisuudet alueella ovat pääsääntöisesti olleet laskussa. Kuvassa 5 on esitetty sinkki- ja kuparipitoisuuksien vaihtelu havaintopisteessä M1027 vuosina 2005-2010. Kuva 5. Pisteessä M1027 havaitut sinkki- (vasemmalla) ja kuparipitoisuuksien vaihtelu vuosina 2005-2010. 6.2.2 Vuosaaren täyttömäen laajennusalue (3) ja Vuosaaren kaatopaikka (6) Vuosaaren täyttömäen laajennusalueella ja Vuosaaren kaatopaikan alueen pohjavettä tarkkaillaan 15 pohjaveden havaintopisteestä. Pisteestä KA4 ei vuoden 2010 aikana saatu näytteitä. Muista pisteistä otettiin tarkkailunäytteet seuraavina ajankohtina: - G11, G19 ja G5B: 20.4., 6.9. ja 2.11.2010 - G12: 20.4.2010 - G13_08, G13II_08, G14_08 ja G17_08: 20.4., 1.9. ja 22.11.2010 - G15: 20.4. ja 6.9.2010 - G19: 20.4., 6.9. ja 2.11.2010 - M1027: 27.4. ja 6.9.2010 - M1030: 20.4., 6.9. ja 2.11.2010 - M1165: 27.4., 1.9. ja 23.11.2010 - MV1 ja G5B: 20.4., 6.9. ja 2.11.2010 - MV8A06: 20.4., 6.9. ja 22.11.2010 Sähkönjohtavuus oli alueella korkeimmillaan tarkkailupisteissä G14_08 (670 770 ms/m) ja G19 (590 700 ms/m). Typpipitoisuus ei ollut alueella merkittävästi koholla. Alueen korkeimmat typpipitoisuudet (4200 5300 µg/l, josta ammoniumtypen osuus 24 71%) havaittiin tarkkailupisteessä G13II_08, jossa ne ovat olleet nousussa putken asentamisesta lähtien. Kuvassa 6 on esitetty pisteen G13II_08 typpipitoisuuden vaihtelu vuosina 2009-2010. Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 2010

16 Kuva 6. Typen kokonaispitoisuudet vaihtelu havaintopisteessä G13II_08 vuosina 2009-2010. Osassa täyttömäen ja kaatopaikan ympäristön havaintopisteistä havaittiin selkeästi kohonneita kloridin ja sulfaatin pitoisuuksia. Maksimipitoisuudet olivat: kloridi 2 216 mg/l (pisteessä G14_08) ja sulfaatti 870 mg/l (pisteessä G12). Korkeimpia kloridin pitoisuuksia todettiin sekä kaatopaikan pohjois- että eteläpuolelle virtaavassa pohjavedessä. Esimerkiksi kaatopaikan pohjoispuolelle virtaavan pohjaveden kloridipitoisuus on ollut lievässä nousussa 2000-luvulla. Kloridipitoisuuksien vaihtelu havaintopisteissä G14_08 (eteläpuoli) vuosina 2009-2010 ja G19 (pohjoispuoli) vuosina 2000-2010 on esitetty kuvassa 7. Kuva 7. Kloridipitoisuuksien vaihtelu havaintopisteessä G14_08 vuosina 2009-2010 (vasemmalla) ja pisteessä G19 vuosina 2000-2010 (oikealla) Sulfaatin pitoisuudet olivat korkeita kaatopaikan eteläpuolelle virtaavassa pohjavedessä. Kyseiselle alueelle virtaavat osittain myös kivihiilivaraston (1) ja pohjatuhkan välivarastointikentän (2b) alueen pohjavedet, joista kohonneet kloridin ja sulfaatin pitoisuudet osin johtuvat (erityisesti havaintopiste G14_2008). Kemiallinen hapenkulutus ja orgaanisen hiilen määrä olivat aikaisempien vuosien tapaan myös paikoin koholla, erityisesti havaintopisteessä G13II_2008 (COD Mn :22 28 mg/l ja TOC: 17 36 mg/l). Havaintopisteessä M1027 todettiin edelleen koholla oleva sinkin pitoisuus, 0,89 1,9mg/l (vuonna 2009; 1,2 1,5 mg/l). Muilta osin raskasmetallipitoisuudet alueella ovat pääsääntöisesti laskeneet edellisvuosiin nähden. Rautapitoisuuksissa havaittiin paikoin huomattavaa kohoamista, (esim. G13II_08; 40 -> 120 mg/l ja MV8A06; 0,12 -> 130 mg/l). Pisteessä G17_08 havaittiin pieniä pitoisuuksia haihtuvia yhdisteitä (MTBE: 3,0 µg/l ja bentseeni: 0,43 µg/l). Havaitut yhdisteet ovat erittäin vesiliukoisia ja kulkeutuvat hyvin pohjavedessä. Yhdisteet eivät todennäköisesti ole peräisin kaatopaikalta, vaan jostain pistemäisestä lähteestä, esim. auton polttoainevuodosta tai muusta bensiinivuodosta. MTBE:n pitoisuus on hieman pienentynyt edellisvuodesta (5,3 µg/l) ja bentseenin pitoisuus on laboratorion määritysrajan tasolla. Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 2010

17 Havaintopisteissä G14_08, G19 ja MV1 havaittiin pieniä pitoisuuksia PAH-yhdisteitä. Pisteessä G14_08 havaittiin pieni pitoisuus naftaleenia (0,091 µg/l). Pisteessä G19 1-metyylifenantreenin pitoisuus oli laskenut edellisvuodesta ja oli nyt alle laboratorion määritysrajan. Pisteessä MV1 1-metyylifenantreenin (0,024 µg/l) ja kryseenin (0,030 µg/l) pitoisuudet olivat samalla tasolla edellisvuoteen verrattuna. PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus alitti laboratorion määritysrajan kaikissa alueen havaintopisteissä. 6.2.3 Pilaantuneiden maiden välivarastokenttä (4) Pilaantuneiden maiden välivarastokentällä sijaitsee 1 pohjaveden tarkkailupiste. Pisteestä SMP otettiin näytteet 26.4., 6.9. ja 2.11.2010. Havaintopisteessä SMP ei havaittu merkittäviä muutoksia aikaisempien vuosien seurannan tuloksiin verrattuna. 6.2.4 Pilaantuneiden maiden loppusijoitusalue (5a) Pilaantuneiden maiden loppusijoitusalueella sijaitsee 1 pohjaveden tarkkailupiste. Pisteestä G12 otettiin näyte 20.4.2010. Havaintopisteen G12 vedenlaadussa ei havaittu merkittäviä muutoksia edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2008 voimakkaasti noussut sulfaattipitoisuus oli edelleen koholla (872 mg/l). Pisteen sulfaattipitoisuuden vaihtelu on esitetty kuvassa 8. Kuva 8. Sulfaattipitoisuuden vaihtelu havaintopisteessä G12 vuosina 1999-2010. Alueelle kulkeutuu pohjavesiä pilaantuneiden maiden loppusijoitusalueen lisäksi kaatopaikan ja täyttömäen alueelta. Alueilla ei ole tiedossa erityisiä toimenpiteitä, jotka olisivat voineet aiheuttaa sulfaattipitoisuuden nousua. Esim. loppusijoitusalueella on tehty metalleilla pilaantuneiden maiden kiinteytystä viimeksi heinäkuussa 2006. Täyttömäen alueella on suoritettu vain maisemointitoimenpiteitä. 6.2.5 Porslahden täyttömäen alue (7) Porslahden täyttömäen alueella sijaitsee 3 pohjaveden tarkkailupistettä. Pisteistä H16u ja H17 otettiin näytteet 27.4., 6.9. ja 13.12.2010 sekä pisteestä H18 26.4., 6.9. ja 13.12.2010. Havaintopisteissä H16u ja H17 todettiin, että esim. sähkönjohtavuuden, typen, kloridin ja sulfaatin pitoisuudet ovat hieman kohonneet edellisvuodesta ja ko. suureiden arvot ovat olleet nousussa vuodesta 2009 alkaen. Pisteessä H16u havaittiin pieni pitoisuus naftaleenia (0,045 µg/l). Raskasmetallipitoisuudet olivat pysyneet samalla tasolla edellisvuoteen verrattuna. Kuvissa 9 ja 10 on esitetty havaintopisteiden H16u ja H17 kloridin ja typen kokonaispitoisuuksien vaihtelu vuosina 1999-2010. Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 2010

18 Kuva 9. Havaintopisteen H16u kloridi- (vasen) ja typen (oikea) kokonaispitoisuuksien vaihtelu 2000- luvulla. Kuva 10. Havaintopisteen H17 kloridi- (vasen) ja typen (oikea) kokonaispitoisuuksien vaihtelu 2000- luvulla. Havaintopisteen H18 vedenlaadussa ei havaittu merkittäviä muutoksia. 6.2.6 Pohjatuhkan hyötykäyttöalueet (8) Pohjatuhkan hyötykäyttöalueilla sijaitsee yksi pohjaveden tarkkailupiste. Pisteestä H41 otettiin näytteet 27.4.ja 23.11.2010. Havaintopisteessä H41 todettiin edellisvuosien tapaan kohonnut typen kokonaispitoisuus (21000 23000 µg/l). Lisäksi havaintopisteessä todettiin kohonneita kloridin (500 mg/l) ja sulfaatin (180 mg/l) pitoisuuksia. Edellisvuonna havaitun naftaleenin pitoisuus oli laskenut alle laboratorion määritysrajan. Myös tolueenin pitoisuus oli hieman laskenut edellisvuodesta (0,69 µg/l). Mono- ja dibutyylitinan pitoisuudet olivat marraskuun näytteenotossa koholla, mutta jäivät vuoden 2009 kevään pitoisuuksia alhaisemmiksi (MBT: 0,23 µg/l ja DBT: 0,014 µg/l). 6.2.7 Melumäki (9) Melumäen alueella sijaitsee 3 pohjaveden tarkkailupistettä. Pisteistä H41, H42 ja H43 otettiin näytteet 27.4. ja 23.11.2010. Havaintopisteessä H41 todettiin edellisvuosien tapaan kohonnut typen kokonaispitoisuus (21 000 23 000 µg/l). Alueen muissa pisteissä typpipitoisuudet olivat huomattavasti alhaisempia (230 420 µg/l). Myös fosforin, kloridin ja sulfaatin pitoisuudet olivat pisteessä H41 muita alueen pisteitä korkeammat, samoin sähkönjohtavuus. Edellisvuoteen verrattuna merkittäviä muutoksia ei havaittu. Pisteessä H41 myös orgaanisen hiilen määrä on ollut koholla (81 88 mg/l). Pisteessä H42 havaittiin pieni pitoisuus naftaleenia (0,028 µg/l). Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 2010

19 Kaikissa alueen havaintopisteissä havaittiin mono- ja dibutyylitinan pitoisuuksia. Pisteen H41 pitoisuudet ovat hieman laskeneet vuoden 2009 pitoisuuksista. Pisteessä H42 pitoisuudet kohosivat huomattavasti (MBT: 3,8 -> 20 ng/l, ja DBT: 1,0 -> 23 ng/l). Pisteen H43 monobutyylitinapitoisuus oli edellisvuosien tasolla, mutta dibutyylitinan pitoisuus oli kohonnut (1,0 -> 9,2 ng/l). Marraskuun näytteenotossa pisteessä H43 havaittiin myös pieni pitoisuus tributyylitinaa. 6.2.8 Vuosaaren tie- ja Labbackan rautatietunneleiden alue (10) Vuosaaren tunneleiden alueella sijaitsee neljä pohjaveden tarkkailupistettä. Pisteistä otettiin näytteitä seuraavasti: - Pisteestä K2550 27.4.2010 - Pisteestä K2562 20.4.ja 2.11.2010 - Pisteestä M1027 27.4. ja 6.9.2010 - Pisteestä M1030 20.4., 6.9. ja 2.11.2010 Perussuureissa ei havaittu merkittäviä muutoksia edellisvuoteen verrattuna, lukuun ottamatta ammoniumtypen pitoisuuden voimakasta nousua pisteessä K2562 (13 -> 1 200 µg/l). Sähkönjohtavuus sekä typpi-, kloridi- ja sulfaattipitoisuudet ovat tyypillisesti olleet korkeampia havaintopisteissä M1027 ja M1030 alueen muihin pisteisiin verrattuna. Havaintopisteessä M1027 todettiin edelleen koholla oleva sinkin pitoisuus, 0,89 1,9 mg/l (vuonna 2009 1,2 1,5 mg/l). muilta osin raskasmetallipitoisuudet alueella ovat pääsääntöisesti laskeneet edellisvuosiin nähden. Havaintopisteessä K2562 vuoden 2009 tarkkailussa havaittu peryleenipitoisuus oli laskenut alle laboratorion määritysrajan. 6.2.9 Österängenin meluvallin alue (11) Österängenin meluvallin alueen pohjavesien laatua seurataan kuudesta havaintopisteestä: kolme rengaskaivoa (1165, 1171 ja 2300), porakaivo (3036) ja kaksi pohjavesiputkea (M1041 ja M4002). Pisteistä 1165, 1171, 2300 ja 3036 otettiin näytteet 14.4., 31.8. ja 26.11.2010. Pisteistä M1041 ja M4002 otettiin näytteet 27.4. ja 7.9.2010. Kaikissa seurannassa olevissa kaivoissa (rengas ja porakaivot) pohjaveteen liuenneiden aineiden määrä on normaalilla tasolla, sähkönjohtavuudet ovat välillä 21 93 ms/m ja sulfaattipitoisuudet välillä 18 71 mg/l. Kloridipitoisuudet vaihtelivat kaivoissa välillä 6,8 17 mg/l ja pohjavesiputkissa välillä 108 132 mg/l. Näytepisteissä todetut pitoisuudet eivät poikenneet merkittävästi aikaisempien vuosien tarkkailun tuloksista. 6.2.10 TBT:n hyötykäyttöalueet (12) TBT:n hyötykäyttöalueilla sijaitsee 3 pohjaveden tarkkailupistettä. Pisteistä PVP1_08, PVP2_08 ja PVP3_08 ei saatu vesinäytteitä vuonna 2010, kuten ei myöskään vuonna 2009. 6.3 Pohjaveden pinnankorkeus Pohjaveden pinnankorkeutta on tarkkailtu 47 pisteestä. Mittaukset on tehty kuudesti vuoden aikana: helmi-, huhti-, touko-, heinä-, syys- ja marraskuussa. Pohjaveden pinnankorkeuksien muutoksia alueittain on esitetty liitteessä 4. Suurimmat vuotuiset pohjaveden/kalliopohjaveden pinnankorkeuden vaihtelut todettiin tarkkailtavien tunneleiden läheisyydessä. Vuosaaren tietunnelin pohjoispäädyssä sijaitsevissa kalliopohjaveden havaintopisteissä K2674 ja K2715 todettiin suurimmat vuotuiset pinnankorkeuden vaihtelut. Esim. pisteessä K2674 pinnankorkeus oli alkuvuonna tasolla noin +12, josta se laski noin 10 metriä touko- ja heinäkuun mittausten välissä. Myös muissa tunnelialueen havaintoputkissa on havaittu samanlaista vaihtelua. Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 2010

20 Tunneleiden itäpuolella, lähellä Porvarinlahtea, pohjaveden pinnankorkeus oli loppukesällä/syksyllä tasolla ±0,0 (M9019). Loppuvuodesta pinnankorkeus nousi n. tasolle +0,5 1,0. Pohjaveden pinta on samalla alueella ollut aikaisemminkin tasolla 0 tai negatiivinen. Kyseinen havaintopiste sijaitsee lähellä Porvarinlahtea, jossa maanpinta on tasolla +0,41. Pohjaveden pinnankorkeuden vaihtelu kyseisessä havaintopisteessä on esitetty kuvassa 11. Pinnankorkeuden laskeminen nollatason alapuolelle voi aiheutua osittain pohjaveden vuotamisesta tunneleihin. Havaintopiste sijaitsee myös hyvin lähellä Porvarinlahtea, jolloin pinnankorkeus on todennäköisesti myös riippuvainen merenpinnan korkeudesta Porvarinlahdella. Kuva 11. Pinnankorkeuden vaihtelu havaintopisteessä M9019 aikavälillä 1999-2010 (pinnankorkeuden vaihtelu on todennäköisesti riippuvainen merenpinnan korkeudesta Porvarinlahdella. Havaintopisteessä H17 (Porslahden täyttömäen alueella) pohjaveden pinta laski vuonna 2009 nollatason alapuolelle ja on pysynyt siellä vuoden 2010 (kuva 12). Alueen läheisyydessä on tehty maankaivutöitä, jotka ovat voineet aiheuttaa pohjaveden pinnankorkeuden laskua. Kuva 12. Pohjaveden pinnankorkeuden vaihtelu havaintopisteessä H17 aikavälillä 1999-2010. 7. ORGAANISET TINAYHDISTEET Orgaanisten tinayhdisteiden tulokset on esitetty liitteessä 2. Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 2010

21 Vuosaaren yhteistarkkailualueella on seurattu orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuuksia Melumäen ympäristön (9) pohja-, suoto- ja pintavesissä vuodesta 2004 lähtien. Vuonna 2009 tinayhdisteiden tarkkailun piiriin liitettiin myös TBT:n hyötykäyttöalueen (12) salaoja(suoto)- ja pohjavedet. Vuonna 2010 tributyylitinaa todettiin Melumäen osalta edelleen havaintopisteissä S23 ja V21 sekä TBT:n hyötykäyttöalueella havaintopisteissä SV2_08 ja SV3_08. Pisteessä S23 tributyylitinan pitoisuus on kohonnut edellisvuosiin verrattuna. TBT:n pitoisuus oli marraskuun näytteenotossa 94 ng/l. Muissa havaintopisteissä TBT-pitoisuuksissa ei havaittu merkittäviä muutoksia. TBT:n hajoamistuotteita todettiin kaikissa tarkkailluissa havaintopisteissä. Kuvassa 13 on esitetty orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuuksien vaihtelu havaintopisteessä S23. 250 200 150 100 50 0 S23 1.5.2006 1.8.2006 1.11.2006 1.2.2007 1.5.2007 1.8.2007 1.11.2007 1.2.2008 1.5.2008 1.8.2008 1.11.2008 1.2.2009 1.5.2009 1.8.2009 1.11.2009 1.2.2010 1.5.2010 1.8.2010 1.11.2010 Monobutyylitina Dibutyylitina Tributyylitina Kuva 13. Mono-, di- ja tributyylitinan pitoisuuksien vaihtelu havaintopisteessä S23 vuosina 2006-2010. Trifenyylitinaa havaittiin suotoveden tarkkailupisteissä S23, SV1_08, SV2_08 ja SV3_08. Korkein trifenyylitinan pitoisuus (66 ng/l) havaittiin pisteessä SV2_08. Vuonna 2010 analysoitiin ensimmäisen kerran myös trifenyylitinan hajoamistuotteita, mono- ja difenyylitinaa. Hajoamistuotteita havaittiin kaikissa suotovesipisteissä lukuun ottamatta pistettä S23. Pinta- ja pohjavesipisteissä ei havaittu trifenyylitinaa eikä sen hajoamistuotteita. 8. TUNNELEIDEN POISTOVESIEN TARKKAILU Yhteistarkkailussa seurataan Labbackan rautatietunnelista ja Vuosaaren tietunnelista pumpattavien poistovesien määriä. Vuonna 2010 pumppuja käytettiin edellisvuotta vähemmän, maalis-, kesä- ja elokuussa. Poistovesien määrä on esitetty taulukossa 5. Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 2010

22 Taulukko 5. Labbackan rautatietunnelin ja Vuosaaren tietunnelin poistovesien määrät vuonna 2008-2010. Labbackan rautatietunneli Vuosaaren tietunneli 2008 2009 2010 2008 2009 2010 Kuukausi l/min l/min l/min Kuukausi l/min l/min l/min tammi tammi 111,5 helmi helmi 116,5 maalis 15 maalis 40,5 * huhti 4,8 huhti 144,5 103,0 touko 5,8 touko 87,6 68,1 kesä 0 4,4 kesä 163,8 108,3 63,7 elo 1,46 elo 144,1 syys 1,05 0 5,9 syys 95,2 78,1 68,1 loka 4,7 loka 107,6 marras 6,9 marras 168,1 joulu 17,3 20,5 joulu 134,1 111,5 *Pumppuja ei voitu pysäyttää 9. PAINUMATARKKAILUN TULOKSET Vuosaaren yhteistarkkailuohjelmassa tarkkaillaan rakennuksien painumia Vikkullan alueella yhteensä kuudesta rakennuksesta (11 seurantapistettä). Alueen seuranta on aloitettu vuonna 2003. Painumatarkkailupisteet on esitetty piirustuksessa 82123849-02. Vuoden 2010 painumamittaukset tehtiin 16.4., ja 26.8. Painumamittausten tulokset on esitetty taulukossa 6. Taulukko 6. Painumamittauksen tulokset vuonna 2010 sekä vertailu vuoden 2009 tuloksiin (m). NRO H 4/2010 ERO 12/2009-4/2010 H 8/2010 ERO 4/2010-8/2010 Kokonaispainuma 12/2009-08/2010 Kokonaispainuma 10/2008-12/2009 P9111 4,0722-0,0002 4,0714-0,0008-0,0010 0,0013 P9112 3,7161-0,0026 3,7148-0,0013-0,0039-0,0027 P9121 3,6679-0,0062 3,6752 0,0073 0,0011-0,0005 P9122 3,4568-0,0007 3,4547-0,0021-0,0028-0,0048 P9123 3,2765-0,0020 3,2758-0,0007-0,0027-0,0072 P971 4,8423-0,0007 4,8423 0,0000-0,0007 0,0008 P972 3,5669-0,0008 3,5662-0,0007-0,0015-0,0045 P9101 3,0896 0,0068 3,0725-0,0171-0,0103-0,0074 P9103 3,1297-0,0035 3,1261-0,0036-0,0071-0,0102 P982 2,3741-0,0025 2,3753 0,0012-0,0013 0,0007 P983 2,6068-0,0024 2,6074 0,0006-0,0018 0,0009 Vuonna 2010 lähes kaikissa mittauspisteissä havaittiin painumista (mittausväli 10/2008-12/2009). Suurin painuma todettiin mittauspisteessä P9101, jossa se oli n. 10 mm. Muissa mittauspisteissä korkeustason muutokset vaihtelivat edellisvuoden tapaan välillä -7 +1 mm. Kuvassa 14 on esitetty painumamittauspisteen P9101 korkeustason vaihtelu vuosina 2003 2010. Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 2010

23 Kuva 14. Korkeustason vaihtelu painumamittauspisteessä P9101 vuosina 2003-2010. 10. SUOSITUKSET Työmaatiellä sijaitsevan pohjaveden havaintopisteen H21 kansi on jumissa. Havaintopiste tulee kunnostaa. Porslahden täyttömäen alueelle asennetuissa pohjaveden havaintoputkissa S14_08 ja S15_08 on todettu korkeita kiintoainepitoisuuksia. Havaintoputkien kunnostamiseksi suositellaan putkien huuhtelemista. Vuosaaren täyttömäen eteläpuolelta on tuhoutunut pohjaveden havaintoputki G12. Kyseiselle alueelle tulee asentaa uusi korvaava havaintoputki. Havaintopisteen M1027 osalta on kenttähavainnoissa aikaisemmin arvioitu, että pintavedet valuvat helposti putkeen. Havaintopisteessä on todettu hieman koholla olevia orgaanisen hiilen pitoisuuksia (TOC >10 mg/l). Todetut pitoisuudet ja niiden vaihtelu voivat osaltaan viitata pintavesien kulkeutumiseen havaintoputkeen. Havaintopiste M1027 kunnostetaan siten, että pintavesien kulkeutuminen putkeen estyy. Havaintopiste S21 on tuhoutunut. Havaintopistettä ei esitetä uusittavaksi, sillä samalla alueella olevien havaintopisteiden S22 ja S23 avulla voidaan seurata Melumäen alueen suotovesien tilaa. Vuosaaren satamassa TBT:n hyötykäyttökohteen läheisyydessä sijaitsevista pohjaveden havaintoputkista PVP1_08, PVP2_08 ja PVP3_08 ei ole saatu näytteitä vuosina 2009 ja 2010. Kyseiset putket tulee korjata. Jos putkia ei saa korjattua, niin arvioidaan uusien korvaavien putkien asentaminen alueelle. Suotovesipisteessä POR havaittiin selvästi kohonnut etyylibentseenipitoisuus joulukuussa 2010. Suosittelemme, että havaintopisteestä analysoidaan haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuudet vuonna 2011 myös kevään näytteenottokierroksen yhteydessä ja pisteen VOC-yhdisteiden pitoisuuksiin kiinnitetään erityistä huomiota. Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 2010

82129626 Vuosaaren yhteistarkkailu 2010 Liite 1A Yhteenveto suotovesinäytteiden analyysituloksista Sivu 1/14 Kohde Näyte Ottopiste Ottopvm Haju Ulkonäkö Pohjaveden pinnan korkeus referenssitasosta CODMn-arvo, kemiallinen hapenkulutus Veden lämpötila Kiintoaine, GF/C Sameus ph, titraattori Sähkönjohtavuus Alkaliteetti BHK-7, ilman atua m C mg/l FTU ms/m mmol/l O2 mg/l mg/l JTTM-1969 JTTM-1969 kenttämittaus kenttämitta us SFS-EN 872:2005 SFS-EN ISO 7027:2000 SFS 3021:1979 SFS-EN 27888:1994 SFS-EN ISO 9963-1:1996 SFS-EN 1899-2:1998 SFS 3036:1981 1 ja 2 4092-5 VVB 22.4.2009 3,1 3,7 5,6 7,8 166 2 2,5 9825-1 VVB 24.8.2009 10 2,7 8,7 297 0,96 5,1 14431-1 VVB 20.11.2009 kirkas 5 2,1 2 7,8 42,5 1 2 4789-1 VVB 26.4.2010 kirkas 8,6 2,9 2 8,4 107 2 2,1 11284-1 VVB 30.8.2010 kirkas 14,3 2,2 1,4 7,7 152 0,98 3,3 14972-1 VVB 5.11.2010 kirkas 5,9 2,4 0,79 7,8 153 1 2,8 3595-7 VVL 7.4.2009 hajuton kirkas 6,3 2,7 0,85 7,6 338 9,1 0,6 4793-1 VVL 26.4.2010 2 1,6 7,5 342 6,7 1,1 3 ja 6 3242-2 NII 30.3.2009 47 210 6,8 628 21,2 44 9844-1 NII 24.8.2009 58 210 6,9 776 23,7 48 14262-1 NII 18.11.2009 keltainen 8,6 31 120 6,6 442 16,5 39 4131-1 NII 14.4.2010 kirkas, kellertävä 7,5 36 99 6,6 257 13 28 11347-1 NII 31.8.2010 kellertävä 14,1 30 100 6,9 529 13,3 36 16169-1 NII 3.12.2010 kellertävä 6,9 35 120 7 539 23,6 50 3242-1 POR 30.3.2009 62 410 7,1 461 26,6 44 9845-1 POR 24.8.2009 100 370 6,8 538 29,7 45 14261-1 POR 18.11.2009 keltainen 8,4 58 3 000 6,9 359 21,9 41 4132-1 POR 14.4.2010 kirkas, kellertävä 7,5 37 170 7,5 257 14 29 11276-1 POR 30.8.2010 ruskehtava 12 30 130 6,9 395 21,8 37 16170-1 POR 3.12.2010 kellertävä 6,8 26 150 7 450 27,9 50 4 3289-1 S1 31.3.2009 1,6 2 7,2 2 14258-1 S1 18.11.2009 kirkas 6,6 5,1 7,8 2 4541-1 S1 21.4.2010 kirkas 3,6 2 7,1 2 11345-1 S1 31.8.2010 kirkas 11,9 2 7,9 2 16173-1 S1 3.12.2010 kirkas 0,9 2 8 3289-5 SMK 31.3.2009 7,8 6,9 8,1 9907-1 SMK 25.8.2009 17,3 6,9 24,8 14260-1 SMK 18.11.2009 keltainen 6,2 7 6,8 4543-1 SMK 21.4.2010 kirkas 3,9 6,3 8,8 11346-1 SMK 31.8.2010 kirkas 17,4 7 23,7 16175-1 SMK 3.12.2010 kirkas 0,9 7,1 41 5a 3289-3 H23 31.3.2009 0,6 7,4 28,5 9905-1 H23 25.8.2009 17,1 7,5 324 14432-1 H23 20.11.2009 kirkas 6,2 7 265 4545-1 H23 21.4.2010 kirkas 4,6 7,3 158 11348-1 H23 31.8.2010 kirkas 12,1 7,4 128 16171-1 H23 3.12.2010 kirkas 1,9 7,2 310 3289-4 H24 31.3.2009 4,3 8 84,5 9906-1 H24 25.8.2009 16 7,8 84,2 14430-1 H24 20.11.2009 kirkas 8,1 8,2 83 4546-1 H24 21.4.2010 kirkas 2,2 7,4 73,3 11349-1 H24 31.8.2010 kirkas 15,2 7,7 67,6 16172-1 H24 3.12.2010 kirkas 2,7 8 82,5 3289-2 S2 31.3.2009 2,1 7,3 40,8 9918-1 S2 25.8.2009 17,6 7,3 371 14429-1 S2 20.11.2009 kirkas 6,2 7,1 275 4542-1 S2 21.4.2010 kirkas 4,4 7,3 164 11350-1 S2 31.8.2010 kirkas 12,7 7,5 143 16174-1 S2 3.12.2010 kirkas 0,8 7,4 275