ISOJÄRVI-SEURA RY. Yhteistyötä Isojärven hyväksi. www.isojarviseura.fi



Samankaltaiset tiedostot
Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella. Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä

Pyhäjärveä edemmäs kalaan? kalan saatavuuden haasteet. Henri Vaarala, asiantuntija Pyhäjärvi-instituutti

Vesienhoitoa satakuntalaisin voimin

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

OMAT VEDET PAREMMIKSI

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina

Noormarkku Olli-Matti Verta

EURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009

Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille (ehdotus)

Mökkiläinen Saara Lilja-Rothsten. Vapaa-ajan asunnon pihapiiri kuntoon

Särkijärven kalastuskunnan tehokkaat kalavesien hoitotyöt. Särkijärven kalastuskunta Pirjo Särkiaho

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: klo Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Mitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon ?

Sähkökoekalastukset vuonna Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla

Päivitetty Christian Koivula Kalastuskoordinaattori

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

Virtavesien tila ja suojelutarve. pp.kk.vvvv

Enäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko

53 Kalajoen vesistöalue

Heikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

Padot taimenen tiellä Uudellamaalla

Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet

Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet

Kokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta

Karjaanjoen vesistön ongelmia

Urpalanjokialue: Urpalanjokialueen kehittämishanke, Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry, Projektikoordinaattori Manu Vihtonen. Sivu

VELHO. Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla. Elina Joensuu

Valkjärven tila. Elina Salo, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Pro Valkjärvi ry:n kokous Arkadian yhteislyseo

Vesienhoidon, merenhoidon ja tulvasuojelun ajankohtaiset

KVVY:n virtavesien kunnostuskohteet vuosina

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Kala- ja rapukannan kehitta missuunnitelma Paimionjoen Kosken Tl kunnan alueelle

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

Uutena toimintatapana Ikaalisten reitin vesienhoidon neuvottelukunta. Anne Mäkynen

Hulauden vesialueen järvien kunnostushanke

Säännöstelyluvan muuttaminen

SATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

Kalatalousavustukset. Vedet kuntoon Keski-Suomessa tilaisuus Mari Nykänen Pohjois-Savon ELY-keskus/Järvi-Suomen kalatalouspalvelut

Inarijärven tilan kehittyminen vuosina

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Vesienhoidon rahoituslähteet. Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014

Muistio Koonnut Päivi Joki-Heiskala

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen

Renkajoki ja padot toiveissa esteettömyys

ELY-keskus vesienhoidon toimijana ennen ja nyt

Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2014

Kauvatsanjoen reitin vesitaloudellinen kehittäminen Asukastilaisuuden yhteenveto

Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä

Kauvatsanreitin vesitaloudellinen kehittäminen

Uusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella

Puula-forum Kalevi Puukko

KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2014 HEINOLAN KALASTUSALUE

TOIMINTAKERTOMUS 2014

Karvianjärven, Karhijärven ja Isojärven toimenpide-ehdotukset

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA Taustaa

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern

KANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali

KOKEMÄENJOEN VESISTÖALUEEN TAIMENEN KUTUHAVAINNOINTIVERKOSTO

Paimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Lyhyesti valtionavustuksesta

Rutajärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen

KOTISEUDUN YMPÄRISTÖ LAPUANJOKIVARRESSA - opetuspaketin kalvosarja

VEDET KIRKKAAKSI KALASTAMALLA? Dosentti Anne-Mari Ventelä Tutkimuspäällikkö Pyhäjärvi-instituutti

Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tavoitteet

Kunnostetut Ingarskilanjoki ja Vantaanjoki

Oman kylän vedet kuntoon! Mistä aloitan?

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011

Esitys Juupajärven kunnostuksen (Seinäjoki) kalataloudelliseksi tarkkailuohjelmaksi

KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2016 FRESHABIT OSA 2/4/17

Puruvesi-seminaari Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Inarin säännöstelystä aiheutuvat velvoite- ja kunnossapitoasiat vuonna 2013

Koukuttaako Loimijoki kalastajan? - tietoa kalakannoista ja virtavesistä

Karvianjoen vesistöalue, toteuttamattomien kehittämisaloitteiden yhteenvetotaulukko Päivitetty

Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008

KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET

Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily

Vesien tilan parantaminen Kiimingin lounaiskulmalla Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Jäälin ala-aste

KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2017 FRESHABIT OSA 2/4/18

Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku Kuva: Esa Lehtonen

Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

KISKON KIRKKOJÄRVEN VERKKOKOEKALASTUS VUONNA 2015

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

9M UPM Kymmene Oyj

Transkriptio:

ISOJÄRVI-SEURA RY Yhteistyötä Isojärven hyväksi

Isojärvi-Seuran toimintaa Järven veneilyreitit suoraksi Vuohisalmen ja Kuivaskankaan niemen kivikkoisella välillä. Kiviä poistettiin ponttoonikaivurilla ja osa kivistä ammuttiin. Reitin oikaisulla porttimerkkien määrä pieneni kymmenellä. Oikaistun kohdan merkit otetaan käyttöön keväällä 2014, kun reitti ensin on varmistettu haraamalla. Vuonna 1969 perustettu Isojärvi-Seura kuuluu Suomen vanhimpiin järviseuroihin. Seuran jäsenmäärä on tällä hetkellä n. 400 taloutta. Seuran tarkoituksena on Pomarkun ja Siikaisten kunnissa sijaitsevan Isojärven vesistön ja rantojen kaikenlainen suojelu, järvimaiseman kauneuden lisääminen sekä järven ympäristön asukkaiden viihtyvyyden parantaminen. Isojärvi Kuuluu Karvianjoen vesistöön Länsi-Suomen toiseksi suurin järvi Syvin kohta 9,9 metriä, keskisyvyys 3,0 metriä Hyvä ekologinen tila Hyvä kalakanta Lähes tuhat kesäasuntoa Veneilykarttaan merkittyjä venereittejä lähes 60 kilometriä Veneilijöiden turvaksi on jo vuonna 1991 aloitettu Isojärven veneilyreitistön kehittäminen. Tällä hetkellä merkittyjä venereittejä on jo yhteensä 60 kilometriä. Reitit on viitoitettu asiaan kuuluvilla viitoilla ja karimerkeillä. Viitat ja merkit vaativat vuosittain huoltoa. Talvikausi, kevät- ja syystulvat aiheuttavat vaurioita ja siirtävät viittoja ja merkkejä pois merkityiltä paikoiltaan. Reittejä on ylläpidetty yhteistyössä Pomarkun VPK:n kanssa ja vuodesta 2012 myös Isojärven järvipelastusyhdistys on tullut mukaan toimintaan. Vuonna 2013 merkittiin uusi reitti Hautalahden venelaiturista järvelle. Reitti muodostuu kymmenestä portista ja yhdestä pohjoisviitasta. Kurikanniskan reitti oikaistiin lähes Isojärvi-Seura käytti vuonna 2013 reittien kunnossapitoon ja uusintoihin useamman tuhannen euron arvosta ulkopuolista työtä sekä runsaasti omaa talkootyötä. 2 3

Veneilykartta Veneilyreitistö ja niiden viitat ja karimerkit on jo useamman vuoden ajan merkitty seuramme laatimaan Isojärven veneilykarttaan. Karttaa täydennetään aina kun reitistöä kehitetään tai kun avataan uusia reittejä. Uusin päivitys valmistuu kesäkaudeksi 2014. Uusi kartta tulee olemaan ensimmäistä kertaa A2-kokoa, jolloin koko järvi voidaan esittää yhdellä karttasivulla. Kääntöpuolella on turvalliseen veneilyyn liittyvää tietoa ja ohjeita. Uusi kartta on saatavilla muun muassa Pomarkun ja Siikaisten kunnantaloilta sekä Isojärvi-Seuran hallituksen jäseniltä. Järvipelastusyhdistys Järvipelastusyhdistyksen ydintoimintoja ovat pelastustehtävien lisäksi vesillä liikkujien avunanto ja erilaiset palvelutehtävät sekä turvallisuusvalistus Yhdistyksen toiminta alkoi näkyä järvellä kesällä 2013. Yhdistys sai käyttöönsä 4,7 metriä pitkän jäykkärunkoisen ponttooniveneen. Venettä on käytetty yhdistyksen koulutustarkoitukseen. Noin kolmekymmentä yhdistyksen jäsentä on osallistunut koulutukseen ja harjoitusohjelmaan. Koulutusta järjestetään myös vuonna 2014 sekä tulevina vuosina. Yhdistyksen venettä tullaan näkemään järvellä entistä enemmän kesäkaudella 2014 jolloin saadaan parempi vene, joka soveltuu myös järviviittojen ja merkkien huoltotyöhön. Ranta-Kiilholman venevalkamaan rakennetaan vuonna 2014 tukikohta venelaitureineen. Säännöstelyn kehittäminen Isojärvi kuuluu Karvianjoen vesistöön. Järveen virtaa vettä pääosin Pomarkunjoesta. Järvestä poistuu vettä kahteen jokeen: Merikarvianjokeen ja Salmusojaan. Molemmissa joissa on säännöstelypadot. Jokien virtauksia ja järven veden korkeutta säännöstellään patoluukkuja säätämällä. Isojärven säännöstely toteutetaan Vaasan Hallinto-oikeuden 12.11.2007 tekemän päätöksen mukaisesti. Päivittäisen säännöstelyn eli patoluukkujen säätämisen hoitaa Varsinais-Suomen ELY-keskus. Järven virkistyskäytön merkitys kasvaa jatkuvasti. Isojärvi-Seura ry:n kanta on, että järven virkistyskäytön kannalta järven veden korkeuden tulisi olla nykyistä korkeampi. Tällöin järven kokonais- ja ekologinen tila parantuisivat, järvi tulisi ympäristöltään kauniimmaksi ja kalastuksen kannalta parempaan tilaan sekä turvallisemmaksi veneillä. Yhä useammin esiintyvät syyssateet sekä niiden aiheuttamat tulvat sekä kevätsateet tai sulavien lumien aiheuttamat tulvat aikaansaavat suuria muutoksia Pomarkunjoen ja Merikarvianjoen virtauksissa sekä järven veden pinnan korkeudessa. Vesistön säännöstelyä tulisi näistä syistä jatkuvasti kehittää. Järven kalakannan hyvinvointi Varsinais-Suomen ELY-keskus myönsi vuosina 2012 ja 2013 Isojärven kalastusalueelle edistämismäärärahoja Isojärven kalastoselvitysten toteuttamiseen. Kuhan ja ahvenen kasvuselvitys tehtiin vuonna 2012 yhteistyössä Isojärven kalastusalueen ja Isojärvi-Seuran kanssa. Yhteistyö jatkui vuonna 2013, jolloin toteutettiin selvitys eri kalalajien määräsuhteista sekä kalakantojen koosta ja rakenteesta. Selvitys tehtiin NORDICkoeverkkokalastuksella. Isojärven edellinen Nordic-koekalastus oli toteutettu vuonna 2000. 4 5

Tehdyn Nordic koekalastuksen tulokset osoittavat että kuluneen 13 vuoden aikana: Isojärven elinvoimainen kuhakanta on voimistunut entisestään. Kuhan osuus saaliista on noussut peräti 32 prosenttia (9->41%). Ahvenen osuus on vähentynyt 13 prosenttia (28% -> 15%). Särkikalojen osuus biomassasta on laskenut 60 prosentista 44 prosenttiin. Särjen osuus on pienentynyt puolella (44% -> 22%). Pasurin ja lahnan osuus biomassasta tuplaantui (9% -> 20%). Lisätietoa koekalastuksesta löytyy Isojärven kalastusalueen kotisivuilta. Omatoimiseen vesistöseurantaan voi ilmoittautua milloin tahansa, vaikka ei olisi osallistunut koulutustilaisuuteen. Materiaalia löytyy Satavesi- ja Pro Saaristomeriohjelmien kotisivuilta. Isojärvi-Seura avustaa vuosittain ELYkeskusta Isojärven leväseurannassa. Otamme näytteitä viikottain Eekvistinselältä ja Vähäselältä. Seuranta on osa valtakunnallista leväseurantaa. Tuloksia voi seurata ELY-keskuksen kotisivuilta ja Järviwikistä. Kurikanniskan kalatie Karvianjoen vesistöalueella on tavoitteena taimenen ja myös lohen nousu merestä Isojärveen ja sieltä edelleen aina Karvianjoen puolivälille asti. Pitkään suunnitelmissa ollut Kurikanniskan kalatie on Isojärvi-Seuran ja Merikarvian Kalakiepin yhteisaloitteesta saanut uutta vauhtia. ELY-keskus on myöntänyt hankkeen suunnitteluun määrärahat. Suunnittelma valmistuu vuoden 2014 alkupuolella. Kalatien toteuttaminen mahdollistaa arvokalojen nousun Merikarvianjoesta Isojärveen. Alinenjärvi, jossa Kurikanniska sijaitsee, on kunnostettu ruoppaamalla ja järvikasveja niittämällä EU-hankerahoitusprojektina vuosina 2009-2012. Kunnostus on parantanut Alinenjärven virtauksia ja tulee näin helpottamaan kalojen nousua kalatieltä Isojärveen. Kunnostustyö jatkuu talkooprojektina. Omat vedet paremmiksi kampanja Isojärvi on hyvässä ekologisessa tilassa, mutta järveen kohdistuva ulkoinen fosforikuormitus on liian suuri. Omat vedet paremmiksi on Satavesija Pro Saaristomeri ohjelmien kansalaistoimintaosio, jossa toteutetaan vapaaehtoista vesistöseurantaa sekä järjestetään vesistöihin liittyvää koulutusta ja neuvontaa. Vesistöseurannassa vesistöjen käyttäjät seuraavat omatoimisesti lähivesistöjensä tilaa. Isojärvi-Seura järjesti vuonna 2012 ELY-keskuksen kanssa koulutustilaisuuden johon osallistui yhteensä 35 vesien tilasta kiinnostunutta henkilöä. Koulutettavat saivat perustietoja, miten mitataan ja raportoidaan muun muassa veden näkösyvyyttä ja levätilannetta. Turvallinen Isojärvi -tapahtuma Isojärvi-Seura järjestää vuonna 2014 jo kolmannen kerran Turvallinen Isojärvi -tapahtuman. Tapahtuma keskittyy vesillä liikkumisen turva-asioihin. Vuoden 2014 tapahtumapaikka on Kurikanniskan venesatama. Tapahtuma sisältää lukuisia näytöksiä veneilyturvallisuuteen liittyvistä asioista, muun muassa veteen joutuneen henkilön pelastus, hätärakettien ampuminen, venepalon sammutus, hätäsavujen käyttö, erilaisten veneliivien toiminnan esittely jne. 6 7

Avovesiuintikilpailut Esimmäiset avovesiuinnit pidettiin Isojärvellä la 13.7.2013 Porin Tarmon uinti- ja triathlonjaoston ideoimana järjestettiin avovesiuinnit Isojärvellä. Kokoontumis- ja lähtöpaikkana oli Uudenkylän kyläyhdistyksen isännöimä Salmusranta. Uintimatkat: I mökkispecial matka 400 m (osanottajia 13), II Salmusluodon selviytyjät kiersivät Salmusluodon 1,2 km (osallistujia 15) ja III Salmusluodon sankarit kiersivät Salmuksen kahdesti 2,3 km (osallistujia 5). Uintien suunnittelussa, järjestelyissä, valvonnassa sekä uimareiden turvaamisessa oli mukana Porin Tarmon lisäksi, Isojärvi-Seura, Isojärven Järvipelastusyhdistys, Pomarkun VPK, Noormarkun VPK, Uudenkylän kyläyhditys, Melamajavat ja Pomarkun kunta. Pomarkun VPK oli mukana kahdella veneellä miehistöineen, JPY yhdellä ja Isojärvi- Seuran mökkiläiset neljällä veneellä. Lisäksi uintireitin varrella mökkiläisten rannat olivat käytössä valvojille ja pelastusryhmille. Isojärvi-Seura avusti reitin haraamisessa ja merkitsemisessä. Avovesiuinnit toteutetaan samalla periaatteella heinäkuussa 2014. Jäsentapahtumat Isojärvi-Seura järjestää vuosittain: Juhannusregatta juhannuspäivänä. Tapahtumapaikkana toimii Lomakallion Kahvi-Riihi järven etelärannalla. Tapahtumassa on ohjelmaa niin aikuisille kuin lapsille: muun muassa tanssia, karaokelaulua, arpajaisia, tikanheittoa, leikkejä lapsille. Buffetissa on tarjolla muun muassa makkaraa, lettuja ja juomia. Pikkujoulujuhlat marraskuussa. Joululauluja, jouluruokaa, tanssia, arpajaisia, joulupukki pikku lahjoineen ja muutakin ohjelmaa.