Yrityksen Y-tunnus: 0791416-3.

Etelä-Suomi Päätös Nro 65/2010/1 Dnro ESAVI/54/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 31.12.2010 ASIA M-real Oyj:n ympäristönsuojelulain mukainen lupahakemus kemihierretehtaan toiminnan muuttamiseksi ja hakemus päätöksen täytäntöönpanemiseksi muutoksenhausta huolimatta, Kaskinen LUVAN HAKIJA M-real Oyj PL 20 02020 Metsä LAITOS JA SEN SIJAINTI M-real Kaskinen 64260 Kaskinen M-real Oyj:n kemihierretehdas sijaitsee Kaskisten kaupungissa kiinteistöillä joiden tunnukset ovat 231-11-201-6, 231-11-201-9 ja 231-11-201-11. Tehtaan aputoimintoja sijaitsee Oy Metsä-Botnia Ab:n omistamilla määräaloilla 231-11-201-6-M601, 231-11-201-9-M601 ja 231-11-201-11-M601. Oy Metsä-Botnia Ab:n teollisuuskaatopaikka sijaitsee kiinteistöillä, joiden tunnukset ovat 231-402-29, 231-402-30, 231-402-31, 231-402-33 ja 231-402-34. Yrityksen Y-tunnus: 0791416-3. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille 7.7.2009. Oy Metsä-Botnia Ab:n ympäristöluvan (nro 23/2007/1, 13.6.2007) lupamääräysten 12, 58 ja 61 käsitteleminen uudelleen siltä osin kuin niissä tarkoitettua toimintaa harjoittaa nykyisin M- real Oyj, on tullut vireille Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä nro 09/0216/1, 30.6.2009. Asia on tullut vireille 3.8.2009. MERKINTÄ Ympäristölupavirastot ja alueelliset ympäristökeskukset on lakkautettu 31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n 1 momentin mukaan ympäristölupavirastoissa ja alueellisissa ympäristökeskuksissa vireillä olevat ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki PL 115, 00231 Helsinki fax 09 726 0233 ymparistoluvat.etela@avi.fi

asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastoille, siirtyivät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. 2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE M-real Oyj:n kemihierretehtaalla, jätevedenpuhdistamolla, kattilalaitoksella, jätteenkäsittelytoiminnoilla ja polttoainesäiliöillä on ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin 1), 3) ja 4) kohtien ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 1 a), 3 b), 5 a), 13 a), 13 b) ja 13 f) kohtien mukaan oltava ympäristölupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Aluehallintovirasto on asiassa toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 1 a) perusteella ja ympäristönsuojelulain 31 :n 4 momentin perusteella. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on toimivaltainen lupaviranomainen valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n 2 momentin mukaan. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ KAAVOITUSTILANNE Luvat Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt ympäristöluvan M-real Oyj:n kemihierretehtaan toiminnalle, päätös nro 76/2004/1, 31.12.2004. Tarkkailuohjelmat Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on muuttanut M-real Oyj:n kemihierretehtaan ympäristölupaa haihdutuskonsentraatin talteenottolaitoksen (Alrec) rakentamisen vuoksi, päätös nro 35/2008/1, 24.6.2008. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on hyväksynyt jätevesilietteen jatkokäsittelyä koskevan koetoimintailmoituksen, päätös nro 30/2009/1, 23.6.2009. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt ympäristöluvan Oy Metsä-Botnia Ab:n Kaskisten sellutehtaan toiminnalle, päätös nro 23/2007/1, 13.6.2007. Vaasan hallinto-oikeus on päätöksellään nro 09/0216/1 (30.6.2009) palauttanut ympäristöluvan lupamääräykset 12, 58 ja 61 ympäristölupavirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Länsi-Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt Oy Metsä-Botnia Ab:n sellutehtaan jätevesien kuormitustarkkailuohjelman (dnro 0895YO199-113, 10.1.1997 ja 9.6.1997) ja fosforianalyysimenetelmän muuttamisen (4.11.2002).

3 Vesi- ja ympäristöhallitus on hyväksynyt Oy Metsä-Botnia Ab:n sellutehtaan vesistötarkkailuohjelman periaatteellisesti (nro 29/500 VYH 1989, 6.6.1990). Länsi-Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt em. periaatteiden mukaisen vesistötarkkailuohjelman seuraaville 5 vuodelle, dnro 0895YO199-112, 12.4.2000 ja edelleen jatkanut tätä eräin tarkistuksin seuraaville 5 vuodelle (dnrot LSU-2002-Y-1479 ja 0895YO199-112, 7.4.2005 ja 7.6.2005). Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus on hyväksynyt kalataloudellisen tarkkailuohjelman (dnro 1709/5723/2005, 15.7.2005). Länsi-Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt Suupohjan ilmanlaadun tarkkailusuunnitelman vuosille 2008 2012 (dnro LSU-2004-Y-709, 29.9.2008). Sopimukset Oy Metsä-Botnia Ab ja M-real Oyj ovat tehneet sopimuksen tehdasalueen infrastruktuuriin kuuluvien käyttöoikeuksien ja liittymien luovutuksesta ja yhteistyöstä. Sopimus käsittää M-real Oyj:n liittymisen Oy Metsä-Botnia Ab:n puunkäsittelyyn, kuoren varastointijärjestelmään, raakaveden ja kemiallisen veden johto- ja puhdistusjärjestelmiin sekä jäteveden puhdistamoon ja siihen kuuluvaan lietteiden käsittelyjärjestelmään, höyry- ja sähköjärjestelmiin, viherlipeän toimitukseen, tehdasalueen jätteidenkäsittelyyn, paineilmaverkostoon, palovesiverkostoon sekä tie- ja rautatieverkostoon. Sopimus on käsittänyt myös haihdutetun konsentraatin polton soodakattilassa ja massan lastauksen. Oy Metsä-Botnia Ab ja M-real Oyj ovat määritelleet vastuunjaon ympäristönsuojelulaitteista ja raportoinnista viranomaisille uudessa tilanteessa 4.5.2009 allekirjoitetulla ympäristövastuusopimuksella. Ympäristövastuusopimusta on täydennetty energiantuotannon ympäristövastuusopimuksella, joka on allekirjoitettu 4.12.2009. Tämän sopimuksen yhteydessä M-real Oyj on vuokrannut Oy Metsä-Botnia Ab:ltä toimintoja varten yhteensä noin 24 hehtaarin maa-alueet kuorimon, kuorikattilan ja jäteveden puhdistamon alueelta niiltä osin kuin ne koskevat M-real Oyj:n Kaskisten tehdasalueella jatkettavaa toimintaa. Alueet sisältävät kuorimo-/puunkäsittelyalueen, kuorikentän ja lietteenkäsittelyn, kytkinkentän, mittaporttialueen, merivesipumppaamoalueen, vesiasema-alueen, seulomon, varastosiilot, hakekuljettimen, varoaltaan, putkisillan, jätevesien purkuviemärin, rautatien ja jätevedenpuhdistamon alueen. M-real Oyj on 18.3.2010 tehnyt Kaskisten kaupungin kanssa sopimuksen yhdyskuntajätevesien käsittelyn jatkamisesta Kaskisten integraatin puhdistamolla. Sopimus korvaa aiemman Kaskisten kaupungin ja Oy Metsä- Botnia Ab:n välisen sopimuksen jätevesien käsittelystä.

4 Kaavoitus Vaasan rannikkoseudulla on voimassa Pohjanmaan liiton laatima ja ympäristöministeriön 11.4.1995 vahvistama seutukaava. Kaskisten tehdasalue on merkitty seutukaavassa taajamatoimintojen alueeksi (A) ja taajamatoimintojen reservialueeksi (Ar). Tehdasalueen itäpuolella on satama-alue (LV). Kaskisten kaupungin 2.12.1983 hyväksymässä yleiskaavassa tehdasalueen kiinteistöt on merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi (T) tai kaatopaikkaalueeksi (EK). Tehdasalueen länsipuolella sijaitsevan Kotilammen ympäristö on merkitty lähivirkistysalueeksi ja tehdasalueen itäpuoli vesiliikenteen alueeksi (LV). Tehdasalueen eteläpuoliset alueet ovat pääasiassa retkeilyja ulkoilualuetta (VR). Kaskisten tehdasalueella on voimassa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 26.6.1992 vahvistama asemakaava. Kaavassa kemihierretehtaan, kuorimon ja voimalaitoksen alueet on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T). Tehdasalueen eteläosassa oleva jätevedenpuhdistamon alue on merkitty kaatopaikka- ja allasalueeksi (ek). Tehdasalueen länsipuolella olevan Kotilammen ympäristö on lähivirkistysaluetta (VL) ja puistoaluetta (P). Tehdasalueen itäpuolella on satama-alue (LS). LAITOKSEN SIJAINTI JA YMPÄRISTÖ M-real Oyj:n kemihierretehdas ja sen tukiprosessit sijaitsevat Kaskisten saarella, noin 2 km kaupungin keskustaajamasta kaakkoon. Tehdasalueen pohjois- ja länsipuolella on talousmetsää. Lännessä, tehdasalueen välittömässä läheisyydessä, sijaitsee pieni lampi (Kotilampi). Tehdasalueen koillispuolella avautuu merenlahti (Närpesfjärden). Itäpuolella sijaitsee Bernas sund -salmi, jonka takana ovat Dicksholmenin ja Härtsholmenin saaret. Tehdasalueen eteläpuolella sijaitsee Tallvarpenin merenlahti ja kallioinen Pukkisaari. Asutus ja rakennettu ympäristö Kemihierretehdas hallitsee Kaskisten maisemaa keskustaajaman ulkopuolella. Lähin asutus sijaitsee kaupungin taajamassa noin 0,6 km tehdasalueelta luoteeseen sekä lounaassa noin 0,8 km:n etäisyydellä entisen turkistarhan yhteydessä. Alueen julkiset palvelut, kuten koulut ja päiväkoti, sijaitsevat kaupungin keskustaajamassa, noin 1,5 km tehtaasta pohjoisluoteeseen. Kaupungin leirintäalue ja uimaranta sijaitsevat noin 2,3 km tehtaasta pohjoiseen. Tehdasalueen sisäänajotien risteyksessä, noin 1 km laitoksesta pohjoisluoteeseen, sijaitsevat kappeli ja hautausmaa. Tehdasalueen länsi- ja luoteispuolella on kaksi kasvihuonetta. Tehdasalueen länsipuolella Kotilammen rannalla on Lammenmaja -niminen vapaa-ajanviettopaikka. Kotilammen ympäristössä on lenkkipolkuja. Tehdasalueen kaakkoispuolella noin 800 metrin päässä on yksi yksityisessä käy-

tössä oleva kesämökki. Muut alueella sijaitsevat kesämökit omistaa Oy Metsä-Botnia Ab. Kaskisten tehdasaluetta ympäröivät maa-alueet ovat valtaosin joko Kaskisten kaupungin, M-real Oyj:n tai Metsä-Botnia Oy:n omistuksessa. Yksityisomistuksessa on vain muutama rantatila tehdasalueen kaakkoispuolella. Tehdasalueen rajanaapurina tai välittömässä läheisyydessä ei sijaitse kouluja, päiväkoteja, sairaalaa tai vastaavia herkkiä häiriintyviä kohteita. Natura 2000 -verkostoon kuuluvat alueet Lähimmät Natura 2000 -verkostoon kuuluvat kohteet ovat Kristiinankaupungin saaristo (FI0800134) ja Närpiön saaristo (FI0800135). Näistä lähin alue, Kristiinankaupungin saaristo, sijaitsee lähimmillään noin 2 2,5 kilometrin päässä kemihierretehtaasta. Närpiön saariston alue sijaitsee lähimmillään noin 2,5 kilometrin päässä tehdasalueesta. Kristiinankaupungin saariston alue sisältyy Natura 2000 -verkostoon sekä lintu-, että luontodirektiivin perusteella (SPA- ja SCI-alue). Kohde käsittää edustavan näytteen Kaskisten ja Merikarvian välisestä kapeasta saaristovyöhykkeestä. Natura 2000 -verkostoon sisällyttämisen perusteena olevia luontodirektiivin luontotyyppejä on alueella kaiken kaikkiaan 14 kpl. Kaldonskärin-Södra Björkön alue kuuluu myös rantojensuojeluohjelmaan. Närpiön saariston alue on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon sekä lintuettä luontodirektiivin perusteella. Alueella tavataan useita lintudirektiivin liitteen I lajeja ja luontodirektiivin luontotyyppejä. Natura-alueeseen kuuluvat Pjelaxin rantaniityt kuuluvat myös valtakunnallisen lintuvesien suojeluohjelmaan. Arvokkaat linnustoalueet (IBA ja FINIBA) Natura 2000 -verkostoon sisällytetyt alueet muodostavat Kaskisten lähiympäristössä myös valtakunnallisesti arvokkaan linnustoalueen, nk. FINIBAalueen. Osa tästä alueesta on myös kansainvälisesti arvokas linnusto-alue, nk. IBA-alue. 5 YMPÄRISTÖN TILA JA LAATU Alueen hydrologia Kaskisten ympäristön merialue on Selkämeren pohjoisosan pohjoiseteläsuuntaista rannikkoa, jolla meriveden pääasiallinen virtaussuunta on etelästä pohjoiseen. Saaria merialueella on vähän lukuun ottamatta aivan rannikon tuntumassa olevaa vyöhykettä. Alue on pääpiirteiltään avointa liittyen suoraan Selkämeren pääaltaaseen. Veden vaihtuvuus Kaskisten edustalla on avoimuudesta johtuen hyvä.

Alueelle ei laske suuria jokia. Jokivesien vaikutus meriveden laatuun on siten melko vähäinen, mutta ilmenee lahtien vesissä. Merkittävin alueelle laskevista joista on Närpiönjoki (keskivirtaama 8,9 m 3 /s), joka laskee Kaskisten koillispuolelle Västerfjärdeniin ja edelleen Närpesfjärdeniin. Västerfjärden toimii Kaskisten sellutehtaan raakavesialtaana. Kaskisten ympäristön lahtiin laskee myös joitakin puroja, joiden vaikutus veden laatuun on paikallinen. Merkittävimmät alueelle laskevat purot ovat Järvöfjärdeniin laskeva Norrgårdsdiket ja Pjelaxfjärdeniin laskeva Västerbäck. Meriveden korkeus vaihtelee Kaskisten seudulla tuulien ja ilmanpaineen vaihtelun seurauksena varsin voimakkaasti. Vedenkorkeus on ollut Kaskisissa maksimissaan +148 cm (14.1.1984) ja minimissään -91 cm (31.1.1998). Ylimpien ja alimpien vedenkorkeuksien kestoaika on tosin yleensä vain muutamia tunteja. Oy Metsä-Botnia Ab:n Kaskisten sellutehtaan, M-real Oyj:n kemihierretehtaan ja Kaskisten kaupungin jätevedet on johdettu Tallvarpenin lahteen, jonka syvyys on alle 10 metriä. Jatkossa alueelle johdetaan edelleen M- real Oyj:n ja Kaskisten kaupungin jätevedet, sekä mahdollisesti myös muiden Suupohjan alueiden kuntien jätevedet, jotka käsitellään tehdasalueella yhteispuhdistuksena. Lahden suulta alkaa yli 10 metrin syvänne, joka johtaa Stora Remargrundin ohi avomerelle. Kaskisten ympäristön selät ja lahdet ovat valtaosaltaan alle 10 metrin syvyisiä. Vesisyvyys on alle 30 metriä aina ulkomeren reunaan asti. Kemihierretehtaan jäähdytysvedet johdetaan Närpesfjärdenille Bernas sundin länsirannalle. Bernas sund on Kaskisten saaren ja Dicksholmenin välissä sijaitseva kapea ja suojaisa salmi, joka on vajaat 2 km pitkä ja kapeimmillaan vain runsaat 100 m leveä. Salmen syvyys on noin 3 metriä. Vesistön ja rantojen käyttö Kalastukseen ja retkeilyyn liittyvä veneily on hyvin yleistä koko Kaskisten rannikkoalueella. Kaskisten edustalla harjoitetaan sekä kotitarve- että ammattikalastusta. Mökkiasutusta on pitkin rantoja, samoin pienvenesatamia ja -valkamia. Yleisiä uimarantoja jätevesien välittömällä vaikutusalueella ei ole. Kaskisten yleinen uimaranta sijaitsee saaren koillisnurkassa, Vaasan tien läheisyydessä. Vesistön tila ja käyttökelpoisuus Veden happitilanne on Kaskisten edustan merialueella ollut yleensä hyvä. Alueelle ei normaalisti synny selvää lämpötila- tai suolakerrostuneisuutta, mikä edesauttaa hyvää happitilannetta. Veden väriluku on yleensä avovesikaudella ollut alhainen, laajoilla alueilla alle 10 mg/l Pt. Tehdasalueen itäpuolella sijaitsevalla, melko suljetulla Pjelaxfjärdenillä vesi on yleensä ollut selvästi tummempaa kuin muualla. Kaskisten edustan merialueella kokonaisfosforin pitoisuudet vaihtelevat vuoden aikana melko paljon. Kevättalvella pitoisuustaso on pääsääntöises- 6

ti ollut avovesikautta korkeampi. Kesäkuussa pitoisuudet ovat yleensä alhaisimmillaan, tyypillisesti alle 15 µg/l. Syyskesällä ja syksyllä pitoisuustaso jälleen nousee. Kokonaistyppipitoisuudet eivät ole vaihdelleet yhtä selvästi kuin kokonaisfosforipitoisuudet. Avovesikaudella kokonaistyppipitoisuudet ovat pääsääntöisesti olleet alhaisia, alle 300 µg/l. Närpiönjoen ja valumavesien vaikutuksesta pitoisuustaso lahdissa on kuitenkin ollut korkeampi. Kaskisten edustan merialue luokitellaan a-klorofyllipitoisuuksien perusteella karuksi tai lievästi reheväksi. Korkeimmillaan kasviplanktonin pitoisuus on ollut keväisin toukokuun alussa, jolloin veden keskimääräinen a- klorofyllipitoisuus on luokkaa 16 µg/l. Kasviplanktonin kevätmaksimin jälkeen ravinteiden saatavuus heikkenee nopeasti ja a-klorofyllipitoisuudet laskevat selvästi. Avovesikauden (kesä-lokakuu) keskiarvona a- klorofyllipitoisuudet ovat olleet ulompana merellä karujen vesien tasoa (alle 2 µg/l) ja rannikon tuntumassa pääosin lievästi rehevien vesien tasoa (2 4 µg/l). Kaskisten edustan meriveden laatu on parantunut viime vuosikymmenien aikana. Myös metsäteollisuuden vaikutukset veden laatuun ovat jatkuvasti vähentyneet. Veden laatu on jätevesien purkualueen läheisyydessä pääosin samaa tasoa kuin kauempana purkualueesta. Vain veden väriluku ja ravinnepitoisuudet ovat olleet lievästi taustasta kohonneita jätevesien purkualueella. Närpiönjoen veden laadulla on ilmeisesti usein jätevesiä suurempi vaikutus merialueen veden laatuun. Jätevesien käsittelyn tehostuminen Oy Metsä-Botnia Ab:n tehtaalla vuonna 1996 on myös selvästi tasoittanut veden laadun vaihteluita jätevesien purkualueen läheisyydessä. Sedimentti-, pohjaeläin- ja kasvillisuustutkimukset Kaskisten edustan merialueen pohjasedimentin laatua tutkitaan viiden vuoden välein. Pohjasedimentti on hyvin mineraalipitoista. Tallvarpenin lahden suualueella tehdyt pohjaeläin-, levä- ja kasvillisuustutkimukset tukevat pääosin vedenlaadun tutkimuksilla saatua kuvaa alueen tilasta. Esimerkiksi hyvää pohjan tilaa indikoivaa valkokatkaa on esiintynyt lahdella kaikkina tarkkailuvuosina. Tutkimustulosten mukaan Tallvarpenin lahden pohjaeläimistö oli suhteellisen monipuolinen. Itämerensimpukan nuorten ikäluokkien puuttuminen oli kuitenkin ristiriidassa muiden havaintojen kanssa. Päällyslevästön kasvu on ollut suurinta Tallvarpenilla ja Närpiönjoen suulla, jossa ravinteiden saatavuus on muita alueita parempi. Rakkolevä puuttui alueelta, mikä saattaa merkitä, että jätevesien vaikutukset pintavedessä ovat selvempiä kuin mitä avovesiaikaisilla vesitutkimuksilla on havaittu. 7

8 Päästöt mereen Kalastus ja kalasto Kaskisten edustan kalastusolosuhteita seurataan jokavuotisen kalastuskirjanpidon ja viiden vuoden välein tehtävän kalastustiedustelun avulla. Näiden lisäksi alueella on tehty myös erilaisia kalastotutkimuksia. Kaskisten edustan merialueen merkittäviä saalislajeja ovat siika, lohi, taimen, silakka, hauki ja ahven. Näiden lisäksi merialueen kalastoon kuuluvat ainakin särki, kirjolohi, kampela, made, kuha, säyne, lahna, kilohaili, turska, kuore ja simppu. Kaskisten edustalle on istutettu jatkuvasti meritaimenta ja vaellussiikaa. Vuodesta 1998 lähtien on istutettu myös siikaa ja kuhaa. Oy Metsä-Botnia Ab:n Kaskisten sellutehtaan kalataloudellinen istutusvelvoite on 40 000 kpl 2-vuotiasta meritaimenta ja 200 000 kpl yksikesäistä vaellussiikaa vuodessa. Kaskisten edustan ammattikalastajien suorittaman kalastuskirjanpidon mukaan yksikkösaaliit ovat pitkällä aikavälillä vaihdelleet hyvästä huonoon vuosittain. Selkeitä trendejä tai teollisuuden jätevesien vaikutuksia kalaston esiintymiseen ei ole havaittavissa. Kirjanpitokalastajien mukaan kalastusta vaikeuttavat nykyisin eniten hylkeiden esiintyminen ja pyydysten limoittuminen. Kaskisten merialueen merkittävin päästölähde on ollut sellutehtaan jätevedenpuhdistamo. Kaskisten merialueella sijaitsee lisäksi neljä kalankasvatuslaitosta. Muita pistemäisiä päästölähteitä ei merialueella ole. Närpiönjokeen johdetaan Jurvan ja Närpiön puhdistamoiden jätevedet. Kristiinankaupungin eteläpuolelle laskevien Lapväärtinjoen ja Tiukanjoen vaikutus ulottuu ajoittain Kaskisten edustalle. Merialueelle tulee jätevesiä myös Kristiinankaupungista. Kaskisten ympäristön lahtiin laskee myös joitakin puroja. Päästöt ilmaan ja ilmanlaatu Suupohjan alueella ilmanlaatuun vaikuttavia merkittävimpiä pistepäästölähteitä ovat M-real Oyj:n kemihierretehdas Kaskisissa ja PVO- Lämpövoima Oy:n Kristiinan voimalaitos. Alueen erityispiirteenä ovat Närpiössä sijaitsevat kasvihuoneet, joiden lämpökeskuksissa poltetaan pääosin haketta ja muita biopolttoaineita, turvetta sekä kevyttä ja raskasta polttoöljyä. Nämä ovat merkittävä hiukkaspäästölähde. Liikenteen osuus päästöistä alueella on varsin pieni. Suupohjan ilmanlaadun tarkkailuraportin 2008 mukaan vuosittaiset kokonaispäästöt Kristiinankaupungin, Kaskisten ja Närpiön alueella olivat 815 tonnia rikkidioksidia, 2 469 tonnia typenoksideja ja 420 tonnia hiukkasia. Ilmanlaadun yhteistarkkailu on aloitettu Suupohjan alueella vuonna 1993. Tarkkailu tapahtuu toiminnanharjoittajien ja alueen kuntien (Kristiinankau-

punki, Kaskinen, Närpiö) yhteistarkkailuna. Alueella on ilmanlaadun tarkkailuasema Kristiinankaupungin keskustassa ja Kaskisissa. Kristiinankaupungin tarkkailuasemalla seurataan ilman hengitettävien hiukkasten (PM 10 ). Kaskisissa seurataan pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuuksia. Kristiinankaupungin mittausasemalla mitattiin huhtikuussa 2008 toiseksi korkein hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) vuorokausikeskiarvo 51,3 µg/m 3 (ohjearvo 70 µg/m 3, VNp 480/1996). Korkein vuorokausiarvo 71,9 µg/m 3 mitattiin 20.4.2008. Huhtikuun lopussa ja toukokuun alussa mitattiin korkeimmat vuorokausikeskiarvot. Kevätkuukausien aikana hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ilmassa kasvavat talven aikana teille kertyneen hiekan ja pölyn takia. Yhteensä raja-arvo (50 µg/m 3, 35 sallittua ylitystä vuodessa, VNA 711/2001) hengitettäville hiukkasille ylittyi kaksi kertaa. Suupohjan ilmanlaatu on ollut hyvä vuoden 2008 aikana. 3 % mitatuista tuntiarvoista on johtanut huonoon tai erittäin huonoon ilmanlaatuun mittausalueella. Nämä ajanjaksot ovat johtuneet kohonneista TRSpitoisuuksista. Bioindikaattoritutkimukset Vuosina 2006 2007 tehdyn bioindikaattoriselvityksen (Suupohjan alueen ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuosina 2006 2007, Jyväskylän yliopisto 2008) tulosten perusteella ilman epäpuhtauksista johtuva kuormitus ei ylitä herkkienkään jäkälien esiintymisen kannalta kriittistä rajaa. Vaikka jäkälälajisto on taantunut vuodesta 2000, ei kriittinen raja ole ylittynyt myöskään vuosien 2006 2007 tulosten perusteella. Sekä IAP-indeksin että havaintoalakohtaisen lajilukumäärän perusteella suurin osa havaintoaloista oli lajistoltaan korkeintaan lievästi köyhtyneitä. Lajilukumäärän perusteella suurin osa havaintoaloista vastasi ilman epäpuhtauksien kuormituksen suhteen taustatasoa. Sekä vuoden 2000 että vuoden 2006 tulosten perusteella ilman epäpuhtauksilla ei Suupohjan alueella ilmeisesti ole suurta vaikutusta jäkälälajiston esiintymiseen, vaan vaihtelu johtuu todennäköisesti luontaisista ympäristötekijöistä. Maaperän ja pohjaveden tila Alueen kallioperä on suureksi osaksi gneissiä, joukossa myös gneissigraniittia. Liuskeisuus on suunnilleen pohjois-etelä -suuntaista. Kallioperässä on samansuuntaisia murroslaaksoja. Kun vielä mannerjäätikön kulkusuunta on ollut täällä pohjoisesta etelään, saaristo on vahvasti rannikon mukaan suuntautunut. Avokallioita esiintyy ainoastaan paikoittain. Useimmiten kallioperää peittää moreenikerros. Rannat vaihtelevat kallio- ja lohkarerannoista pienialaisiin sora- ja hiekkarantoihin. Tehdasalueella tai sen ympäristössä ei sijaitse merkittäviä pohjavesialueita eikä vedenottamoita. 9

10 LAITOKSEN TOIMINTA Prosessit ja tuotanto Oy Metsä-Botnia Ab on lopettanut Kaskisten sellutehtaan toiminnan maaliskuussa 2009. M-real Oyj jatkaa valkaistun kemihierteen (BCTMP) valmistusta Kaskisissa. Sellutehtaan toiminnan lopettamisen yhteydessä tehdasintegraatin kuorimo, jätevedenpuhdistamo, raakaveden käsittely sekä joitakin aputoimintoja on siirtynyt M-real Oyj:n omistukseen ja käyttövastuulle. Lisäksi M-real Oyj vuokraa tehdasalueen voimalaitoksen tarvittavilta osin Oy Metsä-Botnia Ab:lta ja ottaa kokonaisvastuun sen käytöstä. Ympäristöluvan muutoshakemuksen tarkoituksena on päivittää toimintoja koskevat ympäristöluvat uutta tilannetta vastaavaksi. Hakemukseen sisältyy lisäksi mahdollisuus laajentaa yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesien yhteiskäsittelyä Kaskisten puhdistamolla sekä jätevedenpuhdistamolla syntyvän jätevesilietteen jatkokäsittely tehdasalueella kompostoimalla tai geotuubikuivauksella. M-real Oyj:n kemihierretehdas koostuu seuraavista prosesseista ja päälaitteista: hakkeen varastointi, hakkeen imeytys, mekaaninen jauhatus, peroksidivalkaisu (2 vaihetta), kuidun pesu, kuivaus ja paalaus. Prosessissa käytetty vesi haihdutetaan tätä tarkoitusta varten rakennetulla prosessivesihaihduttamolla. Osa haihdutuksesta tulevasta konsentraatista käsitellään kemihierretehtaan yhteydessä toimivassa talteenottolaitoksessa (Alrec) ja osa kuljetetaan muualle käsiteltäväksi. Haihdutuskonsentraatin poltto sellutehtaan soodakattilassa päättyi sellutehtaan lopetettua toimintansa. Tehtaan tuotevalikoimaa ollaan täydentämässä kartonginvalmistukseen sopivilla massalaaduilla aiempien painopaperin tuotantoon suunnattujen laatujen lisäksi. Puunkäsittely Tehdasalueen puunkäsittely ja kuorimon toiminta ovat siirtyneet M-real Oyj:n haltuun ja toiminta jatkuu entisen kaltaisena. Kuorimo sisältää kuivakuorintalinjan, jolla käsitellään kaikki kemihierretehtaalle tuleva pyöreä kuitupuu. Kuorimo on otettu käyttöön vuonna 1977 ja sitä on uudistettu vuosina 1990, 2005 ja 2010. Tehdasalueella käytettävän puun määrä on jatkossa enintään noin 870 000 k-m 3. Sellutehtaan toimiessa tehdasalueella käsitelty puumäärä oli yhteensä noin 2 600 000 k-m 3. Tehtaalla käytettävä puu tuodaan rekka- ja junakuljetuksina ja varastoidaan kuorimon ympärillä olevalle puun varastointikentälle. Lisäksi tehdasalueella on joitakin väliaikaisia puuvarastoja muun muassa kemihierretehtaan länsipuolella. Kemihierremassan raaka-aineina käytetään haapaa, kuusta ja koivua. Puu varastoidaan, kuoritaan ja haketetaan tehdasalueen pohjoispäässä sijaitsevalla kuorimolla ja puukentällä. Kesäaikaan kuorimon ympärillä olevilla varastointikentillä on mahdollisuus puiden kasteluun. Kastelua suoritetaan vain kuivalla säällä. Suuri osa kasteluvedestä sitou-

tuu puuraaka-aineeseen ja/tai haihtuu. Kastelusta yli jäävä vesi johdetaan kiintoaineen erotuksen (sakokaivot) jälkeen mereen. Puu syötetään kurottajilla nippuina kuorimoon. Kuorinta tapahtuu jatkuvatoimisissa rummuissa, joissa puut pyörivät ja hankautuvat toisiaan vasten. Kuorinnan tavoitteena on saavuttaa jatkoprosessien vaatima puhtausaste mahdollisimman pienin puuhäviöin. Puun kuoriutumista hallitaan käytännössä rummun pyörimisnopeudella ja täyttöasteella. Puut kuljetetaan sulatuskuljettimilla kuorimorumpuihin. Kesäaikana puut huuhdotaan kuorimon kiertovesialtaan vedellä. Talviaikana käytetään puiden sulatukseen lämmintä kiertovettä, joka lämmitetään höyryllä tai kemihierretehtaan hukkalämmöllä. Kiertovedestä erotetaan kivet ja hiekka hiekanerotuskaivossa, ja tämän jälkeen vesi johdetaan kiertovesialtaaseen. Kuorimarummuissa ei käytetä lainkaan vettä. Kuorimarummussa erottuva kuori siirretään repijän kautta kuoripuristimille, joissa kuoresta erotetaan puristamalla vettä niin, että kuiva-aineen osuus nousee noin 40 %:iin. Kuoripuristimien puristinvedet johdetaan kiertovesialtaaseen. Kuori poltetaan kuorikattilassa tai välivarastoidaan kuorimon läheisyydessä pois kuljettamista varten. Kuorinnassa syntyvä pöly kerätään hallitusti rummun pölynpoistojärjestelmällä. Siihen kuuluu pölynerotussykloona, jossa kiertovesi sitoo pölyn. Vedet johdetaan kuorimon kiertoveteen. Kuorimarummun jälkeen puut huuhdotaan pesurullastoilla kuorimon kiertovedellä. Tässä vaiheessa erotetaan kivet kiviloukkuihin ja kuorenkappaleet ohjataan kuorenkäsittelyyn. Kiertovesialtaan vesi johdetaan pystyselkeyttimeen, jossa jätevedestä laskeutetaan kiintoaine. Muodostuva kuoriliete johdetaan lietteen käsittelyyn ja selkeyttimen kirkastetta käytetään uudelleen kiertovetenä. Kuorittu puu haketetaan ja hake seulotaan. Lajiteltu hake johdetaan hihnakuljettimella kolmeen hakesiiloon, joiden kunkin tilavuus on noin 10 000 m 3. Siiloista hake johdetaan hihnakuljettimella kemihierretehtaalle. Vaihtoehtoisesti hake varastoidaan hakekentälle. Voimalaitos ja energiantuotanto Toiminnassa tarvittava lämpöenergia tuotetaan lopetetun sellutehtaan alueella toimivassa voimalaitoksessa. M-real Oyj on vuokrannut sellutehtaan yhteydessä sijaitsevan tehdasvoimalaitoksen Oy Metsä-Botnia Ab:ltä ja vastaa jatkossa sen toiminnasta. Voimalaitosta käytetään tehtaan edellyttämällä teholla ja tuotanto on jatkuvaa ympäri vuoden. Voimalaitoksessa on leijupetikattila (K2) kiinteiden polttoaineiden polttoa varten sekä raskasta polttoöljyä käyttävä öljykattila (K3). Voimalaitoksella aikaisemmin käytössä ollut höyryturbiini jää pois käytöstä, joten kaikki tehtaan käyttämä sähköenergia ostetaan toistaiseksi valtakunnan verkosta. Kattila K2 on kupliva leijukerroskattila, jonka pääpolttoaineena ovat puunkäsittelystä tuleva kuori sekä puun- ja hakkeenkäsittelyn rejektit. Lisäksi 11

kattilassa voidaan tarvittaessa polttaa muita biopolttoaineita, kuten metsätähdehaketta ja tehdasalueella syntyvää puhdasta puuperäistä jätettä. Lisäksi kattilassa poltetaan osa jätevedenpuhdistamon mekaanisesti kuivatusta lietteestä. Kattilan käynnistys- ja varapolttoaineena käytetään raskasta polttoöljyä. Kattila on otettu käyttöön vuonna 1976. Sen arvioitu käyttöaika on noin 8 000 tuntia vuodessa ja jäljellä oleva käyttöaika 100 000 tuntia. Kattilan savukaasut puhdistetaan kahdella sähkösuotimella, jotka on uusittu vuonna 2008. Savukaasut johdetaan 96 m korkean piipun kautta ilmaan. Uudessa toimintatilanteessa voimalaitoksen pääkattilana toimiva kuorikattila oli mitoitukseltaan liian suuri palvelemaan pelkästään kemihierretehtaan vaihtelevaa lämmöntarvetta. Kuorikattilan tehoa on siksi laskettu syksyn 2009 aikana niin, että suurin mahdollinen polttoaineteho on 65,2 MW ja nimellisteho 56,7 MW. Kuorikattilan polttoaineteho oli ennen muutoksia noin 120 MW. Kattilan hyötysuhteeksi uudessa tilanteessa arvioidaan 85 %. Kuorikattila on toiminut muutosten jälkeen odotusten mukaisesti ilman häiriöitä ja tuottanut tarvittavan määrän höyryä. Kuorikattilassa on poltettu kuoren lisäksi tehtaan puuperäisiä rejektejä ja lietettä ongelmitta. Kattilan tehon alentamisen yhteydessä siihen tehtiin seuraavat muutokset: 12 Kattilan muurauksia nostettiin ja tulipesän alaosaa pienennettiin muurauksilla Kattilan läpivientejä muutettiin Muurauksen alle jäävät arinasuuttimet tulpattiin Ilmajärjestelmää kuristettiin Kaksi polttoaineen syöttöruuvia poistettiin käytöstä Automaatiota muutettiin Öljykattilan K3 polttoaineteho on 19 MW ja nimellisteho 16 MW. Polttoaineena käytetään vähärikkistä raskasta polttoöljyä. Kattila on otettu käyttöön vuonna 1975, ja sen poltin on uusittu vuonna 2005. Poltin on tyypiltään pyörivä keskipakohajotteinen poltin. Kattilan arvioitu käyttöaika on noin 850 tuntia vuodessa ja jäljellä oleva käyttöaika 120 000 tuntia. Kattilan savukaasut johdetaan oman 25 metriä korkean piipun kautta ilmaan. Kattila K3 on toiminut aikaisemmin seisokkien ja häiriötilanteiden aikana varakattilana. Talven ja kesän 2010 aikana on kuorikattilan käytettävyyden todettu parantuneen olennaisesti kattilaan tehtyjen modifikaatioiden ja polttoainetehon pienentymisen ansiosta. Näin ollen öljykattila K3 tulee säilymään energiantuotannon varakattilana. Kattilan käyttöajan arvioidaan olevan noin 10 % vuoden käyntitunneista eli noin 850 tuntia vuodessa. Hakija on toteuttanut talven ja kesän 2010 aikana kattilassa useita kattilan päästöihin ja käyttöön vaikuttavia parannustoimenpiteitä. Kattilan polttimen suuttimen malli on vaihdettu ja polttimeen on asennettu uusi primääriputki. Samalla polttimen ohjaussovellus on muutettu uuden polttimen mukaiseksi.

Elokuussa 2010 tehtiin lisäksi muutos öljynpaineen säätöön, minkä ansiosta öljyn paine polttimen syötössä on aiempaa tasaisempi. Tehtaan energiantarve Sellutehtaan toiminnan päättyminen ja Alrec-talteenottolaitoksen käynnistyminen ovat vähentäneet voimalaitoksella tuotettavan lämmön tarvetta olennaisesti aikaisempaan nähden. Tuotettaessa kartonkimassoja tehtaan oma höyryntuotanto pienenee. Vastaavasti tehtaan ulkopuolisen lämpöenergian tarve kasvaa aikaisemmasta. Muutokset energiataseessa heijastuvat energiantuotantoon voimalaitoksella, mutta niillä ei ole muita olennaisia seurannaisvaikutuksia. Kemihierretehtaan kokonaislämmöntarve on arviolta 150 GWh/a, josta 50 60 GWh voidaan tuottaa sisäisesti Alrec-talteenottolaitoksen avulla. Loput, noin 100 GWh, tuotetaan voimalaitoskattiloilla lämmöntarpeen ja Alrec-laitoksen toiminnan mukaan. Alrec Kemihierretehtaan haihdutuskonsentraatin talteenottolaitoksen (Alrec) toiminta jatkuu nykyisellään. Sellutehtaan soodakattilan käytön päättyminen on aiheuttanut merkittäviä muutoksia kemihierretehtaan prosessivesien käsittelyyn, koska prosessivesien haihdutuskonsentraattia ei voida enää polttaa sellutehtaan soodakattilassa. Kemihierretehtaan oma haihdutuskonsentraatin talteenottolaitos Alrec on otettu käyttöön elokuussa 2009 ja laitos on edelleen koeajovaiheessa. Laitos ei pysty käsittelemään kaikkea haihdutuskonsentraattia, vaan osa siitä on kuljetettu muualle käsiteltäväksi. Konsentraatin käsittely ei kuitenkaan ole sujunut ongelmitta, minkä johdosta osa kemihierretehtaan konsentraatista on jouduttu johtamaan varoaltaan kautta jätevedenpuhdistamolle. Tämän seurauksena tehtaalta puhdistamolle tuleva jätevesikuormitus on ollut noin kaksinkertainen aikaisempaan tilanteeseen nähden. 13 Tuotanto Kemihierretehtaan tuotantokapasiteetti on yhteensä 300 000 t/a valkaistua kemihierremassaa. Kapasiteetissa ei ole tapahtunut muutoksia. Todellinen tuotantomäärä vuosina 2005 2008 on jäänyt huomattavasti maksimikapasiteettia alhaisemmaksi, ja se on ollut keskimäärin noin 230 000 t/a. Jatkossa tehdas tuottaa kuitenkin painopaperimassojen lisäksi myös kartongin tuotantoon soveltuvia massalaatuja. Seuraavassa taulukossa on esitetty tehtaan tuotanto vuosina 2005 2009. 2005 2006 2007 2008 2009 Tuotanto, t/a 41 777 239 480 208 460 227 370 176 425 Käyntiaika, vrk 83 347 260 282 217

14 Voimalaitos Voimalaitoksen tuotantotiedot vuosina 2006 2009 sekä ennuste tuotannosta vuodesta 2010 lähtien on esitetty alla olevassa taulukossa. Tuotanto, GWh/a Kuorikattila Öljykattila Käyntiaika, h/a Kuorikattila Öljykattila 2006 2007 2008 2009 Ennuste 2010 alkaen 556 19 7 979 1 947 532 6 7 703 650 499 6 8 207 684 261 3 5 810 1 671 215 3 8 000 850 Voimalaitos on aiemmin toiminut osana sellutehdaskokonaisuutta eikä lämmöntuotannon jakautumisesta tehtaan sisällä ole saatavilla täsmällistä tietoa. Tiedot on siten laskettu voimalaitoksen polttoaineen käyttömäärien ja lämmöntuotannon hyötysuhteiden perusteella. Sellutehtaan toiminnan päättymisen seurauksena voimalaitoksen tuotanto on vuodesta 2009 alkaen olennaisesti aikaisempaa alhaisempi. Jatkossa voimalaitoksen arvioitu teollisuushöyryn ja kaukolämmön tuotanto on noin 220 GWh/a, josta lähes kaikki tuotetaan kuorikattilalla K2. Voimalaitoksella ei vuodesta 2009 alkaen ole enää tuotettu sähköä. Raaka-aineiden, polttoaineiden ja kemikaalien käyttö ja varastointi Puuraaka-aine Valkaistun kemihierteen raaka-aineena käytetään haapaa, kuusta ja koivua. Käytettävien puulajien keskinäiset osuudet tuotannossa vaihtelevat tuotettavien massalajien mukaan. Puun vuosittainen käyttömäärä on enimmillään 870 000 k-m 3. Polttoaineet Tehdas käyttää nestekaasua massan hiutalekuivauksen kuivausilman lämmittämiseen kuorikattilan häiriötilanteissa. Lisäksi Alrec-laitos käyttää nestekaasua polttolaitoksen käynnistys- ja häiriötilanteissa. Nestekaasu varastoidaan tehtaan länsipuolella sijaitsevassa 260 m 3 :n tilavuisessa nestekaasusäiliössä. Nestekaasua kulutetaan vuodessa enimmillään 4 050 tonnia. Alrec-laitoksen pääpolttoaine on väkevöity kemihierretehtaan prosessivesien haihdutuskonsentraatti, joka syötetään laitokseen suoraan prosessivesihaihduttamosta. Konsentraattia pystytään polttamaan enintään 21 600 tonnia vuodessa. Konsentraatin lämpöarvo on 12 MJ/kg. Arvio voimalaitoksella vuodessa käytettävistä polttoaineista ja niiden ominaisuuksista on esitetty seuraavassa taulukossa.

Kuorikattilassa poltettavat tehtaan toiminnassa syntyvät jätejakeet ovat seuraavat: Kuori Jätevesiliete Raskas polttoöljy Kevyt polttoöljy Tehollinen lämpöarvo, 8,9 0,9 40,1 42,7 MJ/kg Rikkipitoisuus, % 0,003 1 <1 0,5 Tuhkapitoisuus, % 3 24 0,1 0,1 Kosteus, % 55 75 0,1 0,1 Käyttömäärä, K2, t/a 38 000 4 200 260 - Käyttömäärä, K3, t/a - - 2 000 <100 Tunnusnumero Jätenimike Syntypaikka Määrä, t/a (kuivana) Kuiva-ainepitoisuus, % 03 03 11 Sekaliete (kuitu- Kuituselkeytin, 4 500 20 ja bioliete) jätevedenpuh- distamo 03 03 01 Hylkykuitu Tuotanto 150 90 03 03 99 Hakkeenpesun Tuotanto 500 35 rejekti 17 02 01 Jätepuu Kunnossapito 30 100 03 03 01 Kuori Kuorimo 95 000 49 03 03 01 Kuorijäte Satama 500 35 Kattilassa K3 käytetään raskasta polttoöljyä, joka on varastoitu 3 000 m 3 :n vetoiseen, suoja-altaalla varustettuun öljysäiliöön. Kemihierretehtaan varavoimakoneen sekä tehdasalueella käytettävien trukkien polttoaineena käytetään vähäisiä määriä (alle 50 tonnia vuodessa) kevyttä polttoöljyä. Trukkien polttoaineet varastoidaan kemihierretehtaan massavarastoille sijoitetussa 5 m 3 terässäiliössä ja kuorimolle sijoitetussa 10 m 3 :n terässäiliöissä. Massavarastoon sijoitettu säiliö on uusi vuokrasäiliö, jolla korvataan aiemmin selluvarastolla ollut Oy Metsä-Botnia Ab:n omistama maanalainen säiliö. Varavoimakoneen polttoöljy varastoidaan tehtaan lounaiskulmassa sijaitsevassa, konttiin asennetussa 3 m 3 :n polttoöljysäiliössä. Polttoainetta käytetään alle 10 tonnia vuodessa. Kemikaalit Kemihierretehtaan kemikaalien käytössä on tapahtunut joitakin muutoksia tehtaan käynnistymisen jälkeen. Hapetetun viherlipeän käytöstä on luovuttu sellutehtaan toiminnan päättyessä. Lisäksi toiminnassa ei käytetä enää natriumbikarbonaattia eikä sulfamiinihappoa. Valkaisussa käytetty kelatointiaine on vaihdettu DTPA:sta EDTA:han. Kuorimon, voimalaitoksen, vesilaitoksen ja jätevedenpuhdistamon myötä M-real Oyj:n käyttövastuulle on siirtynyt useita aiemmin Oy Metsä-Botnia Ab:n käytössä olleita kemikaaleja. Käytettävät kemikaalit on esitetty seuraavassa taulukossa. 15

16 Kemikaali CASnumero Käyttökohde Luokitus Kulutus enintään, t/a Varastotilavuus, m 3 Vetyperoksidi, 49,5 % 7722-84-1 Valkaisu C 18 000 300 Natriumhydroksidi, 1310-73-2 C - 50 % Valkaisu 13 000 300-100 % ph-säätö, neutralointi 1 100 110 Natriumkarbonaatti, 15 % 497-19-8 Imeytys, Valkaisu Xi 8 000 180 (Alrec-laitoksesta) Stabilaattori - Valkaisu - 650 2x60 Stabilaattori 1310-73-2 Stabilointi Xi 80 3 EDTA 64-02-8 Valkaisu Xi 1300 60 Typpihappo (60%) 7697-37-2 Haihduttamon pesu O, C 200 80 Voiteluaineet Ei tietoja Hydrauliikka, vaihteistot Xn, N 20 20x200 litraa Rikkihappo 7664-93-9 ph-säätö, neutralointi C 800 70 Polyalumiinikloridi 1327-41-9 Veden käsittely Xi 300 50 Polymeeri - Metallien saostus - 4 20 Limantorjuntakemikaali 7681-52-9 Limantorjunta C 3,6 1 Ammoniakkivesi, 24,9 % 1336-21-6 Typpiravinne C 200 20 Fosforihappo, 72 % 7664-38-2 Fosforiravinne C 6 1 Polymeeri 77-92-9 Lietteen käsittely - 40 1,5 Ferrisulfaatti 10028-22-5 Lietteen käsittely C 200 20 KK Amina8026AA 1336-21-6 Lämminvesivaraajan C 8 1 käsittely KK-890 10101-89-0 Kattilavesikemikaali - 6 1 Natriumkloridi 7647-14-5 veden - 900 40 käsittely Fosfaatti 7601-54-9 kattilavesi - 1,5 1 Hapenpoistokemikaali 11-42-2 kattilavesi Xi 1 1 Fennoferri 322 (ferrisulfaatti) 10028-22-5 Metallien hapetus C 300 100 Fennocide 145 (natriumhypokloriittifiointi 7681-52-9 Raakaveden desin- C 15 2 Fennosurf 150 WT 1310-73-2 Desinfiointikemikaalin C 8 1 stabilointi Rikkihappo 9664-93-9 ph:n säätö, suolanpoistosarjan C 130 40 elvytys Natriumkloridi 7647-14-5 Humussuotimen Xi 240 40 elvytys Polymeeri 77-92-9 Flokkaus Xi 200 40 Kemikaalien käyttömäärät on ilmoitettu 100 %:na tehoaineena, ellei taulukkoon ole toisin merkitty. Jätevedenpuhdistamolla, lietteen käsittelyssä ja vedenkäsittelyssä käytettyjen kemikaalien kulutus on sellutehtaan toiminnan päättymisestä johtuen merkittävästi entistä vähäisempää vuodesta 2009 alkaen. Vedenhankinta, -käsittely ja -kulutus M-real Oyj vastaa jatkossa Kaskisten tehdasalueella käytettävän raakaveden otosta ja käsittelystä kokonaisuudessaan. Vedenottamot ja vedenottoon käytettävät laitteet säilyvät ennallaan, mutta otettavat vesimäärät pie-

nenevät huomattavasti aiemmin valinneesta tilanteesta. Arvioitu makean veden käyttö on suurimmillaan noin 30 000 m 3 /d (aikaisemmin 60 000 m 3 /d). Vuosittain otettava vesimäärä on ollut aiemmin noin 24 000 000 m 3 /a, mutta tulee laskemaan sellutehtaan toiminnan lopettamisen myötä lähes puoleen tasolle 10 000 000 15 000 000 m 3 /a. Kemihierretehtaan ja voimalaitoksen tarvitsema makea raakavesi otetaan Närpiönjoen suulla olevasta Västerfjärdenin makeavesialtaasta. Tehtaalle ja voimalaitokselle voidaan ottaa Närpesfjärdenistä 5 000 000 10 000 000 m 3 /a merivettä jäähdytysvedeksi. Vedenottamo sijaitsee tehtaan itäpuolella. Merivesi johdetaan pumppaamoihin välpän kautta ja pumpataan tehdasverkkoon. Toinen vedenottamoista on rakennettu entisen sellutehtaan tarpeita varten ja sitä käytettään jatkossa voimalaitoksen jäähdytysvedenottoon. Toinen vedenottamo palvelee kemihierretehdasta. Nykyisin kemihierretehtaalla ja voimalaitoksella käytetään jäähdytysvetenä vain makeaa vettä ja meriveden käyttö jäähdytysvetenä on varajärjestelmänä. Makeasta vedestä poistetaan mekaanisessa puhdistuksessa välppäämössä hiekka ja muut suuremmat partikkelit. Välppäämöstä vesi johdetaan raakavesitunnelia pitkin pumppaamoon, jossa siihen lisätään natriumhypokloriittia veden desinfioimiseksi ja hapettamiseksi. Käsittelyn jälkeen vesi pumpataan varastosäiliöön. Noin 20 % mekaanisesti puhdistetusta vedestä puhdistetaan kemiallisesti sellutehtaan entisellä kaustistamolla sijaitsevalla vesilaitoksella. Kemiallisesti puhdistettua vettä käytetään kemihierretehtaan prosessivetenä ja osin tiivistevetenä. Lisäksi siitä valmistetaan voimalaitokselle ionivaihdettua kattilavettä. Loput 80 % raakavedestä käytetään sellaisenaan prosessivetenä ja jäähdytysvetenä eri kohteissa. Kemiallisessa puhdistuksessa vesi johdetaan pikasekoitusaltaaseen, siihen lisätään ferrisulfaattia ja veden ph:ta säädetään lipeällä. Flotaation tehostamiseksi veteen lisätään pikasekoituksen jälkeen polymeeriä, ja vesi johdetaan flokin muodostamiseksi kaksiosaiseen hämmennysaltaaseen. Altaasta vesi johdetaan flotaatioselkeytykseen, jossa siihen lisätään kahdessa kuristuskanavassa dispersiovettä, joka nostaa flokkihiutaleet pintaan muodostaen flotaatiolietettä. Liete johdetaan viemäriin ja puhdistamoon. Selkeytynyt vesi johdetaan välihämmennysaltaaseen, jossa siihen lisätään mangaanin poistamiseksi fennosurfia, ja sen ph säädetään. Välihämmentimeltä vesi johdetaan neljälle hiekkasuodattimelle, jossa se suodattuu noin 0,8 metrin hiekkakerroksen läpi Tehtaalla tarvittava talousvesi saadaan Kaskisten kaupungin vesijohtoverkosta. Kemihierretehtaan ja kuorimon raakaveden kulutus jakautuu eri käyttötarkoituksiin seuraavasti: 17

18 Muut toiminnot Liikenne Jäähdytysvesi, noin 15 000 20 000 m 3 /d Prosessivesi, noin 5 000 m 3 /d Tiivistevesi, noin 500 m 3 /d Talousvesi, noin 5 m 3 /d Kuorimon käyttämä vesimäärä sisältyy jäähdytysvesimäärään, koska osa jäähdytysvedestä lämmitetään kemihierretehtaan hukkalämmöllä ja johdetaan kuorimolle puiden sulatusvedeksi. Kuorimon vedentarpeen arvioidaan olevan noin 5 000 m 3 /d. Tulipalojen sammutusvesi otetaan tehtaan raakavesilinjasta (makea vesi). Kemihierretehtaan käyttämä jäähdytysvesi on ollut vuodesta 2009 alkaen makeaa vettä. Meriveden käyttö jäähdytysvetenä toimii varajärjestelmänä. Kemihierretehtaan käyttämän prosessiveden kokonaismäärä on keskimäärin 6 000 m 3 /d. Tästä noin 5 500 m 3 /d on normaalitilanteessa prosessivesihaihduttamolta saatavaa puhdasta lauhdetta. Kierrätettävän veden osuus prosessivedestä on siten noin 90 %. Mikäli haihdutettava vesimäärä puoliintuu haihdutuskonsentraatin hyötykäytön vaikeutumisen vuoksi, kierrätettävää vettä muodostuu noin 3 000 4 000 m 3 ja kierrätysosuus alenee 50 600 %:iin. Voimalaitoksella käytetään makeaa vettä jäähdytysvetenä ja pieniä määriä raakavettä pesuihin ja puhdistukseen. Lisäksi voimalaitoksella käytetään vähäisiä määriä ionivaihdettua vettä kattilavetenä. Voimalaitoksella jatkossa käytettävistä vesimääristä ei ole käytettävissä täsmällistä arviota. Merestä otettavan jäähdytysveden tarve on 3 000 10 000 m 3 /d ajotilanteesta riippuen. Prosessiveden ja kattilaveden määrät ovat pieniä. Tehdasalueella on M-real Oyj:n teollisten toimintojen ja Oy Metsä-Botnia Ab:n teollisuuskaatopaikan lisäksi YIT:n korjaamotilat ja ulkopuolisen yrittäjän ylläpitämä tehdasruokala. Toiminnat sijaitsevat Oy Metsä-Botnia Ab:lta vuokratuissa kiinteistöissä. M-real Oyj ostaa ruokala- ja kunnossapitopalvelut kyseisiltä toimijoilta. Tehdasalueen liikennejärjestelyissä ei ole tapahtunut muutoksia aiemmin vallinneeseen tilanteeseen. Sellutehtaan toiminnan lopettamisen myötä tehtaalle tulevat ja lähtevät kuljetusmäärät ovat kuitenkin pienentyneet merkittävästi. Kaikki tehdasalueen raskaat kuljetukset tulevat kantatietä 67 pitkin joko mantereelta tai Kaskisten satamasta. Vain osa työmatkaliikenteestä ja satunnaisia muita kuljetuksia kulkee Kaskisten kaupungin läpi. Satamasta tehdasalueelle suuntautuva liikenne kulkee pääasiassa vuonna 2006 valmistuneen yleiseltä liikenteeltä suljetun yksityistien kautta.

Autoilla ja junilla tuleva puu puretaan kuorimon alueella joko puukentälle varastoitavaksi tai suoraan kuorimon vastaanottokuljettimille. Kemikaalit puretaan kuljetusvälineistä varastosäiliöihin kemihierretehtaalla, jätevedenpuhdistamon alueella, vesilaitoksella ja kuorimolla sijaitsevilla purkupaikoilla. Paras käyttökelpoinen tekniikka Kemihierretehtaan ja Alrec-laitoksen toiminnassa ei ole tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka vaikuttaisivat parhaan käyttökelpoisen tekniikan tason arviointiin. Verrattaessa M-real Oyj:n hallintaan siirtyneiden aputoimintoja (kuorimo, voimalaitos, jätevedenpuhdistus) massa- ja paperiteollisuuden BATreferenssiasiakirjassa (2001, kohta 4.4.2) esitettyihin tietoihin mekaanisen ja kemimekaanisen massanvalmistuksen parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta voidaan todeta, että tehtaan kuorimon, voimalaitoksen ja jätevedenpuhdistamon toiminta on kytketty osaksi kemihierretehtaan toimintaa, prosessinohjausjärjestelmää sekä ympäristö-, laatu- ja energianhallintajärjestelmää. Kemihierretehtaan prosessien hallinta ja tehtaan johtaminen edustavat siten kaikilta osiltaan nykyaikaista ja parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Puunkäsittely tapahtuu kuivakuorintana parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisesti. Kuorittavat puut huuhdotaan ennen kuorintaa ja sen jälkeen kiertovedellä. Talvella ennen kuorintaa käytetään lämmintä vettä puiden sulattamiseksi. Itse kuorinta tapahtuu ilman vettä. Kemihierretehtaan ja kuorimon jätevedet johdetaan esiselkeytyksen jälkeen aktiivilietemenetelmään perustuvalle biologiselle jätevedenpuhdistamolle. Laitos on otettu käyttöön vuonna 1996 ja se vastaa sekä mitoitukseltaan että suoritusarvoiltaan täysin BAT-tasoa. Seuraavassa taulukossa on vertailu BAT-tasoja ja arviota vuoden 2009 päästöistä ja toimintaparametreista. BAT-taso M-real Oyj vuodesta 2009 alkaen Lietekuorma, kg < 0,15 0,06 0,011 BOD/(kgMLSS*d) Viive ilmastuksessa, d 1 2 > 2 COD-reduktio, % 75 90 > 75 BOD-reduktio, % > 95 > 95 Kuorikattilan tekniikka täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset, mutta päästöt ilmaan ovat pääosin BREF-asiakirjassa mainittuja päästötasoja suurempia. Asiakirjassa mainittuja päästötasoja pidetään kuitenkin yleisesti erittäin tiukkoina ja joiltakin osin epärealistisina. Kuorikattilan päästöt ilmaan alittavat selvästi LCP-asetuksen päästötasot. Seuraavassa taulukossa on vertailu BAT-tasoja ja saavutettuja päästötasoja. 19

Energiatehokkuus BAT-taso kuorikattila Toteuma, kuorikattila, 2006 2008 Rikki (S), mg/mj < 15 12 40 NO x, mg/mj 60 100 95 160 Hiukkaset, mg/m 3 (n) 10 30 39 75 Voimalaitoksen öljykattila on pieni (19 MW) ja sen kattila edustaa rakentamisvuoden 1975 teknistä tasoa. Kattilan poltin on uusittu vuonna 2005, mutta se ei sisällä Low-NO x -tekniikkaa. Kattilan tekniikkaa ja päästöjä on verrattu kansallisessa 5 50 MW:n polttolaitoksia koskevassa BATasiakirjassa esitettyihin BAT-tasoihin. Pienillä 5 50 MW:n raskasöljykattiloilla katsotaan BAT-tekniikaksi hiukkaspäästöjen vähentäminen syklonilla tai multisyklonilla sekä NO x -päästöjen vähentäminen Low-NO x -polttimilla ja yläilman käytöllä. Rikkipäästöihin voidaan vaikuttaa käyttämällä mahdollisimman vähärikkistä polttoainetta. Raskasöljykattila on teknisesti ikääntynyt, ja sitä on käytetty lähes yksinomaan varakattilana. Kattilassa ei ole varsinaista savukaasujen puhdistusjärjestelmää. Kattilassa käytettävä polttoaine sen sijaan on BAT-kriteerien mukainen vähärikkinen raskas polttoöljy. NO x :n BAT-päästötaso 15 50 MW:n laitoksille on 500 670 mg/m 3 (n) ja hiukkasten 50 140 mg/m 3 (n). Öljykattilan päästöt ilmaan ovat vuonna 2010 tehdyn päästömittauksen mukaan 568 mg/m 3 (n) NO x :a ja 127 mg/m 3 (n) hiukkasia. Kattilan NO x - ja hiukkaspäästöt saavuttavat siten BAT-tason. Kuorimon, voimalaitoksen ja jätevedenpuhdistamon jätehuolto kytketään osaksi kemihierretehtaan jätehuoltojärjestelmää. Toiminnassa pyritään minimoimaan jätteiden määrä ja lajittelemaan jätteet hyötykäyttöä varten. Toiminnassa syntyvä kuori poltetaan voimalaitoksessa tai myydään muualle energiantuotantoon. Jätevedenpuhdistamon lietettä pyritään mahdollisuuksien mukaan käyttämään hyväksi tehtaan jätehuoltoalueiden maisemoinnissa. Kemihierretehtaan ja sen tukiprosessien energiankäyttö ja sen tehokkuus ovat säilyneet pääpiirteittäin ennallaan. M-real Oyj ja Oy Metsä-Botnia Ab ovat kuitenkin pyrkineet jatkuvasti parantamaan energiankäytön tehokkuutta energiaselvitysten ja niiden johdosta suoritettujen investointien tai toimintamuutosten kautta. Esimerkiksi kemihierretehtaalla on rejektijauhatuksen teräkehityksellä saavutettu 14 000 MWh:n vuotuinen energiansäästö ja jauhimien tyhjäkäynnin minimoinnilla 25 MWh:n vuotuinen säästö. M-real Oyj on allekirjoittanut Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n päivitetyn energiatehokkuussopimuksen 12.12.2007 ja sitoutunut noudattamaan Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaa. Tehtaalla on otettu käyttöön syyskuussa 2008 energiatehokkuusjärjestelmä, joka on integroitu osaksi tehtaan sertifioitua ympäristöjärjestelmää. 20

21 Ympäristöjärjestelmät Tehtaalla on käytössä ISO 14001 -standardin mukainen sertifioitu ympäristöjärjestelmä. Sertifikaatti on myönnetty 21.12.2006 ja sen viimeisin ulkoinen auditointi on suoritettu 21.12.2009. M-real Oyj:n vastuulle siirtyneet toiminnot tullaan sisällyttämään kemihierretehtaan ympäristöjärjestelmään. Toiminnan aloittamisajankohta Kemihierretehtaan toiminta ja aputoiminnot ovat olemassa olevia toimintoja. Yhdyskuntajätevesien ja teollisuusjätevesien yhteiskäsittelyä on tarkoitus laajentaa vaiheittain vuosina 2010 2015. LAITOKSEN PÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan Sellutehtaan toiminnan päätymisen jälkeen Kaskisten tehdasalueen aiheuttama kuormitus ympäristöön on pienentynyt kaikilta osiltaan. Sellutehtaan toiminnan päättymisen jälkeen tehdasalueen kokonaispäästöt ilmaan ovat vähentyneet merkittävästi. Päästöjä ilmaan aiheutuu jatkossa voimalaitoksen, kemihierretehtaan sekä osana kemihierretehdasta toimivan Alrec-laitoksen toiminnasta. Voimalaitoksella päästöjä syntyy sekä leijukerroskattilan että öljykattilan toiminnasta. Kemihierretehtaan päästöt ilmaan ovat peräisin nestekaasulla toimivasta massan kuivauksesta (hiukkaset, NO x, CO 2 ), jauhimien höyryn pesurista (hiukkaset) sekä Alreclaitoksen polttoprosessista (hiukkaset, NO x ja CO 2 ). Kaskisten tehdasalueen tehtaiden yhteenlasketut päästöt vuosina 2005 2008 on esitetty seuraavassa taulukossa. 2005 2006 2007 2008 SO 2, tonnia 425 398 160 276 TRS, tonnia S 28 135 72 48 Hiukkaset, tonnia 222 326 218 223 NO x, tonnia NO 2 :na 882 1 119 1 078 1 503 M-real Oyj:n kemihierretehtaan ja Alrec-laitoksen päästöt ilmaan vuosina 2006 2008 sekä arvio päästöistä ilmaan vuodesta 2009 alkaen on esitetty seuraavassa taulukossa. 2006 2007 2008 Ennuste 2009 alkaen SO 2, tonnia - - - - Hiukkaset, tonnia 16,2 12 3,1 6 NO x, tonnia NO 2 :na 2,9 2,7 5,3 185

Vuodesta 2009 alkaen päästöjen arvioidaan jakautuvan päästölähteittäin seuraavan taulukon mukaisesti. Kuorikattilkattiltehdalaitos Öljy- Kemihierre- Alrec- Yhteensä SO 2, tonnia 50 6 0 0 56 Hiukkaset, tonnia 25 0,5 3 3 31,5 NO x, tonnia NO 2 :na 115 3 5 180 303 Voimalaitoksen päästöarviot vuodesta 2009 eteenpäin perustuvat vuoden 2010 käyttötietoihin ja oletukseen, jonka mukaan kuorikattilan käyttöaika olisi noin 8 000 tuntia vuodessa ja öljykattilan käyttöaika noin 850 tuntia vuodessa. Kemihierretehtaan päästöarvio perustuu toteutumaan vuosina 2006 2008 ja Alrec-laitoksen päästöarvio savukaasujen pussisuotimen takuuarvoon ja laitoksen koekäytön aikana keväällä 2009 mitattuihin NO X - päästöihin. Tehtaan kokonaispäästöt vähentyvät rikkidioksidin osalta noin neljäsosaan, hiukkaspäästöt kymmenesosaan ja typenoksidipäästöt alle neljäsosaan sellutehtaan toiminnan aikaisesta päästötasosta. Voimalaitoksen hiukkas- ja typenoksidipäästöt alenevat noin viidesosaan ja rikkidioksidipäästöt noin kolmasosaan aikaisemmasta. Päästöjen vähentäminen Kemihierretehtaan ja Alrec-laitoksen päästöjen vähentämistekniikoissa ei ole tapahtunut muutoksia. Voimalaitoksen kuorikattilassa käytetään leijukerrostekniikkaa, joka tehostaa palamistapahtumaa ja alentaa typenoksidipäästöjä. Kattilan savukaasut puhdistetaan kahdella sähkösuotimella, jotka on uusittu vuonna 2008. Savukaasujen hiukkaspitoisuus puhdistuksen jälkeen on erittäin alhainen, tyypillisesti luokkaa alle 30 mg/m 3 n. Käytetyistä polttoaineista johtuen rikinpoisto savukaasuista ei ole tarpeen. Savukaasujen ominaisuuksien ei odoteta olennaisesti muuttuvan vuonna 2009 toteutettujen kattilan pienennystoimenpiteiden seurauksena. Kattilan käynnistys- ja varapolttoaineena käytetään vähärikkistä raskasta polttoöljyä. Öljykattilassa käytetään vähärikkistä raskasta polttoöljyä. Kattilassa ei ole varsinaista savukaasun puhdistuslaitteistoa. Kuitupäästöjä hallitaan tehokkailla vesipesureilla. Massan kuivauksen poistokaasut johdetaan vesipesuriin kuitujen ottamiseksi talteen ja palauttamiseksi takaisin prosessiin. Lisäksi laitoksella on höyrynpesuri, jonne johdetaan jauhimilta muodostuva höyry käynnistys-, pysäytys- ja häiriötilanteissa. Käytännössä kuitupäästöjä hallitaan ja tarkkaillaan huolehtimalla höyryn- ja kuivausilman pesurien toiminnasta ja kuivauslinjan kanavistojen puhtaudesta. Päästömittaukset Kemihierretehtaan toiminnasta aiheutuvia päästöjä on mitattu vuodesta 2006 saakka. Viimeisimmissä, vuonna 2010 suoritetuissa mittauksissa 22

(Nab Labs Oy, 4.6.2010) massan kuivausilman pesurin poistokaasun NO x - pitoisuus oli 0,6 mg NO 2 /m 3 (n) ja NOx-päästö 0,6 kg/h sekä hiukkaspitoisuus < 1 mg /m 3 (n) ja hiukkaspäästö < 1,1 kg/h. Höyrynpesurin poistokaasun hiukkaspitoisuus oli 3 mg /m 3 (n) ja päästö 0,02 kg/h. Haihdutuskonsentraatin Alrec-talteenottolaitos on otettu käyttöön elokuussa 2009, ja laitoksen koekäyttö on edelleen meneillään. Tietoja laitoksen päästöistä on pystytty hieman tarkentamaan alustavista arvioista Onlinemittausten avulla. Viimeisimmissä kertamittauksissa (Nab Labs Oy, 4.6.2010) Alrec-laitoksen savukaasujen hiilimonoksidipitoisuus oli 20 mg CO/m 3 (n), 6 % O 2, rikkidioksidipitoisuus 11 mg SO 2 /m 3 (n), 6 % O 2, haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuus 2 mg S/m 3 (n), 6 % O 2, typenoksidipitoisuus 894 mg NO 2 /m 3 (n), 6 % O 2 ja hiukkaspitoisuus 8 mg/m 3 (n), 6 %. Mittauksen yhteydessä mitattiin savukaasun raskasmetallipitoisuudet sekä hiukkas- että kaasufaasista. Määritysrajat ylittävät pitoisuudet saatiin kadmiumpitoisuudelle (0,03 µg Cd/m 3 (n), 6 % O 2 ), kromipitoisuudelle (8,0 µg Cr/m 3 (n), 6 % O 2 ), kuparipitoisuudelle (1,5 µg Cu/m 3 (n), 6 % O 2 ), lyijypitoisuudelle (0,2 µg Pb/m 3 (n), 6 % O 2 ) ja sinkkipitoisuudelle (4,5 µg Zn/m 3 (n), 6 % O 2 ). Elohopea-, arseeni- ja nikkelipitoisuudet olivat alle mittausmenetelmän määritysrajan. Kuorikattilan savukaasun rikkidioksidin keskimääräiset pitoisuudet vuositasolla ovat vuosina 2005 2008 vaihdelleet välillä 31 287 mg SO 2 /m 3 (n), typenoksidipitoisuudet välillä 199 315 mg NO 2 /m 3 (n) ja hiukkaspitoisuudet välillä 34 75 mg/m 3 (n). Kuorikattilan muutoksen jälkeen vuonna 2010 savukaasujen NO x -pitoisuuden kuukausikeskiarvot ovat olleet välillä 59,6 304,1 mg NO 2 /m 3 (n), 6 % O 2, rikkidioksidipitoisuudet välillä 0,0 122,7 mg SO 2 /m 3 (n), 6 % O 2 ja hiukkaspitoisuudet välillä 26,9 36,2 mg/m 3 (n), 6 % O 2. Kuorikattilan jatkuvatoimisten päästömittauslaitteiden laajat vertailumittaukset (QAL2) on toteutettu 29 31.3.2010 (Nab Labs Oy). Öljykattilan päästöt on mitattu vuonna 2007 (Varakattilan päästömittaukset 26.6.2007, Nab Labs Oy). Kattilan NO X -päästö oli 855 mg NO 2 /m 3 (n), hiukkaspitoisuus 79 mg/m 3 (n) ja hiilimonoksidipäästö 15 mg CO/m 3 (n), kaikki kuivassa kaasussa redusoituina 3 % happipitoisuuteen. Viimeisimmät mittaukset on toteutettu 20.9.2010. Öljykattilan typenoksidipitoisuus vaihteli tällöin välillä 548 588 mg NO 2 / m 3 (n), rikkidioksidipitoisuus välillä 1 510 1 540 mg SO 2 /m 3 (n) ja hiukkaspitoisuus välillä 126 127 mg/m 3 (n), kaikki kuivassa kaasussa redusoituna 3 % happipitoisuuteen. Piipunkorkeudet Päästölähteiden piipunkorkeudet maan pinnasta mitattuina ovat: 23 Kuorikattila, 96 metriä Öljykattila, 25 metriä Alrec-laitos, 40 metriä Kemihierretehtaan kuivausilman pesuri 46 metriä Kemihierretehtaan höyrynpesuri 41 metriä

24 Hakija on esittänyt kuorikattilaa koskevat lupaehdot asetettaviksi vastaavalla tavalla ja samantasoisina kuin ympäristölupapäätöksessä nro 23/2007/1, 13.6.2007. Hakija on myös esittänyt, että ympäristölupapäätöksessä nro 23/2007/1 (13.6.2007) öljykattilaa koskevissa lupamääräyksissä asetettua määräaikaa päästöraja-arvojen (NO x 600 mg/m 3 (n) ja hiukkaset 100 mg/m 3 (n)) saavuttamiseksi jatketaan kahdella vuodella niin, että raja-arvot olisi saavutettava 1.1.2012 alkaen. Vaihtoehtoisesti kattilan NO x -päästöraja-arvoa tulisi väljentää tasolle 900 mg/m 3 (n). Toiminnanharjoittaja on laatinut öljykattilan NO x -päästöjen alentamista koskevan selvityksen (Oilon Oy, 22.2.2010). Selvityksessä tutkittiin NO x - päästön alentamista erilaisten suuttimien ja primääriputkien avulla. Parhaimmaksi todetussa suutin-primääriputki vaihtoehdossa NO x -päästön BAT-yläraja 670 mg/m 3 (n) alittui korkeinta öljykuormaa lukuun ottamatta. Öljykattilaa ajetaan kuitenkin yleensä noin 70 %:n kuormalla maksimiöljykuormasta, joten NO x :n BAT-ylärajan ei pitäisi ylittyä normaaliajolla. Selvityksessä on esitetty suositukset tarvittavista toimenpiteistä NO x -päästöjen minimoimiseksi. Tarvittava lisäinvestointi on noin 10 000 euroa. Johtopäätöksenä todetaan, että öljykattilan NO x -päästöjen alentaminen BATylärajan tasolle on mahdollista kohtuullisin kustannuksin. Öljykattilan polttoaineteho on noussut aiemmasta 15 MW:sta tasolle 19 MW vuonna 2005 toteutetun polttimen uusinnan seurauksena. Polttoainetehon täsmentymisen ja lainsäädännön muuttumisen vuoksi (polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista annettu valtioneuvoston asetus (445/2010)) hakija on täsmentänyt esitystä kattilaa koskevista lupamääräyksistä. Viimeisimpien päästömittausten tulokset osoittavat, että kattilan päästöt alittavat asetuksessa 445/2010 1.1.2018 alkaen määrätyt päästörajat varakattilana toimivalle 19 MW:n raskasöljykattilalle (hiukkaset 140 mg/m 3 (n), NO x 600 mg NO 2 /m 3 (n), SO 2 1 750 mg SO 2 /m 3 (n)). Lupamääräysten asettamisessa tulisi ottaa huomioon kattilan käyttö vara- ja huippukattilana, joille on asetuksessa oma raja-arvo hiukkaspäästöille (140 mg/m 3 (n)). Lisäksi kattilan SO 2 -päästöjen osalta tulisi ottaa huomioon 1.1.2018 saakka ulottuva siirtymäaika, joka sallii SO 2 -päästöksi enintään 1 750 mg/m 3 (n). Tätä alhaisempi raja-arvo rikkidioksidipäästöille on saavutettavissa tässä kattilassa vain siirtymällä kevyen polttoöljyn käyttöön. Tällä hetkellä käytössä on matalarikkinen raskas polttoöljy, jonka rikkipitoisuus on alle 1 %. Kevyen polttoöljyn käyttöön siirtyminen pienessä varakattilassa ei ole teknistaloudellisesti perusteltuna, koska se vaatisi kokonaan uuden, rinnakkaisen öljynsyöttöjärjestelmän rakentamisen öljykattilalle. Investoinnin suuruus ja erillisen linjan huolto- ja ylläpitotarve olisi kohtuuton kattilan vuosittaiseen käyttömäärään nähden. Lisäkustannuksia aiheuttaisi myös kevyen polttoöljyn korkeampi hinta.

Polttoaineteholtaan 19 MW:n kattilan piipun vähimmäiskorkeus on asetuksen mukaan 40 metriä. Piipun tulisi samalla olla vähintään 2,5 kertaa lähimmän tuotantorakennuksen tai muun esteen korkuinen. Piipun korkeuteen ja muihin ominaisuuksiin liittyy myös muita reunaehtoja. Öljykattilan piipun korkeus on tällä hetkellä 25 metriä. Kattilan välittömässä läheisyydessä sijaitsee vähintään 25 metriä korkeita voimalaitoksen ja sellutehtaan rakennuksia. Öljykattilan piipun korkeuden tulisi siten olla mahdollisesti jopa luokkaa 65 70 metriä. Olemassa olevan varakäytössä olevan pienen öljykattilan piipun pidentäminen asetuksen vaatimusten mukaiseksi on erittäin kallis ja työläs operaatio, joka edellyttää todennäköisesti piipun perustusten valamista uudelleen ja kattilan ympäristön rakennusten osittaista purkamista. Vaadittavat toimenpiteet eivät olisi missään suhteessa kattilan kokoon, sijaintiin, päästövaikutuksiin ja vuotuiseen käyttöaikaan. Lisäksi on otettava huomioon Kaskisten tehdasalueen tulevaisuuden energiaratkaisut ja niiden mahdollisesti mukanaan tuomat muutokset voimantuotantoon. Ympäristöluvassa tulisi sallia asetuksen enimmäissiirtymäaika uusien vaatimusten soveltamiseen. Siirtymäaika antaa mahdollisuuden tehdä kustannustehokkaita ja järkeviä kokonaisratkaisuja energiantuotannon järjestämiseen pitkällä aikavälillä. Tehtaan yhteydessä toimii prosessivesien haihdutuskonsentraatin talteenottolaitos Alrec, jonka rakentamisen johdosta kemihierretehtaan ympäristölupaa on muutettu päätöksellä nro 35/2008/1, 24.6.2008. Ympäristöluvassa on asetettu Alrec-laitoksen NO x -päästöille tavoitearvoksi 900 mg/m 3 (n). Toiminnanharjoittaja on lisäksi velvoitettu toimittamaan lupaviranomaiselle hakemus typenoksidien raja-arvon asettamiseksi 12 kuukauden kuluttua laitoksen käyttöönotosta, kuitenkin viimeistään 31.12.2010. Alrec-laitos on käynnistynyt elokuussa 2009. Laitos on täyden mittakaavan pilot-laitteisto ja ainoa laatuaan maailmassa. Laitoksen käyttöön on liittynyt runsaasti erilaisia ongelmia laitteiden yleiseen toimivuuteen, kestoon, materiaalivalintoihin, ohjausjärjestelmään ja erilaisiin prosessiin kertyvien saostumien hallintaan liittyen. Ongelmat ovat tyypillisiä ja osin myös odotettuja täysin uutta teknologiaa hyödyntävälle laitokselle, jota kokeillaan ensimmäistä kerta tuotantomittakaavassa. Käyttöön liittyvistä ongelmista johtuen laitoksessa on jouduttu käyttämään runsaasti nestekaasua tukipolttoaineena haihdutuskonsentraatin kanssa ja sen sijasta. Toistaiseksi on epäselvää, missä lämpötilassa haihdutuskonsentraattia on poltettava, jotta saavutetaan hyvä palamistulos. Polttolämpötilalla on merkittävä vaikutus laitoksen NO x -päästöihin. Pelkkää konsentraatin polttoa on päästy kokeilemaan vasta lyhyissä jaksoissa, eikä polttoolosuhteiden optimointi päästöjen osalta ole ollut mahdollista. Erilaisten polttoaineiden käyttö ja poltto-olosuhteissa tapahtuneet muutokset ovat aiheuttaneet melko voimakasta vaihtelua laitoksen NO x - päästöissä. Jatkuvien mittausten perusteella laitoksen NO x -päästö on vaihdellut pääasiassa välillä 500 1 500 mg/m 3 (n). Jatkuvien mittausten tiedoista lasketut kuukausikeskiarvot ovat vaihdelleet välillä 384 953 25

mg/m 3 (n). Savukaasuista tehdyssä erillisessä päästömittauksessa (31.3.2009) saatu tavoitearvoon verrattava tulos on 894 mg/m 3 (n), O 2 6 %. Edellä esitetyistä seikoista johtuen hakija ei näe mahdolliseksi jättää hakemusta Alrec-laitoksen poistokaasun typenoksidien pitoisuusraja-arvon asettamiseksi määräaikaan 31.12.2010 mennessä. Laitoksen toiminta ja päästöt eivät ole vielä vakiintuneet sellaiseksi, että hakijalla olisi syntynyt riittävä kuva laitoksen suorituskyvystä ja päästöjen hallinnasta, eikä perusteltua esitystä luparajan tasosta ole toistaiseksi mahdollista tehdä. Hakija esittää siten kahden vuoden jatkoaikaa raja-arvoa koskevan hakemuksen jättämiselle siten, että hakemus olisi jätettävä viimeistään 31.12.2012. Jätevedet, jäähdytysvedet sekä päästöt vesiin ja viemäriin Jätevesien käsittely ja johtaminen Tehdasalueella syntyvät jätevedet johdetaan käsiteltäväksi tehtaan omalle aktiivilietemenetelmään perustuvalle biologiselle jätevedenpuhdistamolle. Puhdistamo on otettu käyttöön vuonna 1996, ja se on siirtynyt 1.7.2009 alkaen M-real Oyj:n omistukseen ja käyttövastuulle. Tehtaalla muodostuu jatkossa jätevesiä pääasiassa kemihierretehtaan ja kuorimon toiminnasta. Lisäksi voimalaitoksella, vesilaitoksella, lietteen käsittelyssä (kompostointi ja geotuubit) ja Oy Metsä-Botnia Ab:n omistamalla tehdaskaatopaikalla muodostuu vähäisiä määriä likaantuneita vesiä. Puhdistamolla käsitellään myös Kaskisten kaupungin jätevedet. Jätevedenpuhdistamon kautta kulkeutuvat päästöt johdetaan mereen tehdasalueen eteläpuolella sijaitsevaan Tallvarpenin lahteen. Puhdistamoprosessi Jätevedenpuhdistamoon kuuluu kuituselkeytin (esiselkeytin) kiintoaineen poistamiseksi, aktiivilietelaitos orgaanisen kuorman poistamiseksi ja jälkiselkeytin biolietteen erottamiseksi puhdistetusta vedestä. Kemihierretehtaalta ja kuorimolta tuleva kiintoainepitoinen jätevesi johdetaan ensin välpälle ja siitä edelleen kuituselkeyttimelle. Selkeyttimen tilavuus on 12 000 m 3 ja läpimitta 60 metriä. Osa tehdasalueen jätevesistä voidaan ohjata myös sellaisenaan biologiselle puhdistamolle, esimerkiksi voimalaitoksen ja vesiaseman jätevedet. Jätevesi neutraloidaan ennen kuituselkeytintä annostelemalla jäteveteen joko natriumhydroksidia tai rikkihappoa. Neutraloinnin kemikaalit syötetään jäteveteen nykyisen vesilaitoksen tiloista. Kuituselkeyttimessä laskeuttamalla jätevedestä erotettu kiintoaine pumpataan lietteenkäsittelyyn. Selkeytetty jätevesi johdetaan osittain katettua jätevesikanaalia pitkin vanhaan neutralointialtaaseen ja siitä edelleen jakokaivon ja tasausaltaan ohitusputken kautta ilmastusaltaaseen. Esikäsitellyt yhdyskuntajätevedet johdetaan puhdistusprosessiin tässä vaiheessa. Lisäravinteiden annostelu suoritetaan jakokaivoon vanhalle neutralointiasemalle sijoitetuista säiliöis- 26

tä. Puhdistamon tasausallas on poistettu käytöstä jäteveden jäähtymisen ja ei-toivotun biologisen toiminnan välttämiseksi. Ennen ilmastusallasta jätevesi on periaatteessa mahdollista ohjata jäähdytystorneihin, mutta uudessa kuormitustilanteessa niiden käyttö on tarpeetonta ja tornit on poistettu käytöstä. Mikäli tehdasalueelta tulee puhdistamolle määrältään tai laadultaan tavallisuudesta selvästi poikkeavia jätevesiä, ne voidaan ohjata vanhan neutralointiaseman jälkeen puhdistamon 30 000 m 3 varoaltaaseen. Varoaltaasta jätevedet voidaan ohjata hallitusti pienenä virtana jätevedenpuhdistamolle tai toimittaa muuhun asianmukaiseen käsittelyyn. Puhdistamon ilmastusaltaan tilavuus on 80 000 m 3 ja vesisyvyys 9,3 metriä. Altaan alkupäähän on erotettu 10 000 m 3 :n tilavuinen selektoriosa, jossa on tehostettu ilmastus. Palautusliete tai osa palautuslietteestä voidaan ohjata tulokourun luukuilla myös selektoriosan ohi. Ilmastusaltaassa kasvatettavan aktiivilietteen toiminnan tuloksena jäteveden liuennut orgaaninen aines hajoaa. Lopputuloksena muodostuu hiilidioksidia, vettä ja uutta biomassaa. Ilmastusilma tuotetaan kolmella turbokompressorilla, joiden tuotto on 8 000 18 000 m 3 ilmaa tunnissa. Ilmastusilma johdetaan EDIhienokuplailmastinputkiin, joita on altaassa 2 476 kappaletta asennettuna 50:een ilmastinelementtiin. Kukin elementti on nostettavissa erikseen altaasta huoltoa varten. Ilmastusaltaasta jätevesi jaetaan kahteen jälkiselkeytysaltaaseen (kumpikin 10 000 m 3, läpimitta 57 metriä), jossa aktiivilietteen biomassa erotetaan puhdistetusta jätevedestä laskeuttamalla. Altaan pohjalle laskeutunut liete poistetaan imukaapimien avulla selkeyttimien keskiössä olevaan lietteenkeräilysäiliöön ja edelleen palautuslietteen imualtaaseen, josta se nostetaan ruuvipumpulla takaisin ilmastusaltaaseen. Osa lietteestä poistetaan järjestelmästä ylijäämälietteenä. Jälkiselkeytyksen kirkaste eli puhdistettu jätevesi poistuu selkeyttimien kehällä olevien keräilykourujen kautta avokanaalin, jonka kautta jätevesi johdetaan mereen. Puhdistamon mitoitusparametrit on esitetty seuraavassa taulukossa. Keskikuormitus (kuukausi) Maksimikuormitus (vuorokausi) Takuuarvot puhdistetulle jätevedelle Virtaama 65 000 m 3 70 000 m 3 Kiintoaine 4 t/d 6 t/d < 2 t/d BOD 7 30 t/d 35 t/d < 2 t/d COD Cr 80 t/d 80 t/d < 30 t/d Kokonaisfosfori 90 kg/d 100 kg/d < 40 kg/d Kokonaistyppi - 700 kg/d < 230 kg/d Puhdistamoon tehdyt muutokset Sellutehtaan toiminnan päätyttyä jätevedenpuhdistamolle johdettava kuormitus ja erityisesti jätevesivirtaama on vähentynyt olennaisesti. Alen- 27

tunut jätevesivirtaama ja jäteveden lämpötila aiheuttavat jäätymisongelmia ja heikentävät puhdistusprosessin toimivuutta talvikuukausina. Ongelmien ehkäisemiseksi jäteveden puhdistusprosessiin ja ohjaukseen on tehty muutoksia. Muutoksien seurauksena puhdistamon kapasiteetti orgaanisen aineen käsittelytehon osalta on laskenut noin puoleen (60 80 t/d) aikaisemmasta. Hydraulinen kapasiteetti sen sijaan on säilynyt ennallaan. Suurin osa seuraavista muutostöistä on toteutettu tuotantoseisokin aikana kesällä 2009. Tasausaltaan ohitus putkella, mikä on välttämätöntä jäteveden jäähtymisen ja pitkän viipymän ehkäisemiseksi. Kaskisten kaupungin jätevesiputki on yhdistetty ohitusputkeen ja tasausaltaan pitämiseksi kuivana on rakennettu suodosvesipumppaamo. Jätevesi neutraloidaan lipeällä ja rikkihapolla ennen esiselkeytystä kemikaaliasemalla. Aikaisempi kalkkineutralointi ei olisi ollut toimiva ratkaisu tilanteessa, jossa tasausallas ohitetaan (reaktioviive, säädettävyys). Neutralointi lipeällä parantaa säädettävyyttä ja on luotettava. Typpiravinteen annostelussa aiemmin käytetty ureaannostelu on korvattu ammoniakkivedellä. Annostelupaikka on siirretty sellutehtaalta ennen tasausaltaan ohitusputkea olevaan kaivoon. Muutoksella on saavutettu ureaa parempi annostelun säädettävyys ja luotettavuus Ilmastusaltaan modifiointi, jossa osa ilmastimista on alentuneen kuormituksen ja hapentarpeen takia poistettu käytöstä. Ilmastuksen teho pidetään kuitenkin verrattain korkealla varmistamaan riittävä sekoittuminen ilmastusaltaassa. Teknisten muutostöiden lisäksi puhdistamolla olevat jäähdytystornit on ohitettu jäteveden jäähdytystarpeen poistuttua. Ilmastusaltaan lietepitoisuus on laskettu alentunutta kuormitusta vastaavasti tasolle 2 3 g/l. Jätevesien käsittelyyn liittyvä kuituselkeytin, kemihierretehtaan varoallas ja lietteen tiivistin sijaitsevat tehdasalueen keskiosassa. Puhdistamoliete Jätevesien käsittelyssä syntyvä kuituliete pumpataan kuituselkeyttimestä suoraan tehtaan kuorimolle kuivattavaksi. Biologisen puhdistamon ylijäämäliete johdetaan ensin läpimitaltaan 18 metriselle lietteen tiivistimelle, josta se pumpataan lietteenkäsittelyyn kuorimolle. Tiivistämön kirkaste johdetaan takaisin puhdistamolle. Lietejakeet sekoitetaan sekoitussäiliössä ja kuivataan suotonauhapuristimella ja kahdella ruuvipuristimella. Kuivattu liete siirretään joko poltettavaksi kuorikattilaan tai muuhun jatkokäsittelyyn. Käsiteltävät vesimäärät Suunniteltu yhdyskuntajätevesien yhteiskäsittelyn laajentaminen ei edellytä teknisiä muutoksia varsinaisella jätevedenpuhdistamolla. Yhdyskuntajäte- 28

vesille on kuitenkin rakennettava oma esikäsittelyrakennus (välppä ja hiekanerotus) joko tehdasalueelle tai sen lähialueelle. Puhdistamolle johdettavat vesimäärät ovat: Prosessijätevesi, 7 000 14 000 m 3 /d Lietteen jatkokäsittelyn suodosvesi, alle 100 m 3 /d Kaatopaikkavesi, alle 100 m 3 /d Yhdyskuntajätevesi, 700 m 3 /d (nykyinen määrä) Yhdyskuntajätevesi, 2 300 m 3 /d (laajennus 2015) Puhdistamolle johdettava kuormitus Jätevedenpuhdistamolle johdettu kuormitus vuosina 2005 2009 on esitetty seuraavassa taulukossa. 29 2005 2006 2007 2008 2009 Virtaama, m 3 /d 45 480 55 610 56 090 58 440 19 510 Kiintoaine, t/d 7,8 17,4 13,60 11,0 6,5 BOD 7, t/d 25,0 30,1 34,1 27,2 10,1 COD Cr, t/d 56,7 85,5 85,2 85,4 29,7 Kok-P, kg/d ei tietoja 85,2 73,8 70,7 50,1 Kok-N, kg/d ei tietoja 860,6 627,0 730,8 313 Puhdistamolle johdettava tehdasalueen kokonaisjätevesikuormitus on sellutehtaan toiminnan loputtua vähentynyt alle puoleen aikaisemmasta, mutta sellutehtaan soodakattilan toiminnan loppuminen on toisaalta vaikuttanut merkittävästi kemihierretehtaan prosessivesien haihdutuskonsentraatin käsittelymahdollisuuksiin ja jätevesikuormitukseen. Kemihierretehtaan prosessivedet käsitellään prosessivesihaihduttamossa, jonka tuottama haihdutuskonsentraatti poltettiin aiemmin sellutehtaan soodakattilassa. Polton kautta saatiin osa prosessikemikaaleista palautettua hapetettuna viherlipeänä takaisin kemihierretehtaalle. Keväällä 2009 käynnistynyt Alrec-talteenottolaitos pystyy täydellä kapasiteetilla toimiessaan käsittelemään puolet (noin 2,5 t/h kuiva-ainetta) kemihierretehtaan prosessivesien haihdutuskonsentraatista lähes vastaavalla tavalla kuin sellutehtaan soodakattila. Kyseessä on kuitenkin ainoa laatuaan maailmassa oleva koelaitos, jonka toimintavarmuus ja kapasiteetti pitkällä aikavälillä ovat vielä epäselvät. Mikäli kaikki kemihierretehtaan prosessivedet ohjataan prosessivesihaihduttamon kautta, joudutaan vähintään puolet konsentraatista kuljettamaan muualle käsiteltäväksi Alrec-laitoksen toiminnasta riippumatta. Tällä hetkellä konsentraatti kuljetetaan Oy Metsä-Botnia Ab:n Rauman sellutehtaalle käsiteltäväksi. Konsentraatin vastaanotossa ja käsittelyssä osana sellutehtaan kemikaalien talteenottoprosessia on kuitenkin koettu teknisiä ongelmia, ja järjestelmän kapasiteetti ja toimivuus ovat vielä epäselviä. Konsentraatin kuljetus muualla käsiteltäväksi aiheuttaa myös merkittäviä kustannuksia. Edellä mainituista syistä osa kemihierretehtaan konsentraatista on ohjattu kevään 2009 aikana haihduttamon sijasta varoaltaan kautta jätevedenpuhdistamolle. Tämän seurauksena kemihierretehtaan jätevesikuormitus puh-

distamolle on ollut ajoittain yli kaksinkertainen aiempaan tilanteeseen nähden. Ongelmat haihdutuskonsentraatin käsittelyssä tulevat todennäköisesti jatkumaan ainakin ajoittain pitkälle tulevaisuuteen, joten hakija on esittänyt keskimäärin nykyistä merkittävästi korkeampia jätevesikuormitusmääriä kemihierretehtaalta. Arvio jätevedenpuhdistamolle johdettavasta kuormituksesta vuodesta 2009 lähtien on esitetty seuraavassa taulukossa. Kemihierretehdas Kuorimo Kaskisten Muu yhdyskuntajätevesi kaupunki Kuormitus yhteensä Virtaama, m 3 /d 2 500 9 000 4 000 700-7 000 14 000 Kiintoaine, t/d 2,5 3 3 0,4-6 6,5 BOD 7, t/d 8 18 2 0,3-10 20 COD Cr, t/d 15 35 7 0,9-23 43 Kok-P, kg/d 3 15 10 7-20 32 Kok-N, kg/d 50 150 50 40-140 240 Taulukossa kemihierretehtaan kuormituksen vaihteluväli sisältää tilanteet, joissa joko kaikki prosessivedet haihdutetaan (vaihteluvälin pienin kuormitus) tai vain puolet prosessivesistä (vaihteluvälin suurin kuormitus) pystytään käsittelemään haihduttamalla ja konsentraatti hyödyntämään kemikaalien talteenotossa. Kemihierretehtaan toiminnan kannalta olisi edullisinta käsitellä prosessivedet täysimääräisesti haihduttamolla ja palauttaa tätä kautta käytetyt prosessikemikaalit takaisin tuotantoon. Vesikierron avaamisen ja puhdistamolle johdettavan kuormituksen seurauksena myös puhdistamon lietteentuotto ja sen käsittelystä aiheutuvat kustannukset lisääntyvät olennaisesti. Yhdyskuntajäteveden osuus puhdistamolle johdettavasta jätevesivirtaamasta on tällä hetkellä keskimäärin 5 10 %, orgaanisesta kuormituksesta 2 3 % ja ravinnekuormituksesta 15 35 %, kemihierretehtaan kuormituksesta riippuen. M-real Oyj ja Suupohjan alueen kuntien yhteenliittymä (Närpiö, Teuva, Kristiinankaupunki ja Karijoki) ovat tehneet Suupohjan alueen kuntien kanssa aiesopimuksen jätevesien johtamisesta käsiteltäväksi M-real Oyj:n Kaskisten tehtaalle. Suupohjan alueen kuntien yhteenliittymän asukasvastineluvut vuonna 2008 ja arvio vuoden 2030 asukasvastineluvuista on esitetty seuraavassa taulukossa: 30 Avl vuonna 2008 (BOD) Avl vuonna 2030 (BOD) Närpiö 3 150 7 150 Kaskinen 4 150 8 550 Teuva 3 350 3 200 Kristiinankaupunki 7 150 8 850 Yhteensä 17 500 27 750 Yhteiskäsittelyn laajentaminen tapahtuisi vaiheittain vuosina 2010 2015 niin, että vuosina 2009 2011 liitettäisiin Närpiö ja Teuva ja vuosina 2012 2014 Kristiinankaupunki ja Karijoki. Lopputilanteen (2030) mukainen kuormitus jätevedenpuhdistamolle on esitetty seuraavassa taulukossa.

31 Kemihierretehdas Kuorimo Kaskisten Muu yhdys- Yhteensä kaupunki kuntajätevesi Virtaama, m 3 /d 2 500 9 000 4 000 700 2 300 9 500 16 000 Kiintoaine, t/d 2,5 3 3 0,4 1,1 7 7,5 BOD 7, t/d 8 18 2 0,3 1 11 21 COD Cr, t/d 15 35 7 0,9 3 26 46 Kok-P, kg/d 3 15 10 7 29 49 61 Kok-N, kg/d 50 150 50 40 130 270 370 Mikäli yhdyskuntajätevesien käsittelyä Kaskisten puhdistamolla lisätään suunnitellulla tavalla, muodostaa yhdyskuntajätevesi tulevaisuudessa enintään 30 % jätevesivirtaamasta ja 15 % happea kuluttavasta orgaanisesta kuormituksesta. Yhteiskäsittelyn laajentamisen merkittävin vaikutus kohdistuu puhdistamolle johdettavaan ravinnekuormitukseen, jonka arvioidaan kasvavan 4 5-kertaiseksi nykyiseen tilanteeseen verrattuna vuoteen 2015 mennessä. Kasvanutta ravinnekuormitusta pystytään kuitenkin kompensoimaan vähentämällä lisäravinteiden annostelua. Tällöin ravinnepitoisuudet mereen johdettavassa jätevedessä eivät juuri kasva ja ravinnekuormitus mereen kohoaa vain virtaaman kasvun verran. Suupohjan alueen kuntaliittymän kuntien jätevesikuormitus vuonna 2008 oli 2 474 kg COD/d, 979 kg BOD 7 /d, 1 432 kg kiintoainetta/d, 40 kg kokonaisfosforia/d ja 184 kg kokonaistyppeä/d. Virtaama oli 3 181 m 3 /d. Jätevedenpuhdistamo on mitoitettu käsittelemään 65 000 m 3 /d metsäteollisuuden jätevesiä. Sellutehtaan toiminnan päättymisen jälkeen puhdistamolle johdettava jätevesimäärä on ollut vain luokkaa 7 000 14 000 m 3 /d. Puhdistamolla on siten erittäin runsaasti kapasiteettia, joka mahdollistaa muun muassa hakemuksessa esitetyn yhdyskuntajätevesien aikaisempaa laajemman yhteiskäsittelyn. Puhdistamon kuormituksen olennainen pienentyminen kuitenkin vaikuttaa puhdistamon toimintaan huomattavasti, ja on edellyttänyt muutoksia puhdistamon ajotapaan ja teknisiin ratkaisuihin. Yhdyskuntajätevesien käsittelyn vaikutukset syntyvän lietteen laatuun ja määrään Kuntien jätevesien osuus muodostuvasta biolietemäärästä ehdotetaan laskettavaksi puhdistamolle johdettavien COD-kuormitusosuuksien suhteessa. COD on luotettavin mittausmenetelmä kuvaamaan puhdistamolle johdettavaa orgaanista kuormaa, joka on verrannollinen muodostuvan biolietteen määrään. Käytettäessä kemiallisen hapenkulutuksen kokonaismäärää tulee myös jäteveden orgaaninen kiintoaines otetuksi huomioon. Epäorgaanisella kiintoaineella ei kuntajätevesien yhteiskäsittelyn toteutuessa tule olemaan käytännössä merkitystä, sillä jätevesistä tullaan poistamaan kiintoaines (välppäys ja hiekanerotus) ennen jätevesien johtamista M-real Oyj:n puhdistamolle. Käyttäen vuoden 2008 kuntajätevesien CODkuormitustietoja ja M-real Oyj:n tehtaan vuoden 2009 elo-marraskuun kuormitustietoja saadaan kuntajätevesien osuudeksi biolietteestä noin 10 %. Poltettava jätevesiliete sisältää biolietettä noin 40 60 %. Lietteen lop-

puosa on kemihierretehtaalta peräisin olevaa kuitua. Kuntajäteveden osuus poltettavasta jätevesilietteestä on siten noin 5 %. Kuntajätevesien kuormitustarkkailutiedot (2008) perustuvat ennen kiintoaineen erotusta otettuihin tarkkailunäytteisiin. Käytännössä kiintoaines tulee tällöin suurelta osin M-real Oyj:n tehtaalta, joka edelleen vähentää kuntajätevesien osuutta kokonaislietemäärästä. Päästöt mereen Jätevedenpuhdistamolta mereen johdetut päästöt vuosina 2005 2008 on esitetty seuraavassa taulukossa. 32 2005 2006 2007 2008 2009 Virtaama, m 3 /d 44 440 52 240 53 670 58 370 19 512 Kiintoaine, t/d 0,69 1,24 1,19 1,67 0,64 BOD 7, t/d 0,29 0,38 0,4 0,47 0,19 COD Cr, t/d 11,5 15,1 15,9 20,2 6,0 Kok-P, kg/d 13,5 15,1 14,7 22,3 10,6 Kok-N, kg/d 114,3 142,7 141,4 219,2 95,6 Vuonna 2009 puhdistamo on toiminut hyvin myös mitoitusta alhaisemmalla kuormitustasolla. Normaalitilanteessa kemihierretehtaan CODkokonaiskuormitus jätevedenpuhdistamolle on tasolla 15 20 t COD/d. Loka-marraskuussa tehtaan vesikiertoa jouduttiin avaamaan Alrectalteenottolaitoksen käytettävyysongelmien takia, jonka vuoksi jätevesikuormitus oli enimmillään noin 50 t/d. Joulukuun alusta alkoivat ongelmat tehtaan hakkeenpesun rejektipuristimella, jonka vuoksi kiertoa jouduttiin myös avaamaan. COD-päästö mereen on vaihdellut tulevan kuormituksen mukaan, ja on ollut pääsääntöisesti noin 2 6 t COD/d. BOD 7 -päästö mereen on ollut hyvin alhaisella tasolla ollen keskimäärin noin 100 kg/d. Fosforiravinteen lisäystarve on ollut vain ajoittaista. Keskimääräinen fosforipäästö mereen on ollut syksyn 2009 aikana noin 5 kg/d. Typpiravinnetta on annosteltu jatkuvasti aktiivilieteprosessin tarpeen mukaisesti. Typpikuormitus mereen on ollut syksyllä 2009 keskimäärin 57 kg/d. Jätevedenpuhdistamon reduktiot ovat olleet syksyllä lähes poikkeuksetta varsin korkealla tasolla. COD-reduktio on ollut M-real Oyj:n vastuuaikana keskimäärin 86 % ja BOD 7 -reduktio 99 %. Ravinnereduktioissa alkusyksyn matalammat tasot johtuvat pitkän kesäseisokin jälkeisestä ravinteiden vapautumisesta aktiivilietteestä, muutoin ravinnereduktiot ovat olleet hyvällä tasolla (typpireduktio noin 80 % ja fosforireduktio noin 90 %). 1.7.2009 30.9.2010 välisenä aikana reduktiot kuukausikeskiarvoina ovat vaihdelleet seuraavasti: COD Cr 80,87 92,05 %, BOD 7 96,50 99,68 %, kokonaisfosfori 82,03 96,67 % ja kokonaistyppi 20,28 90,23 %. Maksimipäästöt mereen samalla ajanjaksolla kuukausikeskiarvona vuorokautta kohti laskettuna ovat olleet: COD Cr 5,4 t/d, BOD 7 0,54 t/d, kokonaisfosfori 7,7 kg/d ja kokonaistyppi 105,5 kg/d.

33 Arvio tulevista päästöistä mereen Jätevedenpuhdistamolta mereen johdettavat päästöt ovat vuodesta 2009 alkaen olleet selvästi alle puolet sellutehtaan toiminnan aikaisesta kuormitustasosta. Mikäli kemihierretehtaalla on mahdollista hyödyntää prosessivesihaihduttamoa täysimääräisesti, kuormitus laskee tasolle 20 25 % sellutehtaan aikaisesta kuormituksesta. Arvio jätevedenpuhdistamon puhdistustehosta, päästöistä mereen ja jätevesien pitoisuuksista vuodesta 2009 eteenpäin ilman laajennettua yhdyskuntavesien yhteiskäsittelyä on esitetty seuraavassa taulukossa. Pitoisuus Puhdistusteho Päästöt mereen Kiintoaine 25 mg/l > 95 % 0,2 0,35 t/d BOD 7 65 mg/l > 95 % 0,5 0,9 t/d COD Cr, 500 mg/l > 80 % 3,5 7 t/d Kok-P 0,5 mg/l > 80 % 5 9 kg/d Kok-N 5 mg/l > 70 % 35 65 kg/d Arvio jätevedenpuhdistamon puhdistustehosta, päästöistä mereen ja jätevesien pitoisuuksista vuonna 2015, mikäli yhdyskuntajätevesien yhteiskäsittely toteutuu täysimääräisesti ja kemihierretehtaan tuotanto pysyy ennallaan, on esitetty seuraavassa taulukossa. Pitoisuus Puhdistusteho Päästöt mereen Kiintoaine 25 mg/l > 95 % 0,2 0,4 t/d BOD 7 55 60 mg/l > 95 % 0,5 1,0 t/d COD Cr, 450 mg/l > 80 % 4,3 7,5 t/d Kok-P 0,5 mg/l > 85 % 6,5 11 kg/d Kok-N 5 mg/l > 75 % 45 80 kg/d Mereen johdettavat jätevesipäästöt on arvioitu orgaanisen happea kuluttavan aineksen (BOD, COD) osalta puhdistustehon kautta vuoden 2009 alkuvuoden toteutumatietoihin perustuen. Kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet puhdistamolta poistuvassa jätevedessä määräytyvät puhdistamon ohjauksen ja yleisen toimivuuden perusteella. Niiden osalta päästöt mereen on laskettu jäännöspitoisuuksien (fosfori 0,3 mg/l, typpi 3,6 mg/l), puhdistamolta karkaavan kiintoaineen sisältämän ravinnepitoisuuden (fosfori 0,7 %, typpi 5 %) ja jätevesivirtaaman perusteella. Reduktiolaskelmissa ei ole otettu huomioon puhdistamolle annosteltavien lisäravinteiden määrää. Puhdistamolle johdettava ravinnekuormitus kasvaa yhdyskuntajäteveden osuuden lisääntyessä. Vastaavasti puhdistamon lisäravinneannostelua voidaan vähentää, jolloin sisään tulevasta ja poistuvasta jätevedestä laskettu ravinnereduktio paranee. Yhdyskuntajätevesien yhteiskäsittelyn laajentaminen kohottaa mereen johdettavia jätevesipäästöjä 10 30 % kemihierretehtaan kuormitustilanteesta ja parametrista riippuen. Merkittävin vaikutus kohdistuu ravinnepäästöihin, jonka arvioidaan kohoavan jätevesivirtaaman suhteessa noin 30 %.

34 Sellutehtaan toiminnan päättymisen seurauksena jätevesissä ei esiinny enää kloorivalkaisun aiheuttamia halogenoituja orgaanisia yhdisteitä (AOX). Hakija esittää Kaskisten tehdasalueelta mereen johdettavalle jätevedelle asetettavaksi seuraavat päästöraja-arvot kuukausikeskiarvoina: BOD 7 1 500 kg/d COD Cr 15 000 kg/d Kokonaisfosfori 15 kg/d Kokonaistyppi 150 kg/d Arvot perustuvat tällä hetkellä vallitsevaan kuormitustilanteeseen sekä arvioihin puhdistamon toiminnasta ja saavutettavasta puhdistustehosta. Esityksessä on huomioitu myös yhdyskuntajätevesien laajennetun yhteiskäsittelyn aiheuttamat kuormitusmuutokset ja jätevesien johtamisen vaikutukset vesistössä. Luotettavaa kuvaa pitkän aikavälin kuormitustilanteesta on vaikea saada, sillä sellutehtaan alasajosta johtuen pelkän kemihierretehtaan ja kuorimon jätevesiä on johdettu puhdistamolle vain huhtikuun 2009 lopulta lähtien. Hakijan käytettävissä on ollut varsin niukasti tietoa jätevesikuormituksesta, puhdistamon toiminnasta ja saavutettavista puhdistustuloksista. Jätevesien johtamiselle asetettavissa lupamääräyksissä on jätettävä riittävä marginaali poikkeuksellisten tilanteiden tai odotettua heikomman puhdistustehon varalta. Biologisen ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta on otettava huomioon puhdistustehon merkittävä vaikutus mereen johdettavaan kuormitukseen. Jos orgaanisen aineksen (COD) puhdistusteho laskee tasolta 80 % tasolle 70 %, nousee mereen johdettava kuormitus tasolle 13 800 kg/d, mikäli kemihierretehtaan vesikiertoa joudutaan ajamaan avattuna. BOD:n osalta lupaehdon saavuttamiseksi tarvitaan kaikissa olosuhteissa vähintään 92 %:n reduktiota. Ravinteiden kohdalla saattaa virheellinen ravinnetase, yhdyskuntajätevesien vaihteleva kuormitus ja tuotantoseisokkien aiheuttama ravinteiden vapautuminen biolietteestä nostaa mereen purkautuvaa ravinnekuormitusta aika ajoin merkittävästi. Toisaalta riittävä ravinneannostelu jäteveteen on välttämätöntä biologisen puhdistamon toimintahäiriöiden välttämiseksi vaihtelevissa olosuhteissa. Jätevesien johtamiselle asetettavien lupaehtojen olennaisin tarkoitus on varmistaa, ettei jätevesikuormitus aiheuta kohtuuttomia haittavaikutuksia vastaanottavassa vesistössä. Jätevesien vähäisten ja edelleen vähenevien vesistövaikutusten johdosta on selvää, että kemihierretehtaan aiheuttamalle jätevesikuormituksen vuoksi ei ole tarpeellista asettaa aiempaa suhteellisesti tiukempia päästöraja-arvoja.

35 Päästöt maaperään Melu ja tärinä Yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskevien vaatimusten täyttyminen Valtioneuvoston asetus yhdyskuntajätevesistä (888/2006) asettaa tiettyjä minimivaatimuksia erillisenä tai yhteiskäsittelynä suoritettavalle yhdyskuntajätevesien puhdistukselle. Yhteiskäsiteltyjen jätevesien kokonaispuhdistusteho ja jäännöspitoisuudet jätevedessä täyttävät lainsäädännön asettamat vaatimukset yhdyskuntajätevesille, lukuun ottamatta kemiallisen hapenkulutuksen (COD Cr ) jäännöspitoisuutta jätevedessä (toteuma laitoksella 450 mg/l, asetuksen vaatimus 125 mg/l). COD:n osalta on kuitenkin otettava huomioon, että suurin osa jäteveteen jäävästä heikosti hajoavasta orgaanisesta aineksesta on peräisin kemihierretehtaan puuperäisestä jätevedestä. Yhdyskuntajäteveden sisältämä orgaaninen aines on selvästi helpommin hajoavaa ja sen osalta voidaan arvioida puhdistustehon nousevan yli 90 %. Puhdistamattoman yhdyskuntajäteveden COD-pitoisuus on noin 1 300 mg/l. Asetuksen edellyttämä jäännöspitoisuus (125 mg/l) saavutetaan, mikäli orgaanisen aineksen poistoteho on vähintään 91 %. Tämä saavutetaan puhdistamolla vaikeuksitta. Asiassa on lisäksi otettava huomioon yhdyskuntajäteveden mukana tulevien vuotovesien määrä eri vuodenaikoina, mikä laskee jäteveden orgaanisen aineksen pitoisuutta merkittävästi ja helpottaa pitoisuusvaatimuksen täyttymistä. Hakija katsoo, että Kaskisisa toteutettava yhdyskuntajätevesien yhteiskäsittely täyttää sille lainsäädännössä asetetut tehokkuusvaatimukset kaikilta osin. Jäähdytys- ja hulevedet Jätevedenpuhdistamolle johdettavien vesien lisäksi tehdasalueelta johdetaan vesistöön puhtaita jäähdytysvesiä sekä sade- ja hulevesiä. Hulevesiin sisältyy kesäisin pieniä määriä puukentän kasteluvesiä. Jäähdytysvedet sekä sade- ja hulevedet johdetaan tehdasalueen itäpuolella sijaitsevaan Närpesfjärdeniin kahdessa purkupisteessä. Johdettava jäähdytysvesimäärä on 15 000 20 000 m 3 /d. Hule- ja sadevesien määrää ei tunneta. Oy Metsä-Botnia Ab:n tehdasrakennusten kemikaalialueen pihavedet ja tehdasrakennusten kattojen sadevedet kuitenkin johdetaan toistaiseksi jätevedenpuhdistamolle. Kemihierretehtaan, voimalaitoksen ja jätevedenpuhdistamon toiminta eivät aiheuta maaperän pilaantumista tai sen vaaraa. Tehdasalue on merkittävältä osin asvaltoitu ja kemikaalivarastot on varustettu asianmukaisesti varoaltain. Kemihierretehtaan, kuorimon ja voimalaitoksen toiminnasta aiheutuvassa melussa ei tapahdu muutoksia. Sellutehtaan toiminnan lopettaminen on

vähentänyt alueella syntyvää ja lähialueelle kantautuvaa ympäristömelua olennaisesti. Kemihierretehtaan aiheuttamaa ympäristömelua on selvitetty viimeksi vuonna 2005. Selvityksen mukaan laitoksen aiheuttama ympäristömelu on vähäistä, ja se rajoittuu valtaosin tehdasalueelle. Vuonna 2009 käynnistyneen Alrec-laitoksen ei odotettu lisäävän tehtaan aiheuttamaa melua. Kuorimon ja puunkäsittelyn, voimalaitoksen ja jätevedenpuhdistamon aiheuttamaa melua on arvioitu vuonna 2004 laaditussa Oy Metsä-Botnia Ab:n sellutehtaan meluselvityksessä. Selvityksen mukaan sellutehtaan ja sen oheistoimintojen melupäästöt eivät vaikuttaneet merkittävästi lähimpien asuinalueiden melutasoihin. Tehtaan toimintojen aiheuttamat ohjearvotasojen mukaiset meluvyöhykkeet (L Aeq 55 db klo 7 22 ja L Aeq 50 db klo 22 7) sijoittuivat pääosin teollisuusalueen sisäpuolelle. Kuorimon lähiympäristöön muodostui oma pieni 50 db:n vyöhyke. Laajuudeltaan 50 db:n meluvyöhyke oli 0,7 km 2, eikä sille sijoittunut yhtään asuinrakennusta. Selvityksen perusteella ja ottaen huomioon sellutehtaan toiminnan päättymisen, kemihierretehtaan, kuorimon, voimalaitoksen ja jätevedenpuhdistamon toiminta eivät todennäköisesti aiheuta merkittävää melun leviämistä lähiympäristöön. Voimassa olevassa ympäristöluvassa hakija on määrätty päivittämään ympäristömelua koskevat selvitykset 31.12.2010 mennessä sekä riskienhallintasuunnitelma Alrec-laitoksen osalta 31.10.2010 mennessä. Hakija katsoo, että asetetut aikataulut ovat riittäviä myös kuorimon, voimalaitoksen ja jätevedenpuhdistamon toimintojen sisällyttämiseksi vaadittuihin selvityksiin. Alrec-laitoksessa muodostuvan tuhkan aiheuttamien tukkeutumisongelmien ratkaisemiseksi laitokselle asennettiin ultraääninuohoimia kolmeen eri prosessivaiheeseen Alrec-laitokselle ei asenneta enää uusia ultraääninuohoimia ja kaikki ääninuohoimet on poistettu käytöstä. Alreclaitoksesta aiheutuva melu tullaan kuitenkin selvittämään vuonna 2010 laadittavan meluselvityksen yhteydessä. Jätteet sekä niiden käsittely ja hyödyntäminen Kemihierretehtaalla, Alrec-laitoksella, kuorimolla, voimalaitoksella, jätevedenpuhdistamolla ja vesilaitoksella syntyvien jätteiden laatu ei ole olennaisesti muuttunut. Myös jätteiden keräys, kuljetus, hyödyntäminen ja loppusijoitus ovat säilyneet pääosin ennallaan. Uudesta tilanteesta johtuen jätemääristä ei ole toistaiseksi olemassa täsmällistä tietoa. Seuraavassa taulukossa on esitetty kemihierretehtaan toiminnoissa syntyvät jätteet, arvio jätteiden määrästä vuodesta 2009 alkaen sekä jätteiden ominaisuudet. 36

37 Jäte Jätenimikkeen Syntypaikka tunnusnumero Pysyvät jätteet Määrä, t/a Sijoituspaikka Pohjatuhka 10 01 24 Voimalaitos 1 875 Kaatopaikka Tavanomaiset jätteet Kuori 03 03 01 Kuorimo 193 900 Hyötykäyttö Puunkäsittelyn rejekti ja 03 03 01 Kuorimo ja puukenttä 400 Kaatopaikka puuroskat Sekaliete (kuituliete ja 03 03 11 Kuituselkeytin, 30 000 Hyötykäyttö bioliete) jätevedenpuhdistamo Välppäjäte 03 03 99 Raakaveden 50 Kaatopaikka otto, jätevedenpuhdistamo Prosessilietteet 03 03 99 Kanaalien puhdistus, 500 Kaatopaikka häiriötilan- teet Lentotuhka 10 01 03 Voimalaitos 2 000 Kaatopaikka Karbonaattisakka 03 03 02 Alrec-laitos 260 Kaatopaikka Hylkykuitu 03 03 01 BCTMP tuotanto 167 Hyötykäyttö Hakkeenpesun rejekti 03 03 99 BCTMP tuotanto 1 430 Hyötykäyttö Käärepaperi 20 01 01 BCTMP tuotanto 15 Hyötykäyttö Jätepuu 17 02 01 Kunnossapito 30 Hyötykäyttö Kaatopaikkajäte 20 03 01 Siivous, kunnossapito 10 Kaatopaikka Energiajäte 15 01 02 Siivous, kunnossapito 20 Hyötykäyttö Paperi ja pahvi 20 01 01 Toimisto 1 Hyötykäyttö Metalli 17 04 07 Kunnossapito 20 Hyötykäyttö Biojäte 20 01 08 Taukotilat 0,5 Kaatopaikka Ongelmajätteet Öljytuhka 10 01 04 Voimalaitos 200 Ongelmajätelaitos Voiteluöljyt 13 02 03 Kunnossapito 20 Ongelmajätelaitos Kiinteä öljyjäte 20 03 01 Kunnossapito 10 Ongelmajätelaitos Paristot ja akut 20 01 20 Kunnossapito 0,1 Ongelmajätelaitos Loisteputket 20 01 21 Kunnossapito 0,1 Ongelmajätelaitos Maalit, liimat, lakat 08 01 11 Kunnossapito 0,1 Ongelmajätelaitos Aerosolipullot 16 05 04 Kunnossapito 0,02 Ongelmajätelaitos Sähkö- ja elektroniikkaromu 16 02 14 Kunnossapito 0,1 Ongelmajätelaitos Laboratoriojäte 22 06 95 Laboratorio 0,1 Ongelmajätelaitos Öljynerotuskaivojen lietteet 13 05 07 Kunnossapito 2 Ongelmajätelaitos Puunkäsittelyssä muodostuva kuori poltetaan kuorikattilassa energian talteenottamiseksi tai myydään muualla hyödynnettäväksi. Puukentän alueen kaivoista ja kuorimon kiertovesikaivosta poistettava hiekka ja puurejekti viedään tehdaskaatopaikalle, jossa sitä hyödynnetään maisemoinnissa. Massanvalmistusprosessissa muodostuva puujäte ja kuiturejektit pyritään ensisijaisesti hyödyntämään prosessin raaka-aineena. Ellei tämä ole mahdollista, ne poltetaan kuorikattilassa, myydään tai läjitetään Kaskisten tehdaskaatopaikalle. Massanvalmistusprosessissa muodostuva hakkeenpesun rejekti poltetaan kuorikattilassa, myydään tai läjitetään tehdaskaato-

paikalle. Prosessin laatutavoitteista poikkeava kuituhylky myydään raakaaineeksi käytettäväksi esimerkiksi uusiokartongin valmistuksessa. Kuorikattilan lentotuhka toimitetaan hyötykäyttöön lannoitteena ja maarakennusmateriaalina tai läjitetään jätevedenpuhdistamon vanhaan maavaraiseen altaaseen tai tehdaskaatopaikalle. Raakavedenottamoilta ja jätevedenpuhdistamolta syntyvä välppäjäte (kalat, vesikasvillisuus ja roskat) sijoitetaan tehdaskaatopaikalle. Syntyvän jätteen määrä on vähäinen. Alrec-laitoksessa syntyvä karbonaattisakka vastaa koostumukseltaan sellutehtaan viherlipeäsakkaa ja se sijoitetaan Kaskisten tehdaskaatopaikalle. Karbonaattisakan kaatopaikkakelpoisuus on tutkittu (M-real Oyj:n Kaskisten tehtaan karbonaattisakan kaatopaikkakelpoisuus, Envitop Oy, 28.1.2010) Karbonaattisakkanäytteen kaikkien tutkittujen alkuaineiden liukoiset pitoisuudet alittivat pysyvän jätteen kaatopaikalle sijoitettavan jätteen raja-arvot. Karbonaattisakasta liukenevan orgaanisen hiilen (DOC) tutkiminen kaksivaiheisessa ravistelutestissä (SFS EN 12457 2) ei ollut analysointiin liittyvien teknisten ongelmien vuoksi mahdollista. Läpivirtaustestissä DOC alitti tavanomaisen jätteen kaatopaikalle asetetun raja-arvon. Johtopäätöksenä todetaan, että karbonaattisakka soveltuu sijoitettavaksi tavanomaisen jätteen kaatopaikkasijoitukseen. Jätevedenpuhdistuksen yhteydessä syntyvät lietteet kuivataan ja ohjataan jatkokäsittelyyn joko tehdasalueella (kompostointi, geotuubikuivaus) tai kuljetetaan muualle käsiteltäväksi. Osa lietteistä voidaan polttaa voimalaitoksen kuorikattilassa. Toiminnassa muodostuvat hyödynnettävät jätejakeet, ongelmajätteet ja kaatopaikkajäte lajitellaan syntypaikalla. Paperi ja pahvi toimitetaan kierrätykseen ja metallijäte uusioraaka-aineeksi. Muodostuva puujäte toimitetaan polttoon. Biojäte kerätään ja käsitellään paikallisten jätehuoltomääräysten määräämällä tavalla. Ongelmajätteet toimitetaan käsittelijälle, jolla on lupa käsitellä kyseisiä jätteitä. Ongelmajätteet varastoidaan erillisessä lukitussa tilassa. Jätteiden sisäiset siirrot ja kuljetus tehdasalueelta ulos hoidetaan ulkoistetun jätehuoltopalvelun kautta. Ongelmajätteet luovutetaan ongelmajätteiden kuljetusyritykselle toimitettavaksi asianmukaiseen käsittelyyn. Hakija esittää, että ympäristöluvassa sallittaisiin voimalaitoksella syntyvän hyötykäyttökelpoisen arinahiekan ja lentotuhkan hyödyntäminen teollisuusalueella maarakentamisessa. Arinahiekan ja lentotuhkan käsittelyä koskevat lupamääräykset voivat olla Oy Metsä-Botnia Ab:n ympäristöluvan nro 23/2007/1 (13.6.2007) lupamääräyksen 29 mukaiset. Jätevesilietteet Tehtaalla syntyvän jätevesilietteen määrän arvioidaan olevan jatkossa enintään noin 13 t/d kuiva-ainetta eli noin 23 000 31 000 tonnia vuodessa (kuiva-ainepitoisuus 10 20 %). Liete syntyy M-real Oyj:n kemihierretehtaan 38

ja kuorimon jätevesien sekä yhdyskuntajätevesien käsittelystä biologisella jätevedenpuhdistamolla. Lietteestä noin puolet arvioidaan olevan kuituperäistä materiaalia ja puolet biologisesta puhdistusvaiheesta poistettavaa ylijäämälietettä. Kuorikattilan pienentynyt polttoaineteho rajoittaa kattilassa poltettavan jätevesilietteen määrää merkittävästi aiempaa pienemmäksi. Jatkossa arviolta noin 70 % syntyvästä lietteestä voidaan polttaa kuorikattilassa. Osa lietteestä joudutaan siten käsittelemään muilla tavoilla. Kesäkuukausina öljykattilan käytön aikana lietteen käsittely joudutaan joka tapauksessa ratkaisemaan vaihtoehtoisilla tavoilla. Hakijan tekemän teknis-taloudellisten selvityksen mukaan lietteen kompostointi tehdasalueella ja kompostituotteen käyttö lannoitteena tai viherrakentamisessa on toteuttamiskelpoinen tapa hoitaa lietteen käsittely ja loppusijoitus. Lietteen kuivausta on mahdollista tehostaa sijoittamalla kuivaamaton liete geotuubeihin mekaanisen kuivauksen sijaan. Lietteen kuiva-ainepitoisuudella on merkittävä vaikutus lietteen määrään, jatkokäsittelymenetelmien toimivuuteen ja käsittelyn kustannuksiin. Hakija etsii lisäksi jatkuvasti muita, tehdasalueen ulkopuolisia vaihtoehtoja lietteen jatkokäsittelyyn. Hakija esittää, että jätevesilietteen jatkokäsittelyä kompostoimalla tai geotuubikuivauksella koskevat lupamääräykset annetaan vastaavina kuin koetoimintailmoitusta koskevassa päätöksessä nro 30/2009/1, 23.6.2009. Aumakompostointi Kompostoitava puhdistamoliete kuivataan mekaanisesti noin 15 20 %:n kuiva-ainepitoisuuteen ja puretaan joko välivarastokasalle kuorimon viereen tai suoraan välivarastolavalle eteenpäin kuljettavaksi. Kuivattu liete kuljetetaan tiivispohjaiselle kompostointialueelle alkuvaiheessa päivittäin, minkä jälkeen siirtojen aikataulutus säädetään kompostoinnin etenemistä ja käytännön näkökohtia vastaavaksi. Kompostoitava liete kasataan kauhakuormaajan avulla yhdessä tukiaineen kanssa 2 4 metriä korkeiksi ja useita kymmeniä metrejä pitkiksi aumoiksi. Tukiaineena käytetään puun kuorta, haketta, puun sahausjätettä, turvetta tai vastaavaa karkeata orgaanista materiaalia. Tukiaineen laatua, määrää ja sekoituspaikkaa muutetaan tarpeen mukaan parhaan mahdollisen lopputuloksen aikaansaamiseksi. Osa seosaineesta voidaan tarvittaessa seuloa pois valmiista kompostimassasta ja käyttää uudelleen. Kompostiaumaan ei lähtökohtaisesti lisätä mitään ravinteita, hivenaineita tai apukemikaaleja kompostoinnin käynnistämiseksi. Aumat käännetään aktiivisen kompostointivaiheen aikana noin kerran kuukaudessa. Käännöt suoritetaan kauhakuormaajalla siirtämällä auma uuteen paikkaan, käytännössä käännettävän auman viereen. Kääntämisellä turvataan kompostointiprosessin hapellisuus, riittävä sekoittuminen ja koko massan tasainen kompostoituminen. Mikäli kompostin happitilanne, haju tai alhainen lämpötila sitä edellyttävät, kääntöjen määrää voidaan lisätä tai tehostaa aumojen hapensaantia esimerkiksi auman alle sijoitettavien ilma- 39

putkien avulla. Kompostoituminen suoritetaan avoimissa, peittämättömissä aumoissa. Kompostointi suoritetaan joko asfaltilla tai muulla vedenpitävällä päällysteellä suojatulla kentällä suotovesien ohjailun mahdollistamiseksi ja maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi. Kompostointiin tarvittavien alueiden pinta-ala on yhteensä noin 2 3 hehtaaria, mikäli tehtaan koko lietemäärä kompostoidaan. Kaikki kompostointialueilla syntyvät valumavedet kerätään ja johdetaan tehtaan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Valumavesien johtamisen käytännön järjestelyt riippuvat käytettävästä kompostialueesta. Vaihtoehtoina ovat johtaminen suoraan puhdistamon altaisiin, painovoimainen johtaminen jätevesiviemäriin, pumppaus jätevesiviemäriin tai keräys umpisäiliöön ja siirto säiliöautolla jätevedenpuhdistamolle. Kompostoitumisen aktiivivaihe kestää arviolta 3 4 kuukautta, jonka jälkeen alkaa useita kuukausia kestävä jälkikypsytysvaihe. Käyttövalmiin maanparannuskompostin arvioidaan olevan valmista noin 1 1,5 vuoden kuluttua kompostoinnin aloittamisesta. Valmista kompostituotetta voidaan käyttää esimerkiksi tehdasalueella sijaitsevien jätehuoltoalueiden maisemointiin ja tehdasalueen tai yhdyskuntien muuhun viherrakentamiseen. Mikäli kompostia käytetään lannoitelain mukaisena maanparannus- tai tuorekompostina, suoritetaan siitä vaadittavat laadunvarmistus- ja hyväksyntämenettelyt. Lietteen aumakompostointiin soveltuvat tehdasalueelta seuraavat alueet: 40 Vanha hakekenttä Puun varastokenttä Jätevedenpuhdistamon tasausaltaan eteläpuolella sijaitseva tuhkakenttä Lopullisen aluevalinnan ratkaisevat alueen tekninen soveltuvuus kompostointiin sekä alueen sijainti lietteen kuivauspaikkaan ja häiriintyviin kohteisiin nähden. Kompostointiin soveltuvat alueet ovat melko hajanaisia ja pinta-alaltaan rajallisia. Tästä johtuen kompostoinnin aktiivivaihe voidaan joutua suorittamaan eri paikassa kuin kompostin jälkikypsytys. Aumakompostointi on Suomessa yleisimmin käytetty lietteiden ja biojätteiden kompostointimenetelmä. Aumakompostoinnin etuja ovat muun muassa yksinkertaisuus ja pienet investointikustannukset. Kemihierretehtaan jätevesilietteen soveltuvuutta kompostointiin on kokeiltu Biolan Oy:llä Eurassa (Biolan Oy, 28.12.2009). Lietettä toimitettiin Biolan Oy:n asfaltoidulle kompostikentälle turpeella rajatulle alueelle noin kolmen kuukauden ajan elokuusta 2009 alkaen. Hygieniaseurannassa lietteen E.coli-pitoisuus laski nopeasti ja kolmen kuukauden koejakson jälkeen se oli lannoitevalmistelain vaatimalla tasolla. Salmonellaa ei havaittu missään vaiheessa. Koejakson aikana vastaanotettu ja kompostoitu liete on jälki-

kompostoitumassa Biolan Oy:n kompostointikentällä. Aumaa vanhennetaan kentällä ja sen hygieenistä tasoa, ravinteita, auman kypsyyttä ja rikkakasvien määriä on seurattu kevään 2010 aikana laboratorio- sekä kasvatus- ja idätyskokein. Kokeilu osoitti, että M-real Oyj:n Kaskisten tehtaan jätevesiliete soveltuu kompostoitavaksi Biolan Oy:n kompostointikentällä. Vedenerotus geotuubeissa Geotuuubikäsittelyssä jätevedenpuhdistamolla syntyvä sekaliete pumpataan lietteen tiivistämön jälkeen vahvasta suodatinkankaasta valmistettuun umpinaiseen säkkiin. Kuivauksessa käytettävien geotuubien pituus on 25 metriä, leveys aukaistuna noin 9,3 metriä ja korkeus täytettynä 1,83 metriä. Yhden geotuubin tarvitsema maapinta-ala on noin 230 m 2 ja siihen mahtuu arviolta 35 kuiva-ainetonnia lietettä. Geotuubeja voidaan kasata myös päällekkäin tarvittavan maapinta-alan pienentämiseksi. Geotuubiin pumpattavaan lietteeseen lisätään vedenerotuspolymeeriä laimeana liuoksena. Polymeerin avulla veden erottuminen on nopeampaa ja lopputuote on kuivempaa. Lietteen kuiva-ainepitoisuus voidaan nostaa geotuubikäsittelyllä tasolle 30 35 %. Geotuubista poistuva vesi johdetaan tehtaan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Tuubiin jäänyt kiinteytynyt liete jätetään tuubin sisälle kuivumaan vähintään yhdeksi talvikaudeksi ja enintään kolmeksi vuodeksi. Talvivarastointi on tarpeellista, koska massan jäätyminen edistää veden poistumista lietteestä orgaanisen aineksen solurakenteiden rikkoontuessa. Geotuubeista poistettava kuivattu liete käsitellään muun jätevesilietteen tavoin esimerkiksi kompostoimalla, kiinteyttämällä tai polttamalla. Lietettä voidaan käsitellä geotuubeissa kompostointialueilla joko rinnakkain kompostoinnin kanssa tai erikseen. Lisäksi käsittelyyn voidaan käyttää Oy Metsä-Botnia Ab:n kaatopaikan lietteenkäsittelyaluetta. Käsittelyyn tarkoitetut alueet on asfaltoitu, lukuun ottamatta jätevedenpuhdistamon tuhkakenttää. Tuhkakenttä tullaan joko asfaltoimaan tai varustamaan väliaikaisella pintaeristyksellä (esimerkiksi muovikalvo) geotuubeista poistuvan veden keräämiseksi ja ohjaamiseksi käsittelyyn. 41 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset ihmisten terveyteen ja yleiseen viihtyvyyteen Sellutehtaan toiminnan päättymisen jälkeen tehdasalueelta aiheutuva kuormitus ympäristöön on vähentynyt kaikilta osiltaan. Kemihierretehtaan ja sen tukiprosessien toiminnasta ei aiheudu sellaisia päästöjä tai ympäristöhaittoja, joilla olisi vaikutusta ihmisten terveyteen tai yleiseen viihtyvyyteen. Kemihierretehdas ei aiheuta pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöjä tai olennaista ympäristömelua.

Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön Tehtyjen selvitysten sekä alueen veden- ja ilmanlaadun seurannan perusteella toiminnalla ei ole vaikutuksia niihin luontoarvoihin, joiden perusteella läheiset Natura 2000 -verkostoon kuuluvat alueet on valittu, tai muihin luonnonsuojelu- tai arvokohteisiin. Kemihierretehtaan toiminnan jatkuminen ei aiheuta olennaisia muutoksia olemassa oleviin alueen rakennuksiin tai piippuihin, eikä siten vaikuta maisemakuvaan. Toiminta ei myöskään edellytä muutoksia alueen kaavoitustilanteeseen. Vaikutukset pintavesiin, niiden käyttöön ja kalatalouteen Jätevesien vaikutukset Veden laatu jätevesien purkualueen läheisyydessä on ollut viime vuosina varsin hyvä ja pääosin samaa tasoa kuin kauempana purkualueesta. Vain veden väriluku ja ravinnepitoisuudet ovat olleet lievästi taustasta kohonneita. Jätevesikuormituksen laskiessa ja sellutehtaan jätevesikuormituksen vaikutusten vähitellen lieventyessä tulee jätevesien vaikutus merialueeseen todennäköisesti jäämään vähäiseksi ja paikalliseksi. Myös satunnaisesti havaitut haju- ja makuvirheet merivedessä tulevat vähentymään, sillä kemihierretehtaan prosessissa ei käytetä lainkaan rikkiä sisältäviä kemikaaleja. Tehdasalueelta vesistöön johdettava kuormitus on laskenut alle puoleen sellutehtaan toiminnan aikaisesta kuormitustasosta. Tämän seurauksena myös jätevesien aiheuttamat vaikutukset vedenlaatuun ja kalastoon tulevat edelleen vähenemään, eikä toiminnasta odoteta aiheutuvan olennaista haittaa vedenlaadulle tai kalastukselle. Kalastusselvitysten mukaan Kaskisten edustalla havaitut kalatalousvaikutukset ovat olleet lieviä jo varsin pitkään. Vaikutukset ovat vähitellen pienentyneet sellutehtaan prosessi- ja puhdistustekniikan kehittyessä. Jätevesien haitallisten aineiden ja kalabiologisten vaikutusten yhteyttä ei ole voitu tutkimuksissa osoittaa, sillä selkeitä kalabiologisia vaikutuksia ei ole havaittu. Jätevesikuormituksesta peräisin olevien aineiden kertymistä Kaskisten merialueen ekosysteemiin ei ole tutkimuksissa todettu. Jätevesikuormitus osaltaan lisää merialueen rehevyyttä, mikä haittaa kalastusta pyydysten limoittumisen kautta. Jätevesien rehevöittävä vaikutus on kuitenkin nykyisin vähäinen verrattuna hajakuormitukseen. Olennaisin jätevesien johtamisesta aiheutuva haitta muodostunee jatkossa pelkästä tietoisuudesta jätevesien laskusta alueelle, joka voi vähentää halukkuutta kalastaa purkualueen lähistöllä. Jäähdytysvesien vaikutukset Tehdasalueelta johdettavien jäähdytysvesien määrä tulee vähenemään merkittävästi sellutehtaan aikaisesta tilanteesta. Jäähdytysvesien vaikutuk- 42

sia vesistöön on tutkittu vuonna 2006 laaditussa selvityksessä (M-real Oyj, Selvitys jätevesien lämpötilavaikutuksesta Bernas sundissa v. 2006, Pöyry Environment, nro 9M606154, 28.11.2006). Selvityksessä esitettyjen tietojen perusteella voidaan arvioida jäähdytysvesimäärän ja jäähdytysvesien mukana kulkeutuvan lämpökuorman alentuvan noin kolmasosaan aiemmasta. Jäähdytysvesien johtaminen alueelle nostaa lämpötiloja purkuputkien läheisyydessä. Lämpimän veden vaikutusalue suuntautuu virtaus- ja tuuliolosuhteista riippuen Kaskisten saaren lähellä joko etelään tai pohjoiseen. Lämpeneminen rajoittuu aivan pintakerrokseen ja jo metrin syvyydellä lämpeneminen on varsin vähäistä ja ilmeisen satunnaista. Jäähdytysvesien ekologiset vaikutukset jäävät vähäisiksi, sillä Bernas sundiin on johdettu metsäteollisuuden vesiä 1970-luvulta lähtien, ja alueen ekosysteemi on ehtinyt sopeutua vallitsevaan tilanteeseen. Talvisin jäähdytysvesien johtaminen alueelle heikentää jääolosuhteita salmessa. Mereen johdettavan jäähdytysveden määrän vähentyessä niiden aiheuttamien vaikutusten arvioidaan edelleen pienenevän ja jäävän kokonaisuutena vähäisiksi. Vaikutukset ilman laatuun Suupohjan rannikkoseudun ilmanlaatu on nykyisin hyvä ja päästömuutokset ovat ilmanlaadun kannalta oikean suuntaisia. Kemihierretehtaan ja voimalaitoksen toiminnasta ei aiheudu lainkaan haisevien pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöjä. Tehtaan toiminnasta ei siten odoteta aiheutuvan havaittavaa haittaa alueen ilmanlaadulle. Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen Melun vaikutukset Toiminnalla ole vaikutuksia maaperään tai pohjaveteen. Alueella tehtyjen meluselvitysten mukaan pääosa ympäristömelusta on jo aiemmin rajoittunut tehdasalueelle, joten sellutehtaan melulähteiden poistuttua tehdasalueelta ympäristöön ei odoteta kantautuvan häiritsevää melua. 43 LAITOKSEN TOIMINNAN, PÄÄSTÖJEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU Kemihierretehtaan, voimalaitoksen ja jätevedenpuhdistamon toimintaa ja päästöjä sekä niistä aiheutuvia vaikutuksia ympäristöön tarkkaillaan hyväksyttyjen tarkkailuohjelmien sekä M-real Oyj:lle ja Oy Metsä-Botnia Ab:lle myönnetyissä ympäristölupapäätöksessä annettujen määräysten mukaisesti. Hakemuksen täydennyksenä on esitetty käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma (M-real Kaskinen, käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma, 1.11.2010), jonka liitteenä ovat päästöjen tarkkailupisteet, kuorikattilan päästöjen tark-

Käyttötarkkailu kailu (Oy Metsä-Botnia Ab, Kaskisten tehdas, Kuorikattila K2, Päästöjen valvonta ja raportointi, 5.5.2008), Alrec-laitoksen tarkkailusuunnitelma (Alrec Boiler Oy, ympäristöraportin laskentayhtälöt, 25.9.2009), Suupohjan alueen ilmanlaadun tarkkailusuunnitelma vuosille 2008 2012 sekä vesistön velvoitetarkkailuohjelma (Oy Metsä-Botnia Ab, Kaskinen, Vesistön velvoitetarkkailuohjelma 2005, 9M050127, 8.3.2005, lisäys 27.5.2005) sekä ehdotus Kaskisten merialueen vaikutustarkkailusuunnitelmaksi (M-real Oyj, Kaskisten edustan vaikutustarkkailusuunnitelma, 9M609102, 9.6.2009, Pöyry Environment Oy). Hakija esittää käyttö- ja päästötarkkailujen jatkamista toistaiseksi pääosin nykyisten käytäntöjen mukaisesti. Ympäristövaikutusten tarkkailuun esitetään kuitenkin joitakin muutoksia. Hakija esittää, että jätevedenpuhdistamon toiminnan ja jätevesipäästöjen tarkkailua tarkistettaisiin myöhemmin toiminnan vakiinnuttua ja mahdollisen yhdyskuntajätevesien yhteiskäsittelyn laajentumisen varmistuttua. Hakija esittää, että mahdolliset muutostarpeet esitetään hyväksytettäväksi Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Kemihierretehtaan, Alrec-laitoksen, voimalaitoksen, vesilaitoksen ja jätevedenpuhdistamon toimintaa ohjataan keskitetysti kemihierretehtaan valvomosta. Kuorimon toimintaa ohjataan omasta valvomosta automaatiojärjestelmän välityksellä. Valvomossa työskentelevien henkilöiden tehtävänä on myös tarkkailla prosessin ja laitteiden toimintaa silmämääräisesti tuotantotiloissa, sekä ottaa tarvittavat näytteet prosessista. Ohjausjärjestelmän näyttöpäätteiden kaavionäytöiltä voidaan nähdä koko prosessin tila sekä tehdä tarvittavat ohjaus- ja säätötoimenpiteet. Kaikki prosessin, kemikaalien ja vesien hallintaan tarvittavat mittaukset ja ohjaukset on kytketty ohjausjärjestelmään. Massojen, kemikaalien ja vesien laadun mittauksiin käytetään mahdollisuuksien mukaan Online-analysaattoreita. Kaikista ohjausjärjestelmään kytketyistä mittauksista sekä laitteiden käyntitiedoista saadaan näyttöpäätteille hälytykset ylä- ja alarajasta sekä poikkeamista. Ohjausjärjestelmään voidaan myös määritellä varoitusrajoja jotka ilmoittavat poikkeamista ennen varsinaista hälytysrajaa. Henkilö-, ympäristö- ja laitevahinkojen välttämiseksi ohjausjärjestelmään on rakennettu myös automaattisia suojalukituksia, jotka ohjaavat prosessin häiriötilanteessa automaattisesti määriteltyyn tilaan. Tehtaan kuitupäästöjä hallitaan ja tarkkaillaan huolehtimalla höyryn- ja kuivausilman pesurien toiminnasta ja kuivauslinjan kanavistojen puhtaudesta. Pesurien kiertovesipumppujen häiriöistä/pysähtymisestä sekä pesurien liian alhaisesta vesipinnasta tulee automaattisesti hälytys valvomoon. Jauhinhöyryn pesurin pumpun pysähtyminen pysäyttää jauhatusprosessin ja siten höyryn tulon pesurille. 44

Kuivausilman- ja jauhinhöyryn pesurien toiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa, johon merkitään pesurien tarkistuskuittaukset sekä merkinnät pesureissa mahdollisesti ilmenneistä häiriöistä ja tehdyistä toimenpiteistä. Jätevedet Jätevesien muodostumista ja satunnaispäästöjä seurataan automaatio- ja tehdastietojärjestelmän sekä tehdaskierroksien avulla. Normaalituotannossa syntyvä jätevesi johdetaan jätevesikanavia pitkin jätevedenpuhdistamolle. Poikkeustilanteiden varalta on Kaskisten tehdasalueella kaksi jätevesien varoallasta, jonne voidaan ohjata esimerkiksi Online-mittareilta saatavien hälytysten perusteella tavallisuudesta poikkeavat jätevedet. Osa jätevesien tarkkailua on vuorokohtainen raportointi, jossa raportoidaan jätevesien laatuun tai määrään vaikuttaneista poikkeavista tilanteista. Tehdaskierrosten aikana tarkkaillaan erityisesti lipeä-, kemikaali- ja kaasuvuotoja, laitteistojen tärinää ja poikkeavia ääniä sekä alueen siisteyttä. Satunnaispäästöistä ilmoitetaan ympäristö- ja tuotantovastaaville. Tuotannosta vastaavalla on velvollisuus ja vastuu satunnaispäästöjen ohjaamisesta varoaltaalle. Satunnaispäästöjä tapahtuu pääasiassa laiterikkojen, säiliöylikaatojen ja vuotojen seurauksena. Säiliöt on varustettu pintamittauksin ja lattiakanaalit on tapauskohtaisesti varustettu lämpötila-, johtokyky ja/tai ph-mittauksin. Säiliöiden pintamittauksista ja lattiakanaalien mittauksista tulee raja-arvojen ylittyessä hälytykset käyttömiehille. Satunnaispäästöjen tapahduttua käyttöhenkilökunta ryhtyy korjaaviin toimenpiteisiin. Puhdistamolle johdettavia ja puhdistamolta lähteviä jätevesiä tarkkaillaan sekä osastokohtaisilla jätevesien jatkuvatoimisilla mittareilla että laboratorioanalyysein. Jatkuvatoimisten mittareiden tiedot välittyvät tehdastietojärjestelmään. Jätevedenpuhdistamolle johdettavien vesien tarkkailupisteet ovat avokanava, ilmastukseen tuleva jätevesi, ilmastusallas, palautusliete I ja palautusliete II, kirkaste I ja kirkaste II sekä mereen johdettava jätevesi. Tehdasalueen pintavesiä ja jäähdytysvesiä tarkkaillaan kahdessa pisteessä ("sadevesi eteläinen" ja "sadevesi pohjoinen"). Jätevesiä tarkkaillaan vuorokauden tai viikonlopun kokoomanäytteistä ja pistonäytteistä tehdyillä analyyseilla. Näytteenotto suoritetaan automaattisilla näytteenottimilla. Käynnissäpitohenkilöstö hakee aamuisin joka työpäivä vuorokauden keräilynäytteet, suorittaa pistonäytteiden oton ja toimittaa näytteet laboratorioon analysoitaviksi. Kaskisten tehtaan laboratorio analysoi kaikki jätevesinäytteet itse lukuun ottamatta BOD-määritystä, joka tehdään Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n laboratoriossa. Kaikki jätevesistä otettavat kokoomanäytteet ovat virtaamaan suhteutettuja 24 tunnin kokoomanäytteitä. Näytteenotto- ja analyysimenetelmät täyttävät 45

Päästötarkkailu yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen (888/2006) vaatimukset. Jätevesilietteiden jatkokäsittely Aumakompostoinnin etenemistä seurataan viikoittaisilla lämpötila- ja phmittauksilla sekä kompostimassan kuiva-ainemittauksilla. Lisäksi kompostimassan hajua ja tasalaatuisuutta arvioidaan aistinvaraisesti. Kompostoitavan lietteen määrästä ja kuiva-ainepitoisuudesta sekä seosaineen laadusta, määrästä ja sekoitussuhteesta pidetään kirjaa. Kompostoinnista tulevien valumavesien laatua seurataan noin kerran kuukaudessa otettavin satunnaisnäyttein, joista analysoidaan ph, kiintoaine, BOD 7, COD Cr, kokonaistyppi ja kokonaisfosfori. Geotuubikäsittelyssä seurataan geotuubeista poistuvaa suotovettä satunnaisnäytteillä lähinnä geotuubien täyttövaiheen aikana. Geotuubeissa tapahtuvan lietteen varastoinnin ja hitaan kuivumisen aikana suotoveden määrä laskee voimakkaasti, mutta laadun ei odoteta merkittävästi muuttuvan, jolloin näytteenotto ei ole perusteltua. Poistuvasta vedestä otettavista näytteistä analysoidaan ph, kiintoaine, BOD 7, COD Cr, kokonaistyppi ja kokonaisfosfori. Alrec-laitos Alrec-laitoksen olennaisimmat poltto- ja talteenottoprosessia ohjaavat parametrit ovat savukaasujen O 2 - ja CO-pitoisuudet. Haihdutuskonsentraatin kuiva-ainepitoisuutta seurataan käynnin aikana jatkuvasti lähinnä haihdutinyksikön kiehumapisteen avulla. Käynnistyksen yhteydessä selvitetään kuinka hyvin kiehumapiste vastaa haihdutuskonsentraatin laatua. Täydellinen analyysi tehdään aluksi noin kerran kuukaudessa. Kuiva-ainepitoisuus määritetään kerran viikossa. Alrec-laitoksen savukaasujen hiukkaset suodatetaan pussisuodattimella, jonka jokaisessa kammiossa on erikoisanturi suodattimen rikkoontumisen havaitsemiseksi. Lisä- ja apupolttoaineena käytettävän nestekaasun kulutusta seurataan jatkuvasti mitaten, ja se rekisteröidään kemihierretehtaan automaatiojärjestelmään. Myös kattilan käyttöaika, käyttöolosuhteet sekä tuotantomäärät rekisteröityvät jatkuvasti automaatiojärjestelmään. Jätevesipäästöjen tarkkailu Kemihierretehtaalta lähtevän jäteveden ja jäähdytysveden määrää ja laatua seurataan sekä jatkuvin mittauksin että laboratorioanalyysein. Jätevesien mittakaivo on varustettu jäte- ja jäähdytysveden määrän, lämpötilan, ph:n ja johtokyvyn Online-mittauksilla. Lisäksi mittakaivossa on keräilynäytteenotin laitokselta lähtevälle jätevedelle laboratoriossa tehtäviä analyysejä varten (kiintoaine, COD Cr, BOD 7, kokonaisfosfori ja kokonaistyppi). 46

Analyysimenetelmä Analyysitaajuus Kiintoaine SFS 3037 5 krt/vko (vuorokauden kokoomanäyte) COD Cr SFS 5504 5 krt/vko (vuorokauden kokoomanäyte) ph SFS 3021 5 krt/vko (vuorokauden kokoomanäyte) Johtokyky SFS-EN 27888 5 krt/vko (vuorokauden kokoomanäyte) BOD 7 BOD7,SFS-EN 1 krt/vko (viikon kokoomanäyte) 1899-1 ja 2 Fosfori SFS 3026 1 krt/vko (viikon kokoomanäyte) Typpi SFS 5505 1 krt/vko (viikon kokoomanäyte) Jätevedenpuhdistamon tarkkailuohjelma perustuu Oy Metsä-Botnia Ab:n 2.10.2008 päivättyyn jätevesien käyttö- ja päästötarkkailuohjelmaan. Analyysit suoritetaan seuraavia analyysimenetelmiä käyttäen: ph, SFS 3021:1979 Sähkönjohtavuus, SFS-EN 27888:1994 Kemiallinen hapenkulutus COD Cr, SFS 5504 Biokemiallinen hapenkulutus BOD 7,SFS-EN 1899-1 ja 2 Kiintoaine, SCAN-W6:71 Laskeuma, SCAN-W7:72 Ammoniumtypen määritys, valmis reagenssi ja mittaus spektrofotometrillä Liukoinen typpi, suodatus ja mittaus liekkifotometrillä Liukoinen fosfori, suodatus ja mittaus liekkifotometrillä Kokonaistyppipitoisuus, SFS 5505:1988 Kokonaisfosfori, SFS 3026:1986 Lisäksi seurataan jätevesien väriä (väriluku) ja natriumpitoisuutta sisäisellä menetelmällä. Päästöt ilmaan Kemihierretehdas ja Alrec-laitos Kemihierretehtaan massan kuivauksesta ja jauhimilta tulevan poistohöyryn NO x - ja hiukkaspitoisuudet mitataan kertamittauksin. Tarkistusmittaukset suoritetaan kahden vuoden välein. Alrec-laitoksen savukaasujen NO x - pitoisuutta mitataan jatkuvasti. Lisäksi Alrec-laitoksen päästöjä ilmaan tarkkaillaan kertaluontoisin päästömittauksin. Yhteenveto tehtaan ja Alreclaitoksen päästöjen tarkkailusta on esitetty seuraavassa taulukossa. NO x Kemihierretehdas Kertaluontoinen mittaus 2 vuoden välein Alrec-laitos Jatkuva mittaus savukaasuista ja kertaluontoinen mittaus 2 vuoden välein Kertaluontoinen mittaus 2 vuoden välein Hiukkaset Kertaluontoinen mittaus 2 vuoden välein SO 2 Ei tarkkailua Kertaluontoinen mittaus laitoksen käynnistymisen 47

jälkeen TRS Ei tarkkailua Kertaluontoinen mittaus laitoksen käynnistymisen jälkeen CO 2 Laskenta ominaispäästökertoimien avulla Osa tehtaan CO 2 -päästöjen laskentaa Raskasmetallit Ei tarkkailua Kertaluontoinen mittaus laitoksen käynnistymisen jälkeen Kertaluontoiset mittaukset sekä typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen vertailumittaukset tilataan alan asiantuntijayritykseltä. Mittaukset suoritetaan alalla yleisesti käytettyjen standardimenetelmien (CEN, ISO, SFS) tai vastaavan tasoisten yleisesti käytössä olevien menetelmien mukaisesti. Päästöt mitataan normaalia käyttötehoa vastaavalla teholla. Mittausten aikana huolehditaan, että palamisolosuhteet, polttoaineiden laatu ja määrä vastaavat normaalia käyttötilannetta. Voimalaitos Jätteiden tarkkailu Vaikutustarkkailu Voimalaitoksen kuorikattila K2 kuuluu LCP-asetuksen mukaisen päästötarkkailun piiriin. Kattila on varustettu jatkuvatoimisilla mittauslaitteilla, jotka mittaavat savukaasujen SO 2 -, NO x -, O 2 - ja hiukkaspitoisuuksia. Lisäksi mitataan jatkuvatoimisesti savukaasujen lämpötilaa. Savukaasun virtaus määritetään laskennallisesti. Kuorikattilan päästöjen tarkkailu suoritetaan päästöjen valvontaa ja raportointia koskevan teknisen määrittelyn mukaisesti (Metso Automation Oy, 5.5.2008). Öljykattilan K3 päästöt on mitattu kertaluonteisesti vuosina 2007 ja 2010. Päästömittaukset suoritetaan enintään 5 vuoden välein. Tehtaan toiminnassa syntyvien jätteiden määrää seurataan kemihierretehtaan jätekirjanpidon kautta. Kirjanpitoon tullaan sisällyttämään jatkossa myös muun muassa kuorimon ja voimalaitoksen jätteet. Jätteiden määristä saadaan tiedot pääasiassa loppusijoituspaikoilta ja jätteiden hyödyntäjiltä. Jätteiden laatua seurataan prosessimittausten ja visuaalisten tarkastusten kautta. Kaatopaikalle sijoitettavista jätteistä tehdään tarvittaessa kaatopaikkakelpoisuustestit. Kaskisten tehdasalueen vaikutuksia ympäröivään merialueeseen sekä alueen ilmanlaatuun ja kasvillisuuteen seurataan hyväksyttyjen tarkkailuohjelmien mukaisesti. Länsi-Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt viimeisimmän vedenlaadun tarkkailuohjelman 7.4.2005 ja sitä koskevan täydennyksen 7.6.2005. Pohjanmaan TE-keskus on hyväksynyt kalataloudellisen tarkkailuohjelman 15.7.2005. 48

49 Vesistötarkkailu koostuu vuosittaisesta vedenlaadun seurannasta Kaskisten edustan merialueella, kalastuskirjanpidosta, sekä viiden vuoden välein toteutettavasta laajemmasta vesistötutkimuksesta. Vesistötarkkailua on viime vuosina suorittanut Pöyry Environment Oy. Laaja vedenlaatututkimus on suoritettu viimeksi vuonna 2005. Hakija esittää, että tarkkailua supistetaan seuraavasti. Veden laadun tarkkailu: Näytepisteiden määrää vähennetään 18:sta 8:aan. Näytemäärä vähennetään 288:sta 144:ään Ainoastaan pisteessä "Tallvarpen 26" suoritetaan tihennettyä tarkkailua. Näytteenottoajankohtiin ei esitetä muita muutoksia. AOX-analyysi poistetaan tarpeettomana, mutta huhtilokakuussa tehdään suodatettu fosfaattifosfori DRP a-klorofyllin näytesyvyys muutetaan 0 2 metristä kaksi kertaa näkösyvyyteen Biologinen tarkkailu: Erillistä tihennettyä rehevyyden tarkkailua ja perifytontarkkailua ei jatkossa tehdä ja ne korvataan kolmen vuoden välein kahdella havaintopaikalla tehtävällä kasviplanktontarkkailulla Pohjaeläimistön näytepisteiden määrää vähennetään 7:stä 2: een. Osanäytteiden ja määritysten suhteen vaatimukset ovat tiukentuneet ja näytteenotto tehdään 3 vuoden välein ottaen huomioon vesipuitedirektiivin mukaiset uudet ohjeet (muun muassa lajitason määritys). Vesikasvillisuuden tarkkailu esitetään tehtäväksi kuten vuonna 2005 ja toteutettavaksi kuuden vuoden välein. Sedimentti: Erillinen sedimenttitutkimus lopetetaan, mutta uusien vaatimusten mukaisesti pohja-eläinten näytteenoton yhteydessä otetaan myös sedimenttinäytteet. Kalataloustarkkailu: Kalataloustarkkailuun ei esitetä muutoksia, mutta erityisesti kalataloustiedustelun toteutustapaan esitetään muutoksia, jotta eri vuosina tehtävät tiedustelut olisivat vertailukelpoisia. Jäähdytysvesien tarkkailu: Kertaluontoiset selvitykset esitetään tehtäväksi vuosina 2010 ja 2011 Havaintopaikkojen lukumäärä vähennetään 10:stä 8:aan

50 Mittaukset esitetään tehtäväksi selvitysvuosina vesinäytteenoton yhteydessä eli neljä kertaa vuodessa. Jäähdytysvesien leviämisen mallinnusta ei esitetä tehtäväksi. Muutosten tarkoituksena on sopeuttaa ohjelman laajuus muuttuneeseen kuormitustilanteeseen sekä nykyaikaistaa sen sisältö vastaamaan muita rannikkoalueen kuormittajien ohjelmia ja uutta lainsäädäntöä. Kaskisten seudun ilmanlaatua seurataan alueen yritysten ja kuntien yhteistarkkailuna. Tarkkailu kattaa Suupohjan alueen. Kristiinankaupunkiin, Piolahteen ja Kaskisiin sijoitetuissa seurantapisteissä mitataan rikkidioksidia (SO2), hengitettäviä hiukkasia (PM10) ja pelkistyneitä rikkiyhdisteitä (TRS). Suupohjan alueella tehdään myös bioindikaattoritutkimuksia, joista viimeisin on vuosilta 2006 2007. Oy Metsä-Botnia Ab:n sellutehtaan toiminnan lopettaminen tulee vaikuttamaan yhteistarkkailusopimuksiin ja tarkkailuohjelman sisältöön. Tarkistettu tarkkailuohjelma on toimitettu hyväksyttäväksi Länsi-Suomen ympäristökeskukselle (Nykyisin Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus). Toiminnasta aiheutuvaa ympäristömelua seurataan kemihierretehtaan ja Alrec-laitoksen voimassa olevien ympäristölupapäätösten mukaisesti. Seuraava ympäristömeluselvitys tehdään vuoden 2010 loppuun mennessä. Mittausmenetelmät ja -laitteet, laskentamenetelmät sekä niiden laadunvarmistus Jatkuvatoimisten mittareiden ja jätevesien näytteenottimien luotettavuudesta huolehditaan tarkastamalla, puhdistamalla ja kalibroimalla mittarit säännöllisesti. Mittaukset ja näytteiden otto suoritetaan paikassa, jossa näytteen edustavuus on turvattu. Kertaluontoiset mittaukset (melu ja päästöt ilmaan) tilataan ulkopuolisilta asiantuntijoilta, jotka huolehtivat mittausten luotettavuudesta ja raportoivat virhemarginaalit. Jätevesien laboratorioanalyysit tehdään käyttäen virallisia SFS-standardeja tai niiden puuttuessa muita yleisesti käytössä olevia menetelmiä. Analyysien laadunvarmennus tehdään ISO 9001/9002 -laatujärjestelmän mukaisesti noudattaen seuraavia periaatteita: Analyysit tehdään virallisten standardien mukaisesti Tarkistustulokset kirjataan tietojärjestelmään Interkalibroinnit muiden tehtaiden kanssa tärkeimmille jätevesianalyyseille tehdään kerran vuodessa Erikoisanalyysit teetetään akkreditoiduissa tai muuten luotettavaksi todetuissa ulkopuolisissa asiantuntijalaitoksissa. Raportointi Jätevesitarkkailusta kootaan kuukausittain raportti, joka toimitetaan sähköisesti ympäristöhallinnon VAHTI-järjestelmään. Kemihierretehtaan ja Alrec-laitoksen päästöt ilmaan raportoidaan viranomaisille kerran vuodessa vuosiraportoinnin yhteydessä ympäristölupien mukaisesti.

51 Voimalaitoksen vuosipäästöt lasketaan jatkuvatoimisten mittalaitteiden tai ulkopuolisen päästömittaajan kertaluontoisiin päästökartoituksiin perustuen. Päästöt raportoidaan valvontaviranomaisille vuosittain helmikuun loppuun mennessä normaalin vuosiraportoinnin yhteydessä. Lietteen käsittelyä koskevan tarkkailun tiedot kootaan vuosittain raportiksi, joka toimitetaan viranomaisille kemihierretehtaan normaalin vuosiraportoinnin yhteydessä. Toiminnasta aiheutuvat poikkeukselliset ympäristövaikutukset tai häiriöt raportoidaan valvovalle viranomaiselle normaalin ympäristölupaan liittyvän poikkeamaraportoinnin kautta. Tiedot jätehuollosta raportoidaan kerran vuodessa viranomaisille ympäristölupapäätösten mukaisesti. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Kemihierretehtaan ja sen tukiprosessien toiminnasta ei arvioida aiheutuvan olennaista riskiä ympäristölle. Kemihierretehtaan turvajärjestelmät on suunniteltu ja toteutettu uusimman tekniikan ja viranomaisvaatimusten mukaisesti. Tehtaalla on käytössä useita ympäristövahinkojen ehkäisemiseen ja vaikutusten pienentämiseen liittyviä turvajärjestelmiä, kuten oma 5 000 m 3 :n varoallas jätevesille, kattava vesien Online-seuranta, keskitetty ja erilaisin turvajärjestelmin varustettu kemikaalien purkupaikka sekä jäähdytysvesien öljynerotusjärjestelmä. Kokonaisuutena kemihierteen valmistus on myös turvallinen ja vakaa prosessi, josta aiheutuu vähän ympäristöriskejä. M-real Oyj:n hallintaan siirtyvällä voimalaitoksella varastoidaan polttoaineet asianmukaisilla varoaltailla ja turvajärjestelmillä varustetuissa altaissa. Kuorimon toimintaan ei liity olennaisia ympäristöriskejä eikä kemikaalien varastointia. Kemihierretehtaalle on laadittu kattava ympäristöriskianalyysi vuonna 2007. Ympäristöriskianalyysia on päivitetty Alrec-laitoksen osalta voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti vuonna 2010. VAHINKOARVIO JA VAHINKOA ESTÄVÄT TOIMENPITEET M-real Oyj (entinen Metsä-Serla Oyj) on yhdessä Oy Metsä-Botnia Ab:n kanssa maksanut korvauksia jätevesien johtamisesta aiheutuneista haitoista rantakiinteistöjen ja vesialueiden omistajille sekä ammattikalastajille vuodesta 1984 lähtien. Korvaukset on määrätty yhtiöille yhteisesti annetuissa Länsi-Suomen vesioikeuden (nro 35/1994/3, 20.6.1994) ja Länsi- Suomen ympäristölupaviraston päätöksissä (nro 86/2002/3, 31.12.2002). Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 86/2002/1 on edelleen voimassa. M-real Oyj on vuodesta 2005 alkaen johtanut oman ympäristölupansa (76/2004/1, 31.12.2004) mukaisesti kemihierretehtaan jätevedet käsiteltä-

väksi Oy Metsä-Botnia Ab:n omistamalle jätevedenpuhdistamolle. Yhtiö on osallistunut jätevesien johtamisesta aiheutuneiden haittojen korvaamiseen yritysten välisen sopimuksen mukaisesti. Oy Metsä-Botnia Ab Kaskisten sellutehtaan toiminta on loppunut maaliskuussa 2009. M-real Oyj:n kemihierretehtaan aiheuttama jätevesikuormitus mereen on enimmilläänkin alle puolet sellutehtaan toiminnan aikana vallinneesta kuormitustilanteesta. Jätevesikuormituksen aiheuttamat vaikutukset vesistössä ovat vähentyneet jatkuvasti jo sellutehtaan toiminnan aikana. Tarkkailujen perusteella veden laatu jätevesien purkualueen läheisyydessä on pääosin samaa tasoa kuin kauempana jätevesien vaikutusten ulkopuolella olevalla merialueella. Vain veden väriluku ja ravinnepitoisuudet ovat olleet lievästi taustasta kohonneita jätevesien purkualueella. Kalataloudellisten vaikutusten seurannan tulokset puolestaan kertovat, että jätevesien johtamisen vaikutukset kalatalouteen ovat olleet lieviä jo varsin pitkään. Sellutehtaan toiminnan päättymisen ja jätevesikuormituksen olennaisen alentumisen jälkeen on ilmeistä, että jätevesien johtamisen aiheuttamat haitat vedenlaadulle ja kalastukselle tulevat vähenemään entisestään. Hakemukseen on liitetty Pöyry Environment Oy:n laatima esitys Oy Metsä- Botnia Ab:n Kaskisen sellutehtaan jätevesien johtamisesta aiheutuneiden haittojen korvaamiseksi. Sen mukaan jätevesien johtamisesta aiheutuneet haitat rantakiinteistöille on vuoteen 2005 mennessä korvattu 1,8-kertaisesti laskennallisten kertakaikkisten korvausten määrään verrattuna. Vesialueiden omistajille maksettujen korvausten määrä vuoteen 2005 mennessä on 1,3-kertainen laskennallisten kertakaikkisten korvausten määrään verrattuna. Jo maksetut korvaukset huomioon ottaen ei vuoden 2005 jälkeiselle ajalle määrättäville korvauksille siten ole perusteita. Kemihierretehtaan jätevesien johtamisesta aiheutuvat haitat on korvattu täysimääräisesti osana vuosina 1984 2005 yhdessä Oy Metsä-Botnia Ab:n kanssa maksettuja korvauksia. Kemihierretehtaan jätevesien johtamisesta ei aiheudu jatkossa uutta korvattavaa haittaa tai vahinkoa vesistön virkistyskäytölle tai kalastukselle, joten jätevesien johtamiseen liittyviä korvauksia rantakiinteistöjen ja vesialueiden omistajille tai ammattikalastajille ei tarvitse eikä pidä enää käsitellä tämän hakemuksen yhteydessä. Jätevesien johtamisesta mahdollisesti aiheutuva vähäinen haitta kalastukselle ja kalataloudelle voidaan kompensoida kalatalousmaksulla. Mikäli edellä esitetystä huolimatta nähdään tarpeelliseksi käsitellä jätevesien johtamisesta aiheutuvia korvauksia tämän lupahakemuksen yhteydessä, hakija pyytää aluehallintovirastoa erottamaan korvausten käsittelyn nyt käsiteltävästä ympäristölupa-asiasta hakemuksen käsittelyn nopeuttamiseksi. 52

53 Ehdotus kalatalousmaksuksi Hakija esittää, että ympäristöluvassa asetetaan 7 000 euron suuruinen kalatalousmaksu jätevesien johtamisesta kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Tehtaalta mereen johdettavan jätevesikuormituksen aiheuttamat kalataloudelliset vaikutukset ovat tutkimusten perusteella olleet erittäin vähäisiä jo pitkään. Sellutehtaan toiminnan lopettamisen jälkeen mereen johdettava jätevesikuormitus on vielä vähentynyt olennaisesti. Jatkossa jätevesien johtamisesta aiheutuvat kalataloudelliset haitat voidaan siten arvioida hyvin vähäisiksi ja vaikeasti havaittaviksi. Hakijan toiminnasta aiheutuva kalataloudellinen haitta on nykyisellään niin marginaalinen, että vesilain 22 säädösten edellyttämä haittojen korvaamisen tarpeellisuus ja ilmeisyys ovat kokonaan kyseenalaistettavissa. Kalastolle ja kalastukselle aiheutuvaa vahinkoa on tarkoituksenmukaista jatkossa ehkäistä nimenomaan Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle maksettavalla kalatalousmaksulla aiemman istutusvelvoitteen sijaan. Esitetyn kalatalousmaksun suuruus perustuu jätevesikuormituksen alentumiseen, Pöyry Environment Oy:n selvityksiin jätevesihaittojen korvaamisesta sekä muihin metsäteollisuuden ympäristölupapäätöksiin. Selvityksessä Kaskisten sellutehtaan jätevesien johtamisesta aiheutuneiden ja aiheutuvien vahinkojen korvaaminen on esitetty sellutehtaan toiminnan aikaisen istutusvelvoitteen suuruudeksi 36 000 euroa, mikäli se olisi asetettu kalatalousmaksuna. Selvityksessä todetaan laskelman perusteena olevan istutusvelvoitteen olevan jätevesikuormitukseen suhteutettuna kuitenkin edelleen suurempi kuin esimerkiksi Kemissä ja Oulussa. Tästä huolimatta on hakemuksen johdosta annetussa ympäristöluvassa nro 23/2007/1, 13.6.2007 asetettu Oy Metsä-Botnia Ab:lle istutusvelvoite, joka on arvoltaan noin kaksinkertainen esitettyyn nähden. Kaskisten edustan merialueella veden vaihtuvuus ja happitilanne ovat hyviä, joten jätevesistä aiheutuvalla ravinnekuormituksella lienee olennaisin vaikutus kalatalouteen. Tämä ilmenee myös kalataloustarkkailun raporteista, joiden mukaan kalastajat kokevat verkkojen limoittumisen yhtenä olennaisena kalastusta haittaavana tekijänä. Esitettyjen lupamääräysten mukaan arvioituna kemihierretehtaan ympäristöluvassa asetettavan kalatalousmaksun tulisi olla noin 6 000 10 800 euroa. Hakijan näkemyksen mukaan 7 000 euron suuruinen kalatalousmaksu on siten riittävä ja vertailukelpoinen muiden vastaavien jätevesien johtamista koskevien ympäristölupien kanssa. Hakija korostaa, että kalatalousmaksu tulee asettaa kompensoimaan vain tässä hakemuksessa käsiteltävän, aikaisempaa merkittävästi alhaisemman kuormitustilanteen aiheuttamia kalataloudellisia vaikutuksia. Oy Metsä- Botnia Ab:n sellutehtaan toiminnan aikaisen jätevesien johtamisen ja siitä mahdollisesti edelleen aiheutuvan kalataloudellisen haitan kompensoiminen tulee käsitellä Oy Metsä-Botnia Ab:n sellutehtaan toiminnan lopettamisilmoituksen yhteydessä.

54 TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA Esitys vakuudeksi Hakija pyytää ympäristönsuojelulain 101 mukaista lupaa aloittaa luvan mukainen toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta lupapäätöstä noudattaen. Kemihierretehtaan toiminnassa tapahtuvat muutokset koostuvat pääosin Oy Metsä-Botnia Ab:n aiemmin harjoittamien toimintojen jatkamisesta ja sopeuttamisesta uuteen tuotantotilanteeseen pienin muutoksin. Ympäristöluvan toimeenpano muutoksenhausta huolimatta on tarpeen toiminnan ympäristölupatilanteen ja toiminnan vastuiden selkeyttämiseksi suhteessa alueen aikaisempaan toimintaan. Toiminnan muutos lisää kemihierretehtaan aiheuttamaa jätevesikuormitusta, mutta päästöt ympäristöön ovat kokonaisuutena kuitenkin kaikilta osin merkittävästi aikaisempaa toimintaa alhaisemmat. Toiminnan ei odoteta kokonaisuutena aiheuttavan olennaisia ympäristövaikutuksia. Toiminnan muutos ei sisällä uusien rakennusten tai prosessien rakentamista, eikä se edellytä muutosta olemassa olevaan teollisuusaluekaavaan. Näin ollen ympäristölupapäätöksen toimeenpano ei aiheuta peruuttamattomia ympäristövaikutuksia eikä tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Hakija on valmis asettamaan luvan saamiseen tarvittavan vakuuden. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 18.8.2010, 14.10.2009, 28.12.2009, 14.1.2010, 2.2.2010, 22.2.2010, 9.3.2010, 8.10.2010, 22.10.2010, 25.10.2010, 28.10.2010, 1.11.2010, 11.11.2010, 12.11.2010, 23.11.2010 ja 30.11.2010. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla Länsi-Suomen ympäristölupaviraston ilmoitustaululla 2.9. 23.10.2009, Kaskisten, Kristiinankaupungin ja Närpiön kaupunkien ilmoitustaululla 2.9. 23.10.2009. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Suupohjan sanomat -lehdessä 28.8.2009 ja Syd-Österbotten -lehdessä 27.8.2009. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Länsi-Suomen ympäristölupaviraston, Kristiinankaupungin ja Kaskisten kaupunkien sekä Närpiön kunnan kirjaamoissa.

Hakemuksesta on tiedotettu asianosaisille 26.8.2009, 16.9.2009 ja 8.2.2010 päivätyillä kirjeillä. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Hakemuksesta on neuvoteltu tehtaalla 22.10.2009 ja Etelä-Suomen aluehallintovirastossa 16.9.2010. Neuvotteluista on laadittu muistiot, jotka on liitetty hakemusasiakirjoihin. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on pyytänyt lausunnon hakemuksesta Länsi-Suomen ympäristökeskukselta, Kaskisten, Kristiinankaupungin ja Närpiön kaupungeilta, Kaskisten, Kristiinankaupungin kaupungin ja Närpiön kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisilta sekä Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskukselta. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen lausunto Ympäristökeskus toteaa lausunnossaan (9.10.2009), että jätevesiä tuottava toiminta vähenee alueella merkittävästi, minkä voidaan olettaa näkyvän myös kuormituksen pienentymisenä. BOD 7 :n lupaehdoksi esitetään 1 000 kg/d. Esitetyt raja-arvot ovat puhdistamon todennäköiseen toimintakykyyn nähden suurehkoja eli puhdistamolla pitäisi olla edellytykset päästä tätä huomattavasti parempaan puhdistustehoon. Kokemukset puhdistamon uudesta tilanteesta ovat kuitenkin vähäisiä, ja yhdyskuntajätevesien mahdollinen lisääntyminen tulee myöhemmin kuormittamaan puhdistamoa lisää, joten esitettyjä raja-arvoja voidaan tässä tilanteessa pitää realistisina. Ympäristökeskukselle on lähetetty 29.9.2009 päivätty tarkkailuohjelmaehdotus. Ympäristökeskuksen ja hakijan välisessä neuvottelussa on sovittu, että tarkkailusuunnitelmaa täydennetään tarkkailupisteiden kuvauksella ja kartalla, kuvauksella näytteiden ottotavasta ja säilytyksestä sekä tarkemmalla kuvauksella analyysi- ja laskentamenetelmistä. Määritysrajat tulee ilmoittaa tarkkailuohjelmassa ainakin niiden analyyttien osalta, joiden pitoisuudet voivat olla määritysrajan tuntumassa. Määritysrajan tulisi olla korkeintaan noin 1/10 nykyisestä pitoisuustasosta, jolloin muutosten seuraaminen olisi mahdollista myös pitemmällä aikavälillä. Raskasmetallien määritysrajojen tulisi olla tasoa 5 µg/l (sinkki), 1 µg/l (arseeni), 0,5 µg/l (kromi, kupari, nikkeli ja lyijy), 0,1 µg/l (kadmium) ja 0,01 µg/l (elohopea). Edellä esitetyt määritysrajat ovat samat kuin valmisteilla olevassa oppaassa "Suositukset vesistä tehtävien analyyttien määritysrajoille, mittausepävarmuuksille sekä säilytysajoille ja -tavoille, Luonnos 3.9.2009, Kyröläinen et al. 2009". Analyysivalikoimaan tulee lisätä AOX, koska jätevesipuhdistamolle johdetaan vesiä jätealueilta. Määritykset tulee tehdä kaksi kertaa vuodessa kuukauden kokoomanäytteestä (osanäytteet säilöttynä typpihapolla) lukuun ottamatta elohopeaa, joka tulee määrittää vuorokauden aikana kerätystä ko- 55

koomanäytteestä mahdollisimman pian näytteenoton jälkeen. Ympäristökeskus perustelee esitystään sillä, että vesimäärät ovat suuria, joten vesistöön joutuva kuormitus saattaa olla paikallisesti merkittävä, vaikkakaan se ei välttämättä ylitä E-PRTR:n raportointirajoja. Jätevesien myrkyllisyys tulee selvittää aluksi kertaluonteisesti, minkä jälkeen valvova viranomainen päättää testauksen jatkamisen tarpeellisuudesta. Käytettävät testimenetelmät perusteluineen tulee esittää ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Vesistön vaikutustarkkailuohjelma sisältää kemihierretehtaan jätevesien johtamisen vaikutustarkkailun (vesistö- ja kalataloustarkkailu) ja jäähdytysvesien vaikutusten tarkkailun. Uudessa tarkkailusuunnitelmassa on tarkkailua esitetty vähennettäväksi karsimalla uloimpia havaintopaikkoja ja toisaalta lisäämällä tarkkailua lähivaikutusalueella. Haitta-aineiden/prioriteettiaineiden analysointia ei vaikutustarkkailussa ole esitetty. Ympäristökeskus ottaa kantaa tarkkailuohjelmiin erikseen. Tarkkailun painopisteen siirtäminen lähivaikutusalueelle on perusteltua. Vesistön nykyinen tila haitta-aineiden osalta tulee selvittää vuonna 2010, koska kuormitus muuttuu merkittävästi ja lisäksi myös kuormituksen aiheuttaja ja siitä vastaava toiminnanharjoittaja muuttuvat. Tarkkailusuunnitelma on esitettävä ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi 28.2.2010 mennessä. Ohjelmaan tulee ottaa mukaan sekä vaikutusalueen sedimentit että eliöstö (erityisesti lähialue). Ympäristökeskuksella ei ole huomauttamista hakijan kuorikattilalle asetettavia raja-arvoja koskeviin esityksiin. Öljykattilalle tulee asettaa raja-arvot BAT:n mukaisesti ja vastaavalle tasolle kuin Oy Metsä-Botnia Ab:n aikaisemmassa luvassa. NO X -raja-arvon saavuttamiseksi voidaan antaa kahden vuoden lisäaika. Kattilan käyttö muuttuu vara- ja huippukäyttöön tarkoitetusta kattilasta osin jatkuvatoimiseksi kattilaksi ja sen käyttö lisääntyy. Alrec-laitoksen toimintaan ei oteta kantaa tarkemmin tässä yhteydessä. Ympäristökeskus ei ota tarkemmin kantaa ehdotettuun ilmaan johdettavia päästöjä koskevaan tarkkailuohjelmaan. Öljykattilan päästöt tulee mitata kertaluonteisesti joka kolmas vuosi, koska kattilan käyttö lisääntyy. Kuorikattilan QAL 2 -mittaukset tulee tehdä maaliskuun 2010 loppuun mennessä. Ympäristökeskus katsoo, että melun seuranta voidaan toteuttaa hakemuksen mukaisesti. Lietteenkäsittelyn kompostiaumojen alla tulee käyttää riittävästi turvetta tai muuta vastaavaa, hyvin nestettä imevää materiaalia. Materiaalien sekoittumisen tulee olla riittävän tehokasta. Kompostimassan lämpötilalle ja viipymälle tulee antaa selkeät määräykset. Rannikolla tuuli saattaa kuivattaa kompostointiaumoja, joten kompostointiaumat tulee tarvittaessa peittää. 56

Kompostoitavan materiaalin C:N-suhde ei käy ilmi hakemuksesta. Lietteen kompostoitumiseen on siksi vaikea ottaa kantaa. Joka tapauksessa kompostoinnin ja geotuubikäsittelyn tavoitteena tulee olla, että käsitelty materiaali täyttää lannoitevalmistelainsäädännön vaatimukset, jolloin lopputuote ei ole jätettä vaan tuotetta. Ympäristökeskus esittää, että komposti ja geotuubeissa kuivattu liete tutkitaan myös lannoitevalmisteasetuksen tuorekompostin edellyttämällä tavalla. Jos se ei täytä lannoitevalmisteasetuksen mukaisia vaatimuksia, komposti on edelleen jätettä, joka tulee käsitellä luvan omaavassa laitoksessa. Arinahiekan hyödyntäminen voidaan sallia joko maarakentamisasetuksen mukaisella päätöksellä ilmoituksen perusteella, jos asetuksen vaatimukset täyttyvät. Muussa tapauksessa hyödyntämiskohteelle tulee hakea erikseen lupa. Kuorikattilan tuhkat eivät ole lannoitevalmisteasetuksessa tarkoitettuja metsä- tai peltotuhkia, jos kuorikattilassa poltetaan yhdyskuntajätevesistä peräisin olevaa lietettä. Tuhkat tulee tutkia kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen mukaisesti ja laadunvalvontatestit tulee tehdä vähintään kerran vuodessa. Määrityksiin tulee sisällyttää ravinteet, koska poltettava liete sisältää yhdyskuntien jätevesiä. Raskaan polttoöljyn kattilatuhka tulee toimittaa ongelmajätelaitokselle. Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikön lausunto Lausunnossa (14.10.2009) todetaan, että biologisesti happea kuluttavien aineiden kuormitusosuus tulee hakijan arvion mukaan kasvamaan vuosien 2005 2008 tasosta 0,29 0,47 t/d vuoteen 2015 mennessä tasoon 0,5 1,0 t/d. Ravinteiden ja kemiallisen hapenkulutuksen kuormitus vähenee ja on enimmillään noin puolet vuosien 2005 2009 tasosta. Merkittävin muutos esitetään kokonaisfosforikuormituksen raja-arvoon, joka pienenisi nykyisestä raja-arvosta 50 kg/d arvoon 15 kg/d. Pienin muutos on biologisesti happea kuluttavien aineiden kuormituksessa, jonka raja-arvoesitys on noin 80 % nykyisestä arvosta. Merialueen kuormituksen vähentäminen on myönteinen asia Kaskisten edustan kalastolle ja kalastukselle. On kuitenkin otettava huomioon, että tehdasalueelta tuleva kuormitus on edelleen merkittävä Kaskisten edustan tilaan vaikuttava tekijä. Meritaimenistutusten tuotto on laskenut merkittävästi viime vuosikymmenien aikana, ja nykyään tuotto 1 000 istukasta kohti on alle puolet siitä määrästä, joka saatiin 1980-lopulla tehdyistä istutuksista. RKTL:n selvitysten mukaan 2000-luvulla meritaimenistukkaiden takaisinsaanti on toistuvasti ollut jopa alle 50 kg/1 000 istukasta. Hakija on arvioinut, että kuormituksesta aiheutuvaa kalataloudellista haittaa voidaan kompensoida 7 000 euron kalatalousmaksulla. Nykyisen hintatason mukaan saadaan 7 000 eurolla noin 5 800 meritaimenen istukasta. Takaisinsaantitietojen perusteella esitetyn kalatalousmaksun mukainen istutus antaisi keskimäärin alle 300 kg ja heikompina vuosina alle 100 kg pyyntikokoista meritaimenta, mikä ei millään tavalla kompensoi toiminnasta aiheutuvaa haittaa. Erillistä Kaskisten velvoiteistutusten tuloksellisuusselvitystä ei 2000-luvulla ole tehty joten alueellista takaisinsaantiarvioita ei voida tehdä. 57

58 Tehtaalta tulevan jätevesikuormituksen on arvioitu vähenevän korkeintaan noin puolella ja biologisen hapenkulutuksen osalta jopa lisääntyvän. Kun lisäksi meritaimenistutuksista saatava tuotto on viime vuosina selvästi vähentynyt, istukasmäärä on säilytettävä nykyisellä tasolla, ja luvan saaja on velvoitettava vuosittain istuttamaan mereen johtamiensa jätevesien vaikutusalueella 40 000 vaellusikäistä Lapväärtinjoen kantaa olevaa vähintään 18 cm:n pituista meritaimenta ja 200 000 yksikesäistä keskimäärin vähintään 10 cm:n pituista vaellussiian poikasta. Luvan saaja on velvoitettava tarkkailemaan jätevesien vaikutuksia Kaskisten edustan kalakantoihin ja kalastukseen sekä istutusten tuloksellisuutta Pohjanmaan työ- elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Vedenlaadun tarkkailua ei tulisi supistaa nykyisestä ennen kuin uuden kuormitustilanteen vaikutukset merialueella ovat vakiintuneet. Kaskisten kaupunginhallituksen lausunto Kaskisten kaupungilla (6.10.2009) ei ole ollut huomauttamista hakemuksesta. Kristiinankaupungin kaupunginhallituksen lausunto Lausunnossa (9.10.2009) todetaan, että Oy Metsä-Botnia Ab:lle määrätystä istutusvelvoitteesta ei saa luopua, vaan velvoite tulee siirtää M-real Oyj:lle siltä osin kuin Oy Metsä-Botnia Ab haluaa luopua siitä. Länsirannikon ympäristöyksikön Närpiön osaston lausunto Lausunnossa (6.10.2009) todetaan, että Oy Metsä-Botnia Ab:ltä M-real Oyj:lle siirtyviä toimintoja koskevat velvoitteet tulee siirtää M-real Oyj:lle. Vastuiden siirron tulee olla kattava niin, että vastuut ovat kaikilta osin, esimerkiksi kaatopaikkatoimintojen osalta selvät. Suunnitelmien mukaan jätevedenpuhdistamolla tullaan puhdistamaan myös Närpiön, Kristiinankaupungin, Teuvan ja Karijoen jätevedet. Tämä muuttaa jätevesien koostumusta, lisää ravinteiden määrää ja huonontaa jäteveden hygieenistä laatua. Puhdistetun mereen johdettavan veden tarkkailua tulee tarkistaa tämän johdosta vähintään puhdistetun jäteveden sisältämien bakteerien osalta. Näyttää ilmeiseltä, että Tallvarpenin lahden veden hygieeninen laatu huononee. Siksi olisi tarpeen tutkia mitä hyötyjä ja vaikutuksia purkuputken siirtämisestä ulommas Tallvarpenin lahdelle aiheutuisi. Hakemuksen mukaan jätevedenkäsittely täyttää yhdyskuntajäteveden puhdistukselle asetetut vaatimukset. Puhdistetun jäteveden COD Cr - pitoisuus on raja-arvoa alhaisempi, koska yhdyskuntajätevesistä peräisin olevan orgaanisen aineksen arvioidaan hajoavan helpommin kuin teollisuusjätevesistä peräisin olevan. Lähtökohtana tulisi olla, että puhdistettu jätevesi täyttää vaatimukset kaikilta osin. Mahdollisuudet täyttää puhdistet-

tua yhdyskuntajätevettä koskevat vaatimukset kaikilta osin tulisi selvittää, ja vaatimustaso voitaisiin tarvittaessa saavuttaa asteittain. Yhdyskuntajätevesien verkoston vuotovesien määrän pienentämiseksi tulee ryhtyä toimenpiteisiin, ja tavoitteena tulee olla, että vuotovesistä päästään kokonaan eroon. Nykyisin M-real Oyj joutuu käsittelemään enemmän jätevettä kuin aikaisemmin, koska kemikaalikiertoa on avattu. Ympäristön kannalta on tärkeää, että vesikiertoa suljetaan mahdollisimman paljon. Hakemuksessa on esitetty jätevesien yhteiskäsittelystä kuormitustietoja, joissa kokonaiskuormitukseen on laskettu teollisista toiminnoista aiheutuva kuormitus ja kaikkien kuntien jätevesikuormitus. Todennäköisesti yhteiskäsittelyn laajentaminen esitetyssä laajuudessa tapahtuu vaiheittain useamman vuoden kuluessa, joten raja-arvot tulisi asettaa asteittain kuormituksen kasvaessa. Raja-arvoja asetettaessa voidaan ottaa huomioon kohtuulliset vaihtelut tehtaalta tulevassa kuormituksessa. Merialueen vaikutustarkkailupisteitä on esitetty vähennettäväksi. Muutosten ei tulisi olla suuria ja ne tulisi toteuttaa asteittain tarkkailutulosten perusteella. Myös Oy Metsä-Botnia Ab:n aikaisten päästöjen vaikutusten tarkkailun tulee edelleen sisältyä vaikutustarkkailuun. Hakija on käsitellyt jätevesilietettä koetoimintailmoituksen perusteella. Ympäristöyksikön koetoimintailmoituksesta antama lausunto koskee myös nyt hakemuksessa esitettyä lietteen käsittelyä. Uuden toimintatilanteen vaikutuksia meluun voidaan arvioida vuonna 2010 toteutettavan meluselvityksen perusteella. Hakemuksessa on esitetty, että öljykattilan typenoksidipäästöjen rajoittaminen Oy Metsä-Botnia Ab:n ympäristöluvan lupamääräysten mukaiseksi on vaikeaa. Päästön vähentämiselle tulisi antaa lisäaikaa, sen sijaan, että toiminnalle asetetaan korkeampi toistaiseksi voimassa oleva päästörajaarvo. Kristiinankaupungin kaupungin ympäristölautakunnan lausunto Lausunnossa (6.10.2009) todetaan, että hakemuksessa tulisi kuvata kaikki eri jätevesijakeet, jotka johdetaan jäteveden puhdistamolle. Oy Metsä- Botnia Ab:n teollisuuskaatopaikan suotovedet tulee puhdistaa. Jätevesien käsittelyssä on sovellettava parasta käyttökelpoista tekniikka ja ympäristön kannalta parhaita käytäntöjä. Hakijan tulisi selvittää, miten yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen (888/2006) puhdistetun jäteveden BOD 7 - ja COD Cr -pitoisuuksia koskevat vaatimukset erityisesti vaikeasti hajoavien orgaanisten yhdisteiden osalta, jotka ovat peräisin BCTMPlaitokselta, on suunniteltu saavutettaviksi. Merialueen kuormitusta tulee pienentää myös tulevaisuudessa, vaikka jätevesilaitokselle johdetaan yhdyskuntajätevesiä nykyistä suuremmalta alueelta. Merialueen vaikutustarkkailun tulee jatkua nykyisessä laajuudessaan. Merialueelle kohdistunut aikaisempi kuormitus tulee ottaa huomioon tulevai- 59

suudessa syntyvien päästöjen lisäksi. Jätevedenpuhdistamon toiminnasta voi aiheutua poikkeuksellisia päästöjä. On tärkeää, että merialueen ja pohjasedimenttien biologista seurantaa jatketaan. Ympäristövaikutusten seurantaan tulee lisätä muuttuneen lietteenkäsittelyn (kompostointi ja geotuubikäsittely) johdosta hajuhaittojen tarkkailu. Sekä M-real Oyj:n, että Oy Metsä-Botnia Ab:n tulee jatkaa ympäristövaikutuksien seurannan raportointia. Voimalaitoksen vanhan öljykattilan, joka on vuodelta 1975, toimintaa tulee parantaa tai se tulee korvata uudella kattilalla, jotta päästöt ympäristöön pienenevät. Öljykattilan rikkidioksidipäästöt tulee mitata. Öljykattilassa tulisi siirtyä ympäristöystävällisempään polttoaineeseen, kuten kevyeen polttoöljyyn, mikäli se on teknisesti mahdollista. Lietteen käsittelystä on hakemuksessa esitetty ristiriitaisia tietoja, joten toiminnan yksityiskohtia koskevia tietoja tulee tarkistaa ja täydentää. Hajuhaittojen ehkäisy lietteenkäsittelyssä tulee varmistaa. Hajujen syntymisen estäminen hakemuksen mukaisessa lietteenkäsittelyssä (M-real Oyj:n aumakompostointi Haminassa) on osoittautunut käytännössä vaikeaksi. Hajupäästöt voivat vähentää yleistä viihtyvyyttä ja aiheuttaa terveyshaittoja, koska haju leviää ympäristöön säätilasta riippuen. Hakijan tulee tehdä selvitys hajuhaittojen muodostumisesta, hajun leviämisestä ja sen rajoittamisesta. Muistutukset ja mielipiteet Österbottens yrkesfiskare r.f.:n muistutuksessa on todettu, että kalanistutuksia koskevien velvoitteiden ja Hundholmenin kalaportaan toiminnan tulee jatkua. Kalax delägarlag in muistutuksessa vaaditaan, että voimassa olevien velvoitteiden tulee jatkua 5 10 vuotta toiminnan päättymisen jälkeen. Vedenlaadun ja pohjasedimentin näytteenoton ja analyysien tulee jatkua koko alkuperäisellä näytteenottoalueella. Päästöjen vaikutusalue ei palaudu ennalleen heti kun massanvalmistus on päättynyt. Kalanistutusten tulee jatkua, mutta velvoitetta voidaan pienentää esimerkiksi 10 % vuodessa siihen asti kunnes velvoite on puolittunut, minkä jälkeen M-real Oyj tulee velvoittaa jatkamaan istutuksia. Muistuttaja varaa itselleen oikeuden esittää korvausvaatimuksia erillisessä menettelyssä. Österbottens fiskarförbund r.f.:n muistutuksessa todetaan, että Oy Metsä- Botnia Ab:n ja M-real Oyj:n toiminnan vaikutukset merialueella eivät lopu Oy Metsä-Botnia Ab toiminnan päättyessä. Vesialueelle johdettujen päästöjen vuoksi voimassa olevien velvoitteiden tulee sen vuoksi jatkua Oy Metsä-Botnia Ab:n osalta ainakin 10 vuotta toiminnan päättymisen jälkeen ja M-real Oyj:n osuuden velvoitteista tulee nousta asteittain. Vedenlaadun ja pohjasedimentin näytteenoton ja analyysien tulee jatkua koko alkuperäisellä näytteenottoalueella nykyisellä taajuudella niin että kaikki mahdolliset muutokset tai parannukset ympäristön tilassa voidaan näyttää toteen. Oy Metsä-Botnia Ab:n kalanistutusvelvoitteen tulee jatkua esimerkiksi 10 vuo- 60

den ajan. M-real Oyj:n tulee saada oma istutusvelvoite, joka asteittain korvaa Oy Metsä-Botnia Ab:n velvoitteen. Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piirin ry:n muistutuksessa (14.1.2010) todetaan, että Oy Metsä-Botnia Ab:n Kaskisten tehtaan kalatalousvelvoite on osaltaan merkittävä Isojoen taimenkannan säilymiseksi ja turvaamiseksi. Lajia tulee pitää osittain uhanalaisena ja Pohjanlahteen laskevissa joissa enää kolmessa on luonnonvarainen meritaimenkanta. Isojoessa meritaimenkanta on elinvoimainen, mutta voimakkaasti taantunut. Merialueiden merkitys lajille on kiistaton ja jatkossa tulee huolehtia, että laitoksen aiheuttamien haittojen vaikutukset kompensoidaan loppuun saakka. Laitoksen lopettamisen jälkeen kestää jopa vuosikymmeniä, ennen kuin alueen luonto palautuu, eikä luonnontilaa saavuteta enää koskaan. Lisäksi on huomioitava M-real Oyj:n kemihierretehtaan vaikutukset vesistöön, koska laitos jatkaa alueella yksin toimintaansa ilman kalatalousvelvoitetta. Muistuttaja esittää, että kalatalousmaksun käyttämistä jatketaan meritaimenen ja kalaston tilan saamiseksi luonnolliseen tilaan siihen saakka kuin se luotettavien selvitysten pohjalta on katsottu tärkeäksi. Muistuttaja arvioi velvoitteiden olevan tarpeen 10 vuoden ajan. Kun otetaan huomioon yhä alueella olevan M-real Oyj:n kemihierretehtaan vaikutukset, tulisi kalatalousvelvoite asettaa myös tälle toiminnalle, joskin suhteutettuna päästöjen määrään. AA ja BB:n ja CC:n muistutuksessa todetaan, että muistuttajat ovat kärsineet koko Oy Metsä-Botnia Ab:n ja M-real Oyj:n toiminnan ajan tummasta vedestä kesäasuntojensa rannassa. Kesän 2009 aikana vedenlaatu on ollut huomattavasti huonompaa kuin aikaisempina vuosina. Lisäksi leväkasvillisuus on ollut runsasta. Vesi on ollut käyttökelvotonta sekä talouskäyttöön että uimiseen. M-real Oyj:n toimiessa yksin jäteveden virtaama on pienentynyt, mutta vesi on ollut entistä mustempaa. Nykyinen jäteveden puhdistamo sijaitsee huomattavan kaukana jätevesien purkupaikasta. Purkupaikan siirtäminen puhdistamon itäpuolelle, jossa on riittävästi virtaamaa ja johon laskee Närpiönjoen tumma vesi, voisi olla järkevää.. Kustannukset eivät olisi suuret, koska meri on huomattavan lähellä. Nykyisellä jätevesien vaikutusalueella on kymmeniä huviloita, joiden käyttöön nykytilanne vaikuttaa. Mikäli purkuputken paikkaa ei siirretä, M- real Oyj:n on avattava kanava karikkojen väliin niin, että vesi pääsisi vaihtumaan kesäasuntojen rannassa. DD:n muistutuksessa (12.3.2010) todetaan, että hänelle ei ole annettu mahdollisuutta tutustua asiakirjoihin. Jätevesien puhdistamo on vanhanaikainen ja metsäteollisuuteen suunniteltu. Jätevesien yhteiskäsittelyn johdosta muistuttajan kiinteistön käyttö virkistysalueena menettää kokonaan merkityksensä. Muistuttajan omistama asemakaavassa vahvistettu teollisuustontti on yhdyskuntien ostettavissa, jos tarvetta on. Tontilla on jo valmiudet lietealtaalle. Muistuttaja esittää, että hakemus hylätään. 61

Muistuttajalle on 26.3.2010 päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus tutustua asiakirjoihin ja täydentää muistutusta. Muistutuksen täydennyksessä (25.4.2010) todetaan, että muistuttajaa ei ole kuultu asianosaisena lain edellyttämällä tavalla. Osa toiminnoista on jo alkanut eikä muistutus mitenkään ehdi käsittelyyn ajoissa. Muistuttaja ei ole saanut asiakirjoja nähtäväksi Närpiön ympäristönsuojeluviranomaiselta ensimmäisellä käynnillä. Muistuttajalle on aiheutunut muistutuksen täydentämisestä ylimääräisiä matka-, puhelin- ja postikuluja. Muistuttaja vaatii ylimääräisestä työstä ja kuluista 500 euron korvausta korkolain mukaisine korkoineen vesilain 17 luvun 27 :n mukaan. Hakemusasiakirjat ovat puutteelliset. Ympäristölupaa ei tulisi myöntää, koska M-real Oyj:n toiminta ja toiminnan vaikutukset ovat oleellisesti erilaiset. Vanhentuneiden ja muuttuneiden tietojen perusteella haettu ympäristölupa loukkaa yleistä etua ja muistuttajan etua rajanaapurina. Muistuttajan tontille on ainakin Oy Metsä-Botnia Ab:n toiminnan aikana johdettu puhdistamattomia jätevesiä. Yhdyskuntajätevesien käsittelyn laajentaminen on yksilöitävä. Hakemus kunkin kunnan osalta pitäisi tehdä M-real Oyj:n ympäristöluvan muutoshakemuksena yksilöitynä sitä mukaa kun liittyvä kunta tekee päätökset ja sopimukset. Myös ympäristövaikutukset voidaan selvittää luotettavasti vasta silloin. Hakemuksessa esitetty puhdistustulos on epävarma ja epävarmuutta lisää yhdyskuntajätevesien vaihteleva kuormitus. Kaskisten kaupungin jätevedet on mahdollista arvioida vanhan sopimuksen perusteella, mutta uusien kuntien jätevesien määrästä tai laadusta ei tiedetä mitään. Uusien kuntien jätevedet sisältävät myös sairaalajätevesiä ja muita jätevesiä, jotka poikkeavat Kaskisten kaupungin jätevesistä. Vakuudesta ei ole hakemuksessa selvitystä, vaikka toimintaa esitetään aloitettavaksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Viranomaislausuntoja ei ole pyydetty terveysviranomaisilta. M-real Oyj ei ole saanut prosessivesien haihdutuskonsentraatin polttolaitosta toimimaan. Soodakattilan käytöstä poistuminen muuttaa puhdistusprosessia oleellisesti. Puhdistamon tasausallas joudutaan ohittamaan putkella, jonka suunta on muistuttajan kiinteistöä kohti. Muistuttaja epäilee, että puhdistamattomia jätevesiä voidaan häiriötilanteissa tai kustannussyistä johtaa muistuttajan kiinteistön kautta mereen. Vahingonkorvausasioiden käsittely pitäisi tehdä tämän hakemuksen käsittelyn yhteydessä, eikä jättää erilliseen käsittelyyn. Jätevesikuormituksen kaksinkertaistuminen tulee ottaa huomioon lähikiinteistöjen korvauksia arvioitaessa. Vanhat tutkimukset meriveden lämpötiloista ja rantojen rehevöitymisestä eivät vastaa nykytilannetta. Yhdyskuntajätevesille rakennettavan esikäsittelyrakennuksen ja suodosvesipumppaamon sijaintipaikkaa ei ole selvitetty hakemuksessa. Nämä 62

toiminnat vaikuttavat muistuttajan kiinteistön käyttöön ja vahinkoihin, muun muassa hajusta, melusta ja tärinästä johtuen. Korvauksia ei ole maksettu riittävästi eteenpäin, koska toiminta ja puhdistusolosuhteet ovat Oy Metsä- Botnia Ab:n toimintaan verrattuna muuttuneet täydellisesti. Jos hakijalle myönnetään lupa jätevesien yhteiskäsittelyn laajentamiselle, muistuttaja vaatii kiinteistönsä vesioikeudellista lunastusta puolitoistakertaisella hinnalla, mikäli Oy Metsä-Botnia Ab ei lunasta kiinteistöä. Muistuttaja pyytää päätöksestä tiedon ja mahdollisen valitusoikeuden. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on lausuntojen ja muistutusten johdosta varattu tilaisuus tulla kuulluksi 16.11.2009 päivätyllä kirjeellä ja 4.5.2010 ja 20.9.2010 päivätyillä sähköposteilla. Hakija on 12.1.2010 ja 8.10.2010 päivätyissä vastineissa todennut muun muassa seuraavaa. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen lausunto Hakijan esittämät jätevesipäästöjen BOD 7 -luparajat ovat sellaiset, että ne mitä ilmeisimmin tullaan alittamaan, mikäli puhdistamo toimii suunnitellulla tavalla. Tuloksissa on kuitenkin suurta vaihtelua. Kuukausikeskiarvot vuonna 2009 ovat olleet välillä 30 630 kg/d. Raja-arvot alitetaan myös silloin, kun puhdistamolla käsitellään Suupohjan alueen kuntien asumajätevedet. Toisaalta BOD 7 -reduktio puhdistamolla on hyvä ja kuormitus mereen sen vuoksi joka tapauksessa niin pieni, että sillä ei ole merkitystä purkualueen happitilanteeseen. Hakija esittää raskasmetallimäärityksien tekemistä kertaluonteisesti ja uusimista vain, jos haitta-aineille asetetut raja-arvot ylittyvät. Koska kuormitus on vähentynyt merkittävästi, raskasmetallimääritysten lisäämiselle ei ole perusteita. Toiminnanharjoittaja ei voi vaikuttaa raskasmetallianalyysien määritysrajoihin. Määrityksissä käytetään akkreditoitua laboratoriota, joka on osoituksena myös siitä, että laboratorio täyttää analyysitarkkuudelle asetetut laatuvaatimukset. Hakijan käsityksen mukaan jätealueelta ei voi missään olosuhteissa tulla sellaisia AOX-määriä, että niillä puhdistusprosessin jälkeen olisi haitallisia ympäristövaikutuksia. Seurantamittausten mukaan jätealueelta tulee puhdistamolle noin 14 kg AOX/a. Kun AOX-reduktio on puhdistamolla vähintään 50 %, vesistöön johtuu vuodessa noin 7 kg AOX eli noin 19 g/d. Kun jätevesivirtaama puhdistamolta on vähintään 7 000 m 3 /d, AOX-pitoisuus on enintään 3 µg/l. AOX-mittauksen lisääminen analyyseihin ei ole tarpeellista eikä perusteltua. Vaatimus jätevesien myrkyllisyyden selvittämisestä on perusteeton. Perusteellisissa tutkimuksissa on todettu massa- ja paperitehtaiden myrkyllisten 63

jätevesien olevan pääosin peräisin kuorimon ja sellun valkaisun jätevesistä tai satunnaispäästöistä. Tällaisia jätevesiä ei prosessissa synny, sillä puun kuorinnassa käytetään kuivakuorintaa. Jätevedet käsitellään tehokkaalla aktiivilieteprosessilla, jossa jätevesien mahdollisesti sisältämät toksisetkin aineet vähenevät tehokkaasti. Satunnaispäästöjen osalta tehtaalla on tehokas varojärjestelmä ja satunnaispäästöjen talteenotto, joka estää näistä aiheutuvia päästöjä kulkeutumasta jätevesien puhdistuslaitokselle ja sitä kautta vesistöön. Suomessa on tehty laaja massa- ja paperitehtaiden jätevesien myrkyllisyystestaus 1990-luvulla, eikä siinä löydetty akuutisti toksisia jätevesiä. Kaskisten alueen vesistötarkkailussa ei ole löydetty indikaatioita jätevesien myrkyllisyydestä. Hakija pitää perusteettomina vaatimusta erityisselvitysten tekemiseksi kuormituksen muuttuessa merkittävästi. Toiminnasta aiheutuva vesistökuormitus on aiempaa kuormitusta merkittävästi pienempi eikä erityisselvityksiin ole perusteita. Öljykattila on edelleen huippu- ja varakuormakäytössä kuorikattilan ollessa pois toiminnasta. Hakemuksessa on varauduttu siihen, että öljykattilan käyttö lisääntyy jonkin verran nykytilasta, ja viimeisimpien selvitysten perusteella modifioidun kuorikattilan käyttö tullaan joka tapauksessa maksimoimaan. Öljykattilan poltin on uusittu vuonna 2005, minkä ansiosta kattilan käyttövarmuus ja teho ovat parantuneet. Lisäksi tammikuussa 2010 on tehty selvitys öljykattilan NO X -päästöjen pienentämisestä Syksyn 2009 aikana on saatu lisää kokemuksia lietteen poltosta kuorikattilassa ja lietteen kompostoinnista. Näiden kokemusten perusteella ensisijainen lietteen käsittely on sen poltto kuorikattilassa, jolloin sen sisältämä energia saadaan hyödynnetyksi. Jos kesäkuukausien aikana poltto ei kuitenkaan ole mahdollista sen takia, että lämmön tarve on liian pieni kattilan minimikapasiteettiin nähden, liete toimitetaan ulkopuoliselle käsittelijälle kompostoitavaksi. Mikäli ulkopuolinen käsittely ei ole mahdollista, varaudutaan lietteen kompostointiin tehdasalueella. Tällöin kompostoitu liete tullaan käyttämään Oy Metsä-Botnia Ab:n tehdaskaatopaikan sulkemisessa kasvukerroksen osana. Ympäristöluvassa ei ole tarpeen antaa erityisiä lupamääräyksiä kompostoinnista, koska toiminta tulee olemaan varsin pienimuotoista ja se on vasta kolmannella sijalla puhdistamolietteen käsittelyssä. Lietteen kompostikäsittelyä tehdasalueella ei tulisi vaikeuttaa tarpeettomasti asettamalla sille kohtuuttomia vaatimuksia. Asianmukaisesti hoidettu aumakompostointi on kokonaisuuden kannalta paras lietteenkäsittelyn vaihtoehto pienessä laajuudessa. Se on paras vaihtoehto sekä ympäristön että talouden kannalta, koska siinä voidaan minimoida sekä lietteen, että Oy Metsä-Botnia Ab:n kaatopaikan sulkemisessa tarvittavien kasvukerrosmassojen kuljetus. Kompostin hyötykäyttö tulee sallia teollisuusalueella ja kaatopaikan pintarakenteessa, mikäli sen pitoisuudet eivät ylitä maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen (214/2007) ylempiä ohjearvoja. Lannoiteasetuksen osalta asetuksen mu- 64

kaisena valvontaviranomaisena toimii Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Kompostille ei tässä sovelluksessa ole tarpeen antaa määräyksiä ympäristöluvassa. Arinahiekan, arinatuhkan ja lentotuhkan hyödyntämistä teollisuusalueen maarakentamisessa koskevat lupamääräykset voivat noudattaa Oy Metsä- Botnia Ab:lle myönnetyn ympäristöluvan nro 23/2007/1 lupamääräyksessä 29 esitettyä siten, että hakijalla on mahdollisuus hyödyntää myös konsernin muiden laitosten soveltuvia tuhkajakeita näihin täyttöihin. Lannoitetuhkan käyttöön liittyvät kysymykset kuuluvat Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran toimivaltaan. Jätevedenpuhdistamon kuitupitoisen lietteen poltto ei ole jätteenpolttoasetuksen mukaista toimintaa, eikä tuhkan käytölle tule asettaa rajoituksia, mikäli se täyttää lannoitevalmisteasetuksen vaatimukset. Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikön lausunto Toiminta ei aiheuta sellaista ympäristökuormitusta, joka velvoittaa istutuksiin, joten velvoiteistutukset on perusteettomina lopetettava sen jälkeen kun Oy Metsä-Botnia Ab istuttaa kaloja viimeisen kerran vuonna 2010. Toiminnasta aiheutuva vesistökuormitus on aiempaa, Oy Metsä-Botnia Ab:n sellunvalmistuksesta aiheutunutta kuormitusta merkittävästi pienempi, joten nykyisenlaajuiselle tarkkailulle ei ole perusteita. Kristiinankaupungin kaupunginhallituksen lausunto Toiminta ei aiheuta sellaista ympäristökuormitusta, joka velvoittaa istutuksiin, joten velvoiteistutukset on perusteettomina lopetettava sen jälkeen kun Oy Metsä-Botnia Ab istuttaa kaloja viimeisen kerran vuonna 2010. Länsirannikon ympäristöyksikön Närpiön osaston lausunto Hakemusta on täydennetty tarkennetulla vastuualueiden jaon kuvauksella. Mereen laskettavasta jätevedestä ei ole mielekästä tehdä bakteriologisia analyysejä, koska puhdistusprosessissa ei pystytä vaikuttamaan yhdyskuntavesien mukana tulevien bakteerien määrään ja koska analyysit ovat varsin suuritöisiä ja kalliita. Purkuputken jatkamiselle ei ole perusteita tehtaan nykyisen ja tulevan jätevesikuormituksen takia. Teollisuuden puhdistamoille on lupaehdoissa perinteisesti määrätty näille päästöparametreille pelkästään määrälliset rajat, useimmiten kuukausikohtaisina päästörajoina kg/vuorokausi. Se on käytännössä toimiva raja, sillä teollisuuslaitosten puhdistamoille tuleva kuormitus ja sen vaihtelu ovat merkittävästi suurempia kuin kuntien puhdistamoissa. Puhdistamo täyttää BOD:n ja COD:n reduktioita koskevat vaatimukset. 65

Vuotovesien vähentäminen parantaa jätevesien puhdistustulosta. Kuntien viemäriverkosto on kuitenkin kokonaan kuntien vastuulla, eikä hakijalle voida asettaa niitä koskevia velvoitteita. Toiminnasta aiheutuva vesistökuormitus on aiempaa, Oy Metsä-Botnia Ab:n sellunvalmistuksesta aiheutunutta kuormitusta merkittävästi pienempi, joten nykyisenlaajuiselle tarkkailulle ei ole perusteita. AOX-päästöjen seuranta ei ole tarpeellista, koska toiminnasta ei aiheudu AOX-päästöjä. Oy Metsä-Botnia Ab:n kaatopaikalta valumavesien mukana mereen johdettava AOX-päästö on niin pieni, että sen mittaamisvaatimukselle ei ole perusteita. Luvassa tulee määrätä yhdet raja-arvot, jotka kattavat myös kaikkien Suupohjan alueen asumajätevesien käsittelystä johtuvat päästöt. Kristiinankaupungin kaupungin ympäristölautakunnan lausunto Puhdistamolle johdettavat jätevesijakeet on kuvattu hakemuksessa riittävällä tarkkuudella sekä määrän että laadun osalta. Oy Metsä-Botnia Ab:n kaatopaikan valumavedet johdetaan jätevedenpuhdistamolle. Jätevesien käsittely ja muut tuotantoprosessin osat täyttävät hakijan käsityksen mukaan kaikilta osin BAT-vaatimukset. Hakija tulee toimimaan lupaehtojen mukaisissa rajoissa niin, että toiminnasta aiheutuva ympäristökuormitus on mahdollisimman pieni. Puhdistetun jäteveden BOD- ja COD-pitoisuuksien ei ole tarpeen täyttää kunnallisia puhdistamoja koskevan valtioneuvoston asetuksen 888/2006 mukaisia vaatimuksia. Teollisuuden puhdistamoille on lupamääräyksissä perinteisesti asetettu näille päästöparametreille pelkästään määrälliset rajat, useimmiten kuukausikohtaisina päästörajoina, kg/d. Se on käytännössä toimiva raja, sillä teollisuuslaitosten puhdistamoille tuleva kuormitus ja sen vaihtelu ovat merkittävästi suurempia kuin kunnallisen puhdistamon kohdalla. Tämän lisäksi puhdistamo täyttää edellä mainitun asetuksen vaatimukset koskien BOD:n ja COD: reduktioita. Hakemuksen mukaisesta toiminnasta aiheutuva vesistökuormitus on aiempaa, Oy Metsä-Botnia Ab:n sellunvalmistuksesta aiheutunutta kuormitusta merkittävästi pienempi, joten nykyisen laajuiselle tarkkailulle ei ole perusteita. Öljykattilan poltin on uusittu vuonna 2005, jolloin kattilan käyttövarmuus ja teho paranivat. Lisäksi tammikuussa 2010 on tehty selvitys NO X -päästöjen pienentämismahdollisuuksista. Kevyen polttoöljyn käyttö polttoaineteholtaan 19 MW:n öljykattilassa ei ole teknistaloudellisesti perusteltuna, koska se vaatisi kokonaan uuden, rinnakkaisen öljynsyöttöjärjestelmän rakentamisen. Tällaisen järjestelmän investoinnin suuruus ja erillisen linjan huolto ja ylläpito ovat kohtuuttomia kat- 66

tilan vuosittaiseen käyttömäärään verrattuna. Lisäkustannuksia aiheuttaisi myös kevytöljyn korkeampi hinta. Syksyn 2009 aikana on saatu lisää kokemuksia lietteen poltosta kuorikattilassa ja lietteen kompostoinnista. Näiden kokemusten perusteella ensisijainen lietteen käsittely on, että se poltetaan kuorikattilassa, jolloin sen sisältämä energia saadaan hyödynnetyksi. Jos kesäkuukausien aikana poltto ei kuitenkaan ole mahdollista sen takia, että lämmön tarve on liian pieni kattilan minimikapasiteettiin nähden, liete toimitetaan ulkopuoliselle käsittelijälle kompostoitavaksi. Mikäli ulkopuolinen käsittely syystä tai toisesta ei ole mahdollista, varaudutaan lietteen kompostointiin tehdasalueella. Tällöin kompostoitu liete tullaan käyttämään Oy Metsä-Botnia Ab:n tehdaskaatopaikan sulkemisessa kasvukerroksen osana. Mahdollisten hajuhaittojen torjunta kuuluu normaaliin jokapäiväiseen työskentelyyn. Niin puhdistamon toiminta, kuin puhdistamolietteiden käsittely pyritään kaikilta osin hoitamaan siten, ettei hajuhaittoja pääse syntymään. Hajuhaittoja seurataan päivittäin tehtaan henkilökunnan toimesta. Havainnot poikkeavista hajuista, niiden lähteistä ja mahdollisesti tehtävistä korjaavista toimenpiteistä kirjataan. Mikäli havaitaan merkittäviä hajuhaittoja tai niistä saadaan yhteydenotto ympäristöstä, asiasta tehdään poikkeamaraportti. Österbottens yrkesfiskare r.f:n muistutus Toiminta ei aiheuta sellaista ympäristökuormitusta, joka velvoittaa istutuksiin, joten velvoiteistutukset on perusteettomina lopetettava sen jälkeen kun Oy Metsä-Botnia Ab istuttaa kaloja viimeisen kerran vuonna 2010. Pöyry Environment Oy on tehnyt selvityksen kalaistutusten perusteista sen jälkeen, kun Metsä-Botnia on lopettanut Kaskisten sellutehtaan toiminnan maaliskuussa 2009. Kalaportaan toiminnasta on voimassa oleva Oy Metsä-Botnia Ab:ltä M-real Oyj:lle siirtynyt sopimus Närpes-Kaskö-fiskeområdet in kanssa. Toiminnan jatkaminen on M-real Oyj:n ja Närpes-Kaskö-fiskeområdet in välinen asia, eikä ympäristöluvassa ole tarpeen antaa siihen liittyvää määräystä. Kalax delägarlag in muistutus Oy Metsä-Botnia Ab:n lopetettua toimintansa on vesistökuormitus merkittävästi vähentynyt eikä perusteita vesistövaikutusten seurannan lisäämiselle ole olemassa. Toiminta ei aiheuta sellaista ympäristökuormitusta, jotka velvoittavat istutuksiin, joten velvoiteistutukset on lopetettava sen jälkeen kun Oy Metsä-Botnia Ab istuttaa kaloja viimeisen kerran vuonna 2010. Muistutuksessa viitataan uusien toimintojen perusteella haettavaan korvaukseen. M-real Oyj:n toiminta jatkuu kuitenkin entisellään, mutta kokonaiskuormitustaso on huomattavasti matalampi verrattuna sellutehtaan toiminnan aikaisiin päästöihin. Hakemukseen mukaiseen toimintaan ei sisälly uu- 67

sia toimintoja, joiden nojalla lisäkorvausten hakeminen voisi olla perusteltavissa. Hakija katsoo, että jätevesien johtamisesta aiheutuneet haitat ovat tulleet täysimääräisesti korvatuksi. Österbottens fiskarförbund in muistutus Hakemuksen mukaisesta toiminnasta aiheutuva vesistökuormitus on aiempaa, Oy Metsä-Botnia Ab:n sellunvalmistuksesta aiheutunutta kuormitusta merkittävästi pienempi, joten nykyisenlaajuiselle tarkkailulle ei ole perusteita. Toiminta ei aiheuta sellaista ympäristökuormitusta, jotka velvoittavat istutuksiin, joten velvoiteistutukset on lopetettava sen jälkeen kun Oy Metsä-Botnia Ab istuttaa kaloja viimeisen kerran vuonna 2010. Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piirin ry:n muistutus M-real Oyj:n alueella jatkama ympäristölupahakemuksen mukainen toiminta ei aiheuta sellaista ympäristökuormitusta, joka edellyttäisi istutusvelvoitteen asettamista. Hakija esittää jätevesien johtamisesta kalataloudelle aiheutettujen haittojen kompensoimista jatkossa kalatalousmaksulla. Hakija viittaa asiassa hakemukseen ja sen liitteen selvitykseen koskien Kaskisen sellutehtaan jätevesien aiheuttamien vahinkojen korvaamista (Pöyry Environment Oy, 13.5.2009). BB ja AA:n ja CC:n muistutus M-real Oyj:n nykyinen vesistökuormitus on merkittävästi matalampi kuin Oy Metsä-Botnia Ab:n toiminnan aikainen kokonaiskuormitus. Muistutuksen tekijöiden kesäpaikan vesistön laatu ei ole M-real Oyj:n toiminnasta johtuen heikentynyt. Muistutusten esittäjät perustavat vaateensa kesällä 2009 havaittuun veden laadun heikentymiseen. Epäsuotuisista tuuli- ja virtausoloista sekä matalasta merenpinnasta johtuen puhdistamolta tuleva jätevesi oli ilmeisesti päässyt tilapäisesti kertymään näiden kiinteistöjen rantaan. Kertanäytteestä todettiin ruskea väri ja poikkeuksellisen korkea CODpitoisuus. Lisänäytteiden analysointia ei suoritettu, koska tilanne parani. Todennäköistä on, että jatkossa jäteveden vaikutukset ovat erittäin vähäisiä. Kuormitustason merkittävästä laskusta johtuen ei ole perusteltua vaatia purkuputken siirtoa tai jatkamista. Karikon avaaminen tai purkuputken siirto ei ole teknistaloudellisesti perusteltua. Lisäksi vesistön pohjasedimentin käsittelystä voi aiheutua paikallisesti saatua hyötyä suurempi ongelma. Hakija pitää vaatimuksia aiheettomina ja perusteettomina ja vaatii niiden hylkäämistä. AA ja BB sekä CC ovat rakentaneet kesäasuntonsa aikana, jolloin Oy Metsä-Botnia Ab:n sellutehdas on jo ollut toiminnassa. Ympäristöoikeudellisen aikaprioriteettiperiaatteen mukaisesti alueelle myöhemmin sijoittunut ei ole oikeutettu vaatimaan muutoksia alueella pitkään ja asianmukaisesti harjoitettuun toimintaan, mikäli toiminnasta aiheutuneet häiriöt eivät ole lisääntyneet. 68

69 DD:n muistutus Hakija kiistää, että olisi tarhallisesti vaikeuttanut muistuttajan kuulemista asiassa. Aluehallintovirasto on järjestänyt muistuttajalle erillisen mahdollisuuden muistutuksen jättämiseen. Lupahakemus on laadittu erittäin seikkaperäisesti sekä niiden ohjeiden ja vaatimusten mukaan, joita kyseinen toiminta edellyttää. Lupaviranomainen on todennut hakemuksen täyttävän sille asetetut vaatimukset asettaessaan hakemuksen julkisesti nähtäväksi. Jätevesien yhteiskäsittely on järkevä ratkaisu ympäristökuormituksen kannalta. Puhdistamon käytöstä Kaskisten yhdyskuntajätevesien ja tehtaan prosessivesien yhteiskäsittelyyn on hyvät kokemukset ja puhdistamolle on kapasiteettia käsitellä yhdyskuntajätevesiä nykyistä enemmänkin. Tehtaan prosessivedet ja yhdyskuntien jätevedet täydentävät toistensa koostumusta, minkä ansioista niiden yhteiskäsittely on tehokkaampaa ja yhteinen vesistökuormitus vähäisempi, kuin jos ne käsiteltäisiin erikseen. Yhdyskuntajätevesien yhteiskäsittelyllä ei ole vaikutusta muistuttajan kiinteistön käyttöarvoon. Jätevedenpuhdistamon tasausallas on ohitettu putkella, jolla on parannettu biologisen puhdistusprosessin tehoa, koska jätevesi jäähtyy vähemmän ja sen viipymä puhdistusprosessissa lyhenee. Muutos on tehty sellutehtaan toiminnan lopettamisesta johtuen. Ympäristölupa-asiaan mahdollisesti liittyvien haittakorvausten käsittelyn erottaminen nyt käsiteltävästä ympäristölupa-asiasta on perusteltua hakemuksen käsittelyn nopeuttamiseksi. Vaatimus muistuttajan maa-alueen lunastamisesta ei perustu lakiin. Hallintoasiassa kukin vastaa omista kuluistaan. MERKINTÄ Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 31.12.2010 antamallaan päätöksellä nrot 63/2010/1 ja 64/2010/1 käsitellyt Oy Metsä-Botnia Ab:n Kaskisten sellutehtaan lopettamisilmoituksen ja myöntänyt ympäristöluvan Oy Metsä- Botnia Ab:n Kaskisten tehtaan jätehuoltoalueen toiminnan muuttamiseksi. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 31.12.2010 antamallaan päätöksellä nro 66/2010/1 myöntänyt M-real Oyj:lle luvan jäähdytysveden johtamiseksi merestä.

70 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Käsittelyratkaisu Luparatkaisu Aluehallintovirasto siirtää toiminnasta johtuvien merialueen pilaantumisesta aiheutuneiden ja aiheutuvien vahinkojen selvittämisen ja mahdollisten korvausten määräämisen ympäristönsuojelulain 68 :n ja 71 :n mukaisesti ratkaistavaksi myöhemmin erillisenä asiana Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä nro 09/0216/1 (30.6.2009) uudelleen käsiteltäväksi palautetun Länsi-Suomen ympäristölupaviraston Oy Metsä- Botnia Ab:lle antaman ympäristölupapäätöksen nro 23/2007/1 (13.6.2007) lupamääräykset 12 ja 61 on ratkaistu tämän asian käsittelyn yhteydessä. Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan M-real Oyj:n Kaskisten kemihierretehtaan toiminnan muuttamiselle. Lupa koskee kemihierretehdasta, raakavesi- ja jätevesilaitosta, jätevesilietteen käsittelyä laitosalueella, voimalaitosta ja Alrec-laitosta sekä näihin liittyviä hakemuksen mukaisia toimintoja. Ympäristölupa sisältää Oy Metsä-Botnia Ab:n jätehuoltoalueen, Kaskisten kaupungin ja muiden Suupohjan alueen kuntien (Närpiö, Teuva, Kristiinankaupunki ja Karijoki) jätevesien käsittelyn tehtaan puhdistamolla ja niiden johtamisen mereen. Toimintaa on harjoitettava hakemuksen mukaisesti ja noudattaen seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Polttoaineet 1. Kuorikattilassa ja varakattilassa polttoaineena käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,00 painoprosenttia ja kevyen polttoöljyn enintään 0,10 painoprosenttia. 2. Kuorikattilassa saadaan kuoren ja raskaan polttoöljyn lisäksi polttaa jätevedenpuhdistamolla muodostuvaa jätevesilietettä, joka on ensiömassan tuotannossa syntyvää kuituainetta sisältävää kasviperäistä jätettä ja muuta omassa toiminnassa syntyvää, muuhun hyödyntämiseen kelpaamatonta puhdasta puujätettä. 3. Alrec-laitoksessa saadaan polttaa kemihierretehtaan prosessiveden haihdutuskonsentraattia sekä vara- ja lisäpolttoaineena nestekaasua.

71 Päästöt mereen 4. Kaikki toiminnan prosessijätevedet, jätevesikanaviin johdettavat jäähdytysja lattiavedet, tehdasalueen saniteettijätevedet, vesilaitoksen huuhteluvedet, Oy Metsä-Botnia Ab:n kaatopaikka- ja lietteiden käsittelyalueen valuma- ja suotovedet ja muut epäpuhtauksia sisältävät vedet on kerättävä ja johdettava tehtaan biologiselle jätevedenpuhdistamolle. Puhdistamolle saadaan johtaa myös Oy Metsä-Botnia Ab:n jätehuoltoalueen ja sellutehtaan toiminnan lopettamisesta syntyvät jätevedet sekä Kaskisten kaupungin ja muiden Suupohjan alueen kuntien (Närpiö, Teuva, Kristiinankaupunki ja Karijoki) jätevedet. Luvan saajan on solmiessaan vesihuoltolaitosten kanssa sopimuksia jäteveden johtamisesta puhdistamolle otettava huomioon tämän päätöksen lupamääräykset ja toimitettava kaikkien puhdistamolle jätevesiä johtavien vesihuoltolaitosten väliset sopimukset tiedoksi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta ja aina sopimuksia muutettaessa. 5. Puhdistamolla käsitellyt jätevedet saadaan johtaa puhdistamon purkuputken kautta mereen nykyiselle purkupaikalle. Toiminnanharjoittajan tulee laatia teknistaloudellinen selvitys jätevedenpuhdistamon purkuputken jatkamisesta niin, että jätevedet purettaisiin Tallvarpenin lahdelle nykyistä purkupaikkaa syvemmälle merialueelle. Selvitys tulee tehdä kahdelle eri vaihtoehdolle, joista toisessa veden syvyys purkukohdassa on vähintään 5 metriä ja toisessa vähintään 10 metriä. Selvityksen tulee sisältää asiantuntija-arvio muutoksen vaikutuksista merialueen tilaan ja käyttökelpoisuuteen. Selvitys tulee toimittaa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle viimeistään 31.12.2014. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto voi selvityksen perusteella tarkistaa määräystä jätevesien purkupaikasta. 6. Jätevedet on käsiteltävä hakemuksen mukaisesti tai vähintään vastaavalla tavalla siten, että päästöt mereen ovat kalenterikuukauden keskiarvona kalenteripäivää kohti häiriö- ja poikkeustilanteiden sekä ohijuoksutusten päästöt mukaan laskettuna enintään seuraavat. Parametri BOD 7 COD Cr Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Raja-arvo 1 000 kg/d 12 000 kg/d 12 kg/d 120 kg/d Jätevesien yhteiskäsittelyn laajentuessa niin, että puhdistamolle johdettavien yhdyskuntajätevesien yhteenlaskettu asukasvastineluku ylittää 10 000, saavat fosfori- ja typpipäästöt mereen olla enintään 150 kg/d kokonaistyppeä ja enintään 15 kg/d kokonaisfosforia kalenterikuukauden keskiarvona kalenteripäivää kohti häiriö- ja poikkeustilanteiden sekä ohijuoksutusten päästöt mukaan laskettuna.

72 Puhdistamolle tuleva jätevesi on käsiteltävä siten, että jäteveden käsittelyn poistotehot täyttävät myös seuraavat yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen (888/2006) liitteen taulukkojen 1 ja 2 mukaiset poistotehon vähimmäisvaatimukset määriteltynä siten, kuin tämän päätöksen lupamääräyksessä 44. on edellytetty. Parametri BOD 7 70 % COD Cr 75 % Kiintoaine 90 % Kokonaisfosfori 80 % Kokonaistyppi 70 % Poistotehon vähimmäisvaatimus Kokonaistypen poistotehovaatimus tulee voimaan, kun puhdistamoon johdettavien yhdyskuntajätevesien yhteenlaskettu asukasvastineluku ylittää 10 000. 7. Mereen johdettava jätevesi ei saa sisältää haitallisessa määrin terveydelle tai ympäristölle vaarallisia aineita. Mereen johdettavassa käsitellyssä jätevedessä tai puhdistamolle käsiteltäväksi johdettavassa jätevedessä ei saa olla vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) liitteen 1 taulukon A vesiympäristölle vaarallisia aineita. Jätevesien elohopeapitoisuus saa olla enintään 5 µg/l ja kadmiumpitoisuus enintään 10 µg/l. 8. Jätevedet on tarvittaessa esikäsiteltävä ennen puhdistamolle johtamista, jotta jätevesien laatu ei huononna puhdistamon toimintaa tai lietteen hyötykäyttömahdollisuuksia. Puhdistamon kapasiteetti, käyttövarmuus ja käyttömahdollisuudet on pidettävä riittävinä puhdistamon tehokkaan toiminnan ylläpitämiseksi kaikissa ennakoitavissa tilanteissa tuotantoseisokit mukaan lukien. Normaalista toiminnasta poikkeavat jätevedet on ennen biologiseen puhdistamoon johtamista ohjattava varoaltaisiin ja käsiteltävä siten, että ne eivät vaikeuta puhdistamon toimintaa tai lietteen hyötykäyttöä. 9. Laitoksen likaantumattomat jäähdytys- ja tiivistysvedet sekä laitoksen pihaalueen valumavedet saadaan johtaa käsittelemättöminä jäähdytysvesiviemärin kautta mereen. Piha-alueen puhtaudesta sekä viemäriverkoston ja öljynerotinten toiminnasta on huolehdittava niin, ettei tehdasalueelta pääse haitallisia aineita tai jätevesiä maaperään, pohjaveteen tai mereen. 10. Sadevesiviemärit on varustettava öljyn, hiekan ja roskien poistamiseksi tarpeen mukaan kaivoilla tai erottimilla sekä purkupaikat pintapuomilla tai sitä vastaavalla järjestelyllä. Toiminnanharjoittajan on meren ollessa jäässä merkittävä jäähdytysvesiviemärin purkupaikan ympäristön heikon jään alue niin, että siitä ei aiheudu vaaraa jäällä liikkujille.

11. Tehdasalueen omasta viemäriverkostosta ja yhdyskuntajätevesien viemäriverkostoista puhdistamolle johdettavien jätevesien määrä on pyrittävä pitämään pienenä rajoittamalla hule- ja vuotovesien määrä mahdollisimman vähäiseksi. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava, että kaikista puhdistamolle jätevesiä johtavista viemäriverkostoista tehdään vuotovesiselvitykset ja niille laaditaan verkostojen kunnostamissuunnitelmat. Selvitykset ja suunnitelmat on toimitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja yhteiskäsittelyyn osallistuvien kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille aina yhdyskuntajätevesien yhteiskäsittelyn laajentuessa verkostokohtaisesti seuraavan vuoden loppuun mennessä. Luvan saajan on vuosittain raportoitava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja yhteiskäsittelyyn osallistuvien kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille kaikista puhdistamolle jätevesiä johtavien viemäriverkostojen vuotovesimääristä ja kunnostustoimenpiteistä osaverkostoittain ja niiden vaikutuksista. 12. Puhdistamolle on nimettävä sen asianmukaisesta käytöstä vastaava hoitaja, jonka yhteystiedot on ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kaskisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästöt ilmaan Kemihierretehdas 13. Kemihierretehtaan päästöt ilmaan on rajoitettava mahdollisimman pieniksi. Laitoksen toiminnasta ei saa aiheutua ympäristön asuin-, loma- ja virkistysalueille merkittävää hajuhaittaa. Piipunkorkeudet 14. Kuorikattilan savukaasut on johdettava ilmaan vähintään 96 metriä korkean piipun kautta, Alrec-laitoksen savukaasut vähintään 40 metriä korkean piipun kautta ja varakattilan vähintään 25 metriä korkean piipun kautta. Varakattilan savukaasut on 1.1.2018 alkaen johdettava ilmaan vähintään 40 metriä korkean piipun kautta. Kuorikattila K2 15. Kuorikattilan savukaasujen rikkidioksidipitoisuus saa olla enintään 200 mg SO 2 /m 3 (n) kuivissa savukaasuissa muunnettuna 6 %:n happipitoisuuteen käytettäessä polttoaineena kuorta, puhtaita puuperäisiä polttoaineita ja jätevesilietettä. Päästöraja-arvo ei koske kattilan käynnistys- ja alasajotilanteiden eikä savukaasun puhdistinlaitteiden häiriötilanteiden päästöjä. 16. Kuorikattilan savukaasujen typenoksidipitoisuus saa typpidioksidiksi laskettuna olla enintään 300 mg NO 2 /m 3 (n) kuivissa savukaasuissa muunnettuna 73

6 %:n happipitoisuuteen käytettäessä polttoaineena kuorta, puhtaita puuperäisiä polttoaineita ja jätevesilietettä. Päästöraja-arvot eivät koske kattilan käynnistys- ja alasajotilanteiden eikä savukaasun puhdistinlaitteiden häiriötilanteiden päästöjä. 17. Kuorikattilan savukaasujen hiukkaspitoisuus saa olla enintään 50 mg/m 3 (n) kuivissa savukaasuissa muunnettuna 6 %:n happipitoisuuteen käytettäessä polttoaineena kuorta, puhtaita puuperäisiä polttoaineita ja jätevesilietettä. Päästöraja-arvo ei koske kattilan käynnistys- ja alasajotilanteiden eikä savukaasun puhdistinlaitteiden häiriötilanteiden päästöjä. Varakattila K3 18. Kattilan savukaasujen typenoksidipitoisuus saa olla typpidioksidiksi laskettuna enintään 600 mg NO 2 /m 3 (n) kuivissa savukaasuissa muunnettuna 3 %:n happipitoisuuteen. Päästöraja-arvot eivät koske kattilan käynnistys- ja alasajotilanteiden päästöjä. 19. Kattilan savukaasujen hiukkaspitoisuus saa olla enintään 140 mg/m 3 (n) kuivissa savukaasuissa muunnettuna 3 %:n happipitoisuuteen. Päästörajaarvo ei koske kattilan käynnistys- ja alasajotilanteiden päästöjä. 20. Kattilan savukaasujen rikkidioksidipitoisuus saa olla 1.1.2018 alkaen enintään 850 mg SO 2 /m 3 (n) kuivissa savukaasuissa muunnettuna 3 %:n happipitoisuuteen. Päästöraja-arvo ei koske kattilan käynnistys- ja alasajotilanteiden päästöjä. Alrec-laitos 21. Laitoksen savukaasujen typenoksidipitoisuuden tavoitearvo typpidioksidiksi laskettuna on 900 mg NO 2 /m 3 (n) kuivissa savukaasuissa muunnettuna 6 %:n happipitoisuuteen käytettäessä polttoaineena haihdutuskonsentraattia. Tavoitearvo ei koske laitoksen käynnistys- ja alasajotilanteita eikä savukaasun puhdistinlaitteiden häiriötilanteita. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle hakemus typenoksidipitoisuuden raja-arvon asettamiseksi kolmen vuoden kuluttua laitoksen käyttöönotosta, kuitenkin viimeistään 31.12.2012. Hakemuksen perusteella Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto voi antaa täydentäviä määräyksiä Alrec-laitoksen typenoksidipäästöstä ja sen tarkkailusta. 22. Laitoksen savukaasujen hiukkaspitoisuus saa olla enintään 30 mg/m 3 (n) kuivissa savukaasuissa muunnettuna 6 %:n happipitoisuuteen käytettäessä polttoaineena haihdutuskonsentraattia. Raja-arvo ei koske laitoksen käynnistys- ja alasajotilanteita eikä savukaasun puhdistinlaitteiden häiriötilanteita. 74

75 Melu 23. Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu yhdessä teollisuusalueen muun melun kanssa ei saa virkistys-, asunto- eikä loma-asuntoalueilla ulkona ylittää päivällä klo 7 22 melutasoa 55 db eikä yöllä (klo 22 7) melutasoa 50 db keskiäänitasona (L Aeq ) ilmaistuna. Luvan saajan on esitettävä teknistaloudellinen selvitys toimenpiteistä, joilla laitoksen lähialueella sijaitsevien loma-asuntojen ja virkistysalueiden kohdalla saavutetaan melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/1992) 2 :n 2 momentin mukaiset arvot. Selvitys on toimitettava Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle viimeistään 31.12.2013. Aluehallintovirasto voi selvityksen perusteella täsmentää melua koskevia määräyksiä. 24. Voimakasta iskumaista melua aiheuttavat työt ja toiminnat, paineellisen höyryn ulospuhallukset ja muut vastaavat melua aiheuttavat toimenpiteet on pyrittävä keskittämään sellaisiin ajankohtiin, jolloin melusta aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Kemikaalien, raaka-aineiden, polttoaineiden ja jätteiden varastointi 25. Toiminnassa käytettävät raaka- ja apuaineet, kemikaalit, polttoaineet ja hyödynnettävät jätemateriaalit on varastoitava asianmukaisesti merkittyinä, katetuissa ja tuulelta suojatuissa tiloissa siten, ettei niistä aiheudu haittaa tai vaaraa ihmisten terveydelle, maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa, epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Jätteitä ja massoja ei saa varastoida tehdasalueella yli kolmea vuotta. 26. Kemikaalit ja polttoaineet on varastoitava kullekin kemikaalityypille tarkoitetussa, asianmukaisesti merkityssä säiliössä. Polttoaine- ja kemikaalisäiliöt sekä kemikaalien ja polttoaineiden lastaus- ja purkupaikat on sijoitettava riittävällä tilavuudella ja muilla tarpeellisilla varojärjestelmillä varustettuihin tiivisrakenteisiin suoja-altaisiin niin, että mahdollisen polttoaine- tai kemikaalivuodon sattuessa vuoto ei pääse maaperään, pohjaveteen tai mereen. Suoja-altaan tilavuuden tulee olla vähintään 1,1 kertaa suurimman suoja-altaaseen sijoitetun säiliön tilavuus. Täyttö- ja tyhjennyspaikkojen pinnoitteen kunto on tarkastettava säännöllisesti ja todetut vauriot korjattava viipymättä. Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen 27. Toiminnassa syntyvät jätteet on lajiteltava, kerättävä ja varastoitava asianmukaisesti, ottaen huomioon eri jakeiden hyötykäyttömahdollisuudet. Jätteet on ensisijaisesti hyödynnettävä aineena. Toissijaisesti on hyödynnettävä jätteen sisältämä energia. Jätteen saa luovuttaa hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi vain laitokselle tai kohteeseen, jolla on kyseisen jätteen hyödyntämiseen tai käsittelyyn oikeuttava ympäristölupa tai sitä vastaava päätös.

76 Mikäli hyödyntäminen ei ole kohtuullisin kustannuksin mahdollista, on jätteet sijoitettava tehdasalueen kaatopaikalle tai muulle sellaiselle kaatopaikalle tai kohteeseen, jolla on ympäristölupa tai sitä vastaava päätös kyseisen jätteen vastanottoon. 28. Jätevedenpuhdistamon lietteet tulee käsitellä yhdyskuntajätevesien puhdistamisesta syntyvien lietteiden käsittelyvaatimusten mukaisesti sellaisina aikoina, jolloin puhdistamolle johdettavan jäteveden COD Cr -kuormituksesta yli 25 % on peräisin yhdyskuntajätevesistä, ottaen huomioon jätevesien puhdistusprosessin viipymän. Viipymä tulee ottaa huomioon niin, että tehtaan ja yhdyskuntajätevesien COD Cr -kuormituksen keskiarvoa seurataan liukuvana neljän kalenteriviikon keskiarvona. Yhdyskuntajätevesien osuuden ylittäessä 25 %:n kuormituksesta on puhdistamoprosessista poistettava liete käsiteltävä koko seuraavan kalenteriviikon aikana edellä määrätyn mukaisesti. 29. Tehdasalueen kaatopaikka-alueelle sijoitettavia jätteitä saadaan välivarastoida tehdasalueella siten, että ne eivät pääse kosketuksiin sade-, pinta- tai pohjavesien kanssa ja, että niistä ei aiheudu roskaantumista tai maaperän pilaantumisvaaraa. Jätteiden siirto kaatopaikka-alueelle on suoritettava niin, että pölyäminen ja ympäristön roskaantuminen estetään. Kaatopaikalle sijoitettavien jätteiden on täytettävä kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997) liitteessä 2 määrätyt kaatopaikkakelpoisuusvaatimukset. 30. Hyötykäyttökelpoista kuorikattilan arinahiekkaa ja lentotuhkaa sekä muuta hyödynnettäväksi soveltuvaa jätettä saadaan hyödyntää teollisuusalueen maarakennustoiminnassa eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa annetussa valtioneuvoston asetuksessa (591/2006) esitettyjen vaatimusten mukaisesti. Toiminnanharjoittajan on tehtävä hyödyntämisestä asetuksen 6 :n mukainen ilmoitus Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle ympäristönsuojelun tietojärjestelmään merkitsemistä varten. 31. Ongelmajätteet on varastoitava suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa katettuna ja tiiviillä alustalla asianmukaisesti siten, ettei niistä aiheudu maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen tai kohteeseen, jolla on sen käsittelyyn oikeuttava ympäristölupa tai sitä vastaava päätös. Ongelmajätteiden siirrosta on laadittava siirtoasiakirja. Jätevesilietteen käsittely 32. Tehtaan jätevedenpuhdistamolla syntyvää jätevesilietettä voidaan käsitellä tehdasalueella kuivaamalla lietettä geotuubeissa tai kompostoimalla sitä aumoissa päätöksen liitteenä olevan kartan (Lietteenkäsittelyalueet Kaskisten tehdasalueella) mukaisilla paikoilla. Tehdasalueella saadaan käsitel-

lä jätevesilietettä enintään 10 000 tonnia vuodessa. Kompostointia saadaan suorittaa 31.12.2013 asti. Geotuubikäsittelyn ja aumakompostoinnin kaikkien käsittelyvaiheiden (jätevesilietteiden ja seosaineiden sekoittaminen, kompostointi ja jälkikypsytys) tulee tapahtua kentällä, joka on päällystetty tiiviillä asfaltilla ja tai vastaavalla vettä läpäisemättömällä pinnoitteella. Suoto- ja valumavedet on johdettava käsiteltäväksi jätevedenpuhdistamolle. Pintavesien pääsy geotuubi- ja aumakompostointikentälle on estettävä ympärysojin tai muilla rakenneratkaisuilla. 33. Aumakompostoinnista ei saa aiheutua merkittävää hajuhaittaa tehdasalueen ulkopuolelle. Kompostointi on tehtävä hyvää kompostointitapaa noudattaen siten, että seosaineita lisäämällä kompostiprosessille saadaan optimaaliset olosuhteet. Kompostimassan ph:n tulee olla yli 6,5. Kompostoituvan massan hapensaanti on turvattava kääntämällä aumoja aktiivivaiheen aikana hapellisen tilan turvaamiseksi riittävän usein ja säännöllisesti. Tarvittaessa aumat tulee peittää kuivumisen ehkäisemiseksi. Kompostin lämpötilan tulee olla yli +55 o C viikkokeskiarvona vähintään kahden viikon ajan. Aktiivisen kompostointivaiheen jälkeen kompostoitavan massan on oltava riittävän kypsää niin, että siitä ei aiheudu hajuhaittoja jälkikypsytysvaiheen aikana tai tuotteiden käyttämisen yhteydessä. Massan lämpötilan laskettua pysyvästi alle +40 o C:een, on materiaalia jälkikypsytettävä vähintään kuuden kuukauden ajan. Kompostiaumat tulee pyrkiä kääntämään olosuhteissa, jossa vallitseva tuulen suunta on poispäin lähimmästä asutuksesta (tuulen suunta luodepohjoinen-koillinen). Kompostoinnissa tulee käyttää hajua hyvin pidättäviä seosaineita. Hakijan tulee varautua käyttämään hajunpoistokemikaalia silloin, kun aumoja joudutaan kääntämään olosuhteissa, joissa vallitseva tuulensuunta on asutukseen päin ja muutoinkin, mikäli aumojen kääntämisestä aiheutuu merkittävää hajuhaittaa. 34. Luvan saajan on asetettava vakuus jätevesilietteen jätehuollon varmistamiseksi. Vakuuden suuruus on 200 000 euroa tai 20 euroa vuodessa käsittelyyn otettavaa jätevesilietetonnia kohti. Vakuuden tulee olla asetettuna ennen toiminnan aloittamista, ja sen suurus voidaan tarkistaa etukäteen kalenterivuosittain. Vakuus voidaan vapauttaa kun jätevesilieteen käsittely on päättynyt. Vakuus on asetettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle pankkitalletuksena tai omavelkaisena pankkitakauksena, jonka edunsaajana on Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Talletustodistus pankkitalletuksesta on toimitettava ELY-keskukselle kuittaamattomuussitoumuksella ELY-keskuksen hyväksi. Häiriötilanteet, muut poikkeukselliset tilanteet ja riskienhallinta 35. Jos jokin päästö osoittautuu tarkkailu- tai muussa mittauksessa olennaisesti tavanomaista suuremmaksi tai prosessilaitteisiin tulee vikoja tai häiri- 77

öitä, jotka lisäävät päästöjen määrää tai muuttavat niiden laatua haitallisemmaksi tai ympäristöön on joutunut tai uhkaa joutua öljyä, myrkyllisiä aineita tai muita laadultaan tai määrältään tavanomaista haitallisempia päästöjä, luvan saajan on ryhdyttävä viipymättä toimenpiteisiin päästöjen estämiseksi, vahinkojen torjumiseksi ja syyn selvittämiseksi sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi. Laitteet on saatettava normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se on mahdollista. 36. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalta laitosalueella on oltava aina saatavilla riittävä määrä imeytysmateriaalia. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. 37. Laitevioista, häiriöistä ja muista tilanteista, jotka aiheuttavat poikkeuksellisen suuria ja haitallisia päästöjä, on ilmoitettava välittömästi Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Kaskisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Jätevedenpuhdistamo 38. Normaalista jätevedestä poikkeavat, puhdistamon toimintaa ja puhdistustehoa oleellisesti heikentävät jätevedet on johdettava varoaltaaseen. Varoaltaan tehollisen tilavuuden on oltava vähintään 30 000 m 3. Varoaltaan jätevedet on tarpeen mukaan käsiteltävä ennen johtamista puhdistamolle tai ne on johdettava puhdistamolle niin pienellä virtaamalla, että puhdistamon toimintaa haittaavia vaikutuksia ei synny. 39. Mikäli jätevesien käsittely on kokonaan tai pääosin estynyt eikä tilannetta saada korjattua 120 tunnin kuluessa, on tehtaan tuotantoa alennettava, kunnes päästöjä koskevat raja-arvot saavutetaan. Ympäristöriskit 40. Luvan saajan on oltava selvillä toiminnassa käytettävien haitallisten aineiden ominaisuuksista ja niiden pitoisuuksista jätevesissä ja käytettävä mahdollisimman haitattomia kemikaaleja. Tiedot sellaisista toiminnassa käytetyistä kemikaaleista, joilla voi olla haitallisia vaikutuksia puhdistamon toimintaan tai ympäristöön, on toimitettava ympäristönsuojeluviranomaisille vuosiraportoinnin yhteydessä. Käyttöön otettavista uusista ympäristölle haitallisista kemikaaleista on ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kaskisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle hyvissä ajoin ennen niiden käyttöönottoa. Luvan saajan on tehtävä selvitys toiminnassa käytettävistä ympäristölle tai terveydelle vaarallisista ja haitallisista kemikaaleista, prosessissa muodostuvista yhdisteistä ja yhdyskuntajätevesien mukana puhdistamolle johdettavista yhdisteistä, joilla esimerkiksi myrkyllisyytensä tai pysyvyytensä vuoksi saattaa olla vaikutusta jäteveden laatuun, puhdistamon toimintaan tai vesistöön. Selvityksessä tulee erityisesti ottaa huomioon aineet, jotka ovat valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) mukaan vesiympäristölle vaa- 78

rallisia ja haitallisia sekä Euroopan parlamentin ja Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 166/2006 tarkoitetut aineet, joiden päästö voi ylittää mainitun asetuksen kynnysarvot. Selvityksen tulokset on toimittava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousyksikölle ja Kaskisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 31.12.2011 mennessä. Selvityksen tulokset on otettava huomioon laitoksen käyttö- ja päästötarkkailussa ja vesistövaikutusten tarkkailuissa. Selvitys tulee päivittää aina yhdyskuntajätevesien käsittelyn laajentumisen yhteydessä yhdyskuntajätevesiä koskevilta osin. 41. Luvan saajan on päivitettävä ympäristöriskianalyysi ja riskinhallintasuunnitelma vuoden 2011 loppuun mennessä ja toimitettava ne Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kaskisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Riskinhallintasuunnitelmassa on otettava huomioon edellä määrätyn selvityksen perusteella ympäristönsuojeluasetuksen liitteet 1 ja 2 sekä valtioneuvoston asetus nro 1022/2006 vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista. Riskinhallintasuunnitelma on tarkistettava riskitasoon vaikuttavien olennaisten muutosten jälkeen. Päivitetty riskien hallintasuunnitelma on liitettävä ympäristöluvan tarkistamista koskevaan hakemukseen. Tunnistetuista riskeistä, toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja riskinhallintasuunnitelman muutoksista on raportoitava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle ja Kaskisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosiraportoinnin yhteydessä. Kuorikattilan häiriötilanteet 42. Kuorikattilan hiukkaspäästöjen vähentämiseen tarkoitetun laitteen ollessa rikkoutumisen tai toimintahäiriön vuoksi poissa toiminnasta tai toimiessa vajaatehoisesti, eikä laitos ole voinut palata normaaliin toimintaan 24 tunnin kuluessa, on luvan saajan rajoitettava kattilan hiukkaspäästöjä käyttämällä hakemuksen mukaisia polttoaineita. Kuorikattila saa toimia enintään 120 tuntia yhden kalenterivuoden aikana siten, että hiukkaspäästöjen vähentämiseen tarkoitetut laitteet ovat poissa toiminnasta. Kattilan ylösajo- ja alasajotilanteita ei oteta huomioon määräyksen noudattamisen tarkastelussa. Luvan saajan on ilmoitettava hiukkaspäästöjen vähentämiseen tarkoitettujen laitteiden rikkoutumisesta tai toimintahäiriöistä 48 tunnin kuluessa niiden ilmenemisestä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kaskisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailumääräykset 43. Luvan saajan on suoritettava käyttötarkkailua sekä päästöjen ja vaikutusten tarkkailua hakemuksen liitteenä olevan tarkkailusuunnitelman ja sen liitteiden mukaisesti (M-real Kaskinen, Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma, 1.11.2010) täydennettyinä lupamääräysten 44 66 mukaisesti. Luvan saajan on toimitettava tarkistetut ja täydennetyt käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelmat Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuk- 79

selle, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kaskisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään 30.4.2011. Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelmia voidaan tarkistaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, tarkkailun kattavuutta tai lupamääräysten valvottavuutta. Päästöt mereen 44. Puhdistamolta mereen johdettavia päästöjä, puhdistamon poistotehoa ja puhdistamolle toiminnanharjoittajan tehdasalueen toiminnoista, Oy Metsä- Botnia Ab:n toiminnoista ja Kaskisten kaupungista sekä muista Suupohjan alueen kunnista johdettavien jätevesien määrää ja laatua, on tarkkailtava. Jätevesien tarkkailu tulee toteuttaa jätevesimäärään verrannollisin kokoomanäyttein tarkkailusuunnitelman (1.11.2010) kohdan 2.3.3 mukaisesti erikseen yhdyskuntajätevesistä sekä kaikista ilmastukseen menevistä jätevesistä ja puhdistamolta mereen johdettavasta jätevedestä. Yhdyskuntajätevesien puhdistustulos täyttää valtioneuvoston asetuksen (888/2006) vaatimukset, kun puhdistamon poistotehon kuukausikeskiarvo täyttää lupamääräyksessä 6 määrätyt vähimmäisvaatimukset, ottaen huomioon mainitun asetuksen liitteen B mukaiset poikkeamat tulosten arvioinnissa. 45. Puhdistamolle johdettavia ympäristölle ja terveydelle haitallisia ja vaarallisia aineita ja näistä aiheutuvia päästöjä mereen on tarkkailtava. Jätevesien tarkkailua tulee tarvittaessa täydentää lupamääräyksen 40 mukaisen selvityksen ja sen päivityksien tulosten perusteella Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 46. Käyttö- ja päästötarkkailua on täydennettävä niin, että tarkkailusuunnitelman kohtaan "2.4 Erikoismittaukset ja poikkeavat tilanteet", lisätään orgaanisten klooriyhdisteiden määritys (AOX) ja orgaanisten hiiliyhdisteiden kokonaismäärä (TOC). Määritykset tulee tehdä kaksi kertaa vuodessa kuukauden kokoomanäytteestä (osanäytteet säilöttynä typpihapolla) lukuun ottamatta elohopeaa, joka tulee määrittää vuorokauden aikana kerätystä kokoomanäytteestä mahdollisimman pian näytteenoton jälkeen. Kohdassa 2.4 on lisäksi esitettävä kaikkien määritettävien yhdisteiden analyysien määritysrajat. 47. Puhdistamolta mereen johdettavien jätevesien toksisuus tulee selvittää kertaluonteisesti Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla 31.12.2011 mennessä. Suunnitelma, joka sisältää käytettävät testimenetelmät, tulee esittää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi 30.6.2011 mennessä. 48. Jäähdytysvesien määrää, laatua ja lämpötilaeroa sekä lämpöpäästöä on tarkkailtava viemärikohtaisesti. 80

81 Päästöt ilmaan Jatkuvat mittaukset 49. Kuorikattilan savukaasujen rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspitoisuuksia on mitattava jatkuvasti. Lisäksi on mitattava jatkuvasti kattilan savukaasujen happipitoisuutta, lämpötilaa, painetta ja vesihöyrypitoisuutta. Savukaasujen vesihöyrypitoisuutta ei kuitenkaan tarvitse mitata jatkuvasti, jos savukaasu kuivataan ennen analysointia. Lisäksi kuorikattilan savukaasujen tilavuusvirtausta on mitattava tai seurattava laskennallisella menetelmällä jatkuvasti. 50. Määräyksissä 15 17 asetettuja päästöraja-arvoja katsotaan jatkuvissa mittauksissa noudatetun, jos kalenterivuoden yhdenkään kalenterikuukauden keskiarvo ei ylitä raja-arvoja. 51. Voimalaitoksella tulee olla tarkoituksenmukainen järjestelmä, mittaustulosten käsittelemiseksi ja päästöjen laskemiseksi. Mittaus ja laskentajärjestelmän on oltava sellainen, että kattilan savukaasujen rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspitoisuuksia sekä savukaasuvirtaa voidaan valvoa jatkuvasti laitoksen kaikissa käyttötilanteissa. Raja-arvoihin verrattaviin yksikköihin muunnetuista rikkidioksidin, typenoksidien ja hiukkasmittausten hetkittäisarvoista on laskettava tuntikeskiarvoja. Tuntikeskiarvo on hylättävä, jos mittausjärjestelmän toimintahäiriön tai huollon vuoksi tuntikeskiarvon laskentaan käytettävistä arvoista, määräyksen 49 mukaisten apusuureiden arvoja lukuun ottamatta, hylätään enemmän kuin kolmasosa. Mikäli jonakin kalenterivuorokautena hylätään enemmän kuin kolme tuntikeskiarvoa, on kaikki kalenterivuorokauden mittaukset hylättävä. Kattilan käynnistys- ja alasajotilanteiden sekä savukaasun puhdistinlaitteiden häiriötilanteiden aikaisia sekä hylättyjä tuntikeskiarvoja lukuun ottamatta on tuntikeskiarvoista laskettava raja-arvoihin verrattavia kalenterikuukauden keskiarvoja. Luvan saajan on pidettävä kirjaa mittausjärjestelmän toimintahäiriöistä tai huolloista johtuneista mittaustulosten hylkäämisistä. Luvan saajan on viipymättä ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, jos useamman kuin 10 kalenterivuorokauden mittaukset on mitätöity kalenterivuoden aikana. Rikkidioksidin, typenoksidien ja hiukkasten kokonaispäästöt on määritettävä kalenterikuukauden jaksoissa sekä käynnistys- ja alasajotilanteiden ja savukaasun puhdistinlaitteiden häiriötilanteiden aikaiset hiukkaspäästöt tuntipäästöinä. 52. Savukaasupäästöjen seurantaan käytettävien jatkuvien mittausten laadunvarmennukseen on sovellettava standardia SFS-EN 14181. Mittalaitteet ja mittausjärjestelmät on kalibroitava sekä niiden toiminta, luotettavuus ja tulosten taso tarkastettava em. standardin mukaisella ulkopuolisen asiantun-

tijan toimesta tehtävällä QAL2-menettelyllä viiden vuoden välein. Mittaukset on tehtävä seuraavan kerran viimeistään vuonna 2015 sekä ASTmenettelyllä vuosittain, lukuun ottamatta niitä vuosia, jolloin suoritetaan QAL2-menettely. Mittaustulosten 95 prosentin luottamusvälin arvo ei saa ylittää rikkidioksidin ja typenoksidien osalta 20 prosenttia ja hiukkasten osalta 30 prosenttia vastaavista päästöraja-arvoista. Päästölaskentaan käytettävien mittaustulosten tulee olla ulkopuolisen asiantuntijan laatimalla kalibrointifunktiolla korjattuja. Mittalaitteiden ja mittausjärjestelmien luotettavuutta on ylläpidettävä QAL3-menettelyn mukaisesti. 53. Alrec-laitoksen savukaasujen typenoksidipitoisuutta on mitattava jatkuvasti. Kertamittaukset 54. Alrec-laitoksen typenoksidien ja hiukkasten päästöt on mitattava kertamittauksin kahden vuoden välein, seuraavan kerran viimeistään 31.10.2012. Suunnitelma mittausten suorittamiseksi on esitettävä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle viimeistään kahta kuukautta ennen mittausten suorittamista. Mittausraportissa on esitettävä tiedot käytetystä polttoaineesta ja talteenottolaitoksen tehosta sekä mitatuista pitoisuuksista (mg/m 3 (n), kuiva savukaasu, 6 % O 2 ), päästön massavirrasta (kg/h) ja ominaispäästöstä (mg/mj) mittausajan keskiarvona. Mittausraportissa on lisäksi esitettävä käytetyt mittausmenetelmät sekä arvio mittaustulosten luotettavuudesta. Mittausraportti on toimitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kaskisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kahden kuukauden kuluttua mittausten suorittamisesta. 55. Apukattilan hiukkas- ja typenoksidipäästöt on mitattava 31.12.2013 mennessä. Mittaukset on toistettava kolmen vuoden välein. Mittaukset on 1.1.2018 jälkeen uusittava kolmen vuoden tai 2 500 käyttötunnin välein. Mittaukset on tehtävä kattilan käyttötehoalueen suurimmalla ja keskimääräisellä teholla siten, että kattilan käyttö muutoin vastaa mahdollisimman hyvin normaalia käyttötilannetta muun muassa palamisolosuhteiden suhteen. Mittausraportissa on esitettävä tiedot käytetystä polttoaineesta ja kattilan tehosta sekä raja-arvoihin verrattavista pitoisuuksista (mg/m 3 (n), kuiva savukaasu, 3 % O 2 ), päästön massavirrasta (kg/h) ja ominaispäästöstä (mg/mj) mittausajan keskiarvoina. Raportissa on lisäksi esitettävä käytetyt mittausmenetelmät sekä arvio mittaustulosten luotettavuudesta. Mittausraportti on toimitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kaskisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa mittausten suorittamisesta. 56. Määräyksissä 18, 19, 21 ja 22 asetettuja päästöraja-arvoja ja tavoitearvoa katsotaan kertamittauksissa noudatetun, jos minkään mittaussarjan tulos ei ylitä raja-arvoa. 82

83 Melupäästöjen tarkkailu 57. Melulähteiden, joiden äänitehotaso on vähintään 100 db, äänitehotaso on tarkistettava mittaamalla kerran vuodessa ja aina melua ympäristöön aiheuttavan laitteen uusimisen jälkeen. Ympäristövaikutusten tarkkailu 58. Luvan saajan on tarkkailtava jäte- ja jäähdytysvesipäästöjen vaikutuksia meren tilaan ja veden laatuun Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalakantoihin ja kalastukseen Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla Länsi-Suomen ympäristökeskuksen kirjeillään dnro 0895YO199-112 (12.4.2000) ja dnrot LSU-2002-Y-1479 ja 0895YO199-112 (7.4.2005 ja 7.6.2005) hyväksymän vesistötarkkailuohjelman mukaisesti sekä kalakantoihin ja kalastukseen Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymän kalataloudellisen tarkkailuohjelman dnro 1709/5723 (15.7.2005) mukaisesti. Jätevesien vaikutustarkkailua vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden osalta tulee tarvittaessa täydentää lupamääräyksen 40 mukaisen selvityksen ja sen päivityksien tulosten perusteella Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 59. Luvan saajan on osallistuttava Suupohjan seudun ilman laadun yhteistarkkailuun Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 60. Toiminnasta aiheutuva ekvivalenttimelutaso on selvitettävä mahdollisuuksien mukaan yhdessä teollisuusalueen muiden toiminnanharjoittajien kanssa ulkopuolisen asiantuntijan tekemin mittauksin lähimmissä melulle altistuvissa kohteissa. Mittaukset on tehtävä ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 "Ympäristömelun mittaaminen" mukaisesti vuoden 2013 aikana. Mittaukset tulee toistaa tämän jälkeen kolmen vuoden välein. Mittaukset on suoritettava normaalissa tuotantotilanteessa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Mittauksia koskeva suunnitelma toteutusaikatauluineen on toimitettava ympäristökeskukselle viimeistään kuukautta ennen mittausten suorittamista. Mittaustulokset ja mittausraportti on toimitettava elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle sekä Kaskisten, Kristiinankaupungin ja Närpiön kaupunkien ympäristönsuojeluviranomaisille viimeistään kolmen kuukauden kuluessa mittausten suorittamisesta. 61. Laitoksen toiminnasta aiheutuvan melun leviämistä koskeva selvitys on uusittava vastaamaan nykyistä toimintatilannetta. Tulokset on tarkistettava melutasomittauksin. Selvitys on toimitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kaskisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään 31.12.2013. Ympäristömeluselvitys on päivitettävä, jos toiminnassa tai ympäristön olosuhteissa tapahtuu merkittäviä ympäristömeluun tai sen leviämiseen vaikuttavia muutoksia.

84 Mittausten ja tutkimusten laadunvarmistus 62. Kaikki päästöjen ja niiden vaikutusten tarkkailuun liittyvät mittaukset sekä jatkuvien mittausten laadunvarmennus on tehtävä CEN-standardien mukaisesti tai niiden puuttuessa ISO-, SFS- tai vastaavan tasoisen kansallisen tai kansainvälisen yleisesti käytössä olevan standardin mukaisesti. Kirjanpito ja raportointi 63. Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailun mittauksista, kalibroinneista, näytteenotosta ja analyyseistä on pidettävä yksityiskohtaista kirjanpitoa, johon liitetään kunkin mittauksen tulokset ja muut mittausta tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot, selvitys päästöjen laskentatavasta ja arvio tulosten edustavuudesta ja luotettavuudesta. Kirjanpidon tulee sisältää muun muassa seuraavat tiedot: tuotanto ja käyntiajat prosessiyksikkökohtaisesti käytetyt raaka- ja apuaineet sekä kemikaalit ja niiden määrät käyttötarkoituksen mukaan ryhmiteltyinä energian käyttö sekä polttoaineiden laatu- ja kulutustiedot prosessiyksikkökohtaisesti päästöt ilmaan (hiukkaset, typenoksidit, rikkidioksidi ja hiilidioksidi) prosessiyksikkökohtaisesti ilmaan johdettavien savu- ja poistokaasujen puhdistinlaitteiden käyttö- ja toimintatiedot mukaan lukien käyttöaste- tai talteenottoastetiedot puhdistinlaitekohtaisesti epäpuhtauksien ja päästöjen sekä päästötietojen keruu- ja käsittelyjärjestelmien käyttöä ja mittaustuloksia koskevat tiedot ylös- ja alasajot, poikkeus- ja häiriötilanteet, niiden ajankohdat, kestot, niiden aiheuttamat päästöt ja toimenpiteet, joihin niiden johdosta on ryhdytty raakaveden käsittely-, käyttö- ja johtamismäärät puhdistamolle tehtaalta, jätehuoltoalueelta sekä Kaskisten kaupungin ja muiden Suupohjan alueen kuntien viemäriverkostoista johdettavien jätevesien määrä ja laatu viemäreittäin tehtaalta ja tehdasalueelta häiriötilanteessa ohijuoksutettujen jätevesien määrä ja laatu päästöt mereen ja puhdistamon poistoteho vertailtuna lupamääräyksiin ja asetuksen 888/2006 vaatimuksiin laskennalliset ja/tai arvioidut tiedot yksikkökohtaisista ominaispäästöistä mereen laskennalliset ja/tai arvioidut tiedot yhdyskuntajätevesien kuormituksesta puhdistamolle jätevedenpuhdistamon käyttö-, toiminta- ja puhdistustehokkuustiedot jäähdytysvesiviemäreistä mereen johdettujen vesien määrät, laadut ja lämpötilaerot sekä lämpöpäästöt viemärikohtaisesti

85 yhteenveto mereen johdettuihin päästöihin vaikuttaneista poikkeus- ja häiriötilanteista, niiden ajankohdista, kestosta, päästöistä ja toimenpiteistä, joihin niiden johdosta on ryhdytty melumittausten ja -selvitysten tulokset yhteenveto kompostoiduista ja/tai geotuubeissa käsitellyistä jätevesilietteistä (laatu, määrä, käsittelytapa, hyötykäyttö/toimituspaikka) yhteenveto (laatu, määrä, käsittelytapa, toimituspaikka) muodostuneista jätteistä jätenimikkeittäin sekä yhteenveto (laatu, määrä, varastointiaika, toimituspaikka) vuoden aikana ja lopussa välivarastossa olleista jätteistä jätenimikkeittäin tiedot kaatopaikalle sijoitetuista jätteistä, niiden määrästä, laadusta ja käsittelystä sekä kaatopaikkakelpoisuusselvityksistä yhteenveto huolto- ja korjaustoimenpiteistä yhteenveto ympäristöpäästöihin, jätteiden määrän vähentämiseen ja hyödyntämiseen sekä energiatehokkuuteen liittyvistä selvityksistä ja toimenpiteistä 64. Luvan saajan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kaskisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle edellistä vuotta koskeva käyttö- ja päästötarkkailun vuosiraportti, joka sisältää koko vuotta koskevan yhteenvedon edellä lupamääräyksessä 63 määrätyistä tiedoista. 65. Luvan saajan on kunkin kuukauden loppuun mennessä toimitettava Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kaskisten ympäristönsuojeluviranomaiselle edellistä kuukautta koskeva käyttö- ja päästötarkkailun kuukausiraportti. Raportin on sisällettävä soveltuvin osin lupamääräyksessä 63 määrätyt tiedot. Raportoinnissa on käytettävä mahdollisuuksien mukaan sähköistä tiedonsiirtoa. 66. Luvan saajan on vuosittain kesäkuun loppuun mennessä toimitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kaskisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle edellistä vuotta koskevat vesistö- ja kalataloustarkkailun vuosiraportit. Kalatalousvelvoitteet ja korvaukset 67. Luvan saajan on maksettava vuosittain vuodesta 2011 lähtien tammikuun loppuun mennessä Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle vesilain 2 luvun 22 :ssä tarkoitettua kalatalousmaksua käytettäväksi kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseksi jäte- ja jäähdytysvesien vaikutusalueella. Kalatalousmaksun suuruus on 17 000 euroa. 68. Luvan saajan on viimeistään 31.12.2010 talletettava Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastolle 50 000 euron suuruinen vakuus mahdollisten vahinkojen korvaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten

muuttamisen varalta. Vakuus on asetettava pankkitalletuksena tai omavelkaisena pankkitakauksena, joissa edunsaajana on Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto. Toiminnan lopettaminen 69. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esitettävä lupaviranomaiselle yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperän suojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. 86 RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisun perustelut Oy Metsä-Botnia Ab on maaliskuussa 2009 lopettanut Kaskisten tehdasalueella sijainneen sellutehtaan toiminnan ja vastaa jätevesien johtamisesta aiheutuneista vahingoista siihen asti, kun yhtiö on johtanut jätevesiä mereen (30.6.2009). M-real Oyj vastaa jätevesien johtamisesta tämän jälkeen aiheutuneista ja aiheutuvista vahingoista. Vaikka päästöt mereen ovat pienentyneet merkittävästi sellutehtaan toiminnan loputtua, M-real Oyj:n jätevesien johtaminen pienentää edelleen kalastuksen tuottoa ja vaikeuttaa rantakiinteistöjen virkistyskäyttöä. Edellä mainituista syistä ja koska toiminnasta johtuvien vahinkojen yksityiskohtainen selvittäminen viivästyttäisi kohtuuttomasti lupa-asian ratkaisua, Etelä-Suomen aluehallintovirasto siirtää korvauksia koskevan asian ratkaistavaksi myöhemmin. Koska Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä nro 09/0216/1 (30.6.2009) uudelleen käsiteltäväksi palautettujen Länsi-Suomen ympäristölupaviraston Oy Metsä-Botnia Ab:lle antaman ympäristölupapäätöksen nro 23/2007/1 (13.6.2007) lupamääräykset 12 ja 61 koskevat sellaisia toimintoja, jotka ovat nykyisin osa M-real Oyj:n kemihierretehtaan toimintaa, on palautettu päätös niiden osalta ratkaistu tämän asian käsittelyn yhteydessä. Luvan myöntämisen ja lupamääräysten yleiset perustelut Toiminnasta ja toiminnan muutoksesta, annetut lupamääräykset huomioon ottaen, ei aiheudu yksinään tai yhdessä alueen muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Toiminta täyttää ympäristönsuojelulain 42 :n mukaiset luvan myöntämisedellytykset.

Kemihierretehtaan toiminnasta ilmaan ja veteen johdettavat päästöt eivät esitettyjen asiantuntijaselvitysten perusteella arvioituna aiheuta terveyshaittaa tai merkittävää ympäristön pilaantumista, kun otetaan huomioon tässä päätöksessä asetetut lupamääräykset. Toiminnassa syntyy jätevesiä, jotka käsitellään biologisella puhdistamolla ja johdetaan käsittelyn jälkeen mereen. Jätevesistä ja jäähdytysvesistä aiheutuu pilaantumista tehtaan läheisellä merialueella. Pilaantumisesta aiheutuvat vahingot on määrätty ratkaistavaksi erikseen omana asianaan. Kalakannoille ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi on päätöksessä määrätty kalatalousmaksu. Kaskisten merialuetta koskevassa vesienhoidon toimenpideohjelmassa (Länsi-Suomen ympäristökeskus, 27.11.2009) ei teollisuuden päästöjen rajoittamiseksi ole esitetty muita kuin nykykäytännön mukaisia toimenpiteitä, jotka perustuvat ympäristönsuojelulain mukaiseen ympäristölupaan ja valtioneuvoston asetuksilla annettuihin jätevesien käsittelyä ja johtamista koskeviin vähimmäisvaatimuksiin. Nämä vaatimukset on otettu huomioon lupaharkinnassa ja lupamääräyksissä. Sellutehtaan toiminnan lopettaminen on pienentänyt päästöjä mereen. Yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskevissa toimenpidesuosituksissa on esitetty, että mahdollisuudet jätevesien yhteispuhdistukseen tulisi selvittää alueilla, joilla yhdyskuntien ja teollisuuden puhdistamot sijaitsevat lähekkäin. Yhdyskuntajätevesien puhdistuksen laajentamien ja siihen liittyvät määräykset, muun muassa vuotovesiselvitys ja purkuputken jatkamista koskeva selvitys, tukevat toimenpideohjelman toteuttamista. Kaskisten merialueen tila tehtaan jätevesien purkualueen edustalla on tyydyttävä ja kuormituksen vähentäminen tukee hyvän tilatavoitteen saavuttamista. Tehtaan toiminnasta ja muista samalla teollisuusalueella sijaitsevista toiminnoista, liikenne mukaan lukien, aiheutuva melu alittaa mittausten ja hakemuksessa esitettyjen tietojen perusteella lähimmillä asuinalueilla voimassa olevassa ympäristöluvassa asetetut raja-arvot. Loma-asutusalueilla melutaso saattaa kuitenkin ylittää valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaiset ohjearvot. Tilanne alueella on jatkunut pitkään, mutta parantunut sellutehtaan toiminnan päätyttyä. Luvassa on määrätty selvitys siitä, onko mahdollista edelleen alentaa melutasoja loma-asutusalueilla. Laitoksen toiminnasta ei aiheudu merkittävää pohjaveden tai maaperän pilaantumista, ja pilaantumisen vaara on otettu huomioon muun muassa kemikaalien ja jätteiden varastointia ja käsittelyä, onnettomuus- ja häiriötilanteita sekä ilmoitusvelvollisuutta koskevissa lupamääräyksissä. Laitos ei sijaitse tärkeällä tai muulla vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Laitoksen toiminnasta ei aiheudu erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista eikä vedenhankinnan tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista ottaen huomioon laitoksen sijaintipaikka ja vaikutusalue. Tehdasalue on asemakaavoitettu ja toiminta on kaavan mukaista. 87

Laitoksen toiminta, annetut lupamääräykset huomioon ottaen, edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Laitoksella muodostuvien viemäriin johdettavien jäte- ja jäähdytysvesien käsittely on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista toimittaessa lupahakemuksen ja annettujen lupamääräysten mukaisesti. Energiatehokkuuden osalta energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotto ja teollisuuden energiansäästösopimukseen liittyminen ja sopimuksen mukaisten velvoitteiden toteuttaminen on katsottu riittäviksi toimenpiteiksi laitoksen energiatehokkuuden parantamiseksi ja ylläpitämiseksi. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Määräykset 1 3. Polttoaineita koskevat määräykset on annettu hakemuksen mukaisesti. Määräys 1. Raskaan ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuutta koskevat määräykset ovat raskaan polttoöljyn, kevyen polttoöljyn ja meriliikenteessä käytettävän kaasuöljyn rikkipitoisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen (689/2006) mukaiset. Määräys 2. Valtioneuvoston asetusta jätteen polttamisesta (362/2003) ei sovelleta ensiömassan tuotannon yhteydessä syntyvän kuituainetta sisältävän kasvisperäisen jätteen polttoon, kun jäte poltetaan tuotantopaikalla ja lämpö hyödynnetään. Kuorikattilassa on hyväksytty poltettavaksi hakemuksen mukaisesti kuoren lisäksi jätevedenpuhdistamon lietettä ja vähäisiä määriä omassa toiminnassa syntyvää palavaa puhdasta puujätettä. Jätevedenpuhdistamon liete sisältää ensiömassan tuotannon yhteydessä syntyvän kuituaineen lisäksi yhdyskuntajätevesistä peräisin olevaa lietettä. Yhdyskuntajätevedestä peräisin olevan lietteen osuus lietteen kokonaismäärästä on 10 %, kun otetaan huomioon suunniteltu yhteiskäsittelyn laajennus. Kuntien jätevesien käsittely tehtaan puhdistamolla vähentää jätevesien sisältämien ravinteiden vuoksi lisäravinteiden annostustarvetta puhdistamolla. Metsäteollisuuden ja kaupungin jätevesien yhteispuhdistus vähentää siten mereen joutuvaa typpipäästöä. Näin ollen jätevedenpuhdistamolta peräisin olevaan lietteen polttoon, siihen sisältyvästä pienestä yhdyskuntalietteen määrästä huolimatta, ei ole sovellettu jätteenpolttoasetusta. Kemihierretehtaan ollessa poissa tuotannosta pidempiä aikoja voi yhdyskuntajätevesien osuus syntyvästä lietemäärästä nousta merkittävästi. Lietteen käsittelystä tällaisessa tilanteessa on annettu erillinen lupamääräys 28. Yhdyskuntajätevesilietteen polttoon sovelletaan jätteen polttamisesta annettua valtioneuvoston asetusta (362/2003), joten yhdyskuntajätevesistä peräisin olevaa lietettä ei voida polttaa kuorikattilassa, koska kattilalla ei ole lupaa toimia asetuksen mukaisena poltto- tai rinnakkaispolttolaitoksena. Määräys 3. Kemihierretehtaan haihduttamon konsentraatti koostuu puusta liuenneesta orgaanisesta aineesta sekä hakkeen imeytyskemikaalien ja 88

valkaisukemikaalien jäämistä, eikä poistokaasu mittausten perusteella sisällä typenoksidien ja hiukkasten lisäksi muita ympäristölle haitallisia aineita. Määräykset 4 12. Mereen johdettavia päästöjä koskevat määräykset on annettu pilaantumisen ehkäisemiseksi. Jätevedet johdetaan puhdistettavaksi tehtaan jätevesipuhdistamolle. Prosessivesien käsittelyä ja johtamista koskevat määräykset perustuvat parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaan käytännön vaatimuksiin. Määräykset on annettu puhdistamon tehokkaan toiminnan varmistamiseksi. Määräys 4. Määräyksellä varmistetaan, että kaikki haitta-aineita sisältävät vedet käsitellään puhdistamolla ennen niiden johtamista mereen. Koska puhdistamolle johdetaan käsiteltäväksi yhdyskuntajätevesiä, on luvan saajan oltava selvillä näiden vesien laadusta ja määrästä. Sopimuksia tehtäessä on huolehdittava, etteivät yhdyskuntajätevedet vaikeuta puhdistamon toimintaa ja varmistettava, että muita tässä päätöksessä annettuja määräyksiä noudatetaan. Sopimukset on toimitettava valvontaviranomaiselle valvonnan suorittamiseksi. Määräys 5. Määräyksellä hyväksytään jäte- ja jäähdytysvesien johtaminen mereen olemassa olevien purkupaikkojen kautta. Jätevesien purkupaikka sijaitsee Tallvarpenin lahden pohjukassa. Jäähdytysvedet johdetaan tehtaan itäpuolelle Bernas Sundiin. Määräyksessä on lisäksi asetettu selvitysvelvoite jäteveden purkupaikan siirtämiseksi syvempään purkukohtaan Tallvarpenin lahdelle alueelle, jossa veden syvyys on joko viisi metriä tai vaihtoehtoisesti kymmenen metriä. Jätevedet on koko tehtaan toiminnan ajan johdettu Tallvarpenin lahden perukkaan alueelle, jossa veden syvyys on varsin matala. Kesällä 2009 tehtyjen havaintojen ja vedenlaatuanalyysien perusteella purkupaikkaa lähimmän vapaa-ajan asunnon rantavedestä on mitattu korkeita haittaainepitoisuuksia, ja on mahdollista, että purkupaikan edustalle vuosien kuluessa sedimentoitunut, jätevesistä peräisin oleva aines merialueen mataluudesta johtuen on voinut vaikuttaa haitallisesti jätevesien virtauksiin ja laimentumiseen. Selvitys on tarpeen purkupaikan mahdollisen siirtämisen vaikutusten arvioimiseksi. Määräys 6. Raja-arvot on asetettu päästötarkkailun, puhdistamolle johdettavan kuormituksen, puhdistamon kapasiteetin ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan perusteella sellaisiksi, että raja-arvojen alittaminen huolimatta kemihierretehtaan vesikierron osittaisesta avaamisesta ja yhdyskuntajätevesien käsittelyn laajentamisesta on mahdollista. Raja-arvoilla varmistetaan, että toiminta ja jätevesien käsittely on ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaista. Raja-arvoja määrättäessä on otettu huomioon puhdistamon biologisen käsittelyprosessin hallintaan liittyvät ongelmat häiriötilanteissa. Kuukausikeskiarvona annettavat raja-arvot ovat riittävät päästöjen minimoimiseksi, ja ne on asetettu parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimusten mukaisiksi. 89

90 Tehdasalueen edustan merialueen tila ja käyttökelpoisuus ovat parantuneet päästöjen pienentyessä. Päästöt mereen vaikeuttavat kuitenkin edelleen vesistön virkistyskäyttöä ja aiheuttavat vahinkoa kalastukselle ja pienentävät kalastuksen tuottoa. Mereen johdettavia päästöjä koskevat rajaarvot on sen vuoksi annettu osittain hakijan esittämiä arvoja tiukempina, kuitenkin niin, että ravinteita koskevat päästörajat muuttuvat yhdyskuntajätevesien käsittelyn laajentuessa. Vahingot ja haitat merialueella johtuvat pääosin jätevesien ravinnepäästöjen rehevöittävästä vaikutuksesta. Tästä syystä ravinnepäästöille on määrätty raja-arvot. Typpipäästön raja-arvoa määrättäessä on otettu huomioon se, että puhdistamolle johdettavaan typpipäästöön on vaikea vaikuttaa tuotantoteknisin toimenpitein ja että mahdollisuudet typpipäästön rajoittamiseen ilman varsinaisten typenpoistoprosessien käyttöä jäteveden käsittelyssä ovat rajalliset. Yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskevat määräykset on annettu yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen (888/2006) jätevesien käsittelyn poistotehoa koskevien vaatimusten mukaisesti. Yhdyskuntajätevesien käsittelyn poistoteho on vähintään samantasoinen kuin koko jätevedenpuhdistamon poistoteho, koska puhdistamon viipymä on pitkä ja jätevedet sekoittuvat täydellisesti, vaikka puhdistamolle johdettavien jätevesien pitoisuudet vaihtelevat. Mikäli yhdyskuntajätevedet tullaan esikäsittelemään jätevedenpuhdistamolla, voidaan myös esikäsittelyn poistoteho laskea hyväksi koko puhdistamon poistotehoa laskettaessa. Yhdyskuntajätevesien yhteiskäsittelyn laajentuessa niin, että puhdistamon asukasvastineluku ylittää arvon 10 000, tulee jäteveden käsittelyssä ottaa huomioon myös asetuksen typpeä koskevat vaatimukset. Määräys 7. Jätevedenpuhdistamolla käsiteltävät jätevedet (teollisuusjätevedet kemihierretehtaalta ja kaatopaikka-alueelta sekä yhdyskuntajätevedet) voivat sisältää vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1022/2006) mainittuja aineita. Elohopean ja kadmiumin pitoisuuksille puhdistetussa jätevedessä on määrätty asetuksen mukaiset raja-arvot. Määräykset 9 ja 10. Lämmenneen jäähdytysveden johtaminen mereen vaikuttaa selvitysten mukaan paikallisesti merialueen lämpötilaan ja jääpeitteeseen. Se voi vaikuttaa myös merialueen biologiseen tilaan ja virtauksiin. Määräykset on annettu merialueelle jäähdytys-, sade- ja hulevesistä aiheutuvien haittojen minimoimiseksi ja heikosta jäästä aiheutuvan onnettomuusriskin ehkäisemiseksi. Määräys 11. Jätevedenpuhdistamo ja puhdistamolla toteutetut muutokset on suunniteltu ja mitoitettu hakemuksen mukaiselle virtaamalle ja jäteveden laadulle. Runsas vuotovesimäärä nostaa hydraulista kuormaa ja laimentaa jätevesiä merkittävästi, mikä heikentää saavutettavaa puhdistustu-

losta. Puhdistamon tehokkaan toiminnan kannalta on tärkeää, että jätevesien virtaama ja laatu pysyvät mahdollisimman tasaisina. Ympäristön pilaantumisen vaaran estämiseksi luvan saaja on velvoitettu huolehtimaan, että viemäriverkosto, jonka kautta jätevesiä johdetaan puhdistamolle, pidetään sellaisessa kunnossa, että vuotovesien määrä on mahdollisimman pieni. Määräykset 13 22. Määräykset on annettu pilaantumisen ehkäisemiseksi. Määräyksissä on otettu huomioon sekä parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämisen vaatimukset että teknistaloudelliset mahdollisuudet pienentää päästöjä. Määräys 14. Ympäristöluvassa on polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin polttolaitosten ja kaasuturbiinien rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1017/2002) (LCP-asetuksen) 5 :n mukaan määrättävä, että savukaasut on johdettava piipun kautta ulkoilmaan. Piipun korkeus on määritettävä siten, että ihmisen terveyttä ja ympäristöä suojellaan. Määräyksellä on hyväksytty kemihierretehtaan kattilalaitoksen LCP-asetuksen soveltamisalaan kuuluvan kuorikattilan savukaasut johdettaviksi olemassa olevaan piippuun. Myös apukattilan ja Alrec-laitoksen savukaasut on hyväksytty johdettaviksi olemassa olevien piippujen kautta ulos. Apukattilan piipun korkeutta määrättäessä on lisäksi otettu huomioon polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiatuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (445/2010) mukaiset, 1.1.2018 voimaan tulevat vaatimukset. Koska varakattila sijaitsee teollisuusalueella, eikä sen välittömässä läheisyydessä ole asutusta, piipun korkeudeksi on määrätty asetuksen mukainen vähimmäisvaatimus ilman, että savukaasujen leviämisestä olisi vaadittu tehtäväksi leviämismalliselvitystä. Suupohjan seudun ilmanlaadun tarkkailutulosten perusteella ilmanlaadulle asetetut raja- ja ohjearvot terveyshaittojen ehkäisemiseksi sekä kasvillisuuden ja ekosysteemien suojelemiseksi eivät ole ylittyneet. Määräykset 15 17. Kuorikattilalle annetut päästöraja-arvot perustuvat LCP-asetuksessa (1017/2002) asetettuihin vaatimuksiin. Kuorikattilan typenoksidi- ja rikkidioksidipäästöjen raja-arvot on kuitenkin asetuksen 5a :ään sisältyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöä koskevan vaatimuksen mukaisesti asetettu asetuksen mukaisia vähimmäisvaatimuksia tiukemmiksi. Laitos on suoritettujen mittausten perusteella alittanut nyt asetetut rikkidioksidin ja typenoksidien päästöraja-arvot jatkuvassa käytössä. Rikkidioksidin päästöraja-arvoa asetettaessa on otettu huomioon laitoksessa käytettävien polttoaineiden rikkipitoisuus ja vastaavasti typenoksidipäästöraja-arvoa asetettaessa polttotekniikka ja laitoksella tehdyt muutokset. Laitoksessa ei käytetä sellaisia polttoaineita, joiden poltosta aiheutuisi asetetun rikkidioksidipäästöraja-arvon ylityksiä. Typenoksidipäästöt riippuvat pääosin polttotekniikasta, eikä asetetun raja-arvon ylityksiä kattilamuutosten jälkeen voida olettaa tapahtuvan muulloin kuin häiriötilanteissa. Suurten polttolaitosten parhaan käyttökelpoisen tekniikan referenssiasiakirjassa esitetty BAT-tekniikoilla normaalitoiminnassa saavutettava sa- 91

vukaasun typenoksidipitoisuuden taso olemassa olevissa 50 100 MW:n biopolttoaineita käyttävissä polttolaitoksissa on 150 300 mg NO 2 /m 3 (n), 6 % O 2 ja vastaavasti rikkidioksidipitoisuus alle 50 mg SO 2 /m 3 (n), 6 % O 2, koska biopolttoaineiden rikkipitoisuus on alhainen. Asetetut raja-arvot eivät koske häiriötilanteita. Määräykset 18 20. Varakattilan päästöille asetetut raja-arvot perustuvat kansalliseen pienten polttolaitosten parasta käyttökelpoista tekniikkaa koskevaan selvitykseen (Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) 5 50 MW:n polttolaitoksissa Suomessa, Suomen ympäristökeskus, Suomen ympäristö/649, Helsinki 2003). Raja-arvoja asetettaessa on lisäksi otettu huomioon polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiatuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (445/2010) mukaiset, 1.1.2018 voimaan tulevat ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimukset. Koska kattilan typenoksidipäästö viimeisimpien mittausten perusteella jo nykyisinkin alittaa 1.1.2018 voimaan tulevan rajaarvon, ei raja-arvon voimaantulolle ole ollut tarpeen asetuksen mukaista siirtymäaikaa. Määräykset 21 22. Alrec-laitoksen typenoksidipäästöjen vähentäminen on yksi laitoksen ympäristönsuojelun kannalta tärkeimmistä kehittämiskohteista. Asetettu tavoitearvo on katsottu parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiseksi demonstraatiolaitoksessa. Toiminnanharjoittaja on lisäksi velvoitettu esittämään hakemus varsinaisen raja-arvon asettamiseksi laitoksen toiminnan vakiinnuttua. Koska laitoksen käyttöönotto on viivästynyt eikä sen toiminnasta ole riittävästi käyttökokemuksia, on laitoksen voimassa olevassa ympäristöluvassa asetettua määräaikaa hakemuksen jättämiseksi jatkettu. Hiukkaspäästöjen raja-arvo on tarpeen parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamiseksi. Kuitusuodintekniikka täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Päästömittausten perusteella Alrec-laitos alittaa asetetun päästörajan selvästi. Määräykset 23 24. Melua koskevat lupamääräykset on annettu toiminnasta aiheutuvan meluhaitan minimoimiseksi. Melutasoa koskeva määräys perustuu melutason ohjearvoista annettuun valtioneuvoston päätökseen (993/1992). Sen mukaista melutason ohjearvoa loma-asutusalueilla ei ole Kaskisissa aiemmin saavutettu. Sellutehtaan toiminnan päättymisen ja eräiden prosessimuutosten johdosta koko tehdasalueen toiminnan melupäästöt ovat pienentyneet merkittävästi. Näin ollen on tarpeen selvittää, onko toiminnan melupäästöjä jatkossa mahdollista rajoittaa niin paljon, että päätöksen (993/1992) mukaiset loma-asutus-, leirintä- ja taajamien ulkopuolisia virkistysalueita koskevat ohjearvot olisivat alitettavissa. Selvitys on määrätty toteutettavaksi viimeistään siinä yhteydessä, kun tehdasalueen meluselvitys vuonna 2013 seuraavan kerran päivitetään. Määräykset 25 26. Toiminnassa käsitellään ja varastoidaan huomattavia määriä erilaisia raaka-aineita, polttoaineita ja muita kemikaaleja sekä jätteitä, joiden käsittely ja varastointi voi aiheuttaa vaaraa terveydelle ja ympä- 92

ristölle. Varastointia koskevilla määräyksillä pyritään varmistamaan, että toiminnan ympäristö- ja terveysriskit otetaan riittävästi huomioon. Määräyksillä varmistetaan, että ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden varastoinnin riskit ovat mahdollisimman pienet. Alle kolmen vuoden pituinen jätteiden välivarastointi ennen niiden hyödyntämistä tai sijoittamista tehtaan omalle kaatopaikalle ei ole kaatopaikkatoimintaa, eikä siihen sovelleta kaatopaikoista annettua valtioneuvoston päätöstä. Määräykset 27 34. Jätteiden käsittelyä koskevat määräykset on annettu jätteiden asianmukaisen käsittelyn ja hyödyntämisen varmistamiseksi. Jätelain 6 :n mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa, kuin se on muun muassa jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista eikä siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. Laitoksen toiminnasta muodostuvien jätteiden lajittelu ja varastointi jätejakeittain mahdollistaa jätteen sisältämän aineen ja energian hyötykäytön. Määräys 28. Jätevesien yhteiskäsittelyssä syntyvä liete on peräisin sekä metsäteollisuuden jätevesistä, että yhdyskuntajätevesistä. Laitoksen normaalitoiminnassa pääosa lietteestä on peräisin metsäteollisuuden jätevesistä. Yhteiskäsittelystä johtuen eri kuormituslähteistä peräisin olevaa lietettä ei ole käsittelyn jälkeen mahdollista erotella sen alkuperän mukaan. Pieni määrä yhdyskuntajätevedestä peräisin olevaa lietettä ei kuitenkaan muuta lietteen ominaisuuksia niin merkittävästi, että koko liete tulisi käsitellä yhdyskuntajätevesilietteenä. Kemihierretehtaan toiminnassa voi kuitenkin tulla pidempiaikaisia katkoksia, jolloin puhdistamolla käsitellään pääosin yhdyskuntajätevesiä ja lietteen ominaisuudet muuttuvat, jolloin koko lietemäärä on käsiteltävä yhdyskuntajätevesistä peräisin olevana lietteenä. Määräystä annettaessa on otettu huomioon jätevesien viipymä puhdistamolla. Puhdistamolle johdettavan lietteen alkuperää ja ominaisuuksia voidaan parhaiten arvioida COD Cr -kuorman perusteella. Määräys 30. Tehdasalueen maarakentamisessa tapahtuvaan jätteiden hyödyntämiseen sovelletaan eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa annettua valtioneuvoston asetusta (591/2006). Mikäli jätettä ei ole mahdollista hyödyntää edellä mainitun asetuksen mukaisesti, tulee jätteiden hyötykäyttökohteille hakea ympäristölupaa tai se voidaan hyödyntää tai käsitellä kohteessa, jolla on siihen oikeuttava ympäristölupa tai sitä vastaava päätös. Määräys 31. Jäteasetuksen 6 :n mukaan ongelmajätteen pakkaukseen on merkittävä jätteen ja jätteen haltijan nimi sekä turvallisuuden ja jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeelliset tiedot ja varoitukset. 93

Jätelain 6 :n nojalla ongelmajätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että ongelmajätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Valtioneuvoston päätöksessä ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) on annettu ongelmajätteiden siirtoa varten laadittavaa asiakirjaa koskevat määräykset. Siirtoasiakirjamenettelyn avulla voidaan valvoa ongelmajätteen kulkua tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan. Määräykset 32 34. Määräykset on annettu kompostoinnista ja geotuubikäsittelystä aiheutuvien päästöjen ehkäisemiseksi. Hakemuksessa on esitetty, että 70 % jätevesilietteestä poltetaan kuorikattilassa. Hakijalle on annettu mahdollisuus käsitellä loppuosa lietteestä tehdasalueella. Aumakompostointia ei ole kuitenkaan hyväksytty pysyväksi ratkaisuksi lietteen käsittelyyn, koska toiminnasta saattaa aiheutua tietyissä tilanteissa hajuhaittaa. Kompostointi on hyväksytty määräaikaisena, ottaen huomioon, että kompostituotetta voidaan hyödyntää suljettavien kaatopaikkojen pintarakenteessa ja korvata sillä muualta tuotavia materiaaleja. Määräaika koskee varsinaista kompostointia, ja olemassa olevien aumojen jälkikypsytys voi tapahtua vielä tämän jälkeen. Tutkimusten perusteella kompostoinnin hajuhaittojen ehkäisemiseksi on tärkeää hallita kompostimassan ph:ta. ph:n hallinta on mahdollista seosaineita käyttäen, joten kompostimassan ph:lle on asetettu raja. Kompostiaumojen käsittelyä koskevilla määräyksillä varmistetaan kompostoinnin onnistuminen ja hajuhaittojen ennalta ehkäiseminen. Kompostin kääntämisen ajankohtaa koskevilla määräyksillä on pyritty ehkäisemään asutukseen kohdistuvia hajuhaittoja. Lietteen asianmukaisen käsittelyn varmistamiseksi on sitä varten asetettava riittävä vakuus. Määräykset 35 42. Poikkeustilanteita ja riskinhallintaa koskevat lupamääräykset ovat tarpeen toimintahäiriöiden sekä mahdollisten vahinkojen ja onnettomuuksien välttämiseksi ja näistä aiheutuvan haitan vähentämiseksi. Kyseisiin tilanteisiin tulee varautua ja varmistaa viranomaisten tiedonsaanti. Määräys 37. Poikkeustilanteita koskeva ilmoitusvelvollisuus on annettu ympäristönsuojelulain 62 :n, ympäristönsuojeluasetuksen 30 :n ja LCPasetuksen mukaisesti. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimivallasta määrätä poikkeuksellisista tilanteista on säädetty ympäristönsuojelulain 64 a :ssä ja LCP-asetuksen 16 :ssä. Määräykset 38 ja 39. Jätevedenpuhdistamolla käsiteltävä vesimäärät ovat sellutehtaan toiminnan päätyttyä pienentyneet merkittävästi. Jätevedenpuhdistamon nykyinen varoallas on arvioitu uudessa tilanteessa kooltaan riittäväksi, ottaen huomioon, että kemihierretehtaalla on lisäksi toinen varoallas tehtaalta tuleville jätevesille. Tehtaan tuotannon rajoittaminen tai keskeyttäminen jätevedenpuhdistamon vakavissa häiriötilanteissa voi olla tarpeen terveyshaitan ja vakavan ympäristövahingon estämiseksi. 94

Määräykset 40 ja 41. Vesiympäristölle vaarallisia ja haitallisia aineita ja muita tehtaan toiminnassa käytettäviä tai yhdyskuntajätevesien sisältämiä kemikaaleja ja ympäristölle vaarallisia aineita koskeva selvitysvelvoite perustuu vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annettuun valtioneuvoston asetukseen (1022/2006) sekä toiminnanharjoittajan selvilläolo- ja raportointivelvollisuuteen. Raaka- ja apuaineiden sekä kemikaalien käsittelyyn, puhdistuslaitteiden toimintaan sekä yhdyskuntajätevesien käsittelyyn sisältyvien riskien vuoksi on riskinhallintasuunnitelma päivitettävä ja pidettävä ajan tasalla. Määräys perustuu ympäristönsuojelulain 5 :ään, jonka mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toiminnan ympäristöriskeistä. Määräys 42. Kuorikattilan savukaasunpuhdistuksen häiriötilanteita koskeva määräys on annettu LCP-asetuksen 14 :n mukaisesti. Määräykset 43 66. Tarkkailua, kirjanpitoa ja tarkkailutulosten raportointia koskevat lupamääräykset ovat tarpeen lupamääräysten noudattamiseksi ja valvomiseksi sekä toiminnan tulosten ja vaikutusten selvittämiseksi. Määräykset ovat ympäristönsuojelulain 5, 46 ja 108 :ien mukaiset. Kirjanpitoa ja raportointia koskevat vaatimukset perustuvat jätteitä koskevilta osin myös jätelain 51 ja 52 :iin. Määräys 43. Hakemuksen ja sen täydennysten mukaiset käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelmat ovat pääosin riittävät ja ne on hyväksytty tällä päätöksellä, täydennettyinä lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Merialueen tilan tarkkailu, kalataloustarkkailu ja ilmanlaadun tarkkailu (vaikutustarkkailuohjelmat) on hyväksytty voimassa olevien ohjelmien mukaisina. Valvontaviranomainen voi määräysten mukaisesti kuitenkin tarkistaa ja tarkkailuohjelmia. Lupamääräys 44. Hakemuksessa esitetty käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma (13.1.2010) on jätevesien käsittelyä koskevalta osalta kattavampi kuin yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen (888/2006) liitteessä esitetty tarkkailu. Tämän päätöksen mukainen tarkkailu korvaa asetuksen liitteen kohdan B mukaisen kertamittauksiin pohjautuvan tarkkailun. Lupamääräykset 45 48. Jätevesien tarkkailua on lisäksi tarpeen täydentää yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen (888/2006) vähimmäistarkkailuvaatimusten mukaiseksi. Mikäli lupamääräyksen 40 mukaisen selvityksen perusteella mereen johdettavissa jätevesissä voi olla vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) mukaisia aineita, on päästö- ja vaikutustarkkailua tarpeen täydentää näiltä osin. Hakemuksessa esitettyä käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelmaa (13.1.2010 ja sen liitteet) on tarpeen täydentää orgaanisten klooriyhdisteiden (AOX) kertamittauksilla, koska jätevedenpuhdistamolle johdetaan käsiteltäväksi 95

vesiä jätehuoltoalueelta. Kertamittausten toteutustapaa on täsmennetty tulosten luotettavuuden ja vertailtavuuden parantamiseksi. Koska jätevedenpuhdistamon toiminta ja puhdistettujen jätevesien ominaisuudet ovat olennaisesti muuttuneet, on käsiteltyjen jätevesien myrkyllisyys tarpeen selvittää kertamittauksella. Määräykset 49 53. Kuorikattilan ilmaan johdettavia päästöjä koskevat tarkkailumääräykset on annettu LCP-asetuksen mukaisesti. Alrec-laitoksen typenoksidipäästöjen jatkuvia mittauksia koskeva määräys on annettu hakemuksen mukaisena. Jatkuvat mittaukset ovat tarpeen vähintään siihen asti, kunnes laitoksen toiminta ja päästöt ovat vakiintuneet. Kuorikattilan päästöjen tarkkailun luotettavuuden varmistamiseksi on jatkuvatoimiset päästömittauslaitteet ja -mittausjärjestelmät tarkastettava ja kalibroitava määräajoin ulkopuolisen asiantuntijan toimesta standardia SFS- EN 14181 soveltaen. Standardin mukaiset QAL2-vertailumittaukset on tehty vuonna 2010, minkä vuoksi ne tehdään seuraavan kerran viimeistään vuonna 2015, ellei toiminnassa tai mittauslaitteistossa ennen sitä tapahdu muutoksia. Ulkopuolisen asiantuntijan suorittaman laadunvarmennuksen lisäksi jatkuvatoimisten päästömittauslaitteiden ja -mittausjärjestelmien luotettava toiminta edellyttää myös toiminnanharjoittajan omaa käytönaikaista laadunvarmennusta. Määräykset 54 56. Alrec-laitoksen ja varakattilan hiukkas- ja typenoksidipäästöt on edellytetty mitattavaksi toistuvin kertamittauksin. Mittaukset ovat tarpeen valvonnan toteuttamiseksi. Varakattilaa koskevaa mittausvaatimusta asetettaessa on otettu huomioon polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiatuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (445/2010) mittauksia koskevat, 1.1.2018 voimaan tulevat ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimukset. Kertamittauksiin liittyvästä mittausepävarmuuden hyväksyttävyydestä päättää Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus valvontaviranomaisena. Varsinaisen kemihierretehtaan hiukkas- ja typenoksidipäästöjen mittauksesta voidaan luopua, koska tehtaan päästöt ovat vakiintuneet ja mitatut pitoisuudet ovat olleet pieniä. Määräys 57. Voimassa olevan ympäristöluvan mukaista melupäästöjen mittausvelvoitetta ei ole ollut tarpeen muuttaa. Mittaus on tarpeen laitoksen merkittävien melupäästölähteiden valvonnan toteuttamiseksi. Määräys 58. Vesistövaikutusten tarkkailua on määrätty jatkettavaksi voimassa olevien yhteistarkkailuohjelmien mukaisesti, kunnes valvontaviranomaiset hyväksyvät uudet vaikutustarkkailusuunnitelmat. Vuonna 2010 on toteutettu laajempi merialueen vaikutustarkkailu, eikä suunnitelmia ole perusteltua muuttaa ennen kuin nämä tarkkailutulokset ovat käytettävissä. 96

Määräykset 60 ja 61. Toiminnasta aiheutuvan melun leviämistä on tarpeen selvittää nykyisen käytännön mukaisesti lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Lisäksi koko toimintaa koskevan melumallinnus on tarpeen uusia määrävälein, jotta voidaan luotettavasti yhdessä melumittausten kanssa selvittää toiminnasta aiheutuvan melun vaikutusalueen laajuus, toiminnan muutosten vaikutus melun leviämiseen ja mahdollisuudet melupäästöjen ja niiden vaikutusten pienentämiseen. Määräykset 67 ja 68. M-real Oyj:lle asetettu kalatalousvelvoite korvaa nykyisen, Oy Metsä-Botnia Ab:lle jätevesien johtamisesta aiheutuneiden ja aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi asetetun kalatalousvelvoitteen, koska jätevesien käsittelystä on vastannut 1.7.2009 alkaen M-real Oyj. Oy Metsä- Botnia Ab:lle on sen toiminnan lopettamista koskevan ilmoituksen johdosta annetussa ympäristölupapäätöksessä kuitenkin asetettu erillinen kalatalousvelvoite, jolla ehkäistään lopetetun toiminnan jätevesien johtamisesta vielä aiheutuvia haittoja. Nykyisen toiminnan päästöt mereen, mukaan lukien yhdyskuntajätevesien käsittelyn laajennus, ovat pienemmät kuin tehdasalueen päästöt sellutehtaan toimiessa. Kalatalousvelvoitteen poistamiseksi kokonaisuudessaan ei ole perusteita, mutta aikaisempi istutusvelvoite on korvattu kalatalousmaksulla. Aiheutettu haitta huomioon ottaen istutusvelvoite on haittojen ehkäisemiseksi ollut tarkoituksenmukaista muuttaa kalatalousmaksuksi. Istutusten tuloksellisuutta koskevien tutkimusten tulosten puuttumista ei voida pitää perusteena istutusten pidempiaikaiselle jatkamiselle aiemman laajuisina tilanteessa, jossa päästöt mereen ovat huomattavasti pienentyneet. Vaikka päästöt mereen ovat pienentyneet, niistä aiheutuu edelleen haittaa alueen kalakannoille. Kalatalousvelvoitteen rahallista arvoa on pienennetty päästöjen pienentymisen suhteessa. Määräys 69. Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista. Määräys on tarpeen sen varmistamiseksi, että toiminnan päätyttyä ryhdytään tarvittaviin toimiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi. Vastaus lausunnoissa esitettyihin yksilöityihin vaatimuksiin DD on muistutuksessaan viitannut kuulutusvirheeseen. Hakemuksen vireillä olosta on kuulutettu Kaskisten, Kristiinankaupungin ja Närpiön kaupunkien ilmoitustauluilla ja ilmoitettu alueella yleisesti ilmestyvissä sanomalehdissä. Muistuttaja ei ole saanut tietoa hakemuksen vireille tulosta samanaikaisesti muiden asianosaisten kanssa asiakirjoissa olleen virheellisen osoitetiedon vuoksi. Muistuttajalle on virheen vuoksi varattu erikseen tilaisuus tutustua asiakirjoihin. Asianosaisten kuulemisessa tapahtuneen osoitevirheen johdosta tai muun tapahtuneen virheen vuoksi ei voida määrätä maksettavaksi korvauksia vesilain 16 luvun 27 :n mukaan, koska tapahtuneita virheitä ei voida katsoa tahallisiksi. Muistutuksen jättämisestä ei voida määrätä muistuttajalle korvausta ympäristönsuojelulain 107 :n perusteella. 97

98 Hakemuksesta on pyydetty lausunnot kuntien terveydensuojeluviranomaisilta. Hakemuksesta annetuissa lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevällä tavalla. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lainvoimainen ympäristölupa. Lupamääräysten tarkistaminen Korvattavat päätökset Hakemus lupamääräyksien tarkistamiseksi on tehtävä 31.12.2018 mennessä. Tämä päätös korvaa seuraavat päätökset: Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myöntämä ympäristölupa M-real Oyj:n kemihierretehtaan toiminnalle, päätös nro 76/2004/1, 31.12.2004. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myöntämä ympäristölupa haihdutuskonsentraatin talteenottolaitoksen (Alrec) toiminnalle, päätös nro 35/2008/1, 24.6.2008. Vaasan hallinto-oikeuden päätös nro 09/0216/1, 30.6.2009, koskien Länsi- Suomen ympäristölupaviraston Oy Metsä-Botnia Ab:n Kaskisten sellutehtaalle myöntämästä ympäristöluvasta nro 23/2007/1, 13.6.2007 Oy tehtyä valitusta, siltä osin kun hallinto-oikeus on palauttanut ympäristöluvan lupamääräykset ympäristölupavirastolle uudelleen käsiteltäväksi ja ko. lupamääräyksissä (12 ja 61) tarkoitettuja toimintoja harjoittaa nykyisin M-real Oyj. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

99 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Perustelut Luvan saaja voi aloittaa toiminnan lupapäätöksen mukaisesti mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta asettamalla Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle 100 000 euron suuruisen omavelkaisen pankkitakuun vakuudeksi ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. Toiminta sijoittuu teollisuusalueeksi kaavoitetulle alueelle, joka on pitkään ollut teollisuuskäytössä. Toiminta ei lisää teollisuusalueen päästöjä. Muutokset toiminnan ympäristövaikutuksissa ovat vähäiset. Päätöksen täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Täytäntöönpanon kieltämisestä aiheutuisi luvan saajalle huomattavaa taloudellista vahinkoa. Vakuuden suuruutta määrättäessä on otettu huomioon toiminnan ympäristövaikutukset. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 5, 7 8, 28, 31, 35 38, 41 47, 52, 53, 55 56, 62, 90, 101 ja 108 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 18, 19, 30, 36 ja 37 Jätelaki (1072/1993) 3, 4, 6, 7, 9, 15, 19, 51 ja 52 Jäteasetus (1390/1993) 3, 3 a, 5, 6, 9, 10 ja 22 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Vesilaki (264/1961) 2 luvun 22 ja 16 luvun 27 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtioneuvoston asetus raskaan polttoöljyn, kevyen polttoöljyn ja meriliikenteessä käytettävän kaasuöljyn rikkipitoisuudesta (689/2006) Valtioneuvoston asetus polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin polttolaitosten ja kaasuturbiinien rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen rajoittamisesta (1017/2002) Valtioneuvoston asetus polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiantuotantoyksikköjen ympäristönsuojeluvaatimuksista (445/2010) Valtioneuvoston asetus yhdyskuntajätevesistä (888/2006) Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (591/2006) Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997) Valtioneuvoston päätös öljyjätehuollosta (101/1997) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996)

100 Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 22 540 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen asetuksen voimaantuloa, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Tämän ympäristölupahakemuksen vireille tullessa voimassa olleen ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen (1388/2006) liitteen mukaan ympäristönsuojelulain 35 :n 4 momentissa tarkoitettujen samanaikaisesti ratkaistavien useiden toimintojen lupa-asioiden käsittelystä peritään yhdistetty maksu siten, että korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan toiminnan käsittelymaksuun lisätään muiden toimintojen osuutena 50 % näiden toimintojen maksuista. Asetuksen (1388/2006) liitteen maksutaulukon mukaan muun massatehtaan kuin sellutehtaan käsittelymaksu on 17 220 euroa. Luvan muuttamista koskevan hakemuksen käsittelystä peritään maksu, joka on 50 % taulukon mukaisesta maksusta. Jos kuitenkin asian käsittelyn vaatima työmäärä vastaa uudelta toiminnalta vaadittavan luvan käsittelyä, peritään taulukon mukainen maksu. Alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen (1387/2006) maksutaulukon mukaan kattilalaitoksen, jonka suurin polttoaineteho on 50 150 MW, ympäristölupahakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 6 260 euroa ja kompostointilaitoksen tai muun jätteiden hyödyntämis- tai käsittelylaitoksen, jossa hyödynnetään tai käsitellään jätettä vähintään 5 000 tonnia vuodessa, ympäristölupahakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 4 380 euroa. Edellä esitetyn mukaisesti muun massatehtaan kuin sellutehtaan toiminnan muutoksen ja kattilalaitoksen lupamaksu muodostuu seuraavasti: 17 220 euroa + 0,5 x 6 260 euroa + 0,5 x 4 380 euroa = 22 540 euroa.

101 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös M-real Oyj PL 20 02020 Metsä Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Kaskisten kaupunki Kristiinankaupungin kaupunki Närpiön kaupunki Kaskisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Kaskisten kaupungin terveydensuojeluviranomainen Kristiinankaupungin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Kristiinankaupungin kaupungin terveydensuojeluviranomainen Närpiön kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Närpiön kaupungin terveydensuojeluviranomainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (sähköisesti) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus Asianosaisille jakelulistan dpoesavi-54-327-328-04-08-2010 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdissä Päätöksen antamisesta ilmoitetaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla. Päätöksestä kuulutetaan Kaskisten, Kristiinankaupungin ja Närpiön kaupunkien ilmoitustauluilla. Tieto päätöksestä julkaistaan Suupohjan sanomat ja Syd-Österbotten -sanomalehdissä.

102 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liitteet Liite 1. Toimintojen sijoittuminen tehdasalueelle Liite 2. Lietteenkäsittelyalueet Kaskisten tehdasalueella Liite 3. Tarkkailusuunnitelma (1.11.2010) Liite 4. Valitusosoitus Seppo Aspelund Lea Siivola Mika Seppälä Jaakko Kuisma Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Seppo Aspelund (puheenjohtaja), Lea Siivola ja Mika Seppälä. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Jaakko Kuisma. JK/sl

TOIMINTOJEN SIJOITTUMINEN TEHDASALUEELLE Liite 1

Liite 2 LIETTEENKÄSITTELYALUEET KASKISTEN TEHDASALUEELLA Mahdolliset lietteenkäsittelyalueet Kaskisten tehdasalueella Kompostointi Geotuubikäsittely 1) Puukenttä 2) Vanha hakekenttä 4) Lietteenkäsittelyalue 3)Tuhkakenttä