Suunnistus metsien parhainta monikäyttöä Mika Ilomäki & Tuija Soanjärvi 1
Suunnistustapahtuman perusteet Vaatimukset kilpailu- /tapahtumapaikalle Maastonkäytön luvat Ympäristökysymysten selvittäminen Käyttökelpoinen suunnistuskartta Lajisäännöt perustiedot Perusteet ja 2
Ratojen suunnittelussa tarvitaan Ratamestarin hyvät teoreettiset tiedot Käytännön kokemus Lajin ja ratamestarityön kehityksen aktiivinen seuraaminen Muiden maastossa liikkuvien tahojen huomioon ottaminen perustiedot Perusteet ja 3
Ratojen suunnittelun edellytykset Tapahtuman järjestämisen edellytyksenä on yhteistyö maanomistajien, metsästysoikeuden haltijoiden ja muiden luonnon käyttäjäryhmien kanssa. Maastolupien saamista varten otetaan yhteys ajoissa maanomistajiin ja metsästäjiin ja sovitaan maastonkäytöstä. Järjestetty tapahtuma ei kuulu Jokamiehen oikeuden piiriin vaan vaatii luvan. perustiedot Perusteet ja 4
Ratojen suunnittelun edellytykset Lupien kysyjä esittää karkean tapahtumasuunnitelman, kysyy riistan kannalta herkät alueet, selvittää hakkuu- ja taimikkoalueet, selvittää riistaolosuhteet ja sopii mahdollisista riistan turvaalueista (erityisesti huomioita kevätaika). on valmis kompromisseihin: välttävä ratavaihtoehto on sekin parempi kuin ei mitään. perustiedot Perusteet ja 5
Ratojen suunnittelu Ratamestarin tunnettava maaston ja kartan ominaispiirteet Maastonkäyttösuunnitelma Valitaan käytettäväksi parhaiten kilpailuun soveltuvat maastonosat. Kiellettyjen alueiden (tontit, taimikot, viljellyt pellot, riistan turva-alueet, luonnonsuojelualueet- ja kohteet jne.) huomioiminen. Hyvä rata koostuu suunnistusmuotoon sopivista erilaisista rastiväleistä ja niiden rytmittämisestä. Kilpailukeskuksen, maalin ja lähtöpaikan määrittäminen. Pääasiallisten kulkusuuntien hahmottelu. Suunnistusradat 6
Ratamestarityön eteneminen Tärkeimpiä muistettavia perusasioita ratojen laadinnassa ovat: Radoille on määritetty tietyt pituudet ja tasot, joilla mitataan sekä suunnistustaitoa että fyysistä kuntoa. Rata ottaa huomioon luontoarvot, pihapiirit jne. eikä johdata suunnistajia sellaisiin paikkoihin, jotka voivat pysyvästi vahingoittua siellä liikkumisesta tai aiheuttaa muuta haittaa. Ratamestarityön eteneminen 7
Rastien rakentaminen maastoon Kuntosuunnistuksissa ja harjoituksissa ei yleensä varsinaisia rastipukkeja rakenneta, vaan leimasimet kiinnitetään teipillä tai narulla puuhun, joko runkoon tai oksaan roikkumaan. Rastileimasimia tai rastilippuja ei tule sijoittaa piiloon oksien alle tai muualle, vaan rastilipun tulee näkyä, kun suunnistaja lähestyy rastipistettä. Kun liput ja leimasimet haetaan pois, on teipit ja muu roska otettava talteen ja tuotava pois maastosta. Ratamestarityön eteneminen 8
Tapahtuman jälkihoito Tapahtuman järjestelyvastuussa oleva henkilö ja ratamestari poistuvat viimeisinä tapahtuman päätyttyä tapahtumapaikalta ja varmistavat, että paikka jää siistiin kuntoon (=roskat talteen ja opasteet pois). Yleisimmin tapahtumapaikalle ja maastoon jää karttapusseja, määritteitä, hikinauhoja, juomapulloja ja vaatteita. Tapahtumapaikan maanomistajaa ja muitakin tilaisuuden mahdollistaneita kiitetään. Maaston tyhjentäminen, mahdollisten vahinkojen selvittäminen ja arvioiminen, välineiden huolto ja raportointi. Ratamestarityön eteneminen 9
Harrastesuunnistustilasto 2014 Kuntosuunnistustapahtumia koko maassa 3875, järjestäviä seuroja 252 Kuntosuunnistussuorituksia noin 386 700, kasvua lähes 7 000 Keskimäärin kuntosuunnistuksissa on n 100 hlöä/tapahtuma Aikuisten suunnistuskouluja ja kursseja järjesti 60 seuraa Ohjausta annettiin kursseilla noin 1200 henkilölle Kuntosuunnistus osanotot 2004-2013 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 209 967 256 412 275 985 296 212 312 492 316 686 328 661 334 301 358 684 380 017 150 000 100 000 50 000 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Kilpailutapahtumat Suomessa 2014 140 kilpailua, 102 000 starttia Jukolassa ja Venlojen Viestissä Kuopiossa vuonna 2014 16 300 osanottajaa ja 2860 joukkuetta Fin5 Kuusamossa, viisi osakilpailua, joissa yhteensä 20 100 starttia Hiihtosuunnistus: 10 kilpailua, noin 3000 starttia Pyöräsuunnistus: 12 kilpailua, noin 2000 starttia Tarkkuussuunnistus: 13 kilpailua, noin 500 starttia Yhteensä 175 kilpailua, 107 500 starttia Lisäksi järjestettiin aluemestaruuskilpailuja sekä runsaasti erilaisia seurojen harjoituskilpailuja ja harjoituksia