Suunnistus Wikipedia. Sisällysluettelo. Historia

Transkriptio

1 Page 1 of 5 Suunnistus Wikipedia Suunnistus on urheilulaji, jossa kuljetaan maastossa tarkoituksena löytää karttaan merkityt rastit oikeassa järjestyksessä mahdollisimman nopeasti. Maasto voi olla rakentamatonta luontoa, esimerkiksi metsää tai rakennettua puistoa ja taajamaa. Kartan lisäksi suunnistamisen apuna käytetään usein kompassia. Suunnistusreitti on merkitty karttaan joukolla numeroituja violetteja ympyröitä, rasteja, jotka on yhdistetty väliviivoin. Maastossa kartan rastipisteet on merkitty oranssi-valkoisella kolmisivuisella rastilipulla. Suunnistusta voi harrastaa myös kuntoiluna ja luontoliikuntana ilman ajanottoa. Sisällysluettelo 1 Historia 2 Kilpailumuodot 3 Kilpasuunnistus 4 Kuntoilu 5 Kartta 6 Tekniikka 7 Suunnistuskilpailuja 8 Muita suunnistuslajeja 9 Aiheesta muualla Pargas IF:n suunnistaja Yvonne Gunell saapumassa rastille Historia Suunnistuksen alkuperät ovat Skandinaviassa 1800-luvun sotilaiden liikuntamuotona. Kilpasuunnistus alkoi Norjassa vuonna Lajin suosio kasvoi 1930-luvulla parempien kompassien myötä. Ensimmäinen Suomenmestaruuskilpailu järjestettiin vuonna luvulla suunnistuksesta tuli kansainvälinen ilmiö. Ensimmäinen maailmanmestaruuskilpailu järjestettiin Fiskarin kylässä Pohjassa, läntisellä Uudellamaalla. Kaikki mitalit menivät Pohjoismaille. Mukana oli kilpailijoita ainakin Bulgariasta, Itä-Saksasta, Itävallasta, Norjasta, Ruotsista, Suomesta, Sveitsistä, Tanskasta, Tšekkoslovakiasta ja Unkarista. Miesten kilpailumatka oli 14,1 kilometriä ja naisten 6,6 kilometriä. Kartan mittakaava oli 1: Kilpailupäivä oli aurinkoinen, kirpeä syksypäivä, lämpötila oli noin astetta. Nykyään 55 kansallista suunnistusliittoa kaikilta asutetuilta mantereilta on rekisteröitynyt Kansainvälisen suunnistusliiton jäseneksi [1] ( Maailmanmestaruuskilpailut järjestetään vuosittain. Ennen vuotta 2002 kilpailut järjestettiin joka toinen vuosi. Suunnistuksen kärkimaita ovat Norja, Ruotsi, Suomi, Sveitsi, Ranska, Tšekki ja Venäjä. Suomessa suunnistusseurat ( ovat järjestäytyneet alueittain ( sekä valtakunnallisesti Suomen Suunnistusliiton ( jäseniksi.

2 Page 2 of 5 Kilpailumuodot Maailmanmestaruuskisojen lajeja ovat: Pitkä matka, (entinen normaalimatka), klassinen matka. Keskimatka, aikaisemmin kilpailtiin lyhyellä matkalla kunnes v mukaan tuli kolmantena matkana Sprintti. Kolmen osuuden viesti, (v asti neljä osuutta) Suomenmestaruuslajeina ovat myös Erikoispitkä (entinen pitkä matka) ja Yösuunnistus. Miesten viestisuunnistus juostaan SM-kisoissa neliosuuksisena. Aluemestaruuskisoissa on myös Partiosuunnistus. Pitkän ja erikoispitkän matkan erityispiirteenä on omaan fyysiseen suorituskykyyn ja suunnistustaitoon perustuvien oikeiden reitinvalintojen tekeminen. Keskimatkalla korostuu tarkka suunnistus ja rastinotto, koska kisat käydään yleensä pienipiirteisessä maastossa. Sprinttisuunnistusta kutsuttiin aikaisemmin puistosuunnistukseksi, koska kilpailut pidettiin rakennetuissa puistoissa ja kortteleissa. Nykyään sprinttimaaston vaatimuksena on vain nopeakulkuisuus. Erityispiirteenä on oikeiden reitinvalintojen tekeminen nopeasti joka rastivälillä. Viestisuunnistuksen ja yhteislähtökisojen, kuten SM-erikoispitkän, erityispiirre on taktikointi ja letkassa juokseminen. Yösuunnistus käydään pimeässä, jolloin maaston näkemiseen ja kartan lukuun käytetään otsavaloa. Partiosuunnistuksessa kilpaillaan muutaman hengen joukkueella, jolloin vain osa rasteista on kaikille kilpailijoille pakollisia. Viestin ja partiosuunnistuksen lisäksi joukkuekilpailuna voidaan käydä myös esimerkiksi seuraottelu, jossa yksilöiden tulokset lasketaan yhteen joukkuetulokseksi. Tavallisesta suunnistuksesta on syntynyt myös useita rinnakkaislajeja. Kesäisin perinteisen suunnistuksen lisäksi kilpaillaan myös pyöräsuunnistuksessa ja Trail-O:ssa eli tarkkuussuunnistuksessa. Talvisin lajeina ovat hiihtosuunnistus ja latusuunnistus, joissa suoritus tapahtuu hiihtämällä latuverkkoa pitkin. Latusuunnistus ei ole virallinen Suunnistusliiton laji, eikä siinä käydä esimerkiksi Suomen mestaruuskilpailuja, mutta alueellisia kilpailuja järjestetään vuosittain muutamia. Kilpasuunnistus Kilpailuissa on suunnistusasuna on peittävä keinokuituasu sekä jalkineena metallinastoin varustetut karkeakuvioiset suunnistuskengät, nastarit. Fyysisten ominaisuuksien lisäksi huipputason suunnistajalla tulee olla kyky hahmottaa maastonmuodot ja kulkukelpoisuus kartan avulla ja sen jälkeen tehdä nopeita, mutta toisaalta myös varmasti rastille johtavia reitinvalintoja. Reitit kulkevat usein pienipiirteisessä maastossa, jossa tarkka kartan lukeminen on tärkeää. Monet huippusuunnistajat ovat luopuneet kompassin käytöstä ja

3 Page 3 of 5 suunnistavat pelkän kartan avulla. Kuntoilu Suunnistus on erittäin suosittu kuntoilumuoto. Se sopii kaikenikäisille, sen harrastaminen on edullista eikä vaadi erityistaitoja. Kuntosuunnistaja selviää ilman kompassiakin. Suunnistusseurat järjestävät eri puolilla maata huhti-lokakuun välillä ilta- ja kuntorasteja. Pientä maksua vastaan osallistuja saa kartan, jolta voi valita sopivan reitin (yleensä 1-10 kilometriä). Tarvittaessa saa opastusta. Kuntosuunnistus on luonnonläheinen harrastus. Myös joissain kansallisissa kilpailuissa on mahdollisuus kuntosuunnistukseen, kuten myös kesäisillä rastiviikoilla, kuten Kainuun Rastiviikolla tai Fin5-viikolla. Kuntosuunnistaja voi kulkea metsässä omaa vauhtiaan - myös kävellen. Kuntoilijat pitävät lajin parhaina puolina luonnossa liikkumista, etsimisen ja löytämisen iloa, - ja mahdollisuutta kilpailla itseään vastaan samanlaisissa olosuhteissa, joissa aktiiviharrastajatkin harjoittelevat. Kartta Suunnistuskartat ovat usein yksityiskohtaisempia ja tarkempia kuin tavalliset topografiset kartat. Suunnistuskartassa kaikki esteet ja maastonmuodot on esitetty selkeästi. Suunnistuskarttojen mittakaava on yleensä 1:10 000, sprintissä käytettävien karttojen mittakaava on yleensä 1:5 000 ja opetuskarttojen 1:3 000 tai 1: Pidemmillä matkoilla, etenkin arvokilpailuissa mittakaava on usein 1: Rastit sijaitsevat yleensä jonkin luonnossa ja kartalla tunnistettavissa olevan paikan yhteydessä, esimerkiksi kiven sivussa tai kukkulan päällä. Rastinmääritteet on painettu joko kartan yhteyteen tai ne ovat erillisellä rastinmääritelapulla. Maastossa rastit on merkitty valkooransseilla rastilipuilla. Rastillakäyntinsä suunnistaja varmistaa leimaamalla. Tanskalainen suunnistuskartta, GFDL Horsens Orienteringsklub'n Alkuaikoina rasteja oli vähän ja puheenjohtajan Lars Sørensenin luvalla. Kartan tekijät Tage Baun ja jokainen niistä oli miehitetty, ja Preben Jørgensen. rastin henkilökunta merkitsi rastilla käyneet. Sittemmin siirryttiin erilaisiin mekaanisiin rastillakäynnin varmistuksiin, viimeisimpänä ns. pihtileimaus, jossa suunnistaja rei'ittää pahvisen

4 Page 4 of 5 leimauskorttinsa piikikkäillä pihdeillä. Nykyään on siirrytty elektroniseen leimaukseen: suunnistajalla on mukanaan elektroninen leimauskortti, johon rastilla oleva leimasin merkitsee käynnin. Elektronisen leimauksen avulla suunnistajalle saadaan myös väliajat kaikilta rastiväleiltä. Koska reittiä ei ole merkitty maastoon, voidaan kilpailualueella kilpailla samaan aikaan erimittaisilla ja eritasoisilla radoilla. Vain lapsille järjestettävässä rastireittisuunnistuksessa reitti on merkitty maastoon viitoituksella. Maastoon viitoitettu reitti ei kuitenkaan yleensä ole optimaalisin reitinvalinta, vaan parhaaseen tulokseen pääsee oikaisemalla polkuja ja muita maaston linjoja pitkin. Tekniikka Suomessa on ollut syksystä 1998 asti käytössä sähköinen Emit-leimantarkastusjärjestelmä, joka korvasi vanhan leimasin pihti-systeemin. Emitin edut vanhaan ovat selvät, ratamestarien on mahdollista tehdä ns. ristiratoja, kilpailijat saavat väliajat ja järjestäjien ei tarvitse tarkastaa pahvikortteja. Emit-korttien odotettava käyttöikä on 8-10 vuotta. Saksassa ja myös Ruotsissa on käytössä kilpaileva Sportident, joka oli alun perin tarkoitettu varmistamaan että yövartijat kävivät kierroksensa aikana kaikissa määrätyissä kohteissa. Sportident on kuitenkin isommissa kilpailuissa hankala, koska se on melko hidas. Sportident on myös todella epäluotettava ja siitä puuttuu edes jonkinlainen varmistuskeino (vrt. emitin pahviläpyskä). Suorituksen jälkeen Emit puretaan, joko tietokoneella 250-lukijalla tai tarkoitusta varten rakennetulla MTR-lukulaitteelle (Mini Time Recorder), johon on kytketty myös lämpökirjoitin väliaikoja varten. Lukuosa voidaan myöhemmin liittää tietokoneeseen tulostenpurkua varten. Emitin MTR:ää on usein moitittu epävarmasta toimivuudesta. Suunnistuskilpailuja Suunnistuksen maailmanmestaruuskilpailut järjestetään vuosittain. Suomen tunnetuin suunnistustapahtuma on vuosittain alkukesästä järjestettävä Jukolan viesti. Kyseessä on miesjoukkueiden 7-osuuksinen läpi yön kestävä viestisuunnistuskilpailu, johon osallistuu yli joukkuetta pääosin Pohjoismaista. Kilpailun alla kisataan myös neliosuuksinen naisten Venlojen viesti, johon osallistuu noin 900 joukkuetta. Heinäkuussa Suomessa järjestetään kaksi suunnistusviikkoa: Kainuun rastiviikko ja Fin5. Ruotsissa vuosittain huhti-toukokuussa järjestettävä Tiomila on miesten 10-osuuksinen kansainvälinen suunnistusviesti, jota on käyty vuodesta 1945 asti. Muita merkittävä ruotsalaisia suunnistustapahtumia ovat vuonna 1965 ensi kertaa järjestetty O-Ringen-suunnistusviikko, johon on huippuvuosina osallistunut jopa suunnistajaa, sekä lokakuussa suunnistuskauden lopussa järjestettävä 25-osuuksinen 25Manna-viesti, jossa joukkueeseen kuuluu kaikenikäisiä miehiä ja naisia. Muita suunnistuslajeja Pistesuunnistuksessa ei kuljeta ennalta määrättyä reittiä vaan yritetään tietyn ajan kuluessa käydä mahdollisimman monella rastilla. Rastit on usein pisteytetty niin, että kaukana ja vaikeasti saavutettavista rasteista saa enemmän pisteitä. Rogaining on 6-24 tuntia kestävä pistesuunnistus. Vesillä harrastetaan melontasuunnistusta ja talvisin lajinomaisena talviharjoitteluna myös lumikenkäsuunnistusta. Lisäksi suunnistukseen liittyviä lajeja ovat muun muassa ampumasuunnistus, autosuunnistus ja

5 Page 5 of 5 radiosuunnistus. Radiosuunnistuksessa yhdistyvät radioamatööri- ja suunnistustaidot. Ampumasuunnistus on lähtöisin sotilaiden ja reserviläisten toiminnasta, mutta kilpailuja järjestetään myös siviilipuolella. Laji yhdistää suunnistuksen ja ampumahiihdon sääntöjä. Nämä lajit eivät kuitenkaan kuulu Suomen Suunnistusliiton eikä Kansainvälisen suunnistusliiton (IOF) lajeihin. On olemassa myös suunnistus pelejä esimerkiksi Suunnistussimulaattori(suomenkielinen) ja Catching Features(englanninkielinen). Aiheesta muualla Suomen Suunnistusliitto ( Kuntosuunnistuskalenteri ( open&cid=hakukuntokalenterista-4&) International Orienteering Federation ( Suunnistus.net ( Kainuun Rastiviikko ( Fin5-suunnistusviikko ( Tiomila ( 25manna ( O-Ringen ( Jukolan viesti ( YLE/Elävä arkisto: MM-suunnistusta ( s=s&g=3&ag=19&t=00353) Haettu osoitteesta Luokka: Suunnistus Sivua on viimeksi muutettu 21. helmikuuta 2009 kello Sisältö on käytettävissä lisenssillä GNU Free Documentation License. Wikipedia on Wikimedia-säätiön rekisteröimä tavaramerkki. Ongelma artikkelissa?