V U O S I K E R T O M U S

2 1 4 V U O S I K E R T O M U S TAITO YLÄ-SAVO RY

TAITO YLÄ-SAVO RY Savonkatu 19 741 Iisalmi puh. 5 428 821 www.taitoylasavo.fi toiminnanjohtaja Eija Rasanen eija.rasanen@taitoylasavo.fi talouspäällikkö /toimisto Anne Luosola anne.luosola@taitoylasavo.fi neuvontapäällikkö Paula Toivainen kasityokeskus.pielavesi@taitoylasavo.fi AnnaQ puh. 5 432 9695 Käsityökeskukset Iisalmi Savonkatu 19 puh. 5 324 3213 Kiuruvesi Kirkkokatu 14 puh. 5 54 7432 Lapinlahti Juhani Ahontie 6 puh. 5 432 9695 Pielavesi Toritie 6 puh. 5 385 436 annaq@taitoylasavo.fi www.taitoylasavo.fi/annaq/ kasityokeskus.iisalmi@taitoylasavo.fi kasityokeskus.kiuruvesi@taitoylasavo.fi annaq@taitoylasavo.fi kasityokeskus.pielavesi@taitoylasavo.fi

SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 4 2 TOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT 5 3 ORGANISAATIO 7 4 TULOSALUEET 7 4.1 Taitokulttuuri 7 4.1.1 Näyttelyt ja kilpailut 8 4.1.2 Kurssitoiminta 9 4.1.3 Taitopajat 1 4.1.4 Taiteen perusopetus 12 4.2 Käsityöelinkeino 13 5 MUU TOIMINTA 14 5.1 Koulutus ja muut osallistumiset 14 5.2 Tiedotus 14 5.3 Yhteistyö 15 6 HALLINTO JA TALOUS 15 6.1 Kokoukset 15 6.2 Jäsenistö 16 6.3 Johtokunta ja henkilöstö 16 6.4 Talous 17 6.5 Tulevaisuuden näkymiä 17 6.6 Kiitokset 18 3

1 JOHDANTO Taito Ylä-Savo ry on valtakunnallisen Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry:n jäsenyhdistys. Vuosi 214 oli yhdistyksen 41. toimintavuosi. Käsityökeskukset Iisalmessa, Kiuruvedellä, Lapinlahdella ja Pielavedellä tarjoavat harrastajille ja ammattilaisille monipuoliset mahdollisuudet kehittää taitojaan ja tutustua käsityöperinteeseen. Yksilöllisen neuvonnan ja opastuksen avulla aloittelijakin pääsee kokeilemaan taitojaan. Asiakkaan toiveiden mukaiset tilaustyöt ja koulutus- ja kurssipalvelut ovat kasvava osa käsityökeskusten palvelua. Taito Ylä-Savossa oli vuoden lopussa kahdeksan vakituista työntekijää (kuusi neuvojaa, talouspäällikkö, toiminnanjohtaja). Yhdistyksen toimisto sijaitsee käsityökeskus Alliinan yhteydessä Iisalmessa. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on edistää alueellista ja suomalaista käsityötä, harrastusta ja hyvinvointia, ekologisuutta ja kestävää kehitystä. Toiminta rakentuu luovuudelle ja alueelliselle ja kansalliselle kulttuurille. Syksyllä 214 Pielaveden käsityökeskus Pumpuliina täytti 4 vuotta. Käsityökeskus järjesti Muisto-illan, johon asiakkaiden toivottiin tulevan rakas vanha käsityö mukanaan. Muistoja ja muistelmia -iltaan osallistui 25 henkilöä. Sonkajärven käsityökeskuksen ovet sulkeutuivat 31.5.214 ja sen sisäilmaongelmista kärsineet tilat tyhjennettiin pikaisesti kesäkuussa. Syksyllä tarjottiin sonkajärveläisille lapsille ja nuorille mahdollisuus jatkaa taiteen perusopetuksessa eli käsityökoulussa siten, että toiminta järjestettäisiin viikoittain Iisalmesta käsin, mutta osallistujien minimäärä (7) ei täyttynyt. Vuonna 214 yhdistys järjesti historiansa toiset kädentaitomessut, Lähikäsityö-messut. Messuilla oli monipuolinen ja suurta yleisöä kiinnostava ohjelma. Tapahtumapaikka oli tunnelmallinen Olvi-halli Iisalmessa. Messupäiviin osallistui n. 1 3 ihmistä. Edellisvuoden tammikuussa alkanut Lähikäsityö-hanke jatkui 31.1.214 saakka. Hanke oli leaderrahoitteinen elinkeinojen kehittämishanke, johon rahoitus saatiin Ylä-Savon Veturi ry:n puoltamana Pohjois-Savon Ely-keskuksesta. Hankkeen etenemisestä vastasi toiminnanjohtaja. Yhdistys osallistui toista kertaa järjestettävään, valtakunnalliseen Roosa nauha kampanjaan lokakuussa. Jokaisesta myydystä Roosa nauha vyyhdistä yhdistys lahjoitti 8 senttiä Syöpäsäätiölle. Uskomme siihen, että käsitöiden teko kiinnostaa ihmisiä. Yhdistyksemme voi omilla palveluillaan vaikuttaa alueen hyvinvointiin ja viihtyvyyteen. 4

2 TOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry muodostaa yhdessä alueellisten käsi- ja taideteollisuusyhdistysten kanssa valtakunnallisen kaksikielisen käsityöalan asiantuntija- ja neuvontajärjestön, Taito Groupin. Järjestön toiminnan tavoitteena on käsityön arvostuksen nostaminen, käsityötaidon ylläpitäminen ja uuden korkeatasoisen käsityön kehittäminen sekä käsityöyrittäjyyden vahvistaminen. Taito Ylä-Savo ry on yksi järjestön keskeisiä palveluja tarjoava yhdistys Pohjois-Savossa, joka on sitoutunut noudattamaan Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry:n toiminta-ajatusta, arvoja ja strategiaa. Järjestön toiminta-ajatus on suomalaisen käsityön edistäminen kulttuurina, taitona ja elinkeinona. Käsi- ja taideteollisuusyhdistykset tuottavat monipuolisia palveluja käsityöstä kiinnostuneille harrastajille ja alan ammattilaisille. Taitoja voi kehittää kursseilla ja työpajoissa tai taiteen perusopetuksen käsityökouluissa. Käsityöalan yrittäjille on tarjolla Taito-yrityspalveluja, messuja, näyttelyjä ja kursseja. Käsi- ja taideteollisuusyhdistysten myymälät myyvät käsityöalan yrittäjien tuotteita. Taito Ylä-Savo noudattaa Käsi- ja taideteollisuusjärjestön visiota, jonka mukaan käsityö elämässä, tuotteissa ja palveluissa korostetaan toiminnan laaja-alaisuutta. Taito Ylä-Savo ry:n arvoihin liittyy suomalainen kulttuuri ja alueellinen kulttuuri. Yhdistyksen arvoihin liittyy myös esteettisyys, elämyksellisyys ja asiakaslähtöisyys. Tavoitteena on vahvistaa käytännössä kestävää kehitystä, eettisyyttä ja ekologisuutta. Käsityötaidot ovat osa elinikäistä oppimista ja tarkoitettu kaikille kansalaisille. Käsityöhön ammattina liittyvät kiinteästi yrittäjyys ja asiakaslähtöisyys. Visio Toiminta-ajatus Arvot Toiminnan tavoitteet Taito Ylä-Savo ry Käsityö elämässä, tuotteissa ja palveluissa Taito Ylä-Savo ry on alueella yleisesti tunnettu ja vaikuttava toimija, joka lisää käsityön merkitystä näkyvänä osana suomalaista ja alueellista kulttuuria elinikäisenä oppimisena taitotaidekasvatuksessa elinvoimaisena ja kilpailukykyisenä elinkeinona Käsityön edistäminen taitona, kulttuurina ja elinkeinona Luovuus Taito Yrittäjyys käsityö rakentuu ihmisen luovuudelle käsityön tekeminen edellyttää ja kehittää taitoa käsityöyrittäjyys työllistää ja tuo käsityön kuluttajille yläsavolaisuus, esteettisyys, elämyksellisyys ja asiakaslähtöisyys Aikaansaada uutta, korkeatasoista ja omaleimaista käsi- ja taideteollisuutta 5

Toimintamuodot ja kohderyhmät alan edistäminen kehittämisprojektien avulla neuvonta, koulutus, taiteenperusopetus, markkinointi, tiedotustoiminta näyttelyt, erilaiset tapahtumat sekä asiakkaan tarpeista lähtevät yksilölliset palvelut alan toiminta kohdistetaan alan ammattilaisille, joita ovat käsityöläiset, opettajat ja ohjaajat, sekä harrastajille, joista erityisenä kohdejoukkona ovat lapset ja nuoret sekä valmiiden palvelujen ostajat kuten matkailijat, yhteisöt ja yritykset. Strategia neuvontapalvelujen kehittäminen asiakaslähtöisesti kaikenikäisille alueellisen kulttuurin säilyttäminen ja edistäminen paikallisten tuotteiden tuotekehityksen edistäminen käsityöelinkeinoharjoittajien edellytysten parantaminen verkostoituminen ja kumppanuus Savon Taito käsityökoulun kehittäminen AnnaQ tuotteiden menekinedistäminen oman osaamisen kehittäminen Kuva: Muistoja ja muistelmia ilta 27.1.214. Pielaveden käsityökeskus Pumpuliina. 6

3 ORGANISAATIO Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry Käsi- ja taideteollisuusyhdistykset 2 kpl Taito Ylä-Savo ry Käsi- ja taideteollisuuskeskus Savonkatu 19 yhdistyksen toimisto Iisalmen käsityökeskus Alliina Kiuruveden käsityökeskus Lapinlahden käsityökeskus AnnaQ Pielaveden käsityökeskus Pumpuliina Sonkajärven käsityökeskus Pellavilla (31.5.214 asti) 4 TULOSALUEET Taito Ylä-Savo ry:n varsinaisen toiminnan avaintulosalueet ovat taitokulttuuri ja käsityöelinkeino. 4.1. TAITOKULTTUURI 7

Taito Ylä-Savolla on merkittävä rooli käsityökulttuurin säilyttämisessä omalla alueellaan. Taitokulttuurin toimintamuotoja ovat näyttelyt, kilpailut, kurssit ja muut tapahtumat. Vuonna 214 yhdistys järjesti edellisvuoden tapaan kädentaitomessut, Lähikäsityömessut. Messut järjestettiin tunnelmallisessa Olvi-hallissa Iisalmessa. Messuihin osallistui n. 13 ihmistä. Tapahtumaan oli pieni sisäänpääsymaksu. Messut tarjoavat mukavaa tekemistä yhdessä ja nostattavat yhteishenkeä. Messut lisäävät yhdistyksen tunnettavuutta. Molempina päivinä suurelle yleisölle oli tuote- ja tarvikepöytien runsautta, inspiroivia työnäytöksiä, näyttelyjä ja nonstop työpajoja sekä mielenkiintoista lavaohjelmaa. Ohjelmassa oli mm. Muistojen hääpuvut esitys yhteistyössä Ylä-Savon Ammattiopiston hiusalan ja Kukkakauppa Freesian kanssa. Ylä-Savon nopeimman neulojan tittelin voitti lauantain kisassa lapinlahtelainen Mervi Eskelinen. Iisalmen Sanomat tekivät videon tästä leikkimielisestä kisasta omille nettisivuilleen. Messut juonsi murremestari Olavi Rytkönen. Suositut kevätretket suuntautuivat Jyväskylän kädentaitomessuille sekä Viroon, jossa kohteina Talliinna ja Türin kukkamarkkinat. Valtakunnallisen Taidon ja käsityön viikon teemana huhtikuussa oli sifonki- ja organzakukat. Tulostavoitteiden saavuttamisessa keskityttiin palvelujen oikea-aikaisuuteen, luotettavuuteen ja laatuun. 4.1.1. NÄYTTELYT JA KILPAILUT Kiuruveden käsityökeskuksen kesänäyttely koostui käsintehdyistä lastenvaatteista ja leluista vuosien varrelta. Käsityökeskus kokosi näyttelyn yhteistyössä marttojen ja maa-ja kotitalousnaisten kanssa ja näyttely sai nimekseen Rakkaudesta lapselle. Pielaveden käsityökeskus Pumpuliinassa oli esillä lokakuun ajan hapsuseinävaatteita eli ns. laiskan ryijyjä. Näyttely liittyi käsityökeskuksen toiminnan 4-vuotisjuhlavuoteen. Ryijyt olivat 199-2 luvuilta. Yhdistyksen muissa näyttelyissä oli esillä mm. mosaiikkitöitä, kirjottuja käsityöaarteita, uusia mattoja ja Roosa nauha sukkia. Kiuruveden käsityökeskus järjesti suunnittelukilpailun Kiuruveden oman räsymattomallin löytämiseksi. Kilpailuaika päättyi edellisvuoden marraskuussa. Kisaan tuli kuusi kilpailutyötä. Voittajan valitsi tammikuussa käsityökeskuksen toimikunnan arviointiraati. Kilpailun voitti tekstiilimuotoilun opiskelija Johanna Kouvalainen. Raatia miellytti voittajasuunnitelmassa erityisesti modernius, raikkaus ja rytmi. Voittajamallin rytmikkäissä raidoissa näkyvät kiuruvetiset kadut ja rakennukset. Johanna Kouvalainen yhdessä neuvoja Silja Ruotsalaisen kanssa suunnitteli matolle myös talvivärityksen. (Kuva) Kuluvalla kaudella paikallistekstiilimallistoon liittyi myös Kiuruveden Martta-lapaset (suunn. Anitta Pölkki, 214). 8

4.1.1. OMAT NÄYTTELYT 1 8 6 4 2 OMAT NÄYTT/PV 211 829 212 69 213 876 214 567 211 212 213 214 8 6 4 2 OMAT NÄYTT/ATP 211 5647 212 4239 213 633 214 413 3 2 Tulosten arviointia: Omien näyttelyiden kävijämäärä oli edellisvuotta huomattavasti pienempi. Näyttelyteemat olivat silti moninaiset; käsitöitä niin asiakkailta, yhteistyökumppaneilta kuin yhdistyksen omia. 1 OMAT NÄYTT/KÄVIJÄT 211 22681 212 1438 213 999 214 581 4.1.2. KURSSITOIMINTA Lyhytkursseille, kansalaisopistoille myydyille kursseille sekä lasten kursseille osallistui yhteensä 92 asiakasta, mikä on suunnilleen edellisvuoden tasoa. Valtakunnallisen Tekemisen Iloa -malliston malleja hyödynnettiin omassa kurssitoiminnassa, mutta kysyntä ko. kursseille oli vaisua. Mallisto sisälsi ommeltuja hattuja, kintaita ja säärystimiä sekä virkattuja pennikoruja ja kudottuja hartiahuiveja. Kurssi maahanmuuttajille ja heidän tukihenkilöilleen Iisalmessa eli Käsillä tekemällä opitaan puhumaan kurssi saavutti hyvän suosion. 15 hengen ryhmä kokoontui kerran viikossa kevät- ja syyskaudella. OK-opintokeskus myönsi kurssille opintosetelikoulutustukea, jolloin osallistujien tarvitsi maksaa vain 15 euron kurssimaksun kevät- ja syyskaudella. Lisäksi heidän materiaalinsa olivat OK-tuen piirissä 5 euroon saakka/henkilö. 9

Lasten kesäkurssi- ja päiväleiritoiminnan suosiossa tapahtui suurehko pudotus. Kesän päiväleiritoimintaan yhdistys sai rahoitusta ely-keskukselta. Leirin pääpaino oli kangaspuilla kutomisessa ja kierrätyksessä. 4.1.2. KURSSITOIMINTA (sis. kurssit, lasten kurssit ja ulos my-kurssit) 15 1 5 ASIAKASPÄIVÄ T/atp 211 46 212 73 213 986 214 1173 211 212 213 214 1 5 ASIAKASMÄÄRÄ 211 742 212 79 213 936 214 92 1 5 KURSSITUNNI T (H) 211 416 211 212 213 214 Toiminnan arviointia: Kurssien asiakasmäärät ovat pysyneet edellisvuoden tasolla. Lyhytkurssit ja omaan aikatauluun sopivat yksilöohjaukset ovat lisänneet suosiotaan. Kurssiteemoiksi pyrittiin valitsemaan ajankohtaisten käsityötrendien mukaisia sisältöjä. 212 734 Kurssien ajankohtia muutettiin 213 896 pääsääntöisesti ilta-aikaan pidettäviksi, millä ei kuitenkaan 214 855 ollut positiivista vaikutusta kurssien osallistujamäärään. Lasten kesäkurssien tunnettavuuteen tulisi panostaa enemmän. 4.1.3. TAITOPAJAT Käsityökeskusten taitopajatoimintaan tilastoitiin yht. 367 kävijää (vuonna 213 4557 kävijää). Taitopajojen määrän aleneminen osittain selittyy Sonkajärven käsityökeskuksen lakkauttamisella 31.5.214. Taitopajojen asiakkaat ovat suurelta osin kudontapalvelujen käyttäjiä. Jäsenille kudontapajat ovat edelleen ilmaisia. 1

4.1.3. TAITOPAJAT 6 5 4 3 2 211 2 212 1 ASIAKASPÄIVÄT/ 213 atp 214 211 3743 212 3271 213 4557 214 3127 4 ASIAKASMÄÄRÄ 211 3721 212 3597 213 457 214 367 Toiminnan arviointia: Taitopajojen asiakasmäärä väheni, koska taitopajojen yksilöohjauksesta on siirrytty kannattavampaan, OK-opintokeskuksen tukemaan (ryhmä-)kurssitoimintaan. Marrasjoulukuu oli taitopajoissa edellisvuotta paljon hiljaisempi. Kangaspuilla kudottiin eniten helmikuussa. 11

4.1.4. TAITEENPERUSOPETUS Taito Ylä-Savo ry järjestää virallista käsityön taiteenperusopetusta Savon Taito käsityökoulussa kaikissa käsityökeskuksissaan. Taiteenperusopetus on tavoitteellista, vuodesta toiseen etenevää laadukasta opetusta, joissa noudatetaan valtakunnallista opetussuunnitelmaa. Savon Taito käsityökoulussa toimitaan yhdessä Taito Itä-Suomen kanssa. Savon Taito- käsityökoululla on Opetusministeriöltä taiteen perusopetuksen virallinen järjestämislupa ja oikeus valtionosuuteen opetustuntien laskennallisen määrän mukaan. Vuonna 214 Taito Ylä-Savo ry sai valtion tukea 893 tunnille. Ryhmät kokoontuvat kerran viikossa syys-joulukuussa ja tammitoukokuussa, lukuun ottamatta syys- ja talvilomaviikkoja. Käsityökouluissamme oli keväällä 214 yhteensä 11 ryhmää ja syksyllä 9 ryhmää. Vähennys selittyy Sonkajärven käsityökeskuksen lopettamisella toukokuussa. Sonkajärveläisille lapsille ja nuorille tarjottiin syksyllä mahdollisuutta jatkaa taiteen perusopetuksessa eli käsityökoulussa niin, että sen toiminta järjestettäisiin viikoittain Iisalmesta käsin, mutta osallistujien minimäärä (7) ei täyttynyt. Savon Taito - käsityökoulun vuoden 213 214 teemana on Iloa iholle ilman rajoja. Käsityökoulussa opetetaan käsityön eri vaiheita suunnittelusta toteutukseen. Opiskelussa on keskeistä käsillä tekeminen ja kokemisen iloa, halu ja uteliaisuus sekä rohkeus tulkita käsityötaidetta persoonallisesti. Vuonna 214 käsityökoululaisten käyttämiä tekniikoita olivat mm. huovutus, korinpunontatekniikat, kynttilöiden valaminen kastamalla, neulonta, virkkaus ja mosaiikkityöt. 15 1 5 ASIAKASPÄIV ÄT/atp 211 156 212 912 213 819 214 755 211 212 213 214 4.1.4. TAITEENPERUSOPETUS 1 9 8 7 6 OSALLISTUJAT HLÖÄ 211 91 212 88 213 77 214 76 12

15 1 5 KESTO (H) 211 141 212 894 213 893 214 823 15 1 5 RYHMÄT (KPL) 211 14 212 12 213 11 214 9 Toiminnan arviointia: Tilastojen mukaan käsityökoulutoiminnan huippuajat ovat takanapäin. Kilpailu lasten ja nuorten vapaa-ajasta on yhä kovempaa ja käsityökoulujen tunnettavuuden eteen tulisi panostaa enemmän. Keväällä kouluille tarjottu retkipäivämahdollisuus tutustua käsityökoulutoimintaamme ei tuottanut toivottua tulosta. 4.2. KÄSITYÖELINKEINO Alueen käsityöelinkeinoja tuetaan ostamalla käsityöläisten tuotteita jälleenmyyntiin ja järjestämällä myyntinäyttelyjä ja messuja sekä osallistumalla muiden järjestämiin tapahtumiin omalla osastolla. Lokakuussa 214 Lähikäsityömessut kokosivat jälleen kahdeksi päiväksi saman katon alle maakunnan käsityömestarit, uudet nuoret käsityömuotoilijat ja muut käsityöalan toimijat. Myös AnnaQ:n tuotteiden myynti kirjataan käsityöelinkeinoihin. Elinkeinoa tuetaan myös tarjoamalla käsityöläisille ja käsityöyrittäjille konsultointia tuotekehityksessä. Yhdistys järjestää myyntinäyttelyjä, jotka edistävät käsityöalan yrittäjien tunnettavuutta. Tammikuussa 214 vietiin loppuun leaderrahoitteinen Lähikäsityö-hanke, joka oli alkanut 1.1.213. Hanke oli elinkeinojen kehittämishanke ja sen etenemisestä vastasi toiminnanjohtaja, jonka työaika jakautui 6 % hankkeelle ja 4 % yhdistykselle. AnnaQ Taito Ylä-Savo ry:n tuotemerkki AnnaQ valmistaa, markkinoi ja myy taidemattoja ja ryijyjä Anna Halosen mattokutomon alkuperäisluonnoksista ja tämän päivän tekstiilisuunnittelijoiden malleista. Yhdistys välittää myös ryijymateriaalipaketteja. 13

ELINKEINOTOIMINTA: MYYNTINÄYTTELYT JA MESSUT 1 5 4 5 3 211 2 212 1 MY-NÄYTT/PV 213 MY-NÄYTT/KÄVIJÄT 214 211 79 211 42692 212 63 212 7377 213 68 213 9212 214 311 214 2191 Toiminnan arviointia Lähikäsityö-hanke rohkaisi alueen käsityöläisiä tarjoamaan tuotteitaan myyntiin käsityökeskusten myyntipisteisiin. Hankkeen tuloksena syntynyt suurempi tapahtuma, Lähikäsityö-messut, lisää käsityöyrittäjien verkostoitumista, tuotteiden tunnettavuutta ja näkyvyyttä. Lapinlahden käsityökeskuksen vastaava neuvoja Merja Puustelli on erikoistunut jo vuosia AnnaQ tuotemerkille. Se on hyvä esimerkki siitä, miten henkilöstön yhden jäsenen osaaminen on valjastettu yhteiseksi hyväksi. AnnaQ -tuotemerkissä yhdistyksen tulisi panostaa uuteen ryijymalliin. Myös esitteet tulisi nykyaikaistaa. 5 MUU TOIMINTA 5.1 KOULUTUS JA MUUT OSALLISTUMISET Yhdistyksen henkilöstö kokoontui koulutuksiin ja sisäisiin palavereihin tarpeen ja ajankohdan mukaan. Vuonna 214 henkilöstö kokoontui yhteisiin palavereihin kaksi kertaa. Neuvontapäällikkö osallistui Taitotuottaja-päiviin Kuopiossa. 5.2 TIEDOTUS Ulkoinen viestintä kohdistuu asiakkaisiin, viranomaisiin, Taitoliittoon, yhteistyökumppaneihin ja kaikkiin niihin, joita asiat koskevat tai kiinnostavat. Tarkoituksena on antaa ulospäin positiivinen kuva niin, että yhdistys nähdään haluttavana yhteistyökumppanina ja että sen palvelut kiinnostavat. Vuonna 214 ilmestyi kaksi käsityökeskuskohtaista toimintakalenteria, jotka painettiin paikallisessa painotalossa. Näitä ohjelmalehtisiä jaettiin asiakkaille ja yhteistyökumppaneille. 14

Toimintakauden aikana julkaistiin useita yhdistyksen toimintaan liittyviä lehtiartikkeleita. Myös sosiaalisessa mediassa näkyvyyttä pyrittiin lisäämään. Jokaiselle käsityökeskuksella on omat facebook-sivut, joita neuvojat päivittivät aktiivisesti. Yhdistyksen kotisivuja osoitteessa www.taitoylasavo.fi tehtiin visuaalisesti mielenkiintoisemmiksi ja myyvimmiksi. Koska loppuvuodesta AnnaQ:n osalta aikanaan tehty palvelinsopimus nettisivuita oli katkolla, AnnaQ -aineisto siirrettiin yhdistyksen kotisivujen alle. Kotisivulle lisättiin myös tiedot ja kuvat yhdistyksen paikallistekstiilitarjonnasta. Sisäinen viestintä kohdentuu omaan henkilöstöön ja johtokunnan jäseniin. Viestinnässä pyritään selkeyteen ja oikea-aikaisuuteen. Sen keskeisenä tavoitteena on työskentelyedellytysten luominen, työntekijöiden sitouttaminen sekä avoimen, keskustelevan ja arvioivan ilmapiirin luominen. Sisäistä viestintää hoidettiin pääasiassa sähköpostein ja puhelimitse. 5.3. YHTEISTYÖ Kunnat ja kaupungit ovat keskeisiä yhteistyökumppaneita. Käsityökeskus täydentää osaltaan kunnan tai kaupungin elinkeino-, sosiaali- ja kulttuuripalveluja. Vuonna 214 Lähikäsityömessut osoittivat, että yhdistys on onnistunut luomaan ja tuotteistamaan paikallistapahtuman, joka lisää yhteistoimintaa alueen muiden toimijoiden kanssa ja lisää käsityöalan näkyvyyttä. Messut olivat osana Iisalmen Kekri-viikkonloppua lokakuussa. Maahanmuuttajille suunnatun OK-opintosetelíkoulutuksen markkinoinnissa avusti Ylä-Savon maahanmuuttoneuvoja Kaja Rahkema. Kudonnan kursseja ja Virikettä mielelle ja toimintaa käsille kursseja järjestettiin yhteistyössä Sonkajärven ja Pielaveden kansalaisopistojen kanssa. Alueellista yhteistyötä taiteenperusopetuksen järjestämisessä jatkettiin Taito Itä-Suomen kanssa. Lisäksi yhdistys teki yhteistyötä alan oppilaitosten kanssa mm. antamalla opiskelijoille harjoittelu- ja työssäoppimismahdollisuuksia. Syksyllä 214 pielavetinen opiskelija Tarja Virolainen Hämeen ammattikorkeakoulusta teki opinnäytetyön Kohti tulevaisuuden käsityökeskusta? Asiakkaiden näkemyksiä käsityökeskus Pumpuliinan palveluista ja niiden kehittämisestä. 6. HALLINTO JA TALOUS 6.1 KOKOUKSET Yhdistyksen kevätkokous pidettiin 27.3.214 Pielavedellä (6 henkilöä) ja syyskokous 26.11.214 Lapinlahdella (9 henkilöä). 15

Johtokunta kokoontui kuluneella kaudella neljä kertaa. Puheenjohtaja Vuokko Saharinen ja toiminnanjohtaja Eija Rasanen osallistuivat Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry:n vuosikokoukseen Helsingissä huhtikuussa. 6.2 JÄSENISTÖ Yhdistyksen jäsenistön muodostavat yksityiset henkilöjäsenet ja yhteisöjäsenet. Jäsenmaksu on voimassa vuoden maksupäivästä lukien, eikä siis ole sidottu kalenterivuoteen. Vuonna 214 yhdistyksellä oli yhteensä 251 henkilöjäsentä ja yksi yhteisöjäsen: Iisalmessa 79, Kiuruvedellä 8, Lapinlahdella 34, Pielavedellä 3 ja Sonkajärvellä 29. Jäsenmäärä laski 65 henkilöllä vuoteen 213 verrattuna. 6.3 JOHTOKUNTA JA HENKILÖSTÖ Johtokunta 214 Vuokko Saharinen Helena Kurkinen Raili Heiskanen Kalevi Paldanius Riitta Winberg Tarja Jääskeläinen Anitta Pölkki Merja Nissinen Eero Pitkänen Kiuruvesi, puheenjohtaja Iisalmi, varapuheenjohtaja Vieremä Lapinlahti Lapinlahti Pielavesi Kiuruvesi Iisalmi Sonkajärvi Jokaisella johtokunnan jäsenellä on lisäksi henkilökohtainen varajäsen. Käsityökeskuksilla on toimikunnat, jotka kokoontuvat tarvittaessa. Toimikunnat nimittää yhdistyksen johtokunta. Toimikunnan tehtävänä on edistää käsityökeskuksen toimintaa mm. markkinoimalla omissa sidosryhmissään käsityökeskusten palveluja ja auttamalla tapahtumien käytännön järjestelyissä. Henkilöstö Toimisto, Iisalmi Eija Rasanen, toiminnanjohtaja Anne Luosola, talouspäällikkö Iisalmen käsityökeskus Alliina Liisa Mähönen, vastaava neuvoja Mirja Hyvönen, neuvoja Kiuruveden käsityökeskus Helena Turunen, vastaava neuvoja Silja Ruotsalainen, neuvoja Lapinlahden käsityökeskus Merja Puustelli, vastaava neuvoja Kuva: Käsityöläisen hartiajumppaa / Lähikäsityö-messut Pielaveden käsityökeskus Pumpuliina Paula Toivainen, vastaava neuvoja 8% / neuvontapäällikkö 2%. Teija Linnovaara, oppisopimusopiskelija (9.2.214 saakka) 16

Saija Onkamo, apuohjaaja, (palkkatuella 3.2. 3.4.214) Tarja Virolainen, kesäapulainen (8.7. 2.8.214) Sonkajärven käsityökeskus Pellavilla (31.5.214 saakka) Marjaleena Huttunen, vastaava neuvoja (21.9.214 saakka) Vakituisen henkilöstön lisäksi kuluneella kaudella on toimipisteissä ollut useita harjoittelijoita ja työssäoppijoita. 6.4 TALOUS Yhdistyksen toimintaa rahoitetaan oman toiminnan tuotoilla, valtionavustuksella ja kuntien toiminta-avustuksilla ja muulla julkisella rahoituksella mm. projektirahoituksella. Toiminnan kokonaisrahoitus v. 214 oli 411 968,39 (vuonna 213, 545 586,15 ). Valtion osuus kokonaisrahoituksesta oli 21 % (15,9 %) ja kuntien osuudet 9,4 % (11,4 %). Omarahoitusosuus oli 69,6 % (72,7 %). Kunnat ja kaupungit ovat keskeisiä yhteistyökumppaneita yhdistyksen talouden kannalta. Sonkajärven käsityökeskuksen ovien sulkemiseen vaikutti ratkaisevasti kunnanavustuksen loppuminen. Elinkeinotoimintaa kehitettiin Lähikäsityö-hankkeella 1.1.213 lähtien ja jatkuen 31.1.214 saakka. Hanke oli leaderrahoitteinen elinkeinojen kehittämishanke, johon rahoitus saatiin Ylä-Savon Veturi ry:n puoltamana Pohjois-Savon Ely-keskuksesta. Hankkeen etenemisestä vastasi toiminnanjohtaja. Hanke sai 9 % julkisen tuen. Vuonna 214 yhdistys onnistui toteuttamaan taloushallinnon prosessit samassa ajassa muun toiminnan kanssa. Lähikäsityö-hankkeesta saapui viimeinen maksuerä heinäkuussa. 6.5 TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Käsityö on keino rauhoittua. Käsityö luo vastapainoa kiireelle. Käsityö levittää iloa. Käsityö on kokemus. Käsityö on elämys. Uskomme siihen, että käsitöiden teko kiinnostaa ihmisiä ja se luo alueellemme hyvinvointia. Asiakasvirtojen turvaaminen ympäri vuoden on haasteellista. Aktiivisella markkinoinnilla tavoittelemme sitä, että kurssit, kutomot, näyttelyt, käsityökoulut ja muut tapahtumat ja tilaisuudet pitäisivät toimitilamme jatkuvassa liikkeessä. Rakennamme uusia yhteistyöverkostoja paikallisten olosuhteiden ja käsityökeskuksen resurssien (erityisosaaminen, sijainti) mukaan. Lähikäsityömessut vakiinnutetaan osaksi toimintaamme. On tärkeää, että yhdistys tekee työtä kudonnanosaamisen säilyttämiseksi ja eteenpäin viemiseksi. Oppilaitosten vähentäessä kudonnanopetusta, kudonta tarvitsee puolestapuhujia ja näkyvyyttä. Vanhoja totuttuja prosesseja on silti rohjettava uudistaa. Realistisella rohkeudella testaamme uusia asioita ja uudistamme strategiaamme. Toiminnan kannattavuus, taloudelliset resurssit ja asiakaslähtöisyys mielessämme uudistamme palveluja positiiviseen suuntaan ja luomme myös uutta. 17

Käsityökeskuksissa on edelleen panostettava ulkonäköön ja siisteyteen. Silmänruoka on tärkeä osa käsityön nautintoa! Vuoden 215 tulostavoitteet saavutamme aktiivisella markkinoinnilla, sidosryhmäyhteistyötä lisäämällä sekä töiden ja vastuiden priorisoinnilla. On muistettava, että kehittäminen on kehittämistä vasta sitten, kun se muuttuu käytännöksi. Toimintaan vaikuttavia oivalluksia ja uusia ideoita muutetaan osaksi arkea. Yhdistyksen taloushallintoa uudistetaan. Budjetin toteutumista seurataan kuukausitasolla, ja merkittäviin poikkeamiin reagoidaan välittömästi omilla toimenpiteillä. Jatkamme koko Taito-järjestön rakenneuudistuksen etenemisen seuraamista. Puheenjohtaja sekä toiminnanjohtaja osallistuvat tarvittaessa rakenneuudistuksen neuvotteluihin ja koulutuksiin. 6.6 KIITOKSET Taito Ylä-Savo ry kiittää jäseniään ja yhteistyökumppaneitaan aktiivisesta osallistumisesta toimintaan sekä henkilökuntaa hyvästä työpanoksesta. Kiitämme Lähikäsityömessujen yleisöä, näytteilleasettajia sekä talkoolaisia mukavasta messutunnelmasta. Kiitämme myös alueemme kuntia taloudellisesta tuesta ja luottamuksesta toimintaamme kohtaan sekä Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry:tä toimintamme ohjaamisesta ja kehittämisestä. Käsillä tekeminen antaa mahdollisuuden rentoutumiseen ja kun se tehdään mukavassa seurassa, puhutaan hyvinvointivaikutuksista. Hyvää Käsityön vuotta 215! 18

TAITO YLÄ-SAVO RY Savonkatu 19, 741 Iisalmi Tel. 5 428 821 www.taitoylasavo.fi