Metropolialueen kehittämisen haasteet Hannu Penttilä apulaiskaupunginjohtaja 19.9.2008
Helsingin metropolin keskeiset haasteet Rooli maailmankartalla Osaaminen ja yhteydet Kansanvälistyminen Kestävä rakenne Asuntopolitiikka Ilmastostopolitiikka Valtion tahto kehittää Helsingin metropolia
Helsinki
Helsinki on Suomen mahdollisuus maailmalla Suomi kuuluu Euroopan talousalueeseen Helsinki on osa maailman kaupunkiverkostoja Satama ja lentokenttä yhdistävät maailmalle, raiteita tarvitaan lisää Haasteenamme on välimatka Euroopan väestökeskittymiin
Helsingin maailma ei ole yksin Eurooppa Suorat lentoyhteydet Amerikkaan ja Aasiaan
Helsinki-Tallinna lähellä Pietaria
Tiedon ja tavaran keskittymät ja virrat ratkaisevat Science Campus and Technology Park Ring Road III Aviapolis Technopolis Ring Road I Biosciences Natural Scienes Technology Campus Otaniemi, Innopoli Art and Design Vuosaari Harbour Ring Road II Economics and Business Medical Campus North Harbour Helsinki REACH Centre High Tech Center Ruoholahti West Harbour University of Helsinki City Campus European Chemicals Agency
Vuosaaren satama kääntää monen pään Vuosaari Harbour - Centre for Finnish Foreign Trade
Metropoli ei ole ongelma, vaan ratkaisu Väestötiheys pääkaupunkiseudulla 1.1.2007 Ruutukoko 1 km x 1 km
Metropolissa väestö kansainvälistyy Lontoo: keskimääräinen vuosittainen väestönmuutos 1991 2001 60,0 40,0 20,0 (tuhatta) 0,0-20,0-40,0-60,0 Kansainvälinen muuttoliike Muuttoliike Iso-Britanniassa Luonnollinen muutos Kokonaismuutos
Metropolissa väestö kansainvälistyy New York: keskimääräinen vuosittainen väestönmuutos 1990 1999 200 150 100 50 (tuhatta) 0-50 -100-150 -200 Kansainvälinen muuttoliike Muuttoliike USAssa Luonnollinen muutos Kokonaismuutos
Metropolissa väestö kansainvälistyy Helsinki: väestönmuutokset keskim. 2005 2007 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000 Nettosiirtolaisuus Kuntien välinen nettomuutto Luonnollinen väestönkasvu Kokonaismuutos Lähde: Helsingin kaup. Tietokeskus & Tilastokeskus
2007: Greater Helsinki Vision 2050: Emerald Metropoli tarvitsee kestävät rakenteet
Hyvä metropoli kasvaa hallitusti Tiivis metropoli rannikolle Kaupunkien kehittäminen helminauhoina rataverkkoon tukeutuen Kasvu vaiheistettuna Vuosaaren sataman ja lentokentän vyöhyke ovat logistinen mahdollisuus
Liikenteen suurhankkeet jäsentävät Helsingin metropolin
Transport cost (%GDP) Joukkoliikenne säästää metropolin kuluja 20,0 16,0 12,0 8,0 4,0 0,0 Kuljetuskustannukset ( % BKT) USA Liikenteen kustannukset suhteessa joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen osuuteen kaupunkiseuduilla Western Europe Asia 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 M odal choice (%public trans port - cycling - w alking) Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen osuus % Lähde: Public transport in 2020: from vision to action / UITP
Tiivis yhdyskuntarakenne vähentää ruuhkia Nykytila 2005 0+ 2030
Investointeihin viiden portaan kautta
PLJ 2007 hankkeet tärkeitä, mutta vasta alkua kaudella (2008 2015) aloitettavat kärki- ja teemahankkeet kiireellisyysjärjestyksessä
Jo PLJ 2007 vaatii liikenneinvestointien kaksinkertaistamista Väyläinvestoinnit (joukkoliikenne, tiet ja pääkadut) ja joukkoliikenteen hoidon kustannukset 300 250 Milj. euroa / vuosi 200 150 100 50 0 1996 2005 2008 2015 2016 2030 Joukkoliikenteen, teiden ja pääkatujen väyläinvestoinnit Joukkoliikenteen hoidon subventio
Mihin ruuhkamaksu on ratkaisu mihin ei? Koko seudun liikenteen ohjaukseen Osin seudun liikenteen rahoitukseen Käyttäytymisen muutokseen Ei korvaa tarvetta rahoittaa liikennettä Ei poista maankäytön ohjaustarvetta Ei toimi ilman joukkoliikenteen parantamista
Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (HLJ) 2011 on syytä kääntää suuntaa Maankäyttö ratojen ja joukkoliikenteen lähelle Hajautumista ruokkivat veroedut pois Täydennetään kaupunkeja ja kyliä Kävely ja pyöräily kunniaan Yhtenäinen, kohtuuhintainen joukkoliikenne Auton käytön kustannukset läpinäkyviksi Investoinnit joukkoliikenteeseen Muitakin porkkanoita ja keppejä tarvitaan asennemuutoksen ja ilmastopolitiikan tueksi
Väestönkasvu, % Folkökning, % 140 120 100 80 60 40 20 Metropolissa maankäyttö tiivistyy Espoo - Esbo Järvenpää - Träskända Vantaa - Vanda Nurmijärvi Tuusula - Tusby Helsingin seutu - Helsingforsregionen PKS Kerava - Kervo Kauniainen - Grankulla Hyvinkää - Hyvinge Helsinki - Helsingfors Vihti - Vichtis Kehyskunnat - kranskommunerna Sipoo - Sibbo Kirkkonummi - Kyrkslätt 0 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 220 Maa-alan asvu, % - Tillväxt i tätortsmark, % PKS = Pääkaupunkiseutu - Huvudstadsregionen Väestönkasvun ja taajama-alueen kasvun suhde 1980-2005
...tontteja kierrättämällä
...luomalla uutta kaupunkia
...tiivistämällä
... nykyistä rakennetta parantamalla MYLLYPURON KESKUS Uusia asuntoja ostoskeskuksen ympärille Ostoskeskuksen korvaava uudenlainen palvelukeskus Toimitilarakentamista metroradan ja aseman päälle & metroradan ja Kehä I:n väliin Kuva: Arkkitehtitoimisto JKMM Oy
Orpaanporras uusi palvelukeskus Liikuntamylly Yläkiventie Kehä I salibandykeskus Uusia asuntoja n. 50 000 k-m 2, liiketilaa n. 10 000 k-m 2, toimitilaa n. 150 000 k-m 2
Kaikki maankäyttö ei ole kestävää Tihein asutus taajamien ja rata- tai tiekäytävien ulkopuolella 2004
Taajama- ja hajarakentaminen Lähteet: SYKE/Elinympäristön seurannan tietojärjestelmä, Väestötietojärjestelmä/Väestörekisterikeskus Taajama- ja hajarakentamisen osuudet Helsingin seudulla 1996-2000 valmistuneet asunnot (Lähteet:SYKE/ELYSE, VRK) Taajama- ja hajarakentamisen osuudet Helsingin seudulla 2001-2005 valmistuneet asunnot (Lähteet:SYKE/ELYSE, VRK) Pornainen Mäntsälä Vihti Sipoo Kirkkonummi Nurmijärvi Hyvinkää Tuusula Espoo Vantaa Kerava Järvenpää Helsinki Kauniainen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Haja-asutusalue 2000 Vanhat taajamat 1995 Taajamien laajenemisalue 1995-2000 Pornainen Mäntsälä Sipoo Vihti Nurmijärvi Kirkkonummi Tuusula Hyvinkää Es poo Vantaa Järvenpää Helsinki Kerava Kauniainen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Haja-asutusalue 2005 Vanhat taajamat 2000 Taajamien laajenemisalue 2001-2005
Enemmän tonttien kierrätystä Helsingissä 2008 2017 rakennettavissa oleva asuntokerrosala Vanhojen alueiden uusiokäyttö* 2,2 milj. k-m² (50%) Täydennysrakentaminen 1,6 milj. k-m² (35%) Uudet alueet 0,7 milj. k-m² (15%) YHT. 4,5 milj. k-m² (100%) *ml. satamat ym.
Asuntokysyntä kohdistuu metropoleihin Väestö ikääntyy Asuntokuntako pienenee Maahanmuutto kohdistuu kaupunkeihin Ilmastonmuutos tukee metropolin sisäistä kasvua Kaikki muutostekijät painottavat kaupunkimaisten, hyvien palveluiden ja liikenneyhteyksien tuntumaan sijoittuvien asuntojen tarvetta Helsingin seutu kasvaa valtion ja kuntien aiesopimuksen mukaisesti noin 13 000 as. / vuosi
Metropolin ydin on kerrostaloja Asuntokanta talotyypeittäin 2007 Asuntokanta talotyypeittäin 2007 % asunnoista 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Muut rakennukset Asuinkerrostalot Rivi- ja ketjutalot Erilliset pientalot Helsinki Espoo (sis. Kauniainen) Vantaa Pääkaupunkiseutu Kehyskunnat Helsingin seutu Koko maa
Metropolissa on vuokra- ja omistusasumista 100 % 90 % Asuntokanta hallintamuodoittain 2006 Asuntokanta hallintamuodoittain 2006 % asunnoista 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Muu tai tuntem aton Asumisoikeusasunto Vuokra-as unto Om istusasunto Helsinki Espoo (sis. Kauniainen) Vantaa Pääkaupunkiseutu Kehyskunnat Helsingin seutu Koko maa
Metropolissa vuokra-asuntomarkkinat toimivat Vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta 2006 ARA- vuokra-asunnot Muut hallinta- ja rahoitusmuodot Vapaarahoitteiset vuokra-asunnot % asunnoista 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Helsinki Espoo (sis. Kauniainen) Vantaa Pääkaupunkiseutu Kehyskunnat Helsingin seutu Koko maa
Metropolissa markkinat tarvitsevat säätelyä Asuntojen keskimääräiset kuukausivuokrat Helsingin seudulla ja koko maassa 2007 Arava Vapaarahoitteiset yhteensä 14,00 12,00 euroa/m2/kk 10,00 8,00 6,00 4,00 2,00 0,00 Helsinki Espoo Vantaa Kehyskunnat Koko maa - Pks
Helsingissä asuminen palaa rannoille Suurimmat asuntorakentamisen alueet 2008 2017
Ilmastonmuutos edellyttää metropolilta toimia tonnia CO 2 ekv. Kioton taso Nykytaso 7,1 t/asukas 6,3 t/asukas Uhkakuva 6,6 t/asukas -39 % Trendi 5,2 t/asukas Tavoite 4,3 t/asukas
EU:n tavoitteet ovat haastavia Ilmasto ei saa lämmetä enempää kuin 2 C (keskil.)
Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia hyväksytty YTH 14.12.2007 Strategia keskittyy: energian kulutuksen vähentämiseen toimiin, jotka kuuluvat kaupunkien omaan toimivaltaan tai ohjaukseen eniten kasvihuonepäästöjä aiheuttaviin toimintoihin
Eniten päästöjä aiheutuu rakennusten lämmityksestä (43%), kulutussähköstä (28%) ja liikenteestä (23%) Lähde: Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030
Tulevaisuus on myös sopeutumista Märkää, kuivaa, kuumaa, myrskyisää... Virheet yhdyskuntarakenteen investoinneissa ovat pysyviä!
Valtion tahto kehittää Helsingin metropolia