Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut Väestö ja muuttoliike Työvoima, työllisyys Eräitä sosiaalisia ilmiöitä Kaupunkirakenne, liikenne Rakentaminen ja asuminen Ympäristö ja ilmasto Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestökehitys Ominaispiirteitä: Pitkällä aikavälillä Helsingin seudun väestönkasvu on hidastunut. Vuosittainen kasvu on nyt noin 16 asukasta vuodessa Merkittävä osa seudun kasvusta tulee ulkomaisesta muuttoliikkeestä ja syntyvyyden enemmyydestä. Maan sisäinen muuttoliike on hidastunut selvästi Merkittävä kasvu on yli 65-vuotiaiden määrässä. Vaikuttaa pitkällä aikavälillä huoltosuhdetta heikentävästi Vieraskielisen väestön osuus väestöstä on kasvanut 2- luvulla nopeasti Seudun kasvu jatkuu voimakkaana myös tulevaisuudessa Asuntokunta- ja perherakenne vaihtelee kuntien välillä paljon, HSL ja Uudenmaan liitto

Helsingin seudun vuotuinen väestökasvu vuosina 199-211, % 1,8 1,6 1,4 1,2 1,,8,6,4,2, 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 Kasvu vuodessa % keskim. 199-luku keskim. 2-luku Lähde: Tilastokeskus Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Helsingin seudun väestönmuutoksen osatekijät vuosina 199-21 12 1 8 6 4 2 Ulkomaat Kotimaa Syntyneiden enemmyys -2 Lähde: Tilastokeskus Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien osuus koko väestöstä Helsingin seudun kunnissa 1.1.2, 25, 212, % Helsingin seutu Kerava Kirkkonummi Kauniainen Hyvinkää Järvenpää Vihti Sipoo Nurmijärvi Tuusula Mäntsälä Pornainen 212 25 2, 2, 4, 6, 8, 1, 12, 14, Osuus koko väestöstä, % Lähde: Tilastokeskus Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väkiluku Helsingissä, ssa ja lla sekä Helsingin seudun kehyskunnissa 1.1.199-211 ja ennuste vuoteen 23 8 7 6 5 4 3 Kehyskunnat 2 1 199 1995 2 25 21 215 22 225 23 Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus, n kaupunki ja n kaupunki Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Väkiluku Helsingin seudun kehyskunnissa 1.1.199-211 ja ennuste vuoteen 23 6 6 5 5 4 3 2 Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Pornainen Sipoo 4 3 2 Kauniainen Kirkkonummi Nurmijärvi Tuusula Vihti 1 1 199 1995 2 25 21 215 22 225 23 199 1995 225 21 215 22225 23 Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus, n kaupunki ja n kaupunki Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Yli 65-vuotiaiden määrä ikäryhmittäin Helsingin seudulla 1.1.27-211 ja ennuste vuoteen 225 35 3 25 2 15 1 85+ 75+ 65+ 5 Lähde: Pääkaupunkiseudun kunnat, Helsingin seudun väestö 1.1.198-211 sekä väestöennuste 1.1.212-25. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / n kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Vanhushuoltosuhde Helsingin seudun kunnissa 1.1.212 ja ennuste vuosille 22 ja 23 Kauniainen KOKO MAA Hyvinkää Sipoo Mäntsälä Kerava Helsingin seutu Vihti Tuusula Nurmijärvi Järvenpää Pornainen Kirkkonummi,,1,2,3,4,5 yli 65-vuotiaat / 15-64-vuotiaat 212 22 23 Vanhushuoltosuhde ilmoittaa kuinka monta yli 65-vuotiasta on yhtä työikäistä (15-64-vuotias) kohti. Lähde: Tilastokeskus ja Helsingin kaupungin tietokeskus Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Vieraskielisen väestön osuus alueen väestöstä 1.1.2-29 sekä ennuste 21-23 25, 2, 15, Kehyskunnat Seutu keskim. 1, 5,, 2 25 21 215 22 225 23 Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus ja n kaupunki Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Vieraskieliset ssa, kehitys vuoteen 22 mennessä 5 45 n vieraskielinen väestö (lkm) ennuste vuodelta 29 toteutunut projektio 4 35 3 25 2 15 1 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 219 22 Lähde: Pääkaupunkiseudun kunnat, Helsingin seudun väestö 1.1.198-29 sekä ennuste 1.1.21-24; Tilastokeskus, Kaupunkikehitysyksikkö. Asuntokuntien keskikoko, Helsingin seudun kunnissa 31.12.21 Pornainen Nurmijärvi Sipoo Kirkkonummi Kauniainen Mäntsälä Tuusula Vihti Järvenpää Kerava Hyvinkää Koko maa Helsingin seutu Lähde: Tilastokeskus 1, 1,5 2, 2,5 3, henkilöä / asunto Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Perhe- ja asuntokuntarakenne Helsingin seudun kunnissa 1.1.211 Pornainen Nurmijärvi Kirkkonummi Sipoo Tuusula Mäntsälä Vihti Kauniainen Järvenpää Kerava Hyvinkää Helsingin seutu KOKO MAA 2 4 6 8 1 Osuus asuntokunnista, % Lapsiperheitä Muut Vanhusasuntokuntia Vanhusasuntokunta on asuntokunta, jossa on vähintään yksi 65 vuotta täyttänyt henkilö. Lapsiperhe on perhe, johon kuuluu vähintään yksi kotona asuva alle 18-vuotias lapsi. Lähde: Tilastokeskus. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Muuttoliike Ominaispiirteitä: saa runsaasti muuttovoittoa muualta Suomesta, mutta menettää väestöä muulle pääkaupunkiseudulle ja saavat nettomuuttoa Helsingistä, mutta menettävät väestöä vastaavasti muulle seudulle Kaikki PKS-kaupungit saavat runsaasti muuttovoittoa ulkomailta Kehyskunnat saavat muuttovoittoa PKS-kaupungeista, mutta menettävät väestöä muualle Suomeen Ulkomainen muuttoliike kehyskuntiin on vähäistä, HSL ja Uudenmaan liitto

Helsingin seudun alueiden muuttovoitto- ja tappio eli nettomuutto muuttosuunnan mukaan 1998-21 8 6 4 2-2 Ulkomaat Muu Suomi Kehyskunnat Muu PKS Nettomuutto -4-6 1998 2 22 24 26 28 21 Lähde: Tilastokeskus Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Helsingin seudun alueiden muuttovoitto- ja tappio eli nettomuutto muuttosuunnan mukaan 1998-21 3 3 2 1-1 2 1-1 Ulkomaat Muu Suomi Muu seutu Nettomuutto -2 1998 2 22 24 26 28 21-2 1998 2 22 24 26 28 21 Lähde: Tilastokeskus Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun alueiden muuttovoitto- ja tappio eli nettomuutto muuttosuunnan mukaan 1998-21 Kehyskunnat 5 4 3 2 1 Ulkomaat Muu Suomi Muu PKS Nettomuutto -1-2 1998 2 22 24 26 28 21 Lähde: Tilastokeskus Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus sai jälleen v. 21 suurimmat muuttovoitot Helsingistä ja ulkomailta Toimintaympäristön tila 212 Asiakirjahallinto-, käännös- ja tietopalvelut/eö Lähde: Tilastokeskus

Työpaikat ja työvoima Ominaispiirteitä: Työpaikkamäärä on pysynyt seudulla hieman yli vuoden 27 tason, vaikka välillä oli taantuma Seudun talouskasvun arvioidaan pysyvän positiivisena suhteessa Itämeren muihin alueisiin Työllisyysaste lähes kaikissa kunnissa tällä hetkellä sama Demografinen työvoimapula, onko estettävissä? Työttömyysaste vaihtelee kunnissa 4-8 %:n välillä Lähes kaikissa kunnissa valtionveronalaiset tulon nousseet vuodesta 25, HSL ja Uudenmaan liitto Työpaikkamäärä Helsingin seudulla ja koko maassa 27/4. nelj. 211/4. nelj. Liukuva vuosikeskiarvo (Indeksi, 27/4. nelj. = 1) 14 13 12 11 1 99 98 97 Koko maa Helsingin seutu Lähde: Tilastokeskus. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / n kaupungin tietopalvelu

Itämeren alueen metropolien ennakoitu työllisyyskasvu 28-213 (% keskimäärin vuodessa) Pietari Oslo Tukholma Varsova Kööpenhamina Hampuri Metropolialueet (7) EU 27 Berliini Riiga Vilna Tallinna -2-1,5-1 -,5,5 1 1,5 2 2,5 3 Prosenttia, keskimäärin vuodessa Lähde: Cambridge Economics. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / n kaupungin tietopalvelu Vuonna 22 Uudellamaalla on arviolta noin 8 työpaikkaa 9 Työpaikkojen määrä Uudellamaalla ja Helsingin seudulla v. 198-22 Uudenman ja Helsingin seudun työpaikkaprojektio 8 7 6 Uusimaa Pääkaupunkiseutu Kuuma-kunnat 5 4 3 2 1 Toimintaympäristön tila 212 Lähde: Kaupunkitutkimus TA Oy PALI, Asiakirjahallinto-, käännös- ja tietopalvelut

Vuonna 22 ssa on arviolta noin 131 työpaikkaa Työpaikkojen määrä ssa v. 2-211 ja projektio vuoteen 22 14 Uudenmaan ja Helsingin seudun työpaikkaprojektiot 12 1 8 6 4 2 Työssäkäyntitilasto (virallinen) Estimoitu työvoimatutkimuksesta Projektio (perusvaihtoehto) Toimintaympäristön tila 212 PALI, Asiakirjahallinto-, käännös- ja tietopalvelut Työllisyysaste Helsingin seudulla 1995 211 78, 76, 74, 72, 7, 68, Pääkaupunkiseutu Helsingin seutu Kehyskunnat 66, 64, Lähde: Tilastokeskus. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / n kaupungin tietopalvelu

Demografinen työvoimapula Helsingissä ja ssa vuosina 198 24 9 45 8 4 7 35 6 3 5 25 4 2 3 15 2 1 1 5 15-24-vuotiaat 55-64-vuotiaat 15-24-vuotiaat 55-64-vuotiaat Lähde: Tilastokeskus. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / n kaupungin tietopalvelu Demografinen työvoimapula pääkaupunkiseudulla ja kehyskunnissa vuosina 198 24 Pääkaupunkiseutu Kehyskunnat 16 14 12 1 8 6 4 2 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 15-24-vuotiaat 55-64-vuotiaat 15-24-vuotiaat 55-64-vuotiaat Lähde: Tilastokeskus. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / n kaupungin tietopalvelu

Laskennallinen henkilöstömäärä 15m x 15 m alueella

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Uudenmaan liitto Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Uudenmaan liitto

Työttömyysasteet Helsingin seudun kunnissa vuoden lopussa 2 211 12, 1, % 8, 6, 4, Hyvinkää Järvenpää Kauniainen Kerava Kirkkonummi 2,, 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Lähde: Tilastokeskus. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / n kaupungin tietopalvelu Työttömyysasteet Helsingin seudun kunnissa vuoden lopussa 2 211 12, 1, % 8, 6, 4, Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Vihti 2,, 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Lähde: Tilastokeskus. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / n kaupungin tietopalvelu

Valtionveronalaiset tulot tulonsaajaa kohti Helsingin seudun kunnissa vuonna 25, 27 ja 21 Kauniainen Kirkkonummi Tuusula Sipoo Nurmijärvi Järvenpää Vihti Kerava Pornainen Hyvinkää Mäntsälä Koko maa 25 27 21 Lähde: Tilastokeskus 1 2 3 4 5 6 euroa Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Eräitä sosiaalisia ilmiöitä Ominaispiirteitä: Pienituloisuus on keskittynyt selkeästi in, kehyskunnissa vaihtelu on suurta Työttömyysaste vaihtelee seudun kuntien välillä paljon, keskustassa ja laidoilla korkeampaa Sairastavuus keskittynyt pääradan kuntiin Pitkäaikaistyöttömyys vähentynyt eniten rannikkoalueilla Pienituloisuusaste vaihtelee kunnissa 5-1 % välillä, suuria kuntien välisiä eroja Vieraskielisen väestön keskittyminen, onko se uhka?, HSL ja Uudenmaan liitto

Pienituloisten henkilöiden osuus Helsingin seudun kunnissa v. 29 Pienituloisuus: Tulot alle 6 % suomalaisten mediaanitulosta n kaupunki, kaupunkikehitys ja tietopalvelut; n kaupunki Lähde: n ja n kaupungit, Tilastokeskus, TEM, Kela Työttömyysaste kunnittain Helsingin työssäkäyntialueella 31.8.211 Korkeimmat työttömyysasteet Riihimäellä 8,9 % lla 8,3 % Helsingissä 7,7 % Alhaisimmat Työttömyysasteet Kauniaisissa 3,5 % Siuntiossa 3,7 % Inkoossa 4, % n kaupunki, kaupunkikehitys ja tietopalvelut; n kaupunki Lähde: n ja n kaupungit, Tilastokeskus, TEM, Kela

Sairastavuuden muutos vuodesta 2 vuoteen 21 Helsingin seudun kunnissa Selite: Keskimääräistä korkeampi sairastavuus vuonna 21, sairastavuus vähentynyt vuodesta 2 keskimääräistä hitaammin. Keskimääräistä korkeampi sairastavuus vuonna 21, sairastavuus vähentynyt vuodesta 2 keskimääräistä nopeammin. Hyvinkää Mäntsälä Keskimääräistä matalampi sairastavuus vuonna 21, sairastavuus vähentynyt vuodesta 2 keskimääräistä hitaammin. Keskimääräistä matalampi sairastavuus vuonna 21, sairastavuus vähentynyt vuodesta 2 keskimääräistä nopeammin. Vihti Nurmijärvi Tuusula Pornainen Järvenpää Kerava Sairastavuusindeksi kuvaa kunnan väestön yleistä terveydentilaa. Indeksin laskennassa otetaan huomioon väestön kuolleisuus, työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus ja Kelan erityiskorvattavien lääkkeiden saajien osuus. Indeksin arvo oli vuonna 21 ssa 77, Helsingissä 9, lla 88 ja Kauniaisissa 62. Koko Kirkkonummi Kauniainen Maa on 1. Indeksin kokoaa Kansaneläkelaitos. n kaupunki, kaupunkikehitys ja tietopalvelut; n kaupunki Lähde: n ja n kaupungit, Tilastokeskus, TEM, Kela Sipoo Pitkäaikaistyöttömyyden muutos vuodesta 2 vuoteen 21 Helsingin seudun kunnissa Selite: Keskimääräistä korkeampi pitkäaikaistyöttömien osuus vuonna 21, osuus vähentynyt vuodesta 2 km. hitaammin. Hyvinkää Mäntsälä Keskimääräistä korkeampi pitkäaikaistyöttömien osuus vuonna 21, osuus vähentynyt vuodesta 2 km. nopeammin. Keskimääräistä matalampi pitkäaikaistyöttömien osuus vuonna 21, osuus vähentynyt vuodesta 2 km. hitaammin. Keskimääräistä matalampi pitkäaikaistyöttömien osuus vuonna 21, osuus vähentynyt vuodesta 2 km. nopeammin. Vihti Järvenpää Nurmijärvi Pornainen Tuusula Tuusula Kerava Sipoo Pitkäaikaistyöttömyys: Yli vuoden työttömänä olleet Kirkkonummi Kauniainen n kaupunki, kaupunkikehitys ja tietopalvelut; n kaupunki Lähde: n ja n kaupungit, Tilastokeskus, TEM, Kela

Kunnan yleinen pienituloisuusaste Helsingin seudun kunnissa vuonna 25, 27 ja 29 Lasten pienituloisuusaste Helsingin seudun kunnissa vuonna 25, 27 ja 29 Koko maa Hyvinkää Mäntsälä Pornainen Kerava Järvenpää Vihti Sipoo Kirkkonummi Nurmijärvi Tuusula Kauniainen 29 27 25, 5, 1, 15, 2, Koko maa Hyvinkää Mäntsälä Pornainen Kerava Järvenpää Vihti Kirkkonummi Nurmijärvi Tuusula Sipoo Kauniainen 29 27 25, 5, 1, 15, 2, Pienituloisuusaste ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista henkilöistä. Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Lasten pienituloisuusaste ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien lasten osuuden prosentteina kaikista alueen lapsista. Vieraskielisten osuus ruuduittain (25m x 25m) 1.7.211 Yli 2 % ja vähintään 1 henkilöä Ruuduissa asuvien vieraskielisten osuus kaikista vieraskielisistä: 4,8 % 34, % 33,2 % Lähde: HSY/SeutuCD.

Yhdyskuntarakenne ja liikenne Ominaispiirteitä: Väestön sijoittuminen on varsin keskittynyttä, hajautuminen kuitenkin jatkuu Asuntotuotanto on keskittynyt keskuksiin, mutta hajarakentaminen on laajaa Merkittäviä asemakaavoitettuja alueita on vain vähän tiiviin rakenteen ulkopuolella Aluetehokkuus laskee nopeasti keskusta-alueiden ulkopuolella Tuleva ohjattu asuntotuotanto sijoittuu keskusalueille Kaavavarannot ovat suuria pääkaupunkiseudulla Yritystoiminta on hyvin keskittynyt pääkaupunkiseudulle Liikennemäärät pääväylillä huomattavia (Kehä I & III ja Länsiväylä) Työmatkaliikenne seudulle on kasvanut merkittävästi Saavutettavuus muulla kuin autolla hyvä vain keskusta-alueilla, HSL ja Uudenmaan liitto

Valmistuneet asuinrakennukset 2-21 Valmistuneiden asuntojen määrä 2-21

Aluetehokkuus vuonna 21 25 m ruudussa Aluetehokkuusluku ilmaisee rakennusten pinta-alan (k-m²) suhteessa maa-alueen pinta-alaan (m²). Tehokkuusluku kuvaa kaavoitetun alueen rakentamistiheyttä.

Asuntotuotantoarvio vuosille 212-22 Toimitilavarannot käyttötarkoituksittain km2

Kaavayksikön rakentamisaste, kerrostalovarannot Kaavayksikön rakentamisaste, pientalovarannot

Sukkulointi Työmatkasukkulointi pääkaupunkiseudulle, yhteensä 116 5 Sukkuloinnin kehitys 197-29

Liikennemäärät pääväylillä syksyllä 21 (ajoneuvoa/arkivrk.) Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSL Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä vuoden 28 liikennejärjestelmällä ja maankäytöllä Vyöhykkeellä asuvan on mahdollista saavuttaa tarvitsemansa palvelut ja työpaikat tyypillisesti seuraavalla tavalla: Vyöhyke: I Kävellen, pyöräillen tai hyvin tiheällä vaihdottomalla joukkoliikenneyhteydellä II Kävellen, pyöräillen tai tiheällä vaihdottomalla tai tiheällä vaihdollisella joukkoliikenneyhteydellä III Melko tiheällä vaihdollisella joukkoliikenneyhteydellä tai autolla IV Autolla tai vaihdollisella joukkoliikenneyhteydellä V Autolla ja joillakin matkoilla joukkoliikenteellä VI Pääosin autolla VII Autolla Kävely ja pyöräily ovat paikallisia perusliikkumismuotoja kaikilla vyöhykkeillä HSL:n liikennejärjestelmäosasto ja Strafica Oy

Rakentaminen ja asuminen Ominaispiirteitä: Seudun koko rakennuskannasta noin puolet on asuntorakennuskantaa Helsingissä on noin 4 % seudun rakennuskannasta Asuntoja on valmistunut merkittävästi kehyskuntiin ja seen Pientaloasuntoja on valmistunut merkittävästi kehyskuntiin (erityisesti Nurmijärvelle ja Tuusulaan) Asumisväljyys on kasvanut tasaisesti Ahtaasti asuminen taas on supistunut tasaisesti Vuokralla asuvia asuntokuntia on noin 4 % kaikista asuntokunnista, HSL ja Uudenmaan liitto Rakennuskanta ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 21 Kehyskunnat Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 5 1 15 2 25 3 milj. k-m2 Lähde: Aluesarjat -tietokanta

Asuntokanta ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa vuoden 21 lopussa Kehyskunnat Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot Muu tai tuntematon 1 2 3 4 Asuntojen lukumäärä Lähde: Tilastokeskus, Altika Asuntokerrosala talotyypin mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 21 Kehyskunnat Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot alle 4 kerrosta Asuinkerrostalot 4 + kerrosta % 2 % 4 % 6 % 8 % 1 % Osuus kerrosalasta, % Lähde: Aluesarjat -tietokanta

Vuosina 2-211 valmistuneiden asuntojen määrä ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa Kehyskunnat 5 1 15 2 25 3 35 4 Asuntoja, lkm Lähde: Tilastokeskus, Altika seen, in, lle ja kehyskuntiin valmistuneiden asuntojen määrä vuosina 2-21 5 4 5 4 3 5 3 2 5 2 1 5 1 5 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Kehyskunnat Lähde: Tilastokeskus, Altika

seen, in, lle ja kehyskuntiin valmistuneiden kerrostaloasuntojen määrä vuosina 2-211 4 5 4 3 5 3 2 5 2 1 5 1 Kehyskunnat 5 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Lähde: Tilastokeskus, Altika Vuosina 2-211 valmistuneet erilliset pientaloasunnot ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa Kehyskunnat 2 4 6 8 1 12 14 16 Erillisiä pientaloasuntoja Lähde: Tilastokeskus, Altika

Vuosina 2-211 valmistuneet erilliset pientaloasunnot kehyskunnissa kunnittain Vihti Tuusula Sipoo Pornainen Nurmijärvi Mäntsälä Kirkkonummi Kerava Järvenpää Hyvinkää 5 1 15 2 25 Erillisiä pientaloasuntoja Lähde: Tilastokeskus, Altika Eri hallintaperusteisten asuntojen osuudet kaikista asunnoista ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 21 Kehyskunnat Omistusasunnot Vuokra-asunnot Asumisoikeusasunnot Muu tai tuntematon hallintaperuste % 2 % 4 % 6 % 8 % 1 % Hallintamuodon osuus asunnoista Lähde: Tilastokeskus, Altika

Vuokra-asunnoissa asuvien asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista Helsingin seudulla 21 Kehyskunnat Kauniainen 5 1 15 2 25 3 35 4 45 5 Vuokra-asunnossa asuvien osuus % Lähde: Tilastokeskus, Altika Asumisväljyyden muutos pääkaupunkiseudulla ja kehyskunnissa 21, 25 ja 21 Kehyskunnat 38,5 37,1 35,1 34,8 34,1 32,5 35,9 35,3 33,7 34, 33,8 32,7 21 25 21 Kauniainen 42,5 46, 45,1 1 2 3 4 5 Lähde: Tilastokeskus, Altika Huoneistoneliötä asukasta kohden

Ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus pääkaupunkiseudulla ja kehyskunnissa 2 ja 21 Kehyskunnat 21 2 Kauniainen 2 4 6 8 1 12 14 16 Lähde: Tilastokeskus, Altika Ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus % Ympäristö ja ilmasto Ominaispiirteitä: Kaukolämpö on ylivoimainen rakennusten lämmitysmuoto Sähkön kulutus on noussut tasaisesti, kotitaloudet käyttävät noin kolmanneksen sähköstä Seudun kasvihuonekaasu päästöt ovat laskeneet, suurimpia tuottajia kaukolämpö, kulutussähkö ja liikenne Ämmässuolle vastaanotetun kotitalousjätteen määrä on vaihdellut, mutta laskusuunnassa Kotitalousjätteen määrä on pysynyt ennallaan Autottomia asuntokuntia on eniten Helsingissä, kahden auton asuntokuntia paljon kehyskunnissa, HSL ja Uudenmaan liitto

Rakennuskanta lämmitystavan mukaan pääkaupunkiseudulla 9 8 7 6 5 4 3 2 Muu Maalämpö Puu Öljy Sähkö Kaukolämpö 1 9 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 Lähde: Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 HSY, Tilastokeskus Sähkön kulutus sektoreittain ja kokonaiskulutus asukasta kohti pääkaupunkiseudulla vuosina 199 ja 2-21 9 8 7 6 5 4 3 2 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Palvelut ja julkinen sektori Teollisuus Kotitaloudet Sähkönkulutus asukasta kohti 9 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 Lähde: Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 HSY

Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt sektoreittain vuosina 199 ja 2-21 8 7 6 5 4 3 2 1 Maatalous Jätehuolto Teollisuus ja työkoneet Liikenne Kulutussähkö Sähkölämmitys Erillislämmitys Kaukolämpö ei trenditasoitusta 9 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 Lähde: Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 HSY, Tilastokeskus Ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta: IAP-indeksi vyöhykkeittäin Uudellamaalla 29

Ämmässuolla vastaanotettu jätemäärä ilman maa-aineksia ja ongelmajätteitä 21-211 7 6 5 4 3 2 muut loppusijoitettava rejekti hyödynnettävä rakennusjäte biojäte sekajäte 1 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 Lähde: Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 HSY Kotitalousjätteen määrän kehitys pääkaupunkiseudulla 24-21 4 7 6 3 2 1 5 4 3 2 24 25 26 27 28 29 21 1 Jätteen määrä kg/asukas Jätteen määrä tonnia/bkt (Meur) Lähde: Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 HSY

Asuntokuntien autonomistus Helsingin seudun kunnittain keskeiset tunnusluvut vuonna / HSY 27