2013 Taskutietoa Nurmijärveltä www.nurmijarvi.fi
Esipuhe Tämä taskutilasto kertoo tiivistetysti Nurmijärven kunnasta ja sen asukkaista. Tiedot ovat pääosin tilastoja, mutta mukana on myös esittelyä kunnasta sekä havainnollistavia karttoja. Lisää tilastoja ja tarkempaa tietoa löytyy kunnan kotisivuilta: www.nurmijarvi.fi. 2
Sisältö Nurmijärven historiaa...4 Yleistietoa Nurmijärven kunnasta...6 Nurmijärvi on osa Helsingin seutua...7 Työmatkaliikenne...8 Muuttoliike 2001 2012...9 Nurmijärvi on kasvava kunta...10 Väestö ja väestönkasvuennuste...10 Väestön kasvu osatekijöittäin 1980 2011...11 Väestön ikäpyramidi...11 Nurmijärven taajamat...12 Väestö iän mukaan suuralueittain...17 Nurmijärven tilastolliset suuralueet...18 Asunnot ja rakentaminen...19 Asuntokanta...19 Valmistuneet asunnot 1995 2012...19 Rakennuskanta...20 Työpaikat, työvoima ja yrittäminen...21 Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan...21 Työttömyysprosentti kuukausittain 2006 2013...22 Työpaikat, työvoima ja työpaikkaomavaraisuus...22 Yritysten lukumäärä 2005 2011...23 Perustetut ja lopetetut yritykset...23 Yrityskannan toimialajakautuma...24 Nurmijärven palvelut...25 Varhaiskasvatus...25 Koulujen oppilasmäärät...25 Lukioiden oppilasmäärät...26 Muut oppilaitokset...26 Nuorisopalvelut...27 Kirjasto- ja kulttuuripalvelut...27 Sosiaali-ja terveyspalvelut...28 Liikuntapalvelut...28 Kunnan talouden tunnuslukuja...29 Kuntaorganisaatio ja valtuusto...30 Nähtävyyksiä...31 3
Nurmijärven historiaa Nurmijärven erämaita alettiin keskiajalla asuttaa hallinnon kiinteyttämiseksi ja valtakunnan olojen vakiinnuttamiseksi. Helsingin pitäjän alainen Nurmijärven kappeliseurakunta perustettiin v. 1558 ja se itsenäistyi v. 1605. Nurmijärven hallintopitäjä muodostettiin v. 1775, jolloin kunnassa oli asukkaita 1 471. Hyvinkää erosi omaksi kunnakseen emäpitäjästään Nurmijärvestä v. 1917. Eron jälkeen Nurmijärven väkiluku oli n. 7 500. Nurmijärven alueelle syntyi 1500- ja 1600-lukujen taitteessa kolme kartanoa: Numlahti 1590-luvulla, Kytäjä 1630-luvulla ja Raala 1640-luvulla. Nurmijärven talonpojat alkoivat 1700-luvun alusta käyttää metsiä laajalti hyväkseen kun Helsingin porvarit tarvitsivat lähialueilta hyvien kulkumatkojen päästä puutavaraa ulkomaankauppaan. 1700-luvulla sahatavaran myynti voitti alaa tukkikaupalta ja Raalan kartanon saha Nukarinkosken rannalla oli valtakunnallisesti merkittävä sahatavaran tuottamisessa. Nurmijärven ensimmäiset teollisuuslaitokset syntyivät 1800-luvun lopussa. Tärkeimmät niistä olivat Rajamäen hiivatehdas ja Hyvinkään villatehdas. Pienemmistä teollisuuslaitoksista merkittävimpiä olivat Kytäjän viinatehdas ja Kirkonkylässä toiminut Koposen lääketehdas, joka oli laatuaan Suomen ensimmäinen. 1940-luvulta alkaen osa Helsingissä töissä käyvistä asettui asumaan Nurmijärvelle. Asutuksen painopiste kunnassa alkoi vähitellen muuttua. Rajamäki oli 1960-luvulle saakka kunnan suurin taajama. 1960-luvulla Kirkonkylän ja Klaukkalan asukasmäärät alkoivat voimakkaasti kasvaa. Vuonna 1960 Klaukkala ohitti Kirkonkylän väestömäärän ja vuonna 1970 Rajamäen. 1970-luku oli Nurmijärvelläkin kaupunkimaisen rakentamisen alkua. Erityisesti Klaukkalasta kehittyi vähitellen kaupunkimainen lähiö. 4
Nurmijärven pitäjänkartta vuodelta 1843. 5
Yleistietoa Nurmijärven kunnasta Pinta-ala: 367,33 km 2 Maapinta-ala: 362,50 km 2 Asukasluku (ennakkotieto) 31.8.2013: 41 029 Asukkaita per maa-km2 31.8.2013: 113 Tuloveroprosentti 2013: 19,00 Päätaajamat: Klaukkala, Nurmijärven kirkonkylä, Rajamäki Nurmijärvi on väkiluvultaan Suomen suurin kunta, joka ei käytä itsestään kaupunki-nimitystä. 6
Nurmijärvi on osa Helsingin seutua 7
Työmatkaliikenne Nurmijärveltä käydään pääosin töissä kunnan sisällä, mutta pendelöinti muualle Helsingin seudulle ja muualta Nurmijärvelle on voimakasta. HYVINKÄÄ 568 MÄNTSÄLÄ NURMIJÄRVI 133 JÄRVEN- PÄÄ PORNAINEN VIHTI 399 TUUSULA 141 KERAVA ESPOO 1 826 2 982 VANTAA 5 386 HELSINKI SIPOO 172 RIIHIMÄKI HYVINKÄÄ 831 MÄNTSÄLÄ NURMIJÄRVI JÄRVEN- PÄÄ PORNAINEN VIHTI 193 208 TUUSULA KERAVA 336 ESPOO 560 VANTAA 831 HELSINKI SIPOO 8
Muuttoliike Nurmijärven muuttovoitto pääkaupunkiseudulta on voimakkaan positiivinen, mutta muuhun kehysalueeseen, Uuteenmaahan ja muuhun Suomeen verrattuna negatiivinen. Muuttoliike 2001 2012 1200 1000 800 600 400 200 0 200 400 600 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Nettomuutto muu Suomi 36 141 70 245 208 282 209 171 230 237 134 294 Nettomuutto muu Uusimaa 7 22 32 34 6 41 12 7 36 25 15 5 Nettomuutto Helsingin 39 44 53 111 100 128 101 76 24 209 124 108 kehysalue Nettomuutto pääkaupunkiseutu 826 666 932 690 772 656 621 307 559 490 335 420 Kuntien välinen nettomuutto 744 459 777 300 470 205 299 53 269 19 62 13 9
Nurmijärvi on kasvava kunta Nurmijärven väestö on kasvanut tasaisen voimakkaasti 1950-luvulta lähtien. 1990-luvun puolessa välissä ja aivan viime vuosina kasvu on ollut hieman hillitympää. Väestön tavoitellaan Nurmijärvellä kasvavan tulevina vuosina noin 670 asukkaan verran vuosittain. asukasta 70 000 Nurmijärven väestö 1980 2012 ja väestönkasvuennuste vuoteen 2040 Nurmijärven väestö 1980 2012 ja väestön kasvuennuste vuoteen 2040 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Tilastokeskuksen ennuste 2009 2040 Kunnan väestösuunnite 2013 2022 Maankäytön kehityskuva 2040, suunnite Väestönkasvu 1980 2012 Nurmijärven vuosittaisesta väestönkasvusta noin 300 henkilön verran selittyy korkealla syntyvyydellä ja loput muuttoliikkeellä. Kuntien välinen nettomuutto vaihtelee sen mukaan, kuinka paljon kunnassa rakennetaan asuntoja. Muuttovoitto ulkomailta on hienoisessa kasvussa. 10
Väestön kasvu osatekijöittäin 1980 2011 1200 1000 800 600 400 200 0 200 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 400 Kokonaismuutos Kuntien välinen nettomuutto Syntyneiden enemmyysenemmyys Nettomaahanmuutto Kunnassa on paljon 35 54-vuotiaita ja paljon lapsia. Opiskeluikäisten lasten lähtömuutto pois Nurmijärveltä on kuitenkin voimakasta. 1 124 690 1 065 1 241 1 238 1 402 1 703 1 650 1 585 1 229 792 694 1 467 1 556 1 627 1 375 Väestön ikäpyramidi 31.12.2012 75 70 74 65 6969 60 64 55 59 50 5454 45 49 40 44 35 3939 30 34 25 29 20 2424 15 19 10 14 5 9 0 4 Naiset Miehet 752 651 999 1 159 1 254 1 430 1 825 1 664 1 483 1 158 785 867 1 543 1 652 1 591 1 468 2 000 1 500 1 000 500 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 11
Nurmijärvellä on kolme päätaajamaa ja useita maaseutumaisia kyliä Klaukkala Nurmijärven eteläosassa sijaitseva Klaukkala on kunnan taajamista suurin (asukkaita 1.1.2013 oli 16 252). Klaukkala on kasvanut nopeasti 1960 70-lukujen suuresta muuttoliikkeestä lähtien Helsingin läheisyyden ja hyvien liikenneyhteyksien ansiosta. Taajama on rakentunut sen läpi kulkevaan Klaukkalantiehen. Klaukkalalle on luonteenomaista myös maaston voimakkaat korkeuserot. Klaukkalassa on kattavien kunnallisten palveluiden lisäksi kunnan parhaat kaupalliset palvelut. 12
Kirkonkylä Kirkonkylä on 7 942 asukkaan taajama Hämeenlinnanväylän tuntumassa. Kirkonkylä on kunnan vanha päätaajama ja nykyinen hallinnollinen keskus. Nimensä mukaisesti taajama on rakentunut kirkon ja kirkonmäen ympärille. Kirkonkylässä sijaitsevat mm. kunnanvirasto, kirjastotalo, tori ja pääterveysasema. Kirkonkylässä onkin huomattavan paljon palvelualan työpaikkoja. Kirkonmäen ja hautausmaan tienoilla Aleksis Kiven tieltä löytyy vielä perinteistä kirkonkylän ilmettä. Tien varrella ovat kirkon ja hautausmaan lisäksi vanha pappila, Lukkarila ja Nurmijärven ensimmäisen koulumestarin, Aleksis Kivenkin opettajana toimineen Malakias Costianderin talo. Nurmijärven tasavartinen ristikirkko valmistui vuonna 1793. Kirkkoa vastapäätä sijaitsi aikanaan myös Albin Koposen perustama Suomen ensimmäinen lääketehdas. 13
Rajamäki Rajamäki on perinteikäs 1880-luvulta vanhan Alkon Rajamäen tehtaiden yhteyteen kasvamaan lähtenyt taajama. Tehtaalla on ollut merkittävä vaikutus Rajamäkeen ja koko kuntaan. Asukkaita Rajamäellä on 7 369. Ensimmäiset Rajamäen työväenasunnot rakennettiin 1800-luvun päättyessä ja ne ovat nykyisin suojelukohteita. Entiseen tehdasyhdyskuntaan on muodostunut asuinalue, jossa vanhaa rakennuskantaa on korjattu ja uutta rakennettu vanhaan sopeuttaen. Rajamäellä on taajamista eniten teollisia työpaikkoja. Nykyiset Altia Oyj:n Rajamäen tehtaat on suurin työnantaja kunnan jälkeen. 14
Röykkä Lopentien halkoma, nykyisin 2 278 asukkaan Röykkä on syntynyt Suomen ensimmäisen keuhkotautiparantolan eli Nummelan parantolan perustamisen ja sen asiakkaiden sekä vieraiden tarpeisiin perustetun Röykän aseman myötä 1900-luvun alussa. Taajamassa on ollut teollista toimintaa vuosikymmenien ajan. Sääksjärven ulkoilualue ja Vaaksinjärvi ovat taajaman helmiä. 15
Kyläkeskukset Kunnassa on useita kyläkeskuksia, joista elinvoimaisimpia ovat Lepsämä, Perttula, Nummenpää, Metsäkylä, Palojoki ja Nukari. Maaseutualueiden asuinrakentaminen sijoittuu Nurmijärvellä miljöötä kunnioittaen kyläkeskuksiin. 16
Väestö iän mukaan suuralueittain 2012 Suuralue Yht. 31.12. 0 6 7 14 15 24 Koko kunta yht. 40 719 4 106 5 163 4 571 Rajamäki 7 369 797 934 841 Röykkä 2 278 249 302 224 Nukari 1 531 171 215 144 Perttula- Nummenpää 1 804 190 233 198 Kirkonkylä 7 942 665 912 928 Palojoki 932 82 133 98 Lepsämä 1 295 120 208 135 Metsäkylä 855 84 141 94 Klaukkala 16 252 1 738 2 056 1 845 Jakamaton 461 10 29 64 Suuralue 25 64 65 74 75 Koko kunta yht. 21 598 3 405 1 876 Rajamäki 3 914 603 280 Röykkä 1 255 168 80 Nukari 823 107 71 Perttula-Nummenpää 955 159 69 Kirkonkylä 3 976 800 661 Palojoki 471 89 59 Lepsämä 665 124 43 Metsäkylä 428 78 30 Klaukkala 8 804 1 249 560 Jakamaton 307 28 23 17
Nurmijärven tilastolliset suuralueet 18
Asunnot ja rakentaminen Valtaosa Nurmijärven asunnoista on omakotitaloja. Asuntokanta 31.12.2012 Asuinkerrostalot 22 % Muut rakennukset 1 % Rivi ja ketjutalot 17 % Erilliset pientalot 48 % Asuntotuotanto oli voimakkainta 2000-luvun alkupuolella. Viime vuosina vuosittainen tuotanto on ollut 200 300. 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Valmistuneet asunnot 1995 2012 126 198 95 99 30 88 79 29 116 9 91 76 82 78 80 104 95 38 17 17 24 156 381 19 55 61 30 27 8 54 28 39 120 99 122 133 146 161 221 283 29 195 229 45 194 197 179 119 153 147 102 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Omakotitalot Rivi ja ketjutalot Kerrostalot 19
Rakennuskanta 31.12.2012 Rakennuksia, lkm % Kerrosala (m 2 ) % Asuinrakennuksia yht. 10 182 87,7 2 032 179 70,0 Liikerakennukset 102 0,9 101 089 3,5 Toimistorakennukset 47 0,4 42 789 1,5 Liikenteen rakennukset 569 4,9 63 485 2,2 Hoitoalan rakennukset 62 0,5 69 551 2,4 Kokoontumisrakennukset 67 0,6 35 155 1,2 Opetusrakennukset 53 0,5 106 161 3,7 Teollisuusrakennukset 294 2,5 307 964 10,6 Varastorakennukset 192 1,7 135 903 4,7 Muut rakennukset 45 0,4 10 538 0,4 20
Työpaikat, työvoima ja yrittäminen Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan 31.12.2011 Eläkeläiset Muut 17 % 3% 3 % Opiskelijat ja j koululaiset 7 % 0 14 vuotiaat 23 % Työlliset 48 % Työttömät 2 % Suurin osa nurmijärveläisistä on työllisiä. Heitä on lähes puolet kaikista kuntalaisista. 21
Työttömyysprosentti kuukausittain 2006 2013 7 6 5 4 3 2 1 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastojen mukaan Nurmijärven työttömyysprosentti on vaihdellut viime vuosina kolmen ja kuuden prosentin välillä. Nurmijärven työpaikat, työllinen työvoima ja työpaikkaomavaraisuus 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Työpaikat 9 839 10 254 10 659 10 502 10 680 11 001 11 414 11 129 11 471 Työllinen työvoima 17 085 17 663 17 929 18 145 18 560 19 054 19 260 18 899 19 160 Työpaikkaomavaraisuus 57,6 58,1 59,5 57,9 57,5 57,7 59,3 58,9 59,9 Nurmijärven työpaikat, työvoiman määrä ja työpaikkaomavaraisuus ovat hieman kasvaneet 2000-luvulla. 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 22
3 000 Yritysten lukumäärä 2005 2011 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2 230 2 377 2 506 2 635 2 687 2 742 2 856 Nurmijärvellä sijaitsevien yritysten määrä on lisääntynyt selvästi 2000-luvun puolesta välistä. Perustetut ja lopetetut yritykset 2005 2011 350 300 250 200 150 100 50 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Perustetut 230 274 285 291 231 252 270 Lopettaneet 131 169 162 193 203 168 197 23
Yrityskannan toimialajakautuma 2011 Muut toimialat 15 % Kiinteistöalan toiminta 5 % Rakentaminen 22 % Muu Tukku ja palvelutoiminta vähittäiskauppa; 6 % moottoriajo neuvojen ja moottoripyörien 6 % korjaus 17 % Teollisuus 7 % Ammatillinen, tieteellinen ja Hallinto ja tukipalvelutoiminta Kuljetus ja varastointi 9 % tekninen toiminta 13 % Suurin osa nurmijärveläisistä yrityksistä toimii rakentamisen sekä tukku- ja vähittäiskaupan alalla. 24
Nurmijärven palvelut Ohessa tilastotietoa nurmijärven kunnallisista palveluista vuoden 2012 lopusta. Varhaiskasvatus 31.12.2012 Lapsia kunnallisessa kokopäivähoidossa 1 418 Lapsia kunnallisessa osapäivähoidossa 550 Kunnallisia päiväkoteja, kpl 37 Lapsia perhepäivähoidossa 89 Lapsia kodinhoidontuen piirissä 1 152 Lapsia esiopetuksessa 633 Koulut Koulujen oppilasmäärät 2009 2012 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2009 2010 2011 2012 1. 9. vuosiluokat yht. 5 741 5 732 5 767 5 769 7. 9. vuosiluokat 1 927 1 876 1 855 1 889 1. 6. vuosiluokat 3 814 3 856 3 912 3 880 25
Lukioiden oppilasmäärät 2007 2012 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lukiot yhteensä 736 742 749 776 710 720 Akdi Arkadian lukio (yksityinen) ki (ki i 369 385 409 435 399 388 Rajamäen lukio 177 155 138 136 117 123 Nurmijärven yhteiskoulu 190 202 202 205 194 209 Muut oppilaitokset 31.12.2012 Nurmijärven opisto Toimipisteitä, lkm 38 Opiskelijoita 13 340 Kuvataidekoulu Toimipisteitä, lkm 3 Opiskelijoita 100 Musiikkiopisto Toimipisteitä, lkm 2 Opiskelijoita 305 Tanssiopisto Toimipisteitä, lkm 11 Opiskelijoita 1 344 26
Nuorisopalvelut 31.12.2012 Nuorison kerhotoimintapaikkoja 27 Kerhotoimintaan osallistuneita 33 500 Kunnan nuorisotilat, lkm 6 Leiritoimintaan osallistuneita 2 225 Koulukahvilatoiminta, osallistuneet 3 500 Kirjasto- ja kulttuuripalvelut 2012 Kirjaston toimintayksiköitä 4 Taidenäyttelyitä 12 Kulttuuritoimen tapahtumia 65 Kävijöitä yhteensä 20 059 Kirjastoissa käynnit ja lainaukset 2008 2012 30 25 20 15 10 5 0 2008 2009 2010 2011 2012 Lainauksia per asukas 24 22 21 21 20 Käyntejä per asukas 12 11 11 11 11 27
Sosiaali-ja terveyspalvelut 2012 Päivystyskäynnit yhteensä 26 926 Käynnit vastaanotoilla 47 317 Käynnit suun terveydenhuollossa yhteensä 43 436 Erikoissairaanhoidon bruttokulut per asukas 935 Käynnit neuvolalääkärillä 3 815 Käynnit neuvolan terveydenhoitajalla 14 152 Aikuissosiaalityön asiakaskäynnit 1 086 Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet, lkm 929 Päihdehuollon ostopalvelu, hoitovuorokaudet 2 990 vrk Vaikeavammaisten palveluasumisen vuorokaudet 3 294 vrk Vaikeavammaisten kuljetuspalvelun asiakkaat 440 Henkilökohtaisen avun saajat 31 Lapsiperheiden avohuollon asiakkaat 613 Lapsiperheiden sijaishuollon asiakkaat 97 Kotihoitoa saaneet kotitaloudet, yli 64-vuotiaat 658 Kotihoitoa saaneet vammaistaloudet 22 Muut kotihoitoa saaneet taloudet 103 Omaishoidon tuella hoidettujen lukumäärä yhteensä 160 Tehostetun palveluasumisen asiakkaita 53 Tuetun palveluasumisen asiakkaita 24 Terveyskeskuksen vuodeosastojen hoitopäiviä 20 226 Liikuntapalvelut 31.12.2012 Kevyenliikenteen väylät taajamissa 106 km Hoidetut ladut 90 km Valaistu ulkoilureitti/kuntorata 26 km Nurmikenttiä 7 Tekonurmikenttiä 3 28
Hiekkakenttiä 32 Jäähalleja 1 Jääkiekkokaukaloita 4 Uimahalleja 1 Uimarantoja/-paikkoja 6 Skeittipaikkoja 2 Tennishalleja 1 Tenniskenttiä 8 Koulujen liikuntasalit, pinta-ala yht. 8 479 m 2 Kunnan liikuntapalveluiden järjestämiä ryhmiä 174 Osallistuneita kunnan liikuntapalveluiden tunneille 24 745 Kunnan talouden tunnuslukuja 2012 1 000 Toimintatuotot 33 677 Toimintakulut -209 018 Toimintakate -175 341 Verotulot 156 236 Valtionosuudet 28 852 Vuosikate 10 756 Vuosikate, euroa/asukas 264,2 Vuosikate/poistot, % (100*vuosikate/poistot) 87,9 Lainat euroa/asukas 2 080 Verotulot 2012 Kunnallisvero 144 367 Yhteisövero 5 169 Kiinteistövero 6 700 Tulovero-% 19.00 Verotulot yhteensä, euroa/asukas 3 837 29
Nurmijärven kuntaorganisaatio ja valtuusto Kunnan palveluksessa työskentelee yli 2 500 henkilöä. 3 000 Kunnan henkilöstön määrä 2000 2012 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 1 809 1 904 2 100 2 214 2 256 2 325 2 365 2 392 2 498 2 482 2 487 2 544 2 566 Valtuusto 2013 2016 Valtuutettuja yhteensä 51 Kansallinen kokoomus 14 Suomen Keskusta 12 Suomen sosialidemokraattinen puolue 9 Perussuomalaiset 8 Vihreät 5 Kristillisdemokraatit 1 Ruotsalainen kansanpuolue 1 Vasemmistoliitto 1 Valtuuston puheenjohtaja Petri Kalmi I varapuheenjohtaja Kaisa Suominen II varapuheenjohtaja Elli Aatela Kunnanhallituksen puheenjohtaja Outi Mäkelä I varapuheenjohtaja Maiju Tapiolinna II varapuheenjohtaja Kirsti Handolin 30
Nähtävyyksiä 1 Aleksis Kiven patsas 2 Aleksis Kiven syntymäkoti 3 Aleksis Kivi -huone 4 Klaukkalan kirkko 5 Museokahvila 6 Nukarin koulumuseo 3 Galleria Ville 7 Nurmijärven kirkko 8 Pyhän Nektarioksen kirkko 9 Rajamäen kirkko 10 Taaborinvuoren museoalue 11 Vanha hautausmaa Nurmijärvi- ja matkailuinfo: Pääkirjasto puh. 040 317 2500 31
Nurmijärven kunta Puhelin: (09) 250 021 Faksi: (09) 2500 2010 Sähköposti: kunta@nurmijarvi.fi Katuosoite: Keskustie 2 B, 01900 Nurmijärvi Postiosoite: PL 37, 01901 Nurmijärvi Lähteet: Julkaisija: Nurmijärven kunnan tilastot, Tilastokeskus Nurmijärven kunta, elinkeino- ja kuntakehityskeskus, viestintä, elokuu 2013 www.nurmijarvi.fi