Pohjois-Savon ammattikorkeakoulutuksen tilastotarkastelu



Samankaltaiset tiedostot
Pohjois-Savossa perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden alueellinen sijoittuminen ja työllistyminen

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSVASTUUT. Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto. Koulutusvastuu Nykytila Muutosesitys. tulkki (AMK) Diak Humak

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Pohjois-Savon ammattikorkeakoulutuksen tilastotarkastelu

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

1 Pohjois-Savon koulutusastekohtaista tarkastelua Ammatillinen 2-aste Ammatillinen koulutuksen kehityksestä...

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Pohjois-Savon ammattikorkeakoulutuksen tilastotarkastelu

Pohjois-Savon lukiokoulutuksen ja ammatillisen 2- asteen tilastotarkastelu

Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen

Viite: Opetusministeriön päätökset ja (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen

Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 ammattikorkeakouluille

Ammattikorkeakoulujen valintakoepäivät (syksy 2016)

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa

Tavoitekehitys, Varsinais-Suomi

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

AKYH Ammattikorkeakoulujen aikuisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 30) Koko maa

Vieraskieliset ammatillisessa koulutuksessa Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa -tilaisuus Marianne Portin

Kevään 2015 yhteishaku

Nuorten koulutuksen aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016 KORKEAKOULUTUS. Varsinais-Suomi + Satakunta

AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSVASTUUT TUTKINNOITTAIN

Pohjois-Savon yliopistokoulutuksen tilastotarkastelu

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Nuorten koulutuksen maakunnalliset aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016

Pohjois-Savon lukiokoulutuksen ja ammatillisen 2- asteen tilastotarkastelu

Tilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuonna 2016

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta

Ammattikorkeakoulukoulutus 2011

Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren

Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa

OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Valtioneuvoston asetus

Ammattikorkeakoulukoulutus 2009

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta /2013 Valtioneuvoston asetus

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen

Humanistinen ja kasvatusala 063 Asioimistulkkauksen koulutus 0595 Diakonia-ammattikorkeakoulu, DIAK Länsi, Turun toimipiste 30

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Ensihoitaja (AMK) tutkintokoulutus tilastojen valossa

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ

Kuopion työpaikat 2016

Thesis-hankkeen tavoitteet

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 21) Koko maa

Pohjois-Karjalan työmarkkinoiden muutosindikaattorit 1/2017

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU KORKEAKOULUJEN YHTEISHAKU VALINTAKOEPÄIVÄT sivu 1/5

AKYH Ammattikorkeakoulujen aikuisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 21) Koko maa

Työttömät insinöörit kuukausittain Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU KORKEAKOULUJEN YHTEISHAKU VALINTAKOEPÄIVÄT sivu 1/5

Kuopion työpaikat 2017

Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Pohjois-Savon lukiokoulutuksen ja ammatillisen 2- asteen tilastotarkastelu

Ammattikorkeakoulujen valintakoepäivät (syksy 2017)

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU KORKEAKOULUJEN YHTEISHAKU VALINTAKOEPÄIVÄT sivu 1/5

Koulutus. Konsultit 2HPO HPO.FI

Työttömien insinöörien määrä laskenut tasaisesti alkuvuonna

Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy on hakenut valtioneuvostolta toimilupaa alkaen.

Kesäkuussa työttömyydessä kausivaihtelun mukaista kasvua

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 21) Koko maa

Laadullinen työllistyminen, keskustelutilaisuus taustatilastoja

Valintakoeyhteistyö (syksy 2016)

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä

Työttömät insinöörit kuukausittain Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastot

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto

Heinäkuussa insinöörien työttömyydessä pientä kasvua

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus Jukka Tapio

Kainuu tilastoina Kuva: Samu Puuronen

INSINÖÖRILIITTO IL ry. Tutkimus/Jlar

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat )

Työttömät insinöörit kuukausittain Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Työttömät insinöörit kuukausittain Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastot

LIITE 6: TYÖVOIMAN TARVE JA ALOITTAJATARVE

Työttömät insinöörit kuukausittain Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastot

Tietoa akavalaisista Kainuussa

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Työttömät insinöörit. Kesäkuu 2019

LIITE 5: TYÖVOIMAN PERUSKEHITYS

Työttömät insinöörit kuukausittain Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastot

Kevään yhteishaku Turun AMK:n hakijatilastoja

LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA. Laivaseminaari Salla Hurnonen

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Pohjois-Savon väestörakenne v sekä ennuste v ja v. 2030

Työttömät insinöörit. Elokuu 2019

Hakijasuman purkamiseen myönnetyt aloituspaikkojen lisäysmäärät 2014 ja 2015

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 21) Koko maa

Pirkanmaalla AMK-tutkinnon suorittaneiden työmarkkinatilanne vuoden 2009 lopussa

Väestö ja II asteen koulutus Pohjois-Savossa. Jari Jääskeläinen

HAKIJATILASTO

Transkriptio:

Pohjois-Savon ammattikorkeakoulutuksen tilastotarkastelu (KESU-prosessin taustapaperi) Aluekehityssuunnittelija Teemu Juntunen Pohjois-Savon liitto teemu.juntunen@pohjois-savo.fi Puh. 0447142670 1

Sisällysluettelo 1 Raportin sisältökuvaus... 3 2 Pohjois-Savon väestökehitys ja -ennusteet... 4 2.2 Väestön koulutusrakenne... 6 3 Ammattikorkeakoulutus... 8 3.1 AMK-koulutuksen kehityksestä... 8 3.2 Valmistuneiden työllistyminen ja toimialakohtainen sijoittuminen... 13 3.3 Tutkinnon suorittaneiden alueellinen sijoittuminen... 22 3.4 Opintojen kulku ja jatko-opinnot... 24 LÄHTEET... 28 LIITTEET... 29 2

1 Raportin sisältökuvaus Aluksi esitetään tilastokeskuksen väestöennusteet, koulutukseen tuleva ikäluokka, koulutusrakenne ja koulutuksen ulkopuolelle jääneet. Raportin laajin osio koskee nuorten ammattikorkeakoulutusta. Tarkastelussa on mm. opiskelijamäärät, suoritetut tutkinnot, koulutuksen hakutietoja, valmistuneiden työllistymistietoja sekä valmistuneiden alueellista sijoittumista. Tarkastelutasona on maakuntataso. Tarkastelua on tehty yksityiskohtaisemmin oppilaitostasolla. 3

2 Pohjois-Savon väestökehitys ja -ennusteet Pohjois-Savon maakunnassa oli vuoden 2013 lopussa 248 430 asukasta. Maakunnan väestömäärä kääntyi hitaaseen kasvuun vuonna 2011. Vuonna 2013 Väestökasvu oli suurempi kuin kahtena edellisenä vuotena. Erityisen positiivista on maan sisäisen muuttoliikkeen kääntyminen positiiviseksi. Tilastokeskuksen laatiman väestöennusteen mukaan Pohjois-Savossa olisi vuonna 2020 noin 247 000 asukasta (taulukko 1.) Tilastokeskuksen laatima väestöennuste on viime vuosien kehityksen valossa alimitoitettu. Mikäli Kuopio säilyttää saavuttamansa kasvutason noin 1000 asukasta vuodessa ja muu maakunta yltää Tilastokeskuksen ennusteen tasolle, toteutuu Pohjois-Savon maakuntaohjelmaan 1 määritelty 250.000 asukkaan tavoite vuonna 2030. Tavoite on kuitenkin kunnianhimoinen, kaikkien keskusten ulkopuolistenkin kuntien muuttoliikkeen tulee olla tasapainossa vuoden 2020 jälkeen. Pohjois-Savon maakuntaohjelmaan määritellyt väestötavoitteet eri skenaarioille ovat liitteessä 1. Taulukko 1. Lähivuosien koulutuksen mitoituksessa Pohjois-Savon tulee korostaa, että väestökehitys on kolmen viime vuoden aikana ollut selvästi tilastokeskuksen laatimaa ennustetta parempaa (kuvio 1). Tätä viestiä tulee niin viranomaisten kuin oppilaitostenkin välittää ministeriöön. Pohjois-Savo on nyt yksi Suomen viidestä maan sisäistä muuttovoittoa saavista maakunnista. 1 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2030 ja maakuntaohjelma 2014-2017 4

Kuvio 1. Pohjois-Savon toteutunut väestökehitys suhteessa tilastokeskuksen ennusteeseen. Koulutuksen mitoituksen kannalta keskeistä on koulutukseen tulevan ikäluokan (16-vuotiaat) määrä ja kehitys (taulukko 2). Vuonna 2013 ikäluokan koko Pohjois-Savossa oli 2815 henkilöä, joka on 274 vähemmän kuin vuonna 2010. Tilastokeskuksen ennuste arvioi ikäluokan koon olevan 2651 vuonna 2020. Ennuste aliarvioi mm. Kuopion ja yliarvioi reuna-alueiden kuntien 16-vuotiaiden määrää. Reuna-alueiden yliarvioon on vaikuttanut se, että ennuste on huomioinut tarvittavan työvoimamäärän suhteessa palvelutarpeen kysyntään. Taulukko 2. 16-vuotiaiden ikäluokkakehitys ja ennuste Pohjois-Savossa ja sen kunnissa (Tilastokeskus). Toteutunut kehitys Ennuste 2005 2010 2013 2015 2020 2030 Pohjois-Savon maakunta 3194 3089 2815 2702 2651 2635..Iisalmi 296 253 258 248 237 242..Juankoski 87 63 52 47 41 40..Kaavi 33 37 34 42 37 32..Keitele 44 23 20 26 20 19..Kiuruvesi 113 138 105 93 94 79..Kuopio 1255 1224 1145 1128 1117 1178..Lapinlahti 151 119 121 121 121 119..Leppävirta 152 128 124 115 103 91..Maaninka 43 57 52 41 48 49..Pielavesi 74 76 48 54 46 44..Rautalampi 42 30 23 32 34 29..Rautavaara 27 17 14 10 17 11..Siilinjärvi 306 335 314 287 297 311..Sonkajärvi 71 64 45 42 45 43..Suonenjoki 82 87 93 83 87 71..Tervo 20 18 23 18 12 9..Tuusniemi 40 27 32 17 28 26..Varkaus 275 304 240 239 206 186..Vesanto 24 32 21 17 20 17..Vieremä 59 57 51 42 41 39 5

2.2 Väestön koulutusrakenne Väestön koulutusrakenne on noussut kuluneiden vuosien aikana. Tähän ovat vaikuttaneet omalta osaltaan väestön eläköityminen ja ikääntyminen. Pohjois-Savossa tutkinnon suorittaneiden yli 15-vuotiaiden osuus on koko maan tasolla (taulukko 3). Keski-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on 3,6 % korkeampi ja korkeaasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 3,6 % alhaisempi kuin koko maassa. Ilman tutkintoa olevien osuus on koko maan tasolla. Pohjois-Savon kuntakohtaiset luvut ovat liitteessä 2. Taulukko 3. 15-vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen mukaan / % 15-vuotta täyttäneistä maakunnittain (Tilastokeskus) Perusasteen koulutuksen ulkopuolella olevien osuudella on merkitystä mm. nuorisotakuun toteutumisen kannalta. Lisäksi yhteyshaussa tapahtuneet muutokset vaikeuttavat koulutuksen ulkopuolella olevien hakeutumista koulutukseen, sillä ensisijalla ovat juuri perusasteen opintonsa päättäneet. Pohjois-Savossa koulutuksen ulkopuolella ja ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien 17-24-vuotiaiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä on alhaisempi kuin koko maassa. Vuonna 2012 Pohjois-Savossa osuus oli 9,2 %, kun se koko maassa oli 10,8. Niin Pohjois-Savossa kuin koko maassa koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus on ollut viime vuosina laskussa. 6

Taulukko 4. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet* 17-24-vuotiaat, lkm ja % vastaavanikäisestä väestöstä (SOTKANET). 2009 2009 2010 2010 2011 2011 2012 2012 Koko maa 60016 11,4 60012 11,4 59602 11,2 57803 10,8 Pohjois-Savo 2328 9,6 2253 9,3 2267 9,4 2236 9,2 Iisalmi 199 9 191 9 181 8,6 188 8,9 Juankoski 28 7,3 28 7,7 29 8,4 31 9,2 Kaavi 26 12,9 26 12,7 23 10,7 35 16,5 Keitele 21 11,9 17 9,6 17 9,2 23 12,6 Kiuruvesi 94 12,2 88 11,5 90 12 90 12 Kuopio 1083 8,6 1046 8,3 1048 8,2 1043 8 Lapinlahti 108 11,8 108 12,3 95 11,3 88 10,9 Leppävirta 71 9,2 79 10,8 65 9,6 62 9,8 Maaninka 19 7,8 24 10,1 24 9,9 33 14 Pielavesi 42 11,9 34 10,1 32 9,7 29 8,9 Rautalampi 25 10,9 21 9,7 26 12,5 22 10,5 Rautavaara 26 19,2 13 10,3 14 12,2 11 10,2 Siilinjärvi 140 8,4 143 8,5 158 9,3 150 8,6 Sonkajärvi 36 10,2 48 13,5 48 13,6 38 11,3 Suonenjoki 73 13,5 74 13,9 85 15,9 79 14,9 Tervo 13 10,2 11 9,3 8 7 11 10,2 Tuusniemi 31 15,4 26 13,8 19 11,3 26 16 Varkaus 226 11,1 225 11 242 11,9 209 10,2 Vesanto 27 18,2 18 12,4 22 15,1 20 14,1 Vieremä 40 11,6 33 9,8 41 12,5 48 14,6 *eivät ole ko. vuonna opiskelijoita eikä ole perusasteen jälkeistä tutkintoa 7

3 Ammattikorkeakoulutus Ammattikorkeakoulutusta Pohjois-Savossa tarjoavat Savonia-ammattikorkeakoulu ja humanistinen ammattikorkeakoulun Kuopion toimipaikka. Savonialla on toimipisteet Kuopiossa, Varkaudessa ja Iisalmessa. Savonia-ammattikorkeakoulun koulutusalat ovat seuraavat: Kulttuuriala Liiketalouden ala Luonnonvara-ala Matkailu- ja ravitsemisala Sosiaali- ja terveysala Tekniikan ala Humanistisen ammattikorkeakoulun Kuopion toimipaikka kouluttaa tulkkeja 2, yhteisöpedagogeja ja kulttuurituottajia. 3.1 AMK-koulutuksen kehityksestä Ammattikorkeakoulutuksen kokonaisopiskelijamäärä ei ole muuttunut paljoa viime vuosien aikana. Vuonna 2011 kokonaisopiskelijamäärä oli 5 529, kun se vuonna 2014 on 5430. Kulttuurialalla opiskelijamäärät ovat laskeneet etenkin medianomien ja muotoilijoiden kohdalla (taulukko 5). Liiketalouden ja hallinnon alalla opiskelijamäärä on laskenut noin 10 % vuosien 2011-2014 välillä. Liiketalouden koulutus Varkaudessa on lopetettu (viimeinen sisäänotto 2012) eli Savonialla on tällä hetkellä liiketalouden nuorisokoulutusta vain Kuopiossa. Medianomikoulutus ja tietotekniikan tradenomikoulutus on Savoniassa lopetettu vuonna 2009, jolloin viimeinen sisäänotto. Tekniikan ja liikenteen aloilla opiskelijamäärä on kasvanut erityisesti energiatekniikassa (87 %), tuotantotaloudessa (34,8 %) sekä rakennusmestareiden (31,6 %) kohdalla. Tekniikan ja liikenteen alassa tulee huomioida joidenkin opintoalojen loppuminen. Sairaanhoitajien opiskelijamäärä on noussut noin 5 % ja terveydenhoitajien noin 10 % vuosien 2011-2014 aikana. Sosiaali- ja terveysalalla opiskelijamäärät ovat prosentuaalisesti nousseet eniten ensihoitajien (91,2 %), kätilöiden (25 %) ja röntgenhoitajien (20 %) kohdalla. Hotelli- ja ravintola-alan (majoitus- ja ravitsemisalan restonomit) opiskelijamäärä on kasvanut vuosien 2011-2014 aikana noin 30 %, kun taas matkailualan opiskelijoiden määrä on laskenut noin 20 %. 3 2 Tutkintonimike oli aiemmin viittomakielentulkki 3 2014 alkaen koulutusalalla on yksi tutkinto-ohjelma (matkailu- ja ravitsemisalan tutkinto-ohjelma). Tilastokeskuksen tilastoissa tätä muutosta ei vielä näy, vaan opiskelijat on luokiteltu kahteen koulutusohjelmaan. 8

Taulukko 5. Nuorille suunnatun ammattikorkeakoulutuksen opiskelijamäärien kehitys 2011-2014 tutkinnoittain Pohjois-Savossa (Savonia ja Humak) (Tilastokeskus). Muutos- Amk-tutkintoon johtava nuorten koulutus 2011 2012 2013 2014 % 11-14 Koulutukset yhteensä (Pohjois-Savo) 5529 5582 5434 5430-1,8 611101 Musiikkipedagogi (AMK) 137 149 147 128-6,6 611201 Tanssinopettaja (AMK) 52 60 54 46-11,5 621102 Muotoilija (AMK) 464 460 405 334-28,0 621601 Medianomi (AMK) 55 28 7 3-94,5 621701 Viittomakielentulkki (AMK) 104 106 96 90-13,5 621703 Yhteisöpedagogi (AMK) 0 0 38 69 631101 Tradenomi, tal., hall., markk. 841 861 807 760-9,6 631107 Tradenomi, tietojenkäsittely 54 35 16 4-92,6 651101 Ins. (AMK), konetekniikka 257 222 204 273 6,2 651102 Ins. (AMK), energiatekniikka 69 106 124 129 87,0 651201 Ins. (AMK), sähkötekniikka 259 253 261 293 13,1 651202 Ins. (AMK), automaatiotekn. 18 15 8 0-100,0 651203 Ins. (AMK), elektroniikka 39 18 9 2-94,9 651301 Ins. (AMK), tietotekniikka 305 316 323 293-3,9 651403 Ins. (AMK), ympäristötekniikka 156 145 148 157 0,6 651404 Ins. (AMK), puunjalostustekn. 94 55 34 17-81,9 651501 Ins. (AMK), rakennus, yhdysk. 375 379 382 369-1,6 651503 Ins. (AMK), rakennusarkkiteht. 0 0 0 39 651601 Ins. (AMK), tuotantotalous 89 106 138 120 34,8 652101 Rakennusmestari (AMK) 95 119 117 125 31,6 661101 Agrologi (AMK) 184 195 195 182-1,1 671101 Sairaanhoitaja (AMK) 348 363 370 365 4,9 671103 Terveydenhoitaja (AMK) 92 106 108 101 9,8 671104 Bioanalyytikko (AMK) 155 171 145 148-4,5 671105 Röntgenhoitaja (AMK) 95 96 106 114 20,0 671106 Kätilö (AMK) 120 127 144 150 25,0 671107 Suuhygienisti (AMK) 134 121 122 130-3,0 671112 Fysioterapeutti (AMK) 119 104 96 124 4,2 671114 Toimintaterapeutti (AMK) 35 63 55 26-25,7 671116 Ensihoitaja (AMK) 57 51 66 109 91,2 671201 Sosionomi (AMK), sosiaaliala 220 231 198 228 3,6 681101 Restonomi (AMK), majoit,ravits 174 182 184 227 30,5 681102 Restonomi (AMK), matkailu 173 186 186 138-20,2 681502 Ins. (AMK), palopääll. koul. 157 153 141 137-12,7 Koko maa yhteensä 110 921 110 369 108 399 107 761-2,8 Savoniassa nuorten amk-tutkintoon johtavan koulutuksen tutkintomäärä oli vuonna 2013 noin 1000 tutkintoa. Vuodesta 2011 tutkintomäärä on noussut noin 100 tutkinnolla. Tutkintomäärät ovat kasvaneet sosiaali- ja terveysalalla kokonaisuudessaan. Tekniikan ja liikenteen alalla tutkintomäärät ovat kasvaneet erityisesti rakentamisessa, kone-, metalli- ja energiateknologiassa sekä muun tekniikan ja liikenteen alan koulutuksessa. 9

Merkittävin tutkintomäärien väheneminen on tapahtunut liiketalouden ja kaupan alalla, joskin vuonna 2013 tutkintomäärä nousi verrattuna kahteen edellisvuoteen. Kulttuurialan tutkinnoissa ei kokonaisuudessaan ole tapahtunut suurta muutosta. Musiikin- ja tanssin tutkinto-ohjelmien kohdalla tulee huomioida, että sisäänotto tapahtuu vain joka toinen vuosi. Teatterin koulutusta ei Savoniassa ole, vaan tilastokeskus luokittelee teatterin ja tanssin yhdeksi kokonaisuudeksi. Taulukko 6. Savoniassa 2010-2014 suoritetut tutkinnot aloittain (Tilastokeskus) Savonia-ammattikorkeakoulu Amk-tutkintoon johtava nuorten koulutus Tilastovuosi 2010 2011 2012 2013 Opintoalat yhteensä 898 814 865 1019 Käsi- ja taideteollisuus 93 83 71 92 Viestintä ja informaatiotieteet 14 16 22 20 Teatteri ja tanssi 17 1 19 1 Musiikki 15 14 15 21 Liiketalous ja kauppa 170 129 120 141 Tietojenkäsittely 15 12 12 13 Arkkitehtuuri ja rakentaminen 52 55 58 74 Kone-, metalli- ja energiatekniikka 30 46 51 50 Sähkö- ja automaatiotekniikka 37 45 30 50 Tieto- ja tietoliikennetekniikka 41 39 32 33 Prosessi-, kemian ja materiaalitekniikka 11 6 10 10 Tuotantotalous 23 18 16 14 Muu tekniikan ja liikenteen alan koulutus 44 38 57 69 Maatilatalous 26 31 19 29 Sosiaaliala 45 43 41 55 Terveysala 103 106 108 141 Hammaslääketiede ja muu hammashuolto 14 19 37 30 Kuntoutus ja liikunta 41 22 42 45 Tekniset terveyspalvelut 43 37 56 62 Matkailuala 26 17 26 37 Majoitus- ja ravitsemisala 38 37 23 32 Savonia-amk:n aloituspaikoissa tapahtui suuri muutos vuosien 2012-2013 välillä, sillä aloituspaikat putosivat 145 paikalla (taulukko 7). Aloituspaikat vähenivät tekniikan, liiketalouden, muotoilun ja musiikin aloilla. Vuonna 2014 nuorten yhteishaun aloituspaikkoja oli 1019 (Taulukko 8). Taulukko 7. Savonia-amk:n aloituspaikat 2012-2013 (Savonia-amk). 10

Kevään 2014 nuorten yhteishaussa Savoniaan haki ensisijaisesti 4 011 hakijaa (taulukko 8). Ensisijaisia hakijoita aloituspaikkaa kohden oli 3,94 (vetovoimaluku). Kun otetaan mukaan kaikki hakijat, nousee luku 9,59. Koulutusohjelmittain on suuria eroja ns. vetovoimaluvussa. Korkein vetovoimaluku oli röntgenhoitajien koulutusohjelmassa (10,91). Terveys- ja sosiaalialan koulutusohjelmissa vetovoima oli kaiken kaikkiaan korkea. Kulttuurialalla korkein vetovoima oli tanssinopettajan koulutusohjelmassa (8,5). Muotoilualan koulutusohjelmassa vetovoima oli 3,18. Taulukko 8. Savonia-amk:n kevään 2014 nuorten yhteishaun hakija- ja aloituspaikkatilasto (Savonia-amk). 11

Agrologin koulutuksessa vetovoima oli varsin alhainen 1,31. Restonomin koulutusohjelmassa vetovoima oli 2,44. Tekniikan alalla on koulutusohjelmittain on suuret erot vetovoimassa. Alhaisin vetovoima oli Varkauden kampuksen energiatekniikan koulutusohjelmassa, jossa ensisijaisia hakijoita aloituspaikkaa kohden oli vain 0,85. Tuotantotaloudessa vetovoima oli 0,9 (opistotien kampus). Korkein vetovoima oli rakennusarkkitehdin koulutusohjelmassa (5,07). Humanistisen ammattikorkeakoulun Kuopion alueyksikössä vuosina 2010-2014 suoritetut tutkintomäärät ovat olleet varsin vakiintuneita. Vuonna 2012 tutkintomäärä oli korkein, 26 tutkintoa (taulukko 9). Tutkintomäärät tulevat nousemaan, sillä Kuopion alueyksikössä alkoi vuonna 2013 yhteisöpedagogien koulutus (kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutus). Taulukko 9. Humanistisessa ammattikorkeakoulussa (Kuopion alueyksikkö) 2010-2014 suoritetut tutkinnot aloittain (Tilastokeskus) Humanistisen ammattikorkeakoulun Kuopion alueyksikössä viittomakielen koulutusohjelmassa oli 20 aloituspaikkaa vuosina 2013 ja 2014 (taulukko 10). Vuonna 2012 paikkoja oli 30. Koulutuksen vetovoima on korkea. Vuonna 2014 yhtä aloituspaikkaa kohden oli 4 hakijaa. Vuonna 2013 alkaneen yhteisöpedagogiikan koulutuksessa aloituspaikkoja on 26. Kyseisen koulutuksen vetovoima on niin ikään korkea, vuonna 2014 yhtä aloituspaikkaa kohden oli 4,8 hakijaa. 12

Taulukko 10. Humak:in Kuopion yksikön nuorten aloituspaikat, hakeneet, aloittaneet ja vetovoimaluku vuosina 2012 2014 (Oppilaitoksen tilastot) Vuosi 2012 Aloituspaikat 1. sijaiset hakijat Kaikki hakijat 1.sij. Hak / Humanistinen ammattikorkeakoulu, Kuopion yksikkö (palpa)* Naiset Miehet Kaikki Naiset Miehet Kaikki Aloittaneet aloituspaikka Yhteisöpedagogi (AMK) 0 0 0 0 0 0 0 0 Tulkki (AMK) 30 70 6 76 193 12 205 30 2,5 Vuosi 2013 Aloituspaikat 1. sijaiset hakijat Kaikki hakijat 1.sij. Hak / Humanistinen ammattikorkeakoulu, Kuopion yksikkö (palpa) Naiset Miehet Kaikki Naiset Miehet Kaikki Aloittaneet aloituspaikka Yhteisöpedagogi (AMK) 26 64 25 89 213 81 294 28 3,4 Tulkki (AMK) 20 95 5 100 222 15 237 21 5,0 Vuosi 2014 Aloituspaikat 1. sijaiset hakijat Kaikki hakijat 1.sij. Hak / Humanistinen ammattikorkeakoulu, Kuopion yksikkö (palpa) Naiset Miehet Kaikki Naiset Miehet Kaikki Aloittaneet aloituspaikka Yhteisöpedagogi (AMK) 26 82 44 126 235 102 337 34 4,8 Tulkki (AMK) 20 74 6 80 197 15 212 23 4,0 3.2 Valmistuneiden työllistyminen ja toimialakohtainen sijoittuminen Vuosina 2008-2012 ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työllistymisaste vuoden 2012 lopussa oli koko maassa 74,6 %. Luku on hieman alhaisempi verrattuna edelliseen seurantajaksoon. Savoniassa tutkinnon suorittaneiden työllistyminen on molempina seuranjaksoina ollut hieman koko maan työllistymistä alhaisempi. Muihin Itä-Suomen maakuntiin verrattuna Savonia on pärjännyt tällä mittarilla aavistuksen paremmin. Parhaimmat työllistymisasteet ovat Diakonia-, Laurea- ja Metropolia ammattikorkeakouluilla. Taulukko 11. Ammattikorkeakoulussa tutkinnon suorittaneiden (nuorten AMK-tutkinto) työllistyminen kahden seurantakauden ajalta (Tilastokeskus). 13

2007-2011 valm. 2008-2012 valm. Työlliset 2011 Työlliset 2012 Diakonia-ammattikorkeakoulu 81,8 82,1 Laurea-ammattikorkeakoulu 81,4 81,2 Metropolia Ammattikorkeakoulu 80,1 79,0 Kymenlaakson ammattikorkeak. 74,8 75,8 Satakunnan ammattikorkeakoulu 77,4 75,8 Hämeen ammattikorkeakoulu 76,1 75,6 HAAGA-HELIA ammattik.-yrkesh. 76,2 75,3 Seinäjoen ammattikorkeakoulu 74,5 75,3 Yhteensä 75,2 74,6 Turun amm.kork.-åbo yrkeshögsk 75,0 74,3 Tampereen ammattikorkeakoulu 75,1 74,1 Savonia-ammattikorkeakoulu 74,2 73,6 Kajaanin ammattikorkeakoulu 74,0 73,6 Pohj.Karjalan ammattikorkeak. 73,4 73,4 Mikkelin ammattikorkeakoulu 74,2 73,3 Vaasan amm.kork.-vasa yrkesh. 72,8 73,3 Yrkeshögskolan Novia 74,5 73,0 Arcada-Nylands sv.yrkeshögsk. 74,6 72,5 Jyväskylän ammattikorkeakoulu 72,0 71,9 Humanistinen ammattikorkeak. 70,0 71,8 Lahden ammattikorkeakoulu 71,8 71,4 Rovaniemen ammattikorkeakoulu 72,9 70,9 Oulun seudun ammattikorkeak. 72,5 70,6 Saimaan ammattikorkeakoulu 69,9 70,2 Keski-Pohjanmaan amm.korkeak. 70,2 70,0 Kemi-Tornion ammattikorkeak. 69,6 67,8 Poliisiammattikorkeakoulu 63,4 61,3 Koulutusaloittain tarkasteltuna heikoin työllistymisaste Savoniasta valmistuneista on kulttuurialalla, noin 59 %. Luku on prosentin verran alhaisempi kuin koko maassa alalta valmistuneilla. Kulttuurialalta valmistuneiden kohdalla tulee huomioida, että jo valmistuneista 22,5 % oli jatko-opiskelijoita. Työttömien osuus oli kuitenkin koulutusaloista korkein (13 %). Liiketalouden alalta valmistuneiden kohdalla Savoniasta valmistuneiden työllistymisaste (67,7 %) on noin 5 % alhaisempi kuin koko maassa keskimäärin. Luonnontieteissä 4 valmistuneiden työllistymisaste koko maassa ja Savoniassa on noin 70 %. Tekniikan ja liikenteen alalta valmistuneissa Savonian tilanne (75,3 %) on hieman muuta maata (73,6 %) parempi. Luonnonvara-alalta valmistuneissa ero Savonian ja koko maan välillä on suurin. Savoniasta valmistuneiden työllistymisaste on noin 80 %, kun se koko maassa oli noin 69 %. Korkeimmat työllisten osuudet niin Savoniasta kuin koko maasta valmistuneista oli sosiaali- ja terveysalalla, noin 83 %. Matkailu- ja ravitsemisalalla ei ole juurikaan eroa koko maasta ja Savoniasta valmistuneiden välillä. Jatkoopiskelijoiden osuus (noin 19 %) on aloittain tarkasteltuna toiseksi yleisintä kulttuurialan jälkeen. 4 Luonnontieteiden alaan kuuluu ainoastaan tietojenkäsittelyn tradenomikoulutus, jonka sisäänotto loppunut Savoniassa 2009. 14

Kuvio 2. Savoniassa ammattikorkeakoulututkinnon 2008-2012 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2012 (Tilastokeskus). Kuvio 3. Koko maassa ammattikorkeakoulututkinnon 2008-2012 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2012 (Tilastokeskus). Tutkintotasolla tarkasteltuna on havaittavissa suuriakin eroja koulutusalojen sisällä. Kulttuurialalta valmistuneista parhaiten ovat työllistyneet musiikkipedagogit (noin 73 %) (kuvio 4). Heidän kohdallaan myös jatko-opiskelu on yleistä, sillä noin 20 % valmistuneista oli opiskelijoita. Heikoin työllistymisaste oli muotoilijoilla (53 %). Muotoilijoiksi ja medianomeiksi valmistuneilla työttömien osuus oli korkein, noin 15,5 % valmistuneista. Lisäksi muotoilijoiksi valmistuneista noin 24 % oli jatko-opiskelijoita. Korkein jatkoopiskelijoiden osuus oli tanssiopettajiksi valmistuneilla, noin 28 %. Tekniikan ja liikenteen alalta valmistuneiden kohdalla paras työllistymisaste on sähkötekniikan (91,6 %) ja rakennustekniikan insinööreillä (86,2 %) sekä rakennusmestareilla (87,8 %). Alhaisimmat työllistymisasteet ovat muun tekniikan (hyvinvointiteknologia) (41,9 %) sekä tuotantotalouden (56,8 %) että puunjalostustekniikan (58,8 %) insinööreillä. Työttömien osuudet ovat korkeimmat puunjalostustekniikan (19,6 %) ja elektroniikan (13,6 %) insinööreillä. Tekniikan ja liikenteen alalta vuosina 2008-2012 valmistuneesta oli vuonna 2012 opiskelijoita noin 14 %. Sosiaali- ja terveysalalla työllistymisaste oli korkea lähes kaikissa tutkinnoissa (noin 80-90 %). Ainoastaan fysioterapeutiksi valmistuneilla työllistymisaste oli selvästi alhaisin, noin 67 %. Kyseisen tutkinnon suorittaneilla myös työttömien ja opiskelijoiden osuus oli korkein. 15

Majoitus- ja ravitsemisalan restonomeiksi valmistuneissa työllisten osuus oli 73,5 % ja opiskelijoiden noin 20 %. Matkailualan restonomeissa työllisten osuus oli noin 70 % ja opiskelijoiden noin 16 %. Kuvio 4. Savoniassa ammattikorkeakoulututkinnon 2008-2012 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2012 tutkinnoittain (Tilastokeskus). 16

Taulukko 12. Savoniassa ammattikorkeakoulututkinnon 2008-2012 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2012 tutkinnoittain (Tilastokeskus). Savonia-ammattikorkeakoulu Yhteensä Työlliset Työttömät Työlliset opiskelijat Päätoimiset opiskelijat Varusmiehet/S Maastamuutt Muu tai iviilipalvelu aneet tuntematon Savonia-ammattikorkeakoulu Työlliset Työttömät Työlliset opiskelijat Päätoimiset opiskelijat Varusmiehet/S iviilipalvelu Maastamuutt Muu tai aneet tuntematon 2008-2012 Tutkinnot yhteensä 5074 3735 341 472 237 3 103 183 2008-2012 Tutkinnot yhteensä 73,6 6,7 9,3 4,7 0,1 2,0 3,6 2 Kulttuuriala 729 429 95 106 58 1 9 31 2 Kulttuuriala 58,8 13,0 14,5 8,0 0,1 1,2 4,3 611101 Musiikkipedagogi (AMK) 99 72 3 16 4 0 3 1 611101 Musiikkipedagogi (AMK) 72,7 3,0 16,2 4,0 0,0 3,0 1,0 611201 Tanssinopettaja (AMK) 57 36 2 16 1 0 1 1 611201 Tanssinopettaja (AMK) 63,2 3,5 28,1 1,8 0,0 1,8 1,8 621102 Muotoilija (AMK) 470 249 74 67 49 0 4 27 621102 Muotoilija (AMK) 53,0 15,7 14,3 10,4 0,0 0,9 5,7 621601 Medianomi (AMK) 103 72 16 7 4 1 1 2 621601 Medianomi (AMK) 69,9 15,5 6,8 3,9 1,0 1,0 1,9 3 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 844 571 55 66 38 2 56 56 3 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 67,7 6,5 7,8 4,5 0,2 6,6 6,6 631101 Tradenomi, tal., hall., markk. 844 571 55 66 38 2 56 56 631101 Tradenomi, tal., hall., markk. 67,7 6,5 7,8 4,5 0,2 6,6 6,6 4 Luonnontieteiden ala 82 58 10 8 3 0 1 2 4 Luonnontieteiden ala 70,7 12,2 9,8 3,7 0,0 1,2 2,4 631107 Tradenomi, tietojenkäsittely 82 58 10 8 3 0 1 2 631107 Tradenomi, tietojenkäsittely 70,7 12,2 9,8 3,7 0,0 1,2 2,4 5 Tekniikan ja liikenteen ala 1530 1152 101 156 51 0 35 35 5 Tekniikan ja liikenteen ala 75,3 6,6 10,2 3,3 0,0 2,3 2,3 651101 Ins. (AMK), konetekniikka 284 226 27 17 8 0 1 5 651101 Ins. (AMK), konetekniikka 79,6 9,5 6,0 2,8 0,0 0,4 1,8 651201 Ins. (AMK), sähkötekniikka 107 98 4 2 3 0 0 0 651201 Ins. (AMK), sähkötekniikka 91,6 3,7 1,9 2,8 0,0 0,0 0,0 651202 Ins. (AMK), automaatiotekn. 62 42 7 8 3 0 1 1 651202 Ins. (AMK), automaatiotekn. 67,7 11,3 12,9 4,8 0,0 1,6 1,6 651203 Ins. (AMK), elektroniikka 66 42 9 7 6 0 1 1 651203 Ins. (AMK), elektroniikka 63,6 13,6 10,6 9,1 0,0 1,5 1,5 651301 Ins. (AMK), tietotekniikka 219 142 14 30 7 0 19 7 651301 Ins. (AMK), tietotekniikka 64,8 6,4 13,7 3,2 0,0 8,7 3,2 651403 Ins. (AMK), ympäristötekniikka 120 91 7 8 10 0 2 2 651403 Ins. (AMK), ympäristötekniikka 75,8 5,8 6,7 8,3 0,0 1,7 1,7 651404 Ins. (AMK), puunjalostustekn. 51 30 10 6 2 0 0 3 651404 Ins. (AMK), puunjalostustekn. 58,8 19,6 11,8 3,9 0,0 0,0 5,9 651501 Ins. (AMK), rakennus, yhdysk. 289 249 10 22 1 0 1 6 651501 Ins. (AMK), rakennus, yhdysk. 86,2 3,5 7,6 0,3 0,0 0,3 2,1 651601 Ins. (AMK), tuotantotalous 95 54 5 14 9 0 5 8 651601 Ins. (AMK), tuotantotalous 56,8 5,3 14,7 9,5 0,0 5,3 8,4 651999 Ins. (AMK), muu tekniikka 31 13 4 6 1 0 5 2 651999 Ins. (AMK), muu tekniikka 41,9 12,9 19,4 3,2 0,0 16,1 6,5 652101 Rakennusmestari (AMK) 49 43 2 3 1 0 0 0 652101 Rakennusmestari (AMK) 87,8 4,1 6,1 2,0 0,0 0,0 0,0 681502 Ins. (AMK), palopääll. koul. 156 121 2 33 0 0 0 0 681502 Ins. (AMK), palopääll. koul. 77,6 1,3 21,2 0,0 0,0 0,0 0,0 6 Luonnonvara- ja ympäristöala 148 118 8 14 4 0 0 4 6 Luonnonvara- ja ympäristöala 79,7 5,4 9,5 2,7 0,0 0,0 2,7 661101 Agrologi (AMK) 148 118 8 14 4 0 0 4 661101 Agrologi (AMK) 79,7 5,4 9,5 2,7 0,0 0,0 2,7 7 Sosiaali-, terveys ja liikunta-ala 1409 1168 58 78 65 0 1 39 7 Sosiaali-, terveys ja liikunta-ala 82,9 4,1 5,5 4,6 0,0 0,1 2,8 671101 Sairaanhoitaja (AMK) 418 370 2 20 18 0 0 8 671101 Sairaanhoitaja (AMK) 88,5 0,5 4,8 4,3 0,0 0,0 1,9 671103 Terveydenhoitaja (AMK) 110 98 3 2 2 0 0 5 671103 Terveydenhoitaja (AMK) 89,1 2,7 1,8 1,8 0,0 0,0 4,5 671104 Bioanalyytikko (AMK) 117 90 6 9 11 0 0 1 671104 Bioanalyytikko (AMK) 76,9 5,1 7,7 9,4 0,0 0,0 0,9 671105 Röntgenhoitaja (AMK) 102 93 2 1 1 0 1 4 671105 Röntgenhoitaja (AMK) 91,2 2,0 1,0 1,0 0,0 1,0 3,9 671106 Kätilö (AMK) 84 67 1 6 7 0 0 3 671106 Kätilö (AMK) 79,8 1,2 7,1 8,3 0,0 0,0 3,6 671107 Suuhygienisti (AMK) 99 87 3 4 5 0 0 0 671107 Suuhygienisti (AMK) 87,9 3,0 4,0 5,1 0,0 0,0 0,0 671112 Fysioterapeutti (AMK) 129 86 17 14 9 0 0 3 671112 Fysioterapeutti (AMK) 66,7 13,2 10,9 7,0 0,0 0,0 2,3 671114 Toimintaterapeutti (AMK) 50 41 3 0 2 0 0 4 671114 Toimintaterapeutti (AMK) 82,0 6,0 0,0 4,0 0,0 0,0 8,0 671116 Ensihoitaja (AMK) 40 35 2 3 0 0 0 0 671116 Ensihoitaja (AMK) 87,5 5,0 7,5 0,0 0,0 0,0 0,0 671201 Sosionomi (AMK), sosiaaliala 260 201 19 19 10 0 0 11 671201 Sosionomi (AMK), sosiaaliala 77,3 7,3 7,3 3,8 0,0 0,0 4,2 8 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 332 239 14 44 18 0 1 16 8 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 72,0 4,2 13,3 5,4 0,0 0,3 4,8 681101 Restonomi (AMK), majoit,ravits 196 144 6 30 10 0 0 6 681101 Restonomi (AMK), majoit,ravits 73,5 3,1 15,3 5,1 0,0 0,0 3,1 681102 Restonomi (AMK), matkailu 136 95 8 14 8 0 1 10 681102 Restonomi (AMK), matkailu 69,9 5,9 10,3 5,9 0,0 0,7 7,4 17

Humanistisen ammattikorkeakoulun Kuopion alueyksiköstä valmistuvat työllistyvät lähes kaikki. Valmistuneista muutamia yksittäisiä on ollut työn ohella opiskelevia. Valmistuneiden työllistymisen ohella on syytä huomioida, paljonko työttömiä on reservissä eri tutkinnon suorittaneissa. Taulukossa 13 on esitetty ns. laaja työttömyys tutkintotasolla ja tutkinto tarkoittaa tässä yhteydessä viimeisintä tutkintoa, joka on suoritettu. Työttömien reservi on suurin tradenomien, muotoilijoiden, konetekniikan insinöörien ja sosionomien kohdalla. Taulukossa olevat teknikot on vanhentunut tutkinto, joka lakkautettiin ammattikorkeakoulu-uudistuksen yhteydessä. Laajaa työttömyyttä tarkasteltaessa tulee siis huomioida eri tutkintojen kokonaisvolyymi mutta myös avoinna olevien työpaikkojen määrä. Olennaista on kuitenkin, että työttömien reservi tutkinnoittain tulee huomioida koulutuksen mitoituksessa. Taulukko 13. Laaja työttömyys Pohjois-Savossa tutkinnoittain (vuoden 2014 keskiarvo) (Työvoimahallinto). LAAJA TYÖTTÖMYYS 07 Työllistym. LAAJA TYÖTTÖMYYS 07 Työllistym. 00 02 03 ed. 00 02 03 ed. Työttömien keskiarvo vuodelta 2014 Työllistetty Työtön Lomautettu palvelussa Yht. Työttömien keskiarvo vuodelta 2014 Työllistetty Työtön Lomautettu palvelussa Yht. Tradenomi, talous,hallinto,markkin. 21 86 5 4 116 Ins. (AMK), automaatiotekniikka 1 11 1 0 13 Muotoilija (AMK) 16 52 2 4 74 Ins., automaatiotekniikka 2 11 0 0 13 Teknikko, konetekniikka 5 53 14 2 74 Ins., sähkötekniikka 1 10 1 1 13 Ins., konetekniikka 7 39 9 0 55 Metsätalousinsinööri (AMK) 0 12 1 0 13 Sosionomi (AMK), sosiaaliala 13 37 2 1 53 Musiikkipedag.(AMK),pop-jazzmus.op. 0 12 0 1 13 Teknikko, rakennus, yhdyskunta 3 36 6 2 47 Fysioterapeutti, lääkintävoim. 1 8 1 1 11 Tradenomi, tietojenkäsittely 7 35 1 2 45 Bioanalyytikko (AMK),lab.hoit.(AMK) 0 10 0 0 10 Ins., rakennus, yhdysk. 2 31 6 1 40 Ins. (AMK), tuotantotalous 2 8 0 0 10 Muu koulutus, al. korkeakouluaste 5 28 4 2 39 Rakennusmestari (AMK) 1 7 2 0 10 Ins. (AMK), konetekniikka 5 20 6 0 31 Teknikko, tietoliikennetekniikka 1 8 1 0 10 Teknikko, sähkötekniikka 3 23 3 1 30 Agrologi (AMK) 2 7 0 0 9 Sairaanhoitaja, erikoissh. 2 24 0 1 27 Lastentarhanopettaja (1986-) 1 7 0 1 9 Tradenomi(AMK),muu tai tunt. ala 2 21 1 2 26 Sosiaaliohjaaja 1 7 0 1 9 Datanomi (opistotutkinto) 4 17 1 2 24 Teknikko, automaatiotekniikka 1 8 0 0 9 Ins. (AMK), tietotekniikka 3 16 2 0 21 Teknikko, maanmittaustekniikka 2 6 1 0 9 Restonomi (AMK), matkailu 3 17 0 1 21 Ins., tuotantotalous 1 6 1 0 8 Sairaanhoitaja (AMK) 0 20 1 0 21 Kuvataiteilija (AMK) 1 6 0 1 8 Ins., tietotekniikka 2 16 1 1 20 Sosiaalikasvattaja 0 7 1 0 8 KM, luokanopettaja 0 20 0 0 20 Ins. (AMK), muu tekniikka 2 3 2 0 7 Medianomi (AMK) 6 14 0 0 20 Ins. (AMK), sähkötekniikka 1 6 0 0 7 Ins. (AMK), rakennus, yhdysk. 3 12 4 0 19 Ins., muu tekniikka 1 3 2 1 7 KM, kasvatustiede 3 15 0 1 19 Ins., puutekniikka 0 6 1 0 7 Fysioterapeutti (AMK) 6 11 1 0 18 Metsätal.ins., yleinen 0 5 2 0 7 Restonomi (AMK), maj-rav.ala 3 14 1 0 18 Terveydenhoitaja 1 6 0 0 7 Teknikko, muu tekniikka 1 15 0 1 17 Toimintaterapeutti (AMK) 0 7 0 0 7 Ins. (AMK), elektroniikka 1 12 2 1 16 Ekon. (al), liiketaloustieteet 0 6 0 0 6 Teknikko, tietotekniikka 2 13 1 0 16 Ins. (AMK), puunjalostustekniikka 1 3 2 0 6 Ins. (AMK), ympäristötekniikka 2 11 1 1 15 Ins. (AMK), tietoliikennetekniikka 0 5 1 0 6 Metsätalousteknikko 0 13 2 0 15 Ins., paperitekniikka 1 4 1 0 6 Artenomi (AMK) 2 11 1 0 14 Maatalousteknikko 2 3 1 0 6 Farmaseutti (1994-) 0 14 0 0 14 Nuorisotyön tutk., sosionomi 0 5 1 0 6 Muu kaup., yht.kuntat., alin kork.a 2 9 2 1 14 Suurtalousesimies 0 6 0 0 6 Muu koulutus, alin korkea-aste 0 11 3 0 14 Teknikko, kuljetustekniikka 0 6 0 0 6 Nuoriso-, vap.-ajan ohj. (op) 1 12 0 1 14 Hammasteknikko, erikoish. 0 4 0 1 5 Teknikko, puutekniikka 1 11 2 0 14 Hotelli- ja ravintolaesimies 1 4 0 0 5 Savoniasta vuosina 2008-2012 valmistuneiden ja työllisten yleisin toimiala oli terveys- ja sosiaalipalvelut (n. 28 %). Tukku- ja vähittäiskauppaan oli työllistynyt noin 10 % ja teollisuuteen noin 9 % valmistuneista (taulukko 14). Musiikkipedagogit ja tanssinopettajat työllistyvät pääasiassa koulutuksen toimialalle. Muotoilijoiksi valmistuneet ovat työllistyneet tukku- ja vähittäiskaupan (37 %), koulutuksen (13,6 %) ja teollisuuden (10,8 %) toimialoille. Noin viidesosa tietojenkäsittelyn tradenomiksi valmistuneista on työllistynyt informaation ja viestin toimialalle. Kaupallisen alan tradenomit ovat työllistyneet erityisesti tukku- ja vähittäiskauppaan (20,9 %) sekä rahoitus ja vakuutustoimintaan (19,5 %). 18

Taulukko 14. Savoniasta 2008-2012 valmistuneiden ja työllisten toimiala (Tilastokeskus). K Rahoitus- M Ammatillinen N Hallinto- O Julkinen Q Terveys- B E F G Tukku- ja I Majoitus- ja J ja L, tieteellinen ja hallinto ja ja R Taiteet, S Muu Toimialat Kaivostoimi D Sähkö-, Vesihuolto, Rakentamine vähittäiskau H Kuljetus ja ravitsemisto Informaatio vakuutustoi Kiinteistöala ja tekninen tukipalvelut maanpuollu sosiaalipalv viihde ja palvelutoimi X Toimiala yhteensä A Maatalous nta C Teollisuus kaasu viemäri n ppa varastointi iminta ja viestinta minta n toiminta toiminta oiminta stus P Koulutus elut virkistys nta tuntematon Tutkinnon suorittaneet yhteensä 4207 2,4 0,1 9,3 0,7 0,5 5,3 10,1 1,4 3,5 3,5 3,4 0,5 9,1 5,5 7,1 6,7 27,9 0,9 1,6 0,6 611101 Musiikkipedagogi (AMK) 88 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1,1 2,3 2,3 0,0 0,0 0,0 0,0 1,1 0,0 3,4 67,0 1,1 4,5 17,0 0,0 611201 Tanssinopettaja (AMK) 52 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 5,8 0,0 1,9 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 71,2 1,9 19,2 0,0 0,0 621102 Muotoilija (AMK) 316 0,0 0,0 10,8 0,0 0,0 1,9 37,0 0,9 1,6 0,9 0,0 0,0 11,1 4,7 0,9 13,6 7,6 2,2 4,4 2,2 621601 Medianomi (AMK) 79 0,0 0,0 2,5 1,3 0,0 2,5 16,5 0,0 1,3 13,9 0,0 0,0 41,8 10,1 0,0 6,3 3,8 0,0 0,0 0,0 631101 Tradenomi, tal., hall., markk. 637 0,9 0,2 8,8 0,6 0,2 1,3 20,9 1,9 0,9 2,8 19,5 2,0 10,5 10,8 7,2 4,1 5,3 0,6 0,8 0,6 631107 Tradenomi, tietojenkäsittely 66 1,5 0,0 9,1 0,0 0,0 1,5 10,6 4,5 0,0 24,2 1,5 0,0 10,6 16,7 4,5 7,6 1,5 1,5 1,5 3,0 651101 Ins. (AMK), konetekniikka 243 0,0 0,0 56,0 1,2 0,8 2,5 7,8 0,4 0,0 0,4 0,0 0,0 17,3 1,6 4,1 7,0 0,4 0,0 0,4 0,0 651201 Ins. (AMK), sähkötekniikka 100 0,0 1,0 21,0 15,0 0,0 29,0 5,0 2,0 0,0 0,0 0,0 1,0 20,0 4,0 0,0 0,0 2,0 0,0 0,0 0,0 651202 Ins. (AMK), automaatiotekn. 50 2,0 0,0 44,0 2,0 0,0 6,0 12,0 2,0 0,0 2,0 0,0 0,0 22,0 6,0 0,0 0,0 2,0 0,0 0,0 0,0 651203 Ins. (AMK), elektroniikka 49 0,0 0,0 30,6 0,0 0,0 10,2 6,1 6,1 2,0 10,2 0,0 0,0 16,3 2,0 6,1 2,0 2,0 4,1 0,0 2,0 651301 Ins. (AMK), tietotekniikka 172 0,6 0,0 6,4 0,0 0,6 4,1 9,3 1,2 1,7 46,5 0,6 1,2 3,5 12,2 3,5 3,5 2,9 0,0 1,7 0,6 651403 Ins. (AMK), ympäristötekniikka 99 2,0 3,0 6,1 3,0 15,2 8,1 3,0 1,0 1,0 0,0 0,0 0,0 39,4 5,1 8,1 3,0 1,0 0,0 0,0 1,0 651404 Ins. (AMK), puunjalostustekn. 36 5,6 0,0 50,0 0,0 0,0 5,6 11,1 0,0 0,0 2,8 0,0 2,8 8,3 8,3 0,0 2,8 2,8 0,0 0,0 0,0 651501 Ins. (AMK), rakennus, yhdysk. 271 0,4 0,4 7,0 0,0 0,0 39,9 1,8 1,8 0,0 0,0 0,4 0,7 32,8 7,7 3,0 2,6 0,4 0,0 0,0 1,1 651601 Ins. (AMK), tuotantotalous 68 4,4 0,0 30,9 0,0 1,5 5,9 11,8 7,4 0,0 4,4 2,9 0,0 2,9 19,1 0,0 7,4 0,0 0,0 1,5 0,0 651999 Ins. (AMK), muu tekniikka 19 0,0 0,0 26,3 5,3 0,0 5,3 0,0 10,5 0,0 15,8 0,0 0,0 15,8 10,5 0,0 5,3 5,3 0,0 0,0 0,0 652101 Rakennusmestari (AMK) 46 6,5 0,0 10,9 0,0 0,0 63,0 0,0 0,0 0,0 2,2 0,0 0,0 8,7 2,2 2,2 0,0 0,0 0,0 0,0 4,3 661101 Agrologi (AMK) 132 55,3 0,0 1,5 0,0 0,0 0,0 6,8 0,8 0,0 0,8 1,5 0,0 0,8 2,3 8,3 11,4 0,0 1,5 9,1 0,0 671101 Sairaanhoitaja (AMK) 390 0,3 0,0 0,3 0,0 0,0 0,0 0,5 0,3 0,5 0,0 0,0 0,0 0,0 0,3 2,3 0,3 94,9 0,0 0,3 0,3 671103 Terveydenhoitaja (AMK) 100 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1,0 0,0 1,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1,0 3,0 94,0 0,0 0,0 0,0 671104 Bioanalyytikko (AMK) 99 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1,0 1,0 0,0 4,0 93,9 0,0 0,0 0,0 671105 Röntgenhoitaja (AMK) 94 0,0 0,0 1,1 0,0 0,0 0,0 0,0 2,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1,1 0,0 0,0 95,7 0,0 0,0 0,0 671106 Kätilö (AMK) 73 1,4 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 2,7 0,0 95,9 0,0 0,0 0,0 671107 Suuhygienisti (AMK) 91 1,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 2,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1,1 7,7 3,3 0,0 84,6 0,0 0,0 0,0 671112 Fysioterapeutti (AMK) 100 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1,0 7,0 0,0 3,0 1,0 0,0 1,0 1,0 3,0 0,0 6,0 68,0 6,0 3,0 0,0 671114 Toimintaterapeutti (AMK) 41 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 2,4 2,4 2,4 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 4,9 87,8 0,0 0,0 0,0 671116 Ensihoitaja (AMK) 38 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 2,6 50,0 2,6 42,1 0,0 2,6 0,0 671201 Sosionomi (AMK), sosiaaliala 220 1,4 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,9 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,5 1,4 10,5 5,0 78,2 0,5 1,4 0,5 681101 Restonomi (AMK), majoit,ravits 174 0,6 0,0 2,9 0,0 0,0 0,0 20,1 1,1 51,7 0,0 0,6 0,0 0,6 6,9 2,3 5,7 4,0 0,0 2,9 0,6 681102 Restonomi (AMK), matkailu 109 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 22,0 6,4 30,3 0,9 6,4 1,8 1,8 15,6 3,7 5,5 1,8 1,8 1,8 0,0 681502 Ins. (AMK), palopääll. koul. 154 0,0 0,0 3,9 0,6 0,0 0,0 0,0 1,3 0,0 0,0 1,3 0,0 2,6 0,6 84,4 5,2 0,0 0,0 0,0 0,0 19

Tekniikan ja liikenteen aloilta valmistuneet työllistyvät tyypillisesti teollisuuteen mutta myös tieteellisen ja teknisen toiminnan toimialoille. Tietotekniikan insinööreistä lähes puolet on työllistynyt informaation ja viestinnän toimialoille. Ympäristötekniikan insinööreistä noin 40 % työllistyi tieteellisen ja teknisen toiminnan aloille ja 15 % vesihuollon toimialalle. Rakennustekniikan insinööreistä noin 40 % on työllistynyt luonnollisesti rakentamisen toimialalle mutta noin kolmasosa on kuitenkin työllistynyt tieteellisen ja teknisen toiminnan toimialoille. Agrologeista yli puolet työllistyi maatalouteen. Sosiaali- ja terveysaloilta valmistuneet työllistyvät perinteisesti terveys- ja sosiaalipalveluihin. Poikkeuksena on ensihoitajat joista puolet on työllistynyt julkishallinnon toimialalle ja 42,1 % terveys- ja sosiaalipalveluihin. Restonomit työllistyvät tyypillisesti majoitus- ja ravitsemistoiminnan aloille mutta myös tukku- ja vähittäiskauppaan. Humanistisesta ammattikorkeakoulusta esitetään luvut koko oppilaitoksen tasolla, koska alueyksikkökohtaisia tietoja ei ole saatavilla (taulukko 14). Viittomakielen tulkeiksi valmistuneista noin 62 % on työllistynyt ammatillisen ja tieteellisen toiminnan aloille ja noin 27 % terveys- ja sosiaalipalveluihin. Noin neljäsosa kulttuurintuottajiksi valmistuneista on työllistynyt taiteiden, viihteen ja virkistyksen toimialoille. Yhteisöpedagogeista 44,3 % työllistyi terveys- ja sosiaalipalveluihin ja noin 20 % julkishallintoon. 20