Valtuusto 32 07.04.2014 Aloite kaksoisviemäröintijärjestelmään siirtymisestä/sami Virpiö 338/10.03.01/2013 KV 108 Valtuusto 9.9.2013 Sami Virpiö jätti aloitteen, jossa hän ehdottaa, että Sipoossa siirrytään kaksoisviemäröintijärjestelmään, jossa harmaat vedet ja mustat vedet kerätään jo syntypaikoillaan erilleen. Tällä tavoin voitaisiin vähentää puhdistamoissa käsiteltävän jäteveden määrää huomattavasti. Myös viemäriverkostoon tehtävien investointien tarve pienenisi. Aloite merkittiin tiedoksi. Liite 1/108. TEKVLK 16 Tekninen valiokunta 24.4.2014 Valmistelija: Vesihuoltopäällikkö Matti Huttunen, matti.huttunen(at)sipoo.fi Sami Virpiö, YSI, on jättänyt 9.9.2013 kirjatun aloitteen kaksoisviemäröintiin siirtymisestä. Aloitteessa ehdotetaan, että Sipoon kunnassa siirryttäisiin järjestelmään, jossa harmaat ja ruskeat vedet kerätään syntypaikoilla erilleen ja että harmaat vedet käsiteltäisiin paikallisesti. Aloiteessa todetaan myös, että Etelä-Sipoon pääviemärilinjan kapasiteetti on täysin käytetty vuoteen 2020 mennessä. Aloite löytyy kokonaisuudessaan liitteenä 1. Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Helsingin Viikinmäen jätevedenpuhdistamo, jonne Sipoon vesihuoltolaitoksen vastaanottamat jätevedet johdetaan, on jo aloittanut uuden 9. käsittelylinjan rakentamisen kapasiteetin lisäämiseksi. Rakentaminen on edennyt aikataulun mukaan ja 9. linjan on tarkoitus valmistua vuoden 2014 aikana. 9. linjan rakentamisen investointikustannuksista Sipoon kunnan vesihuoltolaitos vastaa 1,5 % osuudellaan, eli noin 120 000 eurolla. Investointi tulee maksettavaksi kokonaisuudessaan vuosien 2013 ja 2014 aikana. Viikinmäen laajennusinvestointi toteutuu riippumatta siitä, vähentääkö Sipoon vesihuoltolaitos käsiteltäväksi johtamaansa jätevesimäärää vai ei. Viikinmäkeen johdettavan jätevesimäärän pienentäminen on
erinomainen tavoite. Tällä hetkellä Sipoon vesihuoltolaitos johtaa Viikinmäkeen käsiteltäväksi vuosittain noin 1,6 miljoonaa kuutiota jätevettä, josta vuosittain vaihdellen noin 30 % (n. 480 000 m3 ja n. 90 000 /vuosi) on vuotovesiä eli jätevesiverkostoon päässyttä sadeja pohjavettä. Yksi toimenpide johdettavan jätevesimäärän pienentämiseksi voisi olla vuotovesimäärän pienentäminen. Eteläisen siirtoviemärilinjan kapasiteetti Tällä hetkellä eteläistä siirtoviemärilinjaa pitkin viemäröidään Arla Ingmanin jätevesien lisäksi noin 5300 asukkaan jätevedet. Nykyisin siirtolinjan kapasiteetista on keskimääräisellä virtaamalla käytetty 32 l/s, sisältäen Arla Ingmanin jätevedet. Jättämällä Ingmanin jätevedet laskennasta pois, saadaan Etelä-Sipoon asukkaiden ominaisjätevesimääräksi 270 l/as/d sisältäen vuotovedet, Hartwallin jätevedet sekä Mömossenin ja Metsäpirtin jätevedet. Ingmanin sopimuksen mukainen maksimivaraus siirtolinjan kapasiteetista on 40 l/s. Tilastojen mukaan veden ominaiskulutus on laskenut vuodesta 1975 vuoteen 2008 noin 35 prosentilla. Tehtyjen ennusteiden mukaan Etelä-Sipoon ominaiskulutuksen arvioidaan tulevaisuudessakin pienenevän. Runkoviemärin (DN 400 PVC) kapasiteetti yltää aina 150 l/s asti suurimmalla siirtoviemärilinjalle sallitulla virtausnopeudella. Eteläisen siirtoviemärilinjan kapasiteettikapeikko on 120 l/s, johtuen Västerskogin pumppaamon mitoituksesta. Pumppaamon kapasiteetin nosto on pienehkö investointi. Eteläisen siirtoviemärin jäljellä olevan kapasiteetin riittävyyden tarkastelu Huipputuntikäytön jätevesivirtaama Jäljellä olevan kapasiteetin riittävyyden tarkasteluun tarvitaan se jätevesivirtaama, joka syntyy suurimman veden käytön hetken jälkeen. Tämä huipputuntikäytön jätevesivirtaama saadaan kaavasta: Qhmax = Qd x Kdmax x Khmax, jossa Qd = keskivirtaama (32 l/s) Kdmax = maksimivuorokausikerroin Khmax = maksimituntikerroin Etelä-Sipoon viemäröintialueen siirtoviemärin huippuvirtaama on n. 2,0 kertaa suurempi kuin keskivirtaama. Eteläisen siirtoviemärin vapaa kapasiteetti
Siirtoviemärin huomioiden Ingmanin maksimivaraus kapasiteetista vapaa kapasiteetti kapasiteettikapeikossa on: 150 l/s 32 l/s 40 l/s = 78 l/s Eteläisen siirtoviemärin kapasiteetti asukkaina Vapaa kapasiteetti asukasmääräksi muutettuna saadaan kaavalla:, jossa As = asukasmäärä, johon kapasiteetti vielä riittää 78 l/s = vapaa kapasiteetti, l/s om.kulutus = 270 l/as/d huippukerroin = 2,0 86400 = sekunteja vuorokaudessa Tämän perusteella asukasluku voi Etelä-Sipoossa kasvaa yli 12 000 asukkaalla. Eteläisen siirtoviemärilinjan kapasiteetin riittävyys suhteessa kasvutavoitteisiin Sipoon kunnan valtuuston 7.10.2013 hyväksymän strategian kohdan 4 Kasvu- ja taloustavoitteet 2025 mukaan kunta tavoittelee seuraavan kaltaista kehitystä asukasmäärän kasvun suhteen: Vuosi Asukkaat 2013: n. 19 000 2017: n. 21 000 2020: n. 25 000 2025: n. 30 000 Strategian kohdan 5.2 Maankäyttö, asuminen ja liikenne mukaan rakentamisen painopiste on suunnitelmakauden alkupuolella Nikkilässä ja Talmassa ja loppupuolella Etelä-Sipoossa. Strategian lukuja tulkitsemalla voidaan todeta, että suunnitelmakauden loppupuolella (2020 2025) tavoitellaan Etelä-Sipoossa alle 5000 asukkaan lisäystä. Tarkastelemalla edellä esitettyä laskentaa eteläisen siirtoviemärilinjan kapasiteetin riittävyydestä sekä strategian mukaisia kasvu- ja maankäyttötavoitteita, voidaan todeta, että eteläisen siirtoviemärilinjan kapasiteetti riittää suunnitelmakauden loppuun asti.
Harmaiden ja ruskeiden vesien erilliskäsittely Tällä hetkellä ei ole lainsäädäntöä, joka velvoittaisi kiinteistöjä jakamaan harmaita ja ruskeita vesiä erikseen. Teknisesti ja taloudellisesti tarkasteltuna vesien erittely ja harmaiden vesien kiinteistökohtainen käsittely puolestaan kasvattaisi tällä hetkellä niin Sipoon kunnan vesihuoltolaitoksen kuin kiinteistöjen omistajien kustannuksia. Kiinteistöille muodostuisi kustannuksia olemassa oleviin järjestelmiin tehtävistä muutoksista ja uusista laitehankinnoista. Uusille alueille rakennettavien viemäriverkostojen investointikustannukset nousisivat arviolta n. 30 prosenttia, koska viemärit voidaan toteuttaa samaan kaivantoon ja nykyisten alueiden kustannukset olisivat 3 4-kertaiset uusiin alueisiin nähden. Ylläpitokustannukset kasvaisivat kaksinkertaisiksi verkoston pituuden kaksinkertaistuttua. Harmaat vedet on puhdistettava erillisessä harmaan veden puhdistamossa. Harmaiden vesien puhdistamiseen suuressa mittakaavassa ei ole Suomessa koettua tekniikkaa, ja puhdistuskustannukset ovat lähes samat kuin mustien vesien puhdistaminen. Kaksoisviemäröinnistä aiheutuvat pääoma- ja ylläpitokustannukset nostavat merkittävästi (yli 50 %) viemärilaitoksen yksikkökustannuksia. Liitteet: Liite 1/ 16 tekvlk, Aloite kaksoisviemäröintiin siirtymisestä/sami Virpiö Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen valiokunta päättää antaa asiasta yllä olevan mukaisen vastauksen kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle. Tekninen valiokunta hyväksyi yksimielisesti esittelijän esityksen. KH 77 Kunnanhallitus 11.3.2014 Kunn.joht:n ehdotus Kunnanhallitus merkitsee teknisen valiokunnan antaman vastauksen tiedoksi ja antaa asian valtuustolle tiedoksi ja esittää, että aloite on täten loppuun käsitelty.
Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Liite 1/ 77. KV 32 Valtuusto 7.4.2014 Valtuusto hyväksyi yksimielisesti kunnanhallituksen ehdotuksen. Liite 1/ 32.