FENNOVOIMAN YDINVOIMALAITOKSEN YVA-MENETTELY YLEISÖTILAISUUS 18.3.2014 Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen esittely Minna Jokinen, Pöyry Finland Oy
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY (YVA) Fennovoima on toimittanut YVA-selostuksen TEM:lle 13.2.2014 TEM on asettanut YVA-selostuksen nähtäville mielipiteiden ja lausuntojen saamiseksi 24.2-24.4.2014 Samanaikaisesti YM järjestää kansainvälisen kuulemisen COPYRIGHT PÖYRY 2
YVA-SELOSTUKSEN SISÄLTÖ Hankkeen kuvaus Tausta ja tarkoitus Aikataulu Laitoksen tekninen kuvaus YVA-menettely ja osallistuminen Mm. YVA-ohjelmasta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden huomioiminen Kuvaus ydinturvallisuudesta Hankkeen edellyttämät luvat, suunnitelmat, ilmoitukset ja päätökset Ympäristövaikutusten arviointi Ympäristön nykytila Arviointimenetelmät Arvioinnin tulokset Vertailu vuoden 2008 YVAssa arvioituun 1 800 MW laitosvaihtoehtoon Haittojen ehkäisy ja lieventäminen COPYRIGHT PÖYRY
VAIKUTUSARVIOINNIN ASIANTUNTIJAT DI Minna Jokinen, projektipäällikkö (Pöyry) MMM Anna-Katri Räihä, projektikoordinaattori (Pöyry) FM & YTL Kalle Reinikainen, ihmisiin kohdistuvat vaikutukset (Pöyry) DI Carlo di Napoli, meluvaikutukset (Pöyry) FM Soile Turkulainen, luontovaikutukset (Pöyry) FM Eero Taskila, kalatalousvaikutukset (Pöyry) Maisema-arkkitehti Mariikka Manninen, maankäyttö ja maisema (Pöyry) FM Riku Hakoniemi, vaikutukset maaperään, kallioperään ja pohjavesiin (Pöyry) DI Minna Jokinen, vaikutukset ilmanlaatuun (Pöyry) MMM Anna-Katri Räihä, liikennevaikutukset (Pöyry) DI Henni Simpanen, jätteiden ja niiden käsittelyn vaikutukset, radioaktiivisten päästöjen vaikutukset (Pöyry) DI Pekka Saijonmaa, vaikutukset energiamarkkinoihin (Pöyry) FM Lauri Erävuori ja FM Merilin Pienimäki, vesistövaikutukset (Sito Oy) DI Hannu Lauri, jäähdytysvesimallinnus (Suomen YVA Oy) Dr Olaf Nitzsche ja Dr Ralf Kunz, vakavan ydinonnettomuuden mallinnus (Brenk Systemplanung GmbH) DI, KTM Janne Liuko, DI Ilkka Männistö ja TkT Leena Torpo, poikkeus- ja onnettomuustilanteiden vaikutukset (Fennovoima) COPYRIGHT PÖYRY
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN LÄHTÖKOHDAT Arvioidut vaihtoehdot: Toteutusvaihtoehtona 1 200 MW ydinvoimalaitos Nollavaihtoehtona hankkeen toteuttamatta jättäminen Lisäksi vertailtu aiemmassa YVAssa tarkastellun 1 800 MW laitoksen vaikutuksiin Arvioitu kaikki YVA-laissa luetellut vaikutukset ympäristöön ja ihmisiin, painopisteenä Sellaiset ympäristövaikutukset, jotka poikkeavat vuonna 2008 tehdyn YVAn arvioista ja/tai, joita aiemmin tehty YVA ei kata Sidosryhmien merkittäviksi arvioimat ja kokemat ympäristövaikutukset (saadut lausunnot ja mielipiteet sekä muut kannanotot) Tehdyt erillisselvitykset: Asukaskysely ja ryhmähaastattelut Radioaktiivisten päästöjen leviämismallinnus onnettomuustilanteessa Melumallinnus Jäähdytysvesimallinnus COPYRIGHT PÖYRY
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TULOKSIA Tässä esityksessä Meluvaikutukset Jätteiden käsittelyn vaikutukset Vaikutukset energiamarkkinoihin Nollavaihtoehdon vaikutukset Erilliset esitykset Vaikutukset luontoon, vesistöön ja kalatalouteen, Lauri Erävuori/ Sito Oy Sosiaalisten vaikutusten arviointi, Kalle Reinikainen/Pöyry Finland Oy Radioaktiiviset päästöt käytön aikana ja onnettomuustilanteessa sekä valtioiden rajat ylittävät vaikutukset, Janne Liuko/ Fennovoima Oy COPYRIGHT PÖYRY
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TULOKSIA: MELU Laitoksen ja kuljetusten melu mallinnettu erikseen rakentamisen ja käytön aikana Rakentamisvaiheessa laitoksen melu on lähimmillä asuintonteilla noin 40 db (A) ja luonnonsuojelualueilla noin 50-53 db (A). Rakentamisvaiheen liikenteen 45 db:n vyöhyke 250 metrin säteellä tiestä Melu alittaa valtioneuvoston melun ohjearvot sekä rakentamisen että käytön aikana. Käytön aikainen melu on rakennusvaiheen melua vähäisempää. COPYRIGHT PÖYRY
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TULOKSIA: JÄTTEIDEN KÄSITTELY JA NIIDEN VAIKUTUKSET Ydinvoimalaitoksella syntyviä jätteitä ovat tavanomaiset jätteet ja radioaktiiviset jätteet, joita ovat Hyvin matala, matala- ja keskiaktiiviset jätteet voimalaitosjätteet Runsasaktiivinen jäte eli käytetty ydinpolttoaine Voimalaitosjätteet Käsittely ja pakkaus loppusijoitusta varten Loppusijoitus voimalaitosjäteluolaan laitosalueen kallioperään noin 100 metrin syvyyteen. Käytetty ydinpolttoaine jäähdytys reaktorihallin vesialtaissa 3-10 vuotta ja sen jälkeen välivarastointi voimalaitosalueella vähintään 40 vuodeksi Loppusijoitus Suomen kallioperään loppusijoituslaitokseen Ydinpolttoaineen loppusijoitukseen liittyvä kokonaissuunnitelman laadinta on käynnissä Radioaktiivisten jätteiden käsittelystä, välivarastoinnista ja loppusijoituksesta ei aiheudu merkittäviä ympäristövaikutuksia, sillä tilat suunnitellaan ja käsittely toteutetaan turvallisuusvaatimusten mukaisesti. Normaalitilanteessa käytetyn ydinpolttoaineen kuljetuksesta ihmisille ja ympäristölle aiheutuva säteilyaltistus on merkityksettömän pieni, eikä ylimääräistä altistusta voi käytännössä erottaa ympäristön taustasäteilyn aiheuttamasta altistuksesta. COPYRIGHT PÖYRY
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TULOKSIA: VAIKUTUKSET ENERGIAMARKKINOIHIN Vaikutuksia tarkasteltu vuoden 2008 YVA-selostuksessa esitetyllä tavalla huomioiden tämän hetkiset arviot sähkömarkkinoiden, polttoainemarkkinoiden, päästökaupan ja huoltovarmuuden tulevasta tilasta tilanteessa, jossa uusi ydinvoimalaitos on käytössä. Uusi ydinvoimalaitos osaltaan edistää Suomen sähköomavaraisuutta. Fennovoiman ydinvoimalaitos parantaa sähkön tuotannon huoltovarmuutta vähentämällä Suomen riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja tuontisähköstä sekä ylläpitämällä kotimaista sähköntuotantokapasiteettia. Fennovoiman ydinvoimalaitoksen sijoittuminen uudelle paikkakunnalle parantaa huoltovarmuutta myös sähkönsiirron kannalta mahdollisissa vikatilanteissa. COPYRIGHT PÖYRY
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TULOKSIA: NOLLAVAIHTOEHTO Mikäli hanke ei toteudu, jäävät hankkeen aiheuttamat haitalliset ja myönteiset vaikutukset toteutumatta. Hanhikiven niemen alue säilyy nykyisen kaltaisena Positiiviset taloudelliset vaikutukset (muun muassa työllisyyden parantuminen ja verotulot) jäävät toteutumatta. Korvaavasta sähköntuotannosta syntyy erilaisia ympäristövaikutuksia, kuten päästöjä ilmaan. COPYRIGHT PÖYRY
VERTAILU 1 200 MW JA 1 800 MW LAITOKSEN Uuden jäähdytysvesimallinnuksen mukaan jäähdytysvesien merivettä lämmittävä vaikutus ulottuu jonkin verran pienemmälle alueelle. Tämä johtuu pienemmästä jäähdytysvesitarpeesta. Vaikutukset vesistöön ja kalatalouteen sekä kasvillisuuteen, eläimiin ja suojelukohteisiin ovat hiukan vähäisempiä. AES-2006 ydinvoimalaitostyypin alustavien laitostietojen mukaan radioaktiivisten aineiden päästömäärät ilmaan ovat vuoden 2008 YVAssa esitetyn 1 800 megawatin laitoksen arvioituja päästöjä suuremmat. Fennovoiman tavoitteena on suunnitella laitos siten, että kaikki päästöt ovat alustavia laitostietoja alemmat ja korkeintaan vuoden 2008 YVAn ja Suomessa tällä hetkellä käynnissä olevien ydinvoimalaitosten tasolla. Laitoksen käytön aikaisen melun leviäminen poikkeaa hieman aiemmasta melumallinnuksesta laitoksen muuttuneesta layoutista johtuen. Melulähteet ja niiden suuruus ovat samankaltaiset ja liikennemäärät yhtä suuret molemmissa laitoskokoluokissa. Voimalaitosjätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen määrä on pienempi, jolloin vaikutukset jäävät vähäisemmiksi. COPYRIGHT PÖYRY
YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tehtyjen selvitysten perusteella tässä YVAssa arvioitu 1 200 MW ydinvoimalaitos on ympäristövaikutusten kannalta toteuttamiskelpoinen Aiheutuvia ympäristövaikutuksia voidaan lieventää hyväksyttävälle tasolle Arvioidun 1 200 MW laitoksen erot aiemmin arvioituun 1 800 MW laitokseen johtuvat pääosin teknisen suunnittelun päivityksistä, uusista ympäristön nykytilatiedoista ja tiukennetuista turvallisuusvaatimuksista. Kokoluokalla tai laitostyypillä ei merkittäviä vaikutuksia laitoksesta aiheutuviin ympäristövaikutuksiin 1 200 MW laitoksen vaikutukset pääosin samankaltaisia kuin 1 800 MW laitoksen arvioidut vaikutukset Nollavaihtoehdossa, jossa hanketta ei toteuteta, haitalliset ja myönteiset vaikutukset jäävät toteutumatta. COPYRIGHT PÖYRY
KIITOS! Minna Jokinen Pöyry Finland Oy minna.jokinen@poyry.com 040 5702117 COPYRIGHT PÖYRY 13
Radioaktiiviset päästöt Normaalikäyttö ja onnettomuustilanne Janne Liuko 18.3.2014
Arvioidut radioaktiiviset päästöt normaalin käytön aikana Radioaktiivisia kaasuja ja nesteitä syntyy reaktorissa ja sen yhteydessä Kaasut ja nesteet mitataan, puhdistetaan ja osa vähäaktiivisista vapautetaan hallitusti ilmaan ja mereen Käyttötapa vaikuttaa enemmän päästöihin kuin laitostyyppi Väeston altistuineimman yksilön annos määrittelee päästöjen raja-arvot 15 18.3.2014 Janne Liuko
Suomalaisen keskimääräinen säteilyannos vuodessa = 3,7 msv 0,1 msv viranomaisraja Lainsäädännön mukaan ydinvoimalaitos saa enimmillään aiheuttaa 0,1 msv annoksen Nykyisten laitosten aiheuttamat säteilyannokset ovat olleet alle sadasosan tästä rajasta Tällä säteilyannoksella ei ole terveys- tai ympäristövaikutuksia 16 18.3.2014 Janne Liuko
Arvioidut radioaktiiviset päästöt (GBq/v) Päästöt mereen Radioaktiivinen aine Arvio AES-2006 Loviisa 1 & 2 toteutunut Tritium 9 100 17 000 Muut beta & gamma 0,065 0,56 Päästöt ilmaan Radioaktiivinen aine Arvio AES-2006 Loviisa 1 & 2 toteutunut Jodi 131 0,49 0,015 Jalokaasut 46 000 6 200 Tritium 3 900 280 Hiili-14 300 300 Aerosolit 0,051 0,1 Päästöt alittavat nykyisten laitosten päästöraja-arvot Tavoitteena on, että laitoksen päästöt ovat korkeintaan Suomessa tällä hetkellä käynnissä olevien ydinvoimalaitosten tasolla 17 18.3.2014 Janne Liuko
Onnettomuusanalyysi Oletukset: 100 TBq Cesium-137 Päästö alkaa 6 tuntia onnettomuudesta Päästön kesto 72 tuntia Päästökorkeus 100 metriä Ei suojelutoimenpiteitä Analyysi: Leviäminen Laskeuma Kertyminen ravintoon Säteilyannokset altistuneimmalle yksilölle 18 18.3.2014 Janne Liuko
600 Analysoidun onnettomuustilanteen seuraukset Säteilyannokset 2 pv (msv) Havaitse misraja Maksimaalinen lisäannos onnettomuustilanteen seurauksena kahden päivän kuluessa 500 500 400 300 200 100 0 23 4,3 2,7 1,9 1,1 0,8 0,4 19 18.3.2014 Janne Liuko
600 Analysoidun onnettomuustilanteen seuraukset Säteilyannokset 7 pv (msv) Maksimaalinen lisäannos onnettomuustilanteen seurauksena seitsemän päivän kuluessa 500 400 300 200 100 0 29 5,6 3,6 2,4 1,5 1,1 0,5 1 km 5 km 7 km 10 km 15 km 20 km 50 km 20 18.3.2014 Janne Liuko
Suojelutoimenpiteiden tarve analyysin perusteella Evakuointi 2 km Sisälle suojautuminen 3 km Joditabletti 5 km 21 18.3.2014 Janne Liuko
1700 1600 1500 1400 1300 1200 1100 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Analysoidun onnettomuustilanteen seuraukset Elinikäiset säteilyannokset (msv) Perustilanne 1600 296 Maksimaalinen elinikäinen lisäannos onnettomuustilanteen seurauksena 149 106 71 48 36 15 radonalue keskiarvio 5 km 7 km 10 km 15 km 20 km 50 km 22 18.3.2014 Janne Liuko
Analysoidun onnettomuustilanteen seuraukset Radioaktiiviset aineet elintarvikkeissa (kbq/kg) Oletuksena, että mitään suojaustoimenpiteitä ei tehdä! Cesium 134 ja Cesium 137 yhteensä 10 km 50 km 150 km Raja-arvo Poronliha 3,9 0,6 Sisävesikalat 14 3,1 1,2 0,6 Sienet 1,7 0,6 0,2 0,6 Maito 0,7 0,1 0,04 1,0 Jodi 131 10 km 50 km 150 km Raja-arvo Maito 1,1 0,2 0,06 0,5 Sisävesikalat 3,0 0,6 0,2 2,0 23 18.3.2014 Janne Liuko
Toimenpiteet onnettomuuden jälkeen Käyttörajoituksia sisävesikaloille tietyissä järvissä ja joissa Sienille käyttörajoituksia Karjan siirtäminen sisätiloihin ja ruokinta puhtaalla rehulla Porojen siirto tilapäisesti pois saastuneilta alueilta tai ruokinta puhtaalla rehulla Ydinvastuulaki (848/1972) velvoittaa luvanhaltijaa korvaamaan ydinonnettomuudesta aiheutuneet vahingot 24 18.3.2014 Janne Liuko
25 18.3.2014 Janne Liuko
Ydinvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointi Vesistövaikutukset Luonnon ympäristöön kohdistuvat vaikutukset Yleisötilaisuus 18.3.2014, Pyhäjoki Ympäristösi parhaat tekijät
VESISTÖVAIKUTUKSET 27
28 Lähtöaineistot ja menetelmät Jäähdytysveden vaikutukset 3D-virtausmallinnus (Suomen YVA Oy 2013) Jatkuvatoimisten mittausten aineistot Ilmatieteenlaitoksen aineistot Vesistöjen virtaamatiedot ja syvyystiedot Hankkeen vesistökuormitustiedot Rakentamisen vaikutukset Vesilupa-aineistot ja niiden yhteydessä tehdyt selvitykset/arvioinnit Satama, väylä, ottorakenteet, purkurakenteet ja meriläjitysalue Muut vesistövaikutukset Prosessi- ja pesuvedet Sosiaalijätevedet Arvioinnin on laatinut vesistöasiantuntija, arvioinnissa hyödynnetty aikaisempaa YVAmenettelyn arviointia
Vesistövaikutusalueet -Rakentamisvaihe 29
30 Rakentamisen aikaiset vaikutukset Syntyvät vesistörakenteiden rakentamisesta Pysyviä vaikutuksia ranta- ja vesialueilla, joihin rakentaminen kohdistuu Karisiian ja silakan kutualueiden häviäminen Pohjakasvillisuuden ja pohjaeläimistön muuttuminen/häviäminen Tilapäisiä vaikutuksia vesistötöistä, kesto rakentamisaika Kohdistuvat ensisijaisesti suoraan tai välillisesti kalastoon ja kalastukseen Rakentamistöiden aiheuttama samentuma väliaikaista, ei vaikuta vesistön ekologiseen tilaan Maksimissaan samentumaa voi esiintyä 2 km etäisyydellä Kalastoon väliaikaisia vaikutuksia aina 5 km Kalatalous Melu karkottaa kalastoa työkohteiden läheisyydessä Karisiian ja silakan kutualueet menetetään ruopattavilla alueilla
Syvyys merenpinnasta (m) Muutos meriveden lämpötilassa 31 > 5 m 4-5 m 3-4 m 2-3 m 1 C 2 C 3 C 4 C 5 C 7 C 9 C 1-2 m 0-1 m 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 Pinta-ala, neliökilometriä
Mittauspiste Keskimääräinen lämpötilanousu mittauspisteillä 32 K2 14,2 1,8 PP4 13,8 0,7 O3 13,6 0,5 O1 13,7 0,5 Nykytila PP6 13,7 0,3 Toteutusvaihtoehto 10 11 12 13 14 15 16 Lämpötila, C
33 Vaikutukset jäätilanteeseen Jää ohenee pohjois- ja itäpuolella Avoimen alueen/heikon alueen laajuus riippuvainen talven olosuhteista Tammikuussa vaihtelu suurinta, pienenee maaliskuuta kohti Jäätilanne 01.03.2011 Jäätilanne 01.03.2013 0 10 20 30 40 cm
34 Käytön aikaiset vaikutukset Vedenlaatu Alueella happitilanne hyvä eikä happikadolle alttiita syvänteitä Orgaanisen aineen kuormitus vaikutusalueella vähäinen => Ei vaikutuksia merialueen happitilanteeseen eikä merkittäviä vaikutuksia veden laatuun Vesikasvillisuus, plankton ja pohjaeläimet Vesikasvillisuuden ja kasviplanktonin tuotanto kasvaa purkualueella, rihmalevät ja tietyt putkilokasvit runsastuvat Rantavyöhykkeen kasvillisuuteen voi aiheutua muutoksia jääeroosion heikentyessä Kokonaistuotanto kasvaa alueella, jossa lämpeneminen on keskimäärin asteen tai enemmän Näkinpartaisniittyihin kohdistuu todennäköisesti haitallisia vaikutuksia purkualueen lähiympäristössä Pohjaeläimiin kohdistuu vähäisiä paikallisia vaikutuksia Kalatalous Lämpötilan nousu suosii kevätkutuisia kalalajeja Karisiian ja silakan kutualueisiin haitallisia vaikutuksia purkualueen lähellä Pyydysten limoittuminen lisääntyy Pyynti vaikeutuu Hanhikiven niemen pohjoispuolisella pyyntialueella
LUONTOVAIKUTUKSET 35
36 Lähtöaineistot ja menetelmät Kasvillisuus- ja luontotyypit Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys 2008-2009 Keltakurjenmiekka- ja ruijanesikkokartoitukset 2012/2013 Linnusto Pesimälinnustoselvitys 2008, 2009 ja 2013 Linnustohavaintokooste vuosilta 1996-2009 Muutonseuranta 2009 (kevät ja syksy) Muu eläimistö Lepakkoselvitys 2012 Viitasammakkoselvitys 2010 ja 2011 Muu aineisto Natura-arvio, vuoden 2009 YVA-selostus
37
38 Vaikutukset Suorat vaikutukset kohdentuvat rakennettaville alueille > ympäristö muuttuu Luontotyyppien esiintymisalueet pienenevät Pesimälinnustolle sopivat ympäristöt vähenevät metsäalueella/muuttuvat osalle lajistosta sopimattomiksi Voimakkain vaikutus on metsälajistoon kuuluviin metsäkanoihin ja petolintuihin Rantaluonto muuttuu vesistörakenteiden alueella Vesistörakenteiden alueet muuttuvat ranta- ja vesilinnustolle sopimattomiksi Yksi viitasammakon ja yksi keltakurjenmiekan esiintymispaikka häviää Välillisiä vaikutuksia syntyy melun ja häiriön kautta Kohdentuvat linnustoon paikallisena haittana Melualue rajoittuu voimalaitoksen ympäristöön Ilmanpäästöt vähäisiä eikä niillä ole oleellisia vaikutuksia luonnonympäristöön Jäähdytysvesi Lämmittää merivettä, joka voi vaikuttaa välillisesti rantaympäristöihin Vaikuttaa jääpeitteeseen, jonka muutokset voivat heijastua rantaympäristöihin
39 Vaikutukset Natura-verkostoon YVAssa tarkasteltavassa vaihtoehdossa ei merkittäviä maankäytöllisiä eroja aikaisemmin tarkasteltuun vaihtoehtoon Satama-alue siirtynyt hieman pohjoisemmaksi Muutokset eivät vaikuta vuoden 2009 arvioinnista poikkeavalla tavalla YVAssa tarkasteltavassa vaihtoehdossa merivettä lämmittävä vaikutus ulottuu aikaisemmin tarkasteltua vaihtoehtoa pienemmälle alueelle > 2 asteen nousu rajoittuu noin 2-3 km etäisyydelle, kulkeutumissuunta on poispäin Naturaalueesta Jäähdytysveden lämmittävä vaikutus voi ulottua Natura-alueelle ainoastaan epätyypillisissä ja harvinaisissa tuuliolosuhteissa lyhytaikaisesti Jäätilanteeseen Natura-alueella ei aiheudu vaikutuksia vaikutukset ulottuvat aiemmin tarkasteltua vaihtoehtoa jonkin verran pienemmälle alueelle, muut vaikutukset säilyvät ennallaan => Vaikutukset ja niiden merkittävyys eivät eroa aiemmin tehdystä arviosta ja vaikutukset ovat pienemmät jäähdytysveden osalta => Natura-arvion johtopäätös pätee tarkasteltuun vaihtoehtoon eikä hankkeesta ole tarvetta laatia uutta Natura-arviointia
SOSIAALISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI YLEISÖTILAISUUS 18.3.2014 Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen esittely Kalle Reinikainen, Pöyry Finland Oy
VAIKUTUKSET IHMISIIN JA YHTEISKUNTAAN Arviointimenetelmät Nykytilatiedot sekä muissa arviointiosioissa tuotetut tiedot arvioinnin pohjana Asukaskysely Pienryhmähaastattelut Laskelmien päivitykset ja analysoinnit Huomioitu sekä rakentamisen että käytön aikaiset vaikutukset Asiantuntijatyöryhmän arvio vaikutuksista ihmisten elinoloihin, viihtyvyyteen ja terveyteen taloudelliseen hyvinvointiin liittyvät vaikutukset (työllisyys ym.) vaikutukset alueiden käyttöön lähialueen identiteetin ja luonteen muuttuminen vaikutukset turvallisuuden tunteeseen ja muut psykososiaaliset vaikutukset Ihmisten terveyteen kohdistuvat vaikutukset COPYRIGHT PÖYRY
ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET Rakentamisen aikaiset vaikutukset FinNuclear ry:n arvion mukaan Fennovoiman ydinvoimalaitoshanke tarjoaa merkittävän liiketoimintapotentiaalin suomalaisille yrityksille. Rosatomin mukaan reaktorin ulkopuoliset hankinnat muodostavat noin 80 prosenttia koko hankinnan arvosta. Hankkeen rakentamisvaiheen välitön työllisyysvaikutus Suomessa (kotimaisuusasteella 45 %) on arvioitu olevan n. 13 800 20 700 henkilötyövuotta. Välillisesti hanke työllistäisi n. 10 240 15 360 henkilötyövuotta. Rakennusvaiheen kumulatiiviseksi tuloverokertymäksi talousalueella on arvioitu olevan noin 17 27 miljoonaa euroa kotimaisuusasteesta riippuen. Käytön aikaiset vaikutukset Käytön aikaisten Suomeen kohdistuvien välittömien työllisyysvaikutusten arvioidaan olevan vuosittain noin 400 500 henkilötyövuotta. Näistä noin 100 henkilötyövuotta liittyy ydinvoimalaitoksen ulkopuolisiin palveluihin. Käyttövaiheen kiinteistöverotulo sijaintipaikkakunnalle olisi noin 4,2 miljoonaa euroa vuodessa ja kunnallisverotulot talousalueelle noin 1,9 2,4 miljoonaa euroa. Väestöpohja ja asuntokanta kasvavat Yksityisten ja julkisten palveluiden kysyntä kasvaa COPYRIGHT PÖYRY
ASUKASKYSELY (1/3) Asukaskysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 postikyselynä Otanta Otannassa oli mukana suunnitellun sijaintialueen 5 km vyöhyke, josta otantaan poimittiin kaikki vakituiset ja lomaasukkaat. Vyöhyke sijaitsee Raahen kaupungin ja Pyhäjoen kunnan alueilla. Lisäksi otantaan sisältyi 5-20 kilometrin vyöhyke, josta poimittiin satunnaisotantana 10 prosenttia kotitalouksista. Kyselylomakkeita lähetettiin yhteensä 693 kotitalouteen 5 km vyöhyke: 142 kpl 20 km vyöhyke: 551 kpl Kyselyn toteuttamisessa käytettiin Väestörekisterikeskuksen osoitetietoja Kyselyllä ei voitu tavoittaa niitä henkilöitä, joilla on voimassa suoramarkkinointi- tai osoitetietojen luovutuskielto Kyselylomakkeen kysymykset pyrittiin säilyttämään mahdollisimman samansisältöisenä kuin vuonna 2008, jotta kyselyn tuloksia voitaisiin verrata aiemman kyselyn tuloksiin. Kyselylomake sisälsi yhteensä 21 kysymystä. Vastausaktiivisuus oli noin 25 prosenttia (vuonna 2008 vastausaktiivisuus oli 53 prosenttia). COPYRIGHT PÖYRY
ASUKASKYSELY (2/3) HANKKEEN MERKITTÄVIMPIÄ VAIKUTUKSIA Vaikutukset työllisyyteen 58 111 Vaikutukset liikenteeseen 23 116 Vaikutukset vesistöön ja vedenlaatuun 38 86 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen 45 69 Vaikutukset luontoon ja eläimistöön 34 56 Vaikutukset turvallisuuden tunteeseen 23 59 Vaikutukset kalastukseen ja kalatalouteen Radioaktiivisten päästöjen vaikutukset 23 55 73 RAKENTAMISVAIHE KÄYTTÖVAIHE Meluvaikutukset 6 64 Vaikutukset ihmisten terveyteen 9 59 Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon 18 25 Muu, mikä? 4 7 0 20 40 60 80 100 120 140 Kpl Tulokset noudattavat pääosin vuoden 2008 tehdyn asukaskyselyn tuloksia. COPYRIGHT PÖYRY
ASUKASKYSELY (3/3) Kannatan Fennovoiman ydinvoimalaitoshanketta 53 39 8 Mielestäni ydinvoimalaitoksen rakentamisesta on hyötyä asuinseudulleni 60 31 8 Uskon, että ydinvoimalaitos rakennetaan turvalliseksi 58 28 14 Pystyn vaikuttamaan siihen, mitä Fennovoiman ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutuksia selvitetään 12 46 42 Uskon, että Fennovoiman ydinvoimalaitoshankkeen mahdolliset ympäristövaikutukset selvitetään perusteellisesti 56 29 15 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %100 % Samaa mieltä Eri mieltä En osaa sanoa COPYRIGHT PÖYRY
PIENRYHMÄHAASTATTELUT (1/4) Pienryhmähaastattelut järjestettiin 21. 22.11.2013 Pyhäjoella. Asukasryhmät koottiin siten, että Pöyryn edustajat ottivat yhteyttä Pro Hanhikivi yhdistykseen ja Parhalahden kyläyhdistykseen, jotka sitten kutsuivat tilaisuuksiin edustajansa. Lisäksi Pöyry kutsui mukaan Pyhäjoen kunnan viranhaltijoita Tilaisuuksia toteutettiin yhteensä kolme Parhalahden kyläyhdistys Pro Hanhikivi ry Pyhäjoen kunnan ja kuntayhtymän viranhaltijat Tilaisuuksien tavoitteena oli keskustella Fennovoiman ydinvoimahankkeesta ja sen aiheuttamista myönteisistä ja kielteisistä sosiaalisista vaikutuksista erityisesti edellisen YVA:n laatimisen jälkeen. Ryhmähaastattelussa osallistujat toivat esiin omia mielipiteitään ja näkemyksiään, sekä niitä muiden esittämiä mielipiteitä, joita he pitivät tärkeänä. Yhdessä keskustelemalla pyrittiin selvittämään, mistä mahdolliset ristiriidat johtuvat ja miten ne ovat saaneet alkunsa. Tilaisuuksien keskustelun vetäjinä toimivat kaksi YVA-konsulttina toimivan Pöyryn edustajaa. Keskustelut olivat pituudeltaan n. 1,5 2 tuntia Haastattelujen aluksi käytiin yhdessä läpi ennakkoon laaditut kysymykset keskustelun jäsentämiseksi COPYRIGHT PÖYRY
PIENRYHMÄHAASTATTELUT (2/4) Parhalahden kyläyhdistyksen pienryhmähaastattelu Yleinen mielikuva Fennovoimasta yhtiönä ja sen tähänastisesta toiminnasta on varsin myönteinen Ryhmän jäsenet suhtautuivat venäläisen toimijan mukaantuloon vielä odottavasti ja hankkeen todettiin olevan Rosatomille näytön paikka Ryhmän mukaan asenteet Parhalahden kyläläisten välillä ovat hankkeen vuoksi osin kärjistyneet Suurimpina menettäjinä hankkeen myötä pidettiin mökkiläisiä sekä metsästäjiä ja kalastajia Erityisesti maa-alueiden menettämiseen liittyvät tunnearvot nousivat ryhmähaastattelussa käydyissä keskusteluissa esiin Vaikeus luopua on kaiken takana. Ennen hanketta korkeintaan 5 % pyhäjokisista oli edes käynyt Hanhikivellä. Nyt väitetään, että luontoarvot ovat suuremmat kuin kaikki hankkeen tuomat hyödyt. Tunnearvot ovat selvästi todellisempia, mutta ne ovat jääneet taka-alalle ja puhutaan vaan luontoarvoista. Tieto ja muut vasta-argumentit eivät kuitenkaan vaikuta mitään, kenenkään mielipide ei muutu. Raahe hyötyy kovasti ja syntyy Rauma-ilmiö, alueelle tulee uusia ihmisiä ja elämää. Suurempi kaupunki, jossa hyvät palvelut, saa suurimman hyödyn. Hyöty jakautuu laajemmalle kuin vain Pyhäjoelle. COPYRIGHT PÖYRY
PIENRYHMÄHAASTATTELUT (3/4) Pro Hanhikivi ry:n ryhmähaastattelu Fennovoiman tiedotus on koettu pääosin mainoskampanjaksi, jossa mahdollisista epäkohdista on puhuttu liian vähän. Ryhmän mukaan Fennovoima ei ole kuitenkaan estänyt ihmisten tiedonsaantia tai sitä, että asioista puhutaan. Vuoteen 2010 saakka yhdistyksen jäsenillä oli toive yhteisymmärryksestä kunnan kanssa, mutta sitä ei koskaan syntynyt ja nyt kaikki yhdistyksen toiminta on etääntynyt kunnan toiminnasta. Ryhmän näkemyksen mukaan kunnalla on selvä vauhtisokeus. Hanketta on edistetty keinolla millä hyvänsä ja siten, että kaikki esteet, kuten vastustajien toiminta, poistetaan. Yhdistyksen jäsenet kokevat tulevaisuuden Pyhäjoella vaikeana. Kaikki ovat väsyneitä koko hankkeeseen. Ihmiset eivät esimerkiksi vastaa asukaskyselyyn. Tunnetaan, ettei voida vaikuttaa asiaan. Kunnalta on tullut asiatonta käytöstä, pelottelua ja kiristystä. Hyvä että elinkeinoja kehitetään, mutta ei niin että asukkaat unohdetaan. Jos hanke tulee, lähdetään pois, koska alue menetetään, voimala on lähellä omaa asuntoa ja asuinalueesta tulee rauhaton. Voimalan toiminnan aikana ei ole takeita että luvatuissa päästörajoissa pysytään. Kuntaan ei voi luottaa. Alue muuttuu teolliseksi, eikä ole enää maaseutupaikka vaan parakkikylä. Kaikki osat elämästä ovat rikki ja nurin. Pelurit voittavat, ne jotka osaavat ottaa hyödyn. COPYRIGHT PÖYRY
PIENRYHMÄHAASTATTELUT (4/4) Pyhäjoen kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen, sivistyspalvelujen ja seurakunnan edustajien pienryhmähaastattelu Yleinen mielikuva yhtiöstä on kunnassa varsin hyvä Haastattelussa tuli esiin varsin maltillinen kuva mahdollisista ristiriidoista tai vastakkainasettelusta kunnan asukkaiden kesken. Ryhmäläisten työssään kokeman mukaan suhtautuminen hankkeeseen on melko neutraalia ja ristiriitoja on ilmennyt melko pienen asukasjoukon keskuudessa. Yksittäisissä tapauksissa on tullut esiin ydinvoimalaitoshankkeesta johtuvia pelkoja ja ahdistusta. Hanhikivi on joillekin asukkaille lapsuuden maisema ja tärkeä henkireikä vapaa-ajalle. Tämän menetys tuo ahdistusta. Parhalahdella ei juurikaan ole käyty muuta kuin uimassa joskus. Se ei ole niinkään kyläläisiltä pois. Hanhikivi oli paikkana unohtunut. Maanomistajien kiistat eivät ole tunnettuja kaikille Parhalahden kylällä. Kylältä ei olla tultu hakemaan apua ulkopuolelta. Myöskään koululaisten kohdalla tämä hanke tai siihen liittyvät ristiriidat eivät ole noussut esiin. Ei puhuta ulkopuolisista pahaa. Yksittäisten ihmisten riitoja. Fennovoiman tulisi jalkautua Helsingistä Pyhäjoelle ja osoittaa, sitoutumista alueelle, ei vain siitä hyötymistä. Pelkkä toimisto ei riitä. Yhteiskuntavastuuta. Jos hanke ei toteudu, on myös se tilanne paha asia vastustajille, he saavat syyt niskoilleen. COPYRIGHT PÖYRY
VAIKUTUKSET IHMISIIN JA YHTEISKUNTAAN: YHTEENVETO Aluetaloudelliset vaikutukset ulottuvat talousalueen kuntien väestörakenteeseen, kuntatalouteen, muuttoliikkeeseen sekä esimerkiksi asuntomarkkinoihin Rakentamisen aikaiset vaikutukset Lähinnä viihtyvyyteen ja terveyteen kohdistuvia vaikutuksia, kuten melua, pölyä ja liikennettä. Lisäksi merkittävä työllisyysvaikutus Käytön aikaiset vaikutukset Hanke muuttaa alueen asukkaiden, loma-asukkaiden ja virkistyskäyttäjien elinympäristöä maiseman muuttumisen ja maankäyttörajoitusten myötä. Hankkeen merkittävimmät vaikutukset virkistyskäyttöön liittyvät kalastukseen ja metsästykseen. Lähialueen asukkaille ei aiheudu merkittäviä terveysvaikutuksia ydinvoimalaitoksen normaalitoiminnasta Melun ohjearvot eivät ylity asuin- ja lomarakennusten läheisyydessä Voimalaitoksen aiheuttama säteilyannos jää alle sadasosaan ydinvoimalaitoksen toiminnalle asetettavasta vuotuisesta 0,1 msv säteilyannosrajasta ja alle tuhannesosaan suomalaisen saamasta keskimääräisestä säteilyannoksesta (n. 3,7 msv). Ydinvoimalaitoksen synnyttämä uhka ja hankkeeseen liitettävät pelot voivat aiheuttaa stressiä, mikä voi pitkään jatkuessaan aiheuttaa terveysvaikutuksia. COPYRIGHT PÖYRY