SISÄLLYSLUETTELO MV, 2.12.2013 10:30, Pöytäkirja

i SISÄLLYSLUETTELO MV, 2.12.2013 10:30, Pöytäkirja -1 Pöytäkirjan kansilehti (läsnäolijat)... 1 38 Kokouksen avaaminen... 3 39 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen... 4 Pykälän liite: Maakuntavaltuusto 2013-2016, jäsenluettelo kunnittain... 5 Pykälän liite: Läsnä20121202... 8 Pykälän liite: Läsnä220121202... 11 40 Kokousasiain esittelyjärjestyksen hyväksyminen... 14 41 Pöytäkirjantarkastajien valitseminen... 15 42 Ääntenlaskijain valitseminen... 16 43 Ajankohtainen katsaus maakuntavaltuustolle... 17 44 Kaarinan kaupungin päätös maakuntavaltuuston varajäsenen valinnasta... 18 45 Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2014-2016... 19 Pykälän liite: TA2014Valtuusto... 21 Pykälän liite: Kuntien esitykset... 53 46 Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavan valmistelutilanne... 56 47 Maakuntastrategian valmistelutilanne... 58 Pykälän liite: Maakunnan tila syksy 2013... 59 48 Saaristo- ja maaseutuasiamiehen toimen täyttämismenettelyt... 87 49 Keskustan valtuustoryhmän ponsi sosiaali- ja terveyspalveluista... 89 50 Luettelo toimivallan siirtämispäätöksistä... 94 Pykälän liite: Siirtämispäätökset 2012... 95 51 Valtuustoryhmän tai valtuutetun aloitteet 2013... 96 Pykälän liite: Liikkumattomuuden uhkatekijät aloite, ruotsi... 98 Pykälän liite: Maakuntaohjelman muutos pakolaiskysymyksissä aloite, ruotsi... 99 52 Valtuustoryhmän tai valtuutetun aloitteet... 101 Pykälän liite: Liikkumattomuuden uhkatekijöiden jne. aloite mv20131202... 102 Pykälän liite: Maakuntaohjelman muutos pakolaiskysymyksissä aloite mv20131202... 104 53 Valtuutetun kyselyt... 106 54 Kutsussa mainitsematon tai valmistelematon asia... 107 55 Daniel Valtakarin ero Varsinais-Suomen liiton tarkastuslautakunnan jäsenyydestä... 108 56 Aki Lehtosen ero Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen jäsenyydestä... 109 57 Muutoksenhakuohjeet ja kokouksen päättäminen... 110 9998 Oikaisuvaatimussivu... 111

-1, MV 2.12.2013 10:30 Sivu 2

-1, MV 2.12.2013 10:30 Sivu 3 %%%003 Pöytäkirja %%%005/2013 KOKOUSAIKA %%%003 klo 10.55 15.00 KOKOUSPAIKKA %%%006 PYKÄLÄT 38-57 Sivut 43 - SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET MUUT SAAPUVILLA OLLEET LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA Saapuvilla 90 jäsentä, liite 1 39 Saapuvilla 20 henkilöä, liite 1 39 39 41 ALLEKIRJOITUKSET Pekka Myllymäki puheenjohtaja Markku Roto sihteeri PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. 9.12.2013 Maakuntavirasto Petteri Paananen Aimo Massinen PÖYTÄKIRJA ON OLLUT YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Todistaa 16.12.2013 klo 9.00 15.00 Maakuntavirasto Hallintojohtaja

38, MV 2.12.2013 10:30 Sivu 4 KOKOUKSEN AVAAMINEN Asia Ehdotus Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Pekka Myllymäki avaa kokouksen. Puheenjohtaja Pekka Myllymäki avaa kokouksen. Päätös Puheenjohtaja Pekka Myllymäki avasi kokouksen klo 10.55.

39, MV 2.12.2013 10:30 Sivu 5 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Asia Maakuntavaltuuston työjärjestyksen 7 :n mukaan kutsu maakuntavaltuuston kokoukseen on vähintään neljätoista (14) päivää ennen kokousta lähetettävä erikseen kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Samassa ajassa on kokouksesta annettava yleisesti tieto kuntayhtymän ilmoitustaululla. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kokouskutsu esityslistoineen on lähetetty 18.11.2013 postilähetyksenä maakuntavaltuuston jäsenille sekä lisäksi kokouskutsu esityslistoineen on lähetetty maakuntahallituksen jäsenille ja asetettu nähtäväksi Varsinais-Suomen liiton ilmoitustaululle. Maakuntavaltuuston kokouksen ajasta ja paikasta sekä pöytäkirjan pitämisestä yleisesti nähtävillä on julkaistu ilmoitus 16.11.2013 tai heti sen jälkeen seuraavissa sanomalehdissä: Turun Sanomat ja Åbo Underrättelser. Maakuntavaltuuston työjärjestyksen 13 :n mukaan läsnäoleviksi katsotaan valtuutetut ja valtuutettujen henkilökohtaiset varajäsenet, jotka ovat ilmoittautuneet ennen kokouksen avaamista tai sen kestäessä saapuneensa kokoukseen eivätkä ole ilmoittaneet siitä poistuvansa tai joita muuten ei ole todettu poissaoleviksi. Maakuntavaltuuston kokouksen avauksen jälkeen puheenjohtaja toteaa läsnä olevien valtuutettujen sekä esteen ilmoittaneiden valtuutettujen sijaan kutsuttujen henkilökohtaisten varajäsenten lukumärän sekä onko maakuntavaltuusto laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen. Maakuntavaltuuston kokonaisjäsenmäärä on 102 jäsentä. Maakuntavaltuusto on päätösvaltainen kun vähintään 2/3 valtuutetuista eli 68 jäsentä on läsnä. Ehdotus Päätös Puheenjohtaja toteaa esteen ilmoittaneet valtuutetut ja läsnä olevat valtuutettujen henkilökohtaiset varajäsenet sekä toteaa onko maakuntavaltuusto laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen. Puheenjohtaja totesi läsnäolevat valtuutetut liitteen 1 39 mukaisesti. Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja koska läsnä oli 90 valtuutettua myös päätösvaltaiseksi.

39, MV 2.12.2013 10:30 / Pykälän liite: Maakuntavaltuusto 2013-2016, jäsenluettelo kunnittain Sivu 5 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Maakuntavaltuusto 2.12.2013 Jäsenluettelo 1 Kunta Varsinainen jäsen Puolue Varajäsen Puolue Aura Valkama Marko PS Haapanen Ari-Pekka PS Kaarina Toivonen Toni KD Seivästö Ismo KD Merivuori Tuulia KOK Vauranoja Sanna KOK Hukkanen Sari SDP Gustafsson Irja SDP Suutari Anneli VIHR Eriksson Terttu VIHR Rautanen Hannu VIHR Kurkilahti Tomi VIHR Leppänen Tommi PS Veikko Eskelinen PS Kallio Pentti VAS Savo Seija VAS Kemiönsaari Leppänen Jorma SDP Vilander Bo SDP Wretdal Inger RKP Jansson Johanna RKP Koski Tl Jalli Marja KESK Niemelä-Laaksonen Anne KESK Kustavi Koskinen Sirpa SDP Leino Hannu SDP Laitila Haijanen Pauliina KOK Mäkelä Soile KOK Kuusisto Pekka KESK Laurila Juha KESK Lieto Aalto Juha KOK Ala-Nissilä Simo KOK Kuokkanen Jukka-Pekka KD Loponen Auli KD Katajamäki Mira PS Lankila Raimo PS Katajainen Timo VAS Heikkilä Juha VAS Loimaa Kaasalainen Pekka KOK Kallio Erkki KOK Pietilä Sirpa KOK Laitila Marja-Liisa KOK Ala-Nissilä Olavi KESK Rautavuori Paavo KESK Gustafsson Hannu VAS Tyyskänen-Mäkilä Eveliina VAS Marttila Heikkilä Lauri PS Ojaniemi Yrjö PS Masku Ylhäinen Taito PS Tikakoski Seppo PS Rautalin Outi KESK Eloranta Merja KESK Mynämäki Vanhanen Juha KOK Setälä Marko KOK Myllymäki Pekka KESK Lehto Ari-Pekka KESK Naantali Saksi Anita KOK Gustafsson Hanna KOK Aho Kimmo SDP Hagsberg Sirpa SDP Junnila Vilhelm PS Haanpää Leena VIHR Saarinen Juhani KESK Santalahti Samuli KESK Nousiainen Kolhi Susanna KOK Paananen Petteri KOK Oripää Kössi Päivi KOK Ojanperä Taru KOK Paimio Turpeinen Heikki KOK Valkonen Ville KOK Mäentaka Asko SDP Lahti Tapani SDP Lehikoinen Jouni KESK Nurmi Satu KESK Parainen Friis Christer RKP Karlgren Fabian RKP Karlsson Kaj-Johan RKP Ekström Kurt RKP Orell Markku KOK Abrahamsson Petri KOK Lindell Maria SDP Henriksson Carita SDP Pyhäranta Junkola Iivo KOK Vainio Heikki KOK Pöytyä Keloniemi-Hurttila Elina KESK Lindgren Hilkka KESK Flemmich Mirjami VAS Viiri Reijo VAS Raisio Vuorinen Elisa KOK Allén Pipsa KOK Sulonen Raimo SDP Parantainen Vesa SDP Lehto-Laurila Hannele SDP Ek Sirpa SDP Haavisto Erkki KESK Myllymäki Kalle KESK Nurmi Eija VAS Lehtonen Aarre VAS

39, MV 2.12.2013 10:30 / Pykälän liite: Maakuntavaltuusto 2013-2016, jäsenluettelo kunnittain Sivu 6 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Maakuntavaltuusto 2.12.2013 Jäsenluettelo 2 Kunta Varsinainen jäsen Puolue Varajäsen Puolue Rusko Rannikko Outi SDP Järviö Riitta-Liisa SDP Rand Jorma VAS Kankaanpää Pasi VAS Salo Aalto Ari KOK Liede Heikki KOK Punta Juha KOK Friberg Osmo KOK Hyttinen Marjatta KOK Lundström Sanna KOK Suonio-Peltosalo Elina KOK Passi Anne KOK Ahonen-Ojala Leena SDP Keto-oja Piia SDP Varajärvi Matti SDP Kymäläinen Pekka SDP Tamminen Laura VIHR Koskinen Eeva VIHR Ruutikainen Rebekka PS Hemanus Klaus PS Kanerva Tauno KESK Määttänen Asko KESK Mwegerano Andi KESK Lehti Timo KESK Ruska Antti KESK Halkilahti Jaakko KESK Tuominen Marita KESK Huittinen Ulla KESK Sauvo Ervelä Risto KESK Laaksonen Perttu KESK Somero Kotti Antti SDP Lehtinen Riitta SDP Kyyrä Juha-Matti VIHR Nurmi Janne PS Taivassalo Kurkilahti Pauli KOK Uotila Juha KOK Tarvasjoki Kleimola Satu-Maija SDP Suominen Nina SDP Turku Tavio Ville PS Laakso Jouko PS Niinivirta Pirjo PS Miikkola Mikael PS Lampi Pirjo PS Laihinen Timo PS Aaltonen Niko KOK Lindholm Lasse KOK Arve Minna KOK Aholainen Anne KOK Perho Maija KOK Alanen Satu KOK Kossila Pauli KOK Azizi Mohammad KOK Harjanne Aila KOK Hartiala Kaija KOK Kanerva Ilkka KOK Viljamaa Tuomas KOK Sirèn Saara-Sofia KOK Karttunen Marjukka KOK Kattelus Lauri KOK Orpo Petteri KOK Vierimaa Ulla-Maija KOK Manni Olli KOK Massinen Aimo SDP Kantola Ilkka SDP Puisto Virpa SDP Elo Piia SDP Lehtinen Seppo SDP Rosenlöf Jarmo SDP Maaskola Mika SDP Lundahn Kjell SDP Engdahl Raili SDP Koivusalo Mari-Elina SDP Eklund Toni SDP Hellsten Jorma SDP Eloranta Eeva-Johanna SDP Pietari Päivi SDP Vornanen Jukka VIHR Laaksonen Mikko VIHR Sarlund Katri VIHR Andersson Janina VIHR Ollikkala Tuija VIHR Sundqvist Mikaela VIHR Hassan Roda VIHR Rantanen Elina VIHR Ilvessalo Saara VIHR Ratilainen Niina VIHR Saarikko Annika KESK Ali Alas KESK von Frenckell-Ramberg Christel RKP Vörlund-Wallenius Terhi RKP Andersson Li VAS Muukkonen Mirka VAS Rinne Pirjo VAS Saarinen Sauli VAS Sandelin Elina VAS Yrittiaho Johannes VAS

39, MV 2.12.2013 10:30 / Pykälän liite: Maakuntavaltuusto 2013-2016, jäsenluettelo kunnittain Sivu 7 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Maakuntavaltuusto 2.12.2013 Jäsenluettelo 3 Kunta Varsinainen jäsen Puolue Varajäsen Puolue Lähteenmäki Alpo VAS Heikkilä Pasi VAS Uusikaupunki Järvinen Timo A KOK Junkola-Lehtonen Maija KOK Antola Jouko SDP Rosten Mauri SDP Nummi Veijo PS Salminen Ritva PS Kontu Mauri KESK Laivo Olli KESK Vehmaa Virtanen Simo SDP Laine Tino SDP Yhteensä 102 jäsentä

39, MV 2.12.2013 10:30 / Pykälän liite: Läsnä20121202 Sivu 8

39, MV 2.12.2013 10:30 / Pykälän liite: Läsnä20121202 Sivu 9

39, MV 2.12.2013 10:30 / Pykälän liite: Läsnä20121202 Sivu 10

39, MV 2.12.2013 10:30 / Pykälän liite: Läsnä220121202 Sivu 11

39, MV 2.12.2013 10:30 / Pykälän liite: Läsnä220121202 Sivu 12

39, MV 2.12.2013 10:30 / Pykälän liite: Läsnä220121202 Sivu 13

40, MV 2.12.2013 10:30 Sivu 15 KOKOUSASIAIN ESITTELYJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Asia Maakuntavaltuuston työjärjestyksen 8 :n mukaan esityslista, joka sisältää selostuksen käsiteltävistä asioista ja ehdotukset maakuntavaltuuston päätöksiksi, on lähetettävä kokouskutsun yhteydessä, jolleivat erityiset syyt ole esteenä. Maakuntavaltuuston työjärjestyksen 15 :n 1. momentin mukaan asiat esitellään maakuntavaltuustolle esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei maakuntavaltuusto toisin päätä. Ehdotus Päätös Maakuntavaltuusto päättää hyväksyä kokousasiain esittelyjärjestykseksi maakuntavaltuuston kokouskutsun yhteydessä toimitetun esityslistan mukaisen esittelyjärjestyksen. Ehdotus hyväksyttiin.

41, MV 2.12.2013 10:30 Sivu 16 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALITSEMINEN Asia Maakuntavaltuuston työjärjestyksen 33 :n mukaan maakuntavaltuuston pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla tähän tehtävään valittua valtuutettua, jollei maakuntavaltuusto jonkin asian kohdalla toisin päätä. Pöytäkirja on tarkastusta varten valmiina maakuntavirastossa maanantaina 9.12.2013 klo 09.30. Ehdotus Päätös Maakuntavaltuusto valitsee kaksi jäsentään tarkastamaan kokouksen pöytäkirjan. Maakuntavaltuusto valitsi pöytäkirjantarkastajiksi valtuutettu Juha Vanhasen ehdotuksesta valtuutettu Petteri Paanasen ja valtuutettu Matti Varajärven ehdotuksesta valtuutettu Aimo Massisen.

42, MV 2.12.2013 10:30 Sivu 17 ÄÄNTENLASKIJAIN VALITSEMINEN Asia Ehdotus Päätös Mahdollisia muita kuin suhteellisia vaaleja ja äänestyksiä varten valitaan ääntenlaskijat. Maakuntavaltuusto valitsee vähintään kaksi jäsentään ääntenlaskijoiksi. Maakuntavaltuusto valitsi ääntenlaskijoiksi valtuutettu Olavi Ala-Nissilän ehdotuksesta valtuutettu Outi Rautalinin ja valtuutettu Vilhelm Junnilan ehdotuksesta valtuutettu Sanna Leivosen.

43, MV 2.12.2013 10:30 Sivu 18 AJANKOHTAINEN KATSAUS MAAKUNTAVALTUUSTOLLE Maakuntahallitus 28.10.2013 180 Asia Valmistelija Maakuntavaltuustossa on perinteisesti ollut ajankohtainen poliittinen katsaus. LP/lk Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää, että maakuntavaltuuston kokouksessa 2.12.2013 ajankohtaisen poliittisen katsauksen pitää valtiosihteeri Ulla-Maija Rajakangas. Rajakangas on peruspalveluministeri Susanna Huovisen (sdp) valtiosihteeri. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Maakuntavaltuusto 2.12.2013 Maakuntahallituksen ehdotus Maakuntavaltuuston kokouksessa 2.12.2013 ajankohtaisen poliittisen katsauksen pitää valtiosihteeri Ulla-Maija Rajakangas. Rajakangas on peruspalveluministeri Susanna Huovisen (sdp) valtiosihteeri. Päätös Valtiosihteeri Ulla-Maija Rajakankaan ollessa estynyt kansanedustaja Ilkka Kantola piti ajankohtaisen poliittisen katsauksen. Maakuntahallituksen puheenjohtaja Petteri Orpo piti telakkateollisuuden tilaa koskevan tilannekatsauksen. Merkittiin, että Ari-Pekka Haapanen saapui klo 11.26 ja Ilkka Kanerva klo 11.43. Lisätietoja Edunvalvontajohtaja Lauri Palmunen p. 0400 864 604, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

44, MV 2.12.2013 10:30 HALL: 56/2013 Sivu 19 KAARINAN KAUPUNGIN PÄÄTÖS MAAKUNTAVALTUUSTON VARAJÄSENEN VALINNASTA Maakuntahallitus 23.9.2013 162 Asia Kaarinan kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 26.8.2013 104 myöntänyt Mikko Seppälälle eron maakuntavaltuuston varajäsenyydestä ja valinnut uuden varajäsenen hänen tilalleen. Kaarinan kaupunginvaltuusto on ilmoittanut valinneensa Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuuston varajäseneksi Veikko Eskelisen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Valmistelija MR/MK Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus 1. merkitsee tiedoksi Kaarinan kaupungin ilmoituksen. 2. päättää esittää maakuntavaltuustolle tiedoksi, että Kaarinan kaupunginvaltuusto on valinnut maakuntavaltuuston varajäseneksi Veikko Eskelisen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Maakuntavaltuusto 2.12.2013 Maakuntahallituksen ehdotus Maakuntavaltuusto merkitsee tiedoksi, että Kaarinan kaupunginvaltuusto on valinnut maakuntavaltuuston varajäseneksi Veikko Eskelisen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Puheenjohtaja Pekka Myllymäki keskeytti kokouksen lounaan ajaksi klo 12.00-12.53. Lisätietoja Hallintosihteeri Marja Karttunen, p. 040 720 3061, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

45, MV 2.12.2013 10:30 HALL: 134/2013 Sivu 20 TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2016 Maakuntahallitus 28.10.2013 181 Asia Talousarvio ja taloussuunnitelma on valmisteltu virastossa osaamisryhmittäin ja valmistelu on perustunut maakuntaohjelmassa ja maakuntasuunnitelmassa tehtyihin strategisiin valintoihin ja toiminnan linjauksiin. Maakuntahallitus käsitteli 26.8.2013 140 alustavan talousarvion ja taloussuunnitelmaluonnoksen ja varasi jäsenkunnille mahdollisuuden esityksien tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi 15.10.2013 mennessä. Valmistelija MR/mk Maakuntajohtajan ehdotus Kuntien esitykset sekä lopullinen talousarvio- ja taloussuunnitelmaesitys käsitellään maakuntahallituksessa 28.10.2013 ja viedään maakuntavaltuuston 2.12.2013 päätettäväksi. Varsinais-Suomen liiton yhteistyökomitea käsitteli alustavan talousarvion ja taloussuunnitelmaluonnoksen 16.8.2013. Kuntajohdon neuvottelupäivillä 20.9.2013 selostettiin talousarvion ja -suunnitelman keskeinen sisältö. Talousarvioluonnoksessa jäsenkuntien maksuosuudet vuonna 2014 ovat 3 899 900 euroa, joka euromäärä on 3,0 % (113 589 euroa) suurempi kuin talousarvion 2013 maksuosuustuloarvio. Talousarvioluonnokseen on korvamerkitty 150 000 määräraha Varsinais-Suomen yhteismarkkinointihankkeen osarahoitukseen maakuntahallituksen (mh 17.6.2013 122) esityksen mukaisesti. Vuonna 2013 liitto osallistuu yhteismarkkinointihankkeeseen 50 000 määrärahalla. Määrärahan lisäyksen (100 000 euroa) vaikutus kuntien maksuosuuksiin 2,64 %. Tällöin liiton muusta varsinaisesta toiminnasta aiheutuva kustannusten kasvupaine kuntien maksuosuuksiin on 0,36 %. Yhteismarkkinointihankkeen osarahoituksen sisällyttäminen liiton talousarvioon merkitsee sitä, että jäsenkunnilta ei kerätä lisärahoitusta hankkeen toteuttamiseen. Liiton kautta tuleva rahoituksen lisäksi Turun kaupunki ja kaupunkikonserni osallistuvat hankkeeseen yhteensä 150 000 euron rahoitusosuudella. Vuosien 2002-2009 ja 2012 tilinpäätökset ovat olleet ylijäämäisiä, jolloin vuodelle 2014 voidaan tehdä vastaavasti alijäämäinen budjetti (noin 90 000 euroa), joka on sama kuin vuoden 2013 budjetin alijäämä. Alijäämät suunnitellaan katettavaksi edellisten tilikausien ylijäämätililtä. Talousarvion 2014 investointiosaan on varattu 20 000 euron määräraha, jota käytetään tietojärjestelmien kehittämiseen. Vastauksen kuntayhtymän toiminnan kehittämisestä on 17.10.2013 mennessä toimittanut 19 jäsenkuntaa. Jäsenkuntien esityksiin perustuen talousarvioluonnosta 2014 on syytä muuttaa siten, ettei Varsinais-Suomen yhteismarkkinointihankkeelle varata 100 000 euron lisärahoitusta, jolloin hanketta ei tulla toteuttamaan maakuntahallituksen (mh 17.6.2013 122) esityksen mukaisesti. Tämän muutoksen jälkeen liiton talousarvioon 2014 jää 50 000 euron määräraha käytettäväksi erillisiin maakunnan tunnettavuutta ja markkinointia tukeviin toimenpiteisiin. Lisärahoituksen poiston jälkeen jäsenkuntien maksuosuudet vuonna 2014 ovat 3 799 900, joka euromäärä on 0,36 % (13 589 euroa) suurempi kuin talousarvion 2013 maksuosuustuloarvio. Oheismateriaalit: 1. Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2014-2016 2. Jäsenkuntien esitykset liiton toiminnan kehittämiseksi Maakuntahallitus päättää esittää maakuntavaltuustolle, että

45, MV 2.12.2013 10:30 HALL: 134/2013 Sivu 21 1. maakuntavaltuusto hyväksyy Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2014 ja taloussuunnitelman 2014 2016 siten, että talousarviossa 2014 jäsenkuntien maksuosuudet ovat 3 799 900 euroa. 2. talousarvion 2014 tuloslaskelmassa tilikauden tulos on nettositova maakuntavaltuustoon nähden 3. maakuntahallitus vahvistaa myöhemmin vuoden 2014 talousarvion käyttötalousosan käyttösuunnitelman. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Maakuntavaltuusto 2.12.2013 Oheismateriaalit: 1. Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2014-2016 2. Jäsenkuntien esitykset liiton toiminnan kehittämiseksi Maakuntahallituksen ehdotus Maakuntavaltuusto hyväksyy 1. Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2014 ja taloussuunnitelman 2014 2016 siten, että talousarviossa 2014 jäsenkuntien maksuosuudet ovat 3 799 900 euroa. 2. että, talousarvion 2014 tuloslaskelmassa tilikauden tulos on nettositova maakuntavaltuustoon nähden. Päätös Merkittiin, että Christel von Frenckell-Ramberg saapui klo 12.55 ja Marita Tuominen saapui klo 13.16. Ehdotus hyväksyttiin. Merkittiin, että Sirpa Koskinen poistui klo 13.23. Lisätietoja Hallintojohtaja Markku Roto p. 040 761 5509, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

45, MV 2.12.2013 10:30 / Pykälän liite: TA2014Valtuusto Sivu 21 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Maakuntavaltuusto 2.12.2013 Oheismateriaali ALUSTAVA TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMALUONNOS 2014-2016

45, MV 2.12.2013 10:30 / Pykälän liite: TA2014Valtuusto Sivu 22 2 Varsinais-Suomen liiton talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2014-2016 Varsinais-Suomen liitto PL 273 (Ratapihankatu 36) 20101 Turku Puh. (02) 210 0900 Fax. (02) 210 0901 kirjaamo@varsinais-suomi.fi www.varsinais-suomi.fi

45, MV 2.12.2013 10:30 / Pykälän liite: TA2014Valtuusto Sivu 23 SISÄLTÖ 3 MAAKUNTAJOHTAJAN KATSAUS... 5 LANDSKAPSDIREKTÖRENS ÖVERSIKT... 9 1. LIITON TOIMINNAN PERUSTEET... 13 1.1 TOIMINTA-AJATUS JA AVAINTEHTÄVÄT... 13 1.2 MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN VISIO JA TOIMINTASTRATEGIAT... 14 2. TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTEET... 15 3. TOIMINNALLISET TAVOITTEET... 17 3.1 LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO... 17 3.2 YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO... 18 3.3 ALUEKEHITTÄMINEN... 20 3.4 MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ... 22 3.5 EDUNVALVONTA JA KUNTAPALVELUT... 24 4. HENKILÖSTÖ... 25 5. TALOUDEN TUNNUSLUVUT... 26 5.1 KÄYTTÖTALOUSOSA... 26 5.2 TULOSLASKELMAOSA... 28 5.3 INVESTOINTIOSA... 29 5.4 RAHOITUSOSA... 29 LIITE 1. JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET 2010 2014... 30 LIITE 2. MAKSUOSUUKSIEN KEHITYS 1993 2014... 31 LIITE 3. MAKSUOSUUKSIEN MÄÄRÄYTYMINEN VUONNA 2014... 32...

45, MV 2.12.2013 10:30 / Pykälän liite: TA2014Valtuusto Sivu 24 4

45, MV 2.12.2013 10:30 / Pykälän liite: TA2014Valtuusto Sivu 25 MAAKUNTAJOHTAJAN KATSAUS 5 Maakuntahallinnon rooli Varsinais-Suomen liiton rooli maakunnan aluekehitysviranomaisena, aluesuunnitteluviranomaisena, edunvalvojana, yhteistyön kehittäjänä, maakunnan kulttuurin, hengen ja imagon nostajana ja maakunnan kansanvälisen yhteistyön vastuuviranomaisena on menneiden 20 vuoden varrella vakiintunut ja tunnustettu. Luottamus ja tunnettavuus alueen toimijana on aina kuitenkin hankittava johdonmukaisella työllä. Varsinais-Suomen liiton toiminnassa korostuu kansanvalta. Maakuntahallinto on luottamushenkilöiden varaan rakentuvaa päätöksentekoa, johon kuntavaalien tulos aina suoraan vaikuttaa. Maakuntahallinto on myös aina koko maakunnan yhteiseen etuun ja kehitykseen tähtäävää hallintoa. Maakunnan liitto on ennen kaikkea yhteistyöorganisaatio. Yhteistyö peruskuntien kanssa on itsestäänselvyys. Yhtä tärkeää on yhteistyö valtion paikallishallinnon, elinkeinoelämän, korkeakoulujen ja kaikkien maakunnan keskeisten intressitahojen kanssa. Maakunnan liitto ei saa toiminnassaan jäädä yhdeksi viranomaiseksi vaan sen on oltava aktiivisesti mukana kaikessa alueen kehittämistoiminnassa. Se on osa julkishallintoa, mutta sen on onnistuakseen toiminnassaan otettava kasvavassa määrin huomioon myös perinteinen yksityinen sektori ja koottava kaikki tarvittavat voimavarat edistämään maakunnan asukkaiden hyvinvointia. Toiminnallisia haasteita 2014 1. Maakuntasuunnitelmasta ja maakuntaohjelmasta muodostuva maakuntastrategia on liiton tärkein ohjausväline. Uuden Strategian valmistelu on talven 2013-2014 keskeinen haaste. Strategialuonnos saadaan tammikuussa 2014 kuntien ja yhteistyötahojen ja viranomaisten lausuntokierrokselle. Kesäkuun maakuntavaltuusto hyväksyy valmiin Strategian. Maakuntastrategiassa esitetyt tavoitteet ja konkreettiset neljän seuraavan vuoden toimenpiteet ohjaavat kaikkien alueen viranomaisten ja muiden toimijoiden resurssien käyttöä ja painopisteitä. Sillä kuinka hyvin strategiassa pystytään löytämään maakunnan hyvinvoinnin kannalta oleelliset kehittämiskohteet on kauaskantoiset vaikutukset. 2. Liiton toiminnan tuloksia arvioidaan helpoimmin ns. perinteisen edunvalvonnan kentällä saavutetuilla voitoilla tai tappioilla. Erityisesti liikenneverkon kehittämisen tulevat ratkaisut pysyvät edelleen voimakkaasti esillä. Jyrki Kataisen hallituksen liikennepoliittiseen selontekoon 2012 kirjattiin VT 8 Turku Pori yhteysvälin töihin 100 M euron varaus. Valtiovarainministeriön vuoden 2014 budjettiesitykseen on nyt esitetty 20 M euron määräraha töiden aloitukseen. Ko. kohteen töiden aloituksen jälkeen joudumme edelleen kamppailemaan Masku Nousiainen välin toteutuksesta ja sen jälkeen vielä koko yhteysvälin Turku Pori II vaiheen ratkaisuista. VT 9:n liikenneturvallisuusratkaisut ja KT 40:n perusparannus odottavat rahoitusratkaisuja. Maakunnan teollisuuden rakennemuutoksen edistämisestä on telakkateollisuuden ja matkapuhelinalan työpaikkojen vähenemisen seurauksena tullut keskeinen maakunnallinen haaste. Telakkateollisuuden kilpailukyky on jatkossakin avainkysymys vaikka tilauskirjoissa taas onkin rakennettavaa. Nokian 2012 tekemä päätös lopettaa matkapuhelinten valmistus Salon tehtaassa on voimakkain tuotantoa ja työpaikkoja vähentävä päätös mitä Suomessa on koettu. Rakennemuutostoimet ulottuvat koko maakuntaan ja edellyttävät hyvin monipuolista välineistöä uusien työpaikkojen luomisen edellytysten vahvistamiseksi. Laajavaikutteinen ja jo pitkään esillä ollut aihealue liittyy Saaristomeren kehityksen kääntämiseen paranevaan suuntaan. Itämeri on jatkuvien seminaarien aihe käytännön toimet asiassa ovat maakunnan tavoitteena myös jatkossa. Osaaminen on maakunnan keskeinen vahvuus. Siksi korkeakoulut, koulutuksen aloituspaikat ja tutkimukseen kohdistuvat rahoitusratkaisut pysyvät edunvalvonnassakin jatkuvasti esillä.

45, MV 2.12.2013 10:30 / Pykälän liite: TA2014Valtuusto Sivu 26 6 Maakunnan edunvalvonta ei hyvin sujuessaan ole julkilausumia, vaatimuksia eikä lähetystöjä, vaan aktiivista mukanaoloa päätösten valmistelussa ja tuloksia, jotka tuntuvat kaikista muistakin oikeilta ratkaisuilta. Varsinaissuomalaisten erityisolosuhteiden hyväksikäyttökoko Suomen parhaaksi on parasta edunvalvontapolitiikkaa. 3. Maan hallituksen ohjelmassa on erittäin keskeisessä asemassa kuntarakenneuudistuksen toteuttaminen. Kuntarakenteen muuttaminen hallituskauden aikana sellaiseksi, että kunnat pääsääntöisesti muodostuisivat työssäkäyntialuepohjaisiksi ja muodostuisivat taloudellisesti niin vahvoiksi, että ne pystyisivät ilman kuntayhtymäjärjestelyjä tuottamaan kuntalaisille peruspalvelut, on jo teoriassakin kova haaste. Vielä kovempi se on käytännössä. Erityisesti suurempien kaupunkiseutujen osalta ratkaisuja on haasteellista löytää ainakaan vapaaehtoistietä. Eduskunta on nyt hyväksynyt asiaa edistämään ns. selvityslain, joilla kunnat velvoitetaan selvittämään mm. minimissään 20.000 asukkaan kokoisten kuntien toteuttamisedellytykset. Kuntarakenneuudistuksen rinnalla tapahtunut sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatioon tähtäävä valmistelu on osoittautunut ehkä kuntarakennettakin visaisemmaksi kysymykseksi. Viiden erityisvastuualueen ja isäntäkuntien varaan rakentuva hallintokokonaisuus on edelleen työryhmävalmistelussa, mutta tullee toimintavuoden aikana pysymään kuntapalvelukeskustelun ja päätöksenteon keskiössä. Kaupunkiseuduilla kysymys on ennen kaikkea työssäkäyntialuetta koskevista selvityksistä. Tämä selvitysvaihe päättyy 6 kuukautta sen jälkeen kun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva laki on hyväksytty eduskunnassa. Sen jälkeen odotetaan tehtävän päätöksiä, jotka astuisivat voimaan 2016 alusta. Maakunnan liitolle uudistukset ovat valtion taholta liiton peruskunnille tuleva kehittämishaaste. Alueen kehittäminen yhteistyössä yli kuntarajojen on luonnollisesti jo sääntö- ja lakiperusteisesti maakunnan liittojen perustoimintoja. Myös palvelujen järjestäminen taloudellisesti ja tehokkaasti yli kuntarajojen on maakunnallisesti tuettava pyrkimys. Maakunnan liitolla on alueen yhteistyöviranomaisena hyvät edellytykset edistää näitä uudistuksen tavoitteita. Uudistuksen edetessä maakunnan liitto tuottaa asian valmistelussa tarvittavaa dokumenttiaineistoa kuntien ja valtion käyttöön. 4. Maakunnan liittojen asemaa on johdonmukaisesti vahvistettu kaikkien kahden viime vuosikymmenen hallitusten politiikassa. Hallitusohjelmassa ei nyt ole tällaisia merkintöjä. Kuntarakenneuudistuksen toteuttaminen ja kaupunkiseutujen roolin vahvistaminen vievät päähuomion. Onko aluehallinto siis tullut valmiiksi? Ei millään tavalla. Onnistuessaan kuntarakennemuutos muuttaa aluehallinnon kenttää niin paljon, että jatkosta voidaan päättää vasta sen jälkeen. Jos kuntarakenne muuttuu hallituksen kaavailemalla tavalla, on selvää, että myös aluehallinto muuttuu vastaavasti. Jos kunnat ovat suuria, on niitä paljon nykyistä vähemmän. Sama seikka merkitsee maakunnallisen aluehallinnon rajojen suurenemista. Maakuntien toimintaa yhdistetään uuden alueellisen jaon tarpeiden mukaisesti. Tämä on edessä ennemmin tai myöhemmin. Kuntien ja Valtion välissä on kaikissa eurooppalaisissa demokratioissa kunnan aluetta suuremmilla alueilla toteutettavaa yhteistyötä, koordinaatiota ja palvelutuotantoa varten oma vaaleilla valittu hallinto. Sitä ilman ei Suomikaan voi asioitaan järjestää. Pidemmän päälle siihen on yhdistettävissä nykyinen ministeriövetoinen valtion aluehallinto. Mitä nopeammin tähän päästään, sitä tehokkaampaa, taloudellisempaa ja kansanvaltaisempaa toiminta on. Kun seuraavan hallituksen ohjelmaa valmistellaan, niin tämä aluehallinnon integraatio tulisi ottaa vakavaan valmisteluun. 5. Varsinais-Suomen kansainvälisen aseman vahvistaminen erityisesti Itämeren alueella on maakunnan yhteinen visio. EU:n Itämeristrategia antaa painopisteitä myös Varsinais-Suomen omalle toiminnalle Itämeren piirissä. Varsinais-Suomen liiton on pystyttävä edelleen syventämään monilla tahoilla käynnistämiänsä kansainvälisiä yhteistyöhankkeita.

45, MV 2.12.2013 10:30 / Pykälän liite: TA2014Valtuusto Sivu 27 Erityisen tärkeäksi on noussut liiton rooli EU:n ja Venäjän välisessä saumakohdassa. 7 Liiton omien resurssien rajallisuudesta johtuen erityisesti tässä korostuu laaja maakunnallinen julkisiin tahoihin ja elinkeinoelämään kohdistuva yhteistoiminta. Tiivis yhteistyö erityisesti Turun kaupungin kanssa on tässä toiminnassa tärkeää. Vuoden 2014 osalta olemme saaneet kaikki keskeisimmät Itämeren yhteistyökokoukset järjestettäväksi Turussa. Liiton rooli EU:n Central Baltic Interreg IV A ohjelman hallintoviranomaisena on osaltaan luonut erinomaiset edellytykset yhteyksien tiivistämiseen alueella. Ohjelma on antanut myös huomattavat resurssit yhteisiin hankkeisiin. Yli 100 miljoonan euron ohjelma on ollut liitolle erittäin vaativa, mutta myös erittäin haastava ja innostava kokonaisuus. Jäsenvaltiot ovatkin 2013 antaneet Varsinais-Suomen liitolle uuden ohjelmakauden Central Baltic V A ohjelman hallintoviranomaisvastuun. Toiminnan hallintoa keskitetään Riiasta, Tallinnasta, Tukholmasta ja Maarianhaminasta entistä voimakkaammin Turkuun. Varsinais-Suomen liitolle kansainvälinen toiminta ei ole mitään erillistä ulkopolitiikkaa, vaan maakunnan aluekehitysintresseistä lähtevää käytännön yhteistyön rakentamista niin Itämeren alueella kuin sen ulkopuolellakin. Toiminnan painopisteet ovat jatkuvan tarkastelun kohteena. 6. Maakunnan suunnittelun ja -kaavoituksen ajantasaisuus ja korkea taso on edelleen turvattava, jotta maakunnan kehitystä voidaan ohjata haluttuun suuntaan ja edistää uusien infra- ja rakennushankkeiden toteuttamista ja kestävää kehitystä. Maakuntakaavoitus jatkuu täydellä teholla ensimmäisen kokonaismaakuntakaavakierroksen jälkeenkin. Kesäkuussa 2013 maakuntavaltuustossa hyväksytyn tuulivoimavaihemaakuntakaavan vahvistuspäätös on odotettavissa vuoden 2014 aikana. Taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavaluonnosta laaditaan v. 2011 muuttuneen maankäyttö- ja rakennuslain ja sen siirtymäsäännösten vauhdittamana. Liikennejärjestelmätyöllä edistetään seutukuntien työssäkäyntialueiden toiminnallista integroitumista vahvaksi, yhtenäiseksi maakunnalliseksi talousalueeksi. 7. Maakuntasuunnitelman tavoitteiden ja maakuntaohjelman konkreettisten toimenpiteiden toteuttamiseen tarvittavan yhteistyön ja rahoituksen kerääminen maakunnan liiton/eu-ohjelmien, kuntien ja valtion kehittämispanoksista on muodostunut entistäkin haastavammaksi valtion karsittua niin maakunnan kehittämisrahaa kuin EU-ohjelmien vastinrahaa. Hanketoiminnan radikaali väheneminen on tosiasia. Maakunnan kehittämisraha on ollut tärkein ja joustavin rahoitusmuoto käynnistettäessä alueellisia uusia kehittämishankkeita. 8. Uudet EU:n 2014+ ohjelmakauden ohjelmat koko Suomeen ovat olleet valtiojohtoisessa valmistelussa vuoden 2013 aikana. Ne saadaan toivottavasti ratifioitua ennen ohjelmakauden alkua. Varsinais- Suomea koskeva Etelä- ja Länsi-Suomen ohjelma painottuu PK-yritystoiminnan tukeen, innovaatioihin ja työllisyyteen. Tukien yhteissumman laskee koko 7-vuotiskaudella noin 30 % siitä mitä se edellisellä kaudella oli. Käytännössä hankerahoituksen seula tiukkenee tästä johtuen erittäin paljon. EU:n sisäiset rajat ylittävän Central Baltic V A -ohjelman lisäksi Varsinais-Suomi (Turun kaupunkiseutu) on pääsemässä myös Venäjän suuntaan toteutettavan EU:n ulkorajan ylittävän uuden ENI - ohjelman ohjelma-alueeseen. Mahdollisuus saada rahoitusta Pietarin kaupungin ja Leningradin Oblastin kanssa tehtäviin yhteistyöhankkeisiin antaa meille aivan uudet mahdollisuudet vahvistaa jo luotuja yhteyksiä. Vuodesta 2014 on tulossa kunta- ja aluehallinnon kehityksessä erittäin haastava. Vuosi on erittäin haasteellinen myös aluetaloudessa. Koko maailman taloutta heiluttavat kehityskulut ovat vaikuttaneet suoraan myös Varsinais-Suomen tuotantoon, talouteen ja kilpailukykyyn. Tämänhetkistä tilannetta voi

45, MV 2.12.2013 10:30 / Pykälän liite: TA2014Valtuusto Sivu 28 luonnehtia erittäin haasteelliseksi. Maakunta ei kuitenkaan ole vain nappula suuressa pelissä, vaan omilla kehittämistoimillaan se myös itse vaikuttaa siihen mikä roolimme tulevina vuosina on. 8 Turussa 18.8.2013 Juho Savo maakuntajohtaja

45, MV 2.12.2013 10:30 / Pykälän liite: TA2014Valtuusto Sivu 29 9 LANDSKAPSDIREKTÖRENS ÖVERSIKT Landskapsförvaltningens roll Rollen för Egentliga Finlands förbund som en myndighet för regionutvecklingen och regionplanläggningen, som intressebevakare, utvecklare av samarbete, framlyftare av landskapets kultur, landskapets anda och image och som ansvarig myndighet för landskapets internationella samarbete har under de gångna 20 åren blivit etablerat och erkänt. Förtroendet och kändskapet som en aktör för landskapet ska dock alltid förvärvas genom ett konsekvent arbete. Demokratin betonas i verksamheten för Egentliga Finlands förbund. Landskapsförvaltningen är ett beslutsfattande, som bygger på förtroendevalda och det påverkas alltid direkt av resultatet i kommunalvalen. Landskapsförvaltningen är också alltid en förvaltning som siktar till hela landskapets gemensamma fördel och utveckling. Landskapets förbund är framför allt en samarbetsorganisation. Samarbetet med primärkommunerna är en självklarhet. Lika viktigt är samarbetet med statens lokalförvaltning, näringslivet, högskolorna och alla landskapets centrala intressenter. Landskapets förbund får ej i sin verksamhet bli en "myndighet", utan det ska vara aktivt med i all utvecklingsverksamhet för regionen. Det är en del av den offentliga förvaltningen, men för att ha framgång i sin verksamhet ska det i allt tilltagande utsträckning beakta även den traditionella privata sektorn och samla alla de nödvändiga resurserna för att främja välfärden för landskapets invånare. Utmaningar för verksamheten 2014 1. Landskapstrategin som utformas av landskapsöversikten och landskapsprogrammet är förbundets viktigaste styrningsverktyg. Beredningen av den nya Strategin är den viktigaste utmaningen vintern 2013-2014. Strategiutkastet går i januari 2014 ut på remiss till kommunerna och samarbetsparterna och myndigheterna. I juni godkänner landskapsfullmäktige den färdiga Strategin. Målen och de konkreta åtgärderna i landskapsstrategin för de följande fyra åren styr användningen och tyngdpunkterna för alla regionens myndigheter och andra aktörer. Hur väl man i strategin förmår finna de väsentliga utvecklingsobjekten med hänsyn till landskapets välstånd har vittgående konsekvenser. 2. Resultaten av förbundets verksamhet bedöms lättast genom de segrar eller förluster som uppnåtts på den s.k. traditionella intressebevakningens fält. Speciellt de kommande avgörandena för utvecklingen av trafiknätet framförhålls kraftigt. I den trafikpolitiska rapporten 2012 av Jyrki Katainens regering inskrevs en reservering på 100 M euro för arbetena på förbindelsen RV 8 Åbo - Björneborg. I finansministeriets budgetproposition för år 2014 har nu föreslagits ett anslag på 20 M euro för att inleda arbetena. Efter att arbetena på objektet i fråga har inletts, blir vi alltjämt tvungna att kämpa för att avsnittet Masku - Nousis ska genomföras och därefter om avgörandena för II etappen för förbindelsen Åbo - Björneborg. Trafiksäkerhetslösningarna för RV 9 och grundförbättringen av SV 40 väntar på finansieringsavgöranden. Främjandet av strukturomvandlingen för landskapets industri, som en följd av att arbetsplatserna minskat inom varvsindustrin och mobiltelefonbranschen, har blivit den centrala utmaningen på landskapsnivå. Varvsindustrins konkurrenskraft är även i framtiden en nyckelfråga, även om det i själva verket i orderböckerna igen finns något att bygga. Nokias beslut 2012 om att upphöra med tillverkningen av mobiltelefoner i Salofabriken är det kraftigaste beslutet som man upplevt i Finland, vilket minskar produktion och arbetsplatser. Strukturomvandlingarna sträcker sig till hela landskapet och förutsätter mycket mångsidiga verktyg för att förstärka förutsättningarna för att skapa nya arbetsplatser. Ett länge aktuellt temaområde med vittgående effekter ansluter sig till strävan att svänga Skärgårdshavets utveckling i en riktning mot det bättre. Östersjön är ett ämne för ständiga seminarier - åtgärderna i praktiken är landskapets mål även i fortsättningen. Kompetensen är landskapets centrala

45, MV 2.12.2013 10:30 / Pykälän liite: TA2014Valtuusto Sivu 30 styrka. Av den anledningen hålls de finansieringsavgöranden som hänför sig till högskolorna, nybörjarplatserna inom utbildningen och forskningen ständigt aktuella även inom intressebevakningen. Landskapets intressebevakning är inte, då den löper väl, deklarationer, yrkanden och ej heller delegationer, utan aktivt deltagande i beredningen av beslut och resultat, som även för alla andra känns som de rätta lösningarna. Utnyttjandet av särförhållandena i Egentliga Finland till fromma för Finland är den bästa politiken för intressebevakning. 3. I landets regeringsprogram befinner sig genomförandet av kommunstrukturreformen i en synnerligen central ställning. Redan i teorin är det en hård utmaning att ändra kommunstrukturen under regeringsperioden till en sådan att kommunerna i regel skulle bli baserade på pendling och bli ekonomiskt så starka att de utan samkommunsarrangemang kunde producera bastjänsterna för kommuninvånarna. Ännu hårdare är den i praktiken. I synnerhet i fråga om de stora stadsregionerna är det utmanande att finna lösningar åtminstone på frivillig väg. Riksdagen har för att främja saken nu antagit en s.k. utredningslag, varigenom kommunerna åläggs att utreda bl.a. förutsättningarna för att förverkliga kommuner med en minimistorlek på 20.000 invånare. Den beredningen som siktar till en integration av social- och hälsovårdstjänsterna, och som skett vid sidan av kommunstrukturreformen, har visat sig vara en fråga som är t.o.m. ännu mera svårlöst än kommunstrukturen. Den förvaltningshelhet som bygger på fem specialansvarsområden och "värdkommuner" finns alltjämt med i arbetsgruppsberedningen, men torde under verksamhetsåret komma att kvarstå i centrum för debatten och beslutsfattandet om kommunservicen. I stadsregionerna är det framför allt fråga om utredningar som rör pendlingsområdet. Denna utredningsfas utlöper 6 månader efter att lagen om ordnandet av social- och hälsovården har antagits i riksdagen. Därefter förväntas det att man fattar beslut som ska träda i kraft från början av år 2016. För landskapens förbund är reformerna en utvecklingsutmaning som kommer från statlig sida för förbundets primärkommuner. Utvecklandet av regionen i samarbete över kommungränserna är naturligtvis primärverksamheter för landskapens förbund redan utifrån stadgar och lagar. Likaså är det en strävan som på landskapsnivå ska stödjas för att ekonomiskt och effektivt över kommungränserna ordna service. Landskapets förbund har i egenskap av regionens samarbetsmyndighet goda förutsättningar för att främja dessa mål för en reform. Då reformen framskrider producerar förbundet det dokumentmaterial som behövs vid beredningen av ärendet till kommunernas och statens förfogande. 4. Ställningen för landskapets förbund har konsekvent förstärkts i politiken av alla det senaste decenniets regeringar. I regeringsprogrammet finns det inte nu sådana anteckningar. Genomförandet av kommunstrukturreformen och förstärkandet av stadsregionernas roll får den största uppmärksamheten. Har alltså regionförvaltningen blivit färdig? Inte på något sätt. Om kommunstrukturreformen lyckas, förändrar den fältet för regionförvaltningen så mycket att man kan besluta om fortsättningen först därefter. Om kommunstrukturen förändras på det sätt regeringen skisserar upp, är det klart att även regionförvaltningen förändras i motsvarande mån. Om kommunerna är stora, finns det mycket färre av dem än i dag. Samma omständighet innebär att gränserna för regionförvaltningen på landskapsnivå blir större. Landskapens verksamhet sammanslås i enlighet med behoven av en ny regional indelning. Detta står framför oss förr eller senare. I alla europeiska demokratier finns det mellan kommunerna och staten samarbete, koordinering och serviceproduktion som genomförs på större områden än en kommuns område av en förvaltning som valts genom egna val. Utan den kan inte heller Finland ordna sina saker. På längre sikt ska därmed förenas den nuvarande, ministerieledda statliga regionförvaltningen. Ju snabbare man kommer därhän, desto effektivare, mer ekonomisk och demokratisk är verksamheten. När nästa regeringsprogram bereds, bör denna integration av regionförvaltningen tas upp till en seriös beredning. 6. Befästandet av Egentliga Finlands internationella ställning särskilt inom Östersjöregionen är landskapets gemensamma vision. EU:s Östersjöstrategi ger tyngdpunkter även för Egentliga Finlands 10

45, MV 2.12.2013 10:30 / Pykälän liite: TA2014Valtuusto Sivu 31 egen verksamhet inom Östersjöns krets. Egentliga Finlands förbund måste kunna vidare fördjupa de internationella samarbetsprojekt som förbundet startat på många håll. Som särdeles viktig har förbundets roll framträtt på den punkt vid gränsen, där EU och Ryssland möts. På grund av förbundets begränsade egna resurser framhävs härvidlag särskilt det omfattande samarbete, som hänför sig till landskapets offentliga parter och näringslivet. Det intensiva samarbetet speciellt med Åbo stad är viktigt i denna verksamhet. För 2014 har vi fått alla de viktigaste konferenserna för Östersjösamarbetet att ordnas i Åbo. Förbundets roll som förvaltningsmyndighet för EU:s Central Baltic Interreg IV A -programmet har för sin del skapat utmärkta förutsättningar för att intensifiera kontakterna inom området. Programmet har också gett betydande resurser för gemensamma projekt. Programmet på över 100 miljoner euro har varit mycket krävande för förbundet, men också en mycket utmanande och uppmuntrande helhet. Medlemsstaterna har de facto 2013 gett Egentliga Finlands förbund ansvaret som förvaltningsmyndighet för den nya programperiodens Central Baltic V A -program. Förvaltningen för verksamheten koncentreras från Riga, Tallinn, Stockholm och Mariehamn kraftigare än tidigare till Åbo. För Egentliga Finlands förbund är den internationella verksamheten inte någon separat "utrikespolitik", utan byggande av ett samarbete i praktiken, som utgår från landskapets regionutvecklingsintressen, såväl inom Östersjöregionen som utanför den. Verksamhetens tyngdpunkter är föremål för en kontinuerlig granskning. 6. Uppdateringen av landskapets planering och planläggning och den höga nivån ska alltjämt tryggas så att landskapets utveckling kan styras i önskad riktning och främja genomförandet av nya infrastruktur- och byggprojekt och en hållbar utveckling. Landskapsplanläggningen fortgår med full effekt även efter den första ronden för helhetslandskapsplanen. Beslutet om fastställelse av den landskapsplan för vindkraft som godkändes i landskapsfullmäktige i juni 2013 kan motses under år 2014. Utkastet till en etapplandskapsplan för tätorternas markanvändning, service och trafik utarbetas, påskyndad av den år 2011 ändrade markanvändnings- och bygglagen och dess övergångsstadganden. Genom trafiksystemarbetet främjas den funktionella integreringen av regionkommunernas pendlingsområden till ett starkt, enhetligt ekonomiområde för landskapet. 7. Det har blivit allt mer utmanande än förut att samla det nödvändiga samarbetet och finansieringen för att uppnå landskapsöversiktens mål och genomföra landskapsplanens konkreta åtgärder, av utvecklingsmedlen för landskapets förbund/eu-programmen, kommunerna och staten, då staten skurit ned såväl landskapets utvecklingspengar som EU-programmens motsvarande finansiering. Det är ett faktum att projektverksamheten radikalt minskas. Landskapets utvecklingspengar har varit den viktigaste och mest flexibla finansieringsformen när regionala nya utvecklingsprojekt startas. 8. De nya programmen för EU:s 2014+ programperiod för hela Finland har beretts under statens ledning år 2013. Förhoppningsvis kan de ratificeras före programperiodens början, Programmet för Södra och Västra Finland, vilket berör Egentliga Finland, har tyngdpunkten på stöd, innovationer och sysselsättning för SM-företagsverksamheten. Den totala summan av stöden sjunker under hela 7 års perioden med cirka 30 % från vad den var under föregående period. På grund härav blir det i praktiken ett mycket tätare såll för projektfinansieringen. Utöver Central Baltic V A -programmet som överskrider EU:s inre gränser håller Egentliga Finland (Åbo stadsregion) på att få komma med i det nya ENI-programmets programområde som överskrider EU:s yttre gräns och som genomförs i riktning mot Ryssland. Möjligheten att få finansiering för samarbetsprojekt, som ska genomföras med staden S:t Petersburg och Leningrads Oblast, ger oss helt nya möjligheter att förstärka de redan skapade kontakterna. 11

45, MV 2.12.2013 10:30 / Pykälän liite: TA2014Valtuusto Sivu 32 Året 2014 kommer att bli mycket utmanande i kommun- och regionförvaltningens utveckling. Året är mycket utmanande även inom den regionala ekonomin. Utvecklingsförloppen för hela världens ekonomi har direkt påverkat även Egentliga Finlands produktion, ekonomi och konkurrenskraft. Läget av i dag kan karakteriseras som ytterst utmanande. Landskapet är dock inte endast en spelbricka i ett stort spel, utan genom sina egna utvecklingsåtgärder kan det också påverka vilken vår roll ska vara under kommande år. 12 Åbo 18.8.2013 Juho Savo landskapsdirektör

45, MV 2.12.2013 10:30 / Pykälän liite: TA2014Valtuusto Sivu 33 1. LIITON TOIMINNAN PERUSTEET 13 1.1 TOIMINTA-AJATUS JA AVAINTEHTÄVÄT Toiminta-ajatus Kehitämme kokonaisvaltaisesti Varsinais-Suomesta menestyvää aluetta, jossa elämisen laatu on Suomen parasta. Ohjaamme ja tuemme aktiivisesti alueemme toimijoita kohti maakunnan yhteisesti sovittuja päämääriä ja kokonaisetua demokraattiseen päätöksentekoon tukeutuen. Edistämme kuntien seudullista ja muuta yhteistyötä maakunnan kehittämisen kannalta keskeisten sidosryhmien kanssa sekä maakuntien välistä yhteistoimintaa. Olemme tunnustettu toimija koko Itämeren alueella. Avaintehtävät Varsinais-Suomen liitto on 28 jäsenkunnan muodostama lakisääteinen kuntayhtymä, joka maankäyttöja rakennuslain mukaan hoitaa alueensa maakuntakaavoituksen ja alueiden kehittämislain mukaan vastaa alueensa yleisestä kehittämisestä. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset tehtävät sillä on ollut vuodesta 1968, aluekehitystehtävät liitolle määrättiin vuoden 1994 alusta. Lisäksi liiton lakisääteisenä tehtävänä on vuoden 2000 alusta lähtien ollut huolehtia rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista annetussa laissa ja asetuksessa maakunnan liitolle määrätyistä tehtävistä. Kansallista alueiden kehittämistä ohjaa laki alueiden kehittämisestä 1651/2009 sekä sitä koskeva valtioneuvoston asetus (1837/2009). Maankäyttöä ja suunnittelua ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999. Vuonna 2006 liitto otti sisäasiainministeriön toimeksiannosta hoitaakseen Central Baltic Interreg IV A - ohjelman hallinto- ja todentamis- ja tarkastusviranomaistehtävät, jotka jatkuvat vuoteen 2015. Varsinais-Suomen liitto tulee jäsenvaltioiden (Suomi, ml. Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia) toimeksiannosta hallinnoimaan myös uutta Central Baltic Interreg V A -ohjelmaa 2014-2020. Varsinais-Suomen liitto vastaa maakunnan yleisestä kehittämisestä yhteistyössä valtion viranomaisten kanssa; vastaa maakuntasuunnitelman, maakuntakaavan ja maakuntaohjelman laatimisesta ja hyväksyy ne; valmistelee maakuntaohjelman perusteella vuosittain maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman yhteistyössä sidosryhmien kanssa ja hyväksyy sen; vastaa kansallisia rakennerahasto-ohjelmia koskevien ohjelmaehdotusten laatimisesta ja toteuttamisesta maakunnassa; edistää kuntien seudullista ja muuta yhteistyötä sekä maakuntien välistä yhteistyötä ja yhteistyötä maakunnan kehittämisen kannalta keskeisten sidosryhmien kanssa; hoitaa tehtäviinsä liittyviä kansainvälisiä asioita ja yhteyksiä; koordinoi mm. koulutustarpeiden ennakointia, liikennejärjestelmää, vesi ja jätehuoltoa sekä luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien maakunnallisten suunnitelmien laadintaa sekä hoitaa muut laissa säädetyt tehtävät. Varsinais-Suomi ja Satakunta muodostavat alueiden kehittämislain mukaisen yhteistoiminta-alueen. Yhteistoimintasopimuksen (mh 23.11.2009 267) mukaan päätökset maakuntaohjelmiin sisältyvistä yhteistoiminnan piiriin kuuluvista asioista tehdään maakuntavaltuustojen yhtäpitävillä päätöksillä. Päätökset maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmiin tai muihin alueiden kehittämiseen merkittävästi vaikuttaviin suunnitelmiin sisältyvistä yhteistoiminnan piiriin kuuluvista asioista tehdään maakuntahallitusten yhtäpitävillä päätöksillä.

45, MV 2.12.2013 10:30 / Pykälän liite: TA2014Valtuusto Sivu 34 14 Maakuntaohjelmien ja niiden toteuttamissuunnitelmien yhteiset, ylimaakunnalliset strategiset osat muodostavat pohjan tulosohjausprosessissa keskushallinnon kanssa. Liitto osallistuu elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) strategiasopimusten laadintaan ja vuosittaisia neuvotteluja käydään myös aluehallintoviranomaisen (AVI) kanssa. Etelä-Suomen liittouman (ELLI) yhteistyö jatkuu Etelä-Karjalan, Hämeen, Kymenlaakson, Päijät- Hämeen, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen kesken. Yhteistyöasioiden hoitamisesta vastaa kulloinkin vuorossa oleva puheenjohtajaliitto, vuonna 2014 Kymenlaakson liitto. Uutena tehtävänä maakunnan liitoille tuli keväällä 2012 päätöksenteko kuntien työllisyysperusteisista investointiavustuksista. Varsinais-Suomen liitto seuraa tarkasti kuntarakenteiden ja sote-palvelujen uudistamista koskevan lainsäädännön valmistelua ja varautuu uuden lainsäädännön liiton toiminnalle asettamiin kehittämistarpeisiin. 1.2 MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN VISIO JA TOIMINTASTRATEGIAT Varsinais-Suomen maakunnan visiona on: Varsinais-Suomessa elämisen laatu on Suomen parasta. Visiota on tarkennettu vuoden 2030 tavoitetilaa kuvaavin visiolausein seuraavasti: Osaaminen ja elinkeinot Varsinais-Suomessa on maan toiseksi merkittävin akateeminen kansainvälisen tason korkeakoulu- ja tutkimuskeskittymä (Turun uusi Akatemia). Varsinais-Suomi tarjoaa työtä osaavalle ja koulutetulle työvoimalle. Koulutus vastaa maakunnan kehittymisen ja elinkeinoelämän tarpeita. Varsinais-Suomi on kansainvälisesti kilpailukykyinen palvelu-, meri-, elintarvike/bio-, ICT sekä energia- ja ympäristöteknologian toimialoilla. Varsinais-Suomi on maatalouden tärkein ja tuottavin tuotantoalue Suomessa. Varsinais-Suomi on merkittävä Itämeren matkailualue. Varsinais-Suomi on kulttuuritarjonnan vahva maakunta ja edelläkävijä uusilla luovilla toimialoilla. Yhdyskuntarakenne ja toimintaympäristö Varsinais-Suomi tarjoaa hyvin suunnitellun ja toteutetun ympäristön kaikille asukkaille ja toimijoille. Varsinais-Suomen arvokas kulttuuriympäristö on imago- ja identiteettitekijä sekä kehityksen voimavara. Varsinais-Suomen liikennejärjestelmä toimii tehokkaasti, turvallisesti ja kestävästi tukien elämisen laatua ja elinkeinoelämän kilpailukykyä maakunnan kaikissa osissa. Varsinais-Suomessa toimii ajanmukaiset, nopeat tietoliikenneyhteydet koko maakunnan alueella. Varsinais-Suomi on hiilineutraali maakunta ja tuottaa merkittävän osan energiantarpeestaan uusiutuvalla energialla.