ENGLANNIN KIELI OPETUSSUUNNITELMA 2007 2009

ENGLANNIN KIELI OPETUSSUUNNITELMA 2007 2009 Englannin kieli oppiaineena tarkoittaa opetusta ja tutkimusta, jonka kohteena on englantilaisen kielialueen kieli ja kulttuuri. Jyväskylän yliopistossa englannin kielen opetus ja tutkimus painottuu seuraaville alueille: nykyenglannin rakenteet ja käyttö, kielen oppiminen ja opetus, kielenkäyttö ja diskurssi sekä kielen suhde yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille hyvät edellytykset suuntautua englannin kielen opettajan ammattiin tai muihin kielen ja viestinnän asiantuntijan tehtäviin. Opinnot kehittävät näissä tehtävissä tarvittavia valmiuksia. Näistä keskeisiä ovat viestintä- ja vuorovaikutustaidot sekä monipuoliset tiedot kielen rakenteista ja käytöstä, kielen oppimisesta ja opettamisesta, kielen käytöstä teksteissä ja vuorovaikutuksessa sekä kielen merkityksestä yksilön ja yhteisöjen kannalta. Opintojen perustana ovat akateemisen työskentelyn perusvalmiudet: itsenäinen ja tavoitteellinen tiedonhankinta, tiedon kriittinen käsittely ja ongelman ratkaisu sekä kirjalliset ja suulliset viestintätaidot. Opetusohjelma sisältää kielitieteellisiä opintoja, kielitaito- ja viestintäopintoja sekä opintokokonaisuuksia kielentutkimuksen eri alueilta. Kaikille yhteisten perusopintojen tavoitteena on antaa perustiedot keskeisiltä alueilta sekä kehittää työskentelyn perusvalmiuksia. Aine- ja syventävissä opinnoissa voi suuntautua valitsemilleen alueille ja koota ohjelmaan erilaisia kokonaisuuksia kielen rakenteiden ja käytön, kielen oppimisen ja opettamisen, kielen ja diskurssin sekä kielen ja kulttuurin opinnoista. Valmistuneista suurin osa sijoittuu englannin opettajiksi peruskouluun, lukioihin, ammatillisiin oppilaitoksiin sekä aikuiskoulutukseen ja korkeakouluihin. Valmistuneita työskentelee myös asiantuntijoina yrityksissä ja organisaatioissa esimerkiksi sisällöntuottajan, lokalisoijan tai teknisen kirjoittajan tehtävissä sekä tutkijoina, kouluttajina, kielikonsultteina ja toimittajina. ENGLANNIN KIELEN OPINTOJEN RAKENNE Englannin kielen opinnot koostuvat perusopinnoista (30 opintopistettä), aineopinnoista (pääaineopiskelijat 50 opintopistettä, sivuaineopiskelijat 3intopistettä) ja syventävistä opinnoista (pääaineopiskelijat 80 opintopistettä, sivuaineopiskelijat 60 opintopistettä). Opintokokonaisuudet koostuvat 5 6 moduulista: perusopinnot moduuleista 1 5 sekä aine- ja syventävät opinnot moduuleista 1 6: Moduuli 1: Viestintä Moduuli 2: Kielen rakenteet ja käyttö Moduuli 3: Kielen oppiminen ja opettaminen Moduuli 4: Kielenkäyttö ja diskurssi 1

Moduuli 5: Kieli ja kulttuuri Moduuli 6: Tutkimus Englannin kielen pääaineopiskelijat valitsevat aine- ja syventävissä opinnoissa suuntautumisvaihtoehdokseen joko kielen oppimisen ja opettamisen (moduuli 3), kielen ja diskurssin (moduuli 4) tai kielen ja kulttuurin (moduuli 5). Kaikille kielten opiskelijoille yhteinen opintojen rakenne ja yhteiset opintojaksot: ks. kielten laitoksen yhteinen opetussuunnitelma. Opintokokonaisuuksien rakenne: PERUSOPINNOT Pää- ja sivuaineopiskelijat: 30 opintopistettä. MODUULI 1: Viestintä 8 op EKIP101 Phonetics and Pronunciation EKIP102 Academic Writing 4 op EKIP103 Practical Grammar MODUUULI 2: Kielen rakenteet ja käyttö 7 op KLSP101, EKIP202 ja KLSP103 Näkökulmia kieleen EKIP204 Exploring Grammar 1 MODUULI 3: Kielen oppiminen ja opettaminen 3 op EKIP301 Opi oppimaan vieraita kieliä EKIP302 Pääaineopiskelijat: Tuutorointi ja HOPS 1 op Sivuaineopiskelijat: HOPS 1 op MODUULI 4: Kieli ja diskurssi EKIP401 Texts and Literacy 3 op EKIP403 Introduction to Literary Studies MODUULI 5: Kieli ja kulttuuri 7 op EKIP501 Culture and Society Tutorial EKIP502 British and American History 2

AINEOPINNOT Pääaineopiskelijat: 50 opintopistettä, sivuaineopiskelijat: 3intopistettä. Aineopinnoissa pääaineopiskelijat valitsevat suuntautumisvaihtoehdokseen Kielen oppimisen ja opettamisen (englannin opettajat), Kielen ja diskurssin tai Kielen ja kulttuurin (muut englannin asiantuntijat). Englannin opettajat (englannin opettajankoulutukseen suoravalitut, 50 op): MODUULI 1: Viestintä EKIA106 Kirjallisen viestinnän kurssi 3 op EKIA156 Suullisen viestinnän kurssi MODUULI 2: Kielen rakenteet ja käyttö Valinnainen opintojakso MODUULI 3: Kielen oppiminen ja opettaminen 10 op EKIA301 Language Learning and Teaching tai KLSA120 Johdatus kielen oppimisen ja opettamisen tutkimukseen 3 op ja itseopiskelupaketti MODUULI 4: Kieli ja diskurssi Valinnainen opintojakso MODUULI 5: Kieli ja kulttuuri Valinnainen opintojakso MODUULI 6: Tutkimus 1 EKIA650 Proseminaari ja kandidaatin tutkielma Valinnainen opintojakso Valinnainen opintojakso moduuleista 2 5, Valinnaisista opintojaksoista 5 10 op suoritetaan itseopiskeluna. 3

Englannin kielen asiantuntijat (suuntautumisvaihtoehto kielenkäyttö ja diskurssi tai kieli ja kulttuuri, 50 op): MODUULI 1: Viestintä EKIA106 Kirjallisen viestinnän kurssi 3 op EKIA156 Suullisen viestinnän kurssi MODUULI 2: Kielen rakenteet ja käyttö Valinnainen opintojakso MODUULI 4: Kielenkäyttö ja diskurssi KLS301 ja EKIA406 Introduction to Discourse Studies MODUULI 5: Kieli ja kulttuuri EKIA505 Johdantokurssi tai EKIA501 Modern Cultural History MODUULI 6: Tutkimus 1 EKIA650 Proseminaari ja kandidaatin tutkielma Valinnaisia opintojaksoja moduuleista 2 5, 1, joista vähintään omasta suuntautumisvaihtoehdosta (4 tai 5). Valinnaisista opintojaksoista 5 10 op suoritetaan itseopiskeluna. Englannin sivuaineopiskelijat (3): MODUULI 1: Viestintä EKIA106 Kirjallisen viestinnän kurssi 3 op EKIA156 Suullisen viestinnän kurssi MODUULI 2: Kielen rakenteet ja käyttö Valinnainen opintojakso MODUULI 4: Kielenkäyttö ja diskurssi Valinnainen opintojakso MODUULI 5: Kieli ja kulttuuri Valinnainen opintojakso Valinnaisia opintojaksoja moduuleista 2 5, 1. 4

Valinnaisista opintojaksoista 5 10 op suoritetaan itseopiskeluna. SYVENTÄVÄT OPINNOT Pääaineopiskelijat (80 op): MODUULI 1: Viestintä EKIS107 Kirjallisen viestinnän kurssi 3 op EKIS157 Suullisen viestinnän kurssi Aineopinnoissa valitun suuntautumisvaihtoehdon mukaan yhdestä seuraavista moduuleista: MODUULI 3: Kielen oppiminen ja opettaminen 1 Valinnaisia opintojaksoja MODUULI 4: Kielenkäyttö ja diskurssi 1 Valinnaisia opintojaksoja MODUULI 5: Kieli ja kulttuuri 1 Valinnaisia opintojaksoja MODUULI 6: Tutkimus 4 EKIS650 Pro gradu -seminaari Pro gradu -tutkielma 40 op Valinnaisia opintojaksoja moduuleista 2 6, 1 Valinnaisista opintojaksoista 5 1 suoritetaan itseopiskeluna (moduulit 2 5). Vähintään 20 op suoritetaan englannin kielen opintojaksoina (EKIS---). Sivuaineopiskelijat (60 op): MODUULI 1: Viestintä EKIS107 Valinnaisia opintojaksoja moduuleista 2 6 30 op 5 MODUULI 6: Tutkimus 2 Pro gradu -seminaari

Kirjallisen viestinnän kurssi 3 op EKIS157 Suullisen viestinnän kurssi Sivututkielma 20 op Valinnaisista opintojaksoista 5 1 suoritetaan itseopiskeluna (moduulit 2 5). Vähintään 20 op suoritetaan englannin kielen opintojaksoina (EKIS---). Jos sivuaineopiskelija suorittaa vain ns. muut syventävät opinnot (40 op, ei sivututkielmaa), pro gradu -seminaarin sijasta suoritetaan valinnainen opintojakso moduuleista 2 6. Opintojaksojen kuvaukset: PERUSOPINNOT Moduuli 1: Viestintä 8 op Viestintäopintojen tavoitteena on kieli- ja viestintätaitojen kehittäminen. Opinnoissa kehitetään sekä yleisiä että akateemisen viestinnän taitoja. Hyvä englannin kielen suullinen ja kirjallinen taito on opinnoissa menestymisen ja tutkinnon suorittamisen keskeinen edellytys. Opetusohjelmaan sisältyvien kielitaito-opintojen lisäksi on tärkeää että jokainen opiskelija jatkuvasti kehittää kielitaitoaan myös itsenäisesti. EKIP101 PHONETICS AND PRONUNCIATION Kohderyhmä: ensimmäisen vuoden opiskelijat. Tavoite ja sisältö: Kurssi on johdatus fonetiikan peruskäsitteisiin. Kielistudioharjoituksissa keskitytään tunnistamaan suomen ja englannin foneettisten järjestelmien eroista johtuvat ääntämisongelmat ja korjaamaan oman ääntämyksen puutteet. Opiskelutapa: luennot ja kielistudioharjoitukset. Arviointi: jatkuva arviointi ja koe. Kirjallisuus: Michael Peacock, English Pronunciation. EKIP102 ACADEMIC WRITING 4 op Kohderyhmä: ensimmäisen vuoden opiskelijat. Tavoite ja sisältö: Kurssi johdattaa asiatekstien ja akateemisten tekstien kirjoittamiseen. Kurssilla käytetään prosessikirjoittamisen periaatteita: kirjoittaminen nähdään jatkuvana prosessina, jossa teksti rakennetaan palautteen ja uudelleen kirjoittamisen kautta arvioitavaan muotoon. Työskentely perustuu tavoitteiden asettamiseen, vertaispalautteen antamiseen sekä omien tavoitteiden ja työskentelyn arviointiin. Opiskelutapa: ryhmätapaamiset, vertaisarviointi, itsearviointi ja portfolio. Arviointi: osallistuminen opetukseen, vaaditut tehtävät ja portfolioarviointi. 6

EKIP103 PRACTICAL GRAMMAR Kohderyhmä: ensimmäisen vuoden opiskelijat. Tavoite ja sisältö: Kurssin tavoite on vahvistaa ja laajentaa opiskelijoiden englannin kielen kieliopin tuntemusta ja parantaa heidän kirjallisen ja suullisen kielitaitonsa oikeakielisyyttä. Kurssilla kerrataan ongelmallisiksi koettuja peruskielioppirakenteita ja perehdytään myös vaativampiin kielioppirakenteisiin. Opiskelutapa: luennot ja harjoitukset. Arviointi: harjoitukset ja tentti. Moduuli 2: Kielen rakenteet ja käyttö 7 op KLSP001, EKIP202 ja KLSP003 NÄKÖKULMIA KIELEEN 1. KLSP001 Johdatusta kieleen ja sen tutkimukseen Kohderyhmä: kaikki kielten opiskelijat. Tavoite ja sisältö: Opintojakso toimii johdatuksena kielitieteellisiin opintoihin. Tavoitteena on luoda kuva kielentutkimuksen moniulotteisuudesta sekä hahmottaa kielentutkimuksen eri osa-alueita ja kysymyksenasetteluja. Arviointi: hyväksytty-hylätty. 2. EKIP202 Introduction to Language Study Kohderyhmä: englannin kielen pääaineopiskelijat ja ne sivuaineopiskelijat, jotka eivät ole suorittaneet vastaavaa kurssia muuhun kieliaineeseen. Tavoite ja sisältö: Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelijoita kielentutkimuksen keskeisiin lähtökohtiin, käsitteisiin ja menetelmiin ja antaa perusvalmiuksia englannin kielen muotojen, rakenteiden ja merkitysten analyysiin. Keskeisiä kurssilla käsiteltäviä aiheita ovat englannin kieli ilmiönä ja kielitieteellisen tutkimuksen kohteena ja kielen foneettisen, fonologisen, morfologisen, semanttisen ja pragmaattisen analyysin lähestymistavat. Opiskelutapa: luento tai pienryhmät. Arviointi: kotitentti. 3. KLSP003 Soveltavan kielentutkimuksen näkökulmia Kohderyhmä: kaikki kielten opiskelijat. Tavoite ja sisältö: Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija soveltavan kielentutkimuksen ongelmanasetteluihin ja antaa opiskelijalle valmiudet pohtia monipuolisesti kielen suhdetta yksilöön, yhteiskuntaan ja ympäröivään maailmaan. Opintojaksolla käsiteltävät teemat jakautuvat kielten laitoksen tutkimuksen painopistealueiden mukaan 1) kielen oppimiseen ja opettamiseen 2) kieleen ja diskurssiin sekä 3) kieleen ja kulttuuriin. Opiskelutapa: Kurssi koostuu kolmesta osasta, joista ensimmäisellä (Johdatusta kieleen ja sen tutkimukseen) ja kolmannella (Soveltavan kielentutkimuksen näkökulmia) järjestetään yhteiset luennot kaikille kielten laitoksen ensimmäisen vuoden opiskelijoille. Yhteisiin luentoihin liittyy oheislukemista ja -tehtäviä. Suositus ajoituksesta: 1. opintovuosi. EKIP204 EXPLORING GRAMMAR 1 7

Kohderyhmä: ensimmäisen vuoden opiskelijat. Tavoite ja sisältö: Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijoille yleiskatsaus englannin kielen syntaktisesta rakenteesta ja esitellä kielen analyysissa tarpeellisia kieliopin peruskäsitteitä. Kurssilla keskitytään englannin kielen rakenteelliseen analyysiin, mutta tavoitteena on tarkastella myös kielen rakenteen ja merkityksen suhdetta. Tarkoituksena on auttaa opiskelijaa ymmärtämään syvällisemmin englannin kielioppia ja osoittaa, että kieltä voi analysoida useilla eri toisiinsa liittyvillä ja toisistaan riippuvilla tasoilla (sana, lause, lauseke ja virke). Kielen analyysissa lähdetään liikkeelle yksinkertaisista lause- ja virketason ilmiöistä ja edetään vähitellen laajempien tekstien analyysin. Opiskelutapa: luento, harjoitukset ja analyysitehtävät ryhmissä. Arviointi: aktiivinen osallistuminen ja kotitentti. Kirjallisuus: Exploring Grammar -kurssimateriaali. Moduuli 3: Kielen oppiminen ja opettaminen 3 op Perusopinnoissa keskitytään kielen oppimiseen ja opettamiseen kielenoppijan näkökulmasta. EKIP301 OPI OPPIMAAN VIERAITA KIELIÄ Kohderyhmä: ensimmäisen vuoden opiskelijat. Tavoite ja sisältö: Kurssi on peruskurssi kielitietoisuuteen ja se antaa valmiuksia oppia oppimaan vieraita kieliä (mikä on nyt asetettu tärkeäksi tavoitteeksi kieltenopetukselle mm. Eurooppalaisessa viitekehyksessä) kieli- ja kulttuuritaitojen ohella. Kurssin tavoitteena on innostaa opiskelijat pohtimaan kielenoppimisen eri puolia sekä omien kokemusten että alan uusimman tutkimustiedon avulla. Käsittelemme aiheita konkreettisesti ja suomalaisen oppijan (ja opettajan) arkeen sitoen ja ennakoiden koulumaailmassa lähivuosina tapahtuvia muutoksia. Opiskelutapa: alustukset, aktiivinen tuntityöskentely, vaiheistetut tehtävät, oppimistehtävät. Arviointi: kurssityö ja oppimistehtävät. EKIP302 TUUTOROINTI JA HOPS 1 op Kohderyhmä: ensimmäisen vuoden opiskelijat. Tavoite ja sisältö: Kyse on opettajatuutoroinnista eli ryhmätapaamisista jonkun oppiaineen opettajan kanssa. Tavoitteena on auttaa opiskelijaa osana ryhmää omaksumaan akateemisen opiskelun taitoja, tutustumaan yliopiston ja oman oppiaineensa käytänteisiin sekä suunnittelemaan opintojaan ja tutkintonsa rakennetta. Ryhmässä voidaan keskustella opintoihin, urasuunnitelmiin ja uuteen elämänvaiheeseen liittyvistä aiheista muiden ja opettajan kanssa. Ryhmään voidaan kutsua myös asiantuntijavieraita. Ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen ryhmät tapaavat esim. kerran lukukaudessa tai - vuodessa. Tuutoroinnissa aloitetaan ohjatusti myös HOPSin eli opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatiminen. HOPS auttaa opintojen suunnittelussa ja hallinnassa sekä ohjaa opiskelijaa opinnoissa hänen omien tavoitteidensa mukaisesti. Se on itsetuntemuksen ja työskentelytapojen kehittämisen apuväline. HOPS antaa välineitä 8

pidemmän tähtäyksen suunnittelulle, aina työelämään asti. Samalla se on joustava: vahvuudet ja varsinkin tavoitteet voivat opintojen aikana muuttua. HOPSia tuleekin päivittää aika ajoin opintojen aikana. Opiskelutapa: ryhmätapaamiset n. kerran kuukaudessa lukukausien aikana ja mahdollisuus kahdenkeskisiin tapaamisiin tuutorin kanssa kerran lukukaudessa, jolloin voidaan tarkemmin keskustella opiskelijan henkilökohtaisista kysymyksistä. Suoritustapa: tuutorointi on tarkoitettu pääaineopiskelijoille; HOPSin laativat myös kaikki sivuaineopiskelijat. Moduuli 4: Kielenkäyttö ja diskurssi Tämän moduulin kurssien tavoitteena on antaa opiskelijoille perustietoja tekstin-, diskurssin- ja kirjallisuudentutkimuksen peruskäsitteistä ja analyysimenetelmistä. Opinnot kehittävät opiskelijoiden tietoisuutta niistä kielellisistä ja rakenteellisista keinoista, joita erityyppisissä diskursseissa hyödynnetään. Opintoja voi hyödyntää sekä tekstien analyysissä että asia- ja kaunokirjallisten tekstien kirjoittamis- ja lukemistehtävissä. EKIP401 TEXTS AND LITERACY 3 op Kohderyhmä: ensimmäisen vuoden opiskelijat. Tavoite ja sisältö: Tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat tekstin- ja diskurssintutkimuksen peruskäsitteisiin analysoimalla erilaisia tekstejä ja tuottamalla tekstejä erilaisiin tarkoituksiin. Tarkoituksena on myös kehittää kriittistä lukemista sekä kykyä tunnistaa ja analysoida erilaisia tapoja tuottaa ja välittää merkityksiä multimodaalisten tekstien avulla. Kurssilla tarkastellaan eri konteksteissa tuotettuja tekstejä (esim. arkielämä, työelämä, koulutus, uudet mediat) ja analysoidaan niiden välittämiä merkityksiä ja niiden vaikutuksia kohdeyleisöön ja yhteiskuntaan. Opiskelutapa: luennot, tekstien analyysitehtäviä ja tuottamista ryhmissä. Arviointi: aktiivinen osallistuminen ja kurssityö. EKIP403 INTRODUCTION TO LITERARY STUDIES Kohderyhmä: ensimmäisen vuoden opiskelijat. Tavoite ja sisältö: Kurssilla perehdytään joihinkin keskeisiin kaunokirjallisuuden analyysitapoihin. Opiskelijat oppivat erittelemään kriittisesti kaunokirjallisten tekstien sisältöä ja muotoa sekä tunnistamaan muodon ja merkityksen suhteita. Opiskelumuodot: luennot, tuntityöskentely ja kotitehtävät. Arviointi: tentti. Moduuli 5: Kieli ja kulttuuri 7 op Kulttuuriopinnoissa perehdytään englanninkielisten maiden yhteiskuntaan ja kulttuuriin sekä tutustutaan kulttuurintutkimuksen kysymyksiin ja ilmiöihin. Tavoitteena on kehittää englanninkielisten alueiden historiallisen ja yhteiskunnallisen kehityksen tuntemusta kielen kulttuurisen ja yhteiskunnallisen taustan ymmärtämiseksi. EKIP501 CULTURE AND SOCIETY TUTORIAL 9

Kohderyhmä: ensimmäisen vuoden opiskelijat. Tavoite ja sisältö: Kurssin tarkoitus on rohkaista opiskelijoita kriittiseen lukemiseen, kehittää heidän suullista kielitaitoaan ja samalla laajentaa heidän tietojaan englanninkielisestä maailmasta. Tunneilla analysoidaan neljää teosta ja keskustellaan niistä; teokset kuvaavat neljää eri englanninkielistä kulttuuria. Ryhmät kokoontuvat kerran viikossa. Opiskelijat lukevat kulloinkin käsiteltävän kirjan etukäteen. Vuoden mittaan opiskelijat osallistuvat pienryhmä- ja ryhmäkeskusteluihin sekä pitävät suullisen esityksen kirjasta tai siinä käsitellystä kulttuurista. Opiskelutapa: ryhmätyöskentely. Arviointi: aktiivinen osallistuminen tuntityöskentelyyn ja loppuraportti. Kirjallisuus: kukin opettaja ilmoittaa omissa ryhmissään käytettävät kirjat vuosittain kurssioppaassa. EKIP502 BRITISH AND AMERICAN HISTORY Kohderyhmä: ensimmäisen vuoden opiskelijat. Tavoite ja sisältö: Kurssilla käsitellään Englannin ja Yhdysvaltojen historian kehityssuunnat viime vuosisatoina brittiläisen ja amerikkalaisen yhteiskunnan nykyluonteen ymmärtämiseksi. Opiskelutapa: luennot. Arviointi: tentti. Kirjallisuus: opetusmoniste British and American History ja taustakirjallisuutta luennoitsijan ohjeiden mukaisesti. AINEOPINNOT Pääaineopiskelijat 50 opintopistettä, sivuaineopiskelijat 3intopistettä. Aineopinnoissa pääaineopiskelija valitsee suuntautumisvaihtoehdokseen joko kielen oppimisen ja opettamisen (moduuli 3), kielen ja diskurssin (moduuli 4) tai kielen ja kulttuurin (moduuli 5). Aineopintojen rakenne, ks. taulukot yllä. Opintojaksojen kuvaukset: Moduuleissa 1 5 kurssitarjonta vaihtelee vuosittain. Kunakin vuonna tarjottavien kurssien kuvaukset julkaistaan oppiaineen verkkosivuilla ja Korpissa. Moduulien 2 intojaksoista suoritetaan 5 10 op itseopiskeluna. Tarkat tiedot itseopiskelumahdollisuuksista julkaistaan vuosittain kurssioppaassa (esim. kirjatentit tai työssä oppiminen / työharjoittelu). Moduuli 1: Viestintä EKIA106 KIRJALLINEN VIESTINTÄ 3 op 10

EKIA156 SUULLINEN VIESTINTÄ Opiskelija suorittaa viestintämoduulista yhden kirjallisen viestinnän ja yhden suullisen viestinnän kurssin (yht. ). Tavoite ja sisältö: Viestintäopintojen tavoitteena on kehittää edelleen suullisia ja kirjallisia viestintätaitoja. Painopisteenä on akateemisten ja työelämässä tarvittavien taitojen kehittäminen. Opiskelutapa: viikoittaiset ryhmätapaamiset. Arviointi: jatkuva arviointi, oppimispäiväkirja ja/tai kirjallinen tai suullinen loppukoe. Esimerkkejä kursseista: Oral Communication, Oral Communication for Teachers, Written Communication, Academic Writing: Step 2, Comparative Skills A, Creative Writing. Moduuli 2: Kielen rakenteet ja käyttö EKIA2-- VALINNAISET OPINTOJAKSOT kukin kurssi Tavoite ja sisältö: Moduulin opintojen tavoitteena on syventää tietoa englannin kielen rakenteista ja käytöstä sekä antaa valmiuksia kieliopillisten ongelmien käsittelyyn ja analyysiin. Opinnot tarjoavat välineitä kielen rakenteiden ja merkitysten analyysiin sekä kehittävät analyysitaitoja, joita voi hyödyntää kielentutkimuksen eri alueilla. Opinnoissa perehdytään englannin kielen rakenteisiin ja merkityksiin, keskustellaan kieliopillisen kuvauksen perusteista, tarkastellaan kieliopillisia ilmiöitä eri näkökulmista sekä pohditaan kieliopillisia ongelmia kielen käytön ja opettamisen näkökulmasta. Opintotapat: luennot ja ryhmätyöskentely, oppimistehtävät, kirjalliset analyysitehtävät. Arviointi: kirjalliset tehtävät. Esimerkkejä kursseista: Exploring Grammar 2, Pedagogical Grammar. Moduuli 3: Kielen oppiminen ja opettaminen Ne pääaineopiskelijat, joiden suuntautumisvaihtoehto on Kielen oppiminen ja opettaminen, suorittavat johdantokurssina joko Language Learning and Teaching tai Johdatusta kielen oppimisen tutkimukseen ja vähintään yhden valinnaisen opintojakson tästä moduulista. Johdantokurssi suoritetaan aineopintojen alkuvaiheessa. EKIA301 LANGUAGE LEARNING AND TEACHING Tavoite ja sisältö: Kurssilla perehdytään vieraan kielen oppimisen ja opettamisen peruskysymyksiin (ja tutkimukseen) ja myös kielitaidon arviointiin niin pitkälle kuin mahdollista Suomen koulumaailman näkökulmasta kurssikirjan ja sovellusharjoitusten avulla. Opiskelutapa: lukemista, harjoituksia, pari- ja ryhmätöitä, luentoja. Arviointi: kurssityö, aktiivinen osallistuminen tunneilla ja itsearviointi Kurssikirja: Keith Johnson, An introduction to foreign language learning and teaching. tai 11

KLSA120 JOHDATUS KIELEN OPPIMISEN JA OPETTAMISEN TUTKIMUKSEEN (kurssi 3 op ja itseopiskelupaketti ) Kohderyhmä: kurssi on suunnattu kaikille kielten laitoksen opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneita kielen oppimisesta ja opettamisesta toisena tai vieraana kielenä. Tavoite ja sisältö: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää erilaisia toisen/vieraan kielen oppimiseen vaikuttavia tekijöitä ja tuntee alan tutkimuksen keskeisimmät suuntaukset ja käsitteet. Kurssilla perehdytään myös keskeisimpiin vieraan kielen opettamisen kysymyksiin ja luodaan katsaus kielenopetuksen eri menetelmiin. Tavoitteena on myös kielitaidon arvioinnin peruskäsitteiden tuntemus. Kurssi tähtää siihen, että opiskelija ymmärtää alueen keskeisiä tutkimuskysymyksiä ja tutkimuksen menetelmiä siten, että osaa lukea alan tutkimuskirjallisuutta ja myöhemmin hyödyntää tietoa omassa kandidaatin- ja pro gradu -tutkielmassaan. Opiskelutapa: Luennot, ryhmätyöt, kotitehtävät ja oheislukemista. Kurssi laajennetaan 5 op:n suuruiseksi itseopiskelupaketin avulla. EKIA3-- VALINNAISET OPINTOJAKSOT kukin kurssi Tavoite ja sisältö: Opinnoissa keskitytään kielen oppimiseen ja opettamiseen aineenopettajan näkökulmasta. Tarkoitus on perehtyä kielen oppimisen (ja opetuksen) keskeisiin ilmiöihin ja ongelmiin, teorioihin ja menetelmiin. Moduuli antaa valmiuksia aihetta koskevan tutkimuksen tekemiseen ja opettajan käytännön työhön (mm. opetuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin). Opiskelutapa: vaihtelee kurssista toiseen (mm. luennot, itsenäinen tai pari/ryhmätyöskentely, harjoitukset/tehtävät, verkkokeskustelu). Arviointi: arviointitavat vaihtelevat eri kursseilla (esim. tentti, kirjallinen työ, pienimuotoiset tutkimusprojektit, posterit). Esimerkkejä kursseista: What is a Word, Teoriaa ja käytäntöä opettajan työhön, Yleiseurooppalainen viitekehys ja eurooppalainen kielisalkku, Kaksikielisyys, Kielitaidon arviointi, Kieliteknologia. Moduuli 4: Kielenkäyttö ja diskurssi Ne pääaineopiskelijat, jotka valitsevat suuntautumisvaihtoehdokseen joko Kielenkäyttö ja diskurssi tai Kielen ja kulttuurin, suorittavat kummankin moduulin (4 ja 5) johdantokurssin aineopintojen alkuvaiheessa (Introduction to Discourse Studies ja Modern Cultural History) ja lisäksi vähintään yhden valinnaisen opintojakson valitsemastaan suuntautumisvaihtoehdosta. KLSA301 ja EKIA406 INTRODUCTION TO DISCOURSE STUDIES Opintojaksossa on kaksi osaa: Johdatus diskurssintutkimukseen ja Working with Discourse. Kohderyhmä: englannin kielen pääaineopiskelijat, joiden suuntautumisvaihtoehto on Kielenkäyttö ja diskurssi tai Kieli ja kulttuuri. Muut englannin opiskelijat voivat suorittaa kurssin valinnaisena opintojaksona. 12

KLSA301 Johdatus diskurssintutkimukseen 3 op Kohderyhmä: kaikki aineopintoja suorittavat kielten opiskelijat, jotka valitsevat laitoksen suuntautumisvaihtoehdon kielenkäyttö ja diskurssi. Tavoite ja sisältö: Kurssi johdattelee diskurssintutkimuksen perusajatuksiin. Lähtökohtana on kielenkäytön tarkastelu tekstuaalisena, diskursiivisena ja sosiaalisena toimintana erilaisissa vuorovaikutuksellisissa, institutionaalisissa ja yhteiskunnallisissa tilanteissa. Kurssilla tutustutaan diskurssintutkimuksen kenttään, sen peruskäsitteisiin ja tapoihin tarkastella kielenkäyttöä. Kurssin aikana perehdytään erilaisiin diskurssintutkimuksen suuntauksiin, muun muassa kriittiseen diskurssianalyysiin, genretutkimukseen, keskustelunanalyysiin sekä monikielisyyden, identiteettien ja multimodaalisuuden tutkimukseen, ja harjoitellaan erilaisia tapoja analysoida kielenkäyttöä kontekstissaan. Opiskelutapa: Kurssi koostuu luennoista, oheislukemistosta, analyysiharjoituksista ja kotitentistä. EKIA406 Working with Discourse Tavoite ja sisältö: Kurssin tavoite on syventää Johdatus diskurssintutkimukseen -kurssilla opittuja peruskäsitteitä ja soveltaa niitä englanninkielisten tekstien ja puheen analyysiin. Opiskelutapa: harjoitukset. EKIA4-- VALINNAISET OPINTOJAKSOT kukin kurssi Tavoite ja sisältö: Opinnoissa perehdytään puhutun diskurssin ja erityyppisten asia- ja kaunokirjallisten tekstien erityispiirteisiin. Tärkeä tavoite on lisätä opiskelijoiden tietoja tekstien, puheen ja vuorovaikutuksen sekä tekstitaitotutkimuksen käsitteistä ja menetelmistä ja ohjata heitä soveltamaan näitä käsitteitä ja menetelmiä eri tyyppisten diskurssien analyysiin. Opiskelutapa: Vaihtelee eri kursseilla (mm. luennot, itsenäinen tai pari/ryhmätyöskentely, harjoitukset/tehtävät). Arviointi: arviointitavat vaihtelevat eri kursseilla (esim. tentti, kirjallinen työ, pienimuotoiset tutkimusprojektit). Esimerkkejä kursseista: Introduction to Text Analysis, Tekninen viestintä, American Novels, Introduction to the Romantics, Literary Texts proosa ja Literary Texts runous. Moduuli 5: Kieli ja kulttuuri (kukin kurssi ) Ne pääaineopiskelijat, jotka valitsevat suuntautumisvaihtoehdokseen joko Kielenkäytön ja diskurssin tai Kielen ja kulttuurin, suorittavat kummankin moduulin (4 ja 5) johdantokurssin aineopintojen alkuvaiheessa (Introduction to Discourse Studies ja Johdantokurssi tai Modern Cultural History) ja lisäksi vähintään yhden valinnaisen opintojakson valitsemastaan suuntautumisvaihtoehdosta. EKIA505 JOHDANTOKURSSI tai EKIA501 MODERN CULTURAL HISTORY 13

Kohderyhmä: Englannin kielen pääaineopiskelijat, joiden suuntautumisvaihtoehto on Kielenkäyttö ja diskurssi tai Kieli ja kulttuuri. Muut englannin opiskelijat voivat suorittaa kurssin valinnaisena opintojaksona. Tavoite ja sisältö: Kurssilla tarkastellaan länsimaisen kulttuurihistorian kehityslinjoja 1500- luvulta nykyaikaan. Eräs kurssin pääteemoista on tiedon käsite: miten tieto muodostuu (tai miten ajattelemme sen muodostuvan). Kurssilla myös verrataan keskenään länsimaisia ja muiden kulttuurien käsityksiä. Opiskelutapa: luennot ja kirjallisuus. Arviointi: tentti. Kirjallisuus: moniste Modern Cultural History ja muu kirjallisuus ohjeiden mukaisesti. EKIA5-- VALINNAISET OPINTOJAKSOT kukin kurssi Tavoite ja sisältö: Moduulin opinnot tarjoavat mahdollisuuden syventyä kulttuurintutkimuksen kysymyksiin ja tarkastella kielen merkitystä yksilön, yhteiskunnan ja kulttuurin kannalta eri teoreettisista näkökulmista. Opiskelutapa: itsenäinen tai pari/ryhmätyöskentely viikoittaisissa tapaamisissa, luennot ja harjoitukset/tehtävät tai luennot. Arviointi: kirjalliset tehtävät, pienimuotoiset tutkimusprojektit, posterit, esseet tai kirjallinen loppukoe. Esimerkkejä kursseista: Irish History, A Century of Social Change, Education and Society, The Story of English. Moduuli 6: Tutkimus (1, vain pääaineopiskelijoille) Opinnoissa tutustutaan tutkimuksen teon perusteisiin. Metodiopinnoissa tutustutaan tutkimusalueisiin ja -menetelmiin, proseminaarissa perehdytään tutkimusongelman rajaamiseen ja käsittelyyn, tutkimusmenetelmien valintaan ja soveltamiseen sekä tieteellisen tekstin kirjoittamiseen. EKIA650 PROSEMINAARI Proseminaari koostuu kaikkien kielten yhteisestä osuudesta (Tutkielman laatimisen perusteet) ja oppiainekohtaisesta seminaarityöskentelystä. Kandidaatintutkielma tehdään proseminaarissa. 1. KLSA077 Tutkielman laatimisen perusteet Kohderyhmä: kaikki kielten pääaineopiskelijat. Tavoite ja sisältö: Kurssilla tutustutaan tutkimusprosessin eri vaiheisiin ja tutkielman laatimiseen: aiheen valintaan ja aineistoihin, aineiston keruuseen ja analyysiin sekä tutkielmatekstin rakentamiseen. Kurssi esittelee tutkimusprosessia erilaisten käytännön esimerkkien kautta. Opiskelutapa: Proseminaari alkaa kielten laitoksen yhteisellä kurssilla tutkielman laatimisen perusteista. Kurssi kestää yhden periodin, ja osallistujat kirjoittavat siitä kokoavan loppuraportin, joka palautetaan oman proseminaariryhmän ohjaajalle. Kurssin jälkeen proseminaari jatkuu oppiainekohtaisissa proseminaariryhmissä. 14

Suositus ajoituksesta: 2. tai 3. opiskeluvuosi. 2. EKIA650 Proseminaari Kohderyhmä: englannin kielen pääaineopiskelijat. Ajoitus: 3. opintovuosi. Edeltävät opinnot: perusopinnot ja vähintään kaksi aineopintojen valinnaista opintojaksoa proseminaarin aihealueelta. Tavoite ja sisältö: Proseminaarin tarkoituksena on tutustua tutkimusprosessin eri vaiheisiin, laatia tutkimussuunnitelma, tehdä pienimuotoinen empiirinen tutkimus ja tuottaa tutkimusraportti (= kandidaatintutkielma) ja siten valmentaa opiskelijoita pro gradu - tutkielman tekemiseen. Tutkimusprosessin edetessä tutustutaan tiedonhankintaan ja lähdekirjallisuuden käyttöön, aiheen rajaamiseen, tutkimuskysymyksen muotoiluun, aineiston keräämiseen, analysointiin ja tutkimusraportin kirjoittamiseen. Kandidaatintutkielma laaditaan prosessikirjoittamisen periaatteita noudattaen. Proseminaarin aihe on suhteellisen vapaa, mutta sen täytyy liittyä oppiaineen suuntautumisvaihtoehtoihin (kielen oppiminen ja opettaminen, kielenkäyttö ja diskurssi, kieli ja kulttuuri). Opiskelutapa: ryhmätyöskentely, itsenäinen työskentely, henkilökohtainen ohjaus, 2 lk. Arviointi: tutkimussuunnitelma ja kandidaatintutkielma. SYVENTÄVÄT OPINNOT Syventävissä opinnoissa pääaineopiskelijan suuntautumisvaihtoehto on aineopinnoissa tehdyn valinnan mukaisesti joko Kielen oppiminen ja opettaminen (moduuli 3), Kielenkäyttö ja diskurssi (moduuli 4) tai Kieli ja kulttuuri (moduuli 5). Syventävien opintojen rakenne, ks. taulukot yllä. Kurssitarjonta vaihtelee vuosittain. Kunakin vuonna tarjottavien kurssien kuvaukset julkaistaan oppiaineen verkkosivuilla ja Korpissa. Tiedot itseopiskelumahdollisuuksista julkaistaan vuosittain kurssioppaassa ja oppiaineen verkkosivuilla (esim. kirjatentit tai työssä oppiminen / työharjoittelu). Moduuli 1: Viestintä EKIS107 KIRJALLINEN VIESTINTÄ 3 op EKIS157 SUULLINEN VIESTINTÄ Opiskelija suorittaa viestintämoduulista yhden kirjallisen viestinnän ja yhden suullisen viestinnän kurssin (yht. ). Tavoite ja sisältö: Viestintäopintojen tavoitteena on kehittää edelleen suullisia ja kirjallisia viestintätaitoja. Painopisteenä on akateemisten ja työelämässä tarvittavien taitojen kehittäminen. Opiskelutapa: viikoittaiset ryhmätapaamiset. 15

Arviointi: jatkuva arviointi, oppimispäiväkirja ja/tai kirjallinen/suullinen loppukoe. Esimerkkejä kursseista: Comparative Skills B, English for Professional Life, Oral Communication. Moduuli 2: Kielen rakenteet ja käyttö EKIS2-- VALINNAISET OPINTOJAKSOT kukin kurssi Tavoite ja sisältö: Moduulin opintojen tavoitteena on syventää tietoa englannin kielen rakenteista ja käytöstä sekä antaa valmiuksia kieliopillisten ongelmien käsittelyyn ja analyysiin. Opinnot tarjoavat välineitä kielen rakenteiden ja merkitysten analyysiin sekä kehittävät analyysitaitoja, joita voi hyödyntää eri kielen tutkimuksen alueilla. Opinnoissa perehdytään englannin kielen rakenteisiin ja merkityksiin, keskustellaan kieliopillisen kuvauksen perusteista, tarkastellaan kieliopillisia ilmiöitä eri näkökulmista sekä pohditaan kieliopillisia ongelmia kielen käytön ja opettamisen näkökulmasta. Opintomuodot: luennot ja ryhmätyöskentely, oppimistehtävät, kirjalliset analyysitehtävät. Arviointi: kirjalliset tehtävät. Esimerkkejä kursseista: Grammar in Discourse ja Sociolinguistics. Moduuli 3: Kielen oppiminen ja opettaminen EKIS3-- VALINNAISET OPINTOJAKSOT kukin kurssi Kielen oppiminen ja opettaminen -suuntautumisvaihtoehdon valinneet pääaineopiskelijat suorittavat moduulista vähintään 1. Kohderyhmä: Opettajan ammattiin kouluttautuvat. Tavoite ja sisältö: Opinnoissa keskitytään kielen oppimiseen ja opettamiseen aineenopettajan näkökulmasta. Tarkoitus on laajentaa tai syventää ymmärrystä kielen oppimisen (ja opetuksen) keskeisistä ilmiöistä ja ongelmista sekä tietämystä teorioista ja menetelmistä. Moduuli antaa lisää valmiuksia aihetta koskevan tutkimuksen tekemiseen ja opettajan käytännön työhön (mm. opetuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin). Opiskelutapa: Vaihtelee eri kursseilla (mm. luennot, itsenäinen tai pari/ryhmätyöskentely, harjoitukset/tehtävät, verkkokeskustelu). Arviointi: Arviointitavat vaihtelevat eri kursseilla (esim. tentti, kirjallinen työ, pienimuotoiset tutkimusprojektit, posterit). Esimerkkejä kursseista: Teaching Language through Texts, Teaching and Learning Vocabulary, Toisen kielen oppiminen, Teoriaa ja käytäntöä opettajan työhön, Yleiseurooppalainen viitekehys ja eurooppalainen kielisalkku, Kaksikielisyys, Kielitaidon arviointi ja Kieliteknologia. Moduuli 4: Kielenkäyttö ja diskurssi EKIS4-- VALINNAISET OPINTOJAKSOT kukin kurssi 16

Kielenkäyttö ja diskurssi -suuntautumisvaihtoehdon valinneet pääaineopiskelijat suorittavat moduulista vähintään 1. Kohderyhmä: Opinnot on tarkoitettu ensisijaisesti niille opiskelijoille, jotka eivät osallistu opettajankoulutukseen vaan tavoittelevat kieliasiantuntijan tehtäviä erilaisissa yrityksissä ja muissa organisaatioissa esimerkiksi sisällöntuottajina, kielenhuoltajina, tiedottajina, lokalisoijina tai teknisinä kirjoittajina. Tavoite ja sisältö: Kokonaisuus tarjoaa teoreettiseen ja tutkimustietoon perustuvia näkökulmia niihin tehtäviin, joita kirjoitetuilla ja puhutuilla teksteillä ja vuorovaikutuksella on eri konteksteissa. Se tarjoaa välineitä ja valmiuksia analysoida ja ymmärtää niitä sekä taitoja toimia erilaisissa kieli- ja tekstiympäristöissä. Sisällöllisesti opinnoissa painottuu diskurssin tutkimus laveasti ymmärrettynä: tekstien, puheen, vuorovaikutuksen, kirjoittamisen, lukemisen ja viestinnän tutkimus. Näitä keskeisiä opintoja tukevat kielentutkimuksen erityisalueiden kurssit, kirjallisuuden ja kulttuurin opinnot ja erilaiset käytännön valmiuksia harjoittavat kielitaito- ja viestintäkurssit. Opiskelutapa: vaihtelee eri kursseilla (mm. luennot, itsenäinen tai pari/ryhmätyöskentely, harjoitukset/tehtävät). Arviointi: arviointitavat vaihtelevat (esim. tentti, kirjallinen työ, pienimuotoiset tutkimusprojektit). Esimerkkejä kursseista: Analysing New Media Texts, The Study of Talk and Interaction, Pragmatics, Kriittinen diskurssianalyysi, Tekninen kirjoittaminen, Shakespeare ja T.S. Eliot. Moduuli 5: Kieli ja kulttuuri EKIS5-- VALINNAISET OPINTOJAKSOT kukin kurssi Kieli ja kulttuuri -suuntautumisvaihtoehdon valinneet pääaineopiskelijat suorittavat moduulista vähintään 1. Tavoite ja sisältö: Moduulin opinnot tarjoavat mahdollisuuden syventyä kulttuurintutkimuksen kysymyksiin ja tarkastella kielen merkitystä yksilön, yhteiskunnan ja kulttuurin kannalta eri teoreettisista näkökulmista. Opiskelutapa: itsenäinen tai pari/ryhmätyöskentely viikoittaisissa tapaamisissa, luennot ja harjoitukset/tehtävät tai luennot. Arviointi: Kirjalliset tehtävät, pienimuotoiset tutkimusprojektit, posterit, esseet tai kirjallinen loppukoe. Esimerkkejä kursseista: English as a Global Language, English Society through Drama, Irish History, Shakespeare, Kaksikielisyys ja Kieli ja identiteetti. Moduuli 6: Tutkimus (pääaineopiskelijat 4, sivuaineopiskelijat 2) EKIS650 PRO GRADU -SEMINAARI Kohderyhmä: Seminaari on pakollinen pääaineopiskelijoille ja niille sivuaineopiskelijoille, jotka tekevät tutkielman. 17

Tavoite ja sisältö: Seminaarin tarkoitus on tukea pro gradu -tutkielman suunnittelua ja edistymistä. Tavoitteena on ohjata tutkielman tekoa työn eri vaiheissa ja antaa välineitä tavoitteiden ja tutkimusongelman rajaamiseen, menetelmien valintaan ja soveltamiseen sekä tutkielman kirjoittamiseen. Seminaariin osallistutaan siihen saakka, kunnes pro gradu -tutkielma on edennyt sellaiseen vaiheeseen, että se valmistuu ohjaajan kanssa sovitun suunnitelman mukaisesti. Seminaarityöskentelyyn osallistutaan kuitenkin vähintään yhden lukukauden ajan. Opiskelutapa: ryhmätapaamiset, itsenäinen työskentely, henkilökohtainen ohjaus. Arviointi: aktiivinen osallistuminen ryhmätyöskentelyyn, tutkimussuunnitelma, 3 4 lukua tai ohjaajan kanssa sovittava määrä tutkielmatekstiä. EKIS699 PRO GRADU -TUTKIELMA (pääaineopiskelijat 40 op, sivuaineopiskelijoiden sivututkielma 20 op) Pro gradun tarkoitus on kehittää valmiuksia itsenäiseen tiedonhakuun, olemassa olevan tiedon erittelyyn ja kriittiseen arviointiin sekä uuden tiedon tuottamiseen ja soveltamiseen (tutkimuksen perusvalmiudet). Tutkielman tavoitteena on kehittää kykyä hahmottaa ja käsitellä valittu tutkimusongelma tai tehtävä, hyödyntää siihen soveltuvia käsitteitä ja menetelmiä tehtävän ratkaisemiseksi ja tuottaa itsenäisesti laadittu kirjallinen raportti, jossa myös arvioidaan työn merkitystä ja antia. Tutkielma kirjoitetaan itsenäisesti tai parin kanssa. Tutkielma voi olla tyypiltään (1) tutkimusraportti, jossa kuvataan valitun tutkimustehtävän toteuttaminen, (2) kirjallisiin (ja muihin, esim. www) lähteisiin perustuva kriittinen arvio ja tiivistelmä, jossa kartoitetaan jonkin tieteenalan tutkimusta tai tiettyyn kysymykseen tai ongelmaan liittyvää tutkimusta tai (3) kriittinen, teoreettisesti perusteltu tutkimus jonkin ammatillisen tehtävän toteuttamisesta (esim. opetus- tai koulutusaineiston suunnittelu (ja kokeilu), käännöstyön toteuttaminen, ammatillisten tekstien tuottaminen ja arviointi, työtilanteiden ja -käytänteiden tutkimus ja kehittäminen tai toiminta- tai interventiotutkimus). Tarkempaa tietoa tutkielmista kurssioppaassa (Course Guide) ja oppiaineen verkkosivuilla. Opintojaksojen ja -kokonaisuuksien arviointi: Arvioinnissa käytetään Jyväskylän yliopiston yleisiä arviointimenetelmiä, ellei kurssikuvauksessa toisin mainita. Perusopintojen viestintäkursseista tulee saada vähintään hyviä tietoja vastaava arvosana, jotta opintokokonaisuuden arvosanaksi voi tulla hyvät tai erinomaiset tiedot. Opintojaksojen opintoviikot Ne opiskelijat, jotka haluavat jatkaa tutkinnon suorittamista poistuvan tutkintojärjestelmän mukaisesti, saavat opintojaksoista opintoviikkoja seuraavasti: 1 op = 1 ov = 2 ov 18

3 op = 2 ov = 3 ov 1 = 10 ov (proseminaari ja kandidaatin tutkielma). Yleiset ohjeet Yksityiskohtaiset tiedot vuosittain tarjottavista kursseista ilmenevät ohjelmasta (Programme) ja kurssikuvauksista (Course Descriptions) oppiaineen verkkosivuilta. Tietoja itseopiskelumahdollisuuksista on kurssioppaassa (Course Guide) ja oppiaineen verkkosivuilla. Opetussuunnitelmaan sisältyvät kuulustelut ja uusintatentit pidetään joko oppiaineen omina tenttipäivinä tai humanistisen tiedekunnan tenttipäivinä. Tenttipäivät (exam timetable) ilmoitetaan lukukausittain oppiaineen ilmoitustauluilla ja verkkosivuilla. 19