Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä Jouko Isolauri 26.9.2013
Sen jälkeen kun kuntien valtionosuuksia on edelleen leikattu 500 me toimintaa tehostettu toisella 500 me:lla velvoitteita kevennetty niin, että niiden taloudellinen merkitys on 1 mrde palvelurakenneuudistus on toteutettu 2
Terveydenhuoltomenot vuosina 1995 2011 vuoden 2011 hinnoin, milj. euroa 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 Terveydenhuollon bruttoinvestoinnit Matkat Terveydenhuollon hallintomenot Hoitolaitteet ja muut lääkinnälliset kestokulutustavarat Lääkkeet ja muut lääkinnälliset kulutustavarat Muu terveydenhuolto 8 000 Sairausvakuutuksen korvaama yksityinen terveydenhuolto Vanhusten laitoshoito 6 000 4 000 Työterveys- ja opiskeluterveydenhuolto Suun terveydenhuolto 2 000 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Perusterveydenhuolto (pl. työterveys-, opiskelu- ja hammashuolto) Erikoissairaanhoito Lähde: THL, Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2011 3
Mitä tehtävien karsiminen voisi tarkoittaa terveydenhuollossa? koko sektori 17,1 mrd E suun terveydenhuolto, 1 mrde? Paluu 2000-luvun alun tilanteeseen? Huono idea vanhusten laitoshoito (800 me), paljon kehitettävää ja kevennettävää sairausvakuutuskorvaukseen oikeuttava yksityinen terveydenhuolto 1,0 mrde (lääkärikulut 354 me, laboratorio 59 me, kuvantaminen 121 me), missä nämä ihmiset sitten hoidettaisiin? 4
Tehtävien karsiminen hallintomenot 311 me työterveyshuolto 689 me, entä terveystarkastukset? 5
Mitä erikoissairaanhoito voisi tehdä? pitää kiinni sovituista kiireettömän hoidon kriteereistä pitää kiinni Käypä Hoito suosituksista ottaa käyttöön vain etukäteen arvioituja uusia lääkkeitä ja hoitomenetelmiä 6
Sosiaali- ja terveydenhuolto OECD 2013 HK/1000 as Sosiaali- ja terveydenhuolto OECD 2013 HK/1000 as 1 Norway 105,28 19 Austria 46,20 2 Denmark 93,93 20 Israel 39,59 3 Finland 2* 89,70 21 France 38,35 4 Netherlands 83,26 22 Czech Republic 31,76 5 Sweden 78,20 23 Portugal 28,73 6 Finland 72,72 24 Slovak Republic 28,50 7 Iceland 71,42 25 Spain 28,03 8 Switzerland 69,82 26 Italy 27,55 9 United Kingdom 63,10 27 Estonia 26,12 10 Canada 60,67 28 Hungary 24,82 11 United States 60,66 29 Poland 22,85 12 Australia 59,85 30 Greece 21,52 13 Luxembourg 59,77 31 Chile 18,69 14 Germany 55,82 32 Korea 17,40 15 Belgium 54,60 33 Slovenia 15,62 16 Ireland 53,88 34 Mexico 12,24 17 New Zealand 51,99 35 Turkey 8,29 18 Japan 48,70 *Statistical Yearbook, Welfare adn Health care 2012 Taulukko: Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunta 1000 asukasta kohti eri maissa. 7
HENKILÖSTÖ / 1000 AS Erikoissairaanhoito Julkinen Yksityinen Yhteensä MANNER-SUOMI 16,1 MANNER-SUOMI 1,3 MANNER-SUOMI 17,4 Kymenlaakso 12,7 Etelä-Karjala 0,5 Kymenlaakso 13,7 Keski-Suomi 13,2 Keski-Pohjanmaa 0,7 Etelä-Karjala 14,0 Etelä-Karjala 13,5 Kanta-Häme 0,7 Keski-Suomi 14,3 Kainuu 13,8 Pohjois-Karjala 0,9 Kainuu 14,7 Päijät-Häme 13,9 Kainuu 0,9 Kanta-Häme 14,7 Kanta-Häme 14,0 Keski-Suomi 1,0 Päijät-Häme 15,4 Etelä-Pohjanmaa 14,4 Kymenlaakso 1,1 Etelä-Pohjanmaa 15,6 Lappi 15,1 Pohjanmaa 1,1 Pohjois-Karjala 16,0 Pohjois-Karjala 15,1 Uusimaa 1,2 Lappi 16,4 Uusimaa 15,6 Etelä-Pohjanmaa 1,2 Uusimaa 16,8 Pirkanmaa 16,1 Pirkanmaa 1,2 Pirkanmaa 17,3 Pohjois-Pohjanmaa 16,5 Lappi 1,4 Satakunta 18,1 Etelä-Savo 16,5 Satakunta 1,4 Keski-Pohjanmaa 18,2 Satakunta 16,8 Päijät-Häme 1,5 Pohjois-Pohjanmaa 18,3 Keski-Pohjanmaa 17,5 Varsinais-Suomi 1,5 Etelä-Savo 19,0 Varsinais-Suomi 17,9 Pohjois-Pohjanmaa 1,8 Varsinais-Suomi 19,4 Pohjanmaa 20,6 Pohjois-Savo 1,9 Pohjanmaa 21,7 Pohjois-Savo 23,8 Etelä-Savo 2,4 Pohjois-Savo 25,6 Taulukko: Erikoissairaanhoidon henkilökunta 1000 asukasta kohti maakunnittain 8
HENKILÖSTÖ / 1000 AS Julkinen Yksityinen Yhteensä MANNER-SUOMI 9,5 MANNER-SUOMI 2,9 MANNER-SUOMI 12,4 Uusimaa 6,9 Keski-Pohjanmaa 0,8 Kanta-Häme 10,6 Varsinais-Suomi 7,7 Kainuu 1,6 Uusimaa 10,9 Pirkanmaa 7,7 Lappi 1,6 Varsinais-Suomi 11,1 Kanta-Häme 8,3 Pohjois-Karjala 1,7 Pirkanmaa 11,2 Satakunta 9,4 Etelä-Pohjanmaa 1,7 Keski-Pohjanmaa 11,3 Kymenlaakso 10,0 Etelä-Savo 1,7 Satakunta 11,5 Keski-Pohjanmaa 10,5 Keski-Suomi 1,8 Kymenlaakso 12,2 Pohjois-Pohjanmaa 10,7 Päijät-Häme 2,0 Etelä-Savo 12,6 Etelä-Savo 10,9 Satakunta 2,1 Lappi 13,1 Etelä-Karjala 11,1 Kymenlaakso 2,2 Pohjois-Karjala 13,2 Lappi 11,4 Etelä-Karjala 2,2 Etelä-Karjala 13,3 Pohjois-Karjala 11,5 Kanta-Häme 2,3 Pohjois-Pohjanmaa 13,8 Pohjanmaa 11,6 Pohjois-Savo 2,4 Pohjanmaa 14,2 Pohjois-Savo 11,8 Pohjanmaa 2,6 Pohjois-Savo 14,2 Keski-Suomi 12,8 Pohjois-Pohjanmaa 3,0 Keski-Suomi 14,6 Päijät-Häme 13,1 Pirkanmaa 3,4 Päijät-Häme 15,1 Etelä-Pohjanmaa 14,6 Varsinais-Suomi 3,5 Etelä-Pohjanmaa 16,2 Kainuu 16,3 Uusimaa 4,0 Kainuu 17,8 9 Perusterveydenhuolto Taulukko: Perusterveydenhuollon henkilökunta 1000 asukasta kohti maakunnittain
LEIKKAUKSET / 1000 AS 2012 Elekt. Leikk. leikkauk yhteensä set yht. Päiväkir. leikk. yht. Kirurgia yht. Naist. ja synn. yht. Knk-taudit yht. Silmätau tien yht. Suu- ja leukakirur gia yht. Plastiikka kir. yht. Lastenkir. yht. Neurokir. yht. Kaihileikk. yht. Lonkan ja polven tekonivel. leikk. yht. MANNER-SUOMI 70,7 54,2 27,8 40,2 7,2 6,0 9,1 1,5 2,6 2,3 1,9 6,4 3,7 Alin 57,1 42,7 18,8 30,4 5,2 3,8 5,5 0,5 0,6 0,3 0,1 3,1 2,5 Ylin 102,5 77,9 45,8 57,7 11,5 10,2 19,7 4,8 7,5 4,1 7,9 17,8 6,4 Ylin/alin % 180 % 183 % 244 % 190 % 224 % 264 % 360 % 907 % 1350 % 1192 % 5610 % 580 % 253 % Leikkaukset 383 619 294 184 151 039 218 127 39 252 32 658 49 608 7 996 14 355 12 545 10 159 34 578 20 231 10
11
12
Kanta-Häme 13 kuntaa 3 aluetta; Hämeenlinnan seutu, Forssan seutu, Riihimäen seutu 176 000 asukasta nyt 200 000 vuonna 2030 13
Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ky. 14
Kanta-Hämeen kehittämistyö maakuntaliiton käynnistämä selvitys: THL, esitetty kolme vaihtoehtoa: 1. maakunnan kokoinen sote-alue 2. kolme sote-aluetta 3. yksi sote alue, mutta hajautettu tuotanto Kyse on siis järjestämisvastuusta, tuotanto on eri asia. 15
Eduskuntaryhmien puheenjohtajien linjaus 8.5.2013 alle 20 000 asukkaan kunta ei voi järjestää yksinään sote palveluita 20 000-50 000 asukkaan kunta voi järjestää perustason (perusterveydenhuolto ja sosiaalitoimi) vähintään 20 000 asukaan kunta voi toimia vastuukuntana perustason palveluiden järjestämisessä 16
Eduskuntaryhmien puheenjohtajien linjaus 8.5.2013 vähintään noin 50 000 asukkaan väestöpohjalle voidaan muodostaa sote-alue ( muutakin kuin vain perustason palvelut) valtioneuvosto määrää sote-alueista kuinka monta niitä tulee: 20-35? johtaako tämä perustason kokoamiseen entistä suuremmille väestöpohjille, mutta erikoistason hajautumiseen? 17
Vastuukunta-kuntayhtymä selkeä painotus vastuukunnassa, kuitenkin niin, että kaikki kunnat, joille palveluita tuotetaan, osallistuvat päätöksentekoon kuntayhtymä mahdollinen alueella, missä keskuskaupungin väestöpohja on alle puolet koko alueen väestöstä 18
Miten nämä ideat sopivat Kanta- Hämeeseen? kolmen sote-alueen malli todennäköisesti mahdollinen tässä mallissa sote-alueet omistavat keskussairaalan kuntayhtymämallilla entä yksi sote-alue keskuskaupunki vastuukuntana? Tämä oli vähiten haluttu vaihtoehto THL:n selvityksessä (kunnat) 19