Toimitusjohtajan katsaus

Vuosikertomus 2006

Toimitusjohtajan katsaus Ympäristöhuolto julkisuudessa haastetta viestinnälle Vuoden 2006 keväällä julkistettiin Pielisjäte Oy:n fuusioituminen yhtiöön sekä uuden ympäristöluvan myöntäminen jätekeskuksen toiminnoille. Julkisuutta saivat myös jätekeskuksen aiheuttamat haju- ja lokkihaitat sekä jätehuollon toimintaympäristön muutokset, kuten yhtiön toimintaalueen yhtenäiset jätehuoltomääräykset ja palvelutaso. Yhtiön toimintatavat ja tulevaisuuden suuntalinjat perustuvat osakaskuntien hyväksymään jätestrategiaan. Jätehuoltoa kehitetään edelleen tiiviissä yhteistyössä kuntien kanssa. Tärkeimpiä yhteistyöfoorumeita ovat kuntien nimeämä jätehuollon neuvottelukunta ja sen eri työryhmät. Neuvottelukunnassa ja työryhmissä kunnat pääsevät mukaan jo toiminnan suunnitteluun, ja yhteiset toimintatavat koko toimintaalueelle ovatkin jo muodostuneet. Yhtiön haasteena on viestittää osakaskuntien päättäville elimille, suurelle yleisölle ja toimipaikkojen, kuten jätekeskuksen naapureille, miksi eri ratkaisuihin on päädytty ja miten toimintatavat tähtäävät jätehuollon toimivuuden parantamiseen. Tulevaisuuden tavoitteet Yhtiön tavoitteena on tarjota laadukkaat ja kustannustehokkaat jätehuoltoratkaisut asiakkailleen. Kuntien vastuun vähentyminen elinkeinoelämän jätehuollossa ja tuottajavastuun laajentuminen uusiin jätejakeisiin voivat aiheuttaa yhtiön liiketoiminnan pienentymistä ja siten kustannuspaineita kotitalouksien jätehuollon järjestämiseen. Yhtiö tuleekin tiivistämään yhteistyötään sekä yksityisten toimijoiden että lähialueen muiden kunnallisten jätehuoltoyhtiöiden kanssa. Yhteistyön tavoitteena on taksojen ja maksujen pysyminen valtakunnan keskitasoa alemmalla tasolla ja samaan aikaan edelleen vähentää toiminnan ympäristöhaittoja. Yhtiön hyvästä tuloksesta kiitän yhtiön hallitusta, henkilökuntaa sekä yhteistyökumppaneita. Tämän lisäksi kiitän omistajakuntia aktiivisesta osallistumisesta jätehuollon suunnitteluun. Arto Ryhänen, toimitusjohtaja Toimitusjohtaja Arto Ryhänen. Valtimo Sisältö Jätekukko Oy (31.12.2006) Toimitusjohtajan katsaus... 3 Kuopion jätekeskus... 4 Ympäristövaikutusten hallinta... 9 Paikalliset jäteasemat... 10 Jätekuljetukset... 11 Ongelmajätteet... 12 Hyötyjätteet... 13 Viestintä... 15 Kehityshankkeet... 17 Hallituksen toimintakertomus... 18 Taloustiedot... 21 Henkilöstö... 27 Äänekoski Vesanto Konnevesi Tervo Maaninka Siilinjärvi Karttula Kuopio Pieksämäki Nilsiä Suonenjoki Rautalampi Rautavaara Juankoski Kaavi Jätekeskus Tuusniemi Nurmes Juuka Lieksa perustettu vuonna 2001 20 osakaskuntaa pinta-ala 21 680 km 2, josta 19 % vesistöä 211 428 asukasta 53 000 asiakasta 1,34 milj. tyhjennystapahtumaa 29 työntekijää liikevaihto 10,0 milj. euroa toteuttaa kunnille lakisääteisesti kuuluvia jätehuollon palvelutehtäviä

Pikkukukossa lajittelu sujuu ja palvelu pelaa.

5 Kuopion jätekeskus Jätteiden käsittelytoiminnot on keskitetty Kuopion lounaispuolella sijaitsevaan nykyaikaiseen jätekeskukseen. Jätekeskuksessa on jätteiden loppusijoitusalueen lisäksi laaja hyödynnettävien jätteiden vastaanottoalue ja erillinen pientuojien lajittelualue, Pikkukukko. Vuonna 2006 jätekeskukseen otettiin jätteitä vastaan yhteensä 134 000 tonnia. Hyötyjätteet kiertoon Kaikesta vastaanotetusta jätteestä yli puolet (53 %) saatiin ohjattua hyötykäyttöön. Erityisesti puujätteen kokonaismäärä jatkoi kasvuaan, vaikka joulukuussa 2005 voimaan tullut jätteenpolttodirektiivi muutti puutavaran lajittelua. Puhdas, käsittelemätön puujäte lajiteltiin edelleen polttoa varten. Käsitelty puutavara kerättiin erikseen, haketettiin ja hyödynnettiin kompostin tukiaineena. Turvallista loppusijoitusta Jätettä loppusijoitettiin yhteensä 63 000 tonnia, hieman edellisvuotta vähemmän. Keväällä otettiin käyttöön loppusijoitusalueen II vaiheen lisäalue (0,8 ha). Kaikki käytössä olleet loppusijoitusalueet täyttivät EU:n tiukat pohjarakennevaatimukset. Palveleva Pikkukukko Pientuojien vastaanottoalueelle eli Pikkukukkoon jätettä tuotiin yhteensä noin 4 200 tonnia. Hyötykäyttöön jätteestä ohjautui lähes puolet (46 %), eniten puutavaraa, metalliromua ja sähköelektroniikkaromua (SER). Pikkukukko palveli ympäri vuoden arkisin klo 7 19 sekä kahtena lauantaina. Jätekeskukseen tulevat kuormat tarkastetaan ennen kuin ne ohjataan jätesisällön mukaiseen tyhjennyspisteeseen. Vastaanotettu jäte 2001 2006 Loppusijoitettu jäte 2001 2006 määrä (1000 tn) 140 120 100 80 maa- ja kiviainekset teollisuusjäte rakennusjäte yhdyskuntajäte 70 60 50 40 määrä (1000 tn) 60 30 Jätekeskuksen koneurakoitsijana toimi SP Loaders Oy. 40 20 20 10 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2001 2002 2003 2004 2005 2006

6 1 4 2 6 3 9 8 10 5 11 13 12 7

7 Kuopion jätekeskus 1) I vaiheen jätetäyttö käytössä v. 1992 2001 pinta-ala 7,5 ha EU-normien mukainen tiivis pintarakenne biokaasujen talteenottojärjestelmä käytössä 2) II vaiheen jätetäyttö otettu käyttöön 6/2001 pinta-ala 3,6 ha EU-normien mukainen tiivis pohjarakenne biokaasujen talteenottojärjestelmä rakenteilla 3) II vaiheen lisäalue rakennettu kesällä 2005, otettu käyttöön 5/2006 pinta-ala 0,8 ha EU-normien mukainen tiivis pohjarakenne biokaasujen talteenottojärjestelmä rakennetaan maisemoinnin yhteydessä 4) Lajittelualue lajitteluun tulevista jätekuormista lajitellaan metalli, käsittelemätön ja käsitelty puu sekä betoni 5) Biokaasupumppaamo biokaasua imetään I vaiheen jätetäytöstä biokaasu pumpataan Kuopion Energian Pitkälahden voimalaitokselle, jossa siitä saadaan lämpöenergiaa (5 300 MWh v. 2006) 6) Jätevesien tasausallas tilavuus 15 750 m 3 tasausaltaaseen kerätään kaikki jätekeskus - alueen valuma- ja suotovedet jätevedet esikäsitellään ilmastoimalla, jonka jälkeen ne pumpataan käsiteltäväksi Lehtoniemen jätevedenpuhdistamolle 7) Maa- ja kiviainesten vastaanotto- ja varastointikenttä asfaltti, betoni, tiili ja louhe välivarastoidaan ja murskataan murskattua maa- ja kiviainesta myydään asiakkaille ja osa hyödynnetään jätekeskusalueen rakenteissa 8) Hyötyjätteiden vastaanotto- ja varastointikenttä välivarastoalue metallille, lasille, posliinille sekä puu- ja puutarhajätteille kuljetetaan isoina määrinä jatkokäsiteltäväksi tai hyödynnetään jätekeskuksella 9) Kompostointikenttä kompostoidaan karjanlantaa, haravointijätettä sekä risu- ja puuhaketta Kasvituotannon tarkastuskeskuksen hyväksymä käsittelymenetelmä lopputuote hyödynnetään kompostimultana (karjanlanta) sekä jätetäytön maisemoinnissa ja hajukaasun suodinmateriaalina 10) Biojätteen siirtokuormausasema kuormausasema, jossa biojäte siirretään jäteautoista kannellisiin siirtokontteihin biojäte kuljetetaan isommissa erissä kompostoitavaksi Outokummun kaupunkiin, Jyrin käsittelyasemalle 11) Huolto- ja pesuhalli jätejyrän (Tana) ja muiden koneiden huoltotila jätteiden keräys- ja kuljetusvälineiden pesuhalli 12) Pikkukukko, pientuojien lajittelualue pienkuormat lajitellaan henkilökunnan avustuksella lajittelumahdollisuus 15 eri jätejakeelle 13) Vaaka ja toimistorakennus vaaka: sekä tulevat että lähtevät kuormat punnitaan jätevirtojen seurantaa ja laskutusta varten asiakaspalvelupiste henkilökunnan sosiaalitilat työhuoneita auditorio vierailuryhmille, istumapaikat noin 30 hengelle

Tehokkaasti hajuja vähentävää biosuodinmateriaalia levitettiin myös jätetäytön reuna-alueille.

9 Ympäristövaikutusten hallinta Uusi ympäristölupa Jätekeskus sai uuden ympäristöluvan 16.5.2006. Luvasta ei valitettu. Lupa koskee seuraavia jo olemassa olevia ja uusia toimintoja: hyödynnettävien jätteiden vastaanotto ja välivarastointi loppusijoitettavien jätteiden vastaanotto ja käsittely jätteiden esikäsittely ja käsittely (ml. loppusijoitus) ongelmajätteiden vastaanotto ja välivarastointi jätteiden siirtokuormaus Hajut hallintaan Hajuista tehtiin yhteensä 35 valitusta, pääosin alkuvuodesta. Suurin osa päästöistä aiheutui käytössä olevan loppusijoitusalueen kaasunkeräys- ja salaojakaivoista. Kaivoihin rakennettujen biosuotimien rakennetta kehitettiin ja toimintaa seurattiin mittauksin. Talviolosuhteissa biosuotimien todettiin vähentävän päästöjä 46 %. Päästöistä teetettiin lisäksi leviämisselvitys Ilmatieteen laitoksella. Selvityksessä nousi esille meteorologisten olosuhteiden merkitys hajun leviämiselle. Joulukuussa aloitettiin jatkuvatoiminen haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) seurantamittaus. Yhteistarkkailuohjelma Yhteistyössä Kuopion kaupungin ja alueen muiden yritysten (Lohja Rudus Oy Ab, Maamerkki Oy, Pelastusopisto ja Skanska Asfaltti) kanssa kehitetty ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma valmistui. Vesitarkkailuohjelmat koottiin yhteen ja näytteenottopisteiden sijainnit tarkistettiin. Syksyllä valmistui myös yhteinen meluselvitys ja aloitettiin yhteinen ilmanlaadun tarkkailu. Lokkieste vähensi lokkimäärää Lokeista tehtiin yhteensä neljä (4) valitusta. Lokkien ruokailumahdollisuuksia vähennettiin rakentamalla rakentamalla II vaiheen lisäalueelle yhdensuuntaisista siimoista koostuva lokkieste. Lokkiesteen alle ajettiin kaikki mahdollisesti ruokajätettä sisältävät yhdyskuntajätteet. Muu jäte ajettiin edelleen vanhalle alueelle. Lintulaskennoissa jätekeskuksen vierailevien lokkien kokonaismäärän todettiin vähentyneen, harmaalokkien osalta vähenemä oli merkittävä. Siimoista koostuva lokkieste tehosi erityisen hyvin harmaalokkeihin. Asukkaiden kokemus kesän 2006 lokki- ja varislintumäärästä aikaisempiin kesiin verrattuna Vesien yhteistarkkailuohjelma Yhteistyökumppanit % 60 50 40 30 20 10 ei eroa vähemmän enemmän ei vast. jonkin verran huomattavasti Tutkittava kohde Tarkkailu- Jätekukon Tarkkailujakso Analyysejä pisteitä yht. tarkk.pisteet krt/vuosi yhteensä Pintavedet 22 10 3 579 Pohjavedet 24 18 2 842 Jätetäytön sisäinen vesi 4 4 2 16 Jätekeskuksen sisäinen jätevesi 4 4 4 164 Jätevedenpuhdistamolle pumpattava jätevesi 3 1 12 251 Yhteensä 57 37 1852 Kuopion Energia, biokaasun hyödyntäminen Kuopion Vesi, jätevesien käsittely Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy, vesi- ja kaasutarkkailu Sarlin Hydor Oy, biokaasupumppaamon toiminta Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskus, kaasutarkkailu

10 Paikalliset jäteasemat Vuoden jäteasemanhoitajaksi valittu Pekka Pennanen Pieksämäeltä osallistui myös kotitalouksien biopussijakeluun. Kävijämäärä jatkoi kasvua Vuonna 2006 yhtiön alueella oli käytössä 14 paikallisen jäteaseman palveluverkosto. Jäteasemille otetaan vastaan sellaiset jätteet, jotka kokonsa, määränsä tai laatunsa vuoksi eivät kuulu kiinteistön jäteastiaan. Yleisimpiä vastaanotettuja jätteitä ovat metalliromut, remonttijätteet, tasolasit ja huonekalut. Myös ongelmajätepalveluita on keskitetty jäteasemien yhteyteen. Toukokuussa paikallisilla jäteasemilla vietettiin jälleen Koti Kuntoon -päiviä, jolloin palveltiin poikkeuksellisesti myös lauantaina. Tempauspäivän markkinointi keskellä kevään kiireisintä siivousaikaa muistutti tehokkaasti jätteiden asianmukaisista vastaanottopaikoista ja vilkastutti jäteasemien toimintaa. Vuoden kuluessa jäteasemilla asioitiin yhteensä yli 18 000 kertaa. Edelliseen vuoteen verrattuna kävijämäärä kasvoi 29 %. Osana sähköromun keräysverkostoa Jäteasemat ovat toimintansa alusta alkaen ottaneet vastaan myös sähköromua (SER). Elokuussa 2005 vastuu sähköromun kierrätyksestä siirtyi lainsäädännöllä kunnilta laitteiden tuottajille, eli maahantuojille ja valmistajille, joten sähköromun vastaanotto on pohjautunut tuottajayhteisöiden kanssa käytyihin neuvotteluihin. Neuvottelujen aikana vastaanotto jouduttiin hetkellisesti lopettamaan useilla jäteasemilla. Vuoden 2006 aikana yhtiö pääsi sopimukseen tuottajien kanssa ja vuoden lopulla lähes kaikki (13) jäteasemista toimivat osana tuottajien keräysverkostoa. Jäteasemilla vastaanotetut jätteet Jäteasemien asiakasmäärän kehitys määrä (1000 kg) 2.000 asiakkaita (kpl/vuosi) 5.000 1.500 Rakennusjäte ja isokokoiset jäte-esineet 4.000 2005 2006 3.000 1.000 Metalliromu 2.000 500 Sähköromut (SER) 1.000 2004 2005 2006 Siilinjärvi Pieksämäki Suonenjoki Juankoski Nilsiä Vesanto Konnevesi Vehmersalmi Rautavaara Kaavi Tervo Sumiainen Rautalampi Tuusniemi

11 Jätekuljetukset Yhtiön tehtävänä on kilpailuttaa jätekuljetukset keskitetysti toiminnallisina alueina. Pielisjäte Oy:n fuusioitumusta Jätekukko Oy:öön valmisteltiin neuvottelemalla kuljetusyrittäjien kanssa ns. siirtymäajan sopimukset. Samalla valmisteltiin vuoden 2007 alussa käynnistyviä kuljetuksia ja autoihin hankittiin tietokonepohjainen ajo-opastusjärjestelmä (TCS). Järjestettyyn jätehuoltoon liittyneiden talouksien lukumäärä jatkoi kasvuaan. Kasvua vauhditti mm. osakaskuntien tehostunut jätehuoltorekisterin valvonta. Kasvu kohdistui eniten kimppoihin. Yhteinen jäteastia lähinaapureiden kanssa onkin jatkuvasti kasvattanut suosiotaan, etenkin haja-asutusalueella. Myös jäteasioiden tyhjennysten määrä kasvoi, ollen vuonna 2006 jo 1,34 miljoonaa. Tyhjennysten kasvu näkyi eniten hyötyjätteissä (biojäte, keräyskartonki, pahvi, lasi ja metalli), 26 % kaikista tyhjennyksistä kohdistui hyötyjäteastioihin. Logistiikka tehostuu Vuonna 2006 kunnat tarkastelivat kuljetusalueiden rajauksia määrittämällä ns. jätekuljetusten perusnoutoalueet. Työn pohjana olivat uudet jätehuoltomääräykset ja kuntien jätehuollon palvelutason mukainen vaatimustaso. Tavoitteena on tehostaa keräyslogistiikkaa ja vähentää kuljetusten ympäristökuormitusta ohjaamalla keräyspaikkojen sijaintia entistä enemmän hyväkuntoisten teiden varsille. Perusnoutoalueisiin sisällytettiin yhteisesti sovituin reunaehdoin ne kuljetusalueet, joiden kuljetusolosuhteet ovat tavanomaiset. Koko toiminta-aluetta koskeva yhtenäinen rajausohje valmisteltiin kuntien viranhaltijoista koostuneessa työryhmässä (KULJU). Rajauksesta huolimatta yhtiön toiminta-alue on edelleen pääsääntöisesti kiinteistökohtaisen jätekuljetuksen aluetta. Noin 450 jäteastian tyhjennyksen jälkeen jäteauto päättää työnsä Kuopion jätekeskuksella. Jätehuollon järjestämistapa Järjestetty jätteenkuljetus, jätemäärät Yhteistyökumppanit 30.000 kpl 25.000 20.000 15.000 2004 2005 2006 tn 50.000 40.000 30.000 pienmetalli keräyslasi keräyskartonki pahvi biojäte sekajäte HFT Network Oy/Experant Oy Puijon Kiinteistöhuolto Oy Puijon Jäteraaka-aine Oy Lassila & Tikanoja Oyj Kuljetusliike Veikko Vartiainen Pieksämäen Puu- ja Jätekuljetus Ky 10.000 20.000 5.000 10.000 kiinteistökohtainen keräysastia usean kiinteistön keräysastia aluekeräyspiste, ympärivuotinen käyttö aluekeräyspiste, kesäkäyttö mökki-kotikimppa 2003 2004 2005 2006

12 Ongelmajätteet Useat sähköromut ovat ongelmajätettä, joten niiden ohjaaminen pois loppusijoitukseen päätyvästä jätevirrasta on erityisen tärkeää. Monipuolinen keräysverkosto Vuoden 2006 lopussa ongelmajätteiden keräysverkoston muodostivat 12 kiinteää keräyspaikkaa, 7 keräysauton pysähdyspaikkaa, 36 sopimusapteekkia ja 144 paristonkeräyspistettä. Lisäksi sähköromua (useat laitteet luokiteltu ongelmajätteiksi) otettiin vastaan useimmilla jäteasemilla. Ongelmajätehuollon yhteistyökumppanina toimivat Iisalmen Keräysöljy Oy, SER-tuottajayhteisöt ja Demolite Oy (kyllästetty puu). Kaikki kotitalouksien ongelmajätteet otettiin edelleen veloituksetta vastaan. Ongelmajätteitä tuotiin keräyspisteisiin yhteensä 510 000 kg (2,8 kg/asukas). Lisäksi sähköromua vastaanotettiin yhteensä 880 000 kg (4,9 kg/asukas). Jäteöljyt Turvallisesti Talteen -tempaus Keräysverkostoa täydensi yhteistyössä Iisalmen Keräysöljyn kanssa järjestetty jäteöljyn keräystempaus. Tempauksen aikana keräysauto kiersi Jätekukon toiminta-aluetta 5 päivää, pysähtyi 32 paikassa ja keräsi öljyä 25 tonnia. Keräysmäärä jäi selvästi aikaisempia vuosia vähäisemmäksi, mikä viestii ennen kaikkea siitä, että entistä useammat asukkaat käyttävät jo säännöl lisiä Jätekukon ongelmajätepalveluita. Vastaanotetut sähköromut (SER) Vastaanotetut ongelmajätteet (ei sis. sähköromua) määrä (1000 kg) 900 800 700 600 500 400 300 200 100 määrä (1000 kg) 200 150 100 50 2005 2006 2002 2003 2004 2005 2006 Lyijyakut Voiteluöljy Maalit, liimat, lakat Kyllästetty puu Kiinteä öljyjäte Liottimet Paristot Lääkejäte Vesiöljyseos Asbesti Muut

13 Hyötyjätteet Biohajoavat tehokkaasti talteen Jätekukon järjestämän kiinteistökohtaisen keräyksen piiriin hyötyjätteistä kuuluivat biojätteet, keräyskartonki, ruskea pahvi, pienmetalli ja keräyslasi. Painon mukaan merkittävin oli biojäte, tilavuuden mukaan keräyskartonki. Molemmat ovat ns. biohajoavia jätteitä, jotka jätetäyttöön joutuessaan muodostavat kasvihuonekaasunakin tunnettua metaania. Molempien erilliskeräystä tehostettiin laajentamalla kiinteistökohtainen keräys seitsemään uuteen kuntaan (Sisä-Savo, Maaninka, Konnevesi). Biokeräys käynnistettiin kesäkuussa toimittamalla kiinteistöille biojäteastiat ja jakamalla asukkaille keittiölajitteluun tarkoitetut biokorit sekä vuoden biopussit (150 kpl/talous). Myös aikaisemmin biokeräykseen mukaan tulleita asukkaita muistutettiin biolajittelun tärkeydestä huhtikuussa kotiin jaetulla esitteellä. Samalla tarjottiin jälleen mahdollisuutta veloituksettomiin biopusseihin (ei Kuopiossa). Tehokkaan keräysjärjestelmän ja ihmisten aktiivisuuden ansiosta biojätteen talteenottoaste nousikin uuteen ennätykseen (28 kg/asukas). Ekopisteverkosto Kiinteistökohtaisen hyötyjätekeräyksen lisäksi asukkaita palveli 154 ekopistettä. Haastattelututkimuksen mukaan asiakkaat olivat erittäin tyytyväisiä ekopistepalveluun. Parhaiten kyselyssä pärjäsivät uudet, monipuoliset ja helposti saavutettavat täyden palvelun ekopisteet. Erityiskiitosta ne saivat siisteydestään. Joulukuussa valmistui uusi täyden palvelun ekopiste Nilsiän keskustaan. Kehittyvä ekopisteverkosto koki myös menetyksen, kun Siilinjärven keskustan ekopiste joutui tuhopolton kohteeksi. Hyötyjätteitä kerättiin Jätekukon toimesta yhteensä 24 000 tonnia (ei sisällä keräyspaperia). Lisäksi hyötykäyttöön ohjattiin asfalttia ja maaaineksia 44 000 tonnia. Kaikesta Jätekukon kautta kulkeneesta yhdyskuntajätteestä 30 % ohjautui hyötykäyttöön. Vuonna 2006 biokeräykseen kannustettiin jakamalla kotitalouksille n. 2,5 miljoonaa maissitärkkelyksestä valmistettua biopussia. Erilliskerätty biojäte Materiaalivirrat hyötyjätehuollossa määrä (tn) 5.000 4.000 3.000 2.000 1.000 2003 2004 2005 2006 Asfaltti murskaus, tien pohjiin, Lemminkäinen Oyj Betoni ja tiili murskaus, maarakentamiseen, Lohja Rudus Oy Biojäte kompostointi, Outokummun kaupunki Karjanlanta kompostimultaa, Jätekukko Oy Keräyskartonki, pahvi hylsykartongin raaka-ainetta, Paperinkeräys Oy Keräyslasi maa-ainesmateriaalia, Jätekukko Oy, Kuljetusliike Pulkkinen Keräyspaperi paperiteollisuuden raaka-ainetta, Paperinkeräys Oy Käsitelty puu haketus ja kompostointi, Jätekukko Oy Metalli, romuautot metalliteollisuuden raaka-ainetta, Kuusakoski Oy Oksat, risut, joulukuuset haketta kompostiin, Jätekukko Oy Puhdas puu haketta lämpölaitoksille, Partaharjun Puutarha Oy Sähköromu teollisuuden raaka-ainetta, Elker ja Serty Tekstiilit uudelleenkäyttö ja kierrätys, EkoKuopio

Niiralan Kulman järjestämillä asumismessuilla opastettiin myös arkipäivän lajitteluun ja kulutusvalintoihin.

15 Viestintä Kompostointi helppo ympäristöteko Kompostointineuvonnasta tehtiin yhteistyösopimus Pohjois-Savon Marttapiiriliiton kanssa vuodelle 2006. Vuoden aikana järjestettiin 19 kompostointi-infoa eri puolilla Jätekukon toiminta-aluetta. Kompostoinnista tuotettiin neliosainen opetusohjelma sekä paikallistelevisioon että radioon. Tietoa jaettiin myös laskujen mukana sekä lehti-ilmoituksissa. Kompostointineuvonnan tehostuminen näkyi selvästi kompostointiaktiivisuuden lisääntymisenä. Asiakaskyselyn perusteella vuonna 2006 yhtiön alueen omakotiasukkaista kompostoi jo 67 %, eli 5 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Käytetyt Tavarat Kiertoon -tempaus Syyskuussa Kuopion jätekeskuksessa järjestettiin yhteistyössä EkoKuopion kanssa keräysviikko käyttökelpoisille tavaroille. Keräysviikolla asiakkaita autettiin lajittelemaan kuormista kierrätykseen kelpaavaa tavaraa, kuten huonekaluja, polkupyöriä ja käyttöesineitä. Yli 30 % kaikista Pikkukukon asiakkaista luovutti osan kuormastaan kierrätyspisteeseen ja mahdollisti näin käyttämiensä tuotteiden elinkaaren jatkumisen. Jäteinfot uusissa osakaskunnissa Joulukuussa järjestettiin tiedotus- ja keskustelutilaisuudet jätehuollon järjestämiseen liittyvistä asioista kaikissa neljässä uudessa osakaskunnassa. Tilaisuuksissa käytiin läpi kiinteistön jätehuollon järjestäminen, jätemaksut sekä jätehuollon palveluverkosto. Aktiivinen sidosryhmäyhteistyö Vuoden aikana isännöitsijöille, taloyhtiöiden ja yritysten edustajille järjestettiin useita infotilaisuuksia sekä vierailuja Jätekukon toimipaikkoihin. Yhteistyötahoina infotilaisuuksien järjestämisessä toimivat mm. Kiinteistöliitto Itä-Suomi ja Savon Yrittäjät. Yhteistyö oli vilkasta myös kuntien poliittisten päättäjien kanssa. Useat lautakunnat kävivät tutustumassa nykyaikaisen jätekeskuksen toimintaan paikan päällä, toisille jätehuollosta käytiin kertomassa kokousten yhteydessä. Palkinnot jätehuollon osaajille Jätekukon henkilökunta palkitsee vuosittain kaksi asiakasta, jotka ovat toiminnallaan edesauttaneet merkittävästi jätehuollon kehittämistä. Vuoden 2006 kunniakirjat luovutettiin Hannu Knuutiselle ja NCC Rakennus Oy:n kiinteistönhoitaja Reino Kämäräiselle. Rakenna ja Asu -messuilla ongelmajäteaiheiseen kyselyyn vastasi 1000 messuvierasta. Neuvojat mukana tapahtumissa Rakenna ja Asu messut Ongelmajätteet turvallisesti talteen Puutarhapäivät Marikossa Kompostointi helppo ympäristöteko Maailman ympäristöpäivä Infopiste Kuopion torilla Elonkorjuujuhlat Kompostointi helppo ympäristöteko Niiralan Kulman Asumismessut Näin lajittelu sujuu keittiössä BeStep messut Hyvää mieltä lajittelusta

16

17 Kehityshankkeet Ympäristöhankkeet Vuonna 2006 oli vireillä useita jätekeskuksen ympäristötilan kehittämiseen tähtääviä hankkeita. Opinnäytetöissä selvitettiin biokaasun talteenoton tehostamista ja jätekeskuksen lintuhallintaa. Jätekeskusalueen yrittäjien yhteistyöhankkeena valmistui yhteinen ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma. Valtakunnallisessa jätelaitosten yhteishankkeessa muotoutui yhdenmukaisuutta ja vertailukelpoisuutta edistävä ympäristöraportoinnin sisältömalli. Kuntien yhteistyö Kuntien jätestrategia -hankkeen yhteydessä perustettu jätehuollon neuvottelukunta kokoontui vuonna 2006 kaksi kertaa. Neuvottelukunta koostuu kuntien nimeämistä virkamiehistä ja Jätekukon edustajista. Neuvottelukunnan tehtävä on seurata jätestrategian tavoitteiden toteutumista ja osallistua jätehuollon suunnitteluun. Esitykset valmistellaan neuvottelukunnan nimeämissä työryhmissä. Jätehuoltomääräykset valmistellut työryhmä (JÄHMÄ II) jätti esityksen kuntien yhteiselle neuvottelukunnalle maaliskuussa. Neuvottelukunta hyväksyi esityksen, jonka jälkeen se lähti kuntiin vahvistettavaksi. Neuvottelukunta hyväksyi myös esityksen jätestrategiaa täydentävästä palvelutasosta ja nimesi uuden työryhmän (VALMI) valmistelemaan yhtenäisiä jätehuoltomääräysten tulkintalinjauksia. Syyskuussa neuvottelukunta hyväksyi yhtenäisen käytännön mm. hakemuksiin, jotka käsittelevät jäteastioiden tyhjennysvälejä. Kuntaliiton ohjeiden mukaan toimintojen sujuvuuden kannalta on tärkeää, että jätehuoltomääräykset ovat yhteistoiminta-alueen kunnissa yhtenäiset. Tämä on huomioitu myös Jätekukon osakassopimuksessa, joka edellyttää osakaskunnilta jätehuoltomääräysten yhdenmukaisuutta yhtiön toimintaan vaikuttavilta osin. Jätehuoltomääräykset hyväksytään kunnassa ja niiden valvonta on kunnan tehtävä. Yhteisten jätehuoltomääräysten ja niiden tulkintaohjeiden laadinnan myötä osakaskuntien jätehuollon valvontaan ja suunnitteluun osallistuvien viranomaisten yhteistyö tiivistyi merkittävästi. Vuonna 2006 valmistuneet hankkeet Pielisjäte Oy:n ja Jätekukko Oy:n fuusio Jätehuoltomääräysten uudistaminen Jätekukon toimialueella, Jätekukon osakaskuntien yhteishanke Jätehuollon palvelutaso Jätekukon toimialueella, Jätekukon osakaskuntien yhteishanke Heinälamminrinteen ja Hepomäen alueen ympäristövaikutusten yhteistarkkailu, Sähköisen verkkolaskutuksen käyttöönotto Jätelaitosten ympäristöraportointihanke (Jlrap I), Efektia Kuopion kaupunki ja alueen yrittäjät Kompostointineuvonnan kehittäminen Jätekukon alueella, Tiina Ikonen/ Pohjois-Savon Marttapiiriliitto, AMK-opinnäytetyö Muut vuonna 2006 käynnissä olleet hankkeet Lintuhallinta Kuopion jätekeskuksella, Anniina Eerikäinen, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, opinnäytetyö Kuopion jätekeskuksen I-täyttövaiheen ja Silmäsuon kaatopaikan biokaasun tutkimus, Kati Mutanen, Jyväskylän yliopisto/bio- ja ympäristötieteiden laitos, pro gradu Jätekeskuksen ja suljetun kaatopaikan jätevesien esikäsittelyn tehostamismahdollisuudet, Outi Piisilä, Lappeenrannan tekninen yliopisto, diplomityö Ekopisteiden käytettävyys Jätekukon alueella -asiakaskysely, Kirsti Simonen, Savon ammatti- ja aikuisopisto, opinnäytetyö Jätelaitosten raportointi ja tunnusluvut (Jlrap II), Efektia

18 Hallituksen toimintakertomus Toiminta 2006 Vuosi 2006 oli Jätekukko Oy:n viides kokonainen toimintavuosi ja yhtiön tilikausi 1.1.2006 31.12.2006 käsitti täydet kaksitoista (12) kuukautta. Vuonna 2006 yhtiön toimintaa harjoitettiin Kuopion jätekeskuksessa sekä osakaskuntien jäteasemilla. Yhtiön toimitilat ovat osoitteessa Sepänkatu 2D, 70100 Kuopio. Osakaskuntien määrä oli 21 31.12.2006. Vuoden 2006 maaliskuussa allekirjoitettiin sulautumissuunnitelma, jossa sovittiin Pielisjäte Oy:n sulautumisesta Jätekukko Oy:öön (ns. absortiosulautuminen ilman selvitysmenettelyä). Sulautumisen täytäntöönpanon rekisteröimisajankohta oli 31.12.2006. Fuusioitumisen tuloksena Jätekukko Oy:n osakaskuntien määrä kasvoi näin neljällä tilikauden 2006 aikana. Yhtiön toimialueen asukasluku kasvoi 31 000 asukkaalla noin 211 000:een. Yhtiö haki keväällä 2005 valmistuneen jätekeskuksen YVA:n pohjalta ympäristölupaa loppusijoitusalueille III, IV ja V, uudelle tasausaltaalle, ongelmajätteiden vastaanottorakennukselle, uudelle hyöty- ja puukentälle sekä lietteiden vastaanotto- ja käsittelyaltaille. Ympäristölupa myönnettiin 16.5.2006.Ympäristöluvasta ei valitettu, joten se tuli välittömästi lainvoimaiseksi valitusajan jälkeen. Vuoden 2005 loppupuolella aloitetun toimintajärjestelmän rakentaminen, joka käsittää ympäristö-, laatu-, työterveys- ja turvallisuusasiat, otettiin asteittain käyttöön 2006 aikana. Järjestelmää tullaan täydentämään yksityiskohtaisemmilla työohjeilla sekä ottamaan kokonaisuudessaan käyttöön 2007 aikana. Kuopion jätekeskuksessa käytössä kesäajan 2006 ollut lokkieste täytti erinomaisesti sille asetetut tavoitteet vähentäen selvästi loppusijoitusalueen lokkihaittoja. Jätekukko Oy rakennutti Nilsiään uuden ekopisteen ja jäteasemalle siilot haketettavalle puutavaralle ja isokokoisille jäteesineille. Jätekukko Oy:n hallitus, toimitusjohtaja ja hallituksen sihteeri vasemmalta oikealle: Arto Ryhänen, yhtiön tj. Sari Parviainen Timo Kauppinen Jukka Korhonen Irja Sokka Ari Ketola, siht. Hemmo Kauppinen Tapio Räsänen Pekka Takkinen, vpj. Arto Eskelinen, pj.

19 Vuoden 2005 puolella suunnitellut yhteistarkkailut koskien melu-, vesi- ja ilma-asioita otettiin käyttöön vuoden 2006 aikana. Jätekukon lisäksi yhteistarkkailusuunnitelmassa ovat mukana Lohja Rudus Oy Ab, Kuopion kaupunki, Maamerkki Oy, Pelastusopisto sekä Skanska Asfaltti Oy. Jätteenpolttodirektiivi astui voimaan 28.12.2005, minkä johdosta yhtiö lopetti muovin erilliskeräyksen. Syynä tähän on direktiivin mukaisten polttolaitosten puuttuminen lähialueelta. Yhtiö on osallistunut omistajakuntien jätestrategian laatimiseen. Jätestrategian tavoitteena on jätehuoltojärjestelmän kehittämiskohteiden kartoittaminen, toimintalinjausten etsiminen todetuille kehittämiskohteille sekä vastuiden ja työnjaon selkeyttäminen. Työtä on ohjannut kuntien valitsema ohjausryhmä. Kuntien jätestrategian yhteinen osa saatiin valmiiksi vuoden 2006 alkupuolella. Kuntien jätestrategiaan liittyen uudet yhtenäiset jätehuoltomääräykset sekä jätehuollon kuntien palvelutaso on pääosin hyväksytty Jätekukko Oy:n omistajakuntien toimesta 2006 aikana. Hallinto Yhtiön hallituksen kokoonpano vuoden 2006 yhtiökokoukseen asti oli seuraava: hallituksen puheenjohtajana toimi Arto Eskelinen, Kuopion kaupunki, varapuheenjohtajana Siilinjärven kunnan kunnaninsinööri Pekka Takkinen ja jäseninä Sari Parviainen, Irja Sokka, Kuopio sekä Kuopion kaupungin teknisen toimen johtaja Tapio Räsänen, Juankosken kaupungin kaupungininsinööri Hemmo Kauppinen, Pieksämäen kaupungin rakennuspäällikkö Timo Kauppinen sekä Tervon kunnan tekninen johtaja Jukka Korhonen. 27.4.2006 pidetyssä yhtiökokouksessa hallitukseen valittiin kaikki edellä mainitut hallituksen jäsenet uudelleen. Seuranneessa hallituksen järjestäytymiskokouksessa hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Arto Eskelinen ja varapuheenjohtajaksi Pekka Takkinen. Kaikki jäsenet ovat Suomen kansalaisia. Tilivuoden aikana hallitus kokoontui yhteensä 9 kertaa. Tilintarkastajaksi valittiin JHTT-yhteisö Suomen Kuntatarkastus Oy. Henkilöstö Yhtiön toimitusjohtajana toimi dipl.ins. Arto Ryhänen. Tilikauden päättyessä yhtiöllä oli kaikkiaan 28 työntekijää, joista 6 määrä- ja/tai osaaikaista. Tämän lisäksi yhtiö osti ulkopuolisia palveluita toimintansa vaatimassa laajuudessa. Talous 2006 Yhtiö ei ottanut tilivuoden aikana toimintansa rahoittamiseen ulkopuolista rahoitusta. Tilikauden aikana suoritettiin ylimääräinen 500 000 euron lainan takaisinmaksu olemassa olevasta lainakannasta. Maksuvalmius pysyi koko vuoden hyvänä. Liikevaihdon kasvu edellisvuoteen verrattuna johtui pääosin jätekeskuksen ennakoitua isommasta myynnistä ja biokeräyksen laajentumista koskemaan Sisä-Savon aluetta ja Maaninkaa. Yhtiön hyvään tuloskehitykseen edellä lueteltujen syiden lisäksi vaikutti budjetoitua alemmat palkka- ja rahoituskustannukset. Yhtiön tuloslaskelma, tase ja tilinpäätöksen liitetiedot tilivuodelta 2006 on esitetty oheisessa tasekirjassa kirjanpitolain edellyttämässä muodossa. Tilikauden 2006 liiketoiminnan tulos ennen satunnaisia eriä, tilinpäätössiirtoja ja veroja on 673 682,14 euroa ja tilikauden tulos tilinpäätössiirtojen ja verojen jälkeen 537 652,70 euroa voitollinen. Tilikauden tulos sisältää pakollista jälkihoitovarausta 188 052,06 euroa, joka ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen liikekulu. Hallitus esittää, että tilikauden voitto 537 652,70 euroa kirjataan voittovarojen tilille ja että osinkoa ei jaeta. Henkilöstö Vuosi 2006 2005 2004 Henkilöstö keskimäärin 29 28 28 Maksetut palkat (1000 e) 763 789 782 Keskeiset tunnusluvut 2006 2005 2004 Liikevaihto (1000 e) 9978 9601 8668 Liikevoitto (1000 e) 696 659 218 Liikevoitto (% liikevaihdosta) 8,0 6,9 2,2 Quick ratio (maksuvalmius) 1,7 1,7 1,6 Omavaraisuusaste (%) 24,3 15,9 10,7

20 Toiminta vuonna 2007 Yhtiön toiminnan pääpaino vuonna 2007 on yhtiön toimintojen tehostamisessa sekä Pielisjäte Oy:n fuusioitumisen kautta johtuvan laajentumisen aiheuttamien toimenpiteiden läpiviemisestä. Lisäksi mahdollinen jätelain osittainen muutosesitys, mikäli se hyväksytään sellaisenaan, saattaa vaikuttaa kunnallisten jäteyhtiöiden toimintaan siten, että vastuu elinkeinotoiminnan jätteistä siirretään selvästi tuottajalle, ts. kuntien määräysvalta elinkeinoelämän jätteisiin poistuisi. Tästä seuraisi puolestaan se, että kilpailutilanteessa yksityisen toimijan kanssa kunnallisen jäteyhtiön, kuten Jätekukko Oy:n, vastaanottama jätteen määrä vähenee ja liikevaihto (siirtymäajan jälkeen) pienenee. Henkilöstö 2007 Yhtiön palveluksessa oleva vakituinen henkilömäärä tulee pysyttelemään nykyisellä tasolla tilikauden 2007 aikana. Osa-aikaisen työvoiman tarve on vuoteen 2006 verrattuna samaa tasoa. Määräaikaisia työsopimuksia sekä ostopalveluita tullaan käyttämään samassa laajuudessa kuin aikaisemminkin projektiluonteisissa töissä. Suurimmat projektit liittyvät jätekeskuksen toimintoihin ja rakentamiseen, laatu- ja ympäristöjärjestelmän käyttöönottoselvityksiin sekä eko- ja aluekeräyspisteiden sijoitusten optimointiin. Talous 2007 Jätemaksuihin on vuoden 2007 alusta lukien tehty runsaan viiden prosentin korotus johtuen jätemaksuihin sisältyvästä kuljetusosuuden indeksitarkistuksesta, joka huomioitiin vuosilta 2005 ja 2006. Vuodelle 2007 laaditun budjetin lähtökohtana on selkeästi positiivisen tuloksen aikaansaaminen tilivuodelta 2007. Vuoteen 2006 verrattuna tulos tulee olemaan suunnilleen samalla tasolla. Osakkaat 2006 ja 2007 Osakasmäärän laajentamisesta vuoden 2007 aikana ei ole tehty päätöksiä. Yhtiö kuitenkin käy neuvotteluja lähialueiden jätehuoltoyhtiöiden kanssa yhteistyömahdollisuuksien lisäämisestä. Luettelo osakaskunnista ja kuntien osuuksista tilinpäätöshetkellä on toimintakertomuksen liitteenä, jossa on huomioituna Jätekukko Oy:öön fuusioituneen Pielisjäte Oy:n osakaskunnat Juuka, Lieksa, Nurmes ja Valtimo osuuksineen. Ympäristövaikutukset ja niiden huomioonottaminen Jätekukko Oy:n toiminnassa Vuonna 2006 jätekeskukseen otettiin jätteitä vastaan 133 000 tonnia (2005: 122 900 tonnia), josta voitiin hyödyntää noin 53,0 %. Loppusijoitukseen päätyvän jätteen määrä oli 62 700 tonnia (2005: 63 900 tonnia) Jätekeskuksen merkittävin ympäristövaikutus oli alkutalvesta esiintynyt hajuhaitta. Jätekeskuksen toiminnasta aiheutuvien hajuhaittojen selvittämiseksi ja päästöjen hallitsemiseksi tehtiin paljon työtä. Suurimmaksi hajuhaittojen aiheuttajaksi todettuihin käytössä olevan täyttöalueen kaasunkeräyskaivoihin rakennettiin biosuotimet kevättalvella 2006. Biosuotimien on todettu vähentävän merkittävästi jätekeskuksen aiheuttamia hajupäästöjä. Ympäristövaikutusten seurantaan ja tutkimuksiin käytettiin viimeksi kuluneen tilikauden aikana 43 266,64 euroa. Yhtiön osallistui vuonna 2005 aloitettuun Jätelaitosyhdistyksen ja Kuntaliiton verkostohankkeeseen koskien ympäristöraportoinnin kehittämistä. Kehittämistyön tuloksena saatiin aikaan yhteismitalliset tunnusluvut käytettäviksi jätelaitosten raportoinnissa sekä malliksi jätelaitosten ympäristöraportin laatimisessa. Tavoitteena on lisäksi, että hankkeeseen osallistuvat jätelaitokset laatisivat myöhemmässä vaiheessa omat ympäristöraporttinsa malliin pohjautuen. Ympäristö-, laatu-, työterveys- ja turvallisuusasiat sisältävää toimintajärjestelmää rakennettiin vuoden 2006 aikana. Järjestelmää tullaan täydentämään puuttuvilta osin vuoden 2007 aikana.

21 Tuloslaskelma 2006 2005 Liikevaihto 9 977 852,20 9 601 077,14 Liiketoiminnan muut tuotot 11 314,32 86 227,87 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat 126 816,54 112 274,79 Ulkopuoliset palvelut 4 820 104,80 4 535 514,11 Materiaalit ja palvelut yhteensä 4 946 921,34 4 647 788,90 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 765 524,84 759 489,22 Eläkekulut 131 116,66 133 504,99 Muut henkilösivukulut 62 624,01 57 805,79 Henkilöstökulut yhteensä 959 265,51 950 800,00 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 549 072,19 499 605,28 Liiketoiminnan muut kulut 2 838 088,82 2 929 710,86 MUUTTUVAT KULUT 4 346 426,52 4 380 116,14 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) 695 818,66 659 399,97 Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot 43 476,09 25 032,15 Korkokulut ja muut rahoituskulut 65 612,61 90 656,96 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 22 136,52 65 624,81 TULOS ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 673 682,14 593 775,16 TULOS ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 673 682,14 593 775,16 Tilinpäätössiirrot 119 267,47 5 485,20 Kustannusten jakautuminen milj. euroa 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 järjestetty jätekuljetus jätevero jätekeskus hallinto ja tukipalvelut hyötyjätekeräys poistot jäteasemat ongelmajätekeräys neuvonta Tuloverot 255 296,91 206 952,67 Tilikauden voitto 537 652,70 392 307,69 rahoitus 2005 2006

22 Tase VASTAAVAA 2006 2005 Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 62 305,33 40 092,33 Muut pitkävaikutteiset menot 51 015,75 38 448,96 Aineettomat hyödykkeet yhteensä 113 321,08 78 541,29 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 10 050,00 8 200,00 Rakennukset ja rakennelmat 2 021 113,03 2 378 577,93 Koneet ja kalusto 494 015,05 536 329,02 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 27 080,92 19 791,18 Aineelliset hyödykkeet yhteensä 2 552 259,00 2 942 898,13 Pysyvät vastaavat yhteensä 2 665 580,08 3 021 439,42 Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 89 508,87 67 790,59 Tavarat 6 244,50 14 682,00 Vaihto-omaisuus yhteensä 95 753,37 82 472,59 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 2 181 477,00 2 170 125,45 Muut saamiset 0,00 1 434,20 Siirtosaamiset 42 756,06 17 584,64 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 2 224 233,06 2 189 144,29 VASTATTAVAA 2006 2005 Oma pääoma Osakepääoma 710 000,00 600 000,00 Edellisten tilikausien voitto/tappio 321 883,99-99 145,25 Tilikauden voitto/tappio 537 652,70 392 307,69 Oma pääoma yhteensä 1 569 536,69 893 162,44 Tilinpäätössiirtojen kertymä 26 734,96 146 002,43 Pakolliset varaukset 880 065,39 733 408,76 Vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta 1 778 956,10 2 694 743,68 Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 1 778 956,10 2 694 743,68 Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta 415 787,58 415 787,58 Ostovelat 745 556,02 562 131,01 Muut velat 876 771,59 861 404,38 Siirtovelat 289 079,09 246 349,43 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 2 327 194,28 2 085 672,40 Vieras pääoma yhteensä 4 106 150,38 4 780 416,08 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 6 582 487,42 6 552 989,71 Rahat ja pankkisaamiset 1 596 920,91 1 259 933,41 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 3 916 907,34 3 531 550,29 VASTAAVAA YHTEENSÄ 6 582 487,42 6 552 989,71

23 Rahoituslaskelma 2006 2005 Liiketoiminnan rahavirta Tulos ennen satunnaisia eriä 673 682,14 593 775,16 Suunnitelman mukaiset poistot 549 072,19 499 605,28 Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua (jälkihoitovaraus) 188 052,06 191 764,53 Muut oikaisut 41 395,43 18 390,58 Rahoitustuotot ja kulut 22 136,52 65 624,81 Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 1 391 547,48 1 332 379,20 Käyttöpääoman muutos Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys /vähennys+ 38 223,66 377 038,48 Vaihto-omaisuuden lisäys /vähennys+ 13 280,78 8 043,19 Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys+/vähennys 213 370,46 242 412,20 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 1 553 413,50 1 257 880,75 Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista Maksetut korot ja maksut liiketoiminnan rahoituskuluista 78 204,67 96 484,07 Saadut korot liiketoiminnasta 50 621,07 16 239,72 Maksetut välittömät verot 251 631,95 121 952,53 Liiketoiminnan rahavirta yhteensä (A) 1 274 197,95 1 003 599,23 Investointien rahavirta (B) Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin 176 135,94 436 937,03 Rahoituksen rahavirta Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut 915 787,58 415 787,58 Rahat ja pankkisaamiset fuusiosta 154 713,07 0,00 Rahoituksen rahavirta (C) 761 074,51 415 787,58 Rahavarojen muutos (A+B+C)/ lisäys+/vähennys 336 987,50 150 874,62 Rahavarat 1.1. 1 259 933,41 1 109 058,79 Rahavarat 31.12. 1 596 920,91 1 259 933,41 Jätekukko Oy:n osakkaat 31.12.2006 Kunta Asukasluku* % Osakkeet/e % Osakemäärä/kpl Kuopio 90 969 43,0 290 000 40,8 290 Siilinjärvi 20 597 9,7 68 000 9,6 68 Lieksa 13 512 6,4 48 000 6,8 48 Pieksämäki 12 283 5,8 40 000 5,6 40 Nurmes 8 946 4,2 32 000 4,5 32 Pieksänmaa 8 480 4,0 30 000 4,2 30 Suonenjoki 7 741 3,7 28 000 3,9 28 Nilsiä 6 549 3,1 24 000 3,4 24 Juuka 5 938 2,8 21 000 3,0 21 Juankoski 5 508 2,6 20 000 2,8 20 Maaninka 3 849 1,8 10 000 1,4 10 Rautalampi 3 607 1,7 10 000 1,4 10 Karttula 3 557 1,7 10 000 1,4 10 Kaavi 3 553 1,7 10 000 1,4 10 Konnevesi 3 059 1,4 10 000 1,4 10 Tuusniemi 2 987 1,4 10 000 1,4 10 Valtimo 2 586 1,2 9 000 1,3 9w Vesanto 2 554 1,2 10 000 1,4 10 Rautavaara 2 061 1,0 10 000 1,4 10 Tervo 1 789 0,8 10 000 1,4 10 Sumiainen 1 303 0,6 10 000 1,4 10 YHTEENSÄ 211 428 100 710 000 100 710 *Lähde: Väestörekisterikeskus/asukasluvut 31.12.2006

24 Tilinpäätöksen liitetiedot 31.12.2006 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT TASEEN LIITETIEDOT 2006 2005 Liikevaihdon jakautuminen Järjestetty jätekuljetus 7 264 916,05 7 131 075,83 Jätekeskuksen myynti 2 382 305,20 2 348 601,35 Muut myyntituotot 330 630,95 121 399,96 Yhteensä 9 977 852,20 9 601 077,14 Liiketoiminnan muut tuotot Saadut avustukset 11 293,83 26 405,62 Palvelutuotot 0,00 19 098,00 Maisemointityö, muut 20,49 40 724,25 Yhteensä 11 314,32 86 227,87 Suunnitelman mukaiset poistot Aineettomista oikeuksista 26 745,95 25 819,01 Rakennuksista ja rakennelmista 424 109,02 380 943,81 Koneista ja kalustosta 98 217,22 92 842,45 Yhteensä 549 072,19 499 605,27 Liiketoiminnan muut kulut Jätevero 1 848 492,00 1 887 870,00 Jälkihoitovaraus 188 052,06 191 764,53 2006 2005 Aineettomat hyödykkeet Hankintameno 1.1. 158 718,59 155 718,59 Lisäykset tilikauden aikana 61 525,74 3 000,00 Hankintameno 31.12. 220 244,33 158 718,59 Kertyneet sumupoistot 80 177,30 54 358,29 Tilikauden sumupoistot 26 745,95 25 819,01 Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa 113 321,08 78 541,29 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Hankintameno 1.1. 8 200,00 7 275,00 Lisäykset tilikauden aikana 1 850,00 925,00 Hankintameno 31.12. 10 050,00 8 200,00 Rakennukset ja rakennelmat Hankintameno 1.1. 3 633 475,75 3 176 284,32 Lisäykset tilikauden aikana 66 644,12 457 191,43 Hankintameno 31.12. 3 700 119,87 3 633 475,75 Kertyneet sumupoistot 1 254 897,82 873 954,00 Tilikauden sumupoistot 424 109,02 380 943,81 Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa 2 021 113,03 2 378 577,94 Koneet ja kalusto Hankintameno 1.1. 767 125,20 720 698,95 Lisäykset tilikauden aikana 55 903,25 46 426,25 Hankintameno 31.12. 823 028,45 767 125,20 Kertyneet sumupoistot 230 796,18 137 953,73 Tilikauden sumupoistot 98 217,22 92 842,46 Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa 494 015,05 536 329,01 Keskeneräiset hankinnat Hankintameno 1.1. 19 791,18 90 396,83 Lisäykset 100 848,80 374 459,70 Vähennykset 93 559,06 445 065,35 Hankintameno 31.12. 27 080,92 19 791,18

25 2006 2005 Siirtosaamiset Korkotulot 10 439,66 17 584,64 EU-tuet 18 801,77 0,00 Muut siirtosaamiset 9 504,54 0,00 Yhteensä 38 745,97 17 584,64 Oma pääoma Osakepääoma 1.1. 600 000,00 600 000,00 Suunnattu osakeanti 110 000,00 0,00 Osakepääoma 31.12. 710 000,00 600 000,00 Vapaa oma pääoma 1.1. Edellisten tilikausien voitto/tappio 293 162,44 99 145,25 Suunnattu osakeanti (rahastoanti) edellisvuosien voittovaroista 110 000,00 0,00 Osakkeiden kokonaismerkintähinnasta rahana 1 145,00 0,00 Pielisjäte Oy:n oma pääoma 31.12.2006 139 866,55 0,00 Jäljelläoleva voitto edellisiltä tilikausilta 321 883,99 99 145,25 Tilikauden voitto/tappio 537 652,70 392 307,69 Vapaa oma pääoma 31.12. 859 536,69 293 162,44 Oma pääoma yhteensä 1 569 536,69 893 162,44 Pakolliset varaukset Muut pakolliset varaukset 1.1. 733 408,76 560 034,81 Muutos 146 656,63 173 373,95 Muut pakolliset varaukset 31.12. 880 065,39 733 408,76 Jälkihoitovaraus jätekeskuksen täyttöalueiden tuleviin maisemointi- ja jälkihoitovelvoitteisiin liittyen. Yhtiön puolesta annetut 2006 allekirjoitetun, Kuopion kaupungin, muiden osakaskuntien sekä yhtiön vastuusitoumukset välisellä takaussopimuksella muut osakaskunnat ovat sitoutuneet sopimuksen mukaiseen takausvastuuseen Kuopion kaupungille, jossa kaupunki antaa yhtiön rahoittajille yksin takaukset, yhtiön omistusosuuksien suhteessa niistä määristä, jotka Kuopion kaupunki joutuu mahdollisesti maksamaan antamiensa takausten perusteella. Takaussopimuksen enimmäismäärä on 11 250 000,00 euroa. Takausmäärä 31.12.2006 on 2 794 743,68 euroa. 2006 2005 Vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Velat, jotka erääntyvät viiden vuoden tai sitä pidemmän ajan kuluttua 315 791,00 981 579,00 Muut velat Arvonlisäverovelka 312 342,19 301 959,90 Jätevero- ja jälkihoitomaksuvelka 531 520,98 529 802,16 Muut velat 32 908,42 29 642,32 Yhteensä 876 771,59 861 404,38 Siirtovelat Henkilöstösivukuluvelat 88 716,51 80 774,04 Tulovero 138 658,83 134 993,87 Muut siirtovelat 61 703,75 30 581,52 Yhteensä 289 079,09 246 349,43 RAHOITUSLASKELMAN LIITETIEDOT 2006 2005 Liiketoiminnan rahavirta: Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua: jätekeskuksen tuleviin maisemointija jälkihoitovelvoitteisiin liittyvä pakollinen varaus 188 052,06 191 764,53 Muut oikaisut: tilikauden aikana tehdyt kuluksi kirjatut jälkihoitotöiden kustannukset, jotka purettu aikaisemmin tehtyjä taseessa olevia jälkihoitovarauksia vastaan 41 395,43 18 390,58

26 Tilintarkastuskertomus Jätekukko Oy:n osakkeenomistajille Olemme tarkastaneet Jätekukko Oy:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1. 31.12.2006. Hallitus ja toimitusjohtaja ovat laatineet toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen, joka sisältää taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Suorittamamme tarkastuksen perusteella annamme lausunnon tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja yhtiön hallinnosta. Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa on tarkastettu riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, etteivät tilipäätös ja toimintakertomus sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty hallituksen jäsenten sekä toimitusjohtajan toiminnan lainmukaisuutta osakeyhtiölain säännösten perusteella. Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus on laadittu kirjanpitolain sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti. Tilinpäätös ja toimintakertomus antavat kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomus on yhdenmukainen tilinpäätöksen kanssa. Tilinpäätös voidaan vahvistaa sekä vastuuvapaus myöntää hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta. Hallituksen esitys tuloksen käsittelystä on osakeyhtiölain mukainen. Kuopiossa 2. huhtikuuta 2007 Suomen Kuntatarkastus Oy, JHTT-yhteisö Esko Kekäläinen, JHTT Kuopiossa, maaliskuun 16. päivänä 2007 Arto Eskelinen, hallituksen puheenjohtaja Pekka Takkinen Hemmo Kauppinen Timo Kauppinen Jukka Korhonen Tapio Räsänen Sari Parviainen Irja Sokka Arto Ryhänen, toimitusjohtaja Tilinpäätös on laadittu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti. Suoritetusta tarkastuksesta on tänään annettu tilintarkastuskertomus. tilintarkastaja, Suomen Kuntatarkastus Oy, JHTT-yhteisö Kuopiossa, huhtikuun 2. päivänä 2007 Esko Kekäläinen, JHTT

Henkilöstö henkilökunnan määrä 29 määräaikaisia 8, yhteensä 4,5 htv 70 % naisia, 30 % miehiä keski-ikä 41 v.

Sepänkatu 2 D, PL 2500, 70101 Kuopio Puh. (017) 368 0155, faksi (017) 368 0160 asiakaspalvelu@jatekukko.fi, www.jatekukko.fi Comma Group Oy / Offsetpaino L. Tuovinen Ky 2007 / Kannessa: Lokkieste Kuopion Jäteasemalla