kolmen kohdan ohjelma

OULUN KAUPPAKAMARILEHTI SITOUTUMATON ELINKEINOELÄMÄN ÄÄNENKANNATTAJA POHJOIS-SUOMESSA 1/2015 Euroopan suurin työmaa Pyhäjoella etenee Rehtori Jouko Niinimäen kolmen kohdan ohjelma Kaikki nykyiset eduskuntapuolueet valmiita purkamaan sääntelyä ja nostamaan energiaomavaraisuutta Hyville hankkeille löytyy aina rahoitusta

Paikalliset asiantuntijat. Kansainvälinen verkosto. Tilintarkastuspalvelut Lakipalvelut Veropalvelut Liikkeenjohdon konsultointi Yritysjärjestelyt Venäjä-asiantuntijapalvelut Ulkomaankomennusten hallintopalvelut Oulu: Uusikatu 53, p. 040 770 7088 Rovaniemi: Koskikatu 27 B 502, p. 040 094 4555 Kajaani: Teknologiapuisto, p. (08) 614 9290 Ylivieska: Juurikoskenkatu 6, p. 040 505 3732 2015 Ernst & Young Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. Tiesithän, että BusinessOulu palvelee myös sähköisesti? Yrityspalvelutoimintomme palvelevat yritystäsi kaikissa yritystoimintaan liittyvissä kysymyksissä, olitpa sitten aloittava yrittäjä tai kansainvälistä kasvua hakeva konkari. Käytössäsi ovat myös sähköiset työkalumme, jotka löydät www-sivuiltamme www.businessoulu.com. TOIMITILAT JA YRITYSTONTIT BUSINESSPLAZA YRITYSHAKEMISTO INVESTOR GATE BusinessOulu 2

1/2015 OULUN KAUPPAKAMARILEHTI SISÄLTÖ JULKAISIJA Oulun kauppakamari www.oulu.chamber.fi PÄÄTOIMITTAJA Jari P. Tuovinen Jyväskyläläinen Kasvun Roihu vauhdittaa yritysten kasvua Sivu 16 VASTAAVA TOIMITTAJA Armi Lahdenkauppi TOIMITUSNEUVOSTO Jari P. Tuovinen Armi Lahdenkauppi Esa Pellikainen TOIMITTAJAT Kari Arokylä Armi Lahdenkauppi OSOITTEENMUUTOKSET Oulun kauppakamari/anni Alavahtola anni.alavahtola@chamber.fi TOIMITUS JA ILMOITUKSET Oulun Viestintätaito Oy Ojakatu 2, 90100 Oulu 0400 683 257 armi.lahdenkauppi@viestintataito.fi TAITTO Marja Sarkkinen KANNEN KUVA Reijo Koirikivi / Studio P.S.V PAINO Joutsen Median Painotalo JAKELU Yrityksiin Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa ISSN 1458-6002 5 PÄÄKIRJOITUS 6 KAIKKI NYKYISET EDUSKUNTAPUOLUEET VALMIITA PURKAMAAN SÄÄNTELYÄ JA NOSTAMAAN ENERGIAOMAVARAISUUTTA 10 RAHOITUS EI PÄÄOSIN OLE YRITYKSILLE ONGELMA 15 ASIANTUNTIJAKIRJOITUS: YRITTÄJÄSTÄ KASVUN JOHTAJAKSI 16 JYVÄSKYLÄLÄINEN KASVUN ROIHU VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA 18 YRITYSTOIMINNAN RISKIT HALTUUN LÄHITAPIOLAN AVULLA 20 BUSINESSOULU YRITYSTEN KUMPPANI JA KASVUN MAHDOLLISTAJA 22 BUSINESS KITCHEN RAKENTAA KANSAINVÄLISTYMISPAKETTIA YRITYSTEN AVUKSI 24 REHTORI JOUKO NIINIMÄEN KOLMEN KOHDAN OHJELMA 26 OPPISOPIMUSKOULUTUS MUUTTUU, MUTTA EI MULLISTU 28 EUROOPAN SUURIN TYÖMAA PYHÄJOELLA ETENEE 30 YRITYSKYLÄSTÄ OPPIA YRITYSTEN JA YHTEISKUNNAN TOIMINTAAN 32 SUHDANNESEMINAARI LÄHESTYY 35 OULUN KAUPPAKAMARI KOULUTTAA 38 ANTELL YKSI SUOMEN PARHAISTA TYÖPAIKOISTA

MONIMUOTOKOULUTUKSENA AEL OULUN TOIMIPISTEESSÄ Turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinto Esimies- ja asiantuntijatehtävissä toimiville turvallisuusvastaaville Turvallisuusalan elinkeinolupaa tarvitsevien yritysten vastaaville hoitajille Kesto 2 vuotta. Joustavasti moduuleittain nonstop-aloituksena. Koulutus toteutetaan pääsääntöisesti verkko-opintoina, sisältää 5 lähiopetus ja tutkintopäivää oppilaitoksessa. Lisätietoja Pekka Väisänen, 041 4471 351, pekka.vaisanen@ael.fi Hanna Ollila, 044 7224 766, hanna.ollila@ael.fi Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Omistajayrittäjälle Sukupolvenvaihdostilanteessa uudelle yrittäjälle Palkatulle johtajalle Yhteistyössä ESMO Oy:n kanssa toteutettava koulutus aloitetaan toukokuussa. Koulutuksen kesto noin 1,5 vuotta. Kehitä osaamistasi ja suorita virallinen yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto joustavasti työn ohessa! Lisätietoja Krista Inkala, 043 8259 175, krista.inkala@ael.fi Yrittäjän ammattitutkinto Suuntautumisalat sekä aloitteleville että kokeneille yrittäjille Yritystoiminnan suunnittelu ja käynnistäminen Yritystoiminnan kehittäminen Koulutus aloitetaan toukokuussa. Koulutuksen kestoon vaikuttavat tutkinnon suorittajan aiemmin saavutettu osaaminen, mm. työkokemus ja koulutus, sekä hänen työ- ja elämäntilanteensa. Koulutuksen kesto on keskimäärin 1,5 vuotta ja se toteutetaan joustavasti monimuoto-opiskeluna työn ohessa. Lisätietoja Krista Inkala, 043 8259 175, krista.inkala@ael.fi HAARANSUONTIE 8, 90240 OULU 4

PÄÄKIRJOITUS YRITYSTEN ELINVOIMAA ON EDISTETTÄVÄ JA ESTEITÄ VÄHENNETTÄVÄ YRITYSTEN KANSAINVÄLISTÄ kilpailukykyä on parannettava ja vientituloja lisättävä. Julkishallintoa on tehostettava ja samalla kotimainen ostovoima säilytettävä. Näistä tavoitteista näyttävät kaikki puolueet olevan liikuttavan yksimielisiä, mutta toimenpiteistä niiden saavuttamiseksi on suuria, jopa ideologisia eroja. VALTIOKONTTORIN TILASTOJEN mukaan valtiontalouden menot ovat olleet tuloja suuremmat vuodesta 2009 alkaen, eikä korjausta ilman merkittäviä rakennemuutoksia ole näkyvissä. Julkisten menojen BKT-suhde lähestyy Suomessa 60 prosenttia, mikä on EU:n suurimpia. Suhde on palautettava alle 50 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Se vaatii yksityisen sektorin kasvua, tuottavuuden parantumista erityisesti julkisissa palveluissa sekä tiukkaa kulukuria julkisissa menoissa. Tarvitaan myös vientiä tukevaa parempaa liikenneinfraa sekä kevyempää hallinnollista taakkaa ja erityisesti nopeampia lupaprosesseja. VIIME VUONNA toteutetun Kauppakamarin yritysjohtajakyselyn mukaan investointien hidastumiseen vaikuttavat byrokratia viranomaisluvissa ja rahoituksen saatavuuden kiristyminen. Huolestuttavaa on, että lupa- ja valitusprosesseissa arvioidaan olevan miljardiluokan investoinnit odottamassa viranomaiskäsittelyä. Viivästyksien ykkössyyksi viranomaisasioissa vastaajat mainitsevat kaavoituksen. Ongelmia tuovat myös rakennus- ja ympäristölupiin liittyvät syyt. Tehottomat viranomaisprosessit ja laajat valitusoikeudet venyttävät prosessit kestämättömän pituisiksi. POHJOIS-SUOMEN energiatuotannossa turpeella on merkittävä rooli. AVI:n mukaan tällä hetkellä uuden turvetuotantoluvan odotettavissa oleva käsittelyaika on käytännössä kaksi vuotta. Lupa-tietopalvelun raportin mukaan turvetuotannon ympäristölupia on käsittelyssä 62 kappaletta, joista vanhimmat on laitettu vireille joulukuussa 2012, eli yli kaksi vuotta sitten. VALITUSOIKEUS KUULUU demokratiaan, mutta sen osalta pitää tiukemmin valvoa, että valitusoikeus on niillä, joita asian käsittely oikeasti koskee. Tällä hetkellä valitusoikeus on liian väljä ja antaa mahdollisuuden ns. ammattivalittajille hidastaa ja viivästyttää väistämättömienkin investointien tekemistä. Valitusprosessien hitauteen on puututtava. Keinoja siihen ovat valitusoikeuksien rajaaminen, valitusmaksun periminen, viranomaisten keskinäisten valitusten kielto ja maksimikäsittelyajan säätäminen valituksille. VAIN KILPAILUKYKYINEN elinkeinoelämä voi tuottaa lisää vientiä, työpaikkoja ja verotuloja. Yrityksillä on tarpeeksi haasteita liiketoiminnoissaan, joten julkishallinnon tulisi keskittyä enemmän auttamiseen ja tukemiseen kuin säätelyyn ja valvomiseen. Oulussa, 20.2.2015 Jari P. Tuovinen toimitusjohtaja Oulun kauppakamari Kuva: Juha Sarkkinen 5

Kaikki puolueet yksimielisiä Byrokratiaa purettava ja lisää kotimaista energiaa EDUSKUNTAVAAALIT Nykyiset eduskuntapuolueet ovat kaikki valmiita purkamaan ylimääräistä sääntelyä ja nostamaan energiaomavaraisuutta. Merkittäviä eroja löytyy suhtautumisessa verotukseen ja julkisten menojen leikkauksiin. TEKSTI HEINO YLISIPOLA KUVAT PUOLUEIDEN KUVA-ARKISTOT Kaikki kahdeksan eduskuntapuoluetta ovat hyvin yksimielisiä siitä, että seuraavan hallituksen on sitouduttava yritysten hallinnollisen taakan keventämiseen sekä kaavoitus-, lupa- ja valitusprosessien nopeuttamiseen. Kaikki puolueet ovat yksimielisiä myös siitä, että Suomen energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta on parannettava ja kotimaisia energiamuotoja on hyödynnettävä aiempaa enemmän. Puolueet hyväksyvät yleisellä tasolla myös sen, että tukipolitiikasta on siirryttävä kohti markkinaehtoista energiapolitiikkaa. Kauppakamarit kysyivät vaaleihin valmistautuvilta kahdeksalta eduskuntapuolueelta kuusi keskeistä talouspolitiikan kysymystä, joihin Suomessa pitää seuraavalla vaalikaudella ottaa kantaa. Kysymykset koskivat julkisen sektorin kokoa ja sitä, sitoutuuko puolue Suomen julkisten menojen leikkaamiseen jopa neljä, viisi miljardia euroa seuraavan vaalikauden aikana sekä tuloverotuksen keventämiseen kaikissa tuloluokissa. Kysyimme myös yritysten hallinnollisen taakan eli byrokratian keventämisestä. Siitä löytyi selkeä yksimielisyys. Liki kaikki puolueet ovat myös valmiita parantamaan teollisuuden kilpailukykyä väyläinvestoinneilla. Ruotsalainen kansanpuolue tosin muistuttaa, että nykyinenkin hallitus on sijoittanut paljon varoja tiestön ja muiden liikenneväylien parantamiseen. Keskusta esittää suurempien liikennehankkeiden rahoittamiseksi uutta välinettä, Infra Oy:tä. Energiaomavaraisuutta ja uusiutuvia energiamuotoja kaikki haluavat tukea, mutta markkinaehtoisesti. Opiskeluaikojen lyhentäminen jakaa puolueita, mutta kaikki kannattavat käytännönläheisyyttä. Usea puolue esittää myös sitä, että nuorten oppisopimus on muutettava koulutussopimukseksi. Keskusta muistuttaa, että hallitusohjelma on usean puolueen yhteinen päätös. Ennen vaaleja ei voi sitoutua tai luvata kaikissa asioissa ehdottomia kantoja niin, että ne toteutuisivat 100-prosenttisesti puolueen tahtomalla tavalla hallitusohjelmassa ja -politiikassa. KOKOOMUS, PS JA RKP SAMOILLA LINJOILLA Yllättäen kokoomus, perussuomalaiset ja RKP vastaavat kaikkiin kuuteen kysymykseen (julkinen sektori, verotus, sääntely, liikenne, energiaomavaraisuus ja työelämän osaamistarpeet) kyllä. Tosin puolueiden vastausten sisällöt poikkeavat paljonkin toisistaan. Perusuomalaiset irrottelee kuin oppositiopuolue konsanaan. Julkisten menojen leikkaukset eli talouden sopeuttamispäätökset pitää kokoomuksen mukaan tehdä heti vaalikauden alussa ja toteuttaa etupainotteisesti. Kokoluokka on puolueen mukaan syytä arvioida uusimpien talousennusteiden mukaan. Perussuomalaisilla on pitkä lista julkisten menojen leikkauksista. Puolueen mukaan yhtään uutta tuulivoimasyöttötariffia ei enää pidä tehdä. Puolue vaatii, että kaikkien muidenkin kannattamattomien energiamuotojen elättäminen veronmaksajien piikkiin on pysäytettävä. Irtisanoudumme EU:n ilmasto- ja energiatavoitteesta taakanjakoineen. Leikkaamme sosiaalisen maahanmuuton kustannuksista sekä kehitysyhteistyön rahoittamisesta valtion budjetin kautta. EU-nettojäsenmaksu tulee puolittaa, koska EU-äänivaltammekin puolittuu. Myös euron järjenvastainen tukipiikki on laitettava kiinni, esittävät perussuomalaiset, miten valtion menoja leikataan. Vihreiden mielestä julkisen talouden 6

Paavo Arhinmäki, Vasemmistoliitto Alexander Stubb, Kokoomus Timo Soini, Perussuomalaiset Juha Sipilä, Keskusta Ville Niinistö, Vihreät Päivi Räsänen, Kristillisdemokraatit Carl Haglund, RKP Antti Rinne, SDP kestävyysvaje ei korjaudu, vaikka Suomi leikkaisi kuinka vimmaisesti tahansa julkisia menojaan. Vihreiden mukaan Suomen julkinen sektori ei ole liian suuri, vaan yksityinen sektori on liian pieni. Vihreiden mielestä kokonaisveroasteen lasku ei ole tässä taloustilanteessa realistista. Sdp ei sano leikkauksista mitään numerolukuja, vaan lupaa tarkentaa linjauksiaan helmi-maaliskuun vaihteessa. VIISI YHTÄ MIELTÄ VEROISTA Keskusta, kristillisdemokraatit, Sdp, vasemmistoliitto ja vihreät nousevat kyselyssä esiin viiden puolueen ryhmänä, joka on sitä mieltä, että nykyisessä taloustilanteessa ei ole mahdollisuuksia tuloverotuksen keventämiseen. Keskusta painottaa, että ensi vaalikaudella päätöksenteon ohjenuorana pitää olla se, että kokonaisveroaste ei ainakaan nouse. Kristillisdemokraatit muistuttavat, että jos tuloverojen alentamiseen on ylipäätään varaa, se pitää tehdä ensisijaisesti nostamalla verotettavan tulon alarajaa ja siirtymällä kohti perheverotusta. Henkilöyhtiöiden ja elinkeinonharjoittajien verotukseen pitää kristillisdemokraattien mielestä säätää yrittäjävähennys, jossa yrittäjän tulosta verotetaan 95 prosenttia. Perintö- ja lahjavero pitää puolueen mukaan korvata luovutusvoittoverolla Ruotsin mallin mukaan. Puolueviisikko on suurin piirtein samaa mieltä myös julkisten menojen leikkauksista. Keskusta kallistuu jonkin verran leikkausten suuntaan, kun se esittää, että tulevan vaalikauden tavoitteeksi pitää asettaa valtiontalouden todellisen alijäämän painaminen alle kahteen miljardiin euroon ja kuntataloudessa noin miljardiin euroon. Keskustan mielestä valtion menot pitäisi jäädyttää vuoden 2014 tasolle. LISÄÄ ENERGIAA SUOMESTA Kaikki puolueet ovat yhtä mieltä, että energiaomavaraisuutta ja -huoltovarmuutta on parannettava ja kotimaisia energiamuotoja pitää hyödyntää aiempaa enemmän. Vihreät sanovat, että energiaomavaraisuuden nostaminen on puolueen keskeinen tavoite. Puolue muistuttaa, että Suomi tuo nykyään kahdeksan miljardin euron arvosta energiaa ulkomailta. Kokoomuksen mielestä viisaan energia- ja ilmastopolitiikan periaatteet ovat päästöttömyys, huoltovarmuus, kotimaisuus ja kustannustehokkuus. Puolueen mielestä ympäristöarvoista ei pidä tinkiä, mutta ympäristön ja ilmaston suojelu on toteutettava kustannustehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Keskusta haluaa lopettaa hiilen käytön Suomen energiatuotannossa kokonaan 2030-lukuun mennessä, ja ensi vaalikaudelle puolue haluaa käynnistää Hiiletön Helsinki 2025 -hankkeen. Keskustan mielestä energiantuotanto ja sen tukijärjestelmät on pidettävä mahdollisimman markkinaehtoisina. Kristillisdemokraatit muistuttavat, että esimerkiksi UPM, St1 ja Neste Oil kykenevät tuottamaan uusiutuviin perustuvia polttoaineita markkinaehtoisesti. Puolueen mielestä myös uuden ydinvoiman rakentaminen edistää omavaraisuutta sähköntuotannossa. Perusuomalaiset poistaisivat turpeen veron. PUOLUEIDEN KANNANOTOT SEURAAVALLA AUKEAMALLA 7

Puolueiden talouteen Pitääkö julkisia menoja leikata seuraavalla hallituskaudella jopa viisi miljardia euroa? Pitääkö kokonaisveroastetta alentaa ja kaikkien tuloverotusta keventää? Pitääkö yritysten hallinnollista taakkaa keventää ja lupaprosesseja nopeuttaa? Keskusta Ei ja kyllä Tulevan vaalikauden tavoitteeksi pitää asettaa valtiontalouden todellisen alijäämän painaminen alle kahteen miljardiin euroon ja kuntataloudessa noin miljardiin euroon. Ei Ohjenuorana pitää olla, että kokonaisveroaste ei ainakaan nouse. Mikäli liikkumavaraa löytyy, veronalennusten pitää kannustaa yrittämiseen ja työntekoon Keskusta on sitoutunut turhan sääntelyn ja byrokratian purkamiseen. Lupien käsittelylle on saatava selkeät aikarajat. Kokoomus Valtion ja kuntien menoja on sopeutettava. Päätöksiä tehtävä heti vaalikauden alussa. Kokonaisveroastetta pitää alentaa ja kaikkien tuloverotusta kevennettävä. Kyse on miljardiluokan kustannuksista, joiden poistaminen toisi työpaikkoja ja investointeja. Kristillisdemokraatit Ei Emme sitoudu tässä vaiheessa 4 5 miljardin euron leikkauksiin. Sitoudumme julkisen sektorin menojen bkt-osuuden laskemiseen 50 prosenttiin. Ei Jos tuloverojen alentamiseen ylipäätään on varaa, se pitää tehdä nostamalla verotettavan tulon alarajaa ja siirtymällä kohti perheverotusta. Tämä on yksi kärkiteemoistamme. Perussuomalaiset Yhtään uutta tuulivoimasyöttötariffia ei enää tehdä. Irtisanoudumme EU:n ilmastoja energiatavoitteesta taakan jakoineen. Tuhat euroa tai vähemmän ansaitsevilta ei leikata. Putsataan ensin pöytä. Sovitaan sitten, mikä on valtion rooli ja vastuu kansalaisten hyvinvoinnista sekä yritysten toimintaedellytyksistä. Ensimmäiseksi on otettava Ely-keskuksilta valitusoikeus pois. Turhasta viivästyttämisestä korvausvastuu. RKP Julkinen talous on saatava tasapainoon tulevan vaalikauden aikana. Työn verotusta tulisi keventää. Myös verotuksen progressiivisuutta on vähennettävä. Yritysten työtaakkaa on kevennettävä kevyempien ja joustavampien normitusten kautta. SDP Ei Sdp tavoittelee ensisijaisesti työpaikkoja säilyttävää ja uusia luovaa kasvua. Rakenteellisia uudistuksia pitää jatkaa. Ei Mikäli veronalennuksiin on mahdollisuus, on se kohdennettava ensisijaisesti pieni- ja keskituloisille. Hakemus- ja valitusruuhka on purettava, lupaprosessit tehtävä nopeiksi ja selkeiksi. Vasemmistoliitto Ei Leikkaamalla emme pysty pienentämään julkisten menojen bkt-suhdetta, ainoastaan kasvulla. Ei Verotus tukee kasvua, kun se tasaa tuloeroja eri luokkien välillä. Jos se tehdään parantamalla viranomaisten ja oikeuslaitoksen resursseja. 8

liittyvät lupaukset Pitääkö liikenneväylien kuntoa parantaa ja investoinnit osaksi rahoittaa valtion infrayhtiöiden taseita käyttäen (kauppakamarien esittämän mallin mukaisesti)? Liikennepolitiikan painopistettä on siirrettävä teiden, ratojen ja muiden väylien kunnossa- ja ylläpitoon. Keskusta esittää uutta välinettä, Infra Oy:tä. Pitääkö Suomen energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta nostaa? Keskustan energiapolitiikan keskeisin tavoite on uusiutuvan ja kotimaisen energian osuuden tuntuva lisäys. Ensi vaalikaudella käynnistettävä Hiiletön Helsinki 2025 hanke. Pitääkö opiskeluaikoja lyhentää ja opintojen käytännönläheisyyttä lisätä? Keskusta esittää, että ammatillista koulutusta pitää tiivistää. Kaikessa pitää vahvistaa työelämälähtöisyyttä. Oppisopimus on muutettava koulutussopimukseksi. Liikenneväylistä huolehtiminen on Suomen kilpailukyvyn turvaamista. Puolue on sitoutunut 150 miljoonan euron lisäykseen väylien korjausvelan pienentämiseksi. Myös ulkomaisten tienkäyttäjien osallistuttava kustannuksiin. Viisaan energia- ja ilmastopolitiikan periaatteet ovat päästöttömyys, huoltovarmuus, kotimaisuus ja kustannustehokkuus. Kannatamme kotimaisten uusiutuvien energialähteiden lisääntyvää hyödyntämistä. Nuoria kannustettava nopeampaan valmistumiseen. Oppisopimuksen rinnalle myös koulutussopimus. Korkeatasoisempaa koulutusta, joka paremmin vastaa työelämän tulevia tarpeita. Valtiollisen rahoituksen hinta on historiallisen alhaalla, rakentamisessa on vapaata kapasiteettia ja öljyn hinta on kohdallaan. Vain markkinaehtoisesti, ei valtion tukia. Turpeelta poistettava vero. Oppisopimuskoulutusta on nostettava ammatillisen koulutuksen keskiöön. Mestari-kisällimallia hyödynnettävä osaamisessa. Nykyiseen liikenneverkkoon on panostettava. Liikennehankkeet tule ensisijaisesti rahoittaa budjetin puitteissa. Valtion infrayhtiöiden taseiden käyttöä rahoituksessa on kuitenkin mahdollista selvittää. Hallitus on jo tehnyt paljon infrainvestointeja. Liikenteen sujuvuus on tärkeä osa vienti- ja kotimarkkinaketjun toimivuutta. SDP:llä ei vielä ole kantaa infrayhtiöiden taseiden hyödyntämiseen tässä tarkoituksessa. Ei ja kyllä Liikenneväylien kuntoa on parannettava. Ei rahoitusta valtion infrayhtiöiden taseesta. Päämääränä on korkea omavaraisuusaste ja turvattu, kilpailukykyinen energiansaanti yrityselämälle. Kotimaisen vähäpäästöisen uusituvan energian tarjontaa on lisättävä voimakkaasti. On tarjottava tukia tulevaisuuden puhtaille energiamuodoille. Oppisopimuskoulutusta on kehitettävä yhdessä työelämän toimijoiden kanssa. Yliopistoista työmarkkinoille nopeammin. Ei Erityisen tärkeää on huolehtia toisen asteen ja korkeakoulutuksen laadusta ja tarjonnasta sekä työttömyysuhan alla olevien osaamisesta. Ei Oppisopimuskoulutusta pitää lisätä. Emme hyväksy ammattitutkintojen lyhentämistä kahteen vuoteen. 9

Rahoitus ei pääosin ole yrityksille ongelma Vaikeuksia voi silti olla aloittavilla tai nopeasti kasvavilla yrityksillä Yrityksillä ei Suomessa yleisesti ottaen ole suurempia vaikeuksia saada rahoitusta, arvioi Finnveran Pohjois-Suomen aluejohtaja Pauli Piilma. Hän viittaa muun muassa vastikään tehtyyn selvitykseen, jonka mukaan 86 prosenttia yrityksistä ilmoittaa, ettei rahoitus ole ollut niille ongelma. Vain viisi prosenttia yrityksistä kertoi, etteivät ne ole pystyneet investoimaan rahoituksen puutteen vuoksi. Suomessa ei ehkä investoida niin paljon kuin toivotaan, mutta Piilman mielestä syy on enemmänkin kysyntälähtöinen: vahvassakaan asemassa olevat yritykset eivät halua inves- toida, koska eivät laske tuotteilleen olevan riittävästi kysyntää. Aluejohtaja Piilma muistuttaa, että aina on myös yrityksiä, jotka eivät saa hankittua varoja hankkeilleen. Hänen mielestään kannattaa miettiä, että kuuluisiko heikosti kannattavien ja tappiota tekevien yritysten edes saada rahoitusta. Toki tiettyjä aitoja rahoituskapeikkoja myös on olemassa, hän korostaa. Piilman mainitsemien kapeikkojen täyttäminen erilaisten rahoitusinstrumenttien avulla on nimenomaan Finnveran tehtävä. Kapeikkoja esiintyy varsinkin alkavan vaiheen sekä hyvin nopeaan kasvuun ponnahtaneiden yritysten kohdalla. Myös esimerkiksi kokoonsa nähden huomattavan suuria tilauksia vientimarkkinoilta saaneet yritykset ovat tyypillisiä Finnveran asiakkaita. Piilma korostaa, että Finnvera on ennen kaikkea täydentävä rahoittaja. Pääosin yritysten rahoitus kuuluu ja sen pitääkin kuulua markkinaehtoisesti toimiville pankeille. Yritysluottojen kanta on Suomessa noin 60 70 miljardia euroa. Finnveran osuus tästä on noin 2,8 miljardia euroa, hän laskee. 10

Kuvat: Juha Sarkkinen RAHOITUKSEN HAASTEET TULEVAT VASTAAN ETENKIN SILLOIN, KUN YRITYKSEN PITÄISI ALKAA MARKKINOIMAAN TUOTTEITAAN JA KASVATTAMAAN TOIMINTAANSA. Toimitusjohtaja Pasi Leipälä TILANNE PAREMPI KUIN PARI VUOTTA SITTEN Haltian Oy:n toimitusjohtaja Pasi Leipälä tuntee hyvin oululaisen teknoyrityskentän. Hänen arvionsa mukaan rahoituksen saaminen ei toki ole yrityksille liian helppoa, mutta tilanne on parempi kuin muutama vuosi sitten. Erityisesti haasteita tuntuu olevan silloin, kun yrityksen pitäisi alkaa tosissaan markkinoimaan tuotteitaan ja kasvattaa toimintaansa, hän pohtii. Pasi Leipälä perusti Haltianin neljän muun ex-nokialaisen kanssa vuonna 2012. Yritys tarjoaa asiakkailleen elektroniikkalaitteiden periaatteessa kaikkien muiden paitsi matkapuhelinten ja tablettien suunnittelua. Lisäksi Haltian on tuomassa markkinoille omia tuotteitaan. Yrityksen kasvuvauhti on ollut reipas. Sen liikevaihto oli viime vuonna jo kahdeksan miljoonaa ja tavoitteena tänä vuonna on kymmenen miljoonaa euroa. Työntekijöitä Haltianin palveluksessa on tällä hetkellä 73. Lisäksi yritys käyttää tarpeen mukaan ulkopuolista työvoimaa. Haltianille rahoituksen hankkiminen ei yrityksen ripeästä kasvusta huolimatta ole ollut vaikeaa. Alkuun yritys pääsi perustajiensa omilla rahoilla ja Nokian Bridge-ohjelman tuella. Suunnittelutyö on onneksi sellaista, että siinä voi lähteä liikkeelle vähällä rahalla, Leipälä naurahtaa. Haltianin toiminnan laajennuttua yritykselle on nyt rakennettu rahoituspaketti, jossa ovat mukana pankki ja Finnvera. Lisäksi se on saanut tuotekehitykseen Tekes-rahaa. Ulkopuolinen rahoitus kävi tarpeelliseksi, kun Haltian on tuomassa markkinoille omia tuotteitaan ja perustanut toimipisteen Kalifornian Piilaaksoon. Pääomasijoittajia Haltianissa ei ole, mutta Pasi Leipälä ei sulje pois näiden ottamista mukaan jossakin vaiheessa. jatkuu seur. sivulla 11

HYVILLE HANKKEILLE LÖYTYY AINA RAHOITUSTA. Toimitusjohtaja Mauri Visuri Teknoventure Management Oy PERINTEISET PÄÄOMA- SIJOITTAJAT HAKEVAT KYPSIÄ KOHTEITA Myös pääomasijoitusyhtiö Teknoventure Management Oy:n toimitusjohtaja Mauri Visuri miettii, että rahoituksen hankkimisessa on erityisesti hankaluuksia aloittavilla yrityksillä, joilla ei vielä ole juuri liikevaihtoa eikä liikevoittoa. Ihan tuoreiden yritysten voi olla työlästä saada pankeista lainarahoitusta. Perinteiset pääomasijoittajat taas ovat siirtäneet painopistettään hieman kypsempiin ja jo kilpailukykynsä osoittaneisiin yrityksiin. Alussa olevien hankkeiden rahoittaminen on pitkälti Butterfly Venturesin tapaisten start up -yrityksiin erikoistuneiden pääomasijoittajien, bisnesenkeleiden ja yrittäjien itsensä varassa, hän sanoo. Teknoventure teki viime vuonna viisi jatkosijoitusta ja yhden ensisijoituksen, joiden suuruus yhteensä oli 3,7 miljoonaa euroa. Erilaisia hankkeita se kävi vuoden aikana läpi noin viisikymmentä. Myös tämän vuoden aikana Teknoventure ennakoi sijoitustensa lukumäärän asettuvan kolmesta viiteen. Mauri Visurin mielestä Oulun alueella on paljon hyviä yrityksiä ja hankkeita suhteessa talousalueen kokoon aivan saman verran kuin vaikkapa pääkaupunkiseudulla. Vaikka rahoituksessa tiettyjä pullonkauloja onkin, haluaa Visuri kuitenkin muistuttaa vanhasta totuudesta: Hyville hankkeille löytyy aina rahoitusta. BUTTERFLY VENTURES SIJOITTAA START UP -YRITYKSIIN Alkuvaiheen yritysten tai vasta ideatasolla olevien hankkeiden kokemaa rahoituskapeikkoa korjaa Oulussa muun muassa pääomasijoitusyhtiö Butterfly Ventures. Sen partneri Juho Risku toteaa, että start upit saavat usein taakseen bisnesenkeleitä, mutta hyötyvät myös instituutionaalisen ammattisijoittajan resursseista ja kyvystä rahoittaa hieman isompia summia. Tyypillinen bisnesenkeli tekee uransa aikana vain muutamia sijoituksia, ammattisijoittaja tekee kymmeniä ja summat ovat usein suurempia, hän muistuttaa. Butterfly Ventures tekee sijoitukset pääosin oululaisiin tai ainakin vahvasti oululaisilla kytköksillä varustettuihin yrityksiin. Tähän mennessä se on rahoittanut kaikkiaan 23 kohdetta. Näistä noin 80 prosenttia on yrityksiä, joilla ei sijoitushetkellä ollut vielä lainkaan liikevaihtoa. Ensimmäiset sijoitukset ovat tavallisesti suuruudeltaan 60 000 70 000 euroa. Butterfly Venturesin näkökulmasta nämä ovat osa due diligence -prosessia, johon isommat sijoituspäätökset pohjaavat. Pääsemme oppimaan yrityksen toimintaa sisältäpäin. Mikäli kaikki menee hyvin, seuraavalla kierroksella pyrimme sijoittamaan maksimissaan noin puoli miljoonaa euroa, kertoo Juho Risku. BUTTERFLY VENTURES TEKEE SIJOITUKSET PÄÄOSIN OULULAISIIN TAI VAHVASTI OULULAISILLA KYTKÖKSILLÄ VARUSTETTUIHIN YRITYKSIIN. 12

www.tjkoulu.fi VALMENNUKSET ALKAVAT OULUSSA! Tavoitteena kasvu ja kehittäminen? Suuntana kv-markkinat? Poimi alta sopiva työkalu vauhdittamaan yrityksesi etenemistä: TULEVIA VALMENNUKSIA yrittäjävalmennus kevät 2015 yritysjohtamisen valmennus kevät 2015 kansainvälistymisvalmennus syksy 2015 Valmennukset ovat tutkintotavoitteisia ja toteutuvat yhteistyössä OSAO:n oppisopimustoimiston kanssa. Tutkinto syntyy oman liiketoiminnan ja johtamisen kehittämistyöskentelystä. Osallistuja maksaa kokonaisuudesta vain tutkintomaksun 58 euroa. Hakeminen ja lisätietoja Pekka Pirnes / p. 040 8308 286 pekka.pirnes@tjkoulu.fi Yrittäjien tukena jo 60 vuotta Löydät meiltä kokeneet asiantuntijat kaikkiin tarvitsemiisi tilintarkastus-, neuvonta- ja veropalveluihin. Ota yhteyttä! PwC Kirkkokatu 2, 90100 Oulu. Puh. 020 787 7100 Laivurinkatu 19 D 4, 91200 Raahe. Puh. 020 787 7110 Hallituskatu 26, 96100 Rovaniemi. Puh. 020 787 7120 Seuraa meitä: PwC Suomi 13

14

ASIANTUNTIJAKIRJOITUS Yrittäjästä kasvun johtajaksi Suomi tarvitsee kasvavia ja kansainvälistyviä yrityksiä. Potentiaalia maailman valloituksiin löytyy pk-yrityksistä. Moni yritys polkee kuitenkin paikoillaan. Mistä eteneminen on kiinni? Onko hiottava ylä- vai alakierrettä? KASVU PONNISTAA YRITTÄJYYDESTÄ Ilman yrittäjiä ja yrittäjyyttä olisivat yrityselämän hienot tositarinat jääneet kertomatta. Yrittäjä ottaa riskiä, uskoo itseensä, katsoo eteenpäin eikä kompastu kiviin tai kantoihin matkalla. Yrittäjyyteen yhdistetään myös mahdollisuuksien tunnistaminen ja niihin tarttuminen, innovatiivisuus, notkeus uusien ajatusten kaupallistamiseen ja visionäärinen johtajuus. YRITTÄJYYDEN KAKSI KUVAA Yrittäjä on usein erittäin päämäärähakuinen, itsenäinen ja intuitiivinen. Periksi antaminen ei ole luonteenomaista. Se on sitä lujuutta, jota tarvitaan myös yrityksen kasvun eri vaiheissa. Kuvan toisella puolella voi toisaalta näkyä jopa yrityksen kasvun esteitä. Vaikeutta tunnistaa oman osaamisen ja jaksamisen rajat, vaikeutta luottaa toisiin ja luopua täydestä päätäntävallasta ja kontrollista sekä heikkoa sitoutumista suunnitelmallisuuteen. Tällainen saattaa johtaa yrityksen aktiivisuuden, innovatiivisuuden ja riskinottokyvyn hiipumiseen. Resurssien hyödyntäminen ei ole tehokasta. Potentiaalista ja tavoitteista huolimatta yrityksen kehittyminen ja kasvu voivat hidastua tai jopa pysähtyä. SUUNNITELMALLISUUDESTA OSUMATARKKUUTTA Kasvun johtamisessa onnistuneita johtajapersoonia näyttää yhdistävän aktiivisuus, rohkeus, luottavaisuus, suunnitelmallisuus, vakaus, rentous, seurallisuus, itsevarmuus ja asiakeskeisyys sekä laajat verkostot. Kasvun johtaja etenee suunnitelmallisesti ja fokusoituneesti yhdessä avainhenkilöiden kanssa. Tämä näkyy strategian selkeytenä, tehokkuutena ja vaiheistettuna etenemisenä, jonka viestiminen henkilöstölle ja sidosryhmille on osallistavaa ja vakuuttavaa. TIIMIN OSAAMISELLA ETEENPÄIN Kasvun johtaja rakentaa avainhenkilöistä vahvaa osaajatiimiä. Selkeitä vastuita jakamalla yrityksen eteneminen on laajemmilla harteilla. Tiimijohtaminen ja hyvä johtoryhmätyöskentely perustuvat avoimuuteen, osallistumiseen ja vankkaan luottamukseen. Kasvun pähkinöiden yhdessä pureksiminen hioo ihmisiä täydentämään toisiaan. Avoimesti ympäristöönsä suhtautuva yritys etenee nopeammin. Uutta osaamista ja näkemystä osataan hankkia myös yrityksen ulkopuolelta. Varhainen avoin yhteistyö asiakkaan kanssa auttaa tuotekehitystä. Innovaatioiden todellinen arvo asiakkaalle tulee testattua ajoissa ja liiketoimintamallin tarkistukset tapahtuvat sujuvammin ja edullisemmin. KANSAINVÄLISTYMINEN ETENEE VAIHEITTAIN Kansainvälistyneille pk-yrityksille tehty kysely vahvistaa em. kuvan kasvun johtajasta. Kokeneet vastaajat neuvovat panostamaan strategian ja etenemisen valmisteluun sekä perusasioiden kuntoon laittamiseen. Tavoitteen asettaminen ja kirkas fokus ovat tärkeitä. Sen jälkeen tarvitaan realistinen toimenpidesuunnitelma, aikataulu, vastuunjako sekä inhimilliset ja taloudelliset resurssit. Kansainvälistyminen on jatkuva oppimisprosessi, joka kehittää koko yritystä. Johtaja katsoo vahvasti eteenpäin ja huolehtii yrityksen jatkuvasta uudistumisesta. Useita yrityksiä kansainvälisille markkinoille saatelleet pk-johtajat korostavat edelleen koti- tai lähialueiden markkinoilta hankitun kokemuksen merkitystä. Useimmilla toimialoilla kannattaa panostaa kansainvälisesti uskottavien kotimarkkinareferenssien hankkimiseen. Alusta lähtien globaaliin liiketoimintamalliin ponnistavien born global -yritysten onnistuminen perustuu vahvaan markkinatuntemukseen ja toimiviin verkostoihin. OSAAVAN HALLITUKSEN TUKI Viimeistään reippaassa kansainvälistymisen vaiheessa yritys tarvitsee toimivan hallituksen. Lisäarvoa tuova hallitus täydentää yrityksen osaamista ja tuo verkostoja sekä näkemystä, joiden avulla kasvu ja kansainvälistyminen saavat suuntaa ja vauhtia. Pätevä hallitus kyseenalaistaa, rohkaisee ja tukee toimitusjohtajaa. Se on aina askeleen edellä strategian toteuttamisessa. Esimerkiksi tuotekehitysvaiheessa täytyy hallituksesta löytyä jo markkinoille etenemisen ymmärrystä. Hallitus huolehtii, että yritykseen rakennetaan kovan ponnistuksen kestävä perusta. Jos asiat eivät etene, osaava hallitus myös tunnistaa, tarvitaanko kasvun ja kansainvälistymisen etenemiseen lisää ylä- vai alakierrettä. Yläkierteellä hiotaan strategiaa, prosesseja, systematiikkaa ja rakenteita. Alakierrettä tarvitaan innostuksen ja intohimon löytämiseen ja ylläpitämiseen. Osaavat, innostuneet ja asialleen antautuneet ihmiset valloittavat maita ja markkinoita! Kirjoittajat: Sanna Leppänen, KTM, toimitusjohtaja, Suomen Toimitusjohtajakoulu Oy Marjut Uusitalo, KM, pk-yritysten kansainvälistymisen haasteita väitöstutkimuksessaan tarkasteleva Oulun yliopiston tohtorikoulutettava, Quum International Oy:n perustajaosakas 15

Suomi kaipaa lisää kasvuhakuisia yrityksiä Suomessa tarvitaan kipeästi rohkeaan kasvuun pyrkiviä yrityksiä. Ilmapiiri yhteiskunnassa onkin muuttunut yritysten kasvun kannalta monella tapaa entistä suopeammaksi. Yritysten uudistumisen ja kasvun näkökulmasta on viimeisten vuosien aikana tapahtunut paljon. Mahdollisuudet kipaista reippaaseen kasvuun ovat paremmat kuin aikaisemmin, vaikka talouskriisi on tuonut mukanaan isojakin vaikeuksia. Kasvun Roihu Oy:n toimitusjohtaja Matti Härkönen sanoo, että suomalaiseen talouselämään on ilmaantunut monia asioita, jotka edistävät yritysten kasvua. Ensinnäkin Suomeen on suurten yritysten kansainvälistyessä kasvanut iso määrä ihmisiä, joilla on vankkaa kansainvälistä osaamista ja valmiita verkostoja. Tämä mahdollisuus meidän täytyy hyödyntää, hän korostaa. Olennaista Härkösen mukaan on myös se, että ajattelutapa yrityksissä on muuttunut. Yhä useammat ovat halukkaita kertomaan omasta toiminnastaan ja kokemuksistaan muille. Lisääntynyt vuorovaikutus tukee yritysten kasvumahdollisuuksia. Myös kasvun työkaluja on aikaisempaa enemmän. Esimerkiksi rahoituspaketin voi nyt rakentaa laajemmasta määrästä työkaluja. SUOMI ON KIINNOSTAVA KOHDE Suomesta on kaiken lisäksi tullut ulkomaisten sijoittajien silmissä kiinnostava kohde. Tähän ovat osaltaan vaikuttaneet muun muassa Helsingin Slushin ja Oulun Midnight Pitching Festivalin kaltaiset tapahtumat, jotka ovat nostaneet Suomea kasvuyritysten maailmankartalle. Samalla ne ovat opettaneet täkäläisiä yrityksiä verkottumaan kansainvälisesti. Kasvu käsitetään usein pienien, elinkaarensa alkuvaiheessa olevien ja korkean teknologian alan yritysten etuoikeudeksi. Tämän kuvauksen Matti Härkönen haluaa romuttaa. Millä tahansa alalla toimiva yritys voi kasvaa kovaa kyytiä. Samoin yritys voi ponnahtaa vauhtiin missä elinkaarensa vaiheessa hyvänsä. Hyvinkin pitkään toiminut yritys saattaa saada sytykkeen kovaan kasvuun, hän kertoo. Härkönen korostaa kuitenkin, että usein yrityksen on helpompi kasvaa, mikäli se toimii isoja globaaleja trendejä seuraavalla alalla. Vaikka talouskriisi on tuonut mukanaan vaikeuksia, yrityksillä on nyt toimitusjohtaja Matti Härkösen mukaan aiempaa paremmat mahdollisuudet kipaista reippaaseen kasvuun. 16

ELÄMÄNTYÖ yhtä ainutkertainen kuin taideteos Tällaisia ovat esimerkiksi energia-, hyvinvointi- ja bioala. Kasvu vaatii myös lähes poikkeuksetta kansainvälistymistä. Suomi on niin pieni markkina-alue, että toiminnan laajentamisen rajat tulevat täällä äkkiä vastaan. Siksi täytyy mennä ulkomaille, hän pohtii. Jokainen elämäntyö on uniikki, aito ja korvaamaton. Ei ole olemassa kahta samanlaista. Elämäntyö on omistautumista, johon liittyy elämänaikaisia saavutuksia, joita oman elämäntyönsä taiteilija ei välttämättä itse edes huomaa. Onneksi on Keskuskauppakamarin elämäntyömerkki. Katso lisää ansiomerkit.fi» KANNUSTUSTA KASVUPOLULTA Matti Härkösen johtama jyväskyläläinen Kasvun Roihu on erikoistunut vauhdittamaan yritysten kasvua. Se on mukana järjestämässä eri puolilla Suomea pidettäviä KasvuOpen Kasvupolku -tapahtumia. Maksuttomat tapahtumat kannustavat alueen yrityksiä kasvuun ja kansainvälistymiseen. Pohjois-Pohjanmaalta mukaan valitaan hakemustensa perusteella mukaan viisitoista yritystä. Pohjois-Pohjanmaan Kasvupolku käsittää neljä päivää: kaikille avoimen starttitilaisuuden, kaksi kiitoratapäivää sekä seudun yhteisen finaalitilaisuuden. Pohjois-Pohjanmaan Kasvupolun voittaja jatkaa valtakunnalliseen Kasvu Open 2015 -finaaliin. Kasvupolun ajatuksena on törmäyttää kasvuun pyrkiviä yrityksiä niin toisiinsa kuin erilaisiin kasvun partnereihin kuten sijoittajiin, hallitustyöskentelijöihin ja kokeneisiin yrittäjiin. Lupaamme että Kasvupolkuun osallistuva yritys tapaa päivien aikana kolmekymmentä kasvun partneria, kertoo Matti Härkönen. Koko Suomessa Kasvu Openissa kohtaavat tänä vuonna yli 900 kokeneen yritysjohtajan osaaminen ja 455 kasvunälkäisen pk-yrityksen uudet ideat. Kuvat: Kasvu Open/Tero Takalo-Eskola 17

Paikallista palvelua LähiTapiolasta LähiTapiola auttaa yrittäjiä ja yrityksiä hallitsemaan yritystoiminnan riskejä. LähiTapiolan vahvuus on paikallisuudessa. Paikallisuus mahdollistaa henkilökohtaisen palvelun ja toiminnan lähellä omistaja-asiakkaita. Myös asiakasta koskevat päätökset tehdään lähellä. Yritysasiakkaidemme asiat hoituvat vaivattomasti oman yhteyshenkilön avulla toimistollamme, puhelimessa, verkossa tai asiakkaan luona. Tunnemme oman alueemme olosuhteet, minkä ansiosta pystymme palvelemaan asiakkaitamme parhaalla tavalla. Taloudellisesti epävarmoina aikoina meille on paikallisena yrityksenä tärkeää olla mukana turvaamassa alueemme elinvoimaisuutta ja hyvinvointia. LähiTapiola Pohjoinen toimii alueella, jonka eteläisimmässä osassa on Perho ja pohjoisimpana Pudasjärvi. LähiTapiola Kainuu-Koillismaa puolestaan on levittäytynyt Kajaanista ja Sotkamosta aina Kuusamoon saakka. Liiketoimintajohtaja Ilkka Hervan ja yritysneuvoja Anne Virransolan mukaan myös aloittavan yrittäjän on tärkeää hoitaa vakuutusasiat alusta alkaen kuntoon. YEL-TYÖTULOLLA SUORA VAIKUTUS YRITTÄJÄN TURVAN TASOON LähiTapiola on Suomen suurimpia yrittäjien lut sekä yrittäjälle sopivat pankkipalvelut. Myös aloittavan yrittäjän on tärkeää hoitaa vakuutusasiat alusta alkaen kuntoon. YRITTÄJÄN OMATURVA PARASTA TURVAA YRITTÄJÄLLE, PERHEELLE JA YRITYKSELLE vakuuttajia. Autamme yrittäjiä hallitsemaan YEL-vakuutus on pakollinen, mutta pai- LähiTapiolalla on yrittäjille kattava palvelu yritystoiminnan riskejä. Yrittäjä saa LähiTapio- notamme myös yrittäjän tapaturmavakuutuk- pakollisen YEL-vakuutuksen rinnalle, Yrittäjän lasta oikein mitoitetun turvan itselleen, per- sen tärkeyttä, liiketoimintajohtaja Markku Omaturva. Sen avulla voi suojata niin oman heelleen, yritykselleen ja omaisuudelleen, Hyvärinen LähiTapiola Kainuu-Koillismaalta kuin perheen toimeentulon sekä yrityksen kuten myös säästämisen ja sijoittamisen palve- kertoo. liiketoiminnan jatkuvuuden sairauden tai työ- Herättelemme yrittäjiä huomaamaan kyvyttömyyden varalta. Yritysesittely KUN RISKIT OVAT HALLINNASSA, YRITYS VOI KESKITTYÄ OLENNAISEEN! YEL-työtulon merkityksen. YEL-työtuloa ei kannata ilmoittaa liian pieneksi, koska sillä on suora vaikutus yrittäjän turvaan esimerkiksi sairastuttaessa sekä eläkkeelle jäädessä, Lähi- Tapiola Pohjoisen liiketoimintajohtaja Ilkka Herva huomauttaa. Yrittäjän Omaturva varmistaa nopean hoitoon pääsyn, mikä tutkitusti edistää myös nopeaa paluuta töihin. Se tarjoaa riittävän tulotason sairausajalla ja hoitokulut yksityisellä lääkärillä. Yrittäjän Omaturva tulee avuksi myös kuolemantapauksissa. Se täydentää myös 18

Yrittäjän Iltakoulu rantautuu Ouluun LähiTapiola tarjoaa kattavat palvelut eri palvelukanavissa: verkossa, kivijalassa, puhelimitse tai vaikka asiakkaan omissa tiloissa. Se kanava valitaan, mikä asiakkaalle parhaiten sopii, lupaavat Ilkka Herva sekä yritysneuvojat Anu Sainio (takana vas.) Anne Virransola ja Sanna Kivelä. LähiTapiolan huippusuosittu, perinteikäs Yrittäjän Iltakoulu -kiertue saapuu Ouluun 25.3. Tilaisuuden pääpuhujana Oulussa on alppihiihdon maailmanmestari Kalle Palander aiheenaan reissumiehen työhyvinvointi. Iltakoulu on suunnattu yrittäjille ja yrityspäättäjille. Tilaisuus on maksuton. eläkeajan taloutta sekä eläkeajan terveydenturvaa sisältäen säännölliset terveystarkastukset ja nopean pääsyn leikkaukseen myös eläkkeellä. Kun työllistää yhdenkin henkilön, yrittäjän vastuut muuttuvat ja myös vakuutusturva vaatii muutoksia, Markku Hyvärinen toteaa. Monelle yrittäjälle on iso kynnys laajentaa jo siksi, että byrokratiaa on niin paljon. Autamme tässäkin tilanteessa ja opastamme eteenpäin, Ilkka Herva jatkaa. HYVÄT HENKILÖSTÖEDUT MOTIVOIVAT JA SITOUTTAVAT Työntekijöiden hyvinvointi on win-win-tilanne, josta hyötyy sekä työntekijä että yritys. Hyvät henkilöstöedut motivoivat ja sitouttavat. Tiesitkö, että työterveyshuoltoa voi täydentää vakuutuksin? Investointi työntekijöiden hyvinvointiin on samalla investointi poissaolojen hallintaan. Työntekijät arvostavat myös lakisääteistä eläketurvaa täydentävää vapaaehtoista eläkevakuutusta. Se toimii rekrytointietuna, palkitsee ja kannustaa. LähiTapiolan kautta yritykset saavat käyttöönsä myös kumppanimme työeläkevakuutusyhtiö Elon työhyvinvoinnin palvelut, joiden avulla yritys voi kehittää työhyvinvointiaan ja kouluttaa henkilöstöään. LähiTapiolan tehtävänä on varmistaa, että asiakkaan vakuutus- ja finanssiasiat ja riskit on hoidettu kanssamme niin huolella, että yritys voi keskittyä omaan liiketoimintaansa, Ilkka Herva tiivistää. Yrittäjän Iltakoulu Oulussa keskiviikkona 25.3.2015 klo 17.30 21.00 Radisson Blu, Hallituskatu 1, Oulu Ilmoittaudu osoitteessa www.lahitapiola.fi/iltakoulu. LähiTapiola Pohjoisen johtoryhmä haki lyhyellä taukojumpalla lisää energiaa palaveriin. Lisää energiaa! Kaipaatko lisää energiaa työpäivään ja vapaa-ajalle? Haluaisitko kasvattaa päivittäistä energiatasoasi ja voida paremmin? LähiTapiola Pohjoisen henkilöstö testaa kahta uutta työhyvinvoinnin palvelua, joita koekäytön jälkeen ryhdytään tarjoamaan myös yritysasiakkaille osana vakuutusturvaa. Laturin energiatesti antaa tietoa omasta terveydentilasta, kehon suorituskyvystä ja energiatasosta. Testin tulos, energiaindeksi, kertoo ajan, jonka ihminen jaksaa energisesti tehdä töitä, harrastaa ja puuhailla päivän aikana. MaxTrainerin energiavalmennus on verkossa toimiva Personal Trainer. Se on harjoittelu- ja ravinto-ohjelma, joka aktivoi liikkumaan ja opettaa terveelliset ruokailutavat. Laturin ja MaxTrainerin energisiin palveluihin voit tutustua muun muassa Yrittäjän Iltakoulussa 26.3. 19

Yritysten kumppani ja kasvun mahdollistaja BusinessOulu tuotteisti yritysten palvelut kysytyimpiin tarpeisiin Oulun kaupungin elinkeinoliikelaitos rakensi talven aikana yritysten käyttöön palvelupaketit, joissa keskitytään kiperimpiin ja kysytyimpiin palvelutarpeisiin yritysten elinkaaressa. Paketit ovat nyt valmiit. Olemme yrityksiä varten ja toivomme, että voimme jatkossa hioa toimintatapojamme yhä joustavammiksi, kiteyttää projektipäällikkö Minna Jokisalo. Yrityksille asiakaslupaus on selkeä: Business- Oulu vastaa yritysten elinkaaren eri vaiheissa tarvitsemista kehityspalveluista. LIIKEIDEASTA LIIKE- TOIMINTAMALLIIN Yrittäjäksi aikovan on tärkeää oivaltaa, että BusinessOulun palveluiden käyttö kannattaa aloittaa jo ennen kuin yritystä on edes olemassa. Näin yrittäjäksi aikova varmistaa parhaan mahdollisen käynnistyksen, tuet ja onnistumisen mahdollisuudet. Liikeideaa kannattaa hioa mahdollisimman pitkälle. Rohkeakaan idea ei vielä riitä, vaan BusinessOulun asiantuntijoiden avulla se hiotaan liiketoimintamalliksi. Yritys tekee usein suurimmat virheensä joko ennen toiminnan aloittamista tai ensimmäisten toimintakuukausien aikana. Sparraamme liikeideaasi käymällä läpi kriittisimmät asiat, asiantuntijat kertovat toimintamallistaan. Yhdessä yrittäjän kanssa käydään läpi liiketoimintamallin osa-alueet alkaen arvolupauksesta asiakassegmenttien, asiakkaiden tavoittamisen, ansaintalogiikan, kilpailijoiden analysointiin, juridiikkaan, yhteistyökumppaneiden pohtimiseen ja kustannusrakenteeseen. TOIMIVA LIIKETOIMINTA- SUUNNITELMA ON AVAIN RAHOITUKSEEN Näin muodostuu selkeä liiketoimintamalli, joka auttaa hahmottamaan ongelmakohdat ja kertomaan yrityksestäsi selkeämmin esimerkiksi rahoittajille ja kumppaneille. Yritysesittely 20