Maahanmuuttajien yrittäjyys Pohjanmaalla Kirsti Melin 29.10.2014
Maahanmuuttajat Suomessa Maahanmuuttaja voi olla pakolainen, turvapaikanhakija, työperäinen muuttaja, bisnesmuuttaja, opiskelija tai avioliiton kautta maahan tullut. Suomessa asui vuoden 2011 lopussa 183 133 ulkomaalaista. Se on 3 % koko väestöstä. Ulkomaalaisten nettomuutto oli n. 13.000 15.000 henkilöä/vuosi. Suomessa oli venäläisiä noin 54 000 ja virolaisia noin 28 000. Seuraavaksi suurimmat kieliryhmät olivat somali, englanti, arabia ja kurdi. Yleisiä olivat myös kiina, albania, thai, vietnam, saksa ja turkki (noin 5000). (http://www.intermin.fi/fi/maahanmuutto)
Maahanmuuttajat ja maahanmuuttajayrittäjät Pohjanmaan maakunnassa 2011 lopussa Pohjanmaalla oli maahanmuuttajia yhteensä 7867 henkilöä. Maahanmuuttajayrittäjiä oli yhteensä 418 henkilöä. Yrittäjien osuus koko maahanmuuttajaväestöstä oli n. 5,3 % Pohjanmaalla. Kansallisuudet: Pohjanmaalla oli yhteensä maahanmuuttajien 124 kansallisuutta edustettuina. Pohjanmaalla toimivien maahanmuuttajayrittäjien joukossa oli yhteensä noin 60 kansallisuutta edustettuna.
Yritykset ja maahanmuuttajayritykset Pohjanmaan maakunnassa 2011 lopussa Kunnat Yrityksiä Maahanmuuttaja yr. Mamuyr.% Isokyrö 563 7 1,2 Kaskinen 86 6 6,9 Korsnäs 309 12 3,9 Kristiinankaupunki 720 27 3,8 Kruunupyy 668 9 1,3 Laihia 590 9 1,5 Luoto 198 9 4,5 Maalahti 523 11 2,1 Mustasaari 1282 26 2,0 Närpiö 1353 40 3,0 Pedersöre 836 14 1,8 Pietarsaari 1076 61 5,7 Uusikaarlepyy 886 29 3,3 Vaasa 3136 145 4,6 Vähäkyrö 348 2 0,6 Vöyri 799 11 1,4 Yhteensä 13373 418 3,0
Maahanmuuttajayrittäjät ja -yritykset Pohjanmaan maakunnassa 2011 lopussa Maahanmuuttajayritysten toimialat: 1) Kaupan ala (101 kpl) 2) Majoitus- ja ravitsemus (68 kpl) 3) Muut (59 kpl) 4) Rakennusala (49 kpl) 5) Hyvinvointipalvelut (42 kpl) 6) Informaatio ja viestintä (26 kpl) 7) Kiinteistö-, hallinto- ja tukipalvelut (22 kpl) 8) Ammatillinen ja tekninen toiminta (20 kpl) 9) Koulutus- ja henkilöstöpalvelut (13 kpl) 10) Teollisuus (12 kpl) 11) Rahoitus ja vakuutus (3 kpl) 12) Kuljetus ja varastointi (3 kpl).
Maahanmuuttajayrittäjät ja -yritykset Pohjanmaan maakunnassa 2011 lopussa Maahanmuuttajien yritysten yritysmuodot: toiminimi 210, avoin yhtiö 42, kommandiittiyhtiö 19, osakeyhtiö 146 ja ok 1. Osakeyhtiöt olivat pieniä: 78 kpl os.po. Alle 2600 - yli 100.000 :n osakepo. oli vain viidellä yhtiöllä Suurin osa yrityksistä (250 kpl) on perustettu vuoden 2006 jälkeen. Yrittäjiä oli 520 kpl miehiä 410 kpl ja naisia 110 (n. 27 %). Yrityksen keskimääräiseksi liikevaihto-osuudeksi saatiin 877,43 (tuhansina euroina). /Voitto + /191 yritystä Yritykset työllistivät n. 3 työntekijää/yritys Noin 34 %:lla maahanmuuttajayrityksiä oli työntekijöitä
Afganistan, 1 Alankomaat, 9 Algeria, 1 Australia, 4 Banglades, 1 Belgia, 2 Bosnia- Hertzegovina,7 Brasilia, 1 Bulgaria, 2 Burma, 1 Chile,1 Ecuador, 2 Espanja, 4 Etelä-Afrikka, 1 Etiopia,3 Maahanmuuttajayrittäjät ja -yritykset Pohjanmaan Filippiinit, 1 Makedonia, 2 maakunnassa 2011 lopussa Ghana, 9 Intia,5 Irak, 3 Iran, 13 Irlanti, 2 Islanti,2 Italia, 7 Itävalta, 3 Jugoslavia,2 Kanada, 7 Kiina,20 Kolumbia,2 Korean tasavalta, 1 Kreikka,1 Kypros,2 Liettua, 4 Moldova, 1 Nepal, 3 Nigeria,4 Norja,13 Pakistan, 1 Portugali, 2 Puola, 2 Ranska, 4 Romania, 2 Ruotsi, 158 Saksa, 17 Serbia ja, 15 Montenegro Slovakia, 1 Slovenia, 1 Sveitsi, 5 Tanska, 11 Thaimaa, 15 Tsekki, 1 Turkki, 18 Ukraina, 6 Valko-Venäjä, 1 Venäjä, 18 Vietnam, 13 Viro, 49 UK, 19 Yhdysvallat 7 Yrittäjien määrät ja eri kansallisuudet Pohjanmaalla
Haastattelututkimus Pohjanmaalla 2012 30 haastateltua maahanmuuttajayrittäjää Tietoja haastatelluista yrittäjistä ja yrityksistä: Status maahan tultaessa: avio-/avoliitto 12 kpl, työperäinen muutto 6 kpl, opiskelija 6 kpl, turvapaikanhakija 3 kpl ja pakolainen 3 kpl. Yritysten sijaintikunnat: Vaasa 13 kpl, Pietarsaari 4 kpl, muista kunnista 1-2 haastateltavaa. Toimialat: kauppa 8 kpl, majoitus- ja ravitsemisala 7 kpl, rakentaminen 4 kpl, hyvinvointipalvelut 3 kpl, muut 1-2 kpl. Pääosa perustettu vuoden 2006 jälkeen. Pääosassa vain omistaja työskentelee - ei ole työntekijöitä. Pääosassa liikevaihto on alle 100.000.
Haastattelututkimus Pohjanmaalla 2012 30 haastateltua maahanmuuttajayrittäjää Yrittäjyysaktiivisuus: - Kokemus ja mielenkiinto ovat perustamissyitä (harvemmin pakkoyrittäjyyttä). - Usein ammattitaitoa on alalta jo ennestään (12 kpl) ja kokemusta yrittäjyydestä (16 kpl). - Monella korkeakoulututkinto (12 kpl). - 1/3 osaa kieltä melko hyvin (3 ei lainkaan). - Joko työskennelty tai opiskeltu Suomessa ennen yrittäjyyttä.
Haastattelututkimus Pohjanmaalla 2012 30 haastateltua maahanmuuttajayrittäjää Kokemukset yrittäjyydestä Suomessa: Vaikeinta yrittämisessä on ollut: - suomalainen byrokratia (10 kpl) - kielen ja kulttuurin oppiminen (5 kpl). Odotettua helpompaa on ollut: - Mikään ei ole ollut helppoa (10 kpl) - Ei osaa sanoa (6 kpl).
Haastattelututkimus Pohjanmaalla 2012 30 haastateltua maahanmuuttajayrittäjää Yritystoiminta on onnistunut hyvin tai kohtuullisesti 20 vastaajaa (2/3). Lähes puolet on käyttänyt omaa/perheen rahaa yritystoiminnan käynnistämiseen. Rasismia on kokenut 1/30 yrittäjää, diskriminointia on kokenut 6/30 yrittäjää ja luottamuksen puutetta on kokenut 10/30.
Haastattelututkimus Pohjanmaalla 2012 30 haastateltua maahanmuuttajayrittäjää Toimintatavat yrittäjänä: Perhe tai suku auttaa yrittäjää Monet tekevät pitkää päivää ja useat 7 pv/viikossa Usein ulkomaalaisia työntekijöitä Asiakkaat sekä suomalaisia että ulkomaalaisia Pääosa tavaroista tilataan Suomesta (15 kpl) Liikeyhteyksiä entisiin kotimaihin on vähän Kilpailijat ovat usein suomalaisia yrityksiä (15 kpl).
Haastattelututkimus Pohjanmaalla 2012 30 haastateltua maahanmuuttajayrittäjää Suuri osa halusi kasvattaa yritystä (20 kpl) ja näki tulevaisuuden positiivisena (20 kpl). Verkostoituminen nähtiin tärkeänä, jotta sopeuduttaisiin suomalaiseen yhteiskuntaan Itse ollut aktiivinen verkostojen muodostamiseen (22 kpl) Pohjanmaalla sana kiirii nopeasti, joten hyvää palvelua tuottava pääsee nopeasti verkostoihin mukaan.
Haastattelututkimus Pohjanmaalla 2012 30 haastateltua maahanmuuttajayrittäjää Yrityspalvelut: Saatu paljon apua suomalaisilta viranomaisilta, pankeilta ym. ja niihin ollaan hyvin tyytyväisiä Vasek, Concordia ja Dynamo saavat erityistä kiitosta palveluistaan - Kaikki eivät kuitenkaan tiedä mitään näiden palveluiden olemassaolosta Pääosa ei ole saanut starttirahaa (23 kpl).
Yrittäjyys on edistänyt sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan (22 /30 kpl) Edistävät tekijät: helppo luoda kontakteja ja verkostoitua (20 kpl) yrittäjän hyvä koulutus ja ammattitaito (19 kpl) perustamis- ja neuvonta-apu eri neuvontapisteiltä (18 kpl) rahoitusapu (pankit, Finnvera) (17 kpl) ihmisten positiiviset asenteet ja heidän luottamuksensa saavuttaminen (17 kpl).
Yrittäjyys on edistänyt sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan (22 /30 kpl) Hyvä koulutus ja ammattitaito (19) Helppo luoda kontakteja ja verkostoitua (20) Rahoitusapu (17) EDISTÄVÄT TEKIJÄT Neuvonta-apu (18) Ihmisten positiiviset asenteet ja luottamuksen saavuttamien (17)
Yrittäjyys ei ole edistänyt sopeutumista 6 kpl Ei ollut business-taitoja ( 5/6 kpl) Mahdollisuus saada muuta työtä (4/6 kpl) Yritystoiminta on onnistunut huonosti (4/6 kpl) tai siinä on ollut suuria vaihteluita Kontaktien luominen on ollut ongelma = vaikeus löytää asiakkaita, yhteistyökumppaneita ja saavuttaa heidän luottamuksensa (4 /6 kpl) Ei saatu starttirahaa (4 /6 kpl). - 2 kpl ei osaa sanoa edistikö yrittäjyys sopeutumista vai ei.
Yrittäjyyden integroitumisen osana tapahtuneet vaikutukset 1)Haastatelluista 83,3 % oli sitä mieltä, että yrittäjyys on edistänyt heidän työllistymistään maahanmuuttajana - omaa yrittäjyyttä pidettiin oikeana alana ja ammattina -suurella osalla oli selvästi vetoa yrittäjyyteen (pull-tekijät) - osalla oli ollut epävarmoja työsuhteita 2)Haastatelluista 40 % katsoi, että yritystoiminta oli onnistunut hyvin ja tavoiteltu elintaso on saavutettu. - Menestys on tosin vaatinut kovia ponnistuksia. 3)Yritystoiminta on pakottanut aktiiviseen verkostoitumiseen suomalaisten kanssa.
Millä aloilla maahanmuuttajayrittäjät ovat menestyneet? Erikoisalat (IT-ala ja erikoistuotteita tekevä teollinen tuotanto). Muutamat menestyneet rakennusalalla. Kaupan alalla menestytty melko hyvin (tyytyväiset yrittäjät). Muutamat ovat menestyneet ravintola-alalla hyvin (myös tyytymättömyyttä esiintyy). Hyvinvointialoilla menestytty melko hyvin ja yrittäjät ovat tyytyväisiä.
Somalit eivät ole ryhtyneet yrittäjiksi Somaleita oli Pohjanmaalla n. 500 henkeä (koko maassa n. 7500 henkeä/ 2011 2014 koko maassa 16.000 henkeä). Koko maassa somaleja oli yrittäjinä 7 kpl vuonna 2011 27 2014. Pohjanmaalla heistä yrittäjinä ei ollut 2011 lopussa yhtään.- nyt ehkä yksi. Työttömänä oli 18 %, työvoiman ulkopuolella 74 % ja työllisiä n. 8 % /2011. Ruotsissa tilanne on samantapainen. Esim. Minneapolisissa USA:ssa somaleita on yrittäjinä 2000 henkeä (kokonaismäärä 70.000 henkeä) Jussi Ronkainen/Mikkelin amk: tekee tutkimusta somalien yrittäjyydestä.
Toimenpidesuositukset/ maahanmuuttajien yrittäjyys 1. Yrittäjyyden mahdollisuudesta tulisi saada tieto jokaiselle maahanmuuttajalle: * nykyistä tehokkaampaa tiedotusta * tietoja erityisesti naisille, opiskelijoille, somaleille * ei sirpaletietoa, vaan kokonaisvaltaista tietoa * esim. kehitysyhtiöissä tietty henkilö hoitamaan maahanmuuttajayrittäjien asioita 2. Maahanmuuttajayrittäjille tulee osoittaa mentori, jotta lait ja normit tulevat ymmärretyksi.
Toimenpidesuositukset 3. Maahanmuuttajien koulutus integroitumisprosessin yhteydessä: kielikoulutusta ja ammattitaitoa vahvistavaa koulutusta. 4. Finnveran lainarahaa tulee osoittaa erityisesti maahanmuuttajayrittäjille. 5. Maahanmuuttajayrittäjien edustajat tulee ottaa mukaan yrittäjäjärjestöjen toimintaan. 6. Maahanmuuttajien kansainväliset yhteydet tulee hyödyntää tehokkaasti suomalaisessa yhteiskunnassa. 7. Maahanmuuttajayrittäjiä ja -yrityksiä koskevaa tilastointia tulee tehostaa.
Virolaisten maahanmuuttajien yrittäjyys -Virolaisten maahanmuuttajayrittäjien osuus kaikista maahanmuuttajayrityksistä oli 8,6 % ja 0,3 % kaikista yrityksistä laskettuna Pohjanmaalla -Yrityksiä oli eniten rakennusalalla (10), muilla toimialoilla (11) ja sosiaali- ja terveysalan palveluissa (8) - suurin osa oli toiminimiä ja osakeyhtiöitä - valtaosa oli perustettu vuoden 2006 jälkeen - haastateltavana oli 7 maahanmuuttajayrittäjää
Syyt yrityksen perustamiseen Suomeen - Virolaisille maahanmuuttajille rahan ansainta oli ollut hyvin keskeinen syy yrityksen perustamiseen Suomeen - Täällä on pidetty hyvin sopimuksista kiinni ja on ollut luotettavia kumppaneita - Itsenäisyys ja halu olla oma herransa - Monet ovat nähneet, että maassa on paljon tekemätöntä työtä ja siten mahdollisuuksia yrittää - Joitakin palveluita on tyypillisesti hankittu virosta esim. itpalveluita.
Alan valinta - Yritystoiminta painottuu aloille, jossa ei tarvita suuria investointeja, mutta on silti mahdollisuus rahan ansaitsemiseen - Hyvin usein virolaiset rahoittavat yritystoimintaansa omilla sijoituksillaan, eikä lainaa välttämättä edes haeta.. Virolaiset ovat usein saaneet starttirahaa - Virolaiset hakeutuvat suomeen usein, kun työstä ja markkinoista on jo tietoa olemassa (työperäistä muuttoa)
Integroitumista edistävät tekijät - Helppo luoda kontakteja, verkostoitua ja saavuttaa ihmisten luottamus - Viranomaisilta ja neuvontapisteistä on saatu apua - Hyvä koulutus, ammatti- ja kielitaito - Yritystoiminta on onnistunut hyvin
Yrittäjyyskoulutuksessa olleet opiskelijat - Kotimaat: Venäjä, Viro, Ukraina, Unkari, Irak, Etelä- Amerikan maat, Afrikan maat (yhteensä 14 haastateltua) - Avioliitto tai muutto puolison vuoksi (8 kpl), työperäinen muutto (4 kpl), turvapaikanhakijoita (2 kpl) - Haastatelluista 5 on jo käynnistänyt yritystoimintaa -Useilla korkeakoulututkinto taustakoulutuksena - Osa on hankkimassa vielä koulutusta Suomesta - Korkea yrittäjyysaktiivisuus - Kaikilla haastatelluilla yrittäjyysintentioita
Yrittäjyyskoulutuksessa olleet opiskelijat - Ravintola-alan yrittäjyys näyttäisi korostuvan - Hyviä ideoita entisen kotimaan ja Suomen yhteistyötä yritystoiminnan puitteissa - Joillekin rahoitus on ongelma, mutta monet aloittavat toiminnan rahoittamalla itse/perheen avustuksella -Tyytyväisiä koulutukseen ja viranomaisapuun - Yrittäjinä toimivien kohdalla lievää tyytymättömyyttä yrittäjän ammattiin (yrittäjien työtä ei arvosteta Suomessa tarpeeksi)
Maahanmuuttajien yrittäjyyteen liitettäviä piirteitä -Maahanmuuttajien yrittäjyysaktiivisuus on suurempaa kuin kantaväestön - Maahanmuuttajien koulutustaso on korkea ja monella on kokemusta yrittäjyydestä ennestään - Monella on paljon yrittäjäominaisuuksia ( mm. riskinottokykyä, pitkäjänteisyyttä) -Yhteyksiä ulkomaille (tärkeitä mm. vienti- ja tuonti toiminnoissa) -Monet ovat kiitollisia neuvoista ja rahoituksesta -Uusia yrityksiä paljon (nopeatempoista: perustetaan ja lopetetaan tiheään) -Suomalainen byrokratia vaikeasti hallittavissa
Julkaistut tutkimukset Julkaisu Aalto C-24/2012: Kirsti ja Kristian Melin, Yrittäjyys maahanmuuttajien integroitumisen keinona Pohjanmaalla on luettavissa verkossa osoitteessa: http://lib.tkk.fi/crossover/2012/isbn9789526049403.pdf Linkki löytyy sivulta: http://otalib.aalto.fi/en/collections/e-publications/crossover/2012/ Institute of Migration; Web reports 80/2014: Kirsti Melin Yrittäjyys virolaisten maahanmuuttajien integroitumisen keinona pohjanmaalla http://www.migrationinstitute.fi/fi/julkaisut/verkkojulkaisut