JALKAVÄKIRYKMENTTI 56 JA 60 SEKÄ OSASTO TÖRNI ISÄNMAAMME JA KANSAMME SUOJANA 1941-1944 VUOSIKOKOUS KIUKAISTEN SEURAKUNTAKODISSA 26.5.2015
JR 56 JA JR 60 KILTA RY VUOSIJUHLA JA VUOSIKOKOUS Porin Prikaatin vuosijuhlassa 20.5.2014 veteraanit yhteiskuvassa Prikaatin komentajan eversti Juha Pyykösen kanssa JR 56 ja JR 60 KILTA RY:n sääntöjen määräämä vuosikokous pidetään tiistaina 26.5.2015 KIUKAISTEN SEURAKUNTAKODISSA, KIRKKOTIE 2, 27400 KIUKAINEN Kokouksessa käsitellään ja päätetään Killan säännöissä 8 :ssä mainitut asiat. Kokouksen esityslista jaetaan kokouspaikalla. JR 56 JA JR 60 KILTA RY Hallitus KUNNIAKÄYNTI JA SEPPELEEN LASKU KIUKAISTEN SANKARIHAUDALLA klo 11.45 Kirkkoherra Jukka Kemppainen pitää puheen RUOKAILU SEURAKUNTAKODISSA klo 12.15 alkaen VUOSIJUHLA ALKAA klo 13.00 (ohjelma liitteenä) Tumma puku ja kunniamerkit Osallistujien lukumäärä ja mahdolliset ruoka-allergiat pyydetään ilmoittamaan omalle alueosastolle. TERVETULOA!
Puheenjohtaja Pentti Isotupa Kunnioitetut kiltamme veljet ja -sisaret, arvoisa Kiltaväki Kansalaisten muisti on vahva ja kantaa edelleenkin vuosikymmenien taakse. Niinpä vuosi 1944 tapahtumineen 70 vuotta sitten, on tuonut mieliimme kesän ankarat taistelut ja vaikeat neuvottelut yli kolme vuotta kestäneen sodan päättämiseksi. Rauha saavutettiin raskain menetyksin, joista alueluovutukset koettiin kohtuuttomiksi. Pariisin rauhansopimus vuonna 1947 vahvisti lopullisesti 19.9.1944 Neuvostoliiton kanssa allekirjoitetun välirauhasopimuksen ja määräsi sotakorvaukset maksettavaksi Neuvostoliitolle. Tämän jälkeenkin leijui epävarmuus tulevaisuudesta kaiken yllä, mutta viimeistään vuonna 1952, kun Suomi sai järjestettäväkseen 15. olympialaiset Helsingissä ja viimeinen sotakorvausjuna oli lähtenyt Vainikkalan asemalta 2. päivänä syyskuuta, saattoivat suomalaiset pitkästä aikaa tuntea vapauden ja riippumattomuuden tunteen ja aloittaa uusin mielin maamme jälleenrakentamisen. Sota Euroopassa saavutti päätepisteensä vasta 9. toukokuuta 1945 Saksan asevoimien antautumiseen Berliinissä. Sitä ennen Lapin sota saksalaisia vastaan oli päättynyt jo 27. huhtikuuta. Veteraaniemme kiistaton ansio on maamme itsenäisyyden ja vapauden säilyminen. Sen saavuttaminen vaati mittaamattoman suuret uhraukset kansaltamme. Historian havina ei ole vielä peittänyt muistoa sankarivainajista. Heitä saamme vielä henkilökohtaisesti muistaa ja se juuri tuo sodan muiston meitä lähelle. Kunnioituksella ja kiitoksella muistamme heitä, jotka antoivat kalleimman uhrin isänmaan puolesta. Koko viime vuoden olemme seuranneet kamppailua Ukrainassa. Sota on astunut näyttämölle uusissa vaatteissa. Ei enää sodan julistusta, ei enää tavanomaisia sodan tunnusmerkkejä, vaan vasta ajan päästä saadaan selville kuka on liikkeellä ja missä merkeissä. Tapahtumat tulevat esille verraten lähellä meitä ja kun tiedämme, että suuri naapurimme, Venäjä, on asialla, herättää se meissä pahoja aavistuksia ja turvattomuuden tunnetta. Toivomme, että rajamme pysyvät koskemattomina ja vuosikymmeniä kestänyt rauhantila jatkuvana. Kiltatoiminnassa herättää huolta Veteraanijäsentemme vähenevä joukko. Vuoden vaihteessa oli jäsenluettelossa Veteraaneja 70. Alkuvuodesta 2015 suoritettu Ikihonka-tutkimus antoi varsin myönteisen kuvan Veteraaniemme terveydentilasta ja asumisolosuhteista. Muutoksia on tapahtunut, mutta perusasiat ovat kuitenkin hallinnassa. Yksinäisyyden ja kanssakäymisen puute ovat seikkoja, joihin toivottaisiin meidän nuorempien tuovan parannusta lisäämällä yhteydenpitoa Veteraaneihin. Veteraaniemme keski-ikä ylittää jo 91 vuotta. Kiitokset Kiltamme kunniapuheenjohtaja professori Antero Kalliolle, joka jo kolmannen kerran on suorittanut Ikihonka-tutkimuksen. Tutkimus on osoittautunut toiminnassamme varsin tärkeäksi ja keskeiseksi toimintamuodoksi. Vuosi 2014 oli toiminnallisesti tavanomaista vaatimattomampi vuosi. Aikomuksemme jäivät enemmänkin suunnittelun puolelle. Siispä odotamme vastedes jotain tapahtuvaksi. Killan hallitus on kiinnittänyt huomionsa jatkosotaan lähdön muistamiseen eri paikkakunnilla. Siksi on kartoitettu ja etsitty perustamispaikkakuntia, joilta vielä puuttuu muistolaatta jatkosotaan lähdöstä. Tulos osoittaa, että ainakin 3-4 perustamispaikkakuntaa ansaitsee saada joukko-osastonsa muistolaatan ja sen yhteyteen tulevan rykmentin kunniakilven. Vuoden tärkein tapahtuma, vuosikokous ja -juhla järjestettiin Porin Prikaatin avustamana Huovinrinteellä Säkylässä. Juhla alkoi seppeleen laskemisella ja hartaudella Kunnian Polulla JR 56:n ja JR 60:n ja osasto Törnin muistomerkillä. JR 56 ja JR 60 Killan uudistettu standaari luovutettiin Porin Prikaatille kiitoksena hyvästä ja luottamuksellisesta yhteistoiminnasta. Porin Prikaatin komentajan vaihdos tapahtui elokuussa. Prikaatikenraali Juha Pyykönen luovutti komentajan tehtävät juhlallisesti eversti Arto-Pekka Nurmiselle. Kiltamme puolesta kiitän prikaati-kenraali Juha Pyyköstä 4 5
avoimesta ja miellyttävästä yhteistoiminnasta. Toivotan eversti Arto-Pekka Nurmiselle onnea ja menestystä vaativassa uudessa tehtävässä. Lähestymme vuoden 2015 vuosikokousta. Kokouspaikkana on Kiukaisten seurakuntakoti, osoite Kirkkotie 2, 27400 Kiukainen. Aluksi kokoonnumme kunniakäyntiä ja seppeleen laskemista varten Kiukaisten sankarivainajien muistomerkillä. Rauman alueosasto on järjestelyvastaavana. Paikallisesti käytännön järjestelyt hoitaa kiltajäsen Juhani Vihervuori Panelian kylästä. Jalkaväkirykmentti 56:n 4. komppania oli Kiukaisten miesten jatkosodan aikainen komppania. Se oli perustettu Panelian Suojeluskunnan talolla kesäkuussa 1941. Toivotan hyvää kevään edistymistä kaikille Kiltamme jäsenille. Tervetuloa runsain joukoin kokoukseemme Kiukaisiin 26. toukokuuta. Pentti Isotupa Sihteeri Martti Aro JR 56 JA JR 60 KILTA RY Toimintakertomus vuodelta 2014 HALLITUS Hallituksen pj sosiaalineuvos Pentti Isotupa Varapuheenjohtaja I Erkki Luntamo Varapuheenjohtaja II Esa Haarala Kunniapuheenjohtaja professori Antero Kallio Kunniajäsen pankinjohtaja Veikko Mattila I sihteeri pankinjohtaja Martti Aro II sihteeri everstiluutnantti Mauri Ikonen (Edellä olevasta selviää asemansa perusteella vuosikokuksen nimeämät Killan hallituksen jäsenet ja loput 30 liitteenä olevasta hallituskokoonpanon tarkemmasta erittelystä alueosastoittain. Hallituksen jäsenyyden vahvistaa vuosittain kokoontuva vuosikokous alueosastojen tekemien omien esitysten perusteella.) TOIMINNANTARKASTUS Toiminnantarkastaja varatuomari Matti Mikkola Toiminnantarkastaja majuri evp Jarmo Suomala Toiminnantarkastajan varamies sähköteknikko Jorma Elo Toiminnantarkastajan varamies kunnanjohtaja Keijo Vähä-Ettala KILLAN VETERAANIJÄSENISTÖ UUSIKAUPUNKI 26 OSASTO TÖRNI 3 RAUMA 15 HELSINKI 4 TURKU 11 ULKOJÄSENET - LAITILA 8 IMPOLA - PIRKANMAA 3 6 7
KOKONAISJÄSENMÄÄRÄ VETERAANIJÄSENET 71 NAISET 55 KANNATTAJAJÄSENET 109 Veteraanien keski-ikä 30.6.2015 tulee olemaan 92,62 vuotta. Viimeisen iltahuutoon sai kuluneena vuotena kutsun 26 kiltamme veteraanijäsentä. TOIMINNOT 1.-19.1. Jäsenluettelon tarkistaminen alueosastoittain sekä syntymäpäivää v. 2014 viettävien luetteloiminen ja kirjaaminen koko Killan osalta. 14.2. On osallistuttu Porin Prikaatin sotilasvalatilaisuuteen Huovinrinteellä Säkylässä. 15.2. Killan jäsenyys- ja toiminnan tiedot on toimitettu Maanpuolustuskiltojen liitolle. 3.3. Oli JR 56 ja JR 60 Killan Laitilan alueosaston hallituksen kokous. 11.3. Killan hallituksen kokous pidettiin Laitilassa Seurakuntakeskuksesn tiloissa. 12.3. Pidettiin JR 56 ja JR 60 Killan Laitilan ja Uudenkaupungin alueosastojen vuosikokoukset. 12.3. Uudenkaupungin alueosaston 40 vuotisjuhla. Ennen juhlaa suoritettiin kunniakäynti ja seppeleenlasku Vanhan kirkon Sankarivainajien muistomerkillä. Osaston kunniapuheenjohtaja Erkki Luntamo piti puheen sankarivainainajien muistolle. 13.3. Talvisodan päättymisen 74 vuotis muisotapahtumiin osallistuminen. 22.3. JR 56 ja JR 60 Killan kunniajäsenen Kauko Ruohosen siunaus- ja muistotilaisuuteen osallistuminen Paneliassa. 27.4. Kansallisen Veteraanipäivän juhlatilaisuuksiin osallistuivat eri osastot. 2.-4.5. Vuosikokouskutsun aineisto Sata-Seri Oy:lle / Juho Lindberg, Rauma. Vuosikertomuksen taittotyön teki Annina Aro. 6.5. Killan vuosikertomus v. 2014 on valmistunut. 6.5. Killan vuosikokouskutsut lähetettiin jäsenistölle. 20.5. JR 56 ja JR 60 Killan vuosijuhla ja vuosikokous pidettiin Porin Prikaatissa. Kokoontuminen oli Kunnian polulla JR 56 ja JR 60 Killan ja Osasto Törnin muistomerkillä, kunniakäynnin ja seppeleenlaskun yhteydessä pidettiin hartaushetki, jossa puhui sotilaspastori Antero Ahonen. Porin Prikaatin Komentaja eversti Juha Pyykönen piti vuosijuhlassa juhlapuheen ja samassa yhteydessä hänelle luovutettiin Killan standaari. Juhlatilaisuudessa musiikista vastasi Laivaston Soittokunnan Vaskiseitsikko, lisäksi Korpraali Möttösen laulun esitti JR 60 veteraani Markus Aaltonen. 14.6. JR 56 ja JR 60 Killan varapuheenjohtajan Erkki Luntamon siunaus- ja muistotilaisuuteen osallistuminen Uudessakaupungissa. 18.7. Kunniakäynti ja seppeleen lasku Kollaan Loimolan muistomerkillä ja kahvitilaisuus seurakuntalaisille Laitilan Kirkkokodissa. 31.7. JR 56 ja JR 60 Killan kunniajäsenen Lauri Rannon siunaus- ja muistotilaisuuteen osallistuminen Laitilassa. 1.8. JR 56 ja JR 60 Killan kunniajäsenen Heikki Lampisen siunaus- ja muistotilaisuuteen osallistuivat Killan edustajat Turussa. 29.8. Komentajan vaihtumistilaisuus oli Porin Prikaatissa. Eversti Arto- Pekka Nurminen vastaanotti prikaatin komentajan tehtävät Prikaatinkenraali Juha Pyyköseltä. 4.9. Jatkosodan päättymispäivästä 4.9.1944 on tullut valtioneuvoston hyväksymä kansallinen liputuspäivä. Aloitteen tässä asiassa teki kiltamme kunniajäsen, talousneuvos Vihtori Siivo. 4.9. Osallistuttiin jatkosodan päättymisen 70 vuotispäivän muistotilaisuuksiin. 4.10. Osallistuttiin JR 56 ja JR 60 Killan kunniajäsenen Vaito Siivosen siunaus- ja muistotilaisuuteen Kalannissa. 18.10. On osallistuttu Rauman Patteriston Perinnekillan vuosijuhlaan Raumalla. 8 9
2.11. JR 56 ja JR 60 Killan hallituksen kokous pidettiin ravintola Villa Talbossa Raumalla. 5.12. Neuvottelu Osuuskauppa Keulan johdon kanssa Raumalla v. 2013 joulutervehdyksestä kiltamme veteraaniveljille. 12.12. Lähetettiin Killan joulutervehdys Ikihonka hengessä kaikille rivissä olleille 80 kiltaveljelle, Killan omista varoista kustannettiin 35,- euroa eli yhteensä 2.800,- euroa ja tämän lisäksi Osuuskauppa Keula lahjoitti vielä omana osuutenaan á 15,- euroa eli yhteensä 1.200,- euroa sekä Keula kustansi vielä tämän aineiston postituksen jokaiselle kiltaveljelle. Näin jaetun lahjakortin arvoksi saatiin yhteensä 50,- euroa. Vuoden aikana monistetut kokousmatriaalit JR 56 ja JR 60 Killalle on kustantanut Uudenkaupungin Kauppakamariosasto. Vuoden 2014 aikana ovat alueosastot huolehtineet iäisyyskutsun saaneitten kiltaveljien muistamisen. Vuoden aikana on 35 + 8 kiltasisarta ja kiltaveljeä viettänyt merkkipäiviä, hallituksen puolesta on heitä muistettu onnitteluadressein. VARAINKERÄYS Vuoden 2014 varainkeräyksen voidaan katsoa täyttyneen. Edellä mainitun Osuuskauppa Keulan 1.200,- euron lahjoituksen ja muuna varainkeräyksen tuottoina olivat DVD kasetin myynnit 192,40 euroa sekä kirjamyynnit 458,80 euroa. TULOS Toimintavuoden tilinpäätöksen tulos oli -1.098,87 euroa alijäämäinen. Tulokseen vaikutti merkittävästi Op Pohjolan tekemä ostotarjous kiltamme omistamista 500 osakkeesta, joista kirjattiin 4.900,75 euron myyntivoitto. Tavoitteena on ollut pitää arvopaperivaranto täysin sijoitettuna ja killan hallitus päätti kokouksessaan sijoittaa lisää Wärtsilä Oyj:n osakkeisiin 135 kpl yhteensä 5.002,50 euroa. Taseessa olevat arvoparit yhteensä 14.905,87 euroa oli 31.12.2014 noteerattu pörssissä päivänarvoon 101.404,45 euroon ja osinkotuottoja saimme yhteensä 3.735,50 euroa sekä lisäksi korkotuottoja 329,04 euroa. Näiden lukujen myötä voidaan tulevaisuuden toiminnallisia haasteita Killan perinnetyössä sekä samalla näiden haasteiden toteuttamista tarkastella suurella luottamuksella. KILLAN OSAKESALKKU 31.12.2014 KESKO OYJ B 1280 KONE OYJ 380 / Kone Oyj:llä ollut splittaus 2 x 190 WÄRTSILÄ OYJ 1305 MERKKIPÄIVIÄ viettivät seuraavat hallituksen jäsenet ja kunniajäsenet 101 Talousneuvos Vihtori Siivo, 16.8.2014 KANKAANPÄÄ 96 Professori Antero Kallio, 8.6.2014 ESPOO 90 Maanviljelijä Lauri Ranno, 14.6.2014 LAITILA 90 Linja-autonkuljettaja Toivo Raivo, 24.7.2014 LAITILA VIIMEISEEN ILTAHUUTOON kutsuttiin seuraavat hallituksen jäsenet Opettaja ja kunniajäsen Erkki Lennart Luntamo, 22.5.2014 UUSIKAUPUNKI Maanviljelijä ja kunniajäsen Lauri Jussi Olavi Ranno, 13.7.2014 LAITILA Dipl.merk. ja kunniajäsen Heikki Waldemar Lampinen, 13.7.2014 TURKU Maanviljelijä ja kunniajäsen Vaito Johannes Siivonen, 15.9.2014 UUSIKAUPUNKI 10 11
% jäsenmäärä HELSINKI ALUEOS. 0 28,57 4 IMPOLAN POPPOO Semmi Lähteenmäki PIRKANMAAN ALUEOS. Eino Liikala Toivo Malonen Henrik Salo Pekka Suhonen Erkki Vanhakylä RAUMA ALUEOS. Esko Hyrkö Erkki O. Lehtinen Esko Lehtinen Jorma J. Leino Mauri J. Nyman Kauko Ruohonen Aarne Santonen Seelim Tamminen JR 56 ja 60 KILTA Ry VETERAANIJÄSENISTÖ 31.12.2014 1 0,00 0 5 30,77 4 8 15,38 15 TURKU ALUEOS. Niilo Hiltunen Heikki Lampinen Erkki Lehto Jaakko Säilä OSASTO TÖRNI Lauri Hirttiö Toivo Salmenaho UUSIKAUPUNKI ALUEOS. Heikki Jalonen Alpo Lehtilä Erkki Luntamo Vaito Siivonen LAITILA ALUEOS. Lauri Ranno Arvo Pöylä % jäsenmäärä 4 0 11 2 33,33 3 4 18,92 26 2 16,67 8 JÄSENISTÖ v. 2013 JÄSENISTÖ v. 2014 IKÄ SYNT.VUOSI LUKUM. POIST. % SYNT.VUOSI LUKUM. 101-97 1913-1919 13-6 46,15 1910-1915 2 96-90 1919-1925 83-20 24,10 1916-1920 5 89-86 1926-1927 0 0 0,00 1921-1926 64 85 1927 0 0 0,00 1927 0 Törni 0 kaksoisjäs. 0 Yhteensä 96-26 27,08 71 12 13 Synt.vuosi Helsinki Impola Laitila Pirkanmaa Rauma 1908 0-0 1909 0-0 1910 0-0 1911 0-0 1912 0-0 1913 1 1 102 102 1914 1 1 101 101 1915 0 100 0 1916 0 99 0 1917 1 1 98 98 1918 1 1 2 4 97 388 1919 0 96 0 1920 0 95 0 1921 1 2 3 94 282 1922 2 2 2 3 2 8 19 93 1767 1923 1 2 7 1 4 15 92 1388 1924 2 1 5 1 11 20 91 1820 1925 3 2 1 1 7 90 630 1926 0 89 0 Turku Yht. 4-8 4 15 11 3 26 71 6576 92,62 Veteraaniäsenten tilastointi aloitettiin v. 1996. Silloin jäsenmäärämme oli 595. Uusia jäseniä on liittynyt 21, jäseniä yhteensä 616. 31.12.2014 mennessä kutsun viimeiseen iltahuutoon on saanut 545 jäsentä. KESKI-IKÄMME 30.6.09 87,87 30.6.10 89,19 30.6.11 89,45 30.6.12 89,62 30.6.13 90,88 30.6.14 91,79 30.6.15 92,62 POISTUMA vuonna % 2007 11,54 2008 12,20 2009 13,45 2010 14,66 2011 15,48 2012 19,44 2013 17,95 2014 27,08 KESKI-IKÄTILASTO 30.6.2015 Synt. Törni Jäsenistö v. 1996 alkaen Uusikaup. Yhteensä x ikä Poistumat 2014 1996-14 % Keski-ikä Jäsenistö 2014 1910 14 0 14 100,00 0 1911 15 0 15 100,00 0 1912 24 0 24 100,00 0 1913 28 0 27 96,43 1 1914 35 1 34 97,14 1 1915 24 0 24 100,00 0 1916 48 2 48 100,00 0 1917 46 1 45 97,83 1 1918 42 2 38 90,48 4 1919 19 0 19 100,00 0 1920 23 0 23 100,00 0 1921 51 2 48 94,12 3 1922 108 6 89 82,41 19 1923 73 6 58 79,45 15 1924 52 5 32 61,54 20 1925 14 0 7 50,00 7 1926 0 Yht. 616 26 545 88,47 71
JR 56 JA JR 60 KILTA RY Tuloslaskelma JR 56 JA JR 60 KILTA RY TASE Varsinainen toiminta 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2013 Arvopaperit, myyntivoitot 4900,75 - Tuotot yhteensä 4900,75 - Yhteiskulut Varsinaisen toiminnan muut kulut Kokous ja neuvottelukulut -2 898,06-1 666,28 Hallintokulut - - Huomionosoitukset -4 069,56-6 529,16 Pankin palvelumaksut -135,84-94,05 Jäsenmaksut -190,00-304,00 Nettisivustot -150,00-50,00 DVD elokuva - - Muut Kulut -279,90-515,45 Yhteiskulut yhteensä -7720,36-9 158,94 Tuotto- / Kulujäämä -7 720,36-9 158,94 31.12.2014 31.12.2013 Vastaavaa Pysyvät vastaavat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 14 905,87 13 062,67 Rahat ja pankkisaamiset 18 677,84 18 319,96 Kirja- ja DVD -varasto 7 442,84 10 737,84 Vastaavaa yhteensä 41026,55 42 125,42 Varainhankinta Keräystuotot - - Lahjoitukset 300,00 1400,00 DVD -myynti 192,40 190,80 Kirjojen myynti 458,80 518,30 Keräyksen kulut - - Varainhankinta yhteensä 951,20 2 109,10 Tuotto- / Kulujäämä -1 868,41-7 049,84 Sijoitus- ja rahoitustoiminta Osinkotuotot 3735,50 3 515,50 Korkotuotot 329,04 378,55 Lähdevero - -20,00 Sijoitus- ja rahoitustoiminta yhteensä 4064,54 3 894,05 Kulut Arvon alentumiset pys. vast. sij. - 3 205,00 - Tuotto- / Kulujäämä - 1 098,87-3 155,79 Vastattavaa Oma pääoma Toimintapääoma Toimintapääoma 41 723,52 41 723,52 Edellisten tilikausien ylijäämä Edellisten vuosien tappio -401,90 3 557,89 Tilikauden ylijäämä Tilikauden tulos -1 098,87-3 155,99 Vastattavaa yhteensä 41 026,55 42 125,42 Omatoiminen tuotto- / kulujäämä - 1 098,87-3 155,79 Tilikauden tulos -1 098,87-3 155,79 14 15
16 17
JR 56 ja JR 60 KILTA RY ALUEOSASTOJEN HALLITUKSET HALLITUS Sosiaalineuvos 01.09.1935 PENTTI ISOTUPA 02 856 672 Vihtorinkatu 4 A 4 0500 765 533 23800 LAITILA puheenjohtaja Kunn.jäs.-01 Opettaja 25.11.1914 ERKKI LUNTAMO 02 842 3827 Harmaalokkikuja 3 I varapuheenjoht. 23500 UUSIKAUPUNKI Toimitusjohtaja BBA 12.04.1936 ESA HAARALA 044 988 8114 Myllykiventie 9 A 18 II varapuheenjoht. 21100 NAANTALI Everstiluutnantti 15.03.1953 MAURI IKONEN 040 547 7131 Hallitustie 12 II sihteeri 21230 LEMU TOIMINNANTARKASTAJAT VT 22.08.1950 MATTI MIKKOLA 02 231 4806 Kaskenkatu 4 a D 13 20100 TURKU Majuri evp 08.04.1937 JARMO SUOMALA 02 238 6363 Asentajankatu 2 B 10 040 723 8670 20320 TURKU Professori 08.06.1918 ANTERO KALLIO 09 466 447 Itätuulenkuja 1 C 49 040 573 1087 02100 ESPOO Kunn.pj.-93 Pankinjohtaja 01.04.1922 VEIKKO MATTILA 019 783218 Rivikuja 1 A 8 040 572 5056 12100 OITTI Kunn.jäs.-95 Pankinjohtaja 18.09.1949 MARTTI ARO 044 234 8747 Koskelokuja 21 I sihteeri 23500 UUSIKAUPUNKI VARAMIEHET Sähköteknikko 23.06.1937 JORMA ELO 02 834 661 Koverontie 31 23800 LAITILA Kunnanjohtaja 31.12.1925 KEIJO VÄHÄ-ETTALA 02 823 2277 Silontie 5 27310 KODISJOKI HELSINKI Insinööri 11.12.1922 LAURI LÄHTEENMÄKI 09 728 5465 Piikintie 7 B 00680 HELSINKI Kenraalimajuri 30.04.1937 HANNU SÄRKIÖ 040 530 9805 Alakartanontie 15 D 21 Kunn.jäs.-95 02360 ESPOO Pankinjohtaja 01.04.1922 VEIKKO MATTILA 019 783 218 Rivikuja 1 A 8 040 572 5056 12100 OITTI Kunn.jäs.-95 Presidentti 25.11.1923 MAUNO KOIVISTO Kunn.jäs.-99 Presidentin kanslia Mariankatu 2 00170 HELSINKI Talousneuvos 16.08.1913 VIHTORI SIIVO 02 572 2298 Keskuskatu 61 B 24 Kunn.jäs.-95 38700 KANKAANPÄÄ IMPOLAN POPPOO Terveydenhuollon lehtori 16.4.1953 LEENA VIRRI-HANHIJÄRVI Vatajantie 413 03 515 5331 38220 SASTAMALA Linja-autonkuljettaja HANNU MÄKELÄ 050-565 1546 Kutunpolku 11 03 514 1749 38200 SASTAMALA LAITILA Linja-autonkuljettaja 24.07.1924 TOIVO RAIVO 02 853 988 Myllykoskentie 1 23800 LAITILA Maanviljelijä 12.01.1949 UNTAMO JOUSAMAA 02 853 520 Raumantie 573 0500 533 882 23800 LAITILA Toimitusjohtaja 14.06.1956 EERO KUISMA 040 585 5661 Kaivolantie 87 02 851 716 23800 LAITILA Maanviljelijä 27.01.1947 MIKA SEIKOLA 0440 730 031 Salontie 242 23800 LAITILA Maanviljelijä 23.03.1946 KALLE HAIJANEN 0400 325 606 Jaakontie 6 02 853 912 23800 LAITILA PIRKANMAA Toimitusjohtaja 17.07.1952 KARI KOIVUNEN 03 343 1744 Ilveskallio 33 0400 902 601 10300 KARJAA Toimitusjohtaja 01.10.1949 KALERVO KARIMO 0400 737 450 Pähkinämäenkatu 1 B 1 33840 TAMPERE Ostaja 08.10.1930 SALME MAJAMAA 03 255 0756 Teiskontie 25 B 22 33500 TAMPERE 18 19
RAUMA Diplomi-insinööri 3.10.1975 ANTTI STARCK 02 822 8882 Kauklaistentie 239 A 044 532 2175 27220 LAPPI Yrittäjä 12.03.1943 PERTTI PELTONEN 02 825 0366 Naappukuja 2 C 0400 72 2846 26660 RAUMA Operaattori 04.05.1970 RAVO SARMET 02 822 5575 Kolhantie 132 26510 RAUMA Rehtori 30.12.1947 MARKKU LAINE 044 545 0725 Nestvedinkatu 17 26100 RAUMA TURKU PUHEENJOHTAJA Everstiluutnantti 15.03.1953 MAURI IKONEN 020 756 9064 Rykmentintie 15 040 547 7131 20810 TURKU Dipl.ekonomi 06.08.1922 HEIKKI LAMPINEN 02 4445 5156 Saga-Seniorikeskus 040 5804 794 Vähäheikkiläntie 1 B 156 Kunn.jäs. -96 20700 TURKU Kirvesmies 29.11.1923 SOINI SAINIO 02 257 6149 Vahdontie 484 21290 RUSKO Varastopäällikkö 3.6.1923 ERIK SOINILA 02 438 1124 Poikkitie 7 21220 RAISIO Toiminnanjohtaja 25.08.1960 OSMO SUOMINEN 02 2334 165 V-S:n Sotaveteraanipiiri 0400 908 314 Brahenkatu 11 G 119 20100 TURKU OSASTO TÖRNI Teologian tohtori 31.08.1922 VOITTO VUOLA 02 251 4948 Eerikinkatu 27 A 12 20100 TURKU Erikoissairaanhoitaja 03.06.1951 HENRY LINDHOLM-VENTOLA Ainontie 64 02 853 788 23800 LAITILA UUSIKAUPUNKI PUHEENJOHTAJA Kapteeni evp 12.01.1942 SEPPO KOMPUINEN 044 572 6228 Haapaistentie 338 23100 MYNÄMÄKI Opettaja 25.11.1914 ERKKI LUNTAMO 02 842 3827 Harmaalokkikuja 3 Kunn.jäs.-92 23500 UUSIKAUPUNKI Maanviljelijä 21.12.1922 VAITO SIIVONEN 02 874 589 Heiläntanhua 4 Kunn.jäs.-04 23600 KALANTI Merkonomi 27.11.1939 HEIMO HAKALA 02 842 3953 Varbergintie 3 Kunn.jäs.-09 23500 UUSIKAUPUNKI Liikkeenharjoittaja 26.09.1922 KEIJO JÄRVINEN 02 486 2234 Kyröntie 18 0500 843 068 21800 KYRÖ Kunn.jäs.-03 YHDYSHENKILÖT HELSINKI Sihteeri VEIKKO MATTILA 019 783 218 Rivikuja 1 A 8 040 572 5056 12100 OITTI IMPOLAN POPPOO Puheenjohtaja LEENA VIRRI-HANHIJÄRVI Vatajantie 413 03 515 5331 38220 SASTAMALA 050 366 6953 Sihteeri HANNU MÄKELÄ 03 514 1749 Kutunpolku 11 050 565 154 38200 SASTAMALA LAITILA Sihteeri MARTTI ARO 044 342 8747 Koskelokuja 21 23500 UUSIKAUPUNKI PIRKANMAA Puheenjohtaja KARI KOIVUNEN 03 343 1744 Ilveskallio 33 0400 902 601 10300 KARJAA RAUMA Puheenjohtaja PERTTI PELTONEN 02 825 0366 Naappukuja 2 C 0400 72 2846 26660 RAUMA TURKU Puheenjohtaja Everstiluutnantti MAURI IKONEN 040 547 7131 Hallitustie 12 21230 LEMU OSASTO TÖRNI Puheenjohtaja LAURI LÄHTEENMÄKI 09 728 5465 Piikintie 7 B 00680 HELSINKI Sihteeri VEIKKO MATTILA 019 783 218 Rivikuja 1 A 8 040 572 5056 12100 OITTI UUSIKAUPUNKI Puheenjohtaja SEPPO KOMPUINEN 044 572 6228 Haapaistentie 338 23100 MYNÄMÄKI Sihteeri HEIMO HAKALA 02 842 3953 Varbergintie 3 23500 UUSIKAUPUNKI Sosionomi MATTI JALAVA 16.02.1939 Männäistentie 2 044 557 8550 20 23500 UUSIKAUPUNKI 02 841 4500 21
Erkki Luntamo In Memoriam 25.11.1914-26.5.2014 Opettaja Erkki Luntamo kuoli 99-vuotiaana 26. toukokuuta 2014. Hän oli syntynyt 25. marraskuuta 1914. Luntamo suoritti opintojensa jälkeen asevelvollisuutensa ja hänet ylennettiin reservin vänrikiksi vuonna 1938. Opettajaurallaan Erkki Luntamo rakensi Suomen tulevaisuutta kasvattamalla uusia sukupolvia. Luntamon nuoruudessa, suojeluskunta-aikana, syttynyt kipinä monenlaiseen urheiluun säilyi läpi koko hänen elämänsä. Etenkin suunnistus oli hänelle tärkeä harrastus. Luntamo voitti pitkän suunnistusuransa viimeisinä vuosikymmeninä useita veteraanien maailmanmestaruuksia ja viimeisin tuli Unkarissa vuonna 2011. Ylimääräiset kertausharjoitukset alkoivat lokakuun alussa 1939. Talvisodassa Luntamo oli joukkueenjohtajana haavoittuen 23.12. Muolaalla. Helmikuun alussa hän palasi 2. Prikaatiin osallistuen Talin ankariin taisteluihin sodan loppuvaiheissa. Uusi liikekannallepano kesäkuussa 1941 päätti lyhyen rauhan jakson. Luntamon uusi joukko osasto oli III/JR 56 Miettisen Pataljoona komentajansa Lauri Miettisen mukaan. Kalannin, Vehmaan ja Uudenkaupungin miehet lähtivät sotaan, jonka odotettiin loppuvan sadonkorjuuseen mennessä. Toisin kävi. Hän johti joukkueensa Korpiselästä Kollaan, Äänislinnan kautta Karhumäkeen, joka vallattiin joulukuun alussa. JR 56 oli koko asemasotavaiheen 1942-43 Maaselän kannaksella, kaksi pataljoonaa edessä, yksi reservissä. Pataljoonan adjutantin ja valistusupseerin tehtäviä hoitaessaan hän oli vastuussa siitä, että mieliala ja taistelutahto säilyivät korkealla. Pataljoonan siirryttyä 21. Prikaatiin,Luntamo nimitettiin 11. Komppanian päälliköksi helmikuun alussa 1944. Kesän vetäytymistaisteluissa hänen komppaniansa oli panssarinyrkki, jota Komentaja käytti vihollisen saarrostusyritysten onnistuneeseen torjuntaan. Taistelut päättyivät Ilomantsin komeaan torjuntavoittoon, joka nostatti mielialoja niin rintamalla kuin koti-suomessa. Luntamo haavoittui palaten takaisin ennen aselepoa. Pataljoona siirrettiin emorykmenttiinsä. Komentajamme eversti Motti-Matti Aarnio totesi ennen kotiin paluuta: Lähdemme kotiin voittajina, Suomen itsenäisyys on säilytetty. Nämä otteet veteraanimatrikkelista ja historiakirjoistamme kertovat vaativista tehtävistä ja taisteluista. Luntamo sai ansioistaan korkeat kunniamerkit ja sotilasarvon ylennykset. Tutustuimme sodan jälkeen rykmenttimme veteraanien yhteistyön kestäessä 70 vuotta. Kokouksien ja retkien yhteydessä jäi myös aikaa moniin henkilökohtaisiin keskusteluihin. Ystävyys lienee oikea sana kuvaamaan keskinäistä suhdettamme. Rehellisyys ja maltti olivat avainsanoja, jotka avasivat myös vaikeat solmut. Hänen henkinen vireytensä oli ihmeellinen. Asioiden selvä jäsentely ja vaatimattomuus omien kykyjen suhteen edistivät asioiden etenemistä ja päätösten tekoa. Kaveria ei jätetä tunnuslause ei ollut pelkkää sanahelinää. Se oli hänen ajattelunsa ja työnsä ytimenä. Kun sotakaverit kertoivat hänen henkilökohtaisesta rohkeudestaan kunnian ja kuoleman kentillä, ymmärrän täysin, miksi Erkki Luntamo oli meidän kaikkien kunnioittama yksilö ja sotilas. Hän loi turvallisuuden tunteen, epävarmuus hälveni, tavoitteet saavutettiin. Perheelleen ja jälkipolville hän on soihdunkantaja, joka näyttää oikean suunnan tulevaisuuteen. Antero Kallio Kirjoittaja on JR 56 ja JR 60 Kilta ry:n kunniapuheenjohtaja, JR 56:n rykmenttiupseeri, professori 22 23
Vaito Siivonen In Memoriam 21.12.1922 15.9.2014 Maanviljelijä, Sotaveteraani Vaito Siivonen kuoli liikenneonnettomuudessa syksyn sumuisena maanantaiaamuna 15.9.2014. Vaito Siivosen iäisyyskutsu tuli yllättäen, äkkiarvaamatta. Sitä ei halunnut uskoa todeksi, suru ja järkytys valtasivat mielen. Tapahtuneen jälkeen kuitenkin surusta, kaipauksesta ja ikävästä huolimatta tiedämme ja voimme olla varmoja, että Vaito oli viimeiseen matkaansa valmistautunut ja tietyllä tavalla kaipasi ja odotti rakkaittensa jälleennäkemistä. Vaito Siivonen syntyi Kalannin Hallun kylässä 21.12.1922. Perheen molemmat pojat joutuivat puolustamaan isänmaata. Vanhin veljeksistä Vieno, joka oli syntynyt 1914, osallistui jo talvisotaan. Vaiton sotatie alkoi vain 18 -vuotiaana nuorukaisena, jolloin hän syyskuussa 1941 astui asepalvelukseen. Sotilasvalansa Vaito Siivonen vannoi itsenäisyyspäivänä 6.12.1941. Jalkaväkikoulutuskeskuksen kautta Vaito siirtyi palvelemaan suoraan rintamalle tammikuussa 1942. Vaito Siivonen palveli isänmaataan jatkosodassa JR 56:n riveissä ensin 6. ja sitten 12. komppaniassa yhdessä Laitilan miesten kanssa. Sotilasarvoltaan Vaito Siivonen oli kersantti ja sodan aikaisista ansioista hänelle myönnettiin toisen luokan Vapaudenmitali. Vastuuntuntoisesta nuoresta sotilaasta kertoo se, että Vaito ylennettiin ryhmänjohtajaksi. Oli itsensä lisäksi kannettava vastuuta myös muista aseveljistä ja heidän suoriutumisestaan. Sota vei kaikkiaan kolme vuotta ja kaksi kuukautta nuoren miehen elämästä. Jatkosota vaati myös perheeltä vanhemman veljen Vienon, joka kaatui partioretkellä maaliskuussa 1942 Hiisjärvellä. Veljen kaatuminen ja jääminen kentälle sekä isän ja äidin surun varjo jäivät iäksi Vaiton rinnalle. Vaito rakensi sodanjälkeisen elämänsä yhdessä puolisonsa Toinin kanssa. Yhdessä he viljelivät ja hoitivat Vaiton kotitilaa Äijälää ja perheeseen syntyi kaksi lasta Oili ja Osmo. Pariskunta viljeli tilaa 40 vuotta, jonka jälkeen Vaito ja Toini muuttivat eläkepäiviään viettämään Kumpulaan, kahden kilometrin päähän kotitilasta. Viljely jatkui sielläkin - perunat, marjat, juurekset - oman maan antimet oli tänäkin syksynä korjattu talteen. Pitkä yhteinen taival päättyi puolison kuolemaan keväällä 2003. Nyt myös kaipaus puolison luo oli läsnä Vaiton elämässä. Lasten ja heidän perheidensä lisäksi sotaveteraanityö muodostui tärkeäksi osaksi Vaiton elämää jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Vaito Siivonen oli keskeisellä tavalla mukana alueen sotaveteraanityössä elämänsä loppuun saakka. Hän toimi ja osallistui ennen Kalannin Sotaveteraaniyhdistystä sekä Vakka-Suomen että Laitilan Sotaveteraaniyhdistyksissä ollen jäsenenä mm. molempien yhdistysten hallituksissa. Kalannin Sotaveteraani yhdistyksessä tulimme tuntemaan Vaiton luotettavana, jämptinä, osallistuvana henkilönä, aloitteentekijänä ja veteraanien näkemyksien esille tuojana. Vaito Siivonen arvosti ja aina muisti kannustaa meitä nuorempia sotaveteraanityön tekijöitä. Kalannin Sotaveteraaniyhdistyksen lisäksi Vaito Siivonen oli JR 56 ja JR 60 Kilta Ry:n Uudenkaupungin alueosaston hallituksen jäsen ja Killan kunniajäsen vuodesta 2004. Toiminta JR 56:n omien aseveljien hyväksi muodostui Vaitolle loppuvuosina tärkeäksi. Vaito Siivoselle myönnettiin Suomen Sotaveteraaniliiton korkein kunnianosoitus Sotaveteraanien kultainen ansioristi keväällä 2014, ja se luovutettiin Varsinais-Suomen Sotaveteraanipiirin vuosikokouksessa Kyrössä. Omat sotakokemukset ja muistot nousivat pinnalle ja uniin viime aikoina myös nykyisen maailmantilanteen johdosta. Maanläheinen usko ja turvautuminen korkeimman johdatukseen kannatteli Vaitoa hänen tiellään. Vaiton pitkä ja monivaiheinen sarka on nyt kynnetty. Kaipauksella muistamme ja kunnioitamme Vaiton muistoa ja otamme osaa omaisten suruun. Eivät katoa he, jotka sydämissämme elävät. Halki varjojen, unien, vuosien - he hiljaa säilyvät meissä. Hän, jota kaipaamme täällä - saapunut kotiin jo on. Jumalan kämmenen päällä - rauha on loputon. Päivi Luotonen ja Juha Ståhl Kalannin Sotaveteraanit ry 24 25
Heikki Lampinen In Memoriam 6.8.1922 13.7.2014 Arvoisat Heikki Lampisen Omaiset ja hyvät Ystävät! Tässä on muutama muistelo niin sodan kuin rauhan vuosilta. Olimme molemmat JR 56 miehiä. Eversti Matti Aarnion legendaarisen Motti- Matin komennossa jouduimme kokemaan totaalisen sodan moninaiset vaiheet. Aseveljeys ja perinteiden vaaliminen JR ja JR 60 killan puitteissa jatkui loppuun asti, viimeksi tapasimme keväällä. Hänen tavaramerkkinsä oli aktiivisuus, sitkeys ja johdonmukaisuus. Näillä avuilla varustettuna hän saavutti niin omien taistelijoidensa kuin esimiestensä täyden luottamuksen. Hänet valittiin jo alikersanttina v. 1942 ryhmään, joka opetti Itärintamalla saksalaisille aseveljille metsä- ja talvisodankäynnin hienouksia. Veikko Vesan komppaniassa 3./ JR 56 joukkueenjohtajana hän taisteli niin asemasota- kuin vetäytymisvaiheen haavoittuen heinäkuussa 1944. Heikki oli erinomainen kynänkäyttäjä, jonka kirjoitukset ja pakinat kuvasivat mukaansatempaavalla tavalla niin sodan raakuutta kuin moninaisia pitkien sotavuosien arkeen liittyneitä tapahtumia. Hän oli myös äärimmäisen systemaattinen arkistonhoitaja, näin perheellä on varmaan käytössään todellinen aarre. Hän lähetti minullekin säännöllisesti pakinoitaan. Joukkueenjohtajakaverinsa Kaino Tuokko ja hän muodostivat erinomaisen työparin, kun 1980 luvulla alkoi rykmentin historiakirjojen toimittaminen. pöytäkirjat ja kirjanpidot. Hän hoiti tämän 600 sivuisen kirjan myynnin ja markkinoinnin. Aikamoinen homma. Kirjaa jaettiin mm. yli 1500 kappaletta sankarivainajien omaisille. Lopputulos oli reilusti plussan puolella. Siinä tarvittiin taitoa ja nokkeluutta löytää rahalähteitä jne. tämä vain yksi esimerkki vapaaehtoistyöstä, jota hän teki ilman korvauksia pelkästä auttamisen halusta. Hänet kutsuttiin vuonna 1996 kiltamme kunniajäseneksi. Sodan jälkeen hän avioitui Marita Lehtosen kanssa ja heille syntyi kaksi lasta Hannu Valdemar ja Marita Kristiina. Koulutukseltaan Heikki oli diplomimerkonomi ja hän työskenteli oman perheyrityksen johtotehtävissä. Heikki oli sotilasarvoltaan yliluutnantti. Monien muisto- ja ansiomitalien lisäksi hänelle myönnettiin mm. 4. luokan Vapaudenristi ja Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkki. Omaisten lisäksi Heikkiä jäi kaipaamaan laaja ystäväpiiri. Heikin elämä tulee säilymään kauniina muistoissamme. Antero Kallio Heikki Lampinen jatkoi työuransa päätyttyä veteraani- ja maanpuolustukseen liittyvää harrastustaan. Osana tästä työstä oli osallistuminen JR 56 ja JR 60 killan toimintaan. Turun alueosaston puheenjohtajana hän järjesti monia vuosikokouksia milloin Hamburger Börsissä, Porin Rykmentissä, Laivastoasemalla tai laivaristeilyinä. Ohjelmat olivat monipuolisia, osallistujat olivat tyytyväisiä. He nauttivat todellista turkulaista vieraanvaraisuutta. Hän teki jatkuvasti uusia ehdotuksia ja oli valmis vastaanottamaan asioita niitä hoitaakseen. Eilen löysin kirjakaapistani mapin, jossa oli 1. divisioonan 26 27
Heikki Lampinen SOTAMUISTOJA (kirjoitettu n. 30 vuotta sitten) Saatoimme Sinut Vihtori Rintanen tänään haudan lepoon rakastamasi isänmaan poveen. Siirryit hiljaisten aseveljien rykmenttiin ja seuraat meidän tänne jääneiden toimintoja tuolta taivaan sinestä, niin uskomme. Kaksi vuotta sitten me lähiystäväsi ja aseveljesi seisoimme kotipihallasi siniristilipun kohotessa 70-vuotispäiväsi kunniaksi omaan, uuteen salkoosi. Sateisessa kevätsäässä kaikui silloin laulumme: "Siniristilippumme, sulle valan vannomme kallihin, sinun puolestas elää ja kuolla... ". Tänään se sama lippu hulmuaa puolitangossa. Kuolema oli meille sotilaille silloin 40 vuotta sitten jokapäiväinen vieras. Siitä kertovat nuo valkeat ristit täällä Lapinkin kirkkomaan katveessa. Tänään kun kannoin Sinua Viku haudan lepoon, oli koko ajan mielessäni, kuten niin usein ennenkin, päinvastainen muisto 40 vuoden takaa. Sinä kannoit silloin minut - takaisin elämään. Oli heinäkuun 10. päivä 1944 Käsnäselän tiellä Loimolassa. Aamuhämärissä olimme me Motti-Matin (JR 56) miehet lähteneet liikkeelle ja koukkasimme vihollisen kuormaston kimppuun. Kovissa taisteluissa niin moni jäi sinne Karjalan korpeen. Vihollisen kuormasta 7 panssarivaunua ja paljon muuta tuhottiin. Sitten tuli käsky: tehtävä suoritettu, takaisin. Minua se ei saavuttanut enää. Telaketjujen kilinää, kranaattien räiskettä, konetuliaseiden papatusta eivät korvani enää kuulleet. Makasin maassa, lämmin veri pulppusi useista reiistä, tajunta oli sammumassa. Silloin tulit Sinä, Viku. Olit todennut: "Se pihisee vielä. Kaveria ei jätetä." Karhun voimillasi koppasit minut syliisi ja kannoit yksin pitkän matkan, kunnes tavoitit toiset. Ilman Sinua olisi yhden sotilaan elämä päättynyt 21-vuotiaana. Kiitos sinulle Sinä roteva, rauhallinen, erinomainen soturi, sanat eivät riitä... Kaikkivaltias siunatkoon työsi ja suokoon Sinulle ikuisen rauhan. Me muistamme Sinut niin kauan kuin meille elonpäiviä vielä annetaan. Teksti Saga Kaskenniityn asukaslehti Syksy 2013 Antero Kallio KOLMAS IKIHONKA -TUTKIMUS Yhteenveto IKIHONKA 2011, 2013 ja 2015 -kyselyistä 1. Teimme talvella 2015 kyselyn veteraanijäsentemme kunnosta ja toimintakyvystä IKIHONKA -15 samalla tavalla kuin v. 2011 ja 2013 IKIHONKA -11 ja IKIHONKA -13. Oheisessa taulukossa on yhteenveto kyselyjen tuloksista. 2011 2013 2015 Veteraaneja 151 107 67 Vastauksia 125 104 66 Asuinpaikka kotona 79% 75% 76% Sotainvalideja 39% 34% 40% Kuulo (kuulokoje 1 tai 2) 49% 49% 44% Toimintakyvyn mittari 8,4 9,2 9,6 Mittari 5-10 asuu yksin 23 Mittari 5-15 asuu kotona omaisen kanssa 27 Mittari 15-20 palvelutalossa tai laitoksessa 16 Yhteensä 66 28 29
Huom. Toimintakyvyn mittariluvun laskemisessa käytettiin vuosikertomuksessa 2011 esitettyä arviointimenettelyä. Luku 5 merkitsee tilannetta, jolloin vastaajan toimintakyky on paras ja luku 20 tilannetta, jolloin sitä ei enää ole, hän on vuodepotilas. Luvun suureneminen siis kuvaa toimintakyvyn heikentymistä. Laskemalla keskiarvot saadaan mittari, josta voidaan tehdä johtopäätöksiä koko vastaajaryhmän toimintakyvyn kehityksestä. IKIHONKA -15 vastaajat jaettiin myös heidän asumisolosuhteidensa ja toimintakykynsä perusteella kolmeen taulukossa mainittuun luokkaan. 2. Vertailut ja johtopäätökset Asuinpaikka Kotona yksin asuvien yllättävän suuri määrä on todisteena siitä, että he ovat edelleen toimintakykyisiä. Se osoittaa myös, että omaiset haluavat hoitaa kotona veteraaneja niin pitkään kuin mahdollista. Näin hoitolaitoksissa olevien määrä on neljän vuoden aikana pysynyt % laskettuna samaa suuruusluokkaa. Keskimääräinen laitoshoitoaika on jäänyt siis lyhyeksi. Niinpä esimerkiksi vain yksi niistä, jotka olivat v. 2011 hoitolaitoksissa, on elossa v. 2015. Kuulo Ilman kuulokojetta pärjää edelleen yli puolet veteraaneista. Asiantuntijoiden mukaan tulos ei voi pitää paikkaansa. Toisin sanoen vastaajat uskovat kuulevansa. Kommenttien mukaan muutamat ovat jättäneet kuulokojeen käytön sen hankaluuden takia. Myös valitetaan vaikeuksista kuulokojeen vaihtamisessa ja sen saamisessa molempiin korviin. Kuulo näyttääkin olevan suurin toimintakykyä rajoittava tekijä varsinaisten sairauksien jälkeen. Kuntoutus Sotainvalidit osallistuvat poikkeuksetta kuntoutusjaksoon, johon he ovat oikeutettuja. Muiden veteraanien kuntoutus ei ole yhtä tehokasta. Muutamat toteavat olevansa niin hyvässä kunnossa, että antavat paikkansa sitä enemmän tarvitseville. Hakubyrokratia on myös esteenä. Muisti Arviointi on tapahtunut pääosin vastaajien toimesta. Pienten muistohäiriöiden osuus on suurentunut. Ilahduttavaa on todeta, että vakavaa muistihäiriöitä (dementia, Alzheimer jne.) potevien lukumäärä on pysyt neljän vuoden aikana % laskettuna samana, joten tuo vaikea elämänvaihe on yksilötasolla jäänyt verraten lyhyeksi. Toimintakykymittari Toimintakykymme on pysynyt hämmästyttävän korkealla, se on heikentynyt mittarilukemien mukaan neljän vuoden aikana vain noin 15 %. Vertailu eri ikäluokkien välillä osoitti, että vanhin ikäluokka (1921 ja ennen sitä syntyneet) on suunnilleen samassa vireessä tai jopa hieman parempi kuin ikäluokat 1922-1924. Nuorimmat ts. 1925 syntyneillä lukema oli tosin paras. Keski-ikämme 1.1.2015 oli 92 vuotta 16 pv. Näkö Monet vastaajat kertoivat näkönsä heikentyneen. Kyseessä lienee harmaakaihi, jonka poistamiseksi käytetään laserleikkausta tai muita vastaavia hoitomenetelmiä. Niiden kustannukset ovat suuria ja nykyisten säännösten mukaan ne eivät myöskään kuulu valtion korvausten piiriin. 3. Toimenpitoehdotukset Tulokset kyselyistä ovat kokonaisuutena varsin myönteisiä. Kuitenkin on myös ilmennyt asioita, jotka kaipaisivat parantamista. Kuulon ja näkökyvyn parantamiseen liittyvien välineiden hankkiminen ja hoitojen säännösten muuttaminen niin, että veteraanit saisivat ne nykykäytäntöä nopeammin ja pienemmin kustannuksin. Valtakunnallisten veteraanijärjestöjen informointi lienee paras tie edetä asiassa eteenpäin. Kuntahallinnon informointi tuottanee myös käytännön tuloksia Kiinteämpi yhteydenpito niihin veteraaneihin, jotka asuvat yksin kotonaan. Selvityksen mukaan 23 veteraania asuu yksin. Verkosto, jossa jokaisella heistä on oma kiltaveli tai kiltasisko, olkoon edelleen minimitavoitteemme. Lämpimiä suvipäiviä, Antero Kallio 30 31
Juhani Vihervuori Kiukaislaisen sotaveteraaniperinnetyön kylvösiemeniä Kiukaisten Sotaveteraaniyhdistyksen vuonna 1979 Kiukaisten Harolaan rakennettu Veikkola luovutettiin tontinvuokrana maapohjan nykyiselle omistajalle vuonna 2003. Vuosien mittaan Veikkolaan oli kertynyt irtaimistoa, jolle oli löydettävä sijoituspaikka. Panelian seuratalolta veteraanit löysivät vanhan kerhotilan, johon he siirrättivät Veikkolan kalustuksen ja irtaimiston. Kerhotila oli jatkosodan joukkoja koottaessa 4/ JR 56:n toimistotilana. Seuratalorakennuksen omistaa nykyään Panelian Kotiseutuyhdistys. Seuratalon pihalla komeilee panelialaisten JR56:n sotaveteraanien pystyttämä sotaan lähdön muistokivi. Panelian seuratalon perinnetila Veteraanin elämänkaari esille lottia ja kotirintamaa unohtamatta Tavoitteena on jatkaa esineistön ja aiheeseen liittyvän materiaalin keräämistä. Pidämme yhteyttä PPP6:n ja Kevyt Osasto 8:n perinnetoimikuntiin ja JR 56 ja 60 kiltaan. Panelian seuratalo rakennettiin vuonna 1935 suojeluskuntataloksi. Nykyään se toimii Panelian Kotiseutuyhdistyksen juhlatalona. Kiukaisten sotaveteraanien perinnetilaa suunniteltaessa seuratalon kerhohuone todettiin parhaaksi käytettävissä olevista nykyisistä vaihtoehdoista. Tila on kylläkin rakennuksen toisessa kerroksessa ja siten rajallisesti käytettävissä. Se täyttää auttavasti 2020-luvun perinnetoiminnan kehittämisen tarpeet. Tärkeintä on tilan ehjä kokonaisuus eli 40-luvun kuosissa oleva huone, josta mm. Satakunnan museon väki on kiinnostunut. Tämä on myös tärkeä tieto mahdollista ehostusta ajatellen. Veteraanien valokuvista on ajatuksena koota taulusarja suurentamalla kuvat A4- kokoon ja kehystämällä ne. Kuvasarja voidaan siirtää kouluille nähtäväksi esimerkiksi veteraanipäivinä. Samalla kuvamateriaali tulee digitoiduksi ja voidaan esittää sähköisin välinein eri tilaisuuksissa. Tätä hanketta on tukenut myös LC Kiukainen. Kirjakaappiin on tarkoitus kerätä yhdistyksen jäseniin, heidän joukko-osastoihinsa liittyvää kirjallista materiaalia. Aineistoon kuuluu mm. Vihtori Siivon Panelian Museolle lahjoittama valokuvakansio Sotamuistoja sisältäen kuvia ja muistoja Panelian komppanian 4/ JR56:n sota-ajan vaiheista. Kuvat ovat komppanianpäällikkö Erkki Ettalan ja komppaniavääpeli Vihtori Siivon kokoelmista. 32 33
Kuva vasemmalla - Mikko Mäkilä ja konekivääri. Nuosjärvellä 7.9.1941 Eino Alasmaan kaaduttua väkivahvana tunnettu Mikko Mäkilä kantoi aseen turvaan. Kuva alhaalla - Eero Saario ja luutnantti Honkanen uuden aseen käyttöharjoituksissa (Eero Saarion arkisto) Kuva ylhäällä - Valkjärvellä vuonna 1936 olleet Kiukaisten miehet ryhmänjohtajana Eero Saario. Monet heistä osallistuivat jatkosotaan JR 56:n ja Kevyt Osasto 8:n riveissä. Ylärivi vas. Tuntematon,Uusi-Jaakkola Asser, Sainio Kauko, Heino Veikko, Lehtinen P, Aarnio?, Lehtonen Heikki, Vuorela Olavi, tuntematon, Santonen Kaino, Lehto Taisto, Eskola Vieno, Lehtonen Vieno, Maula Arvo, Suomi Torsti, Talvio Gunnar, Jaakkola Antti, Saario Eero, Pinomäki Tuomo, Kaivonen Osmo, Taiminen Paavo Kuva vasemmalla - Konekivääri ampumavalmiina Hiisijärven pusikossa elokuussa 1941. Kuvassa vasemmalta Pauli Siljanmäki, Mikko Mäkilä, Heikki Katila ja monessa teoksessa tuntemattomaksi merkitty Allan Santonen sekä Martti Kuusisto. (Sotamuistoja-kansio) 34 35
Kiukaisissa on kolme veteraanikiveä, joiden hoito on luovutettu aikoinaan Kiukaisten kunnalle. Euran kunta on nyt perinyt tuon hoitovastuun, joka on lähinnä ympäristön siisteydestä huolehtimista. Kuntaliitosten yhteydessä veteraaniyhdistysten tuleekin muistuttaa aika ajoin hoitovastuusta. Kiukaisten rautatieasemalla sijaitseva PPP6:n ja Kevyt Osasto 8:n sotaan lähdön muistokivi on siirretty Kiukaisten seuratalon pihamaalle. Muistokiveä varten on valettu uusi pronssilaatta Panelian Metallivalimossa. Muistokiven uuden laatan valumallista vastasi Kiukaisten Sotaveteraanit ry. Kiveen liittyvät toimenpiteet on hoitanut Kevyt Osasto 8:n perinnetoimikunta. Perinnetyön käytännön toteutuksista, Juhani Vihervuori Sotaveteraanipiirin perinnetyön yhdyshenkilö Soini Sainio Jatkosota kranaatinheitinmiehen silmin Jalkaväkirykmentti 56 siirtyi Maaselän ja Krivin alueelle JR 35:n tilalle joulukuun puolivälissä vuonna 1943. Mukana oli myös nykyään Vahdolla asuva Soini Sainio. 91-vuotias veteraani Sainio kertoo seuraavassa jatkosodan kokemuksistaan. Tapaninpäivän jälkeen minut muiden mukana määrättiin niin sanottua Maaselän hotellia vastapäätä (hotelli oli useampikerr oksinen, suuri rakennus). Uudenvuodenaattona kello 11 vihollinen aloitti 15 minuuttia kestävän ammunnan asemiimme. Taisivat kranaatit mennä pitkäksi, koska vahinkoja ei tullut. Annoimme heidän juhlia. Emme ampuneet takaisin. Uudenvuoden ja juhannuksen välisenä aikana olin neljä kertaa tulenjohtopaikalla kaksi viikkoa kerrallaan. Hotellin näkymä tuli tutuksi. Panelian miehet Jaakko Rosendahl, Kauko Ruohonen ja Eero Saario yhteiskuvassa Lapin kokoontumisessa. (Kuva Juhani Vihervuori) Maaselän hotelli haarakaukoputkelta kuvattuna. Rakennuksen kerrottiin rakennetun mm. Stalinin Murmanskin matkoja varten. Vihollisen tarkka-ampujat käyttivät rakennusta hyödykseen. 36 37
Keväällä vettä oli juoksuhaudassa. Vartiovuoron päätyttyä hyppäsin penkalle lähtiessäni korsulle. Mutta mitä, tuli kak si piiskatykin laukausta ennen kuin uskoin, että minua vainot aan. Oli hypättävä takaisin juoksuhautaan. Hotellin ikkunoissa oli piiskatykit. Luulin, että oli niin pimeää, ettei minua huomata. Olen siis kirjaimellisesti niin sanottu ohiammuttu. Perääntyminen kesäkuussa 1944 Perääntyminen Maaselän kannakselta alkoi 20.6.1944. Pääsin vielä lähtemään lomalle 8. kesäkuuta, mutta 9. kesäkuuta tuli lomakielto. Lähtöpaikkani oli Krivin Malun asema. Karhumäen suunnalta olevat saivat pitää lomansa. Kannakselta lomalle lähteneet joutuivat palaamaan takaisin. Lähdin juhannuksen aatonaattona kotoa takaisin. Silloinen asuinpalkkakuntani oli Vehmaa. Joensuuhun asti pääsi yhtä kyytiä, mutta sitten tuli vain evakuointijunia länteen. Viimein kuitenkin päästiin Suojärvelle. Opaspaikoista sain tietää, että oli suunnattava päin Porajärveä. Paljon oli sotilaita, jotka jäivät seuraamaan tilanteen kehitystä. Itse ajattelin, että oma tuttu ryhmä olisi paras löytää. Kuorma-auton kyydillä pääsin Porajärvelle. Sodan äänet tulivat aina lähemmäksi. Vastaan tuli kuorma-autoja, joissa oli pienet kuuset lavan reunoissa kertoen, että kaatuneita oli lavalla Kuitenkin vihollisen käsiin jäi kaksi heitintä ja neljä kuormaa, joissa oli telttoja ja miesten selkäreppuja. Palasimme tukikohtaan. Oli siinä outo tunne, kun olimme motissa. Ajatus siitä, jos toiset joutuvat perääntymään, jolloin meidän asemamme käy tukalammaksi. Selkäreppuni jäi kuormastoon ja vielä leipälaukkukin. Ainoastaan Asevelikalenteri jäi rintataskuun. Poispäin lähdimme sivutietä, joka kuitenkin päättyi. Alkoi tien raivaaminen metsän läpi. Joukossamme oli myös muita yk siköitä. Paareilla kaksi kaatunutta. Alimmaisen kaatuneen ot saa hiersivät ylimmäiset paarit. Ei ollut aikaa korjata asiaa, mutta saimme kaatuneet kotiseudun multiin. Viimein pääsimme taas oikealle tielle. Mieliala oli huojentu nut. 6. heinäkuuta kello 2 joukkueemme pääsi Ignoilan kylään. Aina pysähtyessämme miehitys laitettiin pahan varalle. 8. heinä kuuta olimme jälleen Loimolassa. Löysin yksikköni. Olin myöhässä kolme vuorokautta, mutta komppanian päällikkö, silloinen luutnantti Arvo Lehto hyväksyi myöhästymiseni syyn. Olen kirjoittanut Asevelikalenteriin 29. kesäkuuta, että Itä-Karjala on taakse jäänyttä elämää. Kuitenkin 1. heinäkuuta tuli taas käsky: Suojärveltä lähtö itään tavoitteenaveskelyksen kylä, joka sijaitsee niin sanotusta HyrsyIän mutkasta itään. Yöllä kello 2 toinen joukkueemme lastattiin autoihin. Kello 7 olim me määränpäässä lähellä Sotjärveä. Perillä ei kuitenkaan ollut mitään toimintaa. Yksi heitin kuitenkin jäi asemiin. Partiovaa ran takia osa joukkueesta lähti takaisin päin. Pelätty vihollispartio yllätti meidät täysin. Siinä kuulasateessa oman ryhmäni hevosmies kaatui kuormansa päälle. Itse muiden mukana hyppäsin ojaan, ja ryömintä takaisin päin alkoi. Siinä oli jännäämistä, kutka selviävät. Osa kuormaston hevosista pääsi läpi. Soini Sainio (vasemmalla) palvelukseen astumisvuoden syksyllä 1943. Kuvassa myös Sipilä ja Nieminen. Sainion tekemä pärekori sängyn alla. 38 39