Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2015 Kurssitehtävät Kaikissa tehtävissä voit lähteä siitä, että perittävän oikeudenomistajat vetoavat osituksessa tai jaossa kaikkiin mahdollisiin lahjoihin ja muutenkin pyrkivät toteuttamaan täysimääräisesti oikeutensa. Jos tehtävänannossa ei muuta mainita, voit lähteä siitä, että kaikki puolisoiden omistama omaisuus on avio-oikeuden alaista. A. Ennakkoperintö ja perintöosan määrääminen A.1 Yleisiä kysymyksiä Sijaantulo 1. P:ltä ovat jääneet seuraavat perilliset: lapset A ja B, edesmenneeltä C-lapselta jääneet lapset Ca ja Cb sekä edesmenneeltä D-lapselta jääneet lapset Da, Db ja Dc. Ennakkoperintöjä P on antanut kaksi: A:lle 5 000 euroa ja B:lle 10 000 euroa. Reaalinen jäämistö on 45 000 euroa. Määritä perintöosat. Testamentin merkitys 2. Otetaan pohjaksi tehtävä 1. Oletetaan, että siinä mainittu reaalinen jäämistö (45 000 ) koostuu 15 000 euron arvoisesta kiinteistöstä (K) ja 30 000 euron rahavaroista. P on tehtävässä mainittujen ennakkoperintöjen antamisen lisäksi tehnyt seuraavan testamentin: Lapseni A saakoon kiinteistön K, ja muu omaisuuteni on jaettava toisten perillisten kesken lain mukaan, antamani ennakkoperinnöt huomioon ottaen. Määritä perintöosat. (Ennakkotehtävä A) A.2 Ylisuuri ennakkoperintö 3. P:ltä jää perillisinä neljä lasta (A, B, C ja D). Reaalinen jäämistö on 21 000 euroa. P on antanut A:lle ennakkoperintöä 15 000 euroa. Määritä perintöosat. 4. Muutetaan tehtävän 3 asetelmaa siten, että perillispiiriin kuuluu A:n asemesta kaksi A:n lasta Aa ja Ab (A on kuollut 1990, ennen vanhempaansa P:tä). Mainittu ennakkoperintö on annettu Aa:lle vuonna 2000. 5. P:ltä jää perillisinä neljä veljeä (A, B, C ja D) ja omaisuutta 20 000. P on antanut kaksi ennakkoperintöä, A:lle 24 000 ja B:lle 12 000. Määritä perillisten perintöosat. (Ennakkotehtävä B)
A.3 Ennakkoperintö ja aviovarallisuussuhteet 2 A.3.1 Ositus ja perinnönjako P:n jälkeen AL 94 a - pääsääntö 6. Hiljattain kuolleen P:n oikeudenomistajia ovat leski L ja puolisoiden kaksi yhteistä lasta (A ja B). P:ltä on jäänyt omaisuutta velkojen vähentäminen jälkeen 10 000 euroa, ja leski L:llä on omaisuutta 8 000 euroa. P on antanut ennakkoperintöä A:lle 2 000 euroa. (i) Toimita ositus ja perinnönjako. (ii) Miten tilanteen arviointiin vaikuttaisi se, että mainitun ennakkoperinnön olisikin antanut leski L ja että puolisoilta jääneet omaisuusmäärät olisivat täten: P = 12 000 euroa ja L = 6 000 euroa. (Ennakkotehtävä C) AL 94a ja yksi ylisuuri ep. 7. P:n oikeudenomistajia ovat leski L ja lapset A, B ja C. P:ltä jää omaisuutta 20 000 ja L:llä on sitä 10 000 euroa. P on antanut A:lle 16 000 euron ennakkoperinnön. Toimita ositus ja perinnönjako. AL 94a ja kaksi ep:tä 8. P:n oikeudenomistajia ovat leski L ja lapset A, B ja C. P:ltä jää omaisuutta 6 000 ja L:llä on sitä 10 000 euroa. P on antanut ennakkoperintöä A:lle 10 000 ja B:lle 5 000. Toimita ositus ja perinnönjako. VO-omaisuuden huomioon ottaminen AL 94a :ää sovellettaessa 9. P:n oikeudenomistajia ovat leski L ja lapset A, B, C ja D. P:ltä jää AO-omaisuutta 2 000 ja VO-omaisuutta 20 000. L:llä on AO-omaisuutta 8 000 euroa. P on antanut AO-omaisuudestaan ennakkoperintöä A:lle 6 000 ja B:lle 4 000. Toimita ositus ja perinnönjako. 10. P:n oikeudenomistajia ovat leski L ja kolme lasta (A, B ja C). P:ltä jää AO-omaisuutta 3 000 ja VO-omaisuutta 2 000. L:llä on AO-omaisuutta 1 000. P on antanut A:lle 2 000 :n ennakkoperinnön AO-omaisuudestaan. Toimita ositus ja perinnönjako. (Käsitelty kirjassa Ennakkoperinnöstä s. 86) Ennakkoperintö vastikeperusteena 11. P:n oikeudenomistajia ovat leski L ja kaksi lasta (A ja B). P:ltä jää omaisuutta 4 000 euroa ja L:llä sitä on 2 000 euroa. P on antanut A:lle 6 000 euron ennakkoperinnön. a) Toimita ositus, jossa leski L vetoaa AL 94 a :ään. b) Miten tilanteen arviointia muuttaisi se, että L vetoaisikin osituksessa AL 94 :ään (ns. hukkaamisvastikesäännös).
3 c) Miten ositus olisi toimitettava siinä tapauksessa, että mainitun ennakkoperinnön onkin antanut L, ja B vaatii sen huomioon ottamista AL 94 :n mukaisena vastikeperusteena (P:ltä ja L:ltä jääneet omaisuusmäärät ovat samat kuin edellä)? A.3.2 Perinnönjako L:n jälkeen 12. P kuoli, ja hänen oikeudenomistajiaan olivat leski L ja kolme puolisoiden yhteistä lasta (A, B ja C). P:ltä jäi omaisuutta 6 000 ja L:llä sitä oli 3 000. P oli antanut ennakkoperintöä A:lle 5 000 ja B:lle 2 000. P:n jäämistössä toimitettiin ositus ja perinnönjako siten, että sanotut ennakkoperinnöt otettiin huomioon lain mukaisella tavalla. Nyt on myös L kuollut. Hänen oikeudenomistajiaan ovat mainittujen yhteisten lasten lisäksi kaksi L:n aikaisemmasta avioliitosta olevaa lasta (X ja Y). L:ltä on jäänyt omaisuutta 3 000. L on antanut ennakkoperintöä X:lle 4 000 euroa ja Y:lle 1 000 euroa. Toimita perinnönjako L:n jälkeen. A.4 Ennakkoperinnön saajan kuoleman oikeusvaikutukset 13. P:llä on ollut neljä lasta (A, B, C ja D). Hänen kuollessaan näistä ovat elossa A ja B. Lisäksi P:n perillisiä ovat edesmenneen C:n lapset (Ca ja Cb) sekä edesmenneen D:n lapset (Da, Db ja Dc). P on antanut ennakkoperintöä C:lle 6 000 euroa ja D:lle 20 000 euroa. Reaalinen jäämistö on 18 000 euroa. Määritä perillisten perintöosat. 14. P:ltä jää perillisinä A ja B sekä aikaisemmin kuolleen C:n lapset Ca, Cb ja Cc. P on antanut ennakkoperintöjä C:lle 6 000 euroa, Ca:lle 3 000 euroa ja Cb:lle 1 000 euroa. Reaalinen jäämistö on 26 000 euroa. Määritä perintöosat. (Ennakkoperinnöstä s. 210) 15. P:llä on ollut kolme lasta (A, B ja C). Näistä C on kuollut 1980 jättäen jälkeensä kolme lasta (Ca, Cb ja Cc). Vuonna 1985 on P antanut Cc:lle ennakkoperintöä 1 000 euroa. Cc on kuollut 1990 jättämättä omia rintaperillisiä. P kuolee vuonna 2009 ja häneltä jää omaisuutta 14 000 euroa. Toimita perinnönjako. (Ennakkoperinnöstä s. 213) 16. P:llä on ollut neljä lasta (A, B, C ja D). Hänen kuollessaan näistä ovat elossa A ja B. Lisäksi P:n perillisiä ovat edesmenneen C:n (+ 1980) lapsi Ca sekä edesmenneen D:n (+1985) lapsi Da. Sekä C:ltä että D:ltä jäi aikanaan toinenkin lapsi (Cb ja Db), mutta nämä kumpikin ovat kuolleet vuonna 2000. P on 1995 antanut ennakkoperintöä Cb:lle 1 000 euroa ja Db:lle 18 000 euroa. Reaalinen jäämistö on 20 000 euroa. Määritä
perillisten perintöosat. 4 17. P:ltä jää oikeudenomistajina leski L ja kaksi lasta (A ja B). P:llä on ollut kolmaskin lapsi, C, jolle hän on antanut ennakkoperintöä 4 000 euroa. C on kuollut 1995 omia rintaperillisiä jättämättä. P kuolee 2007 ja häneltä jää omaisuutta 36 000 euroa. Leski L:n AO-säästö on 20 000 euroa. a) Toimita ositus ja perinnönjako. b) Miten tilanteen arviointi muuttuisi, jos mainittu ennakkoperintö olisikin ollut 14 000 euroa ja P:ltä olisi jäänyt omaisuutta vain 25 000 euroa. B Lakiosa B.1 Yleistä 18. P:ltä on jäänyt neljä rintaperillistä (A, B, C ja D). Reaalinen jäämistö on 8 000 euroa. P on antanut A:lle 6 000 euron ennakkoperinnön ja B:lle 10 000 euron suosiolahjan. Perinnönjaossa kaikki rintaperilliset vetoavat lakiosaoikeuteensa. Miten jäämistö on jaettava? Mahdollisen lesken avio-oikeuteen ei tarvitse kiinnittää huomiota. 19. P:ltä on jäänyt neljä rintaperillistä (A, B, C ja D). Reaalinen jäämistö on 44 000 euroa (sen arvoinen taulukokoelma). P on antanut seuraavat lahjat: A:lle 10 000 euron ennakkoperinnön B:lle 4 000 euron ennakkoperinnön B:n aviopuolisolle X:lle 5 000 euron suosiolahjan C:n lapselle Ca:lle 3 000 euron suosiolahjan Z Oy:lle 14 000 euron testamenttiin rinnastuvan lahjan. Lisäksi P on määrännyt testamentissaan koko omaisuutensa Y ry:lle. Rintaperilliset vaativat lakiosiaan, ja Y ry on ilmoittanut maksavansa ne rahana. Paljonko Y ry:n on suoritettava? Mahdollisen lesken avio-oikeuteen ei tarvitse kiinnittää huomiota. (Ennakkotehtävä D) B.2 Lakiosa ja aviovarallisuussuhteet 20. P:ltä on jäänyt oikeudenomistajina leski L, kaksi puolisoiden yhteistä lasta (A ja B) sekä P:n aikaisemmasta avioliitosta oleva lapsi C. P on antanut Y ry:lle 10 000 euron suuruisen testamenttiin rinnastuvan lahjan. P:n reaalinen jäämistö on 20 000 euroa ja L:llä on omaisuutta 10 000 euroa. P on määrännyt testamentissaan kaiken omaisuu-
tensa A:lle ja B:lle puoliksi. Tehtävänä on laskea C:n lakiosan suuruus. 5 21. P:llä ja L:llä on omaisuutta kummallakin 30 000 euroa. Puolisoilla on kolme yhteistä lasta (A, B ja C). L antaa A:lle ennakkoperintöä 10 000 euroa. Pian tämän jälkeen kuolee P, ja jäämistössä toimitetaan lainmukainen ositus ja perinnönjako. Siinä L saa tasinkona 10 000 euroa ja B ja C saavat kumpikin perintöosinaan 10 000 euroa (A jätetään PK 6:1.2:n nojalla kokonaan ilman). Nyt on myös L kuollut jättäen omaisuutta 30 000 euroa. Vähän ennen kuolemaansa oli L ennättänyt solmia avioliiton U:n kanssa. U on täysin varaton; sen sijaan U:lla on kyllä velkoja 20 000 euroa. L on tehnyt koko omaisuudestaan testamentin U:n hyväksi. Tehtävänä on laskea L:n lasten lakiosien suuruudet. 22. (Sama perusasetelma kuin tehtävässä 21, mutta numeroita muutettu ja puoliso U jätetty pois). P:llä ja L:llä on omaisuutta kummallakin 30 000 euroa. Puolisoilla on kolme yhteistä lasta (A, B ja C). L antaa A:lle ennakkoperintöä 15 000 euroa. Pian tämän jälkeen kuolee P ja jäämistössä toimitetaan lainmukainen ositus ja perinnönjako. Siinä L saa tasinkona 12 000 euroa ja B ja C saavat kumpikin perintöosinaan 9 000 euroa (A jätetään PK 6:1.2:n nojalla kokonaan ilman). Nyt on myös L kuollut jättäen omaisuutta 27 000 euroa (saman kuin mitä hänellä oli osituksen toimittamisen johdosta). L on tehnyt koko omaisuudestaan testamentin X ry:n hyväksi, minkä johdosta kaikki lapset esittävät lakiosavaatimuksen. Tehtävänä on laskea lakiosien suuruudet. B.3 Sijaantulo-ongelmat 23. P:ltä jää perillisinä kolme lasta (A, B ja C) sekä häntä aikaisemmin kuolleelta D-lapselta jääneet kaksi lasta (Da ja Db). P on antanut ennakkoperintöä C:lle 24 000 euroa ja D:lle 6 000 euroa. Reaalinen jäämistö on 30 000 euroa. Tehtävänä on selvittää, kuinka suurta omaisuusmäärää kukin rintaperillinen voi vaatia lakiosaoikeutensa nojalla. 24. P, jolla on kolme rintaperillistä (A, B ja C), antaa A:lle 10 000 euron suosiolahjan. A kuolee. Kun P pian tämän jälkeen kuolee, häneltä jää omaisuutta 70 000 euroa. P on määrännyt testamentissaan kaiken omaisuutensa Suomen Kulttuurirahastolle. Sen on tarkoitus suorittaa B:n ja C:n lakiosat rahana. Kuinka paljon Kulttuurirahaston on maksettava? 25. Muuten samat tiedot kuin edellisessä tehtävässä, mutta P:ltä on mainitun 10 000 euron lahjan jäljiltä jäänyt omaisuutta vain 10 000 euroa. Tehtävänä on nytkin selvittää,
kuinka paljon Kulttuurirahaston on suoritettava B:lle ja C:lle. 6 C PK 3 luvun järjestelmä Suhteellinen pesäosuus ja aviovarallisuussuhteet 26. P:n ja L:n lapseton avioliitto purkaantui tammikuussa 2014 P:n kuoleman johdosta. P:ltä jäi AO-omaisuutta 55 000 euroa ja avio-oikeudesta vapaata omaisuutta (kiinteistö) 60 000 euroa. Velkoja P:llä oli 15 000 euroa. Niistä 5 000 euroa liittyi P:n yritystoimintaan ja 10 000 euron velka oli otettu avio-oikeudesta vapaan kiinteistön perusparannustöitä varten. L:llä oli omaisuutta 100 000 euroa, ja se kaikki oli avio-oikeuden alaista. L peri PK 3:1:n nojalla P:n. Joulukuussa 2014 kuoli L. Häneltä jäi omaisuutta 220 000 euroa. Sekä L:llä että P:llä on toisen parenteelin perillisiä. Kuinka L:n pesä on heidän kesken jaettava? Voit lähteä siitä, ettei L ole saanut P:n kuoleman jälkeen mitään sellaista omaisuutta, joka antaisi hänen perillisilleen perustetta vedota pesän vaurastumiseen. (Ennakkotehtävä E) Testamentin vaikutus suhteelliseen pesäosuuteen 27. P kuolee ja häneltä jää ainoana oikeudenomistajana leski L. Omaisuutta P:ltä jää kaikkiaan 10 000 euroa ja L:llä sitä on 6 000 euroa. P on määrännyt testamentissaan 2 000 euron arvoisen veistoksen säätiö S:lle. Viisi vuotta myöhemmin kuolee L jättäen omaisuutta 20 000 euroa. Hänen pesäänsä ovat nyt jakamassa kaksi P:n veljeä A ja B sekä kaksi L:n sisarusta C ja D. Miten L:ltä jäänyt omaisuus on lain mukaan jaettava? 28. Muuten samat tiedot kuin edellisessä tehtävässä, mutta mainittu 2 000 euron veistos onkin testamentissa määrätty P:n puolisolle L:lle. Testamentissa todetaan: L määrätköön veistoksesta eläessään ja kuolemansa varalta miten tahtoo. Lisäksi P:n testamentissa on määräys, jonka mukaan kaikki muu omaisuuteni on L:n kuoltua jaettava lain mukaan. Miten L:ltä jäänyt (20 000 euroa) on jaettava, kun oletetaan, L on puolisoltaan saamansa luvan perusteella testamentannut mainitun edelleen 2 000 euron arvoisen veistoksen Taiteen ystävät ry:lle? Muilta osin on L:n omaisuus annettava testamentin mukaan perillisille lain mukaan. Pesän vaurastuminen 29. P kuolee ja häneltä jää oikeudenomistajana 55-vuotias leski L. Omaisuutta P:ltä jää 40 000 euroa ja L:llä sitä on 20 000 euroa. L kuolee 65-vuotiaana jättäen omaisuutta 100 000 euroa. Pesän varallisuustilaa selvitettäessä havaitaan seuraavat seikat: L on
7 leskeydyttyään ollut kuolemaansa asti ansiotyössä, ja palkoista on jäänyt säästöön noin 3 000 euroa/vuosi. Lisäksi L on viisi vuotta ennen kuolemaansa saanut perinnöksi 20 000 euroa rahaa, jotka hän kuitenkin käytti saman tien vaativaan silmäleikkaukseen. Sekä L:llä ja P:llä on toisen parenteelin perillisiä. Kuinka L:n pesä on heidän kesken jaettava? Lesken tekemien lahjoitusten merkityksestä 30. P kuolee ja häneltä jää oikeudenomistajana leski L. Omaisuutta P:ltä jää 40 000 euroa ja L:llä sitä on 20 000 euroa. L perii P:n PK 3:1:n nojalla. Leskeysaikanaan L antaa omaisuudestaan 20 000 euron rahalahjan tiedesäätiö TS:lle. Kun L kuolee, hänen pesäänsä ovat jakamassa P:n veljet A ja B sekä L:n sisarukset C ja D. a) Kuinka paljon perilliset saavat, kun oletetaan, että L:ltä on jäänyt omaisuutta 100 000? b) Miten tilanteen arviointia muuttaisi se, että mainittu lahja olisikin annettu L:n toiselle sisarelle C:lle? c) Miten tilanteen arviointia muuttaisi se, että mainittu lahja olisikin annettu P:n toiselle veljelle A:lle? d) Kuinka paljon perilliset saisivat siinä tapauksessa, että mainittu lahja olisikin annettu A:lle ja L:ltä olisi jäänyt omaisuutta vain 30 000 euroa? Vaurastuminen ja vastike yhtä aikaa 31. P kuolee lapsettomana ja hänet perii puoliso L. P:ltä jää omaisuutta 60 000 euroa, kun taas L:n nettovarallisuuden määrä on 0. Puolisoilla on avio-oikeuden täysin pois sulkeva avioehto. Leskeysaikana L saa ensin 30 000 euron perinnön. Vuotta myöhemmin hän lahjoittaa Suomen vapauspuolue ry:lle 20 000 euroa ja kuolee pian tämän jälkeen. Määritä P:n toissijaisten perillisten pesäosuuden suuruus, kun L:ltä jääneen omaisuuden määrä on a) 30 000 euroa, b) 60 000 euroa ja c) 100 000 euroa. PK 12:1 - Lakiosasuorituksen vaikutus 32. Vuonna 2000 kuolleen P:n oikeudenomistajia olivat leski L ja neljä yhteistä rintaperillistä (A, B, C ja D). P:ltä jäi omaisuutta 10 000 euroa ja L:llä sitä oli 6 000 euroa. P oli tehnyt seuraavan testamentin: L saakoon kaiken omaisuuteni, ja L:n kuoltua menköön omaisuuteni A:lle. B, C ja D vaativat lakiosaansa, jonka L heille suorittikin, kun taas A hyväksyi testamentin. Vuonna 2014 kuoli sitten L jättäen omaisuutta 26 000 euroa. Miten L:n pesä on jaettava rintaperillisten kesken? Lesken uusi avioliitto 33. P:n ja L:n avioliitto purkaantui 1990 P:n kuoleman johdosta. P:ltä jäi omaisuutta 20 000 euroa ja L:llä sitä oli 10 000 euroa. Koska avioliitto oli lapseton, leski L peri P:n.
8 Vuonna 1995 solmi L uuden avioliiton U:n kanssa. Tämä avioliitto purkaantui 2014 puoliso L:n kuoleman johdosta. L:ltä jäi omaisuutta 60 000 euroa ja U:lla oli sitä 20 000 euroa. a) Oletetaan, että L:n pesää jaettaessa esittävät nyt vaatimuksia i) P:ltä jäänyt veli A, ii) puoliso U sekä iii) L:lle ja U:lle 1999 syntynyt yhteinen lapsi B. - Miten omaisuus on heidän kesken jaettava? b) Muutetaan tapahtumankulkua siten, että L:n ja U:n avioliiton purkaantumisperusteena onkin U:n kuolema ja puolisoiden omaisuusmäärät ovat U:n kuollessa: L = 40 000 ja U = 60 000. U:n lähimpänä perillisenä on hänen ja L:n yhteinen lapsi B.