Kestävän kehityksen ja ilmastotyön tuloksia. Ari Alatossava kunnanjohtaja



Samankaltaiset tiedostot
Ilmastotyöstä elinvoimaa kuntiin

Energiatehokkuus- ja säästötoimenpiteet

KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA

KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA

Poveria biomassasta. Matkaraportti Bioenergiahankkeiden opintomatka

Resurssiviisaudesta elinvoimaa kuntiin

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Jyväskylän energiatase 2014

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus)

Jyväskylän energiatase 2014

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen

TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

PAIMION KAUPUNKI. Energiasäästöhankkeen käynnistäminen Tammikuu Maaret Vuorio

Iltapäivän teeman rajaus

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Nantes Hamburg Helsinki

KUUMA-ilmastotoiminta ja tavoitteet

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Tuulivoima tilannekatsaus kantaverkon näkökulmasta. Verkkotoimikunta Parviainen

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

'Energiatehokas ja fiksu katuvalaistus'

BioForest-yhtymä HANKE

VTT & TAMK. Rakennuskannan tila ja tiekartta

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 2019 Ossi Porri

Kaukolämmön tuotanto Suomessa ja Saarijärvellä

Case Sello: Kauppakeskuksen tehokkaat energiansäästöratkaisut. Marjo Kankaanranta, kauppakeskusjohtaja Kauppakeskus Sello 10.4.

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.

Hiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Autoalan toimenpideohjelma

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari

Talousvaliokunta Maiju Westergren

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Asiakkaalle tuotettu arvo

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy

ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA

Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle. Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo

Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti

Hajautettua uusiutuvan energian tuotantoa kaupunkialueella. RESCA-päätösseminaari, Elina Seppänen

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

HIILINEUTRAALI ASUINKERROSTALOKONSEPTI case Tampereen Koivistonkylä

Ilmastotyö vauhtiin kunnassa! Ii

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA

Hiilineutraali Vantaa Miia Berger Ympäristösuunnittelija Ympäristökeskus

Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen -hanke etenee

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

Tavoitteet ja toimenpiteet

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Hyvät käytännöt & Stadin ilmasto -verkkosivut. Tiia Katajamäki Ympäristökeskus

Energiansäästötoimenpiteet

Roihuvuori seuran energia ilta

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Kohti päästötöntä liikennettä Saara Jääskeläinen, LVM Uusiutuvan energian päivä

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Täyskäännös kotimaiseen

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Mitä on kestävä kehitys? Johanna Karimäki

Energiatehokas koti - seminaari

Maalämpö rivitaloon. Mikko Rantanen, Nivos Energia Oy

ENERGIATEHOKKUUS ATT 1

UUDENMAAN KUNTIEN KHK- PÄÄSTÖT JA TIEKARTAT Tulkinta- ja käyttöohjeet. Johannes Lounasheimo Suomen ympäristökeskus SYKE

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Uusiutuvat energialähteet. RET-seminaari Tapio Jalo

Ympäristöohjelma kaudelle:

Kuhmoisten kunta. Pasi Tainio

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Kodin vihreä energia Oy

Älykäs kiinteistö on energiatehokas

Sähkömarkkinoiden kehittäminen sähköä oikeaan hintaan Kuopio

Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot

Energiaa ja elinvoimaa

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uusiutuva energia energiakatselmuksissa

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa

Energiaa ja elinvoimaa

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Aurinkopaneelit omalle katollesi. Löydä oma paikkasi auringon alta

Auringosta voimaa sähköautoon -seminaari Kuopio Ari Puurtinen

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

Transkriptio:

Kestävän kehityksen ja ilmastotyön tuloksia Ari Alatossava kunnanjohtaja

Uusiutuvan energian edelläkävijä Noin 10 000 asukkaan kunta Oulun työssäkäyntialueella (väestö n. 250 000) Tavoitteena uusiutuvan lähienergian käytön lisääminen ja energiatehokkuuden parantaminen kunnan omissa toimissa, iiläisissä yrityksissä ja kotitalouksissa. Uusiutuvan energian investointien aktivointi Öljyriippuvuuden vähentäminen Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja säästöjen aikaansaanti Tulot paikallisille maan- ja metsänomistajille sekä yrityksille Uudet yritykset, työpaikat ja asukkaat Menetelmänä uusien asioiden pilotointi, mittaaminen, skaalaus ja käyttöönotto Tekemällä oppii ja uusi tieto jää itselle!

Energiaomavarainen Iin alueella tuotetaan energiaa (2014): Vesisähköä n. 400 GWh (Raasakan voimalaitos) Tuulisähköä n. 133 GWh (Vatunki, Olhava, Nyby ja Laitakari) Lämpöä puuenergialla n. 40 GWh (lämpölaitokset ja erilliskäyttö) Sähköenergiaa käytetään n. 80 GWh

Mukana HINKU-foorumissa Ii mukana virallisesti vuodesta 2012 lähtien. Päästövähennystavoitteet: -15 % vuoteen 2016 mennessä -30 % vuoteen 2020 mennessä -80 % vuoteen 2030 mennessä (v.2007 tasosta) Koskee kaikkea toimintaa kunnan rajojen sisällä (pl. päästökauppa) KETS/KEO vaatimukset Lisäksi Iin kunta ja TEM energiatehokkuussopimus (6/2012) kokonaissäästötavoite v. 2016 1790 MWh (-9%) Toteutunut jo vuoden 2014 aikana!

Kansallisesti merkittäviä tuloksia ja näkyvyyttä Toteutuneiden hankkeiden laskennalliset säästöt v. 2012-2014: Energiavähennys: 4 818 MWh (vuodesta 2010) CO2 vähennys: 587 895 kgco2/a (*) Säästö: 385 000 Öljyn kulutuksen vähennys 309 992 l / a. v2010: 367 492 l/a v2014: 54 694 l/a (*) Suomen ympäristökeskuksen mukaan (14.5.2014), Iissä on onnistuttu vähentämään hiilidioksidipäästöjä vuosien 2007 2012 välisellä seurantajaksolla 31 %:a, joka on valtakunnan tasolla toiseksi parhain tulos. Pohjoismaiden Neuvoston Luonto- ja ympäristöpalkintoehdokas 2014 Suomen ympäristökeskus HinkuTeko syyskuu 2013: Ii palkittiin esimerkillisestä aktiivisuudesta uusiutuvan energian edistämisestä ja päästöjen vähentämisestä. HinkuTeko toukokuu 2014: Sähköautot; kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen lisäksi hankinnan tuomat taloudelliset ja sosiaaliset hyödyt, edelläkävijyyden osoittaminen.

Lähienergian hyödyntäminen Maalämpö kolme koulua (2012-2013) Käyttökulujen kokonaissäästö 85 000 / vuosi Vuokratalot: viiden öljylämmitteisen ja yhden sähkölämmitteisen rivitaloyhtiön muuttaminen maalämmitykseen, yhteensä 58 huoneistoa (2013). Koulu: Investointi Alaranta 170 000 Asema 110 000 Pohjois-Ii 110 000 Käyttökulut /a (ennen) 12 000 (36 000) 13 000 (45 000) 12 000 (41 000) Takaisin maksuaika 7 3,5 4 Säästö lämmityskuluissa 60 100 / vuosi Hakelämpö Olhavan koulu (joulukuu 2012) Lämpö kontista putkikanaalia pitkin nykyiseen kattilahuoneeseen Pitkäaikainen sopimus lämpöyrittäjän kanssa Investointi 30 000 Säästö käyttökuluissa 6 000 / vuosi Takaisinmaksuaika 5 a

Huolto- ja säätötoimenpiteet I Valtarin koulu (2012) Reaaliaikaisen sähkön seurantajärjestelmän asennus Ilmanvaihtokoneiden huolto (automatiikan viat korjattiin) ja käyntiaikojen säätö. SÄÄSTÖ käyttökuluissa 23 000 / vuosi Päästövähennys 5 500 kg CO2e/a Inv.kustannus 0 Käyttökulut (ennen) 181 000 /a (204 000 /a) Takaisinmaksuaika 0 a Raasakan tehdashalli (2012) IV-koneen vuosihuolto (sähkölämmitteinen / kiertoilma / lämmön talteenotto) IV-koneen kello-ohjauksen uusiminen ja uudet käyntiajat. Vanha kello-ohjaus oli asennettu toimimaan koko ajan täydellä teholla SÄÄSTÖ käyttökuluissa 38 000 / vuosi Päästövähennys 77 000 kg CO2e/a Inv. kustannus 500 Käyttökulut (ennen) 33 000 /a (71 000 /a) Takaisinmaksuaika 0 a

Huolto ja säätötoimenpiteet II Yrityskeskus Micropolis Reaaliaikainen sähkönseurantajärjestelmä, johon liitettynä kaksi eri paineilmakompressoria ja ilmanvaihtokoneita. Paineilmakompressorin tehtiin muutoksia painetasoon ja käyntiaikoihin sekä laitteistolle tehtiin vuosihuolto (syyskuussa 2012). Paineilmakompressorin muutoksilla saatiin n. 60 000 kwh säästö sähkössä. Lisäksi kohteessa tehtiin automatiikan valaistuksen ohjaukseen muutoksia ja sekä käytiin läpi valaistuksen aikaohjaukset. SÄÄSTÖ käyttökuluissa 6 600 / vuosi Toteutunut päästövähennys 13 200 kgco2e/a Investointikulut 900 Käyttökulut ennen (jälkeen) 15 400 /a (8 800 /a) Takaisinmaksuaika 0 a

Kuivaniemen hoitokoti Puhallusvillan lisääminen Talvisin vesikatto ollut paksun jääkerroksen peitossa. Kiinteistön ullakolle lisättiin kaikkialle puhallusvillaa 500 mm (alkuperäinen n. 0-300mm). Kiinteistössä oli kattovuotoja, räystään aluslaudat rikkoutuivat sekä vesi aiheutti sisäpuolisia vaurioita. Puhallusvillan asennuksen jälkeen lämmityskustannuksen pienenivät n. 10 MWh (toteutettiin 2013). Kohteen merkittävin säästö tulee korjauskulujen pienentymisellä. Toteutunut päästövähennys 2 200 kgco2e/a Investointikulut 10 000 Käyttökulut ennen (jälkeen) 17 500 /a (16 500 /a) Takaisinmaksuaika 14 a

Kuivaniemen lämpölaitos ja haketerminaali Puun käytön lisääminen energiatuotannossa Valmisteilla neljän kaukolämpökattilan (turve, öljy ja pelletti) korvaaminen bioenergialaitoksella (toteutus 2016 aikana) Aiemmin kunta on vastannut lämmön tuottamisesta, jatkossa kunta ostaa lämmön yksityiseltä yritykseltä. Uusinvestointina v. 2016 bioterminaalin rakentaminen lämpölaitoksen yhteyteen. Rakentamisesta vastaa Oulun Energia. Terminaalin on arvioitu luovan n. 30 uutta työpaikkaa logistiikkaketjuun Arvioitu CO2 päästövähennys 1 926 900 kg/a Kevyt polttoöljy vähennys 10 000 MWh Raskas polttoöljy vähennys 300 MWh

Hoiva- ja palveluasunnot (8/2015) Uudisrakennukset Uudella konseptilla (moduulirakentaminen) talotehtaassa esivalmisteltu 26 rakennusosaa, jotka kuljetettiin rekoilla suoraan rakennuspaikalle yhteen liitettäväksi. Moduuleissa valmiiksi sisäpinnat, liitännät sekä julkisivu. Etuina ovat kuivaketjun säilyminen sekä nopeus, joka perinteiseen rakentamistapaan verrattuna on jopa 3-4 kertaa ripeämpää. Energialuokka B rakentaminen vastaa passiivitaloa. Päiväkoti ja moduulikoulu Hamina (12/2014) Edellytetty erittäin tiukkoja energiansäästötoimia; LED-valaistus älyohjauksella, huonekohtaiset säädöt (lämpö ja valaistus) Koulu energialuokka B, päiväkoti A energialuokka Keskuskeittiö (6/2016) Valmistaa kunnan ateriatuotannon, noin 3 500 annosta per päivä. Suunnittelussa ja rakentamisessa painotettu energiatehokkuutta, ei liitetä kaukolämpöön, hyödynnetään kylmälaitteiden hukkalämpöä sekä maalämpöä.

Energia- ja ympäristötietoutta kouluille Kaikissa Iin kouluissa järjestettiin tietoiskut lukuvuosien 2012-2013 aikana. Oppilaat ja opettajat saivat ajankohtaista tietoa oman koulunsa energiankulutuksesta sekä vinkkejä, miten energiaa voidaan säästää kouluilla ja kotona. Kolme koulua (Asema, Kuivaniemi ja Ojakylä) ovat mukana Euroopan laajuisessa energiansäästöhankkeessa. Tavoitteena on vähentää energiankulutusta veden, sähkön ja lämmön osalta. 2014 aikana koulut saavuttivat kulutustottumusten muutoksilla säästöä yhteensä 6 351,76 euroa. 50/50-metodin mukaisesti kunta palauttaa kouluille puolet rahallisesta säästöstä, jonka koululaiset ovat energiantehokkuustoimillaan saaneet aikaan.

Tuulienergia Suomen suurin tuulivoimapuistokeskittymä Investointi yhteensä 160 M, 43 turbiinia yhteisteholtaan 122 MW Olhava, 11 turbiinia (Tuuliwatti Oy, 2013) Nyby Myllykangas, 27 turbiinia (Taaleritehdas Oy, 2015) Isokangas, 5 turbiinia (Tuuliwatti Oy), suunnitteluvaiheessa Vatungin tuulipuisto, 8 turbiinia (Leppäkosken Sähkö Oy) Iin Laitakarissa on Lumituuli Oy:n tuulivoimala ja Iin Energian voimala Hyödyt kunnalle, yrityksille ja kuntalaisille: maanvuokra, kiinteistövero ja rakentamisen työllistävä vaikutus (huolto- ja ylläpito). Tuulivoimaselvitysten mukaan Iissä on vielä potentiaalia jatkorakentamiselle

Sähköautot tavara- ja henkilöliikenteessä (2014 ) Kunnalla viisi täyssähkö henkilöautoa sekä yksi täyssähkö pakettiauto. 7 puolinopeaa latausasemaa Henkilöstö käyttää ensisijaisesti työajoissa sähköautoa. Työntekijöillä ajoseurantajärjestelmä (tunnistelätkät) Käyttökokemuksia: Käytettävyys - samaa luokkaa normiautojen kanssa, ennakoitavuus etukäteissuunnittelu ajoihin ja latauksiin Toimintasäde max. 120 km (Oulu Ii Kemi) Autojen kuluttama sähkö tuotetaan tuulivoimalla (10 000 kwh vuodessa) sekä aurinkosähköllä (n. 18 000 kwh). Julkisia pikalatauspisteitä alueella 2 kpl Iin Kärkkäisen kauppakeskus sekä Kuivaniemellä Neste Nelosparkki. Latausaika noin 15min, jolla akunvarausaste 80 %.

Vaatii totuttelua etukäteissuunnitteluun; missä auton saa ladattua ja mihin asti sillä pääsee Helppo ajaa ja viisi henkeä mahtuu hyvin kyytiin Hiljaisia hevosvoimia! Autojen tehokkuus yllätti; ei jää jalkoihin liikenteessä

Avaustilaisuudessa (7.10.2014) 72 osallistujaa. Iin aurinkovoimalat Yhteishankintatilaisuus (2014-2015) Yhteishankinnan myötä Iihin on hankittu lisää yhdeksän erikokoista aurinkovoimalaa, yhteisteholtaan 31 kw. Mukana on niin verkkoon liitettäviä sähkövoimaloita kuin myös yksi akustollinen saarekejärjestelmä kesämökille. Lisäksi yhteen kotitalouteen on valmistunut aurinkokeräinvoimala (lämpö). Kunnalla kaksi 10 kw aurinkosähkövoimalaa, jotka sijaitsevat Micropoliksen yrityskeskuksessa sekä elokuussa 2015 valmistuneessa uudessa hoiva-ja palveluasunnot kiinteistössä. Lisäksi Micropoliksen katolle on jo (9/2014) asennettu 27 aurinkokeräintä, joiden tuottamaa lämpöä hyödynnetään käyttöveden ja kiinteistön lämmityksessä. Micropoliksen aurinkosähkövoimalan reaaliaikaista tuotantoa voi seurata oheisen linkin takaa: https://easyview.auroravision.net/easyview/index.html?entityid=7476580

Mitä hyötyä tästä työstä on? Energiatehokkuus paranee, kilpailukyky kohenee Säästöt kiinteistönomistajille, kunnalle Päästöt vähenee Öljyvapaa Ii Raha kiertoon Iissä Työpaikat raakaaineketjuun, jalostukseen, logistiikkaan, huoltoon ja ylläpitoon Eurot maan- ja metsänomistajille, raaka-aineiden tuottajille Investointeja Iihin, Ii houkuttelee Työpaikat, verotulot, vuokratulot

Kokonaissäästöt Energia: 4 818 MWh Työpaikat ja säästöt 2012-2014 CO 2 : 587 895 kgco 2 /a Säästö 385 000 /a Uudet työpaikat Tuulivoima 20 Hakkeen tuotanto/jakelu 30 (tulossa) Energiatehokkuus Öljynkulutus Vuosi 2010 Vuosi 2014 na 367 492 l/a 54 694 l/a Vähennys 312 798 l/a Kunta on saavuttanut 9% energiasäästön vuoden 2014 aikana, kaksi vuotta etuajassa. (TEM energiatehokkuussopimus)

Öljystä eroon Painopiste yksityisiin kiinteistönomistajiin. Kunnalla itsellään jäljellä kolme kohdetta. Oulun seudun sähkö vaihtaa Iin lämpölaitoksen varavoimaksi pelletin. Led-valaistus Katuvalot energiatehokkaammiksi ja led-valaistuksen laajentaminen nykyisiin ja uudiskiinteistöihin. Aurinkovoimalat Suuremman kokoluokan aurinkopuistoselvitys käynnissä. Pientuulivoima kiinteistöissä Selvitys käynnistyy. Kiinteistöjen etäseuranta Mitä seuraavaksi? 3-8 uutta kohdetta per vuosi, yhteisen kiinteistövalvomon perustaminen Micropolis Oy:n seudulliset energia- ja ympäristöhankkeet (2015-2017): VähäHiku ja EnergiaPlus

Kiitos! Vatunki, Ii www.ii.fi

(Video: Iin kunnan kiinteistöjen energiatehokkuustoimenpiteet)