Tulevatko mangrovemetsät



Samankaltaiset tiedostot
TANAN SUISTON TAISTELUKENTTÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

Määritelmiä. Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari

MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT

IHMISTOIMINNAN JA SUOJELUN VAIKUTUKSET SUOMEN JA RUOTSIN VÄLISEEN SAARISTOON

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kokemäenjoen vesistöalue v mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema

ristöjen hoito - Vesilinnut

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät

Haitalliset vieraslajit Suomen sisävesistöissä

Istutussuositus. Kuha

Aitouden merkityksestä virkistyskalastajien kalastuskokemuksille. Timo Haapasalo, UEF

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Rantojen kasvillisuus

Kasnäsin kesä Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto

Päijänne Brändiksi. Kooste verkkokyselyn tuloksista.

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen

Nakhon Si Thammaratin provinssi upean luonnon ja kulttuurin paratiisi

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group

EUROOPAN PARLAMENTTI

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen?

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Kalastuslain kokonaisuudistus. Kuulemistilaisuus kalastuslain uudistamisen keskeisistä kysymyksistä Ylä-Lapissa

Kysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti

LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT

RAKKAUS USKO TOIVO. - ihmiseltä ihmiselle

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op

HÄRKÄPAPU. Opetusmateriaali. Laatinut: Sonja Hakala, Tuotepäällikkö (Elintarviketieteiden maisteri)

KARJAANJOEN VESISTÖN KALATALOUDEN HISTORIASTA

Sähkökoekalastukset vuonna 2016

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

Biodiversiteetti. Biodiversiteetin tasot

kielipassi Moduuli 1

SAVUSILAKKAKULINARISTIN MATKASSA

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

RAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta PÄIVÄTYÖKERÄYS

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio Erkki Jokikokko RKTL

Sähkökoekalastukset vuonna 2017

ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON. Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, Jouni Jaakkola

Kalatalouden neuvontajärjestöt vaelluskalakantojen hoitajina. Kalajoki Tapio Kangas Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden

MITÄ MAAKUNTAKAAVA 2040 TARKOITTAA MINULLE?

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016

Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Mitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto

Kalankasvatuksen avomeritekniikka

SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN?

Vieraslajit hallintaan

KORPILAHTI RAKENTAMISTAPAOHJE. KIRKKOLAHDEN ETELÄPUOLI AO ja AO-1 tontit YLEISTÄ

MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Kurtturuusu uhka rannikon kasvillisuudelle

Kolmen helmen joet hanke

Bob käy saunassa. Lomamatka

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013

Maankohoaminen saaristossa

Tornionjoen taimen rauhoitettuna kolme vuotta ovatko vaikutukset nähtävissä?

Harjoitusten 2 ratkaisut

ZA4735. Flash Eurobarometer 219 (Biodiversity) Country Specific Questionnaire Finland

SUOMALAISUUS. Lämmittely. Sano suomalaisuus -sana ja kerro, miksi valitsit tämän sanan.

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

Moduuli 1. Opiskelijan kielipassi

Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon?

Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa?

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

ZA5223. Flash Eurobarometer 290 (Attitudes of Europeans Towards the Issue of Biodiversity, wave 2) Country Specific Questionnaire Finland

Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa. Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa Matti Sipponen

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

Painolastivedet hallintaan

NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta?

Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja

LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö

Kodin vaaralliset jätteet talteen. Materiaalitehokas jätehuolto hanke (A31559) saa Päijät-Hämeen liiton myöntämää EAKR -rahoitusta

Puutarhakalusteita tropiikista?

Miten hallita muutoksia vesiympäristöissä?

Norjalaiset katkaravut. Pandalus borealis

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )

Saimaannieriä voidaan palauttaa istuttamalla

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

TEKOJA HAAVOITTUVAN LUONNON PUOLESTA. >


Dialogi 1 Luonto ja ympäristö

KALATALOUDEN YMPÄRISTÖOHJELMA Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR)

Maaseutuyrittäjyyttä Salzburgissa Huhtikuussa 2017 Itävaltaan tehdyn opintomatkan terveisiä

KESTÄVÄ KEHITYS IHMISEN VALINNAT JA VASTUU

Maaperäeliöt viljelijän tukena

Puula-forum Kalevi Puukko

Maatalouden muodot. = Ilmastoltaan samanlaisille alueille on kehittynyt samanlaista maataloutta. Jako kahteen:

Eräitä kansainvälisiä

Suojellaan yhdessä meriämme!

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke

Transkriptio:

Tulevatko mangrovemetsät takaisin? LOURDES ANTONYSAMY, TAMIL NADU, INTIA. Vadakku Ammapattinamin kylä Tamil Nadussa Etelä-Intiassa pelastui vuoden 2004 tsunamilta mangrovemetsiensä ansiosta. Muinaiset tamilit varoittivat jo kaksi tuhatta vuotta ennen ajanlaskun alkua, että jos vuorista ja metsästä ei pidetä huolta, Tamil Nadusta tulee autiomaa. Nyt varoitukset ovat nopeasti käymässä toteen, yksi merkki on mangrovemetsien katoaminen yli 1100 kilometrin matkalta rannikolta. Metsäkeskusteluissa rannikoiden mangrovet ovat usein jääneet vuoristojen ja tasaisen maan metsien varjoon, eikä niiden suojeluun ole kiinnitetty samalla tavalla huomiota. Vuoden 2004 tsunami, nosti mangrovemetsät keskusteluun aivan uudella tavalla ja vähitellen mangrovemetsiä on alettu arvostaa. Mutta mangrovet eivät vain suojele myrskyiltä ja tsunameilta, ne myös pitävät suolaisen veden poissa rannan maaperästä, estävät pohjaveden muuttumista suolaiseksi ja tasoittavat alueen ilmastoa. Lisäksi ne ovat tärkeitä rannikon kalojen ja muiden eläinten kannalta. Tamil Nadun osavaltion ja Puducherryn alueen rannat ja varsinkin jokien suistoalueet olivat aiemmin täynnä mangrovemetsiä. Mangrove on tiheää puiden ja pensaiden kasvillisuutta, joka tarjoaa kodin lukuisille kaloille, ravuille, vesilinnuille ja muille eläimille. Mangrove tyynnyttää armottoman meren aallot, ja siksi sitä nimitetään kauniisti alayathiksi. Sana on tamilia ja tarkoittaa aaltojen rauhoittamista. Sitomalla tehokkaasti maata mangrove ehkäisee rantojen eroosiota. Nykyisin enää Tamil Nadun Pitchavaramin ja Muthupetin alueilla on laajoja mangrovemetsiä, lisäksi Puducherryn Karaikalissa on jäljellä pienehkö alue. 51

Mangrovepuut pysäyttävät meren vaaralliset suuret aallot ennen rantaa. Pienkalastajille mangrovemetsiköt tarjoavat kalarikkaita apajia. Monet kalat ja äyriäiset lisääntyvät puiden lomassa.

Rantojen valloitus Maatalouden vihreän vallankumouksen vastinpari vesistöissä on sininen vallankumous, se tarkoittaa tehostettua kalastusta ja kalankasvatusta. Kumpaakin vallankumousta on perusteltu ruoan tarpeella. Mutta kumousten hyödyt jakautuvat epätasaisesti. Eniten voittoja ovat keränneet suuret yritykset ja varakkaammat viljelijät tai kalastajat, mutta luonnonvaroista riippuvaiset omavaraiset paikallisyhteisöt ovat joutuneet ongelmiin. Näin on ollut myös Intiassa ja Tamil Nadussa. Varsinkin katkaravun teollinen viljely tuhoaa rannikkojen mangrovemetsiä ja paikallisia pieniä kalastajayhteisöjä. Sininen vallankumous loi myös uutta teollisen mittakaavan kalastusta kuten troolari- ja syvänmerenkalastuksen. Taloudellisista hyödyistä osingoille päässeet kiinnittävät huomiota vain isoihin kalasaaliisiin sen sijaan, että huolehtisivat kalojen kutualueista ja rantoja suojelevista ekosysteemeistä kuten magrovemetsistä. Yrityksistä on tullut luonnonvarojen hyväksikäyttäjiä ja saastuttajia. Perinteiset kalastajakylät ovat saaneet kuoliniskun ja ahtaalle joutuneet yhteisöt ovat myös ajautuneet kiistelemään keskenään. Rannikkoekologian suojelussa kalastajayhteisöjen roolia ei ole pidetty tärkeänä. Myöskään mangrovemetsien tärkeyttä ei ole tarpeeksi korostettu. Kalakantojen suojelemiseksi on annettu vain yksi keino: kalastukseen on määrätty 45 päivän tauko, jonka aikana kalakantojen on määrä lisääntyä. Jäljellä olevat mangrovemetsät vähenevät nopeasti. Syynä ovat metsien hakkaaminen katkarapuviljelmien tieltä ja viljelmien jätevedet, kemian- ja muun teollisuuden saasteet, kaupunkien jätevedet, karjan laiduntaminen, mangrovepuiden hakkaaminen polttoaineeksi sekä paikallisten asukkaiden vähäinen ympäristötietämys. Monien Sininen vallankumous esitteli kalastajille ja ulkomaalaisille yrityksille teollisen kalastuksen ja kalankasvatuksen. tekijöiden summana rannat ovat liettyneet, vuorovesien virtaukset heikentyneet, maaperän suolaisuus ja ph-arvot nousseet näin ollen mangroveille ei tahdo löytyä suotuisia kasvuolosuhteita. Kuluneiden 20 vuoden aikana mangrovet ovat kadonneet todella nopeasti, koska niitä on kaadettu eläinten rehuksi ja polttopuuksi, sanoo kalastaja Sekar Punnakayalin ja Keezhavaiparin rannikon kalastajayhteisöstä. Noin 250 hehtaaria mangrovekosteikkoa on huvennut 25 viime vuoden aikana, kertovat kalastajat Newton ja Gunrathinam Keezhavaiparin kalastajayhteisöstä Tällä hetkellä mangrovea on vain lahtien pohjukoissa. Yksi harvoista jäljellä olevista on Pitchavaramin mangrovemetsä ja se on suuressa vaarassa. Vellaraun suisto Pitchavaramissa on tullut paitsi katkaraputeollisuuden myös kaupunkien jätteiden kaatopaikka. Kalastaja Kalimuthu sanoo, että katkaraputeollisuuden jätteet ovat heikentäneet luonnon rapukantoja ja jokiin lasketut kunnallisjätteet lisänneet ahdinkoa. Joesta ja mangrovemetsistä riippuvaiset kalastajat kärsivät nyt. Pitchavaramia on mainostettu turistikohteena ja elokuvien kuvausalueena. Entisen charmin sijasta maastossa näkyy muovipulloja ja muuta turistien jätettä. Monilla alueilla kemianteollisuus laskee jätevesiään jokeen, mikä on värjännyt koko joen suistoalueen punaiseksi ja myös ulompana oleva meri näyttää punaiselta. Toinen surullinen esimerkki on Pulicatin laguuni, joka on Intian toiseksi suurin murtovesilaguuni. Alue on ollut kuuluisa luontonsa monimuotoisuudesta. Sen 60 kilometrin rantaviiva on osaksi 53

Tamil Nadun ja osaksi Andra Pradeshin puolella. Järven ympärillä on paljon kyliä, joiden asukkaat eivät ennen menneet kalaan merelle, vaan heidän järveltä saamansa runsas saalis oli riittävä. Mangrovekosteikot ovat taanneet rannikon kalastajille toimeentulon ja asukkaille suojan meren aalloilta. Nyt Pulicatin ympärillä olevat kehityshankkeet kuten lämpövoimalat, Chennain kaupungin ja kemiantehtaiden jätteet ovat pilanneet ratkaisevasti alueen ympäristöä. Pulicat on tamilia ja tarkoittaa metsiä, jotka kantavat juurellisia hedelmiä mangroveja. Valitettavasti mangrovea ei kuitenkaan näy kuin harvoissa paikoissa. Vanha mies yhdestä järvenrannan kylästä arvioi, ettei nykyinen sukupolvi tiedä nimen Pulicat merkitystä, eivätkä he tiedä, että mangrovea on ollutkaan. Tuticorinin alueella suolateollisuus on vallannut matalikkoja, joilla on aiemmin kasvanut ti- Mangrovekosteikkojen tärkeyteen ollaan vasta heräämässä. 54

heästi mangovea. Suolan käsittelyssä käytetyt kemikaalit ovat saastuttaneet rannat. Käsitys muuttuu Mutta eivät paikalliset asukkaatkaan ole syyttömiä. Eteläisessä Tamil Nadussa, Pudukkottain rannikkoalueella kalastajat sanovat, että Kanna Kadu (paikallinen tamilinkielinen nimi mangrovelle) kasvoi rannikolla ennen tiheästi, mutta sitä on hakattu polttopuuksi. Tivatessa, onko tämä oikein, kalastajat vastaavat, etteihän nyt omaa kättäkään voi polttaa ruoan valmistamiseksi. Ihmiset eivät usein koe mangrovemetsiä tärkeiksi eivätkä muista niistä saatuja hyötyjä, ennen kuin suuri osa niistä on jo tuhottu. Metsän merkitys ymmärretään vasta, kun sen suojaava vaikutus nähdään omin silmin. Vadakku Ammapattinamin kylä pelastui vuoden 2004 tsunamilta mangrovemetsien ansiosta. Uudenlainen asenne kuuluu kyläläisten puheesta selvästi. Suojelemme metsää kaikin keinoin, koska se pelasti henkemme, sanoo kalastaja Ramasamy. Keezhavaiparin kylästä kotoisin olevat naiset Pachiyammal ja Mariyammal kertovat, että Mannarinlahdella koralliriutat ympäröivät 21 korallisaarta, joita mangrovet suojaavat. Saarten ja mantereen välissä on laajalti merilevää ja kaloja. Mangrovemetsien ja koralliriuttojen muodostama alue ovat luonnon taimitarha, jossa kaikki kasvaa ja leviää ympäriinsä merelle, Pachiyammal sanoo. Joillain alueilla mangrovemetsiä yritetään istuttaa takaisin. Asialla ovat hallituksen metsäosaston lisäksi useat kansalaisjärjestöt. Suomesta Siemenpuu-säätiö on tukenut noin 20 hehtaarin istuttamista Tuticorinin alueella. Kan- Suolan käsittelyssä käytetään kemikaaleja. Ne ovat saastuttaneet rannat. niyakumarissa mangrovemetsää on puolestaan istutettu 25 hehtaaria ja Mannarin alueella 50. Paikalliset yhteisöt on otettu mukaan istutuksiin, ja tämä on lisännyt alueilla tietoisuutta metsien tärkeydestä. Ympäristötieteilijä tohtori Santhanakumar kertoo, että uudelleen kasvaviin istutettuihin mangrovemetsiin on tulla muuttolintuja, muun muassa pelikaaneja ja haikaroita, samoin katkarapuja ja rapuja. 55

Suojelemme metsää kaikin keinoin, koska se pelasti henkemme.

57