Eskarin ihana Peppi ja kaverit. uutinen 33. ilman stressiä. uutinen 2 Helppo muutto takaisin Säkylään. uutinen 63 Liikuntapiha tehtiin talkoilla

Säkylän kunnan asukaslehti 1/2014 uutinen 2 Helppo muutto takaisin Säkylään uutinen 46 Tarmokas ja tarkka Satu Tietari uutinen 63 Liikuntapiha tehtiin talkoilla uutinen 48 Talo valmiiksi ilman stressiä uutinen 33 Eskarin ihana Peppi ja kaverit

Pääkirjoitus Tervetuloa Säkylään! Kun teemme tätä Säkylän kunnan asukaslehteä, ajattelemme ensi sijassa oman kunnan väkeä. Kerromme kunnan palveluista, annamme puheenvuoron luottamusmiehille ja pyrimme pitämään lukijat ajan tasalla vireillä olevista hankkeista. Myös kymmenet asukkaat ovat jo kertoneet lehdessä, millaista täällä on asua, elää, yrittää ja harrastaa. Kiitos kaikille! Teidän takianne lehti luetaan kannesta kanteen. Tämä lehden numero kannetaan kotiin myös joukolle entisiä säkyläläisiä. Lähetämme teille lämpimät terveiset ja toivomme, että jokin lehdessä koskettaisi. Että sielussanne alkaisi soida se kieli, joka kutsuu takaisin Pyhäjärven rannoille. Ensin ehkä vain käymään, mutta sitten jo vakavammin harkiten: olisiko palaaminen mahdollista? Pelkkään tunteeseen ei päätöksentekoa tarvitse perustaa. Säkylän palvelut ovat saaneet valtakunnallista kiitosta monelta taholta. Esimerkiksi Yleisradion pari vuotta sitten tekemässä vertailussa terveyskeskuksemme oli Suomen 12 parhaan joukossa. Lääkärin vastaanotolle pääsee meillä kiireettömässäkin vaivassa parissa päivässä, mihin ei moni kunta pysty. Lukiomme on joka vuosi valtakunnallisten vertailujen kärkijoukossa. Kun Helsingin Sanomat teki Suomen paras kunta -vertailun vuoden 2012 lopulla, Säkylä oli Suomen viidenneksi paras paikka asua. Arviointiperusteita oli 17, mukaan lukien työllisyys, koulutus, asumisen väljyys, huoltosuhde ja nuorten ystävyyssuhteet. Säkylässä on paljon isoja ja pieniä yrityksiä, jotka luovat vaurautta ympärilleen. Meillä on Suomen suurin, kasvava varuskunta, Porin prikaati. Apetit ja sokeritehdas merkitsevät työtä monille. Siellä, missä on tuotantoa, käytetään myös palveluja. Säkylässä onkin jatkuvasti suhteellisen hyvä työllisyystilanne. Muuttoaikeet eivät jää myöskään asunnosta kiinni, sillä aivan kunnan keskustaan ja sen tuntumaan on valmistumassa uusia rivitalo- ja kerrostaloasuntoja. Myös vanhempia vuokra- ja omistusasuntoja sekä hyviä tontteja on tarjolla. Täällä asutaan turvallisesti ja lähellä luontoa. Pyhäjärvi on aina vetänyt puoleensa. Tervetuloa katsomaan järvimaisemaa vaikkapa Kuhinapäivänä 13. kesäkuuta, jolloin esittelemme kunnanvirastolla kunnan palveluja ja tonttitarjontaa. Toinen hyvä ajankohta on syyskuun ensimmäinen viikko, jolloin vietämme Säkylä-viikkoa. Tavataan täällä! Säkylän Pyhäjärven rannalla muuttolintujen paluun aikaan 2014 Teijo Mäenpää, kunnanjohtaja 34 { Keskustan päiväkodissa annetaan eskari-ikäisille taidepainotteista esiopetusta. Kirjaimet ja numerot opitaan leikin ja taiteilun avulla. Martta Säteri maalaa. SIVU 6 46 { Mikä on naisiaan Säkylän kunnanvaltuuston uusi puheenjohtaja, Satu Tietari? SIVU 8 48 { Stressitön rakentaminen on kuin onkin mahdollista. Sen todistaa Kari Teini. SIVU 10 Säkylän kunnan asukaslehti 1/2014 1 Pääkirjoitus...2 2 Tarja Tuominen: Takaisin Säkylään...3 3 12 10 faktaa Säkylästä...4 13 22 Uutisia Säkylästä...4 23 32 Lapsiperheiden palvelut...5 33 Eskarit: Tässäpä Peppi Pitkätossu!...6 34 5 askelta opintiellä...7 35 Lukiolaisten top 10...7 36 45 Kunnan palvelut kesäaikana...8 46 Satu Tietari: Säkylässä sielu lepää...8 47 Kolumni: Säkylässä on hyvä elää...9 48 Kari Teini rakentaa: Ei oteta stressiä...10 49 Gallup: Miksi Säkylään kannattaa muuttaa?...11 50 5 kysymystä asuntomarkkinoista...11 51 Hyviä tontteja tarjolla...11 52 Kirsi Risku: Olemme täällä tervetulleita...12 53 62 10 kohtaamispaikkaa Säkylässä...13 63 Tehtiin talkoilla liikuntapaikka...14 64 Taina Vehmanen: Säkylä sai geronomin...15 65 74 Säkylän nähtävyydet...16 75 Kristalliranta: Upea paikka yrittää...16 76 10 x matkalla Säkylässä...17 77 86 10 kesätekemistä Säkylässä...18 87 97 Säkylässä tapahtuu...18 98 Meloen pääset lähelle... 20 99 Joella tunnelma tiivistyy... 20 100 Pyhäjärvi kannusti kosimaan... 20 Säkylän kunnan asukaslehti Päätoimittaja: Teijo Mäenpää Toimitus: OS/G Viestintä:Toni Perez, Maija Rauha, Johanna Pelto-Timperi ja Pirkko Soininen Ulkoasu ja taitto: OS/G Viestintä: Mikko Koistinen, www.osgviestinta.fi Kannen kuva: Mikael Soininen. Kuvassa Senni Sinisalo, Emil Heino ja Merete Tammelin Painopaikka: Euraprint Painos: 5 500 kpl Osoitelähde: Säkylän kunnan asukas- ja sidosryhmärekisteri Osoitteenmuutokset: Säkylän kunta, p. (02) 83 281 2

Mukavat ihmiset ovat ykkösasia Säkylässä ja heti perään tulee Pyhäjärvi. 2 Takaisin Säkylään ztarja Tuominen on tyytyväinen elämänmuutokseen ja paluumuuttoon Säkylään. Uuden yrittäjän aika ei ole tullut pitkäksi, koska harrastuksia on tarjolla työn vastapainoksi. TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVA MIKAEL SOININEN Tarja Tuominen huomasi, että joka sunnuntai lähteminen Säkylän mökiltä Helsinkiin oli aina vain vaikeampaa. Tähän ei auttanut muu kuin muutto takaisin lapsuuden maisemiin ja ammatin vaihto. Tarja Tuominen on syntyjään säkyläläinen ja monille tuttu, koska vanhemmat pitivät Vähäkylässä kauppaa. Hän osti pienen punaisen mökin Vähäkylästä vuonna 2005 ja on viettänyt sen jälkeen valtaosan vapaa-ajastaan Säkylässä. Työskentelin NSN:llä vientilogistiikan osastolla. Kun siellä alkoi alasajo, ryhdyin etsimään töitä myös Satakunnasta. Yhtenä vaihtoehtona oli muuttaa takaisin Säkylään. Halusin toimistohommien jälkeen työn, jossa voin olla ihmisten kanssa. Äitini asuu vielä Säkylässä, joten nyt voin olla myös hänen kanssaan enemmän. Kun Tarja huomasi netistä, että Säkylän keskustassa oleva Alusasu Annele oli myynnissä, palaset loksahtivat paikoilleen. Yritys oli minulle ennestään tuttu, koska olen ollut liikkeen asiakas pitkään. Kävin aina lomalla liivi- ja uimapukuostoksilla täällä. Palvelu oli henkilökohtaista ja valikoima hyvä. Aloin miettiä, että tässä voisi olla ratkaisu. Tietysti pohdin pitkään yrittäjäksi ryhtymistä, koska pienellä paikkakunnalla erikoisliikkeen pitämisessä on riskinsä. Tarjasta tuli virallisesti uudelleen säkyläläinen kesäkuussa 2013 yli 30 vuoden jälkeen. Helppo paluumuutto Tarja lähti 1980-luvulla Säkylästä, kun valmistui kauppaopistosta. Teki mieli isompiin ympyröihin. Olikin aika yllättävää, että veri alkoi vetää niin voimakkaasti takaisin Säkylään. Paluumuutto oli helppo, koska asunto oli valmiina. Lapsuuden ystävät ovat pysyneet minulla läpi elämän, ja nyt monet ovat lähempänä kuin Helsingissä ollessa. Olemmekin puuhaamassa kevääksi Säkylän seudun lukion -78 kirjoittaneiden luokkakokousta. Uusia ystäviä olen saanut esimerkiksi Katismaan avantouinnista. Olen myös Säkylän yrittäjien jäsen. Minut on otettu hienosti vastaan Säkylässä. Kunta lähetti tervetuloa-kirjeen ja Säkylä-kassin. Paljon mahdollisuuksia Mukavat ihmiset ovat ykkösasia Säkylässä ja heti perään tulee Pyhäjärvi. Tarja ui läpi vuoden, ja kesällä järvellä on hieno meloa. Säkylässä voi harrastaa monenlaista. Olen kova sienestämään, ja Säkylän metsät ja harjut ovat tuttuja. Oma piha on myös ihana. Pienellä paikkakunnalla kaikki sujuu vaivattomasti, terveyskeskuksesta saa vastaanot- toaikoja ja työmatka on lyhyt. Pyhäjärven aikuisopistossa käyn jumpassa ja opiskelemassa espanjaa. Myös kirjastossa poikkean usein. Katismaan avantouinnin lisäksi käyn Huovinrinteen uimahallissa. Mitä paluumuuttaja kaipaa Helsingistä? Minulla on vielä asunto Helsingissä ja olen kahden vaiheilla, mitä sen kanssa teen. Eniten kaipaan sieltä ihmisvilinää ja mahdollisuutta pistäytyä kahviloissa. Tietysti kaipaan myös hyviä ystäviä ja entisiä kivoja työkavereita. Yhteys heihin on onneksi säilynyt ja moni on käynytkin jo Säkylässä. Kanta-asiakkaat tärkeitä Toukokuussa on kulunut lähes vuosi yrittäjäksi ryhtymisestä. Onneksi on ihania kanta-asiakkaita, jotka olen perinyt edelliseltä omistajalta. Asiakkaita käy koko Pyhäjärviseudulta. Erikoisliikkeet ovat tärkeitä, jotta paikkakunnan monipuolinen palvelutarjonta säilyy. Liikkeet pysyvät täällä, kun niitä käytetään. Säkylä on vilkas kesäpaikkakunta, ja onneksi monet mökkiläiset ja lomalaiset haluavat asioida pienessä liikkeessä, hymyilee Tarja. 3

Säkylän Pyhäjärvi vie aimo lohkon kunnan pinta-alasta: 40 % eli 108 km 2 on vettä. Maata on 160 km 2. 4 Säkylässä on 4 631 asukasta. Asukkaita riittää jokaiselle neliökilometrille 17. Perheitä on Säkylässä 1 309, alle 15-vuotiaita noin 15 % väestöstä ja eläkeläisiä alle 30 % väestöstä. Säkylä on maaseutumainen kunta, jonka väestön valtaosa asuu kuitenkin taajamissa. Se on maakunnan taajamavaltaisin kunta. 7 Valtaosa, noin 80 %, säkyläläisistä asuu omakoti- tai rivitalossa. Säkylässä on 750 kesämökkiä. Uutisia säkylästä Koonnut Maija Rauha KUVAT DREAMSTIME, MIKAEL SOININEN, JASMIN RAUHA, MAIJA RAUHA, PÄIVI ÅBERG, Ilari Mehtonen JA SÄKYLÄN VPK 14 Buick on VPK:n ylpeys { Islantilaisvieraat oppivat huhtikuussa myös hopealankanypläystä. { Säkylän VPK hankki avomallisen Buickin käytettynä perustamisvuonnaan 1934. Paloautoksi Säkylässä varustettu auto myytiin vuonna 1948 Vuorenmaan VPK:lle, jonka käytössä se palveli vielä 10 vuotta. { Vanhan paloauton ajo-ominaisuudet eivät ole kummoiset, sillä hytti on ahdas ja jousitus olematon. Paraatiajoneuvona se on kuitenkin komea. Käsityöoppia Islannista Pyhäjärviseudun aikuisopisto on mukana kahdeksan satakuntalaisen opiston yhteishankkeessa Ulos maailmaha viä. Satakuntalaiset olivat syksyllä Islannissa paikallisen käsi- ja taideteollisuusyhdistyksen vieraina oppimassa muun muassa lampaannahkatossujen valmistusta ja opettamassa esimerkiksi etupistokirjontaa. Tänä keväänä oli vastavierailujen vuoro. Opimme vierailta kultakirjontaa, lopapeysan eli islantilaisen neulepuseron neulomista ja tunisialaista virkkausta. Hyödynnämme oppeja opiston ensi talven ohjelmassa. Me puolestamme opetimme heitä tekemään tuohitöitä, aurinkovärjäystä ja tinalankapunontaa, apulaisrehtori Päivi Åberg kertoo. z { Nypläyksen äärellä Päivi Åberg, Lilja Guðmundsdóttir, Guðbjörg Hrafnsdóttir, Freyja Kristjánsdóttir ja Ásta Sigfúsdóttir. Säkylän vapaaehtoisen palokunnan ensimmäinen paloauto, vuoden 1927 Buickin pohjalle rakennettu menopeli, on saamassa arvoisensa säilytyspaikan paloaseman pihaan rakennettavasta vitriinistä. Metallirunkoinen, uv-suojalla varustetusta lasista rakennettu vitriini on lämmitettävä ja ilmastoitu. VPK:n puheenjohtaja Jarmo Perkola uskoo, että se valmistuu VPK:n 80-vuotisjuhlaan mennessä. Juhlapäivä on lauantai 17. toukokuuta, jolloin paloasemalla on avoimet ovet ja Rantatiellä järjestetään juhlaparaati klo 12 alkaen. Tuolloin ilmestyy myös VPK:n 150-sivuinen historiikki, jossa kerrataan muun muassa kuuluisan tanssilavan, Eenokin, vaiheet. Säkylän VPK on yksi Satakunnan pelastuslaitoksen 49 sopimuspalokunnasta. Jarmon mukaan jäsenistö on aktiivista ja sen kou- { Pyhäjärvi on Säkylän helmi ja kahden maakunnan maakuntajärvi. Pyhäjärvi voi hyvin Pyhäjärven veden laatu oli viime kesänä moneen aiempaan vuoteen verrattuna hyvä. Sinileväongelmia ei ollut, vesi oli kirkasta ja siinä oli mukava uida. Pyhäjärven suojeluohjelman neljäs kuusivuotiskausi käynnistyy myönteisissä merkeissä. Pyhäjärveen tuleva ravinnekuormitus on nyt pysyvästi pienempi kuin aikaisempina vuosina keskimäärin. Ohjelman tavoitteena on pitää kalaston rakenne jatkossakin kunnossa ammattikalastuksen avulla sekä minimoida ravinnekuormitus jo tiloilla viljelyteknisin keinoin, Pyhäjärvi-instituutin vesistötoimialan päällikkö Anne-Mari Ventelä sanoo. Uutta on kaikille avoin asukastyöryhmä, jonka toivotaan tuovan uusia jäseniä Pyhäjärven Suojeluyhdistykselle. luttautumisaste hyvä. Myös nuoria on mukana VPK:n toiminnassa, joten yhdistyksen tulevaisuus on turvattu. Paloauton kunnostus oli VPK:lle melkoinen voimainponnistus. Menopeli oli osina eri paikoissa, kun VPK:laiset ryhtyivät vuonna 1982 kokoamaan niitä yhteen kuin palapeliä. Etuakseli oli yhdessä paikassa, runko toisessa. Kunnostustyötä vetänyt Tuomo Kankare kertoo, että moottori löytyi vaurioituneena. Oulunsalosta saatiin onneksi toinen moottori, josta otettiin osia. Lahonnut puuhytti rakennettiin vanhoista osista saatujen mittojen mukaan uudelleen. Työhön tuli pitkiäkin pausseja, kun into ja osaaminen loppuivat kesken. Mutta aina sitä kuitenkin jatkettiin, ja vuonna 1999 auton entisöinti valmistui ja se museokatsastettiin, Tuomo jatkaa. { Säkylän Urheilijoiden pelissä seikkaillaan liikunnallisesti Säkylän kartalla. 16 Säkylän Urheilijat 70 Säkylän Urheilijat ry kehitti 70-vuotisjuhlansa kunniaksi koko perheen lautapelin 100 syytä liikkua Säkylässä. Peli on laadukas ja hauska peli kaikenikäisille. Se maksaa 20 euroa ja sitä myydään hyvin varustetuissa Säkylän liikkeissä ja Säkylän Urheilijoiden nettisivuilla. 4

Säkylässä on 465 yritystä, joissa riittää työpaikkoja naapurikunnissa asuvillekin. Kunnan työpaikkaomavaraisuus on huippuluokkaa, 130,4 %, ja työttömyysaste alhainen, 8,3 %. Säkylän eniten työllistäviä yrityksiä ovat Apetit Oyj tytär- ja osakkuusyhtiöineen, Länsi- Kalkkuna Oy ja Kivikylän Kotipalvaamo Oy. 10 Eniten työpaikkoja on kuitenkin Säkylän varuskunnassa. Myös kunta ja Säkylän ja Köyliön terveydenhuollon kuntayhtymä työllistävät monia. Säkylän tuloveroprosentti on 20,5. Kunta sai vuonna 2012 verotuloja 3 661 euroa asukasta kohti ja valtionosuuksia 1 369 euroa asukasta kohti. Säkyläläisillä oli viime vuonna liikenteessä 2 718 henkilöautoa ja 290 mopoa. Moottoripyöriä oli 356. 5+5 syytä Viime vuonna yläkoulussa ja lukiossa tehdyssä kouluterveyskyselyssä tuli esiin sekä ilon- että huolenaiheita. Kysy nimettömänä Voi olla kuumottavaa kysyä liian tutulta ammattilaiselta neuvoa terveyteen, mielenterveyteen tai ihmissuhteisiin liittyvistä asioista. Säkylän kunta on siksi hankkinut palveluseteleitä, jotka oikeuttavat kolmeen viestiin vastaamo. fi-verkkopalvelussa. Setelit on annettu jakoon kouluihin, neuvolaan ja sosiaalityöntekijöille. Viestit voivat sisältää useampiakin kysymyksiä. Ne lähetetään nimettöminä verkossa ja niihin vastaavat sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset. He ohjaavat kysyjän tarvittaessa eteenpäin hakemaan apua kasvokkain. Kysymyksessä on vuoden mittainen kokeilu, jonka jälkeen arvioidaan, onko palvelua tarvetta jatkaa. { Ryhmänvetäjät varmistavat kansalaisraadissa, että kaikki saavat äänensä kuuluviin, Kari Kankaanranta kertoo. Nuorten ideat esiin Säkylästä halutaan tehdä mukava paikka nuorille. Mutta mitä se on käytännössä? Kunta kerää nuorten ideat syksyllä nelipäiväisessä kansalaisraadissa, joka järjestetään samaan tyyliin kuin aiempi ikäihmisten kansalaisraati. Ensin tutustutaan ja kuunnellaan innostavia vieraita, sitten keskustellaan ryhmissä ja lopuksi laaditaan julkilausuma, jossa toiveet tuodaan esiin. Kansalaisraati koostuu 16:sta yläasteen päättävästä ja lukioikäisestä nuoresta. Heidät on valittu kevään aikana ilmoittautuneiden vapaaehtoisten joukosta niin, että saadaan edustava otos eri-ikäisiä tyttöjä ja poikia Säkylän eri kulmilta. Raati käyttää työhön neljä koulupäivää, hallintosuunnittelija Kari Kankaanranta kertoo. Ei pelkkää teoriaa Siitä, etteivät raadin ajatukset päädy pöytälaatikkoon pölyttymään, vastaa arvovaltainen ohjausryhmä, jossa on edustajat kunnan sivistys- ja perusturvaosastoilta, seurakunnasta, poliisista, Säkylän yrittäjistä ja ELY-keskuksesta. Tällainen nuorten palvelu- ja ohjausverkosto pitää nuorisolain mukaan olla joka kunnassa. Sen tehtävät ovat: Koota tietoja nuorten kasvu- ja elinoloista sekä arvioida niiden pohjalta nuorten tilannetta paikallisen päätöksenteon ja suunnitelmien tueksi. Edistää nuorille suunnattujen palvelujen yhteensovittamista ja vaikuttavuutta tavoitteena palvelujen riittävyys, laadukkuus ja saavutettavuus. Suunnitella ja tehostaa yhteisiä menettelytapoja nuorten palveluihin ohjautumiseksi ja tarvittaessa palvelusta toiseen siirtymiseksi. Edistää nuorten palveluiden järjestämiseen liittyvien tietojen vaihdon sujuvuutta suunnittelemalla yhteisiä menettelytapoja viranomaisten kesken. Maistuiko paperilta? Ei hätää! Nuorten raati kokoontuu juuri sen varmistamiseksi, että lain kirjain ja henki toteutuvat Säkylässä mahdollisimman fiksusti ja tavalla, joka hyödyttää nuoria. Ikäihmisten raadin ehdotuksia on jo toteutettu. Samaan pyritään nuorten raadin kohdalla, Kankaanranta toteaa. 1Perheet aterioivat yhdessä entistä useammin. 2Fyysistä uhkaa koettiin vähemmän. 3Koulun aineelliset työolot ja ilmapiiri koettiin paremmiksi. 4Humalajuominen vähentyi. 5Kouluterveydenhoitajan ja kuraattorin vastaanotolle pääsy koettiin helpommaksi. 1Opiskeluun liittyvät vaikeudet lisääntyivät. 2Päänsärkyä oli viikoittain entistä useammalla. 3Koululounaan syöminen päivittäin väheni. 4Ruutuaika arkisin lisääntyi. 5Huumekokeilut lisääntyivät. 19 Huippuluokan lukio Kun viime vuonna vertailtiin Suomen 448 lukiota, Säkylän seudun lukio sijoittui näin: 27. kun vertailtiin pakollisten yokirjoitusaineiden tuloksia 10. kun vertailtiin yo-kirjoitusten puoltoääniä 7. kun vertailtiin peruskoulun päättötodistusarvosanoja suhteessa lukion päättötodistusarvosanoihin. 21 Koululaisten perheille kevyttä tukea Säkylässä kehitetään keinoja alakoululaisten ja heidän vanhempiensa tukemiseksi. Kaksivuotisen Pois syrjästä -hankkeen tavoitteena on luoda toimivia tapoja havaita ongelmia ja huolenaiheita vielä, kun ne ovat pieniä. Tarkoitus on myös kuulla vanhempien ja lasten ääntä siitä, millaiset toimet auttaisivat perheitä parhaiten. Säkylän hanke on osa isompaa kokonaisuutta, jossa on mukana useita kuntia. Kaikissa osahankkeissa pyritään parantamaan yhteistyötä viranomaisten kesken yli ammattirajojen sekä ottamaan mukaan järjestöt ja perheet. Pois syrjästä -hanketta hallinnoi Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, ja se saa rahoitusta sosiaalija terveysministeriön kansallisen kehittämisohjelman Kaste-määrärahoista. Hankkeen projektityöntekijänä aloitti Säkylässä huhtikuussa Sanna Vähä-Vahe. Hankkeen taustalla on ajatus, että perheiden tuen tarve näkyy usein lasten kautta koulussa. Opettajilta on kuitenkin puuttunut luontevia keinoja viedä asiaa eteenpäin ilman, että siitä syntyy isoa haloota. Säkylän alakouluissa on hanke otettu innostuneesti vastaan. 5 faktaa kannabiksesta 1Kannabis on laiton huumausaine. Tämä ei ole mielipidekysymys vaan fakta. 2Kannabikseen voi jäädä koukkuun. Noin yksi kymmenestä tulee riippuvaiseksi. 3Käytöllä on lyhyen ja pitkän aikavälin seurauksia, joita ei ole mahdollista ennustaa. Et voi tietää, miten kannabis vaikuttaa juuri sinun aivoihisi ja mieleesi. 4Se voi rentouttaa, mutta myös laukaista paniikkihäiriön tai psykoosin. Pitkäaikainen käyttö lisää monenlaisten psyykkisten häiriöiden riskiä. 5Kannabis heikentää muistia ja tyhmentää, joten se voi vaikuttaa opintomenestykseen. 5

23 Säkylän neuvolat toimivat pääosin terveysasemalla. Äitiysneuvolan kätilö-terveydenhoitajalla Pia Levanderilla on puhelinaika ma pe klo 12 13, p. (02) 832 9289. Lastenneuvolan terveydenhoitaja Tarja Hulmi on tavoitettavissa numeroista (02) 832 9286 ja 050 566 8631. Päivähoitopaikkoja voi hakea ympäri vuoden, mutta varsinainen hakuaika on keväällä. Hakemuslomakkeita kunnanvirastolta, päiväkodeista ja www.sakyla.fi. Kotihoidon perhetyö on maksutonta ennaltaehkäisevää, perheitä tukevaa työtä. Perhetyöntekijä Mirva Jalonen, p. 044 370 1017 27 Kotihoidon perhetyöstä on mahdollista saada myös maksullista lastenhoitoapua. Palvelun hinta on 8,70 alkavalta tunnilta. 33 Tässäpä Peppi Pitkätossu! TEKSTI PIRKKO SOININEN KUVAT MIKAEL SOININEN Tutun lastenlaulun sanat kaikuvat keskustan päiväkodin käytävillä. Ja hei, kuka se tuolta kävelee vastaan? Sehän on itse Peppi Pitkätossu! Ennen kaikkea haluamme opettaa lapsille keskittymistä, kuuntelua, itseilmaisua, oman vuoron odottamista ja toisten kunnioittamista. Toinen päiväkodin eskariryhmistä on valmistanut Peppi Pitkätossu -näytelmän, jota ovat tänään tulleet katsomaan myös alakoulun eka- ja tokaluokkalaiset. Hyvä hyttynen, miten hauska nähdä taas sinua, päiväkodin johtaja Raija Ääri huikkaa ja halaa tuttua ekaluokkalaista poikaa. Raija on ollut keskustan päiväkodissa töissä sen perustamisesta, vuodesta 1977, lähtien. Syksyllä hän jää eläkkeelle haikein mielin. Kaikilla on näytelmässä tärkeä rooli. Yleisö istuu hiiskumatta penkillä, kun Peppi lähtee markkinoille ja roistot Kukkanen ja Jymy-Juntunen ryöstävät Pepin aarrearkun. Mutta kappas vaan, poliisit ovat saaneet asiasta vihiä ja odottavat roistoja juuri sopivasti ulko-ovella. Näytelmää oli tosi kiva tehdä, nauraa punaposkinen Herra Tossavainen alias Senni Sinisalo esityksen jälkeen. Taidepainotteista esiopetusta Keskustan päiväkodissa on 46 lasta ja kolme eri ryhmää. Esiopetusta annetaan kahdessa ryhmässä. Esiopetus lomittuu meillä päiväkodin arkeen. Se on mukana kaikessa, mitä teemme. Ennen kaikkea haluamme opettaa lapsille keskittymistä, kuuntelua, itseilmaisua, oman vuoron odottamista ja toisten kunnioittamista, kertoo Raija. Taiteilun ja leikin avulla lapset oppivat myös kirjaimia ja numeroita. Kaupungin lapsilla on mielestäni enemmän vaatimuksia, täällä lapset pääsevät helpommalla. He saavat olla lapsia pidempään Jokaiselle lapselle on täällä syli. Osoitamme hellyyttä päivittäin, se on tärkeää. Ja uudet lapset solahtavat täällä ryhmään helposti, lapsetkin suhtautuvat uusiin kavereihin vain avoimen uteliaasti. Kalevalan tarinat kuviksi Alma Kaikkonen kastelee vesilasiin siveltimen, töpöttää sitä oranssiin vesiväriin ja maalaa taivaalle lieskoja. Paperilla kokkolintu sytyttää kasken palamaan. Tämä on jännä tarina, mutta vielä jännempi on se, missä Aino hukkuu, sanoo Alma. Käymme joka vuosi eskarilaisten kanssa läpi Kalevalan tarinoita taiteen keinoin. Lapsille teoksen kieli ei ole este tai hidaste, he ymmärtävät sen helposti. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että Kalevalaa pitäisi lukea pienille lapsille, eikä niin, että siihen tutustutaan ensimmäistä kertaa ja puoliväkisin yläkoulussa, Raija toteaa. Alman vieressä Konsta Salminen maalaa kieli keskellä suuta puun langanohuita oksia. Tämä ryhmä osaa keskittyä ja näkee, että lapset nauttivat maalaamisesta, sillä huoneessa on hiirenhiljaista. Riittää, kun lapsille antaa välineet ja neuvoo tekniikan. Sen jälkeen he tekevät upeita ja mielikuvituksellisia töitä, Raija sanoo. Oikeassa hän onkin. Päiväkodin seinillä on valtava määrä lasten tekemää taidetta. { Merete Tammelin esitti kaikkien rakastamaa, hullunkurisen ihanaa Peppiä. Senni Sinisalo oli uskollinen Herra Tossavainen ja Emil Heino tarmokas poliisi. 6

Lastensuojelun sosiaalityöntekijät tavoittaa parhaiten puhelinaikana ma pe klo 11 12. Johanna Ahokas, p. 044 5241 235 ja Johanna Matintalo, p. 044 517 1024. Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä myös kunnan nettisivuilta ladattavalla lomakkeella. Lastensuojelu auttaa perheitä muun muassa avohuollon tukitoimilla. 30 Säkyläläisten kasvatus- ja perheneuvolapalvelut järjestetään Kokemäen perhe- ja päihdeklinikan kautta, p. 040 688 3333. Vastaanotto on Säkylässä, Pastorintie 3. Eroon liittyvistä järjestelyistä voi keskustella kunnan lastenvalvojan kanssa. Johanna Ahokas, p. 044 524 1235 ma pe klo 11 12 tai soittopyyntö vastaajaan. Muistathan, että päiväkotien pihat ovat kaikkien lapsiperheiden käytössä kello viiden jälkeen. Parasta kotona Säkylässä? Julia Katavisto ~Leikkiminen ja musiikin kuuntelu. Ilmoittauduin juuri kouluun, se oli jännää.~ Konsta Salminen ~Wiillä pelaaminen. Tosin minulla on vain kolme peliä, toivoisin niitä lisää.~ Alma Kaikkonen ~Piirtäminen ja maalaa minen.~ Senni Sinisalo ~Barbeilla leikkiminen on parasta.~ { Alma Kaikkonen maalaa keskittyneesti Kalevalasta tuttua kokkolinnun tarinaa. Maalaaminen onkin Alman lempiharrastus. Emil Heino ~Karkkien syöminen ja pleikkarilla pelaaminen. Isoveljen kanssa on kivaa.~ 5 askelta opintiellä 1Päivähoito Säkylässä on kolme päiväkotia: Huovinrinteen päiväkoti Moisiossa, Keskustan päiväkoti keskustan alueella ja Onnimannin päiväkoti Karhusuolla. Päiväkoteihin pääsevät kolme vuotta täyttäneet lapset. Lisäksi keskustassa on kaksi ryhmäperhepäiväkotia: Leppis ja Kastehelmi, joista Leppis on päiväryhmis ja Kastehelmi vuororyhmis. Kunnassa on myös useita omassa kodissa työskenteleviä perhepäivähoitajia. 2Esiopetus Esiopetus järjestetään päiväkodeissa. Esiopetusta annetaan kaikkien päiväkotien kokopäivähoitoryhmissä sekä keskustan päiväkodin osapäiväryhmässä niille, jotka eivät tarvitse päivähoitoa vaan pelkkää esiopetusta. Kunnassa on yhteinen esiopetussuunnitelma. 3Alakoulut Peruskoulun Säkylän lapset aloittavat joko Huovinrinteen koulussa Moisiossa tai Isosäkylän koulussa keskustassa. Näissä annetaan opetusta luokille 1 6. Säkylän perusopetuksen opetussuunnitelmassa mainitaan muun muassa koululaisten tutustuttaminen Säkylään sekä paikallisen kulttuurimaiseman ja Säkylän historian hyödyntäminen. 4Yläkoulu Alakoulun jälkeen lapset siirtyvät Säkylän yhteiskouluun luokille 7 9. Rinnakkaisluokkia on kolme. Yläkoulussa on muun muassa oppilaanohjaaja (opo), kouluterveydenhoitajan vastaanotto, erityisopettaja ja oppilashuoltotyöryhmä. Koulussa noudatetaan TOP-tupakoimattomuusprojektia ja KiVa Koulu -kiusaamisen vastaista ohjelmaa. www.sakylanyhteiskoulu.fi 5Lukio Säkylän seudun lukiossa on 125 oppilasta Säkylästä, Köyliöstä ja Pöytyän Yläneeltä. Lukio on menestynyt hienosti valtakunnallisissa vertailuissa. Viihtyisässä ja kannustavassa oppimisympäristössä opiskelijalla on mahdollisuus toteuttaa laaja kurssi- ja kielivalikoima. Kuvataiteessa, liikunnassa ja musiikissa on mahdollisuus suorittaa myös lukiodiplomi. www.sakylanseudunlukio.fi 35 Lukiolaisten TOP 10 1Uusi viihtyisä ja moderni opiskeluympäristö 2Hyvät kulkuyhteydet matkakorvaus 3Monipuolinen kurssitarjonta 4Kannustava ilmapiiri 5Matkoja, teemapäiviä ja konsertteja 6Henkilökohtaiset lukittavat säilytyslokerot 7Maistuva ruoka 8Vessoissa automaattiset valot 9Aktiivinen oppilaskunta: kioski, valokuvaus Erinomaiset tulokset yo-kirjoituksissa 10 Lähde www.sakylanseudunlukio.fi 7

36 Kunnanvirasto on suljettuna kesällä 7. 25.7. Välttämättömät päivystys- ja muut palvelut järjestetään myös viraston ollessa suljettuna. Yhteispalvelupiste on avoinna kunnanvirastolla ma to klo 9 16.15 ja pe 9 15, paitsi kesätauon aikana. Kelan, Verohallinnon ja kunnan lomakkeet ja neuvonta. Teknisessä toimessa vesihuoltolaitos päivystää myös kesätauon aikana arkisin klo 8 16.15, p. (02) 832 8330 tai 044 270 9638. Kiinteistötoimen ja vesihuollon päivystys p. 0440 590 182. Sosiaaliosastolla on kiireellisiin asioihin tarkoitettu puhelinpäivystys ma pe klo 9 12, p. (02) 832 8336. Kotihoidon päivystys klo 9 21 p. (02) 533 1082. 40 Kunnankirjasto on normaalisti avoinna ma klo 13 19, ti to klo 9.30 19 ja pe klo 9.30 17. Poikkeuksellisesti pe 13. ja 19.6. aukiolo klo 9.30 15. Kirjasto on suljettu 7. 25.7. Olen utelias, ulospäinsuuntautunut, täsmällinen ja tarkka. Uusi tehtäväni kunnanvaltuuston puheenjohtajana on vastuullinen työ, johon suhtaudun suurella kunnioituksella ja nöyrästi, Satu Tietari sanoo. 46 Säkylässä sielu lepää Teksti Pirkko Soininen Kuva Mikael Soininen Emme aina muista arvostaa Säkylän hienoja asioita. Meillä menee paljon paremmin kuin monilla muilla kunnilla, sanoo tuore kunnanvaltuuston puheenjohtaja Satu Tietari. Maailmalla näkee kyllä myös suomalaisten hyvät puolet. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja, keskustan Satu Tietari esittelee ylpeänä puutarhaansa. Päätin neljä vuotta sitten, että nurmikosta on päästävä eroon. Unelmani on nyt toteutunut ja tilalla on kukkia, pensaita, puita ja kivettyjä polkuja. Satu on ylpeä myös laajasta katetusta terassista, jonka lattia on paksua haapalankkua. Terassin rakennus- ja maalauspuuhiin hän osallistui itsekin. Tämäkin katsos peittää osan nurmikosta, Satu naurahtaa. Maaseutuhenkinen kehittäjä Satu on paluumuuttaja. Säkylässä syntynyt Satu palasi kahdeksan Tampereella vietetyn vuoden jälkeen kotipaikkakunnalle ja jopa vanhaan lapsuudenkotiinsa. Muutimme vuonna 1996 silloin 3-vuotiaan tyttäreni kanssa tähän äidin ja isän 1970-luvulla rakentamaan taloon. Asuimme ensin tässä vähän aikaa yhdessä vanhempieni kanssa ja sitten lunastin talon itselleni. Vanhemmat rakensivat eläkepirtin vajaan kilometrin päähän Katinhäntään. En koskaan sopeutunut kaupunkiin. Olen maalaishenkinen ihminen. Olen sitä mieltä, että jokaisen pitäisi saada asua siellä, missä sielu lepää. Silloin antaa myös parhaan panoksensa yhteisen hyvän eteen. Oli pienestä kiinni, ettei Sadusta tullut arkeologia. Pääsin opiskelemaan sekä kansantaloustiedettä Tampereelle että arkeologiaa Turkuun. Tajusin jo silloin, että jos minusta tulee arkeologi, en tule koskaan löytämään töitä kotiseudulta. Niinpä valitsin kansantaloustieteen. Olen aina halunnut tietää, miten yhteiskuntaa pyörii. Uuden tiedon nälkä Satu istuu työhuoneensa sohvalla ja lukee Euroopan unionin alueiden komitean papereita. Hän on sen talous- ja sosiaalivaliokunnan koordinaattori ja tekee äänestysesitykset kokouksiin. Komiteaan kuuluu 353 edustajaa jäsenmaista, yhdeksän Suomesta. Papereihin on perehdyttävä huolella. Päätin jo alueiden komitean työhön lähtiessäni, että menen rohkeasti juttelemaan ihmisille ja verkostoidun, vaikka suomalaisilla on tapana kerääntyä omiin kuppikuntiin. Maailmalla näkee kyllä myös suomalaisten hyvät puolet. Olemme täsmällisiä ja pidämme sen, minkä lupaamme. Joku eteläeurooppalainen voi käyttää komiteassa puolen tunnin puheenvuoron, jossa hän vain kehuu itseään. Jos me avaamme suumme, meillä on yleensä asiaa. 8

Terveyskeskuspäivystys on avoinna arkisin klo 8 18 Säkylän pääterveysasemalla, Välskärintie 5. Ajanvaraus p. (02) 832 9255. Viikonloppuisin Säkylän ja Euran terveyskeskukset päivystävät vuorotellen ajanvarauksella klo 9 15. Järjestely on voimassa syyskuun alkuun asti. 43 Muina aikoina päivystää Loimaan aluesairaala, p. (02) 314 3207, tai Satakunnan keskussairaala Porissa. Kannattaa soittaa ensin Loimaalle. Hammaslääkäripäivystys viikonloppuisin kiireellistä ensiapuhammashoitoa varten on Porin keskushammashoitolassa, ajanvaraus klo 9 10 p. (02) 621 3625. Kaikki tiedot aukioloajoista perustuvat huhtikuun tilanteeseen. Ajantasaiset tiedot löytyvät varmimmin osoitteesta www.sakyla.fi ja paikallislehdestä. Satu Tietari 1Syntynyt 1962 Porissa. Perhe muutti takaisin isän kotikonnuille Säkylään, kun Satu oli 3 kuukautta vanha. 2Opiskellut yhteiskuntatieteiden maisteriksi Tampereen yliopistossa, pääaineena kansantaloustiede. 3Keskustan Satakunnan piirin toiminnanjohtaja, nyt vuorotteluvapaalla ja suunnittelee jatko-opintoja. 4Säkylän kunnanvaltuuston puheenjohtaja tammikuun lopusta lähtien. 5Euroopan Unionin alueiden komitean jäsen vuodesta 2009. 6Harrastaa monipuolisesti liikuntaa: hiihtää, sauvakävelee, pyöräilee, ui ja jumppaa. Kesällä kutsuvat lavatanssit. 7Marjastaa ja sienestää innokkaasti. 8Eronnut, tytär Henriikka (s.1993) opiskelee oikeustiedettä Turun yliopistossa. Alueiden komitea on neuvoa-antava toimielin, joka laatii neuvostolle ja Euroopan parlamentille lausuntoja sellaisista EU:n lakiehdotuksista, joiden alalla jäsenvaltioiden kunta- ja aluehallinnolla on toimivaltaa. Se pyrkii tuomaan ruohonjuuritason näkökulmia ja paikallisia ongelmia yhteisön tietoon. Luottamustehtävä vie Sadun säännöllisesti maailmalle kokouksiin. Äänestin aikoinani ei EU:lle, mutta nyt kun olemme mukana, on toimittava siltä pohjalta niin, että suomalaisten etu voisi toteutua. Satu on vuorotteluvapaalla Keskustan Satakunnan piirin toiminnanjohtajan toimesta ja suunnittelee jatkoopintoja. Nyt ehdin perehtyä uuteen luottamustoimeeni kunnanvaltuuston puheenjohtajana. Vapaani alettua olen käynyt Kuntaliiton järjestämässä puheenjohtajakoulutuksessa ja Kuntalakiakin on tullut kahlattua. Kun Satu palasi Säkylään, hän löysi melko pian töitä Pyhäjärviseudun yhdistyksestä seutukehittäjänä ja myöhemmin toiminnanjohtajana. Vuosia hän toimi myös projektipäällikkönä Satakunnan ammattikorkeakoulussa sekä koulutus- ja projektitutkijana Harjavallan sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksessa. Aloitteiden tekijä Sadun poliittinen ura alkoi, kun hän oli ehdokkaana ensimmäisissä kunnallisvaaleissaan vuonna 2000 ja pääsi sitä kautta mukaan koulutuslautakuntaan, vaikkei vielä tullutkaan valituksi valtuustoon. t Satu Tietari tykkää krupsuttaa puutarhassa ja kunnostaa kotia. Hän laittaa lähes kaiken ruuan itse ja kokkailee myös erikoisemmista raaka-aineista. Se oli juuri se lautakunta, johon eniten halusin mukaan. Silloin kävimme juuri kiivasta keskustelua kyläkoulujen lakkautuksista. Vuoden 2004 kunnallisvaaleissa Satu olikin sitten jo ääniharava ja nousi kunnanvaltuustoon. Nykyinen puheenjohtaja on tunnettu aloitteistaan. Hän on tehnyt kunnanvaltuustossa ja muissa luottamuselimissä paljon esityksiä toimintatapojen muutoksista ja asioiden kehittämisestä. Hän on myös teräväsanainen kirjoittaja, jonka kolumnit ja mielipidekirjoitukset ovat kohahduttaneet. Säkylällä meni todella hyvin vielä 1980-luvulla. Veroprosentti oli vain 16,5 ja tuntui, ettei nousulle näy loppua. Nyt näkymät ovat paljon synkemmät, mutta hyvin meillä silti menee moniin muihin kuntiin verrattuna. Kismittää, että paikallisen itsehallinnon määrää ollaan koko ajan Suomessa supistamassa. Valtio kyllä kysyy kunnilta mielipiteitä, muttei niitä huomioida päätöksissä lainkaan. Näin menetellään, vaikka pitäisi noudattaa subsidiariteetti-toimintatapaa eli päätökset pitäisi tehdä mahdollisimman lähellä ihmistä. Energinen lenkkeilijä Satu on huolissaan nykypäivän lapsista ja nuorista, jotka liikkuvat paljon vähemmän kuin edeltävät sukupolvet. Pelkään, että eliniän odote voi joskus vielä laskea, jos emme saa nuoria ajoissa liikkumaan. Satu itse viihtyy lenkkipolulla. Minun on päästävä joka päivä tunniksi liikkumaan, se on henkireikäni. Ulkomaillakin lähden aamuvarhain lenkille. Siinä tutustuu samalla kokouskaupunkiinkin, josta muuten näkisin vain kokoussalit. Energinen nainen käy myös hiihtämässä, pyöräilemässä, sauvakävelemässä, uimassa ja zumbaamassa. Säkylässä on niin hieno luonto ja se on ihan tuossa vieressä, on helppo lähteä liikkumaan. Seurasin juuri, kun ranskalaiset vieraat kävivät pilkillä Pyhäjärvellä. He olivat lumoutuneita luonnosta ja siitä, että jään päällä voi kalastaa. Me emme aina muista arvostaa hyviä asioitamme. Satu oli kuusi vuotta myös Säkylän ja Köyliön terveyskuntayhtymän puheenjohtaja. Silloin viimeistään opin liikunnan ennaltaehkäisevän vaikutuksen. Meillä on Säkylässä erinomaiset terveyspalvelut näin pieneksi kunnaksi. Oikeastaan meillä asiat ovat niin hyvin, että tuntuu, ettei jatkossa ole kuin menetettävää. Ylpeä äiti Satu kehuu Säkylän lukiota, jonne otetaan sisään kaikki pyrkijät. Lukio tekee keskitason oppilaista hyviä tai erinomaisia ylioppilaita. Se on mielestäni paljon suurempi saavutus kuin se, että huippuarvosanoilla lukioon karsittu oppilas säilyttää tasonsa. Sadun tytär Henriikka pääsi viime syksynä ensimmäisellä yrittämällä ja ilman valmennuskurssia opiskelemaan oikeustiedettä Turkuun. Mutta ei se helpolla tullut. Hän mittasi sekuntikellolla aikaa, että luki tarvittavat tunnit joka päivä. Loppuaikoina hän pänttäsi kirjoja 12 tuntia vuorokaudessa, ylpeä äiti kertoo. Tyttäressä taitaa siis olla paljon samaa kuin äidissä: sisukkuutta, kylmäpäisyyttä ja tarmokuutta. KOLUMNI LAURA REUNA Säkylässä on hyvä elää Tämä on maalaiskylä kaukana kaupungeista, suurista yritys-, asutus- ja ostoskeskuksista. Täällä ei tapahdu mitään tai täällä ei voi tehdä mitään. Olen joskus kuullut säkyläläisnuorilta edellisen kaltaisia väitteitä ja syitä, miksi Säkylästä pitäisi päästä muuttamaan pois. Osan myönnän livahtaneen jopa omiin ajatuksiini. Kun kuntaamme muuttaa uusia asukkaita, esittelisinkö heille tämän teini-ikäisen kaipuun nähdä muutakin maailmaa kuin oma kotikylä ja päästä kokemaan suurempien citien sykettä? Tuskinpa, sillä Säkylästä löytyy paljon muutakin ja vieläpä paljon positiivisempaa, kun vain vähän miettii. Näin säkyläläisenä palveluiden sujuvuus, luonnon läheisyys ja paikallinen vapaa-ajanviettotapojen tarjonta tuntuvat helposti itsestäänselvyyksiltä. Ne ovat kuitenkin kaikki meidän valttikorttejamme, hyviä syitä jäädä tai muuttaa tänne asumaan. Säkylä on pieni paikkakunta, mutta alle 5 000 asukkaan kunnalla on tarjota asukkailleen paljon. Kunnan ja lähialueiden työllisyystilanne on niin maakunnan kuin valtakunnankin tason vertailussa loistava. Suurimpina työllistäjinä ovat Porin prikaati ja elintarvikealan yritykset. Pienet ja keskikokoiset yritykset ovat myös tärkeitä työllistäjiä. Harrastustoimintaa alueella riittää. Kunnasta löytyvät jää-, uima- ja palloiluhalli sekä ulkoliikuntapaikat pururadoista koulukeskuksen monitoimialueeseen. Ne vetävät asukkaita liikkumaan eri tavoilla, paikallisten seurojen ohjauksessa ja omatoimisesti. Pyhäjärviseudun aikuisopisto, seurakunta ja monet yhdistykset tarjoavat laajan valikoiman harrastusmahdollisuuksia kaikenikäisille, ja paikallinen vahva musiikkikulttuuri saa jatkajia muun muassa Huittisten musiikkiopiston toiminnasta. Yksi suurimmista vetonauloistamme on Säkylän Pyhäjärvi. Järvellä riittää kalastajia niin ammatti- kuin virkistysmielessä ympärivuotisesti. Toimintaa vesistömme aalloilla tai jäällä on monenlaista muutakin. Purjelautailijat, huviveneilijät ja mökkiläiset saavat harrastaa, ja turvallisuutta lisäävät oman kylän meripelastajat. Kunnassa myös halutaan kuunnella nimenomaan asukkaita, mistä loistavana esimerkkinä kansalaisraatien järjestäminen ikäihmisille ja nuorille. Tunnelmia ja ajatuksia pystyy aistimaan myös vilkkaalla torilla viikoittain tai yrittäjien järjestämissä Kaislikossa kuhisee- ja Joulupukkijuoksutapahtumissa. Meidän tulee olla ylpeitä myös kuntamme koulutuksen tasosta, joka on useita kertoja noussut vähintään paikallislehtien otsikoihin ylioppilaskirjoitusten valtakunnallisten vertailujen hyvien sijoitusten ansiosta. Täytyy myös muistaa, että hyvät tulokset pohjautuvat jo varhaisempaan kasvatukseen ja opetukseen. Uudelle tulokkaalle olisi siis aika paljon hyvää sanottavaa kunnastamme. Vaikka opiskelujen vuoksi vähintään väliaikainen muutto muualle on minullakin edessäni, kerron vastaantulijoille kotikylästäni ylpeänä ja iloisena. Emmekä me nyt niin kaukana ole niistä isommista kaupungeistakaan. Nykypäivän globaalissa maailmassa vieraita paikkoja pääsee katsastamaan nopeasti ja yhtä nopeasti tänne pääsee takaisin.z Kirjoittaja opiskelee Säkylän seudun lukiossa. 9

Kunnan kanssa asiat ovat hoituneet sutjakkaasti. Rakennusluvan kanssakaan ei ollut ongelmia. { Rakennustyömaalla on häärinyt isännän lisäksi ammatti miehiä. Mikko Ojala saa Kari Teiniltä kiitokset hyvästä ja laadukkaasta työstä. { Uuteen taloon tulee maalämpö. Lisäksi lämpöä saadaan varaavasta takasta ja puuliedestä. zkari Teini on rakentanut vuoden verran Onnelaa Säkylän Karhusuolle. Talo on jo lähes valmis, mutta muuttopäivä on vasta sitten, kun viimeisinkin lista on naputettu kiinni. Ei ole otettu stressiä TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT MIKAEL SOININEN Kari Teini esittelee tyytyväisenä lähes valmista omakotitaloa Säkylän Karhusuolla. Kari toteaa, että suunnitelmien mukaan on edetty, eikä stressiäkään ole tullut. 7 000 neliön tontille on vuoden aikana noussut 186 neliön asuinrakennus ja samankokoinen piharakennus. Talossa on kuusi huonetta ja keittiö sekä kodinhoitohuone, sauna, kuisti ja terassi sekä tekniset tilat. Piharakennuksessa on tallit kahdelle autolle ja harrastustilaa, joka rakennetaan lämpimäksi, mutta toistaiseksi pidetään kylmillään. Valitsimme talopaketin, koska se on helpompi toteuttaa. Sisätilojen ratkaisuihin pystyi myös vaikuttamaan paljon ja tässä paketissa materiaalia oli runsaasti mukana. Laskeskelin, että paketti tuli myös edullisemmaksi, Kari kertoo Kannustalon Onnela-talosta. Yleensä omakotitalon rakentaminen kiristää hermoja ja parisuhdettakin. Kari ja Heli Teini tekevät tässä poikkeuksen. Emme tehneet tarkkaa aikataulua, vaan ajattelemme, että sitten muutetaan, kun kaikki on valmista. Nyt ei enää ole paljon kesken. Valmista voisi olla kuukauden päästä tai sitten vähän myöhemmin, muotoilee Kari vastausta muuttopäiväkyselyyn. Kari on itse Säkylästä kotoisin, mutta asui välillä reilut 30 vuotta Eurassa. 2000-luvun alussa muuttokuorma kärrättiin takaisin Säkylään ja Karhusuolle entiselle maatilalle. Se ei kuitenkaan oikein sopinut meille, kun ei ollut käyttöä tuotantotiloille. Myimme rakennukset pois ja olemme nyt asuneet vuokralla rakentamisen ajan. Uuteen kotiin muuttaa vanhempien lisäksi kaksi alakouluikäistä poikaa. Perheen muut lapset ovat jo lähteneet pois kotoa. Runsas tonttitarjonta Kari kertoo, että tontteja oli tarjolla runsaasti niin kunnan puolesta kuin yksityisiltäkin. Koska Karhusuo oli perheelle jo tuttu alue ja maaseutumainen asuminen kiinnosti, oli luontevaa valita tontti sieltä. Vanhemmat ovat kuitenkin pahoillaan siitä, ettei Karhusuolla ole enää omaa koulua. Lapset olisi haluttu pieneen maalaiskouluun. Ostimme tämän yksityiseltä, kun miellyimme paikkaan. Tässä oli vanha asumaton kiinteistö, joka oli mennyt huonoon kuntoon. Kaikki vanha purettiin pois uuden alta. Luvat nopeasti Kunnan kanssa rakentamiseen liittyvät asiat ovat hoituneet sutjakkaasti. Purkamiseen tarvittava lupa tuli nopeasti, eikä rakennusluvan kanssakaan ollut ongelmia. Kari kiittelee, että kunnasta on saanut myös neuvoja. Täällä on kunnallistekniikka valmiina. Kun meille vedettiin paineviemäri, kunta tuli mukavasti vastaan ja toi viemäriliittymän Kokemäen tien alitse. Meille jäi loput sata metriä. Säkylästä tai lähialueelta on saatu myös tarvittavat rakennustarvikkeet. Kari on työskennellyt mahdollisimman paljon rakennuksella, mutta päävastuu on ollut köyliöläisellä Rakennusliike Markku Ojalalla. Teen vuorotyötä, joten olen voinut olla rakennuksella aika paljon myös päivisin. Heti kuitenkin päätin, että myös ammattimiehiä tarvitaan. Kaikki on mennyt hyvin ja olen luottavaisin mielin, Kari toteaa. 10

TEKSTI MAIJA RAUHA KUVA MIKAEL SOININEN TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT MIKAEL SOININEN 49 Miksi Säkylään kannattaa muuttaa? Pentti Hulmi, Säkylä Ei ole tullut fundeerattua asiaa, kun aina on ollut täällä. Nyt ei taida työpaikoillakaan kauheasti voida houkutella. Täällä on kaikki kuitenkin hyvin, on hyvä terveydenhoito ja muut palvelut. Kaikki on lähellä. Säkylä on kaunis pitäjä, jossa on hyvät asumisolosuhteet.z Anneli Niemi, Säkylä Olen paljasjalkainen säkyläläinen, joten tiedän, että täällä on hyvä asua. Säkylä on mukava ja rauhallinen paikkakunta. Ainakin Pyhäjärvi on hyvä syy muuttaa tänne. Asuminen on helppoa, ja tarjolla on niin vuokra-asuntoja kuin tonttejakin, jos haluaa alkaa rakentaa. Töitä löytyy ruokatehtaista ja varuskunnasta.z Kiinteistönvälittäjä Antero Nieminen Pyhäjärviseudun OP-Kiinteistökeskuksesta arvioi, että Säkylässä pääsee asumaan loistopaikallekin suhteellisen edullisesti. 5 kysymystä asuntomarkkinoista zantero Niemisen mukaan Säkylässä on hyvä vire asuntokaupankin kannalta. 1Millainen asuntotilanne Säkylässä on muualta muuttavalle? Tarjontaa on kaikentyyppiseen asumiseen, niin keskustassa kuin syrjemmälläkin. Täällä on mahdollista toteuttaa suomalaisten tyypillinen unelma: asuminen järven rannalla omakotitalossa aivan palveluiden vieressä. Sekä tonttien että talojen hinnat ovat isoista kaupungeista muuttavien näkökulmasta erittäinkin edulliset. 2Mistä muuttoa harkitsevan kannattaa aloittaa? Täällä on omistusasuminen niin edullista, että suosittelen oman kodin hankkimista heti, kun tietää, missä päin kuntaa haluaa asua. Työttömyys on Säkylässä pientä ja palvelut hyvät, joten varojen sitominen asuntoon ei ole iso riski. Jos ei tunne seutua lainkaan ennestään, voi olla hyvä muuttaa aluksi vuokralle. Julkinen liikenne ei ole täällä kaupunkien tasolla, mikä on hyvä muistaa asuinpaikan valinnassa. 3Millaista tonttitarjonta on? Erinomaista. Lähellä keskustaa ja rantaa olevien tonttien arvo säilyy varmimmin, mutta jos etsii viehättävää ja persoonallista asuinpaikkaa, muitakin hyviä vaihtoehtoja on. Täällä on alueita, jotka huokuvat historian siipien havinaa, ja syrjemmällä tontit ovat usein isompia. Kannattaa tutustua sekä kunnan että yksityisten myyjien tonttitarjontaan. Tontin hinta on niin pieni osa rakentamisen kokonaiskustannuksista, että mieleisensä paikan voi valita hinnasta välittämättä. 4Millaisia taloja on kaupan? Omakotitalo tulee usein myyntiin ikääntyvän omistajan muuttaessa lähemmäs keskustan palveluja. Talot ovat yleensä siistejä, mutta edellisestä remontista voi olla 10 20 vuotta. Täällä saa asuttavan talon 100 000 eurolla, ja 150 000 euroa riittää varsin hienoonkin taloon. 5Onko uutta asuntotuotantoa? Kyllä vain. Parhaillaan on myynnissä esimerkiksi rakenteilla olevan pienkerrostalon kahdeksan asuntoa Timosenrinteessä aivan keskustassa. Uudessa asunnossa on se etu, ettei tarvitse miettiä taloyhtiön remontteja 30 vuoteen, ja asumiskustannukset on helppo arvioida. Uudet talot ovat energiatehokkaasti rakennettuja, ja niissä käytetään esimerkiksi maalämpöä lämmön tuottamiseen. Uudistuotannossa voi itse vaikuttaa varustetasoon ja materiaaleihin. Asumiskustannukset ovat pitkällä aikavälillä samaa luokkaa vanhoihin taloihin verrattuna, mutta ilman suuria remontteja. Jonna Auramaa, Yläne Asun Yläneellä, joten en osaa sanoa, miksi tänne pitäisi muuttaa. Itse voisin hyvin muuttaa Säkylään. Täällä on isompia kauppoja kuin Yläneellä, ja Säkylässä on lukio. Palveluja on enemmän.z 51 Hyviä tontteja vapaina! Säkylän kunnan tonttiesitteessä on tarjolla noin sata vapaata, asemakaavan mukaista omakotitalotonttia. Näiden lisäksi Varuskunta-alueen lähelle Moisioon rakennetaan parhaillaan asemakaavan laajennusaluetta, jossa on 27 uutta asuinrakentamiseen varattua tonttia. Kunnan myytävänä olevat tontit löytyvät kunnan kotisivuilta, kohdasta karttapalvelut. Tonttiesitteitä, oppaita ja opastusta saa kunnanvirastolta. Tarjontaan saa käydä tutustumassa vapaasti vaikka vain uteliaisuuttaan. Kesäkuussa on erityisen helppoa tutkiskella tarjolla olevia mahdollisuuksia, kun esittelemme kunnan tonttitarjontaa Säkylän Yrittäjien Kuhinatapahtuman yhteydessä, toteaa Säkylän tekninen johtaja Tarmo Saarinen. Säkylän asemakaava-alueilla on lisäksi yksityisten omistuksessa yli 120 asuinrakentamiselle kaavoitettua, myymätöntä tonttia, joista kiinnostuneiden kannattaa tiedustella tontinomistajilta. Anita Kivioja, Kyrö Olen asunut myös Säkylässä, joten tiedän, että tämä on hyvä paikkakunta. Rakensimme Kyrön puolelle rajaa, joten emme muuta takaisin. Säkylässä on hyvät urheilu- ja muut harrastusmahdollisuudet. Muitakin palveluja on naapurikuntia enemmän. Pyhäjärvi on ainutlaatuinen.z Ota yhteyttä! Omakotitalotonttien myyntiin liittyvät asiat, rivitalo, kerrostalo- ja teollisuustonttien sekä haja-asutusalueen tonttien esittely: Säkylän kunnan hallinto- ja talousosasto, Rantatie 268. Kunnanjohtaja Teijo Mäenpää, p. (02) 832 8300, 044 5171 012. Omakotitalotonttien esittelyt ja varaukset: Säkylän kunnan tekninen osasto, Rantatie 268. Tekninen johtaja Tarmo Saarinen, p. (02) 832 8317, 044 517 1014 sekä hallintopalvelusihteeri Liisa Karjalainen (02) 832 8325. Rakennusluvat: Pyhäjärviseudun ympäristötoimisto, Rantatie 268, Säkylä. Rakennustarkastaja Mika Vainio, p. (02) 832 8319, 0440 539 599. z 11

y Kirsi Riskun kanssa ehtivät kuvaan toiseksi vanhin poika Milo, keskimmäinen Mitja ja toiseksi nuorin lapsi, Ronja. Vain lähtemällä mukaan voi tutustua ihmisiin ja kotiutua. Olemme täällä tervetulleita TEKSTI PIRKKO SOININEN KUVA MIKAEL SOININEN Lahtelainen Kirsi Risku toivoi, että uudelta kotipaikkakunnalta löytyisi ainakin kasarmi, koulu, koti, kauppa, kirkko ja kirjasto. Säkylästä perhe löysi ne kaikki. on musta päivä Kirsi Riskun 8.2.2012 kalenterissa. Silloin Puolus tusvoimat tiedottaa, mitkä varuskunnat tullaan lakkauttamaan lähivuosien aikana. Lahden Hennala on lakkautettavien varuskuntien listalla. Riskun viisilapsinen perhe on asunut ja viihtynyt Lahdessa 13 vuotta. Kaikki lapset ovat syntyneet siellä ja elämä soljui uomissaan. Olimme ajatelleet, että asumme Lahdessa loppuelämämme, Kirsi sanoo. Lakkautettavan varuskunnan varjo on valtava. Hahmoton. Tumma. Kylmä. Ja pelottavakin. Se imee itsensä sisään. Alussa ei kulkenut henki, ei ajatus, hän muistelee. Kun varuskunnan lakkautuspäätös tulee, eivät Riskut vielä tiedä, mihin päin Suomea joutuvat muuttamaan. Tietämättömyys on kaikkein raskainta. 1.10.2012 tulee tieto, että Pasi Riskun työt siirtyvät Säkylään vuoden 2015 alusta alkaen. Koko ajan meille oli selvää, että perhe muuttaa miehen mukana. Se oli yhteinen päätös. Nyt tiedämme mihin olemme menossa. Ja milloin. Nyt ei tarvitse enää jännittää, pelätä ja arpoa eri vaihtoehtoja. Nyt me tiedämme. Olin kerran käynyt Säkylässä päällystön naisten liittokokouspäivillä. Silloin oli rospuuttokevät, vuoden ankein ja paljain aika. Muistin täältä vain aakeat laakeat pellot, metsät ja Lallin patsaan. Ja sen, ettei ketään ollut missään. Kirsi on asunut koko elämänsä kaupungeissa: Porvoossa, Mikkelissä, Lappeenrannassa ja Lahdessa. Muutto pienelle paikkakunnalle ahdisti ja pelotti. Yhtä lailla järkytti muutto itäisestä Suomesta läntiseen. Ja kun koko ajan monet sanoivat, ettei minun pitäisi valittaa, kun miehellä kuitenkin työt jatkuvat. Mutta ei se silloin lohduttanut. 3.3.2013 Riskut tekevät omatoimisen tiedustelumatkan Säkylään. Tiedustelumatka sisältää myös käynnin paikallisessa pizzeriassa. Vajaan tunnin syöpöttelyn aikana Kirsi laskee, kuinka monta asiakasta pizzeriassa tuona aikana vierailee. Tulos 30 ihmistä yllättää positiivisesti. Säkylässähän on elämää. Tästä tulee hyvä. Kertakaikkiaan. Tästä tulee hyvä! 19.3.2013 selviää, että muutto Säkylään tapahtuu Riskujen toiveiden mukaisesti jo kesällä 2013. Muuton valmisteluun ja muuttoon jää kolme kuukautta aikaa. Mä en haluu. Ei vielä. Ei näin nopeasti. En ole vielä valmis...yön tasailin hengitystä ja sydämen rytmiä. Ja sitten tuli se mitä olisi pitänyt tulla heti. Kiitos. Ajankohta on paras mahdollinen: toiseksi nuorin aloittaa syksyllä koulun, keskimmäinen kolmannen luokan ja vanhin yläkoulun. Tulimme heti tänne etsimään taloa. Kun meitä on seitsemän, emme mahdu ihan normineliöihin. Tämä entinen kauppa oli ainut tarpeeksi suuri kiinteistö. Ja millä paikalla keskellä kaikkea. Kunnan nettisivut olivat muuttajille suureksi avuksi koko prosessin ajan, niiltä löytyi hyvin tietoa. Ja kaikki ihmiset, joille Riskut soittivat, tarjosivat auliisti apuaan. 1.7.2013 lahtelainen perhe muuttaa virallisesti Säkylään. Puolustusvoimien kilpailuttama muuttofirma tulee hoitamaan muuttoa kahdella normaalilla muuttoautolla. Eihän niihin autoihin mahtunut kuin 200 vuokralaatikkoa, banaanilaatikot ja jätesäkit sekä lasten sängyt. Niin me sitten muutimme tänne ilman huonekaluja, ne tulivat kaksi viikkoa myöhemmin. Toisen auton täytyttyä muuttomiehet todella huomaavaisesti kyselivät minulta, että mikä on elintärkeää, mitä pitää vielä ottaa mukaan että pärjäämme? (Ystävät! Naapurit! Lasten koulu! Kirkko! Hämeen Rykmentti! Minun työt!) Hiukan nieleskellen sain sanottua, että jos akvaarion saisi, niin kalat ämpärissä pääsisivät kotiin. 12

12.8.2013 lapset aloittavat uuden koulun ja kaikki menee paremmin kuin Riskut ovat uskaltaneet toivoa. Pieniin kouluihin tottuminen on mennyt hyvin. Ja ruoka on kuulemma paljon parempaa kuin Lahessa! Myös sairaanhoitajaksi valmistunut ja viime vuonna perhepäivähoitajan pätevyyden hankkinut Kirsi saa töitä perhepäivähoitajana. Kaikilla on nyt omat työnsä arki kulkee eteenpäin vääjäämättä. 7.12.2013 Riskun perhe osallistuu Säkylän joulupukkijuoksuun. Moni täällä ihmetteli, että mitä, olette juuri muuttaneet ja nyt jo olitte itse juoksemassa. No tietty me oltiin, johan tästä haaveiltiin vuosi sitten: Meidän oli pakko heti etsiä lisää tietoa Joulupukkijuoksusta. Ties vaikka joskus mekin tuolla juoksisimme... Kuopus oli aivan haltioissaan kuvan nähdessään: Siis niin siistiä, että Säkylässä on 200 Joulupukkia, niiiiin siistiä!!! 18.3.2014 Kirsi istuu kotinsa olohuoneessa, kaksi kissaa kiehnää sylissä, vanhin ja nuorin lapsi ovat isän kanssa jossain purkamassa ja hakemassa kotiin käytöstä poistettua leikkitelinettä, muut lapset ovat kavereiden kanssa pelaamassa ja leikkimässä. Iso talo on hiljainen. Jos löytyisi meille: kasarmi, koulu, koti, kauppa, kirkko, kirjasto. Edes nämä. Jotenkin keskenään lähekkäin. Pääsisimme edes alkuun. Pärjäisimme kyllä. Ehkä. Näin Kirsi toivoi, kun muuttoprosessi käynnistyi. Nyt hänellä on kaikki kuusi koota ja vielä hyvin lähellä toisiaan. Näen tästä ikkunasta koulun, kirjaston, kirkon tornin ja niiden lisäksi vielä jäähallin. Eihän enempää voi toivoa. Tämä on ihmisenkokoinen paikka. Ei tämä ole suuri kaupunki, eikä täällä ole suuren kaupungin palveluja. Mutta täällä on meille ihan riittävästi. Koti on valoa täynnä, monta monta ikkunaa ja huonetta. Kaikki lapset saivat omat huoneet, mikä ei olisi ollut taloudellisesti mahdollista isommassa kaupungissa. Lahdesta kaipaan ystävien lisäksi ylä- ja alamäkiä, radiomastoja, hyppyrimäkiä ja liikennevaloja. Täällä on yllättänyt se, miten hyvää palvelua olen saanut joka paikasta. Ja lääkärin vastaanotolle pääsee oikeasti vaikka samana päivänä, eihän sellainen Lahdessa olisi onnistunut. Säkylässä seurakunnalla on kuoro. Josko pyrkisi mukaan laulamaan?! Pitkästä aikaa. Olen joskus nuoruudessani laulanut kolmessakin kuorossa yhtä aikaa. Ja tottavie olen kaivannut sellaista harrastusta! Kuorolaulaminen kun kuulemma ehkäisee masennustakin. Tämäkin Kirsin toive on toteutunut. Hän käy kirkkokuorossa laulamassa ja monitoimihallilla zumbaamassa. Lapsetkin ovat kaikki löytäneet omat harrastuksensa. Heti päätimme, ettemme jää kotiin nyhjäämään, vaan lähdemme mukaan kaikkeen mahdolliseen. Vain sillä tavalla voi tutustua ihmisiin ja sitä kautta kotiutua. Minulla on täällä jo tuttavia, ystävystyä en ole vielä ehtinyt, se ottaa oman aikansa. Mutta sen tiedän nyt, että muiden kotiutumista voi edesauttaa parhaiten toivottamalla tervetulleeksi ja pyytämällä mukaan kaikkiin mahdollisiin rientoihin. Ja jollei muuttaja heti jaksa lähteä, pyydetään uudestaan. Muuttopäivästä lähtien olemme saaneet tuntea olevamme täällä tervetulleita. Ja ihan joka paikassa se on myös meille sanottu. Kotiutuminen on hyvässä vauhdissa. Seuraavat 15 vuotta olemme täällä. Tarkoitus on kotiutua. Kiintyä. Ja elää täällä. -merkityt kohdat Kirsi Riskun blogista puukkoseljas.blogspot.com 53 62 10 parasta kohtaamispaikkaa Oletko muuttamassa Säkylään tai kaipaatko uusia virikkeitä? Tässä pieni otos paikoista, joissa tapahtuu ja saat uusia tuttavia. Seuraa myös Alasatakunta-lehteä! 1Pyhäjärviseudun aikuisopisto Mikä sinua kiinnostaisi eniten, pitsinnypläys, taonta, huovutus, pihasuunnittelu, espanjan kieli, ensiavun perusteet, ultrakevytlupakirjakurssi, zumba, pilates vai metsästäjäkurssi? Ja tässä oli vain osa tämän kevään kurssien tarjonnasta. Katso lisää Säkylän kunnan nettisivuilta ja lähde rohkeasti kokeilemaan jotakin ihan uutta. Aikuisopiston ensi talven ohjelma ilmestyy viikon 33 lopulla. Ilmoittautuminen alkaa 27.8. klo 16.30 netissä ja puhelimitse. Aikuisopiston toimisto on kunnanvirastolla. 2Perheiden Pytinki Talossa on avointa perhetoimintaa, johon voi mennä mukaan koska tahansa. Seurakunnan vauvakerho alle 1-vuotiaille ja heidän äideilleen on maanantaisin klo 12 14, ja myös perheen leikki-ikäiset sisarukset ovat tervetulleita. Seurakunnan perhekerho alle kouluikäisille lapsille ja heidän vanhemmilleen, isovanhemmilleen tai perhepäivähoitajille on tiistaisin kello 10 11.30. MLL:n perhekahvila kokoontuu Pytingillä keskiviikkoisin klo 11 13. Kesäaikataulut kannattaa tarkistaa Säkylän seurakunnan nettisivujen kautta. Pytingin osoite on Tuulimyllyntie 24. 3Eläkeläisten järjestöt Jos olet jo eläkeiässä, lähde mukaan ikinuorten eläkeläisten toimintaan. Esimerkiksi Köyliön-Säkylän Eläkkeensaajat ry:n matkaja retkitoiminta on vilkasta, ja kerhoja on runsaasti. Hyvänolonkerho kokoontuu Säkylän Walkersissa joka kuukauden viimeisenä perjantaina klo 12. Lisätiedot: Helena Juhola, p. 040 931 0137. Myös Eläkeliitolla on monenlaista toimintaa. Lisätietoja järjestöjen toiminnasta löytyy Alasatakunta-lehden Seurat ja yhdistykset -palstalta ja netistä osoitteesta www.sakylanikanuoret.fi. 4 Kyläyhdistykset Tarkista, toimiiko omalla kylälläsi kyläyhdistys. Tällä hetkellä toimivat ainakin Lännen Kyläyhdistys ry (Aila Koivuniemi, p. 050 537 9843) Pyhäjoen kyläyhdistys (Annikki Pihlava, p. 050 521 4381), Pääksyn kyläyhdistys (Susanna Niittymäki, p. 050 3391834), Sydänmaan Kyläyhdistys ry (Satu Vartia, p. 050 5248267) ja Vähäsäkylän kyläyhdistys ry (Leena Salonen, p. 0400 532 067). 5Pyhäjärven järvipelastajat Oletko kiinnostunut veneilystä ja vesillä liikkumisesta? SMPS Pyhäjärven järvipelastajat ry suorittaa järvipelastusta pelastusviranomaisten apuna sekä avustaa veneilijöitä muun muassa teknisten vikojen aiheuttamissa vaaratilanteissa, etsinnöissä sekä aina, kun apua vesillä syystä tai toisesta tarvitaan. Jos siis olet vesillä liikkuvaa sorttia, liity mukaan toimintaan. Puheenjohtaja Kimmo Koivisto, p. 050 518 9583 6Säkylän Sotilaskotiyhdistys ry Vihreät sisaret tekevät sotilaskotityötä tarjoilu-, kirjasto-, liikkuvasotilaskotijaostossa sekä ikivihreissä sisarissa. P. (02) 867 0430, www.sakylansotilaskotiyhdistys.fi 7Ala-Satakunnan ympäristöseura ry Aktiivinen seura puuhaa kaikenlaista luonnon parissa: linnunpönttöjen ripustustalkoita, linturetkiä, rantojen siivousta, niittotalkoita. Lisätiedot puheenjohtaja Seppo Varjoselta, p. 050 560 7357, sevarjo@saunalahti.fi 8 Urheiluseurat Säkylässä toimii toistakymmentä urheiluseuraa. Lajivalikoima on monipuolinen ampumahiihdosta, taitoluistelusta ja jääkiekosta naisvoimisteluun, salibandyyn, pyöräilyyn ja yleisurheiluun. Lisätietoja seuroista ja kunnan liikuntapalveluista kertoo vapaa-aikasihteeri Lauri Parviainen, p. 044 517 1011 9Koulukeskuksen piha Säkylän koulukeskuksen palkittua pihaa kannattaa pitää silmällä. Siellä on parkour-kenttä, pelikenttä, ulkoauditorio, hiekkakenttä, pituushyppypaikka ja juoksurata sekä välineitä muun muassa petankkiin ja mölkkyyn. Mainio kohtauspaikka, eikä vain kouluikäisille. 10 Frisbeegolf-kenttä Säkylän viime kesänä avattu frisbeegolf-kenttä kerää kauniina iltoina Eenokille Pyhäjärven rantaan nuoret ja vanhat. Väyliä on 12 ja kentän kiertää reilussa tunnissa, paitsi jos jää niin sanotusti suustaan kiinni. z 13

Neljäsluokkalaiset Saara Korkeakoski, Ellen Levander ja Juuso Renfors tykkäävät kiipeillä uusissa telineissä. Koska talvi oli leuto, päästiin uutta kaukaloa kokeilemaan vain muutaman kerran. 63 Tehtiin talkoilla liikuntapaikka TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT MIKAEL SOININEN Oma liikuntapaikka Kaikki sai alkunsa, kun vanhemmat huomasivat, ettei Säkylän eteläisten kylien lapsilla ollut kunnollista lähiliikuntapaikkaa. Lisäksi koulun vanhan jääkiekkokaukalon laidat olivat niin huonokuntoiset, ettei niitä voitu enää korjata. Kaukalon pohja oli epätasainen ja vaikeasti jäädytettävä. Eikä paikalla ollut pukukoppiakaan, jossa olisi voinut vaihtaa luistimet suojassa. Jotakin piti siis tehdä ja nopeasti. Syntyi Potku ja lämäri -lähiliikuntapaikkahanke. Huovinrinteen koulun pihalla on ollut vilskettä, kun vanhempainyhdistys on rakentanut talkoilla pukukopin, uudistanut jääkiekkokaukalon ja pystyttänyt kiipeilytelineitä. Kevätaurinko on jo ehtinyt sulattaa lähiliikuntapaikan sydämen eli jääkiekkokaukalon jään. Sohjon seasta näkyy kaukalon pohjalle asennettu hiekkatekonurmi, joten poikien jalkapallon peluu sujuu jo hienosti välitunnilla. Huovinrinteen koulun vanhempainyhdistys Vanhis ry:n yksi päätavoite olikin lisätä kaukalon käyttöaikaa. Jäälajien lisäksi siinä voidaan nyt pelata kaukalopalloa ja sählyä. Kaukaloa voi myös käyttää juoksuratana esimerkiksi liikuntatunneilla. Pihan kunnostus ei olisi ollut mahdollista ilman todella aktiivisia ja innokkaita vanhempia, kiittelee koulun rehtori Minna Mäntyranta. Tunnustusta antaa myös Säkylän vapaa-aikasihteeri Lauri Parviainen. Vanhempien omatoimisuus ja talkootyö on ollut kaiken lähtökohta. Iso urakka Iloisia ovat myös Vanhiksen hanketyöryhmän Tarja Kankare, Marja-Liisa Mikola-Luoto ja Petri Lehti, jotka ovat osaltaan vastanneet hankeen rahoituksesta, töiden suunnittelusta, materiaalihankinnoista ja talkoiden organisoinnista. Hankinnat on myös kilpailutettu. Paikallisilta yrittäjiltä on saatu lisäksi talkoo- ja tavaraavustuksia. Vapaita viikonloppuja ei ole viime aikoina juuri ollut, myöntää Petri ja kertoo, että talkootunteja on kentällä tehty jo yli 600. Hankkeen toteutukseen on osallistunut yli 30 koululaisten vanhempaa ja isovanhempaa. Vanhemmat hoitavat myös kaukalon jäädytyksen. Tämä on ollut tapana jo pitkään eli vanhankin kaukalon aikana. Myös kunta on mukana ylläpidossa. Tämä on jo nyt lisännyt ja monipuolistanut vapaaajan liikuntaa. 14

Säkylä sai geronomin TEKSTI PIRKKO SOININEN KUVA MIKAEL SOININEN { Liikuntapaikan toteutuksessa on ollut mukana kymmeniä vanhempia. Kuvaan ehtivät Lauri Parviainen, Marja-Liisa Mikola-Luoto, Minna Mäntyranta, Merja Ääri, Tarja Kankare ja Petri Lehti. Haimme hankkeelle Manner-Suomen Maaseudun kehittämisohjelman 2007 2013 Leader-toimintalinjan rahoitusta. Kokonaiskustannukset ovat yli 50 000 euroa, josta Leader-rahaa on noin 40 000 euroa, kertoo Marja-Liisa. Koska hankerahoitus ei olisi riittänyt riittävän monipuolisen liikuntapaikan rakentamiseen, yhdistys pyysi kunnalta avustusta jääkiekkokaukalon laitojen hankintaan. Lautakunta ja valtuusto myönsivätkin yksituumaisesti noin 15 000 euron määrärahan. Luokanopettaja ja tyttöjen liikunnan opettaja Merja Ääri on mielissään, kun oppilaat ja lapset saivat ehdottaa, millaisia välineitä pihalle hankitaan. Ensimmäisten hankintojen joukossa olivatkin lasten toivomat uudet kiipeilytelineet ja karuselli. Vielä on tulossa esimerkiksi kuularinki. Kaikkien käytössä Liikuntapaikka on koululaisten, päiväkodin, iltapäiväkerhon ja seurojen käytössä. Paikalle tullaan myös kauempaa liikkumaan ja kokoontumaan. Viikonlopulla alueen lapset valtaavat leikkivälineet. Tämä on yhteinen asia. Arvioimme, että käyttäjiä on 200 300 vuodessa. Vaikka kaikki ei ole vielä valmista, on tämä jo nyt lisännyt ja monipuolistanut vapaa-ajan liikuntaa, iloitsee Tarja. Vaikka vanhempainyhdistys on käyttänyt paljon aikaa ja energiaa liikuntapaikan tekemiseen, on intoa riittänyt koulun ja kodin yhteistyön lisäämiseen muutoinkin. Esimerkiksi kevään 2015 leirikouluun kerätään koko ajan varoja. Potku ja lämäri -hanke päättyy keväällä. Hankeryhmän aktiivit lupaavat järjestää myös vauhdikkaat liikuntapaikan avajaiset. { Geronomi Taina Vehmasen tavoittaa numerosta 044 732 8120, sähköpostiosoitteesta taina.vehmanen@sakyla.fi ja terveyskeskuksen kolmannesta kerroksesta työhuoneestaan. Puolitoista vuotta sitten ikäihmisten kansalaisraati toivoi, että kuntaan saataisiin oma geronomi eli vanhustyön ammattilainen. Raadin toive on toteutunut: Säkylän ensimmäinen geronomi Taina Vehmanen aloitti työnsä vuoden alussa. Minua on pidetty kuin piispaa pappilassa. Mitä teit aikaisemmin? Olin liki 15 vuotta Enirolla muun muassa palvelupäällikkönä. Yrityksen muuttaessa pois Porista piti päättää, muutanko työn perässä vai vaihdanko alaa. Olin jo pitkään harkinnut paluuta sosiaalialalle, jolle olin alun perin kouluttautunut. Päätin lähteä jatko-opiskelemaan. Ennen Eniro-vuosia tein töitä päiväkodissa ja kriisikeskuksessa. Omien lasten syntymän jälkeen suoritin myös merkonomin tutkinnon ja johtamisen erikoisammattitutkinnon. Ja nyt siis olen valmistumaisillani geronomiksi Satakunnan ammattikorkeakoulusta. Miten sinut on otettu vastaan? Minua on pidetty kuin piispaa pappilassa. Ikäihmiset ovat soitelleet ja käydessäni heitä tapaamassa leiponeet pullaa ja kovasti myös halailleet. Minusta on pidetty hyvää huolta. Miten Säkylässä huolehditaan ikäihmisistä? Poikkeuksellisen hyvin. Harvassa kunnassa Suomessa on omaa geronomia. Myös vanhustyön ohjaaja Armi Kreivilä on koulutukseltaan geronomi, ja kotisairaanhoitaja opiskelee tällä hetkellä myös geronomiksi. Meillä on täällä hyvä tiimi huolehtimassa ikäihmisten asioista. Miksi halusit opiskella juuri geronomiksi? Arvostan kovasti ikäihmisiä. Olen todella paljon tekemisissä ikäihmisten kanssa eri yhteyksissä ja lisäksi omat vanhempani ovat nyt sen ikäisiä, että asia on todella läheinen. Mitä työsi pitää sisällään? Palvelen, ohjaan ja koordinoin ennaltaehkäisevää vanhustyötä. Minulla on toimisto terveyskeskuksen kolmannessa kerroksessa kotihoidon tiloissa, ja sinne saa koska vain tulla tapaamaan minua. Tosin kannattaa ensin soittaa, sillä olen paljon liikenteessä. Huolehdin nimittäin muun muassa kunnan tarjoamista 73-vuotiaiden terveystapaamisista ja 80-vuotiaiden hyvinvointia edistävistä kotikäynneistä. Olen Ikääntyvien neuvoston sihteeri, organisoin senioreiden päivätoimintaa tiistaisin ja perjantaisin ja osallistun myös ikääntyvien sumppeihin eli kahvilatapaamisiin, jotka Ikääntyvien neuvosto järjestää kerran kuukaudessa. Vanhislaiset hakivat lähiliikuntapaikan toteutukseen EU:n Leaderrahoitusta, jonka turvin on voitu rakentaa lämmitetty tila luistimien vaihtamiseen, hankkia leikki- ja liikuntavälineitä ja asennuttaa kaukaloon helppohoitoinen ja kestävä hiekkatekonurmi. Kunta kustansi kaukaloon laidat. Keväällä kaukalossa pelattiin jalkapalloa. Taina Vehmanen 1Kuka: porilainen Taina Vehmanen, 47 2Perhe: Kaksi tytärtä (18 ja 21) 3Työ: Säkylän kunnan uusi geronomi 4Harrastukset: Liikunta, yhdistystoiminta, pappatunturit 5Motto: Asioilla on tapana järjestyä Mitä sinulta voi kysyä? Ihan mitä vaan, lupaan selvittää asian kuin asian. Monet seniorit kaipaavat apua esimerkiksi etuisuushakemusten täyttämisessä tai palveluiden selvittämisessä. Mitä teet vapaa-ajalla? Olen intohimoinen liikkuja: hiihdän, rullaluistelen, pyöräilen ja käyn jumpissa. Tytöistämme nuorempi asuu vielä kotona, joten hänen kanssaan käyn silloin tällöin vielä hevostallilla ja uskaltaudun jopa hänen hevosensa selkäänkin. Toimin myös aktiivisesti muutamassa yhdistyksessä ja kesäaikana kulkupelinä toimii vanha pappatunturi, jolla osallistun muun muassa useisiin kesätapahtumiin perinnemopoyhdistyksen porukassa. 15

Säkylän matkailuinfopiste on kahvila Välipalassa, Pyhäjärventie 16. Myös kunnanvirastolta löytyy esitteitä ja tietoa. 66 Säkylän kalasataman myymälästä saa kalaherkut tuoreina ja savustettuina. Katismaantie 18, avoinna ti pe klo 9 17 ja la klo 9 14. Elävää musiikkia ja karaokeiltoja tarjoaa paikallinen baari St. Ranta, Rantatie 238. Terassilta on hieno näköala. Avoinna ti to 18 23, pe la 18 03. Säkylän sotilaskoti on avoinna Huovinrinteellä joka päivä: ma to 8.30 20.30, pe 8.30 20 ja viikonloppuisin 15 20. www.sakylansotilaskotiyhdistys.fi Talvi- ja jatkosotamuseon esineistö koottiin Talvisota-elokuvaa varten. Avoinna ainakin 8.6. 12 14. Kiertotie 2, p. 0400 955 598, www.sakylantalvijajatkosotamuseo.fi Kristallirannassa on mökkejä, leirintäalue, tilaussauna, kokoustiloja ja ravintola, kaikki upeassa järvimaisemassa. 75 Upea paikka yrittää TEKSTI PIRKKO SOININEN KUVAT MIKAEL SOININEN JA Maija Rauha Kristalliranta, entinen Lomasäkylä, on saanut uuden tarmokkaan omistajan. Eija Kuusistolla on kahdenkymmenen vuoden kokemus ravintola-alalta, visioita ja rohkeutta, mutta jalat tiukasti maassa. Pidin aiemmin kahta lounaskahvilaa Turussa, mutta kun toisen vuokrasopimus irtisanottiin, jouduin miettimään uusia kuvioita. Kiersin katsomassa useita eri myytävinä olleita kohteita. Saaristossa oli monta varteenotettavaa vaihtoehtoa, mutta mikään ei sitten lopulta tuntunut omalta tai sitten ne olivat liian kalliita. Kävin täällä Lomasäkylässä ensimmäisen kerran jo vuosi sitten keväällä. Tajusin heti, että tämä on upea paikka. Sijainti Pyhäjärven rannassa on kerta kaikkiaan hieno! Ravintolan ikkunoista aukeaa lumoavan kaunis näköala järvelle. Tämä tila soveltuu niin ravintola-, juhla-, kokous- kuin pitopalvelukäyttöönkin. Istumapaikkoja on peräti 250. Kesällä pystymme majoittamaan jopa 140 ihmistä ja talvellakin sata. Yrittäjän arki alkoi siivoamalla Minusta tuli Kristallirannan virallinen omistaja marraskuun alussa. Mielen valtasi kauhu ja ilo. Tiesin, että edessä on valtavasti työtä ja samalla iloitsin siitä, miten upeaksi tämän paikan voi saada. Joka paikka oli vain ihan täynnä rojua ja kaikesta aisti, että paikka oli ollut tyhjillään pari vuotta. Onneksi peruslämmöt oli pidetty päällä. Mökkien takaa metsistä ja päärakennuksen huoneista löytyi valtava määrä roinaa, joka oli vain varastoitu sinne, kun ei ollut viitsitty kuljettaa jätteenkeräykseen. Veimme esimerkiksi pakettiautollisen vanhoja putkitelevisioita kaatopaikalle. Ensimmäinen kuukausi meni ihan siihen, että roudasimme roskaa pois. Päärakennus ja uudet hirsimökit olivat onneksi hyvässä kunnossa. Päärakennuksessa uusimme keittiön, sillä esimerkiksi vanha kaasuhella näytti hengenvaaralliselta. Lisäksi olen heilunut maalisudin kanssa vähän joka paikassa. 6-vuotias poikani on ollut innokas apuri. Hän lähtee mieluummin äidin kanssa purkamaan ja maalaamaan kuin menee päiväkotiin. Vanhojen mökkien huopakatot ovat huonossa kunnossa ja vaihdamme ne vielä tämän kevään aikana. Myös uusi laituri on tulossa rantaan, jotta veneet pääsevät paremmin rantautumaan. Syömään, uimaan ja tanssimaan Vanhin tyttäreni, 21-vuotias Henna on tiiviisti mukana yritystoiminnassa. Hän valmistui kaksi vuotta sitten Rauman WinNovasta matkailupalvelujen koulutusohjelmasta ja vastaa majoituspuolesta. Olemme käynnistelleet toimintaa pikku hiljaa. Keväällä olemme olleet viikonloppuisin auki. Perjantaina ja lauantaina on ollut karaokea ja tanssia, sunnuntaisin tarjolla on lounas. Lähempänä kesää lisäämme aukioloaikoja ja tarjontaa. Haluan rakentaa tästä perhekeskeisen paikan, jossa viihtyvät niin lapset kuin isovanhemmatkin. Talvella Kristalliranta taas soveltuu tosi hyvin yritysten ja yhteisöjen kokous- ja virkistyskäyttöön. Tämän uuden elämän myötä työmatkani piteni viisi kilometriä, mutta siihen käyttämäni aika lyheni huomattavasti. Asun Turun Paattisilla, jonne on matkaa Kristallirannasta vain 35 kilometriä. Odotan kesää jännityksellä ja riemulla. Toivon, että kaikki säkyläläiset tulisivat käymään, syömään, juomaan ja tanssimaan. Minulle saa aina esittää toiveita siitä, mihin suuntaan Kristallirantaa olisi hyvä kehittää. { Kevään aikana Kristallirannassa on tarjottu sunnuntailounasta. 16

Säkylän tunnus on kirkkoaukiolla sijaitseva tuulimylly. Se on rakennettu alun perin vuonna 1883 Köyliössä ja siirretty sieltä Säkylään 1950-luvulla. 71 Säkylän kirkkoaukio kuuluu Museoviraston nimeämiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin ympäristöihin. Kirkko ja kylä paloivat vuonna 1773, minkä takia uuden kirkon ympärille jätettiin aukio. Säkylän kotiseutumuseo on Pihlavan saareen mentäessä oikealla. Avoinna Rauman seudun museopäivänä 8.6. klo 12 14 ja tarvittaessa. Esittelyt: Raimo Kotsalo, p. 0500 528 353. 73 Korvenkylän Alinen mylly on avoinna Rauman seudun museopäivänä 8.6. klo 12 14 ja sopimuksen mukaan. Sovi käynnistä: Juhani Pokkinen, p. 040 541 2356. Kivirannan kotimuseo Sydänmaalla, Rannankulmantie 30, on niin ikään auki sopimuksen mukaan ja 8.6. klo 12 14. Pertti Kiviranta, p. (02) 867 4655, 050 3082743. Odotan kesää jännityksellä ja riemulla. 10 x matkailu 1Tori. Torstaina tavataan torilla! Monipuolista tarjontaa klo 8 13. 2Katismaa. Uimaranta, kesäteatteri, lentopallokenttä, grillikota, saunat, kahvila ja upeat maisemat Pyhäjärvelle. www.katismaansaari.com 3Harjureitti. Säkylänharjun-Virttaankankaan alueella upeat patikointi-, sienestys- ja marjastusmahdollisuudet. Laaja polkuverkosto, myös opastettuja retkiä. www.harjureitti.fi 4Toimintaloma. 13 hehtaarin alueella voi muun muassa retkeillä ja uida. Kokoustilat, vuokramökki, kota- ja savusauna. www.toimintaloma.fi 5Matin mainiot kalamajat. Pyhäjärven rannalla mökkejä vuokrattavana hyvien kalavesien äärellä. www.matinmainiotkalamajat.com 6Huvila Haapsaari. Hotellitason aamiaismajoitusta Säkylän keskustassa Pyhäjärven rannalla. Hieno paikka juhliin tai vaikkapa sauna- ja paljuiltoihin. www.huvilahaapsaari.fi 7Pyhäjärven Vuokrawenhe. Vene-, vesisuksi- ja kanoottivuokrausta, chartervenekuljetuksia sekä vetovarjolennätystä. P. 050 550 8370 8Säkylän Erä- ja Kalastusmatkailu. Mökkimajoitusta Pyhäjärven rannalla, kalastus- ja rapuretkiä sekä kokousmahdollisuudet. www.sakylanerajakalastusmatkailu.fi 9Ravintola Myllynkivi. Apetitin tehtaiden lähellä. Lounasta ja pikkupurtavaa, perjantaisin myös mukaan otettavaksi. P. 010 402 4950. www.amica.fi/myllynkivi Jossun Grilli, Rantatie 267. Tavallista parempia 10 burgereita ja annoksia paikallisista aineksista. 17

Nuorten tapahtumista Säkylässä löytyy tietoa esimerkiksi Facebookista nimellä Säkylän nuorisotoimi. Walkers-nuorisotilassa on käytettävissä tietokoneita, biljardi ja pingis, Lehmuuntie 1. Avoinna talvikaudella ma ja to klo 16 20, ti 7 9-luokkalaisille klo 16 20. 79 Seurakunnan ylläpitämä yökahvila on Walkersissa perjantaisin klo 20 23. Kesäkauden ajat kannattaa tarkistaa esimerkiksi seurakunnan nettisivuilta. Järjestöt ilmoittavat toiminnastaan ja tapahtumistaan Alasatakunta-lehden Järjestötoimintaa-palstalla sekä omilla nettisivuillaan. 81 Ikäihmisille on omat nettisivut osoitteessa www.sakylanikanuoret.fi. Sieltä löytyy hyvinvointitietoa ja tapahtumakalenteri. TAPAHTUMAT KOONNUT MAIJA RAUHA KUVAT TAPAHTUMIEN JÄRJESTÄJÄT JA DREAMSTIME TAPAHTUMATIEDOT PERUSTUVAT HUHTIKUUN TILANTEESEEN. AJANTASAISET TIEDOT SÄKYLÄN VERKKOSIVUILTA WWW.SAKYLA.FI xkuhinoiden päätähti on Anna Abreu. Kaikki valmiina makeaan kesään Säkylän kesä alkaa perinteisesti Kaislikossa kuhisee -tapahtumasta, jonka teemana on tällä kertaa Makea kesä, Sweet summer eli Magus suvi. Päivä on perjantai 13. kesäkuuta. Perusteelliset kuhisijat aloittavat juhlinnan jo torstaina 12. kesäkuuta torilla, jossa myös kunta on mukana esittelemässä palvelujaan. Perjantaiaamuna aukeavat myyntikojut ja kahvilateltat Rantatien varrella ja rantapuistossa. Alkuillan ohjelma on suunnattu lapsiperheille, sillä klo 17 nousevat rantapuiston lavalle televisiosta tutut hahmot Mimi ja Kuku, jotka laulavat ja leikkivät lasten kanssa. Varsinaiset juhlallisuudet avaa Säkylän Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Juuso Perkola, minkä jälkeen Kuhinapuheen pitää makean teeman mukaisesti johtaja Juri Jolkkonen Sucrokselta. Säkylä-seura julkistaa tuttuun tapaan Jokeri-valintansa. Perinteisessä Kuhinakulkueessa nähdään varmasti ainakin juhlivat seurat Säkylän Urheilijat, 70 vuotta ja Säkylän VPK, 80 vuotta. VPK:lla on myös mittava toimintanäytös ranta-alueella noin klo 19 alkaen. Päätähtenä Anna Abreu Palkittu dragshowartisti Marko Vainio tuo Rantapuiston lavalle Divet shown, joka juoksuttaa katsojan silmien eteen kymmenittäin tähtiä kotimaasta ja ulkomailta klo 18.15 alkaen. Kuhinoiden pääesiintyjä Anna Abreu { Viime kuhinoilla tanssittiin aurinkoisessa säässä. orkestereineen aloittaa klo 19.45. Suomalais-portugalilainen viihdetaiteilija kuuluu Suomen suosituimpiin esiintyjiin. KanalaSound soittaa tanssimusiikkia puoleenyöhön asti, jonka jälkeen jatkaa karaoke. Kaislikossa kuhisee -tapahtuman järjestää Säkylän Yrittäjät ry yhteistyössä Säkylän kunnan ja Tori- ja markkinakaupan palvelukeskus Oy:n kanssa. { Poikkea Kuhinapäivänä kunnanvirastolla! 89 100 syytä asua Säkylässä Pari vuotta sitten aloitetusta tonttitapahtumasta on paisumassa kunnon hulabaloo kunnanvirastolle. Kuhinapäivänä, perjantaina 13. kesäkuuta klo 16 19 nähdään, ylittyykö 100 syytä asua ja rakentaa Säkylässä -tapahtuman viimevuotinen noin 900 kävijän ennätys. Nyt kannattaa niidenkin poiketa, joilla ei muuten ole ollut asiaa talolle. Sisäänheittäjänä loikkii lasten suosikki Koekaniini Koponen, ja koettavaa on kaiken ikäisille. Esittelemme kunnan palveluja sekä tontti-, omistusasunto- ja vuokra-asuntotarjontaa, mutta olemme kutsuneet paikalle myös järjestöjä ja yrityksiä, kertoo Annukka Anttila järjestäjien puolesta. Myös terveyskeskuksesta on luvattu edustus tapahtumaan, ja Säkylän koulut ja päivähoidon yksiköt esittäytyvät taiteen keinoin. Punanuttuinen erikoisvieras on vahvistanut tulonsa. Luvassa on myös kahvitarjoilua ja musiikkia. Vapaa pääsy! Syksy alkaa Säkylä-viikolla 88 Säkylän kunta täyttää tänä vuonna 145 vuotta, ja sen kunniaksi järjestetään Säkylä-viikko maanantaista 1. syyskuuta alkaen. Tapahtumapaikka ja teema vaihtuvat päivittäin. 1 Maanantai: Kirjaston päivä. 2 Tiistai: Aikuisopisto esittelee toimintaansa ja sen toinen syysnäyttely avautuu kirjaston näyttelytilassa. 3 Keskiviikko: Säkylän elinkeinoelämän päivä. 4 Torstai: Juhlatori. 5 Perjantai: Elävän musiikin ilta. Klo 19 Johnny Cash -gospelkonsertti Säkylän kirkossa ja klo 20 alkaen KanalaSoundin ilta St.Rannassa. 6 Lauantai: Lasten ja nuorten harrastepäivä. Ohjelmaa klo 12 15 Säkylähallissa. 7 Sunnuntai: Juhlasunnuntai. Klo 10 juhlajumalanpalvelus kirkossa ja klo 14 pääjuhla koulukeskuksen juhlasalissa. Tarkempi ohjelma ilmestyy tuonnempana kunnan kotisivujen tapahtumakalenteriin. { Tonttikartat kiinnostivat viime kesän tapahtumapäivänä. 18

Säkylässä on neljä yleistä uimarantaa: Arenan hiekkaranta, Katismaan ranta, Korven uimapaikka ja Nummiojan ranta. Porin prikaatin uimahallissa on yleisövuoro säkyläläisille keskiviikkoisin klo 17.30 20 ja sunnuntaisin klo 15 17. Säkylähallin kuntosalissa on naisten ja miesten yleisövuoroja arkisin päivittäin. Kausikortti 40 ja vuosikortti 70. Lisätiedot www.sakyla.fi Säkylän Urheilijoiden kesäkauden ohjelmasta löytyy tietoa osoitteesta www.sakylanurheilijat.fi. Ainakin yleisurheilukoulut varmasti jatkavat toimintaansa. 86 Huovinretki järjestää Säkylän torilta alkavan pyöräretken joka ke 7.5. alkaen. Su 8.6. on juhlavuoden Huovinpyöräily. www.huovinretki.fi, myös Facebookissa. Atleetteja näköpiirissä! Tommi Kalenius konsertoi kirkossa Säkylän seurakunnan Kuhinakonsertin esiintyjä on laulaja ja lauluntekijä Tommi Kalenius. Luvassa on vuorovaikutteinen ilta, joka kertoo tarinoita elämän monimuotoisuudesta, lähimmäisyydestä, armosta, epäilystä, uskosta, toivosta ja rakkaudesta. Ajankohta täsmentyy myöhemmin niin, että se limittyy muuhun Kuhinaohjelmaan. z Kirpputori ja tanssit Pyhäjoella Pyhäjoen kyläyhdistyksestä kerrotaan, että Kyläpuodilla pidetään kirpputori sunnuntaina 8.6. klo 10 15. Tarjolla on myös kahvia ja grillimakkaraa. Lisätietoja Hannalta, p. 040 574 2134. Suvisuulilla, Pyhäjoentie 107, tanssitaan lauantaina 19.7. klo 21 02. Musiikista vastaa Jalmar-orkesteri. Buffetti ja arvontaa. z { Säkylä Triathlonista aiotaan perinnettä. Triathlon on kovakuntoisten miesten ja naisten laji, jossa pyöräillään, juostaan ja uidaan kilpaa. Lauantaina 12. heinäkuuta halukkaat voivat kokeilla kanttiaan Säkylässä. Iltasoitto hiljentää Juhannusaattona, perjantaina 20.6. ja siitä lähtien joka lauantai 9.8. asti Säkylän kirkon tornista soi iltasoitto klo 18. Siinä on hyvä hetki hiljentyä lepopäivän viettoon. Kuka idean keksi, siitä ei ole täyttä varmuutta, mutta jäljet johtavat kunnanviraston suuntaan. Vapaa-aikasihteeri Lauri Parviaisen mielestä ajatusta ei tarvinnut kaukaa hakea, koska Säkylässä sattuu olemaan erinomaiset olosuhteet kaikkien kolmen lajin harrastamiseen. Pyöräilykisoja täällä on järjestettykin säännöllisesti. Säkylän Yritys lupasi huolehtia triathlonkisan pyöräilyosuudesta, Säkylän Urheilijat otti juoksuosuuden vastuulleen ja Säkylän Järvipelastajat sitoutui auttamaan uintiosuuden järjestelyssä. Ensikertalaisina päätimme hankkia asiantuntijaapua Suomen triathlonliitosta, jonka toiminnanjohtaja Marko Selin lupautui kilpailun johtajaksi, Lauri kertoo. { Räisälän kansallispuvun liivi kiinnittyy messinkisoljella. Räisäläiset kokoontuvat Räisäläisten Säätiö järjestää vuotuisen Räisälä-juhlan Säkylässä sunnuntaina 29.6. Ohjelman aloittaa juhlamessu Säkylän kirkossa klo 10, jonka jälkeen on kunnianosoitus sankarihaudoilla ja Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkillä. Juhlamessun saarnan pitää Jouko Kotisalo. Pääjuhla alkaa Säkylän yhteiskoululla klo 13.30. Juhlapuheen pitää suurlähettiläs emeritus Heikki Talvitie. Puheiden ja huomionosoitusten lomaan mahtuu runsaasti musiikkiesityksiä ja yhteislaulua. z www.raisala.fi Kisakeskus tulee Säkylähallille. Juoksun ja pyöräilyn reittikartat eivät olleet huhtikuussa vielä valmiita, mutta se tiedettiin, että kisan aloittava uintiosuus lähtee kunnanviraston rannasta. Ainakin siellä siis yleisö pääsee näkemään ja kannustamaan kilpailijoita. Uinnin jälkeen pyöräillään ja sitten juostaan. Haluamme tehdä yhdessä mukavan kesäurheilutapahtuman kilpailijoille ja säkyläläisille. On upeaa, että urheiluseurat lähtevät mukaan ponnistukseen, Lauri kiittää. Kisan sprinttimatka sopii myös kokeilijoille, koska siinä riittää 300 metrin uinti, 20 km:n pyöräily ja 5 km:n juoksu. Teräsmiehet ja -mimmit uivat 1,5 km, pyöräilevät 50 km ja juoksevat 10 km. Kestääkö kantti? www.sakylatriathlon.fi 92 Katismaassa tanssitaan suulilla Katismaan kesäteatterin valinta vuoden näytöskappaleeksi on uusi, 1970-luvulle sijoittuva komedia Suulitanssit. Rami Saarijärven ja Ilkka Malmin kirjoittaman näytelmän ohjaa Anneli Heino. Näytelmässä soivat myös 1970-luvun tunnetuimmat laulut. Näytökset: su 29.6. klo 14, 30.6. 5.7. klo 19, su 6.7. klo 14 ja 19 Yönäytökset: pe 8.8. ja la 9.8. klo 21 Tiedustelut ja varaukset: Tarja Tasala, p. 050 587 9796 ja Anne Vuorio, p. 040 558 1253 z { Tervakonkari tainnuttaa tervahaudan liekkejä. Lieskat näyttävät komeilta, mutta tervahaudan palamisessa ne eivät ole toivottavia. 96 Paula ja Rauno sytyttävät tervahaudan Televisiosta tutut Paula ja Rauno avaavat Sydänmaan kyläyhdistyksen tervatapahtuman sytyttämällä tervahaudan keskiviikkona 25.6. klo 20. Rauno on oman kylän miehiä, Paula Keuruulta. Torstaina 26.6. samalle paikalle, Löytäneenlammen rannalle, kokoonnutaan vanhojen ajoneuvojen äärelle. Perjantaina on yhteislauluilta ja lauantaina tervatanssit, jotka ovat tervaviikon ainoa maksullinen osuus. Kyläkioski on avoinna tapahtumien yhteydessä. Tuoreen nisupullan kera on tarjolla kuumaa kahvia ja kylmiä virvokkeita sekä makkaraa grillistä. Myytävänä on myös tervaa, grillihiiliä ja arpoja. Ohjelmatiedot tarkentuvat tapahtuman lähetessä. Ne ja ajo-ohjeet löytyvät verkosta osoitteesta www.sydanmaa.net. Loma, loma! Säkylän peruskoululaisten ja lukiolaisten lukuvuosi päättyy ja kesäloma alkaa lauantaina 31.5. Säkylän seudun lukion ja Säkylän yhteiskoulun oppilaat palaavat opintielle torstaina 7.8. Huovinrinteen ja Isosäkylän koulut avaavat ovensa uuteen lukuvuoteen maanantaina 11.8. z 19

JULKINEN TIEDOTE JOKA JAKELUPISTEESEEN Meloja on lähellä vettä ja pääsee paikkoihin, joihin veneellä ei pääse. Antti Henrikssonin havaintojen mukaan Pyhäjärven vesi on kesäisin todella kirkasta. Teinipoikana vesihiihtäessä tutuksi tullutta leväpuuroa ei järvellä ole enää näkynyt. 98 Kajakilla pääset lähelle TEKSTI MAIJA RAUHA KUVA ANTTI HENRIKSSON Ajattele hyvin varhaista kesäaamua Säkylän Pyhäjärvellä. On tyyntä, veden päällä on kenties hiukan utua. Hiljaistakin olisi, jos linnut vaikenisivat. Työnnät kajakin vesille. Antti Henriksson on kokenut monta sellaista kesäaamua. Nyt hänellä on aivan Säkylän keskustassa Pyhäjärven rannassa yhteensä yhdeksän kanoottia ja kajakkia, joita hän vuokraa muillekin. Olen aina viettänyt paljon aikaa vesillä ja luonnossa. Pikkupoikana liikuimme perheen kanssa moottoriveneellä Turun saaristossa, ja nykyään touhuan Pyhäjärvellä lähes päivittäin. Harrastan melonnan lisäksi veneilyä ja kalastusta. Olen mukana myös Järvipelastajissa. Haluan tartuttaa muihinkin luonnossa liikkumisen ilon, ja sitä tarkoitusta varten perustin viime keväänä Ilo Adventures -yritykseni, Antti kertoo. Säkylä on Antin mielestä ihanteellinen paikka luontomatkailuyritykselle, koska Pyhäjärvi on läsnä koko Rantatien mitalta. Säkylänlahti on suhteellisen suojainen ja useita saaria on juuri kylän kohdalla, joten Antin käytössä oleva ranta on melontakeskukselle erittäin sopiva. Ainakin itse tykkään meloa rantoja pitkin ja puikkelehtia saarien välissä. Täällä on kivoja poukamia ja matalia lahtia. Lähellä on esimerkiksi Iissalon rauhoitettu saari, jossa on nuotiopaikka. Olen usein opastanut asiakkaita melomaan myös Murhassaareen, jossa on hieno hiekkaranta. Piknikvarusteet mahtuvat hyvin mukaan, ja kajakilla tai kanootilla pääsee helposti rantautumaan saariin. Minne veneellä ei pääse Kajakki on se umpinaisempi kanootti, jossa istutaan pohjalla. Niitä Antilla on yksikköjä ja kaksikkoja. Ensikertalaiselle kenties helpoin melottava on avonainen intiaanikanootti, johon tarvitaan aina kaksi melojaa. Antti tarjoaa retkeilijöille aina myös opastuksen, jonka avulla ensikertalainenkin pärjää järvellä. Hintaan kuuluvat myös kaikki melontareissulla tarvittavat varusteet, kuten pelastusliivit. Uimataito on ainoa, mitä edellytän. Lämpimänä päivänä meloja pärjää hyvin uima-asussa ja pelastusliiveissä. Suosittelen myös aurinkolaseja, päähinettä ja aurinkorasvaa. Tuulisella säällä voi kuoritakki tai vastaava tuulen- ja vedenpitävä asu olla hyvä. Kanootin kanssa voi mennä järvelle vain lillumaan ja nauttimaan auringosta, mutta retken voi halutessaan ottaa myös kuntolenkin kannalta. Parasta melonnassa on Antin mielestä se, että meloja on lähellä vettä ja pääsee paikkoihin, joihin veneellä ei pääse. Meloja voi koluta myös matalikkoja ja poukamia, koska kajakin alle riittää reilut 10 senttiä vettä. Se on aivan ehdoton tapa päästä lähelle luontoa. Kanootti lipuu hiljaa, joten meloja voi päästä näkemään lintuja ja muita eläimiä tavallista lähempää. Myös kaloja näkee aivan eri tavalla. Vaikka olisi käynyt samoissa paikoissa aiemmin veneellä, elämys on kanootilla erilainen, Antti sanoo. Joella tunnelma tiivistyy Kesän aikana Ilo Adventures aikoo järjestää melontaretkiä myös Yläneenjokeen ja Eurajokeen. Antti Henriksson vakuuttaa, että myös joella on paljon nähtävää, eikä tuuli pääse siellä yllättämään niin kuin Pyhäjärvellä saattaa käydä. Tunnelma on hänen mukaansa tiiviimpi kuin järvellä. Melomaan pääsee soittamalla Antille numeroon 050 304 3867 tai lähettämällä sähköpostia: iloadventures@outlook.com. Facebookista yritys löytyy nimellä iloadventures. Pyhäjärvi kannusti kosimaan Antti Henriksson kertoo tarinan viime kesältä: Kaksi matkailijaa Pariisista halusi lähteä melomaan keskikesällä. Opetin tarvittavat asiat ja näytin kartasta kivoja paikkoja lähietäisyydeltä. Mies vaikutti hiukan jännittyneeltä. Sovimme, että he olisivat matkassa pari tuntia. Parin ilmeet olivat hyvin iloiset, kun he palasivat rantaan reilusti myöhästyneinä. Syy selvisi nopeasti: mies oli kosinut Murhassaaressa. Niin ainutlaatuinen elämys Pyhäjärvi oli ollut heille, että mies päätti kosia juuri täällä. Tämä kertoo mielestäni paljon Pyhäjärven lumosta. 20