LUIKONLAHDEN SUURSUON JA SULJETUN KAI- VOSALUEEN KOSTEIKKOPUHDISTAMOJEN VEDEN LAATU JA TOIMIVUUS VUONNA 2007

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 48/2015 Itä-Suomen yksikkö Kuopio LUIKONLAHDEN SUURSUON JA SULJETUN KAI- VOSALUEEN KOSTEIKKOPUHDISTAMOJEN VEDEN LAATU JA TOIMIVUUS VUONNA 2007 Marja Liisa Räisänen Kuva 1. Suursuon kosteikkopuhdistamo tiepadolta länteen päin katsottuna

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 48/2015 KUV AILULEHTI 2.1.2008/Dnro K991142/2006 Tekijät Marja Liisa Räisänen Raportin laji Arkistoraportti Toimeksiantaja Raportin nimi Luikonlahden Suursuon ja suljetun kaivosalueen kosteikkopuhdistamojen veden laatuja toimivuus vuonna 2007 Tiivisleima Vuoden 2007 tulokset viittaavat vesien puhdistumisen käynnistyvän rakennetuissa kosteikko-osissa Suursuolla ja suljetulla kaivosalueella. Suursuolla metallien (Ni, Zn, Co, Cu) pidättyminen oli tehokkaampaa altaan pohjan kerrosrakenteissa kuin itse allasvedestä saostumalla. Kahden kuukauden seurantatulokset viittaavat pidätysmekanismeina olevan adsorptio vedestä kalkkikiviojiin ja altaan pohjalle saostuviin rauta- ja alumiinisaostumiin ja/tai sitoutuminen altaan pohjan orgaanisiin yncilsteisiin. Kosteikkoaltaiden pohjakerrosten pelkistävät olot mahdollistavat myös metallisulfidien saastumisen, mikä on vuoden seurantaa pitemmällä ajalla odotettava pidätysmekanismi. Vastaavanlaisia prosesseja tapahtuu myös kaivosalueen luonnonkosteikossa ja Palopuroon rakennetussa kosteikkoaltaassa. Palopuron alajuoksulla useimpien metallien pitoisuudet yllättäen kohosivat kalliosolassa kulkevaan puroon purkautuvista kalliovesistä. Tätä ilmiötä ei osattu arvioida puhdistamon suunnitteluvaiheessa, minkä vuoksi suositellaan tarkempaa jatkoseurantaa ja sen mukaan puhdistustehon parantamisen suunnittelua. Suursuon kosteikkopuhdistamolta ulosvirtaavan veden ph-arvo kohosi elokuun lopun tukemasta 4, 7 lokakuun lopun arvoon 5,2. Kaivosalueen kosteikkopuhdistamon lähes neutraalissa ph:ssa ei tapahtunut merkittävää muutosta toukokuun ja lokakuun välisenä aikana. Suursuon kosteikkopuhdistamolta ulosvirtaavan veden liukoineo nikkelipitoisuus oli noin 0,2 mg/l (kokonaispitoisuus -0,3 mg/l) ja kaivosalueen puhdistamon Myllypuron alakosteikolla 0,16 mg/l (kokonaispitoisuus lähes sama). Pitoisuudet ylittävät lupapäätöksen mukaisen nikkelin tavoitearvon 0,08 mg/l. Arseenipitoisuus oli molempien puhdistamojen ulosvirtaavassa vedessä hyvin pieni (<0,001 mg/l) ja alitti lupapäätöksen tavoitearvon 0,05 mg/l. Rautapitoisuudet vaihtelivat seurantajakson aikana molemmissa puhdistamoissaja ylittivät lähes kymmenkertaisesti tavoitearvon 0,6 mg/l. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Kosteikko, hapan valunta, veden passiivinen puhdistus, ph, redox, nikkeli, sinkki, rauta, rikki Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi, Kaavi, Luikonlahti, Luikonlahden suljettu kaivosalue, Suursuo Karttalehdet 431101+04 Muut tiedot Liitteitä 5 Arkistosarjan nimi Arkistotunnus 48/2015 Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Julkisuus 24 SUOIDI Julkinen arkistoraportti Yksikkö ja vastuualue Hanketunnus Allok?L ''"~ " Ra;mo Novala;n'", to;m~ Maankäyttö ja ympäristö 1803033 ö Allekirjoitus/nimen selvennys ~ r"'" -"L-~ a - l& - ~ "" - iisa Räisänen, erikoistutkija, FT GTK GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN GEOLOGICAL SURVEV OF FINLAND

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 48/2015 1 Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO 2 1.1 Suursuon kosteikkopuhdistamo 2 1.2 Suljetun kaivosalueen kosteikkopuhdistamo 4 2 KOSTEIKKOPUHDISTAMOJEN VESINÄYTTEIDEN OTTO JA ANALYYSIMENETELMÄT 5 3 TULOKSET 7 3.1 Suursuon kosteikkopuhdistamon allasvesien ph, redox, sähkönjohtokyky ja happipitoisuus 7 3.2 Suursuon kosteikkopuhdistamovesien alkuainepitoisuudet 9 3.3 Suljetun kaivosalueen kosteikkopuhdistamovesien ph, redox, sähkönjohtokyky ja happipitoisuus 10 3.4 Suljetun kaivosalueen kosteikkopuhdistamovesien alkuainepitoisuudet 10 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 15 5 KIRJALLISUUSLUETTELO 16 LIITTEET 17

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 48/2015 2 1 JOHDANTO Mondo Minerals Oy:n Kaavin tehtaan jälkihoitotöihin liittyvät vanhan kaivosalueen sivukivikasojen peitto- ja maisemointityöt, Palopuron ja sen alapuolisen Myllypuron uomiin rakennettu kosteikkopuhdistamo valmistuivat keväällä 2007. Rikastushiekka-altaan suotovesien puhdistamiseen tarkoitettu Suursuon kosteikkopuhdistamo oli valmiina heinäkuussa 2007 (kuva 1). Tässä raportissa kuvataan kosteikkopuhdistamojen veden laatua ja toimivuutta ensimmäisenä toimintavuotena 2007, Suursuon kosteikkopuhdistamolla elokuussa ja lokakuussa ja vanhalla kaivosalueella toukokuussa ja lokakuussa. 1.1 Suursuon kosteikkopuhdistamo Suursuon kosteikkopuhdistamoon tulee rikastushiekka-altaan suotovesiä kahdesta maan päälle rakennetusta kalkkikiviojasta, Kaavin tehtaalle vievän tiehen rajoittuvan yläpadon etelälaidalta (kalkkikivioja 1) ja Suurisuohon rajoittuvan tiepadon alaosasta (kalkkikivioja 2, kuva 2). Suursuun eteläosan altaaseen 1a johdetaan lisäksi selkeytysaltaan suotovesiä ja pintavesiä Suursuon eteläpuoliselta, entiseen ratapenkereeseen rajoittuvalta pienvaluma-alueelta. Pintavesien lisäksi Suursuon kosteikkoaltaisiin purkautuu suota reunustavien moreenimäkien kontaminoituneita pohjavesiä. Kuva 2. Suursuon kosteikkopuhdistamon allasrakenne ja vesien kiertosuunnat, Luikonlahti (ks. teksti).

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 48/2015 3 Kosteikkopuhdistamo koostuu kahdesta altaasta, joista ensimmäinen jakaantuu neljään osaan (1 a - 1 d, kuva 2). Altaan 1 a vedet kulkeutuvat tierummun kautta altaaseen 1 b ja sieltä ylivuotopadon kautta altaaseen 1 d, mihin laskevat myös pohjoispuolen altaan 1 c vedet ylivuotopadon kautta. Altaasta 1d vesi purkautuu ylivuotopadon kautta altaan 2 kalkkikivien peittämään osaan, missä vesisyvyys on 5 10 cm. Muualla osassa allasta 2 vesisyvyys vaihtelee 10 50 cm. Altaasta 2 vedet johdetaan kalkkikivipadon läpi entisen ratapenkereen ali rumpua pitkin suotovesien keräysojaan, josta ne pumpataan kosteikkopuhdistamon sisäänajovaiheessa takaisin rikastushiekan läjitysalueen selkeytysaltaaseen (kuvat 2 ja 3). Altaan 1 pohjakerrosten rakenne koostuu turpeen päällä olevasta kalkkikivikerroksesta ja sitä peittävästä turvekerroksesta. Altaan 2 pohjarakenne on suon luontaista turvepohjaa kalkkikivipeitteistä vesien tuloaluetta lukuun ottamatta (kuva 3). Kosteikkopuhdistamon kalkkikiviojat toimivat vesien esikäsittelyvaiheena, jossa muun muassa rauta saostuu veden ilmastuessa ja kalkkikivestä liukenee karbonaattia vähentäen veden happamuutta. Altaiden pohjarakenne (turve-kalkkisepeli-turve) mahdollistaa veden imeytymisen turpeeseen ja sen alapuoliseen sepelikerrokseen, missä vesi pelkistyy siten edistää metallisulfidien saostumista. Muita oletettuja pidätysmekanismeja ovat rautasaostumien adsorptio (hapellinen pintakerros) ja orgaanisen aineksen metallikompleksien muodostuminen. Kalkkikivioja 2 kalkkikivipeite Allas 2 Kalkkikivipato Kuva 3. Suursuon kosteikkopuhdistamo, näkymä altaalta 2 rikastushiekka-altaan länsipuolen padolle päin, Luikonlahti.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 48/2015 4 1.2 Suljetun kaivosalueen kosteikkopuhdistamo Luikonlahden suljetun kuparikaivosalueen valumavedet johdetaan Palopuron rakennettuun kosteikkoaltaaseen (kuva 4) ja alapuoliseen Myllypuroon padottuun kosteikkoaltaaseen. Allasrakenteiden lisäksi purouomiin on rakennettu kalkkikivien täyttämiä ilmastusportaita ja suotavia kalkkikivipatoja. Asuntotalon avolouhoksesta vedet purkautuvat kivilouheella täytetyn padon läpi luotaisesti syntyneeseen kosteikkolampeen (ks. karttakuva 7). Kosteikkolampi on entistä Palolampea ja se on erotettu kaivostoiminnan alkaessa moreenipadolla Palolammesta. Luontaisesta kosteikkolammesta vedet suotautuvat dolomiittilouhepadon läpi Palopuroon, mihin virtaa myös Palolammen vedet. Palopuron keskiosaan on rakennettu pitkänomainen kosteikkoallas, jonka pohja koostuu turvekerroksesta ja sen alapuolisesta dolomiittikivikerroksesta (kuva 4). Kosteikkoaltaalta vedet suotautuvat dolomiittilouhepadon läpi purouomaan, joka on kaivostoiminnan alkuvaiheessa louhittu kallioon. Tähän osaan puroa on rakennettu ilmastusportaat. Kalliosolasta vesi kulkeutuu edelleen Juuantien alitse rummun kautta Myllypuroon, mihin on padottu heinäpaaleilla ja osin dolomiittikivilouheella kosteikkoallas. Myllypuron yläosan kosteikko on alkuaan luontaisesti syntynyt. louhepato Maisemoitu sivukivikasa Kuva 4. Palopuroon rakennettu kosteikkoallas (ks. teksti), Luikonlahden suljettu kaivosalue. Palopuron kosteikkoaltaaseen suotautuu myös sivukiven läjitysalueen vesiä (kuvassa vasemmalta).

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 48/2015 5 Kaivosalueen luontaisessa ja rakennetussa kosteikkoaltaassa vedet puhdistuvat oletuksen mukaan altaan pohjarakenteen pelkistävässä tilassa metallisulfideina ja osin metallien pidättymisenä orgaanisiin kompleksiyhdisteisiin vastaavasti kuin Suursuon kosteikkopuhdistamolla. Kalkkikivipadot ja portaat edistävät veden ilmastusta ja siten raudan ja mangaanin saostumista. Samalla kalkkiaineksen liukeneminen neutraloi saostumisessa vapautuvaa happamuutta ja edistää metallien adsorptiota kiintoainekseen. 2 KOSTEIKKOPUHDISTAMOJEN VESINÄYTTEIDEN OTTO JA ANALYYSIME- NETELMÄT Vesinäytteitä otettiin Suursuon kosteikkopuhdistamolta karttakuvan 5 esittämistä kohteista. Näytteitä otettiin elokuun lopussa (31.8.), noin kuukauden kuluttua vesien johtamisesta puhdistamolle ja toisen kerran kahden kuukauden kuluttua lokakuun lopussa (29.10.). Elokuun näytteenotossa osa vesistä otettiin syksyn 2006 rakennustöiden yhteydessä asennetuista 40 mm:n salaoja-putkista (PVC-muovi, kuva 6) ja osa altaan vapaasta vesikerroksesta limnosottimella noin 20 cm:n tai 30 cm:n syvyydestä, läheltä altaan pohjaa. Näiden lisäksi vesinäytteitä otettiin altaiden ylivuotokohteista. Salaojaputkista vesinäytteet otettiin ohuella muoviletkulla (HDPE) ruiskun avulla imemällä. Salaojaputkirakenteen ja siihen liittyvän näytteenoton suunnittelusta vastasi erikoistutkija Jörg Langwaldt GTK:n mineraalitekniikan toimialalta Outokummusta (kuva 6). Vanhalta kaivosalueelta vesinäytteet otettiin toukokuun (29.5.) ja lokakuun (29.10.) lopussa karttakuvan 7 esittämistä kohteista. Louhoksesta ja kosteikkoaltaista vesinäytteet otettiin pitkävartisen pullonoutimen avulla ja patokohteista ruiskulla suoraan pulloon. Limnoksella ja pullonoutimella vesinäyte otettiin suoraan 500 ml:n muovipulloon, josta erotettiin suodattamaton 100 ml:n vesinäyteotos ja suodatettu 100 ml:n vesinäyteotos. Suodatuksessa käytettiin 60 ml:n muoviruiskua ja kertakäyttösuodatinta. Elokuussa ja toukokuussa suodattimen huokoskoko oli 0,45 mm ja lokakuussa 0,2 µm. 0,2 m:n suodattimella erotetaan täysin liukoiset ionit, kun taas 0,45 µm:n suodattimesta saattaa suotautua läpi hienojakoiset rauta- ja alumiinisaostumat. Salaojaputkista vesinäytettä saatiin kaikkiaan vajaat 100 ml, joka jaettiin kahteen osaan, suodatettuun ja suodattamattomaan osaan. Kaikki suodattamattomat ja suodatetut vesinäytteet kestävöitiin maastossa suprapurtyppihapolla (0,5 ml happo/100 ml:n näytevesi). Suodattamattomia näytteitä otettiin Suursuolta vain allasosien ylivuotokohteista ja vanhalla kaivosalueella kaikista muista näytekohteista paitsi ei kalliosolan purouomasta lokakuussa. Kestävöidyt vesinäytteet lähetettiin analysoitavaksi GTK:n akkreditoituun geolaboratorioon, joka syyskuun jälkeen yhtiöityi Labtium Oy:ksi. Suodattamattomista vesinäytteistä alkuaineanalyysit tehtiin märkäpolttomenetelmällä (menetelmäkoodi 150M). Suodatetuista vesinäytteistä alkuainepitoisuudet mitattiin ilman lisäkäsittelyjä ICP-AES- ja MS-ICP-tekniikalla (menetelmäkoodi 139M). Molemmat menetelmät on akkreditoitu. Märkäpolttomenetelmässä vesinäytteestä otettiin 20 ml:n otos, mihin lisättiin 5 ml suprapurtyppihappoa ja seosta kuumennettiin 90 o C asteessa kuusi tuntia kiintoaineksen hajottamiseksi. Seos jäähdytettiin, jonka jälkeen se sentrifugoitiin ja kirkkaasta uutteesta mitattiin 30 eri alkuaineen pitoisuudet ICP-AES- ja MS-ICP-tekniikalla. Pitoisuudet edustavat alkuaineiden kokonaispitoisuuksia kattaen veteen liuenneiden ja veden kiinteään ainekseen sitoutuneiden alkuaineiden pitoisuudet. Sen sijaan suodatetuista vesinäytteistä mitatut pitoisuudet edustavat alkuaineiden liukoisia pitoisuuksia.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 48/2015 6 Kuva 5. Vesinäytepisteet Suursuon kosteikkopuhdistamolla, Luikonlahti. Pisteet P10, P11, P12, P13 ja P14 sijaitsevat ylivuotokohteessa (ks. liite 5). Pisteistä P1.0, P2.1, P3.0, P6.1 ja P8.0 vesinäytteet otettiin altaan vedestä ja salaojaputkista turve- ja/tai kalkkisepelikerroksesta. Havaintokohteet P2, P3 ja P4 ovat rikastushiekka-altaan veden pinnan seurannan havaintoputkia.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 48/2015 7 Kuva 6. Turve- ja kalkkisepelikerroksesta otettavan huokosveden ottoon rakennetun salaojaputken asennusrakenne (J. Langwaldt 2006, GTK Mineraalitekniikka). 3 TULOKSET 3.1 Suursuon kosteikkopuhdistamon allasvesien ph, redox, sähkönjohtokyky ja happipitoisuus Suursuon kosteikkopuhdistamon altaiden veden ph oli elokuussa 2007 keskimäärin 4,3 ja lokakuussa 5,1 (liite 1). Seurantajaksolla altaan veden ph:n kohoaminen oli merkittävintä altaan 1c osalta (kuva 8a). Altaasta 2 ulosvirtaavan veden ph oli keskimäärin 0,5 ph-yksikköä korkeampi lokakuussa kuin elokuussa. Altaan 1 turve- ja kalkkisepelin huokosvedessä ph-arvot vaihtelivat elokuussa välillä 6,4-6,7 (liite 1). Allasvesien hapetus-pelkistyspotentiaali (redox) eli ORP-arvo seuraa ph-muutoksia (kuva 8b, liite 1). Redox-arvon kasvua seuraava ph-arvon lasku viittaa raudan hapettumiseen ja sitä seuraavaan, saostumisessa vapautuvan happamuuden lisääntymiseen. Päinvastainen (redox laskee - ph nousee) ilmiö puolestaan luo edellytykset metallisulfidien muodostumiselle ja sen myötä veden neutraloitumiselle. Neutraloituminen voi kytkeytyä osin myös kalkin liukenemiseen. Elokuussa redox-arvon kasvu ph:n laskiessa viittaa raudan hapettumisen ja saostumisen olevan vallitseva reaktio altaan vedessä. Lokakuun lopulla puolestaan redox-arvo laskee ja ph nousee, mikä voi viitata metallisulfidien muodostumisen käynnistymiseen. Redox-arvon lasku seurantajaksolla oli suurin altaassa 1c, missä oli suurin ph:n kasvu (kuva 8a). Toisin kuin altaan vapaassa vedessä turve- ja kalkkikerrosten huokosvedestä mitattiin negatiivisia redox-arvoja, jotka viittaavat pelkistävään tilaan (liite 1). Huokosveden laatua ei mitattu lokakuussa.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 48/2015 8 Palopuro Asuntotalon louhos Myllypuro Kaavin talkkitehdas Petkelpuro Kuva 7. Pintavesien näytteenottopisteet suljetulla kaivosalueella, Luikonlahti (ks. liite 5). Näytekohteet ovat louhos (AS-L), luonnon kosteikko (KOST-L), rakennettu kosteikko (KOST-R), kalkkipato (kaskadi KASK), kalliosolan yläpuoli (K-OJA1) ja alapuoli (K-OJA2), Juuantien alittava tierummun suualue (TIER) ja alakosteikon ylivuoto (ALAKOST). Lisäksi vertailukohteena oli Petkelpuro, mistä vesinäyte otettiin nuolen osoittamasta pisteestä.

ph Redox mv GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 48/2015 9 Allasosien 1b ja 1d vesien sähkönjohtavuudet olivat keskimäärin pienempiä kuin allasosan 1c (liite 1). Altaan 1c veden sähkönjohtokyky oli ulosvirtaavassa vedessä noin 150 ms/m. Allasosien 1b ja 1d vesissä se vaihteli välillä 90-130 ms/m. Altaasta 2 ulosvirtaavassa vedessä sähkönjohtokyky oli elokuussa 126 ms/m ja lokakuussa 117 ms/m. Suurimmat sähkönjohtavuudet mitattiin altaiden huokosvesistä (150-200 ms/m) elokuussa. Kosteikkoallasvesien happipitoisuudet vaihtelivat välillä 9-12 mg/l ja huokosvesien välillä 2-6,4 mg/l (liite 1). Altaasta 2 poistuvan veden happipitoisuus oli elokuussa 10 mg/l ja lokakuussa 11 mg/l. (a) (b) elo.07 loka.07 elo.07 loka.07 7 500 6 400 300 5 200 4 100 3 P10 P11 P12 P13 P14 ylivuotopisteet 0 3 3,5 4 4,5 5 5,5 6 ph Kuva 8. Suursuon kosteikkopuhdistamon allasosien ylivuotovesien (a) ph-vaihtelu ja (b) redox- ja pharvojen keskinäinen riippuvuus xy-diagrammina esitettynä elokuussa ja lokakuussa 2007, Luikonlahti. 3.2 Suursuon kosteikkopuhdistamovesien alkuainepitoisuudet Liitteessä 2 on esitetty kosteikkopuhdistamon allasosien veden ja pohjakerroksen huokosvesien keskeisten alkuaineiden liukoiset pitoisuudet ja liitteessä 3 kaikkien alkuaineiden liukoiset ja totaalipitoisuudet. Taulukkoon 1 on koottu elokuun näytteiden keskiarvopitoisuudet kalkkikiviojien, altaan 1b ja 1c allas- ja huokosvesille (ks. myös kuva 9). Taulukossa 2 on vertailtu elokuun ja lokakuun altaan 1 ylivuotovesien liukoisten alkuainepitoisuuksien keskiarvoja altaasta 2 poistuvan veden alkuainepitoisuuksien keskiarvoihin. Useimpien alkuaineiden liukoiset pitoisuudet olivat pienemmät altaan vesissä kuin kalkkikiviojien suotovesissä (taulukot 1 ja 2). Ero näkyi selkeimmin lokakuun tuloksissa mm. raudan, rikin, kalsiumin, sinkin ja nikkelin osalta (kalkkikivioja 2 allas 2, taulukko 2). Suurin ero pitoisuustasoissa oli kuitenkin allasveden ja altaan pohjakerrosten huokosvesien välillä. Tämä ilmeni mm. nikkelin, sinkin, alumiinin, koboltin ja kuparin huokosveden pienempinä pitoisuuksina suhteessa allasvesiin (kuva 9). Pitoisuusero huokosja allasvesien välillä vaihteli alkuaineesta riippuen kahdesta kymmenkertaiseen. Tästä poikkeavia alkuaineita olivat rauta, rikki, mangaani, kalsium, kalium, natrium, pii ja arseeni, joiden pitoisuudet suuremmat altaan pohjakerrosten pelkistävissä oloissa kuin altaan vapaassa vedessä. Magnesiumpitoisuudet olivat elokuussa hieman suuremmat allasvedessä kuin huokosvedessä ja lokakuussa päinvastoin (taulukko 1). Kalkkikiviojien ja allasvesien nikkelipitoisuus vaihteli välillä 0,20-0,30 mg/l (taulukot 1 ja 2). Pienimmät Ni-pitoisuudet mitattiin altaan 1c huokosvesissä (0,03 mg/l). Nikkelin pidättymistä tapahtuu lähinnä al-

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 48/2015 10 taan pohjakerroksissa (kuva 9). Sen sijaan altaiden 1 ja 2 allasvesissä ei ole merkittäviä eroja (taulukko 2, kuva 10), minkä perusteella voidaan päätellä nikkelin pidättymisen olevan vasta käynnistymässä. Nikkeliin verrattuna sinkin pitoisuudet pienenevät jo siirryttäessä kalkkikiviojista altaisiin ja pienentyen edelleen, mutta vähäisemmin altaasta 2 ulosvirtaavaan veteen (taulukko 2, kuva 10). Kosteikkopuhdistamolta poistuvan veden sinkkipitoisuus (0,5-0,6 mg/l) pieneni seurantajakson aikana lähes puoleen kalkkikiviojien sinkkipitoisuuksista (2,7-1,1 mg/l). Ero altaiden 1 ja 2 vesien sinkkikoostumuksessa ei ollut yhtä suuri (taulukko 2). Sinkin pidättyminen näyttää alkavan jo kalkkikiviojassa toisin kuin nikkelin, mutta sinkkiä pidättyy merkittävästi myös altaan 1 pohjakerroksiin (kuva 9). Kuten sinkillä ja nikkelillä koboltin ja kuparin pitoisuudet olivat pienemmät altaasta 2 poistuvassa vedessä kuin altaan 1 vedessä (taulukko 2). Kuparia ja kobolttia tulee eniten yläsuotokohteesta, mistä suotautuminen oli lähes olematonta lokakuussa (ei näytettä). Yllä mainituista metalleista jakautumiseltaan poikkesi rauta, mangaani ja arseeni siten, että liukoiset pitoisuudet olivat suurimmat altaan pohjakerrosten huokosvedessä kuin altaan pintavesissä (taulukot 1 ja 2). Arseenin pitoisuudet olivat tosin hyvin pieniä verrattuna esim. kuparin pitoisuuksiin. Huomattavaa on, että altaasta 2 ulosvirtaavan veden rauta- ja myös mangaanipitoisuudet olivat pienentyneet lokakuussa selvästi verrattuna elokuun mittauksiin (liite 2, taulukko 2). Vastaavanlainen vähennys näkyi rikin pitoisuuksissa, mikä viittaa alkavaan metallisulfidien saostumisesta ja/tai kipsin (kalsiumsulfaatin) saostumisesta. Sulfidisaostumiselle edellytykset luo altaan 1 pohjakerrosten pelkistävät olot. Lyhyen seurantajakson tulokset viittaavat myös toiseen metallien pidätysmekanismiin, adsorpoitumiseen, mikä tarkoittaa metallien rauta- ja/tai alumiinisaostumien sekä orgaanisten yhdisteiden pintaan kiinnittymistä (liite 3). 3.3 Suljetun kaivosalueen kosteikkopuhdistamovesien ph, redox, sähkönjohtokyky ja happipitoisuus Suljetun kaivosalueen kosteikkopuhdistamo koostuu luonnon kosteikkoaltaasta (KOST-L), Palopuroon rakennetusta kosteikkoaltaasta (KOST-R) ja Myllypuron nk. alakosteikkoaltaasta (ALA-KOST). Näiden altaiden ja niitä yhdistävän purouoman vesien ph-arvoissa ei ole kovin suuria eroja, eivätkä ne poikkea merkittävästi ennen kosteikon rakentamista, vuonna 2005 mitatuista ph-lukemista (taulukko 3). Myöskään vuoden 2007 kevään ja syksyn ph-arvoissa ei ole merkittäviä eroja. ph-arvot vaihtelivat välillä 6,5-7,0 ollen keskimäärin suurimmat avolouhoksen vedessä (7,1-7,4, taulukko 3). ph-arvoista poiketen eroja ilmeni hapetus-pelkistyspotentiaali- eli redox-arvoissa ja sähkönjohtavuudessa. Poikkeuksena on avolouhoksen redox-arvo (210-225 mv, taulukko 3), joka on samantasoinen ennen ja jälkeen kaivosalueen kunnostuksen. Sen sijaan luonnon kosteikon ja sen alapuolisen rakennetun kosteikon redox-arvot (-14 - +90) olivat pienemmät vuonna 2007 kuin ennen kunnostusta, vuonna 2005 mitatut lukemat (69 130). Sähkönjohtavuus on osassa kohteista pudonnut kolmasosaan vuoden 2005 lukemista. 3.4 Suljetun kaivosalueen kosteikkopuhdistamovesien alkuainepitoisuudet Taulukossa 4 on esitetty ennen kaivosalueen kunnostamista vuonna 2005 ja sivukivikasojen maisemoinnin ja kosteikkopuhdistamon rakentamisen jälkeen vuonna 2007 mitattuja liukoisia alkuainepitoisuuksia (ks. myös liite 4). Huomionarvoista on, että useiden keskeisten alkuaineiden pitoisuudet olivat niin louhosvedessä kuin luonnon kosteikkovedessä pienempiä vuonna 2007 kuin vuonna 2005. Sen sijaan rakennetun kosteikon alueella pitoisuudet olivat monen metallin osalta hieman suurempia vuonna 2007 kuin vastaavissa kohdin Palopuroa vuonna 2005. Kalliosolan purouomassa ja Juuantien alittavasta tierummusta purkautuvassa vedessä pitoisuudet puolestaan pienenivät merkittävästi jälkihoitotoimenpiteiden jälkeen. Alkuainepitoisuuksien erot vuoden 2007 toukokuun ja lokakuun tulosten välillä eivät olleet kovin suuria.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 48/2015 11 Lokakuussa 2007 nikkelipitoisuus oli luonnon kosteikon vedessä 0,02 mg/l ja rakennetun kosteikon vedessä 0,08-0,1 mg/l (ylä- ja alaosa). Pitoisuus kohosi edelleen kalliosolan purovedessä ja sen alapuolisessa Myllypurossa (tierumpu) keskiarvopitoisuuteen 0,17 mg/l (~0,2 mg/l, kuva 9). Toukokuussa Myllypuron kosteikolle tulevan veden Ni-pitoisuus oli hieman pienempi (0,14 mg/l) kuin lokakuussa. Vuoden 2007 tulosten Fe-, S-, Mn-, Zn- ja Cu-pitoisuuksissa näkyi samanlainen pitoisuuksien kohoaminen kalliosolan purouomassa ja sen alapuolella Myllypurossa kuin Ni-pitoisuuksissa (taulukko 4, kuva 11). Raudan, mangaanin, sinkin ja kuparin osalta kasvu oli lähes kaksinkertainen rakennetulta kosteikolta poistuvien vesien pitoisuuksiin verrattuna. Tosin Cu-pitoisuudet (<0,006 mg/l) olivat hyvin pieniä sinkin (0,42-0,56 mg/l), raudan (6,5-10,0 mg/l) ja mangaanin pitoisuuksiin nähden (0,72-0,74 mg/l). Rikin pitoisuuksissa muutos oli pienempi. Metallien ja rikin pitoisuuksien kasvu kalliosolassa viittaa uuteen metallipitoisen veden lähteeseen, mikä todennäköisesti on kallioraoista purkautuva kallion pohjavesi. Kallioveden kontaminaatio aiheutuu maanalaisen kaivoksen kontaminoituneista vesistä, joista on mitattu kohonneita mm. Ni-, Zn-, Fe-, Mn- ja S- pitoisuuksia (Ronkainen 2004 ja 2005). Taulukko 1. Liukoisten alkuaineiden keskiarviopitoisuudet kalkkikiviojissa 1 ja 2, allasosien 1b ja 1c allas- ja huokosvesissä elokuussa 2007 (31.8.), Suursuon kosteikkopuhdistamo, Luikonlahti. Huokosvesinäyte on otettu salaojaputkesta altaan pohjakerroksista (ks. teksti). n = näytelukumäärä. Kalkkikivioja 1 oja 2 Kalkkikivi- Allas 1b Allas 1c Yläsuoto Allasvesi Huokosvesi Alasuoto Allasvesi Huokosvesi Ni µg/l 197 235 158 264 289 34 Zn µg/l 2680 320 66 1100 1100 44 Co µg/l 188 73 48 54 87 28 Cu µg/l 1120 5,5 <0.5 4,2 12 <0.5 As µg/l 0,8 0,3 1,2 0,3 0,2 1,0 Mn mg/l 0,99 1,34 1,45 1,25 1,24 1,44 Fe mg/l 98,6 1,09 90,0 18,8 2,24 76,5 S mg/l 443 287 320 444 441 452 Al mg/l 0,28 0,65 0,09 0,02 0,56 0,04 Ca mg/l 350 218 306 463 453 533 Mg mg/l 107 74,7 73,6 73,5 76,3 77,2 K mg/l 9,00 8,80 13,1 8,51 9,70 14,3 Na mg/l 13,0 11,2 12,9 13,0 13,0 28,4 Si mg/l 35,2 13,1 14,3 14,2 14,6 18,6

µg/l GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 48/2015 12 Taulukko 2. Suursuon kosteikkopuhdistamon allasvesien liukoisten alkuaineiden keskiarvopitoisuudet elokuussa (31.8.) ja lokakuussa (29.10.) 2007, Luikonlahti. Vertailuarvona on lokakuun alasuotokohteen, kalkkiviojan 2 veden koostumus. Yläsuotokohteesta ei suotautunut vettä lainkaan lokakuussa (ks. myös taulukko 1). Selitykset: n = näytelukumäärä. Elokuu 2007 Lokakuu 2007 Allas 1 Allas 2 Kalkkikivioja 2 Allas 1 Allas 2 (b-c-d) (alasuoto) (a-b-c-d) n 3 1 1 4 1 Ni µg/l 257 231 333 289 242 Zn µg/l 733 499 1190 635 609 Co µg/l 78 69 69,2 78,6 70,2 Cu µg/l 8,1 5,0 0,2 6,3 4,1 As µg/l 0,3 0,4 0,2 0,2 0,3 Mn mg/l 1,27 1,31 1,38 1,09 1,03 Fe mg/l 1,49 1,58 25,8 3,48 0,24 S mg/l 371 328 501 316 325 Al mg/l 0,58 0,55 0,03 1,17 0,38 Ca mg/l 346 279 457 275 303 Mg mg/l 73,8 73,3 75,6 69,3 64,0 K mg/l 9,38 9,63 9,05 8,24 8,51 Na mg/l 12,0 11,9 12,2 11,3 10,9 Si mg/l 13,5 12,9 13,5 12,2 12,0 Allasvesi Huokosvesi 600 400 200 0 Ni Zn Co Cu Al Kuva 9. Nikkelin (Ni), sinkin (Zn), koboltin (Co), kuparin (Cu) ja alumiinin (Al) liukoiset keskiarvopitoisuudet Suursuon kosteikkopuhdistamon altaan 1 allas- ja huokosvesissä, Luikonlahti.

Nikkeli µg/l Mangaani mg/l Nikkeli µg/l Sinkki µg/l GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 48/2015 13 elo.07 loka.07 elo.07 loka.07 400 1500 300 1000 200 100 500 0 P11 P12 P13 P14 Ylivuotopisteet 0 P11 P12 P13 P14 Ylivuotopisteet Kuva 10. Nikkelin ja sinkin liukoisten pitoisuuksien vaihtelu Suursuon kosteikkopuhdistamon allasosien ylivuotokohteissa, Luikonlahti. P11-P13 ovat altaan 1 ylivuotovesiä ja P14 altaasta 2 ulosvirtaava vesi (ks. kuva 5 ja liitteet 2 ja 3). (a) (b) 2005 2007 2005 2007 400 4 300 3 200 2 100 1 0 AS-L KOST-L KOST-R K-OJA1 TIER 0 AS-L KOST-L KOST-R K-OJA1 TIER Kuva 11. (a) Liukoisen nikkelin ja (b) mangaanin pitoisuudet Asuntotalon louhoksen (AS-L), luonnon kosteikon (KOST-L), rakennetun kosteikon (KOST-R), kalliosolan purouomassa (K- OJA 1) ja Juuan tien ali tulevasta tierummusta purkautuvassa vedessä (TIER) vuonna 2005 ja 2007, Luikonlahti. Pitoisuudet ovat keskiarvopitoisuuksia.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 48/2015 14 Taulukko 3. Suljetun kaivosalueen Asuntotalon louhoksen ja kosteikkopuhdistamon vesien ph, redox (hapetus-pelkistyspotentiaali, ORP), sähköjohtokyky (SKJ), happipitoisuus ja hapen kyllästysaste vuonna 2005 ja kaivosalueen jälkihoitotöiden päättymisen jälkeen 2007, Luikonlahti. Vuoden 2005 arvot on sulan kauden neljänä eri ajankohtana mitattujen lukemien keskiarvoja. ph Redox SKJ Happi Hapen kyllästysaste mv ms/m mg/l % Asuntotalon louhos (AS-L) Keskiarvo 2005 1) 7,4 212 199 7,3 82 Toukokuu 2007 7,1 215 155 8,2 75 Lokakuu 2007 7,1 226 131 11 86 Luonnon kosteikko (KOST-L) Keskiarvo 2005 1) 6,9 69 193 4,2 48 Toukokuu 2007 6,9-14 144 2,9 26 Lokakuu 2007 7,0 39 146 5,8 50 Rakennettu kosteikko Palopurossa (KOST-R) Keskiarvo 2005 1) 6,8 131 74,0 4,7 58 Toukokuu 2007 6,5 78 52,6 7,0 67 Lokakuu 2007 7,0 94 51,1 8,1 65 Kalkkiportaat, kaskadi (KASK) Toukokuu 2007 6,4 73 57,0 7,4 72 Lokakuu 2007 6,8 91 54,8 9,1 74 Kallio-oja, yläpuoli (K-OJA1) Keskiarvo 2005 1) 6,7 109 91,6 4,9 62 Lokakuu 2007 6,8 73 58,0 9,7 78 Kallio-oja, alapuoli (K-OJA2) Lokakuu 2007 6,8 55 58,0 11 91 Myllypuro, tierumpu (TIER) Keskiarvo 2005 1) 6,8 89 94,3 6,2 75 Toukokuu 2007 6,9 69 59,6 8,1 76 Lokakuu 2007 6,9 48 57,9 12 94 Myllypuro, alakosteikko (ALA-KOST) Toukokuu 2007 6,7 76 57,6 7,5 69 1) keskiarvotulokset (n=4), Myllymäki 2006

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 48/2015 15 Taulukko 4. Suljetun kaivosalueen Asuntotalon louhoksen, kosteikkopuhdistamoaltaiden ja niiden välisten purouomien vesien liukoiset alkuainepitoisuudet, Luikonlahti. Vertailuarvoina on esitetty Suursuolta Myllypuroon laskevan Petkelpuron vastaavien alkuaineiden pitoisuuksia. Ni Zn Cu Fe Mn Al S Ca Mg K µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l Asuntotalon louhos (AS-L) Keskiarvo 2005 1) 364 304 3,8 <0.03 2,76 0,01 436 312 181 12,0 Toukokuu 2007 233 187 2,1 <0.03 2,18 0,01 362 266 147 9,37 Lokakuu 2007 270 213 2,1 <0.03 1,94 <0.005 360 262 147 10,3 Luonnon kosteikko (KOST-L) Keskiarvo 2005 1) 90 51 <0.5 4,08 2,86 <0.005 443 329 181 12,5 Toukokuu 2007 62 23 <0.1 6,74 1,07 <0.005 384 296 157 11,1 Lokakuu 2007 16 21 <0.1 12,6 1,25 <0.005 370 302 150 12,7 Rakennettu kosteikko Palopurossa (KOST-R) Keskiarvo 2005 1) 53 90 1,9 0,92 0,61 0,04 149 100 56,1 4,85 Toukokuu 2007 73 159 2,6 2,45 0,46 0,21 106 72,9 38,1 3,42 Lokakuu 2007 86 188 4,5 2,35 0,41 0,16 123 85,5 45,7 3,87 Kalkkiportaat, kaskadi (KASK) Toukokuu 2007 88 195 2,2 4,09 0,61 0,19 118 80,6 42,3 3,43 Lokakuu 2007 105 219 3,2 4,33 0,56 0,15 136 92,7 49,6 4,12 Kallio-oja, yläpuoli (K-OJA1) Keskiarvo 2005 1) 224 673 1,3 9,69 1,34 0,03 193 123 71,2 5,61 Lokakuu 2007 171 556 6,1 10,0 0,72 0,20 147 94,7 52,2 4,28 Kallio-oja, alapuoli (K-OJA2) Lokakuu 2007 174 547 4,6 9,54 0,73 0,19 148 95,2 52,8 4,32 Myllypuro, tierumpu (TIER) Keskiarvo 2005 1) 228 609 1,1 4,36 1,32 0,01 197 123 71,3 5,70 Toukokuu 2007 139 424 3,2 6,48 0,74 0,22 127 82,4 44,4 3,73 Lokakuu 2007 179 556 4,7 9,27 0,73 0,20 148 95,0 52,6 4,32 Myllypuro, alakosteikko (ALA-KOST) Toukokuu 2007 143 370 2,3 4,37 0,79 0,15 122 79,3 43,7 3,76 1) keskiarvotulokset (n=4), Myllymäki 2006

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 48/2015 16 4 JOHTOPÄÄTÖKSET Suursuon kosteikkopuhdistamolle oli levinnyt loppukesän aikana kasvillisuutta lähinnä allasosaan 1c. Altaisiin laskettiin vedet heinäkuussa. Kosteikon puhdistustoiminta oli ensimmäisenä toimintavuotena vasta alkuvaiheessa, joten tulokset antavat vain viitteellisen kuvan toimivuudesta ja puhdistustehosta. Suursuon tulokset osoittavat vesien puhdistumisen käynnistyvän jo niitä keräävissä kalkkikiviojissa ja se osin jatkuu heikkona kosteikkoaltailla. Useimpien metallien (Ni, Zn, Co, Cu) pidättyminen oli tehokkaampaa altaan pohjan kerrosrakenteissa kuin itse allasvedestä saostumalla. Kahden kuukauden seurantatulokset viittaavat pidätys-mekanismeina olevan adsorptio vedestä altaan pohjalle saostuviin rauta- ja alumiinisaostumiin ja/tai sitoutuminen orgaanisiin yhdisteisiin. Kosteikon pohjakerrosten pelkistävät olot mahdollistaa myös metallisulfidien saostumisen, vaikka selkeitä viitteitä itse sulfidimuodostuksesta ei tässä tutkimuksessa käytettyjen menetelmien perusteella saatu. Kosteikkopuhdistamolta ulosvirtaavan veden ph-arvo kohosi elokuun lopun lukemasta 4,7 lokakuun lopun arvoon 5,2. Sähkönjohtokyky pieneni vastaavana ajankohtana arvosta 126 ms/m arvoon 118 ms/m. Ulosvirtaavan veden liukoisessa nikkelipitoisuudessa ei tapahtunut merkittävää muutosta ollen noin 0,2 mg/l (kokonaispitoisuus ~0,3 mg/l), vaikka nikkelin pidättymistä altaan pohjakerroksiin oli havaittavissa. Puhdistamon tavoitearvo nikkelille on lupapäätöksen mukaan 0,08 mg/l. Arseenipitoisuus oli ulosvirtaavassa vedessä <0,0005 mg/l (kokonaispitoisuus ~0,0007 mg/l), mikä alittaa lupapäätöksen tavoitearvon 0,05 mg/l. Rautapitoisuudet olivat elokuussa 1,6 mg/l ja lokakuussa 0,24 mg/l, joista jälkimmäinen alittaa tavoitearvon 0,6 mg/l. Sen sijaan raudan kokonaispitoisuus sisältäen myös saostuneen raudan oli ulosvirtaavassa vedessä elokuussa noin 5 mg/l ja lokakuussa 12 mg/l. Saostuneen kiintoaineksen karkaaminen on seurausta mm. korkeavartisten kasvillisuuden heikosta levinneisyydestä altaan eri osissa. Suljetun kaivosalueen kosteikkopuhdistamon vesitulokset osoittavat Asuntotalon louhoksen suotovesien puhdistuvan luonnonkosteikolla ja edelleen Palopuroon rakennetulla kosteikkoaltaalla, mihin suotautuu myös sivukivikasasta vesiä. Seurantajaksolla nikkelipitoisuudet olivat louhoksessa keskimäärin 0,25 mg/l ja rakennetulta kosteikolta poistuvassa vedessä 0,1 mg/l. Pitoisuudet kasvoivat lähes louhosvesien pitoisuustasolle alapuolisessa kalliosolan purovedessä, mihin purkautuu myös kontaminoituneita kalliovesiä (kaivosvesiä). Myllypuron kosteikolla veden nikkelin liukoinen ja kokonaispitoisuus oli samaa luokkaa, noin 0,16 mg/l, mikä ylittää lupapäätöksen tavoitearvon 0,08 mg/l. Lokakuussa Myllypuron kosteikon liukoinen rautapitoisuus vaihteli välillä 4,4-9,3 mg/l ollen alhaisin toukokuussa. Raudan kokonaispitoisuus oli liukoista pitoisuutta hieman suurempi vaihdellen välillä 6,1-10,8 mg/l. Rautapitoisuudet olivat lähes kymmenkertaisia tavoitearvoon nähden (0,6 mg/l). Sen sijaan kosteikkopuhdistamolta poistuvan ja Myllypuron kosteikon veden arseenipitoisuudet ( 0,0006 mg/l) puolestaan alittivat arseenin tavoitetason, 0,05 mg/l. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kaivosalueen kosteikkopuhdistamoalueesta luonnon kosteikon ja rakennetun kosteikon toiminta on alkanut hyvin käynnistyä. Nikkelin, raudan ja rikin osalta pitoisuudet pienenivät lähes puoleen verrattuna louhoksen veden pitoisuuksiin. Uutena päästölähteenä, mitä ei suunnitteluvaiheessa osattu huomioida, tuli tutkimuksissa esille kontaminoituneiden kaivosvesien purkautuminen kalliosolan purouomaan. Huomionarvoista on kuitenkin, että kalliosolan alapuolella Myllypuron yläosan kosteikolla osa metalleista ja rikistä pidättyy jo näin kosteikon toiminnan alkuvaiheessa. Jatkotutkimuksissa on suositeltavaa seurata Myllypuron kosteikon toimivuutta ja tarpeen mukaan tehostaa puhdistustehoa pohjarakenteiden pidätyskykyä parantamalla.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 48/2015 17 5 KIRJALLISUUSLUETTELO Myllymäki, Tiina 2006. Kuparin, Nikkelin ja sinkin pidättyminen luonnollisesti syntyneillä kosteikoille. Pro gradu tutkielma, Ympäristötieteen koulutusohjelma, Kuopion yliopiston ympäristötieteen laitos, 99 s. Ronkainen, J. 2004. Kaavin tehtaan jäte-, pinta- ja pohjavesien tarkkailun yhteenveto 2003. Savo- Karjalan ympäristötutkimus Oy ACD 3303.58, 8 s. Ronkainen, J. 2005. Kaavin tehtaan jäte-, pinta- ja pohjavesien tarkkailuraportti 2004. Savo-Karjalan ympäristötutkimus Oy ACD 3303.58, 13 s. LIITTEET Liite 1. Suursuon kosteikkopuhdistamon allasosien ja niistä poistuvien vesien lämpötila, ph, hapetus-pelkistyspotentiaali eli redox, sähkönjohtokyky, happipitoisuus ja hapenkyllästysaste elokuussa ja lokakuussa 2007, Luikonlahti. Liite 2. Suursuon kosteikkopuhdistamon allasosien ja niistä poistuvien vesien liukoiset alkuainepitoisuudet elokuussa ja lokakuussa 2007, Luikonlahti. Liite 3. Suursuon kosteikkopuhdistamon veden laatu (alkuaineiden liukoiset ja totaalipitoisuudet) elokuussa ja lokakuussa 2007, Luikonlahti. Liite 4. Suljetun kaivosalueen Asuntotalon louhoksen ja kosteikkopuhdistamon veden laatu (alkuaineiden liukoiset ja totaalipitoisuudet) toukokuussa ja lokakuussa 2007, Luikonlahti. Liite 5. Suursuon ja suljetun kaivosalueen vesinäytepisteiden karttakoordinaatit, Luikonlahti.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 48/2015 18 Liite 1. Suursuon kosteikkopuhdistamon allasosien ja niistä poistuvien vesien lämpötila (T), ph, hapetus-pelkistyspotentiaali (ORP eli redox), sähkönjohtokyky (SKJ), happipitoisuus ja hapen kyllästysaste elokuussa ja lokakuussa 2007, Luikonlahti (ks. näytepisteet karttakuvasta 5). tun T ph ORP SKJ Happi Hapen kyllästysaste (kartta) o C mv ms/m mg/l % Altaaseen 1b tuleva vesi Ei näytettä 31.8.07 virtaava vesi P10 13 4,5 331 102 9,1 86 P10 29.10.07 virtaava vesi P10 6,0 4,9 202 94 9,6 77 Allas 1b 31.8.2007 P1.0 SH allasvesi P1.0 12 4,6 345 101 8,9 84 31.8.2007 P1.2 SH huokosvesi (T) P1.2 17 6,4-48 120 4,5 47 31.8.2007 P2.0 SH allasvesi P2.0 12 4,4 369 102 9,2 86 31.8.2007 P2.1 SH huokosvesi (T) P2.1 17 6,7-4 134 4,5 59 31.8.2007 P2.2 SH huokosvesi (K) P2.2 17 6,5-71 173 1,9 18 Altaasta 1 b poistuva vesi 31.8.2007 P11 SH virtaava vesi P11 13 4,3 377 104 8,9 85 P11 29.10.07 virtaava vesi P11 5,5 4,6 261 89 12,2 97 Allas 1c 31.8.2007 P8.0 SH allasvesi P8.0 12 4,3 363 150 10,3 97 31.8.2007 P8.1 SH huokosvesi (T) P8.1 14 6,7-37 195 3,5 34 31.8.2007 P8.2 SH huokosvesi (K) P8.2 15 6,7-85 205 2,2 18 Altaasta 1c poistuva vesi 31.8.2007 P12 SH virtaava vesi P12 13 4,1 397 152 10,3 97 P12 29.10.07 virtaava vesi P12 6,7 5,7 169 147 10,2 84 Allas 1d 31.8.2007 P3.0 SH allasvesi P3.0 14 4,2 360 121 10,7 105 Altaasta 1d poistuva vesi 31.8.2007 P13 SH virtaava vesi P13 14 4,2 390 113 9,5 92 P13 29.10.07 virtaava vesi P13 6,7 5,2 226 130 11,0 90 Allas 2 31.8.2007 P6.1 SH* huokosvesi (K) P6.1 14 6,0 164 151 6,4 68 31.8.2007 P6.2 SH* huokosvesi (T) P6.2 13 6,3 71 155 6,1 60 Altaasta 2 poistuva vesi 31.8.2007 P14 SH virtaava vesi P14 13 4,7 352 126 10,1 96 P14 29.10.07 virtaava vesi P14 6,3 5,2 316 118 11,2 92 Pistetunnusten selitykset.0 allasvesi, limnosnäyte.1 huokosvesi putkesta, pintaturvekerroksesta (T), *paitsi 6.1 kalkkisepelikerroksesta (K).2 huokosvesi putkesta kalkkisepelikerroksesta (K), *paitsi 6.2 turvekerroksesta (T) P10, P11, P12, P13 ja P14 vesinäyte virtaavasta ylivuodosta

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 48/2015 19 Liite 2. Suursuon kosteikkopuhdistamon allasosien ja niistä poistuvien vesien liukoiset alkuainepitoisuudet elokuussa ja lokakuussa 2007, Luikonlahti (ks. näytepisteet karttakuvasta 5). tun Ni Zn Co Cu As Al Fe Mn S Ca Mg K Na Si (kartta) µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l Altaaseen 1b tuleva vesi P10 29.10.07 P10 280 126 68 3,3 0,2 1930 1,75 1,10 259 182 75,7 8,23 11,9 10,9 Allas 1b 31.8.2007 P1.0 SH P1.0 240 322 74 5,9 0,4 666 1,06 1,33 283 215 74,2 8,73 11,0 13,0 31.8.2007 P1.2 SH P1.2 135 62 49 0,7 0,5 73 0,89 1,32 286 244 76,9 8,26 13,7 13,0 31.8.2007 P2.0 SH P2.0 230 318 71 5,1 0,2 627 1,12 1,34 290 221 75,2 8,87 11,3 13,1 31.8.2007 P2.1 SH P2.1 70 43 35 <0,5 1,1 62 72,0 1,36 315 331 72,3 11,4 12,9 14,3 31.8.2007 P2.2 SH P2.2 269 94 60 <0,5 1,8 132 197 1,66 358 344 71,5 19,6 12,0 15,6 Altaasta 1 b poistuva vesi 31.8.2007 P11 SH P11 219 303 68 4,8 0,4 607 1,25 1,32 285 215 73,6 8,69 11,1 12,8 P11 29.10.07 P11 303 297 79 9,8 0,2 1970 0,76 1,13 251 179 67,2 7,69 10,1 12,1 Allas 1c 31.8.2007 P8.0 SH P8.0 289 1100 87 12 0,2 559 2,24 1,24 441 453 76,3 9,70 13,0 14,6 31.8.2007 P8.1 SH P8.1 31 43 30 <0,5 1,1 31 67,1 1,46 458 528 76,7 14,5 24,8 19,9 31.8.2007 P8.2 SH P8.2 38 46 26 <0,5 0,9 48 85,8 1,42 446 537 77,6 14,0 31,9 17,3 Altaasta 1c poistuva vesi 31.8.2007 P12 SH P12 286 1060 86 11 0,2 547 1,65 1,23 432 439 74,7 9,67 12,6 14,1 P12 29.10.07 P12 297 1270 89 5,9 0,2 182 9,08 1,05 398 404 68,0 8,32 11,8 13,1 Allas 1d 31.8.2007 P3.0 SH P3.0 241 502 72 5,4 0,4 560 1,62 1,34 334 285 74,3 9,67 12,1 13,0 Altaasta 1d poistuva vesi 31.8.2007 P13 SH P13 265 835 79 8,7 0,2 582 1,56 1,25 397 384 73,0 9,78 12,2 13,5 P13 29.10.07 P13 277 846 78 6,1 0,1 617 2,31 1,06 354 334 66,3 8,72 11,3 12,6 Allas 2 31.8.2007 P6.1 SH P6.1 266 821 78 3,1 0,3 317 0,91 1,27 407 408 75,9 9,78 13,1 13,6 31.8.2007 P6.2 SH P6.2 268 815 79 2,9 0,3 228 1,73 1,25 405 411 75,2 10,3 12,9 13,5 Altaasta 2 poistuva vesi 31.8.2007 P14 SH P14 231 499 69 5,0 0,4 546 1,58 1,31 328 279 73,3 9,63 11,9 12,9 P14 29.10.07 P14 242 609 70 4,1 0,3 378 0,24 1,03 325 303 64,0 8,51 10,9 12,0 Pistetunnusten selitykset.0 allasvesi, limnosnäyte.1 huokosvesi putkesta, pintaturvekerroksesta (T), *paitsi 6.1 kalkkisepelikerroksesta (K).2 huokosvesi putkesta kalkkisepelikerroksesta (K), *paitsi 6.2 turvekerroksesta (T) P10, P11, P12, P13 ja P14 vesinäyte virtaavasta ylivuodosta

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 48/2015 20 Liite 3. Suursuon kosteikkopuhdistamon veden laatu eri mittauskohteissa elokuussa ja lokakuussa 2007, Luikonlahti. Selitykset: liuk = liukoinen pitoisuus (suodatettu näyte), tot = kokonaispitoisuus, Pit. = pitoisuus, R rinnakkaisnäyte (ks. näytepisteet kuvasta 5). Näytetunnus kk Pit. Ni Zn Co Cu As Cd Mo Pb Mn Fe S Al Ca Mg K Na Si µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l Kalkkikivioja 1 31.8.2007 Yl suoto SH elo.07 liuk 197 2680 188 1120 0,8 3,0 0,2 0,1 0,99 98,6 443 278 350 107 9,00 13,0 35,2 Allas 1a, ylivuotokohde P10 H 29.10.07 loka.07 tot 341 133 77 19,3 0,2 0,7 <0,2 <0,6 1,27 2,64 289 5270 202 78,8 8,42 12,1 12,9 P10 29.10.07 loka.07 liuk 280 126 68 3,3 0,2 0,6 0,1 0,1 1,10 1,75 259 1930 182 75,7 8,23 11,9 10,9 Allas 1b 31.8.2007 P1.0 SH elo.07 liuk 240 322 74 5,9 0,4 0,8 <0,1 0,1 1,33 1,06 283 666 215 74,2 8,73 11,0 13,0 31.8.2007 P1.2 H elo.07 tot 141 180 53 3,2 0,5 0,4 0,4 0,7 1,28 1,67 275 340 232 70,2 11,7 12,9 11,0 31.8.2007 P1.2 SH elo.07 liuk 135 62 49 0,7 0,5 0,1 0,2 0,1 1,32 0,89 286 73 244 76,9 8,26 13,7 13,0 31.8.2007 P2.0 SH elo.07 liuk 230 318 71 5,1 0,2 0,9 <0,1 0,2 1,34 1,12 290 627 221 75,2 8,87 11,3 13,1 31.8.2007 P2.1 H elo.07 tot 93 70 43 1,4 1,2 0,2 0,4 0,6 1,36 61,8 308 <200 310 67,9 12,9 12,7 12,1 31.8.2007 P2.1 SH elo.07 liuk 70 43 35 <0,5 1,1 0,0 0,4 0,1 1,36 72,0 315 62 331 72,3 11,4 12,9 14,3 31.8.2007 P2.2 H elo.07 tot 285 100 63 1,1 1,5 0,1 0,4 0,6 1,64 167 350 <200 325 66,4 19,7 11,6 12,6 31.8.2007 P2.2 SH elo.07 liuk 269 94 60 <0,5 1,8 0,0 0,4 0,1 1,66 197 358 132 344 71,5 19,6 12,0 15,6 Ylivuotokohde 31.8.2007 P11 H elo.07 tot 234 320 74 5,6 0,4 0,8 <0,2 <0,6 1,31 2,18 277 670 210 69,4 9,09 11,3 10,9 31.8.2007 P11 SH elo.07 liuk 219 303 68 4,8 0,4 0,8 <0,1 0,2 1,32 1,25 285 607 215 73,6 8,69 11,1 12,8 31.8.2007 P11 SHR elo.07 liuk 217 296 67 4,9 0,3 0,8 <0,1 0,2 1,32 1,22 284 601 214 73,4 8,74 11,0 12,8 P11 H 29.10.07 loka.07 tot 280 240 72 9,9 0,2 0,7 0,2 <0,6 1,18 1,71 272 2100 192 72,3 8,17 10,5 11,8 P11 29.10.07 loka.07 liuk 303 297 79 9,8 0,2 0,7 0,3 0,2 1,13 0,76 251 1970 179 67,2 7,69 10,1 12,1 Kalkkikivioja 2 31.8.2007 Alasuoto SH elo.07 liuk 282 1070 53 <0,5 0,3 0,0 0,3 0,1 1,38 24,7 453 24 473 77,3 8,17 13,0 14,3 Alasuoto H 29.10.07 loka.07 tot 323 1050 66 <1 0,2 <0,1 0,4 <0,6 1,42 27,0 512 40 470 79,4 9,18 12,7 13,2 Alasuoto 29.10.07 loka.07 liuk 333 1190 69 0,2 0,2 0,0 0,4 <0,05 1,38 25,8 501 29 457 75,6 9,05 12,2 13,5 31.8.2007 Alasuoto H Kalkki. elo.07 tot 289 1330 66 39 0,4 1,1 0,4 <0,6 1,12 19,0 441 740 451 67,2 8,57 12,9 12,9 31.8.2007 Alasuoto SH Kalkki. elo.07 liuk 246 1130 56 8,2 0,2 1,1 0,3 0,1 1,12 12,8 434 9 453 69,7 8,85 12,9 14,1 Allas 1c 31.8.2007 P8.0 SH elo.07 liuk 289 1100 87 12 0,2 0,9 <0,1 0,1 1,24 2,24 441 559 453 76,3 9,70 13,0 14,6 31.8.2007 P8.1 H elo.07 tot 95 90 43 1,9 1,3 <0,1 0,4 0,8 1,46 56,1 402 <200 512 72,8 22,1 25,5 16,9 31.8.2007 P8.1 SH elo.07 liuk 31 43 30 <0,5 1,1 <0,03 0,3 0,1 1,46 67,1 458 31 528 76,7 14,5 24,8 19,9 31.8.2007 P8.2 H elo.07 tot 114 290 48 12 1,3 0,4 0,6 0,6 1,39 84,9 409 220 515 72,8 14,7 25,7 14,9 31.8.2007 P8.2 SH elo.07 liuk 38 46 26 <0,5 0,9 <0,03 0,4 0,1 1,42 85,8 446 48 537 77,6 14,0 31,9 17,3 Ylivuotokohde 31.8.2007 P12 H elo.07 tot 330 1230 101 13 0,4 0,9 <0,2 <0,6 1,24 5,10 436 610 430 70,2 9,68 12,7 12,4 31.8.2007 P12 SH elo.07 liuk 286 1060 86 11 0,2 1,0 <0,1 0,1 1,23 1,65 432 547 439 74,7 9,67 12,6 14,1 P12 H 29.10.07 loka.07 tot 320 1240 96 17 0,3 0,8 0,6 <0,6 1,13 13,2 498 674 452 75,0 8,61 12,6 13,7 P12 29.10.07 loka.07 liuk 297 1270 89 5,9 0,2 0,7 0,1 <0,05 1,05 9,08 398 182 404 68,0 8,32 11,8 13,1 Näytetunnus kk Pit. Ni Zn Co Cu As Cd Mo Pb Mn Fe S Al Ca Mg K Na Si µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l Allas 1d 31.8.2007 P3.0 SH elo.07 liuk 241 502 72 5,4 0,4 1,1 <0,1 0,1 1,34 1,62 334 560 285 74,3 9,67 12,1 13,0 Ylivuotokohde 31.8.2007 P13 H elo.07 tot 342 960 100 12 0,3 1,5 <0,2 <0,6 1,25 2,80 397 750 371 68,5 10,2 12,4 11,8 31.8.2007 P13 SH elo.07 liuk 265 835 79 8,7 0,2 1,3 <0,1 0,2 1,25 1,56 397 582 384 73,0 9,78 12,2 13,5 P13 H 29.10.07 loka.07 tot 255 701 72 9,2 <0,2 0,7 <0,2 <0,6 1,12 4,16 391 795 347 71,4 8,52 11,7 12,5 P13 29.10.07 loka.07 liuk 277 846 78 6,1 0,1 0,8 0,0 <0,05 1,06 2,31 354 617 334 66,3 8,72 11,3 12,6 Allas 2 31.8.2007 P6.1 H elo.07 tot 306 950 91 6,0 0,4 0,9 <0,2 <0,6 1,25 1,77 402 400 387 68,8 10,9 12,4 11,6 31.8.2007 P6.1 SH elo.07 liuk 266 821 78 3,1 0,3 1,1 <0,1 0,1 1,27 0,91 407 317 408 75,9 9,78 13,1 13,6 31.8.2007 P6.2 H elo.07 tot 271 750 84 6,2 0,7 0,5 <0,2 0,8 1,21 6,34 393 320 388 67,8 11,9 12,4 11,6 31.8.2007 P6.2 SH elo.07 liuk 268 815 79 2,9 0,3 0,8 <0,1 <0,05 1,25 1,73 405 228 411 75,2 10,3 12,9 13,5 Ylivuotokohde 31.8.2007 P14 H elo.07 tot 282 700 87 7,7 0,7 1,0 <0,2 0,8 1,27 4,95 356 980 322 68,2 10,8 11,8 12,5 31.8.2007 P14 SH elo.07 liuk 231 499 69 5,0 0,4 1,1 <0,1 0,2 1,31 1,58 328 546 279 73,3 9,63 11,9 12,9 P14 H 29.10.07 loka.07 tot 255 582 73 12 0,7 0,6 0,2 0,7 1,09 12,0 363 1530 317 68,2 9,12 11,0 12,9 P14 29.10.07 loka.07 liuk 242 609 70 4,1 0,3 0,6 0,0 <0,05 1,03 0,24 325 378 303 64,0 8,51 10,9 12,0 Petkelpuro Petkelpuro H 29.10.07 loka.07 tot 374 369 113 14 0,3 0,3 <0,2 <0,6 1,69 10,3 157 334 88,2 56,2 4,24 7,78 10,1 Petkelpuro 29.10.07 loka.07 liuk 333 373 102 8,7 0,2 0,3 0,1 0,1 1,61 8,53 147 138 82,7 53,7 4,11 7,77 10,3

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 48/2015 21 Liite 3. Jatkuu Näytetunnus kk Pit. Sr P B Ba Li Rb U V Cr µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Kalkkikivioja 1 31.8.2007 Yl suoto SH elo.07 liuk 255 <100 14 15 9 27 6,2 <0,2 1,2 Allas 1a, ylivuotokohde P10 H 29.10.07 loka.07 tot 333 <0,3 38 15 12 18 0,8 <0,5 <1 P10 29.10.07 loka.07 liuk 308 <0,05 30 14 5,6 15 0,4 0,1 <0,2 Allas 1b 31.8.2007 P1.0 SH elo.07 liuk 551 <100 32 40 13 21 0,3 <0,2 <1 31.8.2007 P1.2 H elo.07 tot 740 460 30 45 14 22 1,8 <0,5 <1 31.8.2007 P1.2 SH elo.07 liuk 760 <100 30 41 13 19 1,2 <0,2 <1 31.8.2007 P2.0 SH elo.07 liuk 568 <100 36 41 14 20 0,3 <0,2 <1 31.8.2007 P2.1 H elo.07 tot 1150 330 20 75 11 24 3,1 0,5 <1 31.8.2007 P2.1 SH elo.07 liuk 1280 <100 17 69 10 20 2,9 0,4 <1 31.8.2007 P2.2 H elo.07 tot 1120 <300 30 70 11 29 9,6 1,0 <1 31.8.2007 P2.2 SH elo.07 liuk 1220 <100 23 71 9 27 8,5 1,2 1,8 Ylivuotokohde 31.8.2007 P11 H elo.07 tot 525 540 30 38 12 21 0,3 <0,5 <1 31.8.2007 P11 SH elo.07 liuk 550 <100 33 40 13 20 0,3 <0,2 <1 31.8.2007 P11 SHR elo.07 liuk 546 <100 33 39 14 20 0,3 <0,2 <1 P11 H 29.10.07 loka.07 tot 346 <0,3 28 17 13 16 0,3 <0,5 <1 P11 29.10.07 loka.07 liuk 362 <0,05 24 20 10 17 0,3 0,1 <0,2 Kalkkikivioja 2 31.8.2007 Alasuoto SH elo.07 liuk 321 <100 41 14 19 25 3,1 <0,2 <1 Alasuoto H 29.10.07 loka.07 tot 335 <0,3 49 14 22 28 3,0 <0,5 <1 Alasuoto 29.10.07 loka.07 liuk 331 <0,05 42 15 17 28 3,0 0,1 <0,2 31.8.2007 Alasuoto H Kalkki. elo.07 tot 323 440 40 16 18 27 5,1 <0,5 <1 31.8.2007 Alasuoto SH Kalkki. elo.07 liuk 328 <100 43 15 19 24 4,0 0,2 <1 Allas 1c 31.8.2007 P8.0 SH elo.07 liuk 457 <100 46 24 21 25 2,1 0,2 <1 31.8.2007 P8.1 H elo.07 tot 688 380 10 50 12 35 5,2 <0,5 <1 31.8.2007 P8.1 SH elo.07 liuk 719 <100 14 46 11 31 3,8 0,3 <1 31.8.2007 P8.2 H elo.07 tot 701 <300 30 49 11 40 15,9 <0,5 <1 31.8.2007 P8.2 SH elo.07 liuk 745 <100 33 54 12 32 16,6 0,3 <1 Ylivuotokohde 31.8.2007 P12 H elo.07 tot 432 480 40 25 21 29 2,2 <0,5 <1 31.8.2007 P12 SH elo.07 liuk 445 <100 47 24 22 25 2,0 <0,2 <1 P12 H 29.10.07 loka.07 tot 387 <0,3 56 15 23 25 2,5 <0,5 2,3 P12 29.10.07 loka.07 liuk 347 <0,05 39 14 14 23 1,6 0,1 <0,2 Näytetunnus kk Pit. Sr P B Ba Li Rb U V Cr µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Allas 1d 31.8.2007 P3.0 SH elo.07 liuk 547 <100 36 35 14 21 0,4 0,3 1,1 Ylivuotokohde 31.8.2007 P13 H elo.07 tot 457 470 40 32 20 29 1,4 <0,5 <1 31.8.2007 P13 SH elo.07 liuk 486 <100 42 27 19 23 1,1 <0,2 <1 P13 H 29.10.07 loka.07 tot 340 <0,3 39 14 16 19 0,8 <0,5 <1 P13 29.10.07 loka.07 liuk 353 <0,05 33 16 13 21 0,6 0,1 <0,2 Allas 2 31.8.2007 P6.1 H elo.07 tot 477 460 40 28 20 26 0,9 <0,5 <1 31.8.2007 P6.1 SH elo.07 liuk 527 <100 40 27 18 23 0,8 0,3 <1 31.8.2007 P6.2 H elo.07 tot 509 480 40 39 20 27 0,7 <0,5 <1 31.8.2007 P6.2 SH elo.07 liuk 539 <100 44 30 20 24 0,7 0,3 <1 Ylivuotokohde 31.8.2007 P14 H elo.07 tot 492 <300 30 40 18 28 0,8 2,0 2,7 31.8.2007 P14 SH elo.07 liuk 540 <100 37 34 15 21 0,4 <0,2 <1 P14 H 29.10.07 loka.07 tot 385 <0,3 37 23 17 22 1,2 1,9 2,1 P14 29.10.07 loka.07 liuk 352 <0,05 28 19 11 21 0,3 0,1 <0,2 Petkelpuro Petkelpuro H 29.10.07 loka.07 tot 206 <0,3 22 36 11 11 0,2 <0,5 <1 Petkelpuro 29.10.07 loka.07 liuk 178 <0,05 16 35 6,7 10 0,1 0,1 <0,2

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 48/2015 22 Liite 4. Suljetun kaivosalueen Asuntotalon louhoksen ja kosteikkopuhdistamon veden laatu eri mittauskohteissa toukokuussa ja lokakuussa 2007, Luikonlahti. Selitykset: liuk = liukoinen pitoisuus (suodatettu näyte), tot = kokonaispitoisuus, Pit. = pitoisuus (ks. näytepisteet kuvasta 7). näytetunnus kk Pit. Ni Zn Cu Co As Cd Mo Pb Mn Fe S Al Ca Mg K Na Si µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l Asuntotalon louhos As-louhos H 29.5.2007 touko.07 tot 272 210 8,1 56 0,7 0,1 0,5 <0,6 2,22 0,46 379 <200 262 142 10,3 7,76 6,94 As-louhos SH 29.5.2007 touko.07 liuk 233 187 2,1 48 0,3 0,1 0,5 <0,05 2,18 <0,03 362 10 266 147 9,37 7,58 7,83 As-louhos H 29.10.07 loka.07 tot 241 190 7,7 46 0,6 <0,1 0,5 <0,6 1,99 1,00 390 50 270 150 10,6 7,84 7,27 As-louhos 29.10.07 loka.07 liuk 270 213 2,1 51 0,2 0,1 0,6 <0,05 1,94 <0,03 360 1,1 262 147 10,3 7,80 7,64 Luonnon kosteikko Luo-kosteikko H 29.5.2007 touko.07 tot 70 30 <1 9,4 4,7 <0,1 0,4 <0,6 1,09 7,25 405 <200 289 150 11,3 8,46 9,75 Luo-kosteikko SH 29.5.2007touko.07 liuk 62 23 <0,1 7,7 4,0 <0,02 0,4 <0,05 1,07 6,74 384 1,4 296 157 11,1 8,36 10,9 Luon-kosteikko H 29.10.07 loka.07 tot 17 19 <1 2,8 13 <0,1 0,3 <0,6 1,31 13,6 447 <10 311 156 13,2 8,08 9,85 Luon-kosteikko 29.10.07 loka.07 liuk 16 21 <0,1 2,9 14 <0,02 0,3 <0,05 1,25 12,6 370 2,6 302 150 12,7 7,87 10,3 Rakennettu kosteikko Rak-kosteikko H 29.5.2007 touko.07 tot 80 160 3,8 22 0,2 <0,1 <0,2 <0,6 0,47 2,87 107 260 73,9 38,0 3,17 3,24 4,55 Rak-kosteikko SH 29.5.2007touko.07 liuk 73 159 2,6 21 0,3 0,1 0,1 0,1 0,46 2,45 106 210 72,9 38,1 3,42 3,18 5,40 Rak-kosteikko H 29.10.07 loka.07 tot 84 154 3,9 19 0,7 <0,1 0,2 <0,6 0,43 3,02 132 281 91,6 48,6 3,93 3,80 5,54 Rak-kosteikko HR 29.10.07 loka.07 liuk 84 159 3,9 19 0,8 0,1 0,2 <0,6 0,43 3,03 131 283 91,1 48,1 3,99 3,79 5,51 Rak-kosteikko 29.10.07 loka.07 tot 86 188 4,5 19 0,5 0,1 0,2 0,1 0,41 2,35 123 160 85,5 45,7 3,87 3,70 6,06 Rak-kosteikko R 29.10.07 loka.07 liuk 91 190 3,5 20 0,6 0,1 0,2 0,1 0,42 2,41 125 172 86,8 46,0 3,84 3,78 6,14 Kalkkikivipato, kaskadi Kaskadi H 29.5.2007 touko.07 tot 104 220 4,0 31 0,4 <0,1 <0,2 <0,6 0,62 5,11 120 370 82,0 42,2 3,39 3,40 4,83 Kaskadi SH 29.5.2007 touko.07 liuk 88 195 2,2 27 0,3 0,1 0,1 0,1 0,61 4,09 118 191 80,6 42,3 3,43 3,35 5,60 Kaskadi H 29.10.07 loka.07 tot 102 190 4,0 25 0,8 <0,1 0,3 <0,6 0,58 5,16 142 302 98,4 51,5 4,32 3,94 6,38 Kaskadi 29.10.07 loka.07 liuk 105 219 3,2 27 0,4 0,1 0,2 0,1 0,56 4,33 136 148 92,7 49,6 4,12 3,86 6,35 Kalliosolan purouoma Kallio-oja ylä 29.10.07 loka.07 tot 171 556 6,1 59 0,4 0,2 0,2 0,1 0,72 10,0 147 204 94,7 52,2 4,28 4,07 6,87 Kallio-oja ala 29.10.07 loka.07 liuk 174 547 4,6 59 0,3 0,2 0,2 0,1 0,73 9,54 148 187 95,2 52,8 4,32 4,10 6,96 Juuantien alapuoli, tierummusta ulosvirtaus Tierumpu H 29.5.2007 touko.07 tot 155 450 5,4 55 0,3 0,1 0,2 <0,6 0,76 7,71 130 380 83,5 44,0 3,45 3,52 5,24 Tierumpu SH 29.5.2007 touko.07 liuk 139 424 3,2 50 0,2 0,1 0,1 0,1 0,74 6,48 127 223 82,4 44,4 3,73 3,41 6,12 Tierumpu H 29.10.07 loka.07 tot 169 485 5,9 57 0,6 0,2 0,3 <0,6 0,76 10,8 156 417 101 54,3 4,39 4,14 7,05 Tierumpu 29.10.07 loka.07 liuk 179 556 4,7 61 0,3 0,2 0,2 0,1 0,73 9,27 148 195 95,0 52,6 4,32 4,13 6,93 Tierumpu HR 29.10.07 loka.07 tot R 174 502 6,0 60 0,6 0,1 <0,2 <0,6 0,75 10,6 154 432 100 54,5 4,32 4,07 6,92 Tierumpu R 29.10.07 loka.07 liuk R 186 585 4,7 64 0,4 0,2 0,2 0,1 0,72 9,19 146 196 93,5 52,2 4,21 4,07 6,87 Petkelpuro Petkelpuro H 29.10.07 loka.07 tot 374 369 14 113 0,3 0,3 <0,2 <0,6 1,69 10,3 157 334 88,2 56,2 4,24 7,78 10,1 Petkelpuro 29.10.07 loka.07 liuk 333 373 8,7 102 0,2 0,3 0,1 0,1 1,61 8,53 147 138 82,7 53,7 4,11 7,77 10,3 Alakosteikko, Myllypuro Ala-kosteikko H 29.5.2007 touko.07 tot 162 410 6,2 55 <0,2 0,1 0,3 <0,6 0,81 6,14 126 310 80,8 43,8 3,47 3,65 5,33 Ala-kosteikko SH 29.5.2007 touko.07 liuk 143 370 2,3 49 0,1 0,1 0,1 <0,05 0,79 4,37 122 154 79,3 43,7 3,76 3,50 6,16