Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi

jpmajoitustoiminta Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työvoima- ja elinkeinokeskus Finpro Matkailun edistämiskeskus

Majoitustoiminta Toimialaraportti 8/2008 Anneli Harju-Autti

Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) 16001 00170 HELSINKI 00023 VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) 1606 3666 8/2008 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Anneli Harju-Autti Toimialapäällikkö Lapin TE-keskus Julkaisuaika 2.12.2008 Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Majoitustoiminta Tiivistelmä Majoitustoiminnan toimialaraportti kuten muutkin matkailun toimialaraportit julkaistaan tilanteessa, jossa ei vielä ole täyttä varmuutta siitä, miten kansainvälinen suhdannetaantuma tulee vaikuttamaan lähestyvään vuodenvaihteen sesonkiin. Pidemmälle meneviä johtopäätöksiä esimerkiksi kauden 2009 2010 suhteen on vaikea tehdä. Viime kevääseen vallinneen pitkäkestoisen ja nousujohteisen kysynnän jälkeen kasvu on taittumassa. Seuraavan vuoden myyntitoimet tulevat olemaan haasteelliset. Alan rakenteet ovat olleet monenlaisessa murroksessa. Markkinoilta on poistunut runsaasti matalampaa majoitustasoa edustavien yritysten huonekapasiteettia. Yritysten operatiivinen liiketoiminta on useimmiten eriytynyt kiinteistöliiketoiminnasta. Tämä on johtanut alan yritysten suhteellisen velkaantuneisuuden tasapainottumiseen. Ketjujen osuus alan kapasiteetista kasvaa edelleen. Alan työvoimatarpeiden tyydyttäminen on ollut suhteellisen vaikeaa kautta maan. Ongelmana ovat alan kokeneen ammattikunnan saatavuus ja työn kausiluonteisuus tai osa-aikaisuus. Alan yhteistyökumppaneiksi ovat nousseet nopeasti henkilöstövuokrausyritykset. Siten yhä useampi työtunti tehdään ostopalveluna. Majoitusalan yritykset ovat tänä päivänä kohtuullisessa kunnossa. Keskivertoyritysten liiketoiminnallinen tulos toki voisi olla parempikin, mutta eniten huomiota kannattaa kiinnittää yritysten suhteellisen velkaantumisen kevenemiseen, vaikka ala on raskaitten investointien vuoksi pääomasidonnaista. Toimiala on kuitenkin vahvempi kuin 1990- luvun laman alkaessa. Investoinnit ovat yritysten antamien arvioiden mukaan pienenemässä lähimmän vuoden aikana. Alan keskeisiin kehittämistarpeisiin kuuluvat asiakaslähtöisyys, kansainvälistyminen ja tietotekniikan hyödyntäminen. Sosiaalinen media ja sosiaaliset verkostot ovat uusi haaste ja mahdollisuus alan yrityksille. Alan soisi innovoivan uusia palvelukonsepteja. Käyttöaste on noussut hitaasti. Hotellien käyttöaste oli 2007 kuitenkin jo 53,1 %. Majoitusvuorokausien määrä on noussut miljoonalla vuorokaudella vuosittain ja ylitti 2007 jo 19 miljoonan vuorokauden rajan. Ongelmana on huonehintojen polkeminen paikallaan. Majoitusalan yrityksiä on Suomessa 1 536 ja toimipaikkoja 1 867. Majoitusyritykset työllistävät 10 885 työntekijää. Alan liikevaihto on reilut 1,2 miljardia euroa. TEM:n yhdyshenkilö: Konserniohjausyksikkö/Esa Tikkanen puh. 050 040 5459 Asiasanat matkailu, majoitustoiminta, hotellit, retkeilymajat, leirintäalueet, lomakylät, matkustajakodit ISSN 1796-0002 Kokonaissivumäärä 56 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN 978-952-227-112-9 Hinta - Kustantaja

Sisällysluettelo 0 Saatteeksi... 7 1 Toimialan määrittely ja sisältö... 8 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus... 8 1.2 Toimiala verrattuna matkailun muihin toimialoihin... 9 2 Toimialan rakenne... 10 2.1 Toimipaikat ja liikevaihto... 10 2.2 Henkilöstö, ammatillinen jakauma ja työllisyyden kehitys... 11 2.3 Toimialan alueellinen jakauma... 14 2.4 Yrityskannan muutokset... 16 2.5 Alan suurimmat yritykset... 17 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys... 18 3.1 Markkinoiden kokonaiskuva... 18 3.2 Kotimaan markkinat... 18 3.2.1 Myynnin, kapasiteetin ja käyttöasteen kehitys... 20 3.3 Majoituskysyntä alueellisesti... 20 3.4 Majoituskysyntä eräissä matkailukeskuksissa... 22 3.5 Suomalaisten majoitusvalinnat... 23 3.6 Ulkomainen majoituskysyntä.... 24 4 Toimialan erityispiirteet... 25 4.1 Toimialan rakenteet.... 25 4.2 Teknologian hyödyntäminen hotelleissa... 26 4.3 Hotellien oheis- ja ohjelmapalvelut... 28 4.4 Laki majoitus- ja ravitsemistoiminnasta... 29 4.5 Majoitusluokitukset ja laadun kehittäminen... 29 5 Investoinnit ja kapasiteettitilanne... 31 5.1 Investoinnit... 31 5.2 Kapasiteettitilanne... 33 5.3 Tuotekehitys... 36

6 Taloudellinen tila... 37 6.1 Majoitusalan kustannusrakenne... 37 6.2 Majoitustoiminnan kannattavuus ja taloudellinen asema... 38 6.3 Yritysten lähiajan kannattavuusnäkymät... 40 6.4 Toimialan tulosjohtamisen tunnusluvut... 41 7 Toimialan menestystekijät, ongelmat, kehittämistarpeet... 43 7.1 Majoitustoiminnan menestystekijät... 43 7.2 Keskeiset ongelmat... 44 7.3 Keskeiset kehittämistarpeet.... 45 8 Tulevaisuuden näkymät toimialalla... 47 8.1 Visio... 47 8.2 Markkinoiden kehitys.... 48 8.3 Kilpailukyvyn kehitysennuste... 48 8.4 Koulutus ja kehittämistoiminta... 49 8.5 Innovaatiot ja tuotteistaminen... 50 8.6 Suhdannekehitys... 50 9 Yhteenvetoanalyysi (SWOT)... 51 10 Lähteet... 52 10.1 Lähteet... 52 10.2 Hyödyllisiä internet-osoitteita... 53 11 Liitteet.... 54 11.1 Euroopan Unioni ja matkailu... 54 11.2 Laki majoitus- ja ravitsemistoiminnasta... 55

7 Saatteeksi Toimialaraportit -julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pk-yritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää kuusi päätoimialaa: elintarviketeollisuus, elektroniikka ja muoviteollisuus, metalliteollisuus, puutuoteteollisuus sekä matkailu- ja palvelualat. Raportit ovat veloituksessa saatavissa Toimialaraporttien internet-sivuilla osoitteessa www.toimialaraportit.fi. Tämä majoitustoiminnan toimialaraportti on osa TEM:n Toimialaraporttisarjan matkailukokonaisuutta. Matkailualan raporttikokonaisuuteen kuuluu viisi raporttia, jotka ovat: Matkailun yleisosa Majoitustoiminta Matkailun ohjelmapalvelut Maaseutumatkailu Ravitsemistoiminta (päivitetty 2007) Majoitustoiminnan toimialaraportti paneutuu alan viimeaikaisiin kehityssuuntiin ja tulevaisuuden näkymiin. Raportti päivittää matkailuyrityksille ja alaa tiiviisti seuraaville heidän tarvitsemansa tiedot kootusti markkinoista, yritysten taloudellisesta asemasta ja toimialan kehityssuunnista. Raportin tiedot perustuvat viimeisimpiin käytettävissä oleviin tilastolähteisiin. Tässä yhteydessä haluan kiittää kaikkia raportin toteuttamiseen tiedoillaan ja kommenteillaan vaikuttaneita henkilöitä ja tahoja. Toivon, että raportti antaa tiivistetysti uusia ja monitahoisia tietoja alan yrityksille ja sidosryhmille alan kehitystyön tueksi. Rovaniemellä 4.11.2008 Anneli Harju-Autti Toimialapäällikkö

8 1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Matkailun toimialaa käsitellään yleensä hyvin laajana eri toimialojen kokonaisuutena, jossa keskeisiä sektoreita ovat majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä henkilöliikenne. Merkittäviä sektoreita matkailussa ovat luonnollisesti matkatoimistot sekä aktiviteetteja ja tapahtumia tarjoavat yritykset ja yhteisöt. Osittain matkailua palvelevia sektoreita ovat myös käsi- ja pienteollisuus, pankkitoiminta ja vähittäiskauppa. Palvelujen pääasiallisten loppukäyttäjien rooli viimekädessä ratkaisee, onko kyseessä matkailupalvelu vai paikallispalvelu. Siten matkailua kuvataan usein markkinoina. Majoitustoiminta luetaan matkailupalveluksi, joskin sektorin yritysten ravitsemispalvelut tyydyttävät samanaikaisesti myös paikalliskysyntää. Raportissa käsitellään majoitustoimialan tilastollisia tietoja seuraavan TOL 2002 -luokituksen mukaisesti. Majoitustoimintaa, lähinnä toimialaluokkaa 55239 muualla mainitsematonta majoitustoimintaa, käsitellään myös osana maaseutumatkailua erillisessä raportissa Maaseutumatkailu. 55100 hotellit 55210 retkeilymajat 55220 leirintäalueet 55231 matkustajakodit ja täysihoitolat 55232 lomakylät 55239 muualla mainitsematon majoitustoiminta Taulukko 1. Majoitustoiminnan laajuus Suomessa Majoitustoiminta 2006 Yritykset Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto 1000 euroa 55100 496 712 9 646 1 127 147 55210 21 27 26 1 459 55220 130 172 206 17 141 55231 178 204 278 23 429 55232 143 159 197 23 200 55239 568 593 532 44 769 Yhteensä 1 536 1 867 10 885 1 237 145 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri 2008 Alan tilannetta kuvaava numeraalinen aineisto perustuu tilastoihin (Tilastokeskus, MEK, MaRa) sekä tutkimuslaitosten erillisselvityksiin. Yritysten näkemyksiä lähitulevaisuu-

9 desta on selvitetty tähän raporttiin Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2008 -kyselyssä. 1.2 Toimiala verrattuna matkailun muihin toimialoihin Matkailun kansantaloudellista laajuutta ja suhdetta muihin teollisiin ja palvelusektorin toimialoihin voidaan arvioida vain summittaisesti. Lukuihin sisältyy tällöin laajasti liikenne ja sitä palvelevat toiminnat ja kaikkea kysyntää tyydyttävät virkistys- ja kulttuuripalvelut. Matkailuun keskeisesti kytkeytyvien toimialojen sisäisen klusterin liikevaihto oli 2006 Tilastokeskuksen mukaan 12 miljardia euroa (vuonna 2005 11 miljardia ja vuonna 2004 10,5 miljardia). Majoitustoiminnan osuus matkailun sisäisen klusterin kokonaisliikevaihdosta on 10,4 % eli 1,2 miljardia. Kuva 1. Matkailua palvelevien toimialojen keskinäinen laajuus liikevaihdon mukaan 2006, kokonaisliikevaihto 12 miljardia euroa Matkailun aktiviteetit ja käyntikohteet 7,4 % Matkatoimistot ja muut matkailua palvelevat alat 16,6 % Majoitustoiminta 10,3 % Ravitsemistoiminta 25,5 % Maa-, vesi- ja ilmaliikenne, liikennettä palvelevat alat 40,2 % Lähde: Tilastokeskus 2008

10 2 Toimialan rakenne 2.1 Toimipaikat ja liikevaihto Toimipaikat Tässä tilastoitujen 1274 majoituskohteen lisäksi pieniä, majoitustoimintaa harjoittavia liikepaikkoja on 593 (ks. maaseutumatkailun toimialaraportti). Majoitusalan toimipaikkojen määrän kehitys on viime vuodet ollut miltei pysähdyksissä. Se kuvaa hyvin toimipaikkojen säilymistä tarjonnassa yritystoiminnassa tapahtuvista muutoksista huolimatta, yhden lopettaessa toinen yritys jatkaa toimintaa. Taulukko 2. Toimipaikkojen kehitys 2000 2006 Toimipaikat 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Hotellit 710 727 698 715 723 712 712 Matk.kodit, retk.majat 244 245 243 249 251 245 231 Lomakylät 141 154 155 155 155 153 159 Leirintäalueet 169 163 161 161 158 156 172 Yhteensä 1 264 1 289 1 257 1 280 1 287 1 266 1 274 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus yritys- ja toimipaikkarekisteri 2008 Hotellityyppisillä toimipaikoilla on keskeinen asema määrällisesti ja toiminnallisesti. Suurten ketjujen näkyvyydestä ja kapasiteetista huolimatta Suomi on edelleen hyvin pienten hotellien maa. Majoitusalan muutkin yritykset ovat varsin mikrokokoisia suhteessa hotelleihin. Kaikki eivät myöskään toimi ympärivuotisesti. Monet kohteet ovat joko talvikauden tai kesäsesongin suljettuna riippuen kysynnän painottumisesta eri vuodenaikoihin. Leirintäalueiden määrä on yllättäen kasvanut 172:een, vaikka kasvu ei vielä näy liikevaihdon kasvuna. Alan yritykset sijoittuvat yhä vahvemmin matkailun vetovoimakohteiden yhteyteen. Matkustajakodit ja retkeilymajat ovat vähentyneet 16 toimipaikalla. Tämän ryhmän sisällä kuitenkin Hostelli-tyyppiset kohteet ovat markkinoinnillisesti vahvistamassa asemiaan. Liikevaihto Alan liikevaihto on polkenut paikallaan. Vaikka kysyntä on kehittynyt koko 2000-luvun mainiosti, niin liikevaihto ei ole noussut. Tähän yksittäinen syy on, että huonehinnat eivät seuraa markkinoinnin kysynnän kasvua. ETLAn liiketoimintakuvaajien perusteella on ennakoitavissa, että 2007 ja 2008 tulevat olemaan näitä vuosia hieman vahvempia (ks. Matkailun yleisosa kuva 2).

11 Jättiläisosan alan bisneksestä tekevät hotellit (94,5 % eli 1,1 miljardia euroa). Muiden majoitustoiminnan yritysten liikevaihto on yhteensä vain 65 M, ja näiden volyymi on supistunut vuoden 2000-luvun alkupuolen tasolle. Toimipaikkojen liikevaihtotiedot perustuvat Tilastokeskuksen yrityskannan viimeisimpiin vahvistettuihin verotustietoihin. Taulukko 3. Liikevaihdon kehitys 2000 2006 Liikevaihto M 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Hotellit 1112 1198 1116 1120 1142 1170 1 127 Matk.kodit, retk.majat 26 17 23 25 30 34 25 Lomakylät 21 17 20 21 21 27 23 Leirintäalueet 18 14 20 19 18 18 17 Yhteensä 1 177 1 246 1 179 1 185 1 211 1 249 1 192 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus yritys- ja toimipaikkarekisteri 2008 2.2 Henkilöstö, ammatillinen jakauma ja työllisyyden kehitys Toimialan rakenteelliset muutokset näkyvät myös henkilöstön määrän kehityssuunnassa, joka on laskeva. Majoitusalan henkilöstön määrä on pysynyt pitkään noin 12 000 tuntumassa. Nyt määrä on laskenut lähes 10 000 henkilöön. Työpaikat eivät silti ole hävinneet. Suomessa on nopeasti kehittynyt ulkoa ostettavien henkilöstövuokrausyritysten joukko, joita toimialan yritykset yhä useammin käyttävät. Perinteisesti ostopalveluna on käytetty siivouspalvelua. Nyt tarjoilu-, kokki- ja vahtimestarityövoima ostetaan ulkoa. Henkilövuokraustoiminnan ohella myös koko ravintolatoiminnan ulkoistaminen vähentää oman työvoiman tarvetta majoitussektorilla. Alan työllisyydessä on leimallista myös kausiluonteisuus. Taulukko 4. Henkilöstömäärän kehitys 2000 2006 Henkilöstö 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Hotellit 11865 11584 11210 10942 10767 10492 9646 Matk.kodit, retk.majat 430 421 390 380 400 408 304 Lomakylät 243 219 221 221 224 229 197 Leirintäalueet 283 273 266 253 256 242 206 Yhteensä 12821 12497 12087 11796 11647 11371 10353 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus yritys- ja toimipaikkarekisteri 2008 Merkittävä osa majoitus- ja ravitsemisalan henkilöstöstä työskentelee erillisissä ravintoloissa. Ravitsemissektorille suoraan työllistyvä henkilöstö on kasvanut ja oli vuonna 2006 jo 35 600 henkilöä.

12 Koska henkilöstövuokrausyritykset useimmiten toimivat useilla eri toimialoilla, mm. terveydenhoidon ja teollisuuden aloilla, alan osuudesta majoitus- ja ravitsemispalveluihin ei ole toistaiseksi käytettävissä tarkempia tietoja. Alan yritysten määrä ja toiminnan laajuus kasvaa kuitenkin nopeasti. Suurin majoitus- ja ravitsemisalaa palveleva vuokravälitysyhtiö on Staffpoint Oy, jonka henkilöstömäärä lähenteli noin 3000 henkilöä vuonna 2006. Matkailualalla toimivien yleisimpiä ammatteja ovat: ravintolatyöntekijät, tarjoilijat, hovimestarit, kokit, keittäjät, kylmäköt, suurtalouksien hoitajat, majoitusliikkeen hoitajat, kahviloiden ja ravintoloiden myyjät, matkatoimistovirkailijat ja matkaoppaat. Alan osaavasta henkilöstöstä on myös pulaa ja työvoiman tarpeen ja tarjonnan kohtaanto on ollut ongelmallista laajasti koko maassa. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan alueellinen kohtaantotilanne matkailualan ammateissa seutukunnittain ilmenee ohessa olevasta kartasta. Tarkastelu on tehty työvoimatoimistoon ilmoitettujen avointen työpaikkojen ja työvoimatoimistoon työttömäksi rekisteröityjen pohjalta. Tarkastelun ulkopuolelle ovat jääneet siten ne avoimet työpaikat, jotka eivät ole tulleet työvoimatoimiston tietoon ja muut kuin työttömäksi rekisteröityneet työnhakijat. Kuvaan on lisäksi merkitty työvoimatoimistojen raportoimat alan avoimet työpaikat, joita on ollut vaikea täyttää. Eniten työvoiman rekrytointiongelmia on majoituksen ja ravitsemistoiminnan toimialalla ollut seuraavissa ammateissa: kokki, tarjoilija, ravintolatyöntekijä, pitsanpaistaja, kahvila/grillimyyjä ja järjestyksenvalvoja.

13 Kuva 2. Matkailualan työvoiman kohtaantotilanne, tammi-kesäkuu 2008 Työvoiman kohtaantotilanne tammi-kesä 2008 Matkailualan ammatit Vaikeuksia työvoiman saannissa (alle 2 työtöntä/paikka) Kysyntä ja tarjonta tasapainossa (2-4,9 työtöntä/paikka) Hieman ylitarjontaa (5-9,9 työtöntä/paikka) öntä/paikka) Suurta ylitarjontaa (väh. 10 työtöntä/paikka) työvoimatoimiston raportoima vaikeasti täytettävä paikka (touko 08) 10 vaikeasti täytettävää paikkaa Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 2008

14 Kuva 3. Tehtyjen työtuntien jakautuminen anniskeluravintoloissa 2007 Vuokratyö 8 % Omistjat 17 % Kokoaikaiset 51 % Osa-aikaiset 24 % Lähde: MaRa/STTV 2008 Alan työvoiman rakenteellista kuvaa antaa anniskeluravintoloiden henkilöstön jakautuminen eri työvoimasektoreihin tehtyjen työtuntien perusteella. Vuokratyövoiman määrä tässä jakaumassa on vielä 8 %. Yrittäjien oma panos on 17 %. Suoraan yrityksiin työllistyneitä on siis edelleen ¾ ja siitä osa-aikaisia on kolmannes. 2.3 Toimialan alueellinen jakauma Majoitusyritysten alueellinen jakautuminen ja kullakin alueella rakenteellinen jakauma on esitetty taulukossa 5. Tämän raportin majoitusyritystoiminnan taulukossa on mainittu myös muut pienimuotoisen majoitustoiminnan toimipaikat (vrt. maaseutumatkailun toimialaraportti) alueellisen kokonaiskuvan saamiseksi. Eniten majoitusalan toimipaikkoja on Lapissa (289 toimipaikkaa). Varsinais-Suomessa on seuraavaksi eniten eli 239 toimipaikkaa ja Uudellamaalla vastaavasti. Näissä lukumäärää selittää Lapin ja Varsinais-Suomen vahvuus vapaa-ajan matkailussa ja alueille tyypillisinä pienyrityksinä. Sen sijaan Uudellamaalla korostuu hotellien suhteellisen korkea määrä, 121 kpl. Lappi ja Varsinais-Suomi ovat myös hotellien määrässä kärkialueita. Lomakyliä ja muita majoitusmuotoja on suhteellisen runsaasti edellä mainittujen lisäksi Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Savossa.

15 Taulukko 5. Toimialan alueellinen ja rakenteellinen jakauma 2006 (TOL 2002) TE-keskus Toimipaikat 2006 Hotellit Retk. majat Leir. alueet Matk. kodit Lomakylät Muu maj. Alue yhteensä Uusimaa 121 7 16 26 5 62 237 Varsinais-Suomi 76.. 22 33 28 80 239 Satakunta 28 2 6 7 2 18 63 Häme 43 1 10 7 7 19 87 Pirkanmaa 38 1 9 15 5 28 96 Kaakkois-Suomi 49.. 7 9 4 22 91 Etelä-Savo 27 1 14 19 12 41 114 Pohjois-Savo 38 2 5 14 6 34 99 Pohjois-Karjala 35 2 7 6 8 27 85 Keski-Suomi 42.. 11 9 6 29 97 Etelä-Pohjanmaa 25.. 9 3 3 27 67 Pohjanmaa 35.. 13 8 6 22 84 Pohjois-Pohjanmaa 45 2 17 8 14 70 156 Kainuu 20 1 6 9 8 19 63 Lappi 90 8 20 31 45 95 289 Koko maa 712 27 172 204 159 593 1 867 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri 2008 Taulukko 6. Majoitusalan liikevaihdon alueellinen jakauma 2006 2006 Liikevaihto 1000 551 Hotellit 552 Muu Yhteensä majoitustoiminta Uusimaa 403 506 14 605 418 111 Varsinais-Suomi 115 067 16 191 131 258 Satakunta 28 184 2 782 30 966 Häme 80 125 6 374 86 499 Pirkanmaa 97 175 5 991 103 166 Kaakkois-Suomi 58 836 7 808 66 644 Etelä-Savo 27 944 9 131 37 075 Pohjois-Savo 57 614 6 156 63 770 Pohjois-Karjala 34 929 3 933 38 862 Keski-Suomi 59 286 9 690 68 976 Etelä-Pohjanmaa 40 203 2 955 43 158 Pohjanmaa 41 609 5 532 47 141 Pohjois-Pohjanmaa 79 498 9 673 89 171 Kainuu 25 366 3 430 28 796 Lappi 116 559 21 336 137 895 Koko maa 1 265 901 125 587 1 391 488 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, toimipaikka- ja yritysrekisteri 2008

16 Majoitusalan volyymi keskittyy vahvasti sinne, missä työmatkailulla on vahva rooli. Näin pääkaupunkiseutu Uusimaa valtaa 30 % alan liikevaihdosta. Lapin markkinaosuus on 10 % ja Varsinais-Suomen 9 %. Muiden majoittajien ryhmässä suurin liikevaihto syntyy Lapissa, sillä Lapin muiden majoitusyritysten liikevaihto oli 2006 21,3 miljoonaa eli 17 % sektorin kokonaisvaihdosta. Alueellisessa vertailussa kannattaa huomioida pohjoisten ja eteläisten alueiden talvi- ja kesäpainotteisuus. 2.4 Yrityskannan muutokset Majoitusalalla uusien yritysten perustaminen on ollut suhteellisen tasaista eikä yrityskanta ole sanottavasti muuttunut vuosien varrella. Aloittamis- ja varsinkin lopettamisilmoitukset tulevat tilastoihin viiveellä, joten vuoden 2007 lukuihin voi tulla vielä tarkennuksia. Hotellien määrä ei tilastollisesti ole juurikaan kasvanut, mutta 2007 aloitusilmoituksia tuli 45 kpl ja lopettamisilmoituksia lähes sama määrä eli 42. Tämä lisääntynyt aktiivisuus on syntynyt ainakin osittain alan yritysten rakenteellisista järjestelyistä. Kun toimipaikkojen määrä ei kasva, niin kyseessä on samoissa toimitiloissa aloittava uusi yritys. Yritysten perustaminen on ollut muilla kuin hotelleilla paljon vilkkaampaa. Vuosivauhti on nyt vilkastunut ja yritysten nettomäärä kasvaa, kun lopettaneita on puolet vähemmän kuin aloittaneita yrityksiä. Majoitusalalla uusien yritysten syntyminen ei ole läheskään niin vilkasta kuin ravitsemissektorilla, jossa yrityksiä perustetaan kymmenkertaisesti enemmän majoitusalaan verrattuna. Taulukko 7. Aloittaneet, lopettaneet ja konkurssiin haetut yritykset 2003 2007 Hotellit 2003 2004 2005 2006 2007 aloittaneet 31 38 31 32 45 lopettaneet 35 31 46 31 42 konkurssit 12 10 7 10 9 Muut majoitusyritykset aloittaneet 85 73 83 134 123 lopettaneet 62 76 71 61 65 konkurssit 20 4 2 4 3 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri 2008 Konkurssiin asetettujen yritysten määrä majoitusalalla on ollut viime vuosina varsin pieni huolimatta siitä, että ala on puitteidensa vuoksi varsin pääomavaltainen. Riski ajautua konkurssiin on viime vuosina ollut hotelleilla suurempi kuin muilla majoitusyrityksillä.

17 Mahdollisen taantuman puitteissa konkurssiriski on edellistä lamakautta vähäisempi nyt, sillä yritysten velkaantumisaste on terveempi. Aiemman 1990-luvun alun laman aikana konkurssiuhkaa lisäsi devalvaatio, joka kiristi valuuttaluottoperustein toimineiden yritysten tilannetta samalla kun kysyntä heikkeni. 2.5 Alan suurimmat yritykset Alan suurimmat yritykset ovat luonnollisesti valtakunnalliset hotelliketjut. Näiden kapasiteetin kokonaiskuva on havaittavissa tämän raportin kuvasta 11. Hotellialan suurimmat yritykset työvoiman määrän perusteella ovat Sokotel Oy ja Scandic Hotels Oy. Vuonna 2006 Sokotel työllisti 1367 työntekijää hotelleissaan ja ravintoloissaan. Scandicilla henkilöstöä oli 681. Seuraavina olivat Sunborn Oy (450) ja Cumulus Oy (437). Muiden majoittajien ryhmässä suurin 2006 oli BlueWhite Resorts Oy (30 työntekijää). Seuraavina olivat Nuorisokeskus Villa Elba Oy (21) ja Lomakylä Kakslauttanen Oy (21). Taulukko 8. Alan suurimmat yritykset Hotellit Henkilöstön määrä SOKOTEL OY 1 367 SCANDIC HOTELS OY 681 SUNBORN OY 450 04 CUMULUS OY 437 MIINAN HOITOLAT OY 247 KANSAINVÄLISET RESTEL HOTELLIT OY 195 RANTASIPI OY 183 HÄRMÄN KUNTOUTUS OY 165 VUORISTO-YHTIÖT OY 150 LOMAYHTYMÄ FINLAND OY 150 Muu majoitustoiminta BLUEWHITE RESORTS OY 30 NUORISOKESKUS VILLA ELBA OY - UNGDOMSCENTRA VILLA ELBA AB 21 LOMAKYLÄ KAKSLAUTTANEN OY 21 TOBERMORE OY 15 VARJOLAN TILAN MATKAILU OY 14 LOMALIITON LEIRINTÄ OY 13 JEPETRON OY 13 LOMAKYLÄ JÄRVISYDÄN OY 9 TORPPARINMÄEN KIEVARI OY 9 CAMPING HIEKKASÄRKÄT OY 9 Lähde Toimiala Online Tilastokeskus 2008

18 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys 3.1 Markkinoiden kokonaiskuva Kansainvälisesti vuosi 2007 on kulunut edelleen hyvän kysynnän merkeissä. Kansainvälisten saapumisten kasvu oli edelleen 6,6 %. Tästä kehityksestä huolimatta edelleenkin on syytä muistaa, kuinka herkästi kysyntä tyrehtyy tai suuntaa uusille alueille erilaisten uhkaja taloudellisten tilanteiden vuoksi. Tulevaisuuden kysynnän uskotaan useiden matkailua ennakoivien tahojen mukaan kasvavan 2-4 % vuositasolla aina vuosiin 2010 ja 2020. Kansainvälisen taantuman vaikutukset näkyvät kuitenkin vähintäänkin kasvun hidastumisena ainakin 2009-2010. 3.2 Kotimaan markkinat Majoitusvuorokausilla mitaten Suomen matkailun kysyntä on edennyt hyvin. 2007 yöpymisiä Suomessa oli 19 miljoonaa. Vuosikasvu on tähän asti ollut miljoona vuorokautta vuodessa. Alkuvuoden noin 10 %:n kasvuvauhdin hiljetessä vuonna 2008 yöpymisiä kertynee noin 19,5 miljoonaa. Ulkomaisen kysynnän kasvu on kuluvana vuonna 2008 edelleen ollut positiivista, mutta muutoksia eri lähtömaista on havaittavissa kysynnän supistumista. Tammi-syyskuussa 2008 yöpymisten kokonaismäärä kasvoi 3 %, jossa kotimaista kasvua oli 2 % ja ulkomaista4%. Venäläisten kasvu on edelleen ollut huomattavaa, sillä heidän majoituskysyntänsä kasvoi tammi-syyskuussa 21 %, tosin syyskuussa enää 13 %. Brittien osalta kasvu oli myös alkuvuoden hyvin vahvaa, 15,2 % tammi-syyskuussa ja viime syyskuussa enää reilun prosentin. Venäläisten kysyntä on peitonnut muilta alueilta vähentynyttä kysyntää. Negatiivista kehitystä on ollut havaittavissa Norjasta, Alankomaista ja Ranskasta. Joulun ja vuodenvaihteen aikana britit ja venäläiset ovat erittäin merkittävä asiakasryhmä, joten näihin kohdistuu suuria odotuksia ja jännitteitä talouskehityksen vaikutusten vuoksi. Toistaiseksi vain harva yritys on raportoinut lähiajan kysynnän heikkenemisestä. Joulukysynnän heikkenemisen sanotaan kohdistuvan ensisijassa brittiläiseen päivämatkailuun, mikä ei siten vaikuta majoitustoimintaan. Sen sijaan vaikutuksia on odotettavissa enemmän seuraavaa kautta markkinoitaessa. Talouskehityksen vaikutukset saattavat ensisijassa näkyä työmatkailun markkinoilla. Lyhyellä tähtäimellä taantuman alkuvaihe kohdistuu ajankohtaan, jolloin kapasiteettia on jo ennakkovarattu ja osin myyty.

19 Kuva 4. Majoitusvuorokausien kehitys majoitusliikkeissä 1991-E2008 1000vrk 20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8000 6000 4000 2000 0 Kotimaiset matkailijat Ulkomaiset matkailijat 1991 19921993 1994 19951996 1997 19981999 2000 20012002 2003 20042005 2006 2007E2008 Lähde: Tilastokeskus, matkailutilastot 1991 2007, ennuste 2008 on toimialaraportin kirjoittajan Kylpylöihin kohdistuu erityisesti mielenkiintoa Suomessa niin investointimielessä kuin kysynnän kehityksen ja Viron kilpailun kannalta. Kylpylöillä on perinteisesti ollut hyvä käyttöaste, vuonna 2007 keskimäärin 61 %, mikä tarkoittaa menestyvissä kylpylöissä jopa 80-90 % käyttöastetta. Viime vuodet ovat olleet majoitusmyynnin kannalta hyviä. Vuonna 2007 majoituksen määrä kylpylöissä oli 2468 718 vrk (2006: 2446 000). Kylpylöiden asiakkaista 84 % on vapaa-ajan matkailijoita. Asiakasrakenteessa ulkomaisia asiakkaita on ollut aiemmin suhteellisen vähän. 2007 ulkomaisia oli kuitenkin jo 338 400 (2006:317 000) vuorokauden verran ja osuus näyttää kasvavan erityisesti venäläisten matkailijoiden ansiosta. Syksyllä 2008 kylpylävuorokausia myytiin kuitenkin vain hieman enemmän kuin edellisvuoden vastaavana ajankohtana. Kylpylätiedot perustuvat 46 tilastoihin lukeutuvan kylpylän majoitustietoihin. Kuva 5. Suomalaisten kylpylöiden majoitusvuorokaudet 2001 2007 vrk 3 000 000 2 500 000 kotimaiset maj. vrk ulkomaiset maj.vrk 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Lähde Tilastokeskus, Matkailutilasto 2001 2008

20 3.2.1 Myynnin, kapasiteetin ja käyttöasteen kehitys Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry (aiemmin SHR) seuraa alan kehitystä Tilastokeskuksen tietoihin perustuen kapasiteetin tarjonnan, majoitusmyynnin määrän ja käyttöasteen kehitystä kuvaavan indeksikaavion avulla. Kuva havainnollistaa, kuinka kapasiteetin käyttöaste ei voi parantua samaan aikaan kun majoitustarjonta kasvaa kysynnän kehitystä nopeammin huolimatta myynnin positiivisesta noususta. Kuva 6. Hotellien majoitustarjonnan ja -kysynnän sekä käyttöasteen kehitys 1980-2008E (1980 = 100) HOTELLIEN MAJOITUSTARJONNAN JA -KYSYN- NÄN SEKÄ KÄYTTÖASTEEN KEHITYS (1980=100) INDEKSI 250 Huonetarjonta 225 Myydyt huoneet 200 Käyttöaste 175 150 125 100 75 50 80 83 86 89 92 95 98 2001 2004 2007 Lähteet: TK, MaRa Lähde: MaRa, Tilastokeskus 2008 Huonetarjonnan kasvuvauhti on kuitenkin tasaantumassa, koska lähiajan investoinnit ovat supistumassa. Hotellien huonekapasiteetti oli 51 200 vuonna 2007. Tämä hotellien huonekapasiteetti on 82 % koko majoitusalan tarjonnasta. Hotellien käyttöaste on puolestaan ollut 53 % vuonna 2007. 3.3 Majoituskysyntä alueellisesti Vapaa-ajan matkailukysyntä on se osa majoitusmyyntiä, josta ollaan erityisen kiinnostuneita matkailun kehittämisessä. Vapaa-ajan matkailun kysynnän suuntaukseen voidaan alueilla itse pyrkiä vaikuttamaan tuotekehityksellä, investoinneilla ja markkinoinnilla. Työmatkailukysyntä puolestaan on muista tekijöistä, alueen elinkeinoelämän kehityksestä sekä maailman taloudesta kiinni.

21 Vapaa-ajan matkailukysynnän merkitys on suhteellisesti laskien huomattava eräillä keskeisillä alueilla kuten Ahvenanmaa (93 % kysynnästä), Lappi ja Kainuu (80-81 % kysynnästä). Määrältään huomattavaa se on Uudellamaalla (2 milj.vrk), Lapissa (1,8 milj. vrk) ja Pohjois-Pohjanmaalla (lähes 1,1 milj. vrk). Miltei kaikilla alueilla vapaa-ajan matkailukysyntä on kasvanut edellisvuodesta. Tuntuvin kasvu tapahtui 2007 Uudellamaalla, jossa vapaa-ajan vuorokausien määrä hyppäsi 300 000 vuorokaudella aina 2 miljoonaan myytyyn yöhön. Sen sijaan käänne vapaa-ajan kysynnän laskuun tapahtui 2007 Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueilla. Myös Etelä-Karjalassa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa yöpymisluvut jäivät edellisvuotisesta. Negatiivinen suunta oli lisäksi Päijät-Hämeessä, Satakunnassa ja Ahvenanmaalla. Kuva 7. Majoituksen kokonaiskysyntä ja vapaa-ajan kysyntä maakunnittain rekisteröidyssä majoituksessa 2007 Keski-Pohjanmaa Itä-Uusimaa Kymenlaakso Satakunta Ahvenanmaa Kanta-Häme Pohjanmaa Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Pohjois-Savo Keski-Suomi Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Lappi Uusimaa kaikki maj. vrk vapaa-ajan maj. vrk 0 1 000 000 2 000 000 3 000 000 4 000 000 5 000 000 Majoitusvuorokautta Lähde: Tilastokeskus, Matkailutilasto 2008

22 3.4 Majoituskysyntä eräissä matkailukeskuksissa Matkailukeskuskohtaisia vertailuja majoituskysynnästä ei ole aiemmin voitu esittää riittävän kattavasti. Nyt majoitusvuorokausia kerätään tilastollisesti myös matkailukeskusten mökkivälitystä hoitavilta tahoilta. Näin mahdollistuu kuvaavampi tarkastelu matkailukeskusten todellisista volyymeista. Näistä eturivin keskuksista saadaan tilastokuvaus talvi- ja kesäsesongeittan samoin kuin ulkomaisen ja kotimaisen kysynnän mukaan. Luvuissa ovat siis mukana kaikki majoitusliikkeet sekä matkailukeskusalueiden keskusvaraamojen kautta vuokrattavien lomamökkien yöpymiset. Matkailukeskukset kärsivät useimmiten kausipainotteisuudesta ja yleisimmin kesän kehittäminen tuottaa tuskaa. Riittävän kriittisen massan saavuttaminen myös hiljaisempana kautena on haaste, jotta liiketoiminta myös silloin olisi kannattavaa. Talvikeskeisistä keskuksista Vuokatti on vahva myös kesäkautena. Ruka ja Levi ovat myös kyenneet vahvistamaan kesäkysyntää. Kuva 8. Yöpymiset suurimmissa matkailukeskuksissa tammi-huhtikuussa 2008 ja touko kesäkuussa 2008. Maj.vrk 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 0 Tahko Vuokatti Ruka Pyhä- Luosto Saariselkä Ylläs Levi Talviyöpymiset Kesäyöpymiset Lähde: Tilastokeskus Matkailutilasto 2008 elokuu

23 Kuva 9. Koti- ja ulkomaiset yöpymiset suurimmissa matkailukeskuksissa tammi-elokuu 2008 Maj.vrk 600 000 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 0 Tahko Vuokatti Ruka Pyhä- Luosto Saariselkä Ylläs Levi Kotimaiset yöpymiset Ulkomaiset yöpymiset Lähde Tilastokeskus, Matkailutilasto elokuu 2008 Matkailukeskusten väliset erot kansainvälistymisen suhteen ovat paljon tasaisemmat samoissa vertailukeskuksissa. Levi on saavuttanut etusijan yli 200 000 ulkomaisella vuorokaudellaan. toisaalta matkailukeskuksiksi tässä esitettyjen ohella kansainvälistyneimpiin kuuluu myös Rovaniemi (rekisteröidyt ulkomaiset vuorokaudet 270 000, josta noin 180 000 vapaa-ajan kansainvälistä vuorokautta). Pääkaupunkiseudun ohella myös Turku on suhteellisen kansainvälinen myös vapaa-ajan kysynnän osalta, 126 000 vapaa-ajan ulkomaista vuorokautta. 3.5 Suomalaisten majoitusvalinnat Pitkällä (noin viikon kestoisella) kotimaan vapaa-ajan matkalla suomalainen valitsee mieluiten vuokramökin. Toiseksi mieluisin suomalaiselle on hotellimajoitus. Kolmanneksi suomalainen valitsee leirintäalueet. Lyhyillä kotimaan lomamatkoilla hotellimajoitus käy ylitse muiden vaihtoehtojen. Vuokramökit ja leirintäalueet jäävät selvästi hotellin tuoman mukavuuden varjoon. Muutoin suomalainen haluaa matkailussaan olla omatoiminen, varata kohteen ilman erityistä paketointia, matkustaa omalla autolla ja useimmiten perheen tai ystävien kanssa. Yhä useammin kuitenkin matkan majoitus valitaan netissä vertaillen hintaa, majoituksen kuvausta, palvelun sisältöä ja monipuolisuutta ja etäisyyttä matkakohteen ydinpalveluista.

24 Lomakylien ja leirikeskusten asiakaskunnassa merkittävää roolia esittävät oppilaitosten leirikoulut ja erilaiset kulttuurin, luonnon tai muiden alojen harrasteryhmät. Tämä johtuu luonnollisesti siitä, että näiden majoituskohteiden kapasiteetin kokoluokka, hintataso ja sijainti luonnon lähellä tarjoavat erinomaiset lähtökohdat näiden ryhmien erityistarpeille. Suomalaiset ovat valinneet kotimaisiksi suosikkikohteikseen kylpylät. Suomen kylpylätarjontaan kuuluu kolmentyyppisiä kylpylöitä; viihdekylpylöitä, terveyskylpylöitä ja kuntoutuslaitoksia. Suuntaus kylpylämarkkinoilla on yhä enemmän viihde- ja hyvinvointipainotteinen. Viron kylpylät kuitenkin vaikuttavat hintakilpailun voimin suomalaisten kylpylöiden kysyntään. Koska Viron kylpylähinnat lähenevät hiljalleen suomalaista hintatasoa, tämä vaikutus saattaa jonkin verran heikentyä. Työmatkailussa kanta-asiakkaasta halutaan pitää kiinni. Kanta-asiakkuuden vahvistamiseksi on tuotu markkinoille perinteisten reppurietujen ja bonuskorttien lisäksi kanta-asiakasetuja tuottavat hotelliketjujen omat kortit. S-ryhmän vihreä kortti on varsin tehokas kysynnän ohjaaja Sokos-hotellien asiakkaaksi asiakasomistajien keskuudessa. 3.6 Ulkomainen majoituskysyntä Suomalaisiin majoitusliikkeisiin saapuu vuosittain lähes 2,5 miljoonaa ulkomaalaista asiakasta, jotka yöpyvät 5,3 miljoonaa vuorokautta. Yöpymiset tapahtuvat valtaosaltaan hotelleissa (4,5 milj. vrk). Leirintäalueilla on ulkomaisten majoittajina merkitystä, sillä näissä ulkomainen matkailija yöpyy 360 000 kertaa. Lomakylissä vuorokausia kertyi 250 000, matkustajakodeissa 100 000 sekä retkeilymajoissa 84 000. Majoitustyypin valintaan vaikuttaa oleellisesti, millaisella matkalla ja kuinka tutulla alueella matkailija on. Autoileva kiertomatkailija tai suomalaista kulttuuria jo entuudestaan tunteva eurooppalainen valitsee helpommin muun kuin hotellin. Mitä suurempi etäisyys lähtöalueelta ja mitä vieraampi kulttuuri, sitä suuremmalla varmuudella matkailija yöpyy hotellissa. Aasialaiset yöpyvät pääasiassa hotelleissa, samoin amerikkalaiset ja englantilaiset. Muu majoitus on hollantilaisten, ruotsalaisten, ranskalaisten, norjalaisten ja saksalaisten suosiossa. Brittien virta Pohjois-Suomeen heille edullisilla charterlennoilla on johtanut jo toistomatkoihin, jolloin valinta osuu mökki- tai apartementos majoitukseen. Matkailun edistämiskeskus on laatinut tätä toimialaraporttisarjaa varten kansainvälistymiskatsauksensa syksyllä 2008. Sen yhteydessä on arvokkaita huomioita tuotteistamisen kannalta.(ks. Matkailun yleisosa liite). Katsaus sisältää myös tietoja eri lähtömaista tulevista volyymeista ja Suomen haasteista kansainvälisillä markkinoilla.

25 4 Toimialan erityispiirteet 4.1 Toimialan rakenteet Kiinteistön omistuksen muutokset eivät enää ole sidoksissa operaattoreihin eli kussakin hotellissa liiketoimintaa harjoittaviin yrityksiin eikä myöskään tuotemerkkejä lanseeraaviin markkinointi- tai varausketjuihin. Esimerkiksi Dividumin kohteissa toimivat hotellivarausketjujen tuotemerkit ovat Crowne Plaza, Cumulus, Ramada, Rantasipi, Scandic Hotels, Sokos Hotels, Radisson SAS, Holiday Club Finland ja Holiday Inn. Suomessa hotellialan huomiota herättävin muutos on ollut kansainvälisen yksityisen kiinteistösijoitusyhtiön London & Regional Propertiesin tulo pari vuotta sitten Suomen hotellikiinteistömarkkinoille Dividum Oy:n omistajaksi, jolloin huomattava määrä suomalaista hotellikapasiteettia siirtyi uusiin käsiin. Dividumille siirtyivät myös Holiday Club Finland Oy:n kiinteistöt. Sen sijaan London &Regional Properties -yhtiö vetäytyi Holiday Club Resortin omistuksesta. Scandicin eriytyminen Hiltonista oli viime vuoden askel ketjumarkkinoilla. Muita hotellikiinteistömarkkinoilla toimivia yrityksiä ovat Kapiteeli Oy ja Tapiola-Yhtiöt. Ulkomaisten sijoittajien kiinnostus on ollut edelleen lisääntyvää. Venäläisten halukkuus sijoittaa pääomaa ja myös toimia yrittäjinä suomalaisissa lomakohteissa on ollut merkillepantavaa. Venäläisten kiinnostus on kohdistunut lomakeskuksiin, joihin on mahdollista investoida myös perhematkailuun soveltuvia palveluja. Hotellien liiketoiminnan harjoittaminen on sen sijaan keskittynyt sellaisten operaattoreiden käsiin kuten Sokotel Oy, Scandic Hotels Oy ja Restel Oy ja edellä mainittuun S-ryhmään kuuluva Holiday Club Finland Oy. Tähän joukkoon voidaan lukea myös Lomaliitto. Yksityiset yritykset, jotka toimivat useimmiten sekä kiinteistön omistajan roolissa, operaattorina että oman tuotemerkkinsä eli liikenimen haltijana voivat kuulua Finlandia Hotels- tai Best Western -ketjuun. Toistaiseksi ketjut näkyvät lähinnä pääkaupunkiseudulla ja suurimmissa kaupungeissa keskittyen lähinnä liikematkailuun. Ketjujen kiinnostus vapaa-ajan matkailuun ja matkailukeskuksiin on kuitenkin selvästi kasvanut. Scandic Luosto ja Restelin Rantasipi Ruka ovat olleet eturintamassa. Yksityinen Lapland Hotels-ketju on hankkinut omistukseensa laajan hotellikokonaisuuden Lapin tunturikohteista. SOK:n alueosuuskaupat ovat tulleet myös matkailukeskuksiin vahvoiksi toimijoiksi (Levi, Vuokatti, Tahko, Nurmes, Koli). Myös muita pienempiä yksityisiä ketjuja on syntynyt, esimerkiksi Next Hotels ja Omenahotellit. Mikä ketjuuntumisen etu sitten on? Kansainväliset tunnukset vahvistavat asiakkaalle korkeaa laatumielikuvaa, jota ylläpidetään tiukoilla kriteereillä. Kaikki kansainvälisten ket-

26 jujen kohteet eivät kuitenkaan ole viiden tähden hotelleja, vaan ketjutkin ovat rakentaneet kohteidensa palvelutasoon liittyviä alatuotemerkkejä säästöhotelleista alkaen. Ketju käytännössä tarkoittaa joko omistuksellista tai osaomistuksellista toimintaa. Franchising-, operaattori- tai management -sopimukset ovat myös vaihtoehtoisia toimintamalleja. Ketju voi merkitä joskus vain markkinoinnin ja varausjärjestelmien kautta syntyvää toimintaa saman tuotemerkin alla. Suomessa joka neljäs hotelli kuuluu johonkin tunnettuun ketjuun. Huonekapasiteetista se merkitsee 58 % osuutta ja osuus kasvaa koko ajan. Ketjuihin siis valikoituvat yksikkökooltaan suurimmat hotellit. Muiden majoittajien keskeisiä yhteisiä tunnuksia ovat Suomen retkeilymajajärjestö ja Valtakunnallinen leirintäalueverkosto. SRM markkinoi jäsenkohteitaan hostelleina, joita on Suomessa noin 100. Retkeilymajajärjestön siipien suojassa toimii 77 liikepaikkaa ja 1692 huonetta. Suomen Leirintäalueyhdistyksen ryhmään kuuluu 138 liikepaikkaa, joilla on 2338 huone- tai mökkiyksikköä ja 8010 vaunupaikkaa. Leirintäsektorin erityispiirteenä on myös SF-Caravanin jäsenille tarkoitetut leirintäalueet. Pienet majoitusyksiköt eivät yksin kykene laajamittaisiin ja taloudellisia resursseja vaativiin markkinointitoimiin. Nämä yritykset kokevatkin markkinoinnin olevan yrityksen kehittämisen tärkeimpiä kehittämisalueita. Markkinointikanavien saavuttamiseen on luotu Suomessa peittävä alueorganisaatioiden verkko. Markkinoinnin ja myynnin keskittäminen on tehokasta ja ammattimaista. Kokemattomille pienyrittäjille kuitenkin aiheuttanee oudoksuntaa välittäjäorganisaation oman liiketoiminnan kattamiseen tarvittavan välityspalkkion ja yhteismarkkinoinnin vuotuismaksujen maksaminen. Välityspalkkiot vaihtelevat 10 30 %:n välillä. 4.2 Teknologian hyödyntäminen hotelleissa Toimialalla teknologian hyödyntäminen on toistaiseksi ollut lähinnä informaatioteknologian hyödyntämistä. Hotellien omat tietojärjestelmät: kassajärjestelmät ja varausjärjestelmät ovat kehittyneet vähitellen toiminnan ja johtamisen hallinta- ja seurantajärjestelmiksi. Asiakaspinnassa ovat näkyviä muotoja esimerkiksi älykortit, lukitus- ja turvallisuusjärjestelmät. Hotellien palveluilta asiakas odottaa tänä päivänä langatonta ja vaivatonta tietoverkkoa. Uusia avauksia Suomessa on mahdollista odottaa esimerkiksi Tekesin uuden vapaa-ajan ja elämysteollisuuden tutkimus- ja kehitysohjelma puitteissa, mikä voisi tarkoittaa uusia palvelukonsepteja uudella tavalla toteutettuna.

27 Millainen on sitten teknologinen kehitysnäkymä globaalilla tasolla? Millainen on tulevaisuuden hotelli ja millainen on tulevaisuuden hotellihuone. Mintel on selvittänyt suhteellisen tuoreessa hotelliteknologiaa koskeneessa analyysissa uusimpien teknologian sovelluksia hotelleissa. Näitä ovat mm. Automaattiset sisäänkirjautumis-kioskit kanta-asiakkaille hotellien vastaanottojonojen vähentämiseksi. Check in -automaatti, joka sallii asiakkaan itse valita huoneensa hotellin pohjakartan mukaisesti aivan kuten jo nyt lentomatkustajat voivat tehdä Tulevaisuuden huoneet sisältävät huomattavia integroituja ratkaisuja Huoneiden layout uudistuu Työskentelytilojen muuntuvuuteen ja mukavuuteen kiinnitetään huomiota Mukavuutta lisätään minibaarien tekniikan kehittämisellä ja vaikkapa kahvinkeittojärjestelmällä Kaukosäätimellä voidaan ohjata useita eri toimintoja, kuten ilmastointia ja lämpötilaa, valaistusta ja verhoja ja kaikkia digitaalisia viihde-elektroniikkalaitteita Huoneen elektroniikkayksikkö itse asiassa muodostaa monipuolisen kotiteatterin Biometrinen tunnistus tulee myös huoneiden turvasäilöihin Säätimellä voidaan saada kamerakuvaa huoneeseen pyrkivistä suoraan kuvaruudulle Audiovisuaaliset laitteet havainnoivat huoneessa olijan sijainnin ja säätävät äänentoiston sijaintiin sopivaksi Kylpyhuoneen varustukseen ja mukavuuteen kiinnitetään huomiota Suihkujärjestelmä sallii monivalintaisia vedenpaineita Kylpyhuoneen tilavuusmielikuvaan ja materiaaleihin kiinnitetään huomiota entistä enemmän Kylpyhuoneeseen johdetaan samat kotiteatterin elementit kuin varsinaiseen huoneeseen Haaga-Instituutti on toteuttanut kokeilevan kehityshankkeen Hotelli- Haagassa, jossa testataan yllälueteltujen toimintojen kaltaisia asiakaskokemuksia. Kohteessa on myös hyödynnetty erilaisia uusia pintamateriaaleja ja nanoteknologiaa. Mintelin raportti myös ottaa esille lujasti perustuksilleen rakennettujen hotellikiinteistöjen tulevaisuuden vaihtoehdoksi jalaksilla kohteeseen siirrettävän hotellin eräänlaisena kestävän kehityksen ratkaisuna. Tällaisten rakenneratkaisujen toinen puoli olisi niiden sisä- ja ulkotilojen muunneltavuus kunkin asiakkaan tarpeiden ja käytettävissä olevan rahan mukaan. Tosiasiassa tällainen uuteen vetovoimakohteeseen siirrettävissä oleva ratkaisuhan on jo olemassa laivahotellien muodossa. Yrityksen näkökulmasta teknologia tuo taloudellisuutta ja tehokkuutta. Asiakkaalle tämän high techin tuottama arvo on useimmiten toissijainen. Asiakas ei niinkään kiinnitä

28 huomiota itse teknologiaan, vaan sen antamaan mukavuuteen. Tärkein majoituksen odotusarvo on hyvä uni, hyvä olo ja olemisen helppous, työskentelyn helppous ja oikea tila. Asiakas todellisuudessa odottaa high touchia eli henkilökohtaista palvelua. Asiakas haluaa tulla huomatuksi ja puhutelluksi. Teknologia ei siten voi hospitality alalla korvata ihmistä. 4.3 Hotellien oheis- ja ohjelmapalvelut Yritysasiakkaat ovat hotellien tärkeimpiä kohderyhmiä. Kokoustilojen tarvetta yrittäjät pitävät siten välttämättömyytenä markkinoinnissa. Kokouspalveluja tarjoaa 80 % hotelleista. Seminaarien ja ohjelmapalvelujen yhdistelyn yleistyessä myös lomahotelleissa tilatarve on kasvanut. Työ- ja kokousmatkailuun keskittyneissä hotelleissa kokoussalien käyttöaste on yleensä hyvä, mutta muissa hotelleissa tilojen käyttö on vähäisempää. Siten uusimmat kokoustilainvestoinnit on suunniteltu monitoimisiksi ja helposti muunneltaviksi. Hotellien omat liikuntatilat ja allasosastot samoin kuin kauneudenhoitotiloja on kunnostettu uuteen kuosiin. Wellness -henkeen nyt halutaan tarjota hotelliasiakkaalle hetkiä Day Spassa kuten katukuvaan ilmestyneet uuden luonteiset kauneushoitolat konsanaan. Tähän soveltuvia liitännäispalveluja on eniten suurissa hotelleissa, hotelliketjuilla ja lomailuun soveltuvissa hotelleissa. Hotellien omat liikuntaan ja muuhun aktiivisuuteen tähtäävät palvelut ovat pääasiassa sisätiloissa (esim. uima-allas, kuntosali, monitoimiliikuntatila). Usein hotellin ympäristö tarjoaa kuitenkin omatoimisille kunto- ja latureittejä ja esimerkiksi kalastusmahdollisuuksia vuokraveneineen. Suomalaisille vapaa-ajan matkaajille omatoimisuus ja harrastepaikkojen käyttömahdollisuudet ovat tärkeitä. Ulkomaisille taas ohjatut palvelut ovat välttämättömyys. Suomalaisille perhematkailijoille merkitystä on kuitenkin luontoon ja perheen yhteiseen puuhasteluun liittyvillä ohjatuilla palveluilla. Ohjattuja ohjelmapalveluita hotellit järjestävät itse enää vain satunnaisesti ja erikoistilanteissa. Lomahotellit ovat ulkoistaneet aktiviteettien ja viikko-ohjelmien tuottamisen ammattitaitoisille ohjelmapalveluyrityksille. Tosin nämä palvelut ovat saatavilla parhaiten vasta siellä, missä vapaa-ajan matkailu on keskeisintä. Tehokkuuden tavoittelu ja asiakaskontaktien saavuttaminen ovat johtaneet myönteisellä tavalla ohjelmapalveluyritysten jakelukeskittymien syntymiseen ( aktiviteettien tavaratalot ). Hotellit voisivat hyödyntää enemmänkin ohjelmapalveluyrityksiä tarjontansa monipuolistamiseksi ja asiakkaita tyydyttävien kokonaispalvelujen takaamiseksi. Ohjelmapalvelujen yritystoiminnasta saa lisätietoa samaan aikaan julkaistavasta Matkailun ohjelmapalvelut -toimialaraportista.

29 4.4 Laki majoitus- ja ravitsemistoiminnasta Laki majoitus- ja ravitsemistoiminnasta astui voimaan 1.10.2006. Uusi laki korvasi aiemman majoitus- ja ravitsemisliikkeistä annetun asetuksen. Uuden lain vaikutukset voidaan kiteyttää kolmeen asiakokonaisuuteen: majoitus- ja ravitsemisliikkeiden asiakasvalintaoikeus ja järjestyksen turvaaminen ravitsemisliikkeiden aukioloaika ja ilmoitus aukioloajan pidennyksestä matkustajailmoitus Lakiuudistuksen myötä majoitustilastoinnin peittävyys toivottavasti paranee, sillä varsinkin vapaa-ajan matkailun tarjonnasta ja kysynnästä huomattava osa on jäänyt rekisteröinnin ulkopuolelle. Toisaalta matkustajailmoitusmenettely asettaa uusia vaatimuksia ja toimintamenettelyjä esim. loma-asuntojen vuokraajille. Tämän raportin liitteessä on luettavissa kauppa- ja teollisuusministeriön tiedote lakimuutoksesta. 4.5 Majoitusluokitukset ja laadun kehittäminen Suomessa ei ole käytössä virallista hotelliluokitusta. Hotellielinkeino ei ole pitänyt sitä tarpeellisena Euroopan unionin päinvastaisista pyrkimyksistä huolimatta. Luokitusta pidetään useimmiten liian teknisenä standardiratkaisuna, sillä se ei ota riittävästi huomioon toiminnan luonnetta tai toimintaympäristöä. Luokituksella on usein taipumus johtaa vain minimivaatimusten täyttämiseen eikä toiminnan laadulliseen parantamiseen. Toisaalta kansainvälisillä markkinoilla luokitus koetaan tarpeelliseksi. Kansainvälistyminen saattaa siten johtaa vapaaehtoiseen luokitukseen tai tähdistön käyttämiseen markkinoinnissa. Suomalaiset incoming-markkinoilla toimivat tahot ovat toivoneet Suomeen nykyistä tasokkaampaa tarjontaa. Entä onko tekninen luokitus tulevaisuudessa enää käyttökelpoinen vai syntyykö luokitus asiakkaan mielikuvan ja palveluodotusten avulla asiakkaan oman profiilin kautta? Laatu on nostettu keskeiseksi matkailutuotteiden kilpailutekijäksi. Suomen kansainvälisessä matkailumarkkinoinnissa edellytetään, että tarjottavat tuotteet ja kohteet voivat osoittaa noudattavansa jotakin laatujärjestelmää. Asiakaspalautteen kerääminen ja siihen reagoiminen on ensisijaisen tärkeää laadun kehittämisen kannalta. MEK on ottanut laadun suureksi haasteeksi. MEK on tuonut yritysten käyttöön Laatutonni -ohjelman, jonka avulla voidaan asettaa kriteerit yritysten ja matkailukeskusten toimin-

30 nalle, verrata ja kehittää laatua prosessina sekä saavuttaa tietty laadun standarditaso. Matkailualalle luotuun Laatutonni -laatujärjestelmään on kehitetty myös erityisesti matkailukeskuksiin sopiva Destination Quality Net. Sen avulla matkailukeskuksille voidaan luoda yhtenäinen toimintamalli. Jatkoprosessina Green Quality Net on aiempaa laajempi ja kestävän kehityksen huomioiva laatuprosessi. Maaseutumajoituksen luokitusohjeisto (MALO) soveltuu kaiken maaseutumatkailuun kuuluvan majoituskapasiteetin luokittamiseen. Palvelun ja viihtyisän ympäristön katsotaan kuuluvan tiiviisti korkeaan laatuun. Se edesauttaa erilaisten ja eri olosuhteissa sijaitsevien majoitusyksiköiden markkinoitavuutta, hajanaisen kapasiteetin vertailtavuutta sekä yhteismitallisuutta myynnissä. Sillä on myös ollut koulutuksellista merkitystä. Leirintäalueiden laatuluokitukset muuttuivat 1990-luvun loppupuolella, mikä johti monen sinänsä kohtuutasoisen camping-alueen tipahtamiseen laatuluokkaa tai kahta alemmaksi. Leirintäalueilla on siten jouduttu investoimaan, jotta laatuluokan takaama kilpailukyky säilyisi. Tänä päivänä leirintäalueet ovat verkostoituneet ja markkinoivat yhdessä laadukkaita palveluita perhe- ja kiertomatkailijoille. Kilpailukentässämme Latvia, Liettua, Viro, Tanska, Ruotsi, Islanti, Grönlanti ja Färsaaret päättivät 2006 rakentaa yhteistä hotelliluokitusjärjestelmää. Kyseessä on tähtiluokitus (1-5).

31 5 Investoinnit ja kapasiteettitilanne 5.1 Investoinnit Majoitusyritysten aineelliset investoinnit ovat 2000-luvulla nousseet hieman. 2007 investointien määrä oli vajaa 56,4 miljoonaa euroa. Tästä hotellien osuus oli 25,4 miljoonaa euroa. Muualla mainitsemattomat majoitusyritykset investoivat peräti 13,2 miljoonaa euroa. Lomakylien ja matkustajakotiluonteisten yritysten investoinnit olivat myös melko suuret eli lähemmäs 8 miljoonaa euroa kumpikin. Hotellien investointihalukkuus on Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät kyselyn mukaan kääntynyt jyrkkään laskuun. Laajempien investointien liikkeellelähtöä rajoittivat ensin rakennuskustannusten ja rakennustyövoiman saatavuuden ongelmat. Sitten rahoitusmarkkinoiden kiristyminen ja heikentyvät tulevaisuuden odotukset. Kuva 10. Hotellien investointiodotukset ja toteutumat vuosille 1995 2009 Saldoluku 50 40 30 20 10 0-10 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009-20 Odotukset Toteutuma Lähde: TEM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät, kesät 1995 2008 Kuntoutuksen kasvuun erityisesti työikäisten asetetaan suuria odotuksia. Kuntoutettavien keski-ikä laskee, mikä merkitsee markkinoiden uusjakoa sotainvalidien määrän vähentyessä. Investointiaikeet ainakin kapasiteettiin näyttävät kuitenkin tyrehtyneen.. Eräiden kuntoutusluonteisten kohteiden sanotaan jopa supistavan henkilöstöä. Sen sijaan kuntoutuksen markkinoilta ollaan vahvasti pyrkimässä vapaa-ajan ja kansainvälisille markkinoille. Kohteita kehitetään viihteellisiksi ja perhekeskeisiksi.