FINNISH Business and Technology 2 2003 Puisia ontelolaattoja linsenssillä ACA Systems huipputeknologiaa paperiteollisuudelle Elämyksiä kivestä Kivikeskuksessa 8 20 22
Euroopan metsäinstituutista KANSAINVÄLINEN JÄRJESTÖ Risto Päivinen, Jo van Brusselen ja Andreas Schuck esittelevät EFI:n valmistamaa Euroopan metsäkarttaa. Joensuussa päämajaansa pitävä Euroopan metsäinstituutti on vakiinnuttanut kymmenessä vuodessa paikkansa Euroopan metsäntutkimuksen johtavana verkostoijana. Syyskuun loppuun mennessä kolmetoista Euroopan maata oli allekirjoittanut sopimuksen Euroopan metsäinstituutista ja lisää allekirjoittajamaita on odotettavissa. Yhdistyksenä toimineesta EFIstä on hyvää vauhtia tulossa kansainvälinen organisaatio. Tällä hetkellä instituutilla on yli 140 jäsenorganisaatiota 38 maasta. Se on luonut lyhyessä ajassa johtavan metsätieteen verkoston, johon kuuluu metsäntutkimuslaitosten ja yliopistojen lisäksi teollisuutta, ympäristöjärjestöjä ja muita suuria kattojärjestöjä, kuten Euroopan metsänomistajat, maanomistajat ja metsäopiskelijat. EFIn vuosibudjetti on 3 miljoonaa euroa ja EFI työllistää vuosittain 40 henkeä viidestätoista eri maasta. EFIn neljä tutkimusohjelmaa ovat: metsäekologia ja metsätalous, markkinat ja sosioekonomia, politiikantutkimus sekä metsävarat ja tietopalvelut. >>> www.efi.fi INNOSUOMI 2003 - Puugia uudisti luonnonkuitukomposiittien mahdollisuudet Puuteknologiakeskus Puugian idea luonnonkuitukomposiitin tuotteistamisesta voitti Pohjois-Karjalan maakunnallisen INNOSUOMI 2003 kilpailun sekä sai Tasavallan presidentti Tarja Halosen jakaman valtakunnallisen INNOSUOMI 2003 kunniamaininnan luonnonkuitukomposiitin jatkokehittämisestä ja tuotteistamisesta sekä työskentelyyn liittyvästä verkottumisesta. Luonnonkuitukomposiittien kehittäminen aloitettiin Puugian projektina yhdessä Joensuun Yliopiston Kemian laitoksen sekä muovi- ja metallialan kehittämiskeskus Imtecin kanssa vuonna 2000. Vuonna 2001 käynnistettiin Tekesin ja 19 yrityksen rahoittama projekti, jossa yritykset ovat olleet vahvasti mukana kehittämässä materiaalin tuotantoteknologiaa sekä innovoimassa sovelluskohtaisesti räätälöityjä lopputuotteita. Uusi haaste on puun ja muovin yhdistämisessä. Luonnonkuitukomposiitit laajentavat puun käyttöä. Luonnonkuidut eivät toimi komposiiteissa ainoastaan täytteenä, vaan antavat niille uusia ainutlaatuisia ominaisuuksia. Tuloksena on uusia materiaaleja, joissa yhdistyvät kuitujen hyvät lujuusominaisuudet ja ympäristöarvot polymeerien kosteuden- ja lahonkestävyyteen sekä kustannustehokkaaseen työstettävyyteen. Materiaalit eivät sisällä ympäristölle vaarallisia aineita ja ovat kierrätettävissä uudelleen ruiskuvalamalla tai polttamalla energiaksi. Pohjoiskarjalaisen Kareline Oy Ltd:n valmistamien luonnonkuitukomposiittien ominaisuuksia hyödyntävät jo markkinoilla oleva Flaxwood Tmi:n valmistama ruiskuvalettu sähkökitara, Oy Allplast Ab:n pyöreä ikkuna sekä Joensuun Meskari Oy:n tuotenimellä Kupilka tunnettu juoma-astia. >>> www.puugia.fi Pohjois-Pohjanmaa 2 Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Uusimaa Keski-Pohjanmaa Pirkanmaa Koko maa Päijät-Häme Lappi Etelä-Karjala Itä-Uusimaa Kainuu Etelä-Savo Satakunta Kanta-Häme Pohjanmaa Varsinais-Suomi Kymenlaakso Pohjois-Savo 0 5 10 15 4,6 8,1 7,5 10,7 10,7 10,3 9,8 9,6 9,2 8,6 8,5 8,3 8,3 14,7 14,4 13,3 12,4 11,9 11,7 11,4 Kotitalouksien oman talouden tilanne 12 kk kuluttua, saldoluvut maakunnittain (2. neljännes 2003) Usko oman talouden kehittymiseen maan neljänneksi korkein Tilastokeskuksen suhdanneindikaattori vuoden 2003 toiselta vuosineljännekseltä paljastaa kuluttajien uskon tulevaisuuteen olevan Pohjois-Karjalassa maan kärkiluokkaa. Kysyttäessä kuluttajien arviota oman talouden kasvuun on Pohjois-Karjala neljännellä sijalla jättäen taakseen mm. Uudenmaan. Pohjois-Karjalassa ja erityisesti Joensuun seudulla toteutettu työ yritysten ja toimintaympäristön kehittämiseksi tuottaa tulosta. Elinkeinoyhteistyö kymmenen kunnan alueella on ollut merkittävää ja yhdessä valitut painopistealueet ovat osoittautuneet oikeiksi. Alueella on panostettu yritysten kasvuedellytysten parantamiseen ja osaamisen kehittämiseen. Mittavien kehittämisinvestointien ja tehdyn kehitys- ja yhteistyön tuloksena teolliset työpaikat ovat seudulla lisääntyneet alkuvuoden aikana 100 hengellä kun muualla maassa vähennystä on ollut noin 20 000. Uutena palveluna yrityksille on Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy:ssä aloitettu yrittäjäpolven vaihdoksiin liittyvä neuvonta. Suunnitelmissa on myös lähiaikoina toteutettava ostaja ja myyjä markkinapaikka, eräänlainen yrityspörssi, edistämään yrityskauppojen toteutuksissa. >>> www.josek.fi
Herkkutattien viennistä MILJOONABISNES Italialaista syntyperää oleva, tätä nykyä Suomen kansalainen Loreno Dalla Valle on luonut Pohjois-Karjalaan tatti-imperiumin.yli 90 prosenttia Suomesta vientiin kerättävistä sienistä tulee Pohjois-Karjalasta ja kulkee Dalla Vallen käsien kautta. Mennyt kesä 2003 oli poikkeuksellisen hyvä sienivuosi ja parhaimmillaan Dalla Vallen yritys vastaanotti 100 000 kiloa sieniä vuorokaudessa. Kuumimman sesongin aikaan Pohjois-Karjalasta lähti viisi rekka-autoa päivässä kohti Italiaa. Kussakin rekassa oli lastina 12 000 kiloa metsien arvostettua herkkua. Loreno Dalla Valle aloitti suomalaisten herkkutattien viemisen Italiaan vuonna 1998. Nyt viisi vuotta myöhemmin hän on organisoinut valtavan poimijarenkaan. Kaikkiaan Dalla Valle on kouluttanut ja rekisteröinyt jo 8 000 poimijaa, jotka saavat sienistä mukavan verovapaan lisän talouskassaan. Sienet jatkojalostetaan Suomessa Dalla Vallen omissa laitoksissa ja kuljetetaan Italian markkinoille. Yrityksellä on käytössään 15 keräysautoa ja seitsemän vastaanottopistettä eri puolilla maakuntaa. Vuoden 2003 sienibisneksen liikevaihto nousee useisiin miljooniin euroihin. Kontiolahti on Suomen luovin kunta 2003 Suomen luovimmaksi kunnaksi valintaan vaikuttivat Kontiolahden kekseliäs yritysilmasto, kasvuun kääntynyt asukasluku ja maakunnan pienin työttömyysprosentti. Tunnustuksen antaneiden tahojen mukaan Kontiolahdelta löytyy mielenkiintoisia kasvuyrityksiä ja kekseliästä käsityötä. Kunnassa valmistetaan tuotteita ilmastointikanavista ja keittiökalusteista veneisiin, pitsisavitöihin ja lasten purkitettuun luomuruokaan. Kontiolahti on panostanut voimakkaasti elinkeinojen kehittämiseen. Yritysten liikevaihdon ja henkilökunnan kasvu ovat Kontiolahdella valtakunnan kärkitasoa. Tilastojen mukaan yritysten henkilökunnan määrä Kontiolahdella kasvoi 73 prosenttia vuosien 1998-2001 aikana. Yli 6 000 asukkaan kuntien joukossa tuo tulos oli kaksi kertaa parempi kuin seuraavaksi parhaalla kunnalla. Yritysten liikevaihto Kontiolahdella kasvoi samaan aikaan 143 prosenttia. Yksikään muu yli 6 000 asukkaan kunta ei yltänyt yli 100 prosentin kasvulukuihin. 1990-luvun alussa Kontiolahdella oli 360 teollista työpaikkaa. Viime vuonna luku oli noussut 1 440:een. Kunnan asukasmäärä on ylittänyt tänä kesänä 12 000 henkilön rajan. >>> www.kontiolahti.fi Luovin kunta valitsijat: Suomen Keksijäin Keskusliitto, Suomen Kuntaliitto ja Suomen Yrittäjät ry. Perusteet: Valinnassa kiinnitetään ensisijaisesti huomiota kunnan hallinnon toimintatapaan, keksintö- ja innovaatiotoiminnan tuloksiin sekä kunnan yrittäjäilmastoon. SISÄLTÖ Yli puolet maailman metsäharvestereista Joensuusta........4 Joensuuhun sijoittumisen myötä olemme onnistuneet lyhentämään virtaavan tuotantomallin mukaista harvesterin valmistusaikaa 26 päivästä 12 päivään. Outokummun Metallin kasvutarina kokonaistoimittajaksi................6 Metlan metsäteknologian tutkimus on keskittynyt Joensuuhun..............7 InFotonics Center tarjoaa kansainvälistä optiikan huippututkimusta............8 Taideteosten aitoutta voidaan tutkia teosta koskettamatta. Kohteen kuvasta voidaan määrittää värispektri vaikka pikseli pikseliltä. Puuenergian mallimaakunta.........10 Alue tunnetaan kansallisesti edelläkävijänä mm. energiapuun korjuun, laitekehityksen ja alaan liittyvien verkkopalveluiden kehittäjänä. Greenfire lämpökeskus voi käyttää myös tuoretta haketta.............11 Elämyksiä kivestä.................12 Veli Mantsinen sisulla ja innovatiivisuudella maailman markkinoille.....................14 Kansainvälinen puurakentaminen kasvussa........................16 Heikki Koivurova muotoilu parantaa tuotteen kilpailukykyä.............18 Päätoimittaja Reetta Meriläinen Polvijärveltä Sanomatalon näköalapaikalle...................20 Päätoimittajan päivittäiseen rutiiniin kuuluvat aamun ja illan uutiskokoukset, henkilöstöasiat, toimittajien koulutus ja toimitustekniset kysymykset. ACA Systems.....................22 Honeywell Inc on ottanut paperirainan poikittaista huokoisuusprofiilia mittaavan huokoisuusanturin maailmanlaajuiseen levitykseen. Rally Center Finland liikesuhteisiin vauhtia..............23 3
Timberjackin Joensuun tehdas on kapasiteetiltaan maailman suurin metsäkonetehdas. Toiseksi suurin tehdas pystyy vain vajaaseen puoleen Joensuun tehtaan tuotannosta. John Deeren johdossa ollaan tyytyväisiä Joensuun tehtaan joustavuuteen. Tehtaalla on uusittu tuotantomentelmiä ja samalla on onnistuttu lyhentämään harvesterin valmistumisaikaa alle puoleen aiemmasta. Timberjackin Joensuun seudun alihankkijoilla on hyvät mahdollisuudet päästä toimittamaan osia myös muille John Deeren tehtaille eri puolilla maailmaa, sanoo tehtaanjohtaja Martti Toivanen. John Deeren pääjohtaja Ropert W. Lane vieraili Timberjackin Joensuun tehtaalla. Kiitosta sateli kokeneille työntekijöille ja onnistuneelle tehtaan uudelleen organisoinnille. JOENSUUSTA PUOLET MAAILMAN METSÄKONEISTÄ Timberjack on maailman johtava harvesterinvalmistaja. Syksystä 2003 alkaen yhtiön tuotanto on keskitetty Joensuuhun. Keskittämisen taustalla ovat alueen poikkeuksellisen vahva metsäteollisuusosaaminen, erinomainen toimintaympäristö sekä aktiivinen ja kehityshaluinen työyhteisö. Timberjack siirtyi amerikkalaisen Deere & Companyn omistukseen huhtikuussa 2000. Uuden omistajan myötä yrityksessä luotiin strategia keskittymisestä metsäteollisuuden laitteisiin ja samalla lähdettiin voimakkaasti kehittämään toimintaa. Tuolloin Timberjackillä oli TIMBERJACKIN KEHITYS JA NIMIHISTORIA 1972 1973 1975 1981 1988 1992 Joensuun tehdas perustettu Ensimmäinen metsäkone Tiehöylät Täryjyrät Kaivinkoneet Painekyllästyslaitokset 4 Rauma-Repola Oy Joensuun konepaja Lokomo Forest Oy Joensuun konepaja Timberjack Oy Joensuun konepaja
tuotantolaitokset Ruotsin Filipstadissa sekä Joensuussa. Keväällä 2003 yhtiössä tehtiin päätös siirtää Pohjoismaiden koko tuotanto Joensuuhun. Joensuun edut Timberjackin Joensuun tehtaan johtaja Martti Toivanen luettelee useita tekijöitä Joensuuhun siirtymisen eduksi. Tiukasti kilpailluilla metsäkonemarkkinoilla kahden tehtaan tuotannon yhdistäminen tuo kustannussäästöjä. Talouslaskelmat osoittivat Joensuun olevan Ruotsin Filipstadia edullisempi sijoitusvaihtoehto. Joensuussa oli enemmän tuotantolinjoja valmiina ja osavalmistus sekä maalaamo hyvin toimivia. Lisäksi välimatka harvestereiden tuotannon ja suomalaisten asiakkaiden, metsäyrittäjien ja metsäkoneteollisuuden, välillä lyheni, Toivanen toteaa. Joensuun alue tunnetaan laajalti vahvasta metsäosaamisesta, ja mm. koulutuksen järjestäminen onnistuu nyt aiempaa paremmin. Lisäksi työntekijöiden asenne ja sitoutuminen työhön ovat huippuluokkaa, Martti Toivanen listaa. Virtaava tuotantomalli Tuotannon siirtäminen Ruotsista Joensuuhun vaati kiivaan suunnitteluvaiheen. Tiukasta aikataulusta huolimatta syyskuussa päästiin tuotantoon, ja ensimmäiset kokonaan Joensuun tehtaalla valmistuneet harvesterit saatiin maailmalle aikataulun mukaisesti. Joensuuhun sijoittumisen myötä olemme onnistuneet lyhentämään virtaavan tuotantomallin mukaista harvesterin valmistusaikaa 26 päivästä 12 päivään, Toivanen sanoo tyytyväisenä. Toimivat organisaatiot Timberjackillä arvostetaan Joensuun alueen toimintaympäristöä ja organisaatioiden toimivuutta. Paikallisten organisaatioiden tuki on erinomaista ja kiitettävää. Avainasemassa on ollut Imtec, joka on tehnyt hyvää kehitystyötä muovi- ja metallialalla. Imtec on tarjonnut huippukoulutusta suoraan yritysten tarpeisiin, myös Timberjackin, sanoo Toivanen. Kansainvälisesti ajatellen Joensuuhun on helppo tulla. Lento Helsingistä kestää puoli tuntia ja ajomatka tehtaalle on parikymmentä minuuttia. Matka yllättää ulkomaiset asiakkaamme aina positiivisesti, Martti Toivanen toteaa. Alihankinta moninkertaiseksi Joensuun seudulla on kehittynyt alihankkijaverkosto. Vuonna 2002 Timberjackin alihankintaostojen arvo oli noin 7 miljoonaa euroa.vuonna 2003 ostojen määrä kaksinkertaistuu, ja parin vuoden päästä arvioidaan ostojen kasvavan jo lähelle 30 miljoonaa euroa. Joensuuhun keskittymisen yhteydessä arvioidaan kaikki toimittajat uudelleen. Timberjackin näkökulmasta toimittajat ovat yhteistyökumppaneita, joilta vaaditaan sujuvaa tuotantoprosessia, lyhyttä valmistusaikaa ja sataprosenttista laatua, kertoo tehtaanjohtaja Toivanen. Ostamme mm. hitsattuja rakenteita, hydraulisäiliöitä, rungon osia, harvesterin päitä, koneistettuja kappaleita ja ohutlevytuotteita. Pyrimme yhä enemmän keskittymään moduulitoimituksiin, joissa yksi toimittaja tekee entistä suurempia kokonaisuuksia. Tämä luo uusia haasteita ja mahdollisuuksia itäsuomalaisille metallialan yrityksille, sanoo Martti Toivanen. >>> www.timberjack.com Timberjack lyhyesti Joensuun tehdas perustettu: 1972 Ensimmäinen metsäkone: LOKOMO 909 valmistui 1973 Henkilökunta: vuonna 2003 noin 350 Omistaja: Deere & Company Laatusertifikaatti: ISO 9001 Ympäristösertifikaatti: ISO 14001 Liikevaihto: 2002 yli 90 miljoonaa euroa Vienti: 86 % Tärkeimmät vientimaat: Ruotsi, Venäjä, Brasilia ja Saksa 1999 2000 2001 2002 2003 Ympäristösertifikaatti ISO 14001 Timberjack Oy Joensuun tehdas Uusi omistaja John Deere Laatusertifikaatti ISO 9001 Imuohjaus Osavalmistusstrategian selkeyttäminen Kuormaustraktorit Woodstockista Joensuuhun Harvesterien valmistus Joensuuhun Uusi maalaamo 5
Outokummun Metallin kasvutarina kokonaistoimittajaksi Outokummun Metallin päätuote on itsekehittämä kouraharvesteri. Harvestereita toimitetaan tällä hetkellä kaikille mantereille ja viennin osuus tuotannosta on noin 65 %. Harvestereiden markkinoinnista ja myynnistä vastaa Timberjack. Outokummun Metalli on merkittävä teollisuuden kokonaistoimittaja. Tärkeimmät osaamisalueet ovat kouraharvestereiden, kappaleenkäsittelypöytien ja pyöritysrullastojen tuotekehitys sekä valmistus ja teollisuuden projektitoimitukset. Timberjackin toimittajana yritys on kasvanut yhdeksi maailman suurimmista kouraharvesterien valmistajista. Vuonna 1980 kirjasimme liiketoimintasuunnitelmaan tavoitteeksi omien tuotteiden osuus yli 50 % liikevaihdosta. Vuonna 1984 aloitimme kouraharvesterin kehittämisen. Ostimme tuolloin tuoteoikeudet pai- 6 kalliselta yritykseltä, kertoo Outokummun Metallin toimitusjohtaja Pekka Nevalainen. Oman tuotteen kehitystyö vei lähes vuoden. Tuotteen valmistuttua ensimmäisenä vuonna myytiin yksi laite ja toisena vuonna jo kolme. Alusta alkaen tuotteen yksinmyyntioikeus on ollut Timberjackillä. Harvesteriemme toimitukseen kuuluvat myös tuotetuki ja -dokumentointi sekä varaosapalvelut, kertoo Pekka Nevalainen. Hyvä markkinaosuus Timberjackin tuotannon keskittäminen Joensuuhun on otettu mielihyvin vastaan Outokummun Metallissa. Läheisyys on etu. On helpompi asioida kun ollaan tiiviissä yhteistyössä. Meillä on Timberjackin kanssa terve sisäinen kilpailu. Timberjack valmistaa harvesterin kouria myös oman tuotekehityksen voimin. Asiakashan lopulta ratkaisee, minkä valmistajan kouraharvesterin hän ostaa. Meidän tuotteemme edut ovat syöttöteho, monipuun käsittelymahdollisuus ja erittäin hyvin onnistunut kokonaisuus. Ryhmässämme olemme onnistuneet saamaan hyvän markkinaosuuden, iloitsee Nevalainen. Uudet tuotantotilat Outokummun Metalli Oy on laajentamassa tuotantoaan. Yrityksen kolme toimipistettä yhdistetään samaan tuotantotilaan. Uusi tuotantotila valmistuu yhteistyössä Outokummun seudun teollisuuskylän kanssa. Vuonna 2002 yrityksen liikevaihto oli 12 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä noin 65. Omien tuotteiden osuus on ollut jo monta vuotta yli 50 % liikevaihdosta, sanoo Pekka Nevalainen. Laajennuksena rakennetaan uutta tuotanto- ja toimistotilaa. Uudet tilat otetaan käyttöön vaiheittain, ja kokonaisuus on valmis kesällä 2004. Uudet tuotantotilat ja investoinnit liikkuvapylväiseen CNC-jyrsinkoneeseen, vaakakaraiseen koneistuskeskukseen sekä hitsausrobottiin takaavat tehokkaan sekä joustavan palvelun ja kilpailukyvyn myös tulevaisuudessa, tiivistää toimitusjohtaja Nevalainen. >>> www.outokummunmetalli.fi
Metlan metsäteknologian tutkimus on keskittynyt Joensuuhun Joensuun seudulla on maan johtava metsäteknologian tutkimusyksikkö. Metsäntutkimuslaitoksen henkilöstö tutkii metsäkoneita, työmenetelmiä sekä puun korjuun ja kuljetuksen logistiikkaa. Tutkija Kari Väätäinen lataa tutkimusaineistoa hakkuukoneeseen asennetusta tiedonkeruulaitteesta. Suomi on maailman metsäteknologian ja erityisesti metsäkoneenrakennuksen johtava maa. Metsäntutkimuslaitos on keskittänyt metsäteknologisen tutkimuksen Joensuun tutkimuskeskukseen. Tutkimus alkoi vuonna 2000 parin tutkijan voimin. Silloin Metla päätti siirtää pääosan teknologisesta tutkimuksesta Joensuuhun, jossa on mittavien metsävarojen lisäksi maailman johtavia metsäkoneiden valmistajia. Tutkimusryhmä on kasvanut parissa vuodessa noin kymmeneen tutkijaan, kertoo metsäteknologian professori Antti Asikainen Metlasta. Metsäkoneiden valmistuksen lisäksi alueella on pitkät tutkimusja koulutusperinteet. Esimerkiksi Joensuun yliopisto on aloittanut metsäenergiakoulutuksen yli viisitoista vuotta sitten. Professori Antti Asikainen näyttää kuinka puun korjuuketjua voidaan tehostaa. Kaksi osa-aluetta Metsäteknologian tutkimuksessa on keskitytty kahteen osa-alueeseen. Tutkimuksen kohteena ovat toisaalta metsäkoneet, niiden kehittäminen sekä erilaiset työmenetelmät ja toisaalta toimiva ja tehokas toimitusketju. Tutkimuksessa tarkastellaan koko ketjua. Esimerkiksi kantojen energiakorjuussa vaiheita ovat nosto, metsäkuljetus, maantiekuljetus ja murskaus. Lisäksi voidaan tutkia varastointiin ja materiaalin käsittelyn terminaalivaiheisiin liittyviä asioita. Huomio kiinnitetään erityisesti koneen tuottavuuteen, koneen tuntikustannuksiin, tuotteen lopulliseen hintaan ja uuden koneen kehittämiseen, sanoo Asikainen. Tutkimusmenetelmät Menetelminä ovat käytössä kenttätutkimus sekä simulointi. Kenttätutkimuksessa tutkija jalkautuu työkoneen äärelle metsään. Erilaisista mittauksista saadut tulokset analysoidaan ja tarvittaessa tehdään tietokoneohjelma, jolla voidaan simuloida eri työvaiheita. Simulointitekniikalla pystytään arvioimaan metsäkoneen tuottavuutta ja erityisesti koneen soveltuvuutta koko toimitusketjuun, selvittää Antti Asikainen tutkimusmetodia. Metsäteknologien asiantuntemusta voi käyttää esimerkiksi tilanteessa, jossa harkitaan uuden laitekonseptin menestymismahdollisuuksia. Tutkijat arvioivat eri teknologioita ja antavat suosituksensa. Teemme tutkimuksia kaikkialla Suomessa. Niiden rahoittajina ovat Tekesin lisäksi metsäkoneiden valmistajat ja metsäteollisuus. Meneillään on parhaillaan myös EUhankkeita, joissa tutkitaan puuenergian korjuumenetelmiä. Tehdyistä tutkimuksista raportoidaan sekä kansallisesti että kansainvälisesti, Antti Asikainen kertoo. >>> www.metla.fi 7
InFotonics Center tarjoaa Kansainvälistä optiikan huippututkimusta Joensuun Tiedepuistossa toimiva InFotonics Center on informaatioteknologian ja modernin optiikan rajapinnassa toimiva tieteellinen tutkimusyksikkö. InFotonics Center toimii yhteistyöelimenä Joensuun yliopiston ja teollisuuden välisessä tutkimuksen kaupallistamisketjussa. Yksi optinen sovellus on erilaiset turvatunnisteet seteleissä. Joensuun seudun InFotonics-osaamiskeskittymä on kansainvälisesti korkeatasoinen fotoniikan tutkimusyksikkö. InFotonics Centerin tehtävänä on harjoittaa soveltavaa teknistä tutkimusta asiakasyritysten kanssa ja myydä optiikan tutkimuksen palveluja pienille ja keskisuurille yrityksille, paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. 8 Keväällä 2003 perustettu InFotonics Center on pitkään kaivattu puuttuva rengas yliopiston perustutkimuksen ja yritysten välillä. Infotonics Centerin myötä tutkimustulokset ovat käytettävissä teollisuuden kaupallisiin tarpeisiin. Joensuun yliopistolla on perinteitä ja vankka kokemus modernin optiikan perustutkimuksesta, sanoo InFotonics Centerin projektikoordinaattori Tomi Haring. Niin väritutkimuksessa kuin aaltooptisen teknologian tutkimuksessakin on laajaa kansainvälistä yhteistyötä, erityisesti Japanin sekä USA:n suuntaan, Haring jatkaa. Kaksi avainaluetta Tällä hetkellä suurin kaupallinen intressi kohdistuu aalto-optiseen tutkimukseen. Esimerkiksi diffraktiivinen optiikka, diffraktiivisten komponenttien valmistusteknologia ja optinen anturiteknologia kiinnostavat niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Nouseva tutkimushaara on väritutkimus ja sen sovellusalueet.väritutkimuksessa on kysyntää spektrivärikuvantamiseen, spektrivärikuvien pakkaamiseen sekä signaalikäsittelyyn. Kiintoisia uusia sovelluksia löytyy myös tekniikoiden yhdistämisestä, selvittää Tomi Haring. Sovellusalueet Optisen tutkimuksen sovellusalueita löytyy lääketieteestä, turvallisuusteknologioista, optisten mittalaitteiden kehittämisestä ja muun muassa avaruusteknologioista. Optisesta mittalaitteesta toimii hyvänä esimerkkinä pullonpalautusautomaatti, jossa optinen silmä tunnistaa pullon muodon sekä koon ja välittää tiedon maksuautomaattiin, Haring sanoo. Myös kulttuurihistoriallisessa tutkimuksessa optiikan käyttö luo uusia mahdollisuuksia. Eri aikakausina käytettyjä värejä voidaan määrittää spektrianalyysiin perus-
Tomi Haring esittelee väritutkimuksen mahdollisuuksia digitaalisten kameroiden ominaisuuksien mittauksissa. tuen. Näin ollen esimerkiksi taideteosten aitoutta voidaan tutkia teosta koskettamatta. Kohteen kuvasta voidaan määrittää värispektri vaikka pikseli pikseliltä. Muita sovellusalueita voivat olla mm. dokumenttien turvamerkinnät. Tuotteeseen voidaan piilottaa mikroelementti, jota ei silmin voida havaita, mutta merkintä saadaan tietyillä laitteilla näkyviin. Älypakkaukset tulevat Fotoniikka avaa uusia mahdollisuuksia myös pakkausteollisuudelle. Tuotteisiin on tulevaisuudessa mahdollista liittää erilaisia funktionaalisia ja dekoratiivisia elementtejä. Älypakkauksiin voidaan tehdä merkintöjä, jotka riippuvat tarkastelukulmasta. Esimerkiksi savukepakkauksen kyljessä voi olla merkintä, jossa pakkauksen ollessa myymälän hyllyssä aikuisten silmin yläviistosta katsottuna näkyviin tulee teksti tupakointi vaarantaa terveytesi. Lasten näkökorkeudesta näkyy kuva, joka viestii tupakoinnin vaarallisuudesta lapsille sopivalla tavalla, Tomi Haringin valottaa. Sovellus voi olla myös mikä tahansa pakkaus, joka muuttaa väriä olosuhteiden tai tuotteen asiakaskunnan mukaan. Kenttä, mihin InFotonics Center tarjoaa palveluja, on erittäin laaja, rajana lienee vain asiakkaan mielikuvitus, Haring vakuuttaa. Yleisimpiä toimeksiantoja ovat erilaisiin mittauksiin ja laadunvalvontaan liittyvät ongelmat. Modernia optiikkaa voidaan soveltaa monella ennalta-arvaamattomalla tavalla.toivomme asiakkaiden ottavan yhteyttä kaikissa optiikkaan, valoon tai väriin liittyvissä ongelmissa, joihin ei ole omin voimin löytynyt ratkaisua, projektikoordinaattori Haring sanoo. >>> www.carelian.fi Joensuun yliopiston väritutkimusryhmässä on huhtikuun alusta alkaen työskennellyt tohtori Kimiyoshi Miyata. Japanilainen Miyata toimii vierailevana tutkijana Joensuun yliopiston fysiikan ja tietojenkäsittelytieteen laitosten yhteisessä väritutkimusryhmässä. Miyatan tehtävänä on mm. ikonimaalauksien värien analysointi. Tohtori Miyata mittaa tarkan väriesityksen spektrikuvat ikoneista ja pyrkii selvittämään millaisia värejä ikoneissa on käytetty. Mikäli tutkimuksista pystytään selvittämään eri aikakausilla käytettyjä värejä, niin tulosta voidaan käyttää apuna esimerkiksi taideteosten aitouden varmistamisessa. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään taideteoksen värien muuttumista ajan suhteen. Kimiyoshi Miyata on väitellyt tohtoriksi Japanissa Chiban yliopiston väritutkimusryhmästä.tohtori Miyata Vieraileva japanilaistutkija VARMISTAA IKONIEN AITOUDEN työskentelee tutkijana Japanin kansallismuseossa, jossa hän tekee kulttuurihistoriallisten kohteiden analyysiä digitaalisen kuvankäsittelyn ja väritutkimuksen avulla. Tohtori Miyatan vierailu Joensuussa päättyy vuoden vaihteessa. 9
PUUENERGIAN MALLIMAAKUNTA Itä-Suomi on puuenergian käytössä tunnustettu edelläkävijä Suomessa. Joensuun seudulla on poikkeuksellisen suuri keskittymä puuenergiaosaamista, joka kattaa koko tuotantoketjun raaka-aineen hankinnasta polttotekniikkaan. Alan markkinat ovat kansainvälisesti syntyvaiheissaan ja ennustetut kasvuluvut ovat huikeita. Joensuun seudulla on jo nyt poikkeuksellisen monipuolista ja kattavaa puuenergiaosaamista. Laaja osaamiskeskittymä Joensuun seutu on eturintamassa puunenergiaosaamisessa. Alueella on hyvä liiketoimintaympäristö ja esimerkiksi globaalisti toimiva metsäteollisuus on tukenut kehitystyötä voimakkaasti. Joensuun yliopistolla on laaja käyttöä, uusimpia teknologioita ja niiden mahdollisuuksia voidaan myös demonstroida kattavasti. Esittelyssä on koko ketju: metsästä markkinoille ja polttoaineiden valmistuksesta tuhkan palautukseen saakka. Mukana on myös tutkimustoiminta ja kattava koulutussektori. Alue tunnetaan kansallisesti edelläkävijänä mm. energiapuun korjuun, laitekehityksen ja alaan liittyvien verkkopalveluiden kehittäjänä, sanoo Puhakka. vat. Kehitys on ollut erityisen voimakasta kolmen viime vuoden aikana, kuvaa Asko Puhakka. Oppia ja osaamista Joensuun seudulla ei pelkästään osata puuenergian käyttöä, vaan tietoa viedään myös ympäri Suomea ja ulkomaille. Meillä on ollut jo vuosia puuenergianeuvojakoulutusta eri puolilla Suomea asuville ammattilaisil- 10 metsänhoidon ja puunkorjuun teknologian osaaminen sekä ympäristöoikeuden erikoisosaamista, ja Metlassa tehdään alan huippututkimusta. Kymmenen vuoden ikään ehtinyt ammattikorkeakoulu jatkaa vahvaa metsätalouden koulutus- ja kehitystoimintaa, jossa bioenergiaalan erikoisosaamisella on merkittävä rooli, kertoo puuenergian asiantuntija ja opettaja Asko Puhakka Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta. Joensuun seudulla on luontaiset edellytykset puuenergian käyttöön ja kehittämiseen. Puuenergian Oman alueen energian lähde Itäisessä Suomessa on laajat metsävarat ja esimerkillistä yhteistyötä alueen eri toimijoiden välillä. Meille on tärkeää hyödyntää omia uusiutuvia raaka-ainelähteitämme energiatuotannossa. Puuenergian käytöllä on merkittävä metsänhoidollinen, taloudellinen ja työllistävä vaikutus. Kaikkiaan Joensuun seudulla työskentelee bioenergia-alalla lähes tuhat henkilöä. Luvussa ovat mukana vahvan kiviteollisuuden, metallialan laite- ja konevalmistuksen sekä raaka-aineen hankinnan piirissä toimi- Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu on laatinut yhdessä energiansäästökeskus Motivan kanssa hake- ja pellettioppaat, joissa annetaan selkeitä ohjeita ko. lämmitysjärjestelmistä. Asko Puhakka on toiminut molemmissa oppaissa päätoimittajana.
le.tietoa haetaan ahkerasti, ja erityisen merkille pantavaa on nuorten kasvava kiinnostus. Metsätalouden opintoihin liittyvä bioenergian koulutusjakso on ollut suosittu aina tungokseen asti, opettaja Puhakka toteaa. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu on laatinut yhdessä energiansäästökeskus Motivan kanssa uusiutuvista energialähteistä peruskouluille tarkoitettua oppimateriaalia. Verkkoon on koottu satoja sivuja uusinta tietoa. Sähköiset materiaalit ovat nuorten mieleen ja samalla helposti päivitettäviä. Motivan kanssa yhteistyössä ovat myös valmistuneet hake- ja pellettioppaat, joissa annetaan selkeitä ohjeita lämmitysjärjestelmistä. Valtavat markkinat Uusiutuvien energialähteiden käytöllä on tulevaisuudessa valtavat markkinat.yksin Venäjällä on jopa 5000 öljykäyttöistä lämpölaitosta, jotka kaipaavat lähivuosina uusimista. Puuenergiaosaamisesta on osin jo tullut ja jatkossa kehittyy yhä enemmän vientituote. Euroopan alueelta, lähinnä Saksasta, Hollannista, Baltiasta ja Venäjältä, tullaan hakemaan asiantuntijaosaamista. Eniten kysymyksiä tulee raaka-aineiden hankintaketjuista ja pienpuun korjuumahdollisuuksista harvennusmetsissä. Tulevaisuudessa meillä ja muualla yhä suurempi osa tarvittavasta energiasta saadaan omasta maakunnasta ja uusiutuvista energialähteistä, toteaa Asko Puhakka. >>> www.ncp.fi GREENFIRE-LÄMPÖKESKUS voi käyttää myös tuoretta haketta Diplomi-insinööri Timo Kärnä sanoo Greenfirelämpökeskuksen sopivan myös kostean biopolttoaineen polttamiseen. Greenfire-lämpökeskus tekee mahdolliseksi myös sellaisten kosteiden polttoaineiden käytön, joiden kuivaaminen ei ole teknisesti mahdollista tai taloudellisesti järkevää. Esimerkiksi kaatotuore puu käy suoraan kuivaamatta polttoaineeksi, sanoo diplomi-insinööri Timo Kärnä Rakennustempo Oy:stä. Greenfire-lämpökeskuksen automaatio on toteutettu miehittämättömän käytön periaatteella. Säädöt ovat automaattisia, eivätkä vaadi käyttäjän tekemiä korjauksia muulloin, kuin polttoaineen laadun tai käytettävän tehoalueen muuttuessa merkittävästi. Pyhäselkäläinen Rakennustempo Oy on valmistanut kiinteän biopolttoaineen Greenfirelämpökeskuksia vuodesta 1998. Laitoksen erikoisuus on kattilan alla oleva erillinen etupesä, jonka ansiosta laitoksella voidaan polttaa jopa 60 % kosteaa metsähaketta. Hälytykset tekstiviestillä Lämpökeskuksen automaatioon voidaan toteuttaa etäkäyttömahdollisuus. Käyttäjä voi tällöin valvoa ja ohjata laitosta tietokoneella esimerkiksi toisesta työpisteestä tai kotoaan. Hälytykset lähtevät välittömästi tekstiviestinä, joten häiriön syy ehditään useimmiten poistaa ennen kuin sen seuraukset aiheuttavat haittaa kulutuskohteissa. Puhdasta energiaa Puussa on rikkiä alle 0,05 % kuivaaineen massaosuudesta ja siksi puuta poltettaessa ei tule rikkipäästöjä käytännössä lainkaan. Biopolttoaineiden polttamisella ei ole vaikutusta ilmakehän hiilidioksiditaseeseen. Greenfire estää omalta osaltaan kasvihuoneilmiön edistymistä korvatessaan fossiilisten polttoaineiden polttoa, toteaa Kärnä. Polttoprosessin jäännöshappea säädetään jatkuvasti ja palamisilman syöttö on vaiheistettu. Kokonaisilmamäärän rajoittaminen sopivaksi sekä palamisilman vaiheistus rajoittavat typpioksidipäästöjä. Tarkka jäännöshappisäätö optimoi ympäristöystävällisyyden lisäksi myös hyötysuhteen, minkä ansiosta polttoaineen kokonaiskulutus laskee, toteaa Kärnä. >>> www.rakennustempo.fi 11
Suomen Kivikeskus tarjoaa Elämyksiä kivestä Suomen Kivikeskus tarjoaa elämyksiä ja monenlaista koettavaa kiven maailmasta. Moderneissa tiloissa voi tutustua kiveen tieteen, taiteen ja rakentamisen näkökulmista, selvittää kiven syntymistä ja jalostusta monimuotoisiksi tuotteiksi sekä kerätä vaikutteita hienossa ympäristössä. 12 Suomen Kivikeskus verkottaa luonnonkivialan tutkimus-, koulutus-, tuotanto- sekä tuotekehitysorganisaatiot kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Kivikeskus osallistuu testaus- ja normityöhön sekä jakaa tiedon alan teollisuudelle ja suunnittelijoille. Lisäksi keskuksessa käynnistetään ja kehitetään käsityö- ja pienyritystoimintaa kotimaan markkinoille sekä yritystoimintaa vientimarkkinoille. Tärkeä tehtävä Suomen Kivikeskus on suuri ja yllättävä nähtävyys. Ulkona kivipuistossa ovat esillä ympäristörakentamisen ja piharakentamisen moninaiset mahdollisuudet. Itse rakennuksessa on käytetty taitavasti suomalaista kiveä.tyylikäs ja moniulotteinen ilme jatkuu rakennuksen sisätiloissa. Erikoisuutena on kennomainen huonetilaratkaisu. Kivikeskuksen tehtävänä on yritysten toimintaympäristön, yrityspalvelujen ja osaamisen sekä koulutuspalvelujen kehittäminen. Lisäämme kivialan tunnettuutta ja kehitämme kiviteollisuutta kansallisesti ja kansainvälisesti.tuomme myös kivialan koulutuksen osaksi opetusta eri koulutusasteilla, sanoo Kivikeskuksen toimitusjohtaja Ilkka Nykänen. Tietokeskus Kivikeskukseen on koottu kaikki kivialan tieto, mitä Suomessa on saatavilla. Havainnollista ja innostavaa tietoa kivestä tarjoaa Geotietokeskus. Seitsemän näkökulmaa valottavat kiven syntyä ja käytön historiaa, kuinka kiveä käytetään raaka-aineena ja miten sitä tutki-
taan. Millainen kivi on arvoesineenä ja kuinka sitä hyödynnetään rakentamisessa tai millainen kivi on lasten silmin ovat kysymyksiä, joihin myös saa kivikeskuksesta vastauksen. Testaus- ja tutkimuslaboratoriossa tuotetaan kivialan tutkimuspalveluja. Laboratoriossa tutkitaan ja testataan kiveä ja keramiikkaa. Lisäksi laboratorio osallistuu kansainväliseen rakennuskivien normityöhön, sanoo Nykänen. Opetus- ja koulutustiloissa sukelletaan syvälle tiedon maailmaan. Kivikeskus tarjoaa myös edustavan koulutus- tai seminaaripaikan virikkeitä täynnä olevassa ympäristössä. Auditoriossa on tilaa 60 hengelle. Näyttelyt Kivikeskuksen yläkerran näyttelyissä kohtaa kiven monipuolisuuden taiteessa. Esillä on vuolukivitaidetta ympäri maailmaa ja kotimaisten taiteilijoiden hurmaavia taidonnäytteitä. Kivi on ainutlaatuinen materiaali taiteen maailmassa. Varhaisimmat löydetyt taideteokset on hakattu tai piirretty kallioon tuhansia vuosia sitten.vaihtuvien näyttelytilojen vetonaulana on vuolukivitaideesinekokoelma, joka kertoo perinteestä ja kulttuurista eri aikakausilta ja maanosista, Nykänen kertoo. Osaavia yrityksiä Kivikeskuksessa toimii useita yrityksiä. A&G Mining työstää timantteja ja valmistaa yksilöllisiä koruja. Käs parista löytyy viehättävää keramiikkaa ja Flinkstone hallitsee vuolukiviset kaiuttimet. Kivi on syntynyt tulivuorenpurkauksissa laavavirtojen jähmettyessä. Pimeä ja hehkuva laavaluola sekä kivenjärkäleistä louhittu kiviluola houkuttelevat erityisesti lapsia uskaltautumaan sisälle. Suomen Kivikeskukseen on helppo tulla. Kivikeskus sijaitsee Joensuusta Kajaaniin johtavan valtatie 6:n varrella Juuan Nunnanlahdessa. Joensuusta Kivikeskukseen pääsee runsaassa tunnissa, ja Kolin uljaisiin kansallismaisemiin on matkaa parinkymmenen minuutin verran, sanoo Ilkka Nykänen. >>> www.kivikeskus.com Teollisuusneuvos Reijo Vauhkosen näkökulma Suomessa luonnonkiven käyttö rakentamisessa on jäänyt jälkeen Keski-Euroopasta. Kiveä ei ole ollut tarpeeksi tarjolla ja koulutus on ollut puutteellista, sanoo Tulikivi Oyj:n toimitusjohtaja, teollisuusneuvos, Reijo Vauhkonen. Kivikeskus nostaa kiven tunnettuutta erityisesti rakennusmateriaalina ja turvaa alan koulutuksen tulevaisuudessa. Vuolukiveä viedään maailmalle pitkälle jalostettuina tuotteina. Muita kivilaatuja viedään yhäkin raakakivenä, Vauhkonen kertoo. Kivikeskuksen tehtävänä on saada jalostusastetta nousemaan ja samalla synnyttää lisää kivialan yrityksiä ja työpaikkoja. Suomen Kivikeskuksen taustalla on Stone Pole osakeyhtiö. Yhtiön omistajina ovat muun muassa 40 kivialan yritystä eri puolilta Suomea. Laaja verkosto takaa parhaan mahdollisen asiantuntemuksen, Reijo Vauhkonen toteaa. Kivikeskuksen sijaintipaikkana Nunnanlahti on luonteva. Itäisessä Suomessa tuotetaan jo nyt yli puolet maan kivialan jalostusarvosta. Kiviosaamisen lisäksi olemme kiinnostuneet oman maakunnan uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämisestä, kirjaa näkemyksiään Reijo Vauhkonen. >>> www.tulikivi.fi 13
Veli Mantsinen Sisulla ja innovatiivisuudella maailman markkinoille VELI MANTSISEN ELÄMÄNURA Veli Mantsinen on ollut koko yrittäjäuransa innovaatiivinen ja arvostettu johtaja. Tehokkaita ratkaisuja asiakkaiden materiaalinkäsittelyyn valmistavan yrityksen johtaja Veli Mantsinen on aloittanut puunsiirtourakkansa pokoran varressa. Sisulla ja innovatiivisuudella on yritystä kasvatettu maailman markkinoille. Värtsilän Kenraalinkylässä 1938 syntynyt Veli Mantsinen aloitti puunkäsittelyuransa yksitoistavuotiaana. Pokasahalla puita kaatui ja pokoralla niitä siirrettiin kaksitoista kuutiota vuodessa. Eihän ne toisella kymmenellä olleen pojan voimat riittäneet pokasahan terää kunnolla kiristämään. Päivän mittaan jouduin kokoamaan sahan kymmenisen kertaa. Siinä sisu kasvoi mutta periksi en antanut. Kaadetuista puista kerättiin Juhani-veljen kanssa käpyjä, jotka sitten myytiin isoista rahoista, muistelee Veli Mantsinen. Parikymppisenä Veli meni maamieskouluun. Savottahommat Juhanin kanssa jatkuivat kunnes isä kutsui pojat kotitilan pitoon. Jos emme olisi palanneet tila olisi lopetettu.tilalla oli 20 lypsävää, 50 mullia ja 220 sikaa. Jatkoimme tilanpitoa hieman vastahakoisesti, sillä puunajo houkutti takaisin. Muutaman vuoden kuluttua tilalla päätettiin lopulta luopua eläimistä ja päädyimme uudelleen traktorikuskeiksi, Veli kertoo. Puunkuljetus jatkui vaihtelevalla menestyksellä. Vuonna 1974 tuli silloisen isännän kanssa näkemysero taksoista ja sisuunnuin siinä määrin, että tarjouduin samantien Enson konttorille urakkahommiin. 1938 1957 1967 1972 1974 14 Veli Mantsinen syntyi Maamieskoulu Liperissä traktoriurakointia Metsurin ura alkaa Paluu kotitilalle, jossa 20 lypsävää, 50 mullia ja 220 sikaa Lieksaan puutavaran ajoon Uimaharjun tehtaalla Venäjän tuontipuun käsittelyä Enson tehtaalla tavaran käsittelyä traktorilla ja pyöräkuormaajalla
Mantsisen materiaalinkäsittelylaitteet tehostavat tavarankäsittelyä. Tärkein etu on ohjaamon suuri ulottuvuus ja vakaa, horjumaton runkoratkaisu. Heillä oli tarjolla Uimaharjun sellutehtaan työläitä Venäjältä tulleiden puuvaunujen purkutöitä niitä kun ei kukaan halunnut tehdä. Työ vaati aikaa, sillä puuniput eivät olleet tasattuja ja yhden lajittelijan piti olla puukuorman päällä pinonpäitä tasaamassa, selittää Veli Mantsinen. Veli halusi kehittää työhön tehokkamman menetelmän ja haki avuksi metallilevyn, jota vasten puunippu tasattiin ilman apumiestä. En ole eläissäni tehnyt asioita samalla tavalla kuin muut. Aina olen miettinyt, kuinka asioita voisi tehdä paremmin ja tehokkaammin. Kaivinkoneesta ratkaisu Koneurakointia tehdessään Veli pohti kaivinkoneen mahdollisuuksia puunkäsittelyssä. Aluksi ostimme tarvittavat kuormauslaitteet valmiina, mutta kun puomit katkesivat ja kourat hajosivat kahden kuukauden välein niin päätettiin velipojan kanssa tehdä koneet itse, kertoo Veli Mantsisen Konepajan ensimmäisestä tuotekehityshaasteesta. Merkittävä askel yhtiön kasvulle oli Enocellin Uimaharjun sellutehtaan laajentaminen. Tehdasta suunniteltaessa tehtaanjohtaja Jorma Kangas pyysi Veli Mantsisen palaveriin. Tehtaan suunnitelmat pöydällä johtaja Kangas kysyi Veliltä Kuinka tämä tehdas syötetään? Katsoin herroja silmiin ja sanoin - kaivinkoneella. Silloin pääsi kauhea naurunrämäkkä. Ajatukseni läpiajaminen oli työn takana, sillä insinööritoimisto ei aluksi suostunut edes tutustumaan minun suunnitelmaani, Veli kertoo. Satamanostureita Enocellin tehtaan rakentamisen myötävaikutuksella Mantsinen Oy kasvoi valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittäväksi tavaransiirtolaitteiden rakentajaksi. Sataman käsittelykoneen idean sain Viron reissulla. Siinä laiturinnokassa katseltiin kun laivaa lastattiin. Silloin välähti millainen sen satamakoneen pitäisi olla. Hinta on työkoneissa toissijainen asia, tärkeämpää on tuotteen kokonaislaatu ja kestävyys. Mitä vähemmän koneessa on huoltotarvetta ja remonttitaukoja sitä enemmän se tuottaa, Veli sanoo. Mantsisen innovatiivisen koneen erikoisominaisuudet ovat kiistattomat. Kilpailijoista poiketen Mantsisen koneissa on vakaa, leveä alavaunu, näin kone ei pääse kaatumaan missään olosuhteissa. Lisäksi ohjaamon ulottuvuus on aivan omaa luokkaansa. Vakaalla harkinnalla Veli Mantsinen ei ole tottunut tekemään asioita hetken mielijohteesta. Istuskelin Liperin tontilla monena pyhänä viiden vuoden ajan, pohtien paikan sopivuutta teollisuushallille. Nyt kun halli on toiminnassa, yhtiö on kasvanut maailman markkinoille ja laajentumistilaakin on pitkälle tulevaisuuteen, on selvää, että asian suunnittelu juurta jaksaen kannatti. Pokora arvopaikalla työhuoneen kaapissa muistuttaa, mistä 50 vuotta sitten aloitettiin, sanoo Veli Mantsinen. >>> www.mantsinen.com 1984 1989 1992 1994 1998 2001 Oma halli Uimaharjuun Enson tukkien käsittelyä, 15 työntekijää Töihin Venäjän puolelle Kivijärvelle Enocell käynnistyi Laajentuminen Viroon ja Latviaan Konepaja Mantsinen laajeni Liperiin Veli siirtyi hallituksen puheenjohtajaksi. Toimitusjohtajaksi Ari Hakkarainen Konsernissa 229 työntekijää 15
Joensuu Areena on valmistuessaan Suomen suurin puurakennus. metrin korkuiset kinokset kattorakenteita rasittamaan, kertoo yliopettaja Antti Puranen. PUURAKENTAMINEN KASVUSSA KANSAINVÄLISESTI Euroopan metsäpääkaupunkiin Joensuuhun on valmistumassa kaksi ennätyssuurta puurakennusta. Monitoimihalli Joensuu Areena on valmistuessaan Suomen suurin puurakennus ja Metlan uusi toimitila taas Suomen suurin puinen toimistorakennus. Puurakentamisen uudelleen tulemisen taustalla on vahva kehitystoiminta ja uudet innovaatiot. 16 Joensuun seudulla on pitkä puurakentamisperinne. Viime aikoina puurakentaminen on selkeästi vahvistunut. Vahvistumiseen ovat vaikuttaneet perinteisen puuosaamisen rinnalle tulleet uudet tuoteinnovaatiot. Kehitystä yhteistyöllä Euroopassa puualan korkein osaaminen on keskittynyt alppimaihin. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun puualan yliopettaja Antti Puranen on ollut mukana luomassa kansainvälistä yhteistyötä Sveitsin puualan tutkimuksen ja tuotekehityksen kanssa. Yhteistyö on tuonut Joensuuhun uutta osaamista. Puu on erinomaisen kestävä rakennusmateriaali, kun sitä käytetään oikein. Sveitsissä osataan puun käyttö myös suurissa rakennuksissa ja rakenteissa. Tekniikasta on jo kymmenien vuosien kokemus alueelta, jossa lumimyrskyt saattavat tuoda kerralla useankin Joensuu Areena Massiivipuun käytön esteenä suurissa kantavissa puurakenteissa oli pitkään sopivan liitostekniikan puuttuminen Suomesta. Vuonna 1997 tuli Suomeen uusi tappivaarnaliitostekniikka, joka mahdollisti myös suurten massiivipuisten kantavien rakenteiden teollisen valmistuksen. Joensuu Areenan rakentamisessa tekniikka otettiin käyttöön. Valmistuttuaan Joensuu Areena on Suomen suurin puurakennus, ja se herättää kiinnostusta aina ulkomaita myöten. Valtavan hallin vapaakorkeus on 24 metriä. Sisälle halliin mahtuu jopa 10 000 ihmistä kerralla, selvittää Puranen. Puisia ontelolaattoja lisenssillä Toisen merkittävän uudisrakennuksen, Metsäntutkimuslaitoksen (Metlan) uuden toimitalon rakentamisessa käytetään ontelolaattavälipohjaa. Sveitsiläislähtöinen teolliseen valmistukseen perustuva välipohjaratkaisu on Suomessa uusi. Metlan toimitalossa käytettäviä puisia ontelolaattoja valmistaa lisenssillä Pyhäselässä Sil-Kas Oy. Ontelolaattojen tuotekehitys on pohjoiskarjalaisten Sil-Kas Oy:n, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun sekä Puugian yhteistyötä.
Tuotanto tapahtuu Op-Fincomponents Oy:ssä Pyhäselässä. Tällä hetkellä Pyhäselän tehtaan koko tuotanto käytetään Metlan rakentamiseen. Puisten välipohjaelementtien markkinointi on aloitettu myös muihin julkisiin kohteisiin, puukerrostaloihin sekä pientaloteollisuudelle. Uusi ekologinen ajattelu on valtaamassa alaa. Puu on uusiutuva materiaali eikä sen tuottaminen tuhoa luontoa. Yhden betonikuutiometrin tuottamiseen tarvitaan 126 kiloa öljyä, mutta yhden puukuutiometrin tuottamiseen öljyä ei tarvita lainkaan, kertoo Antti Puranen. Ontelolaatasta valmistetussa välipohjassa on esteettisesti kaunis ja valmis alapuolen kattopinta. Välipohja on nopea valmistaa, laatat ovat keveitä nostella ja valmiin tilan akustiikka on hyvä. Metlan kohteessa 7,2 m:n jännevälille ei tarvita väliorsia lisäkannattimiksi, perustelee ontelolaattojen käyttöä Puranen. Välipohjassa puisen ontelolaatan päälle valetaan liittorakenteena betonilaatta askeläänieristykseksi ja vaimentamaan puulle ominaista värähtelyä. Betonin tehtävänä on myös ottaa vastaan puristusvoimia yläpinnallaan, kun taas puurakenne on parhaimmillaan vetolujuuksien kannalta. Ontelolaatat valmistetaan keskieurooppalaiseen tapaan kuusipuusta. Suomalainen kuusi soveltuu tähän erinomaisesti ja se säilyttää katossa vaalean värinsä kauemmin kuin mänty. Valmistuttuaan Metlan toimitalo on toistaiseksi Suomen suurin puinen toimistorakennus. Alueen vahvuudet Puurakentamisella on Pohjois-Karjalassa erinomaisen hyvät kasvumahdollisuudet. Elämme täällä joen varrella. Jokea pitkin on kulkuyhteys lähes minnepäin maailmaa tahansa. Tämä mahdollistaa suurtenkin tuotteiden valmistuksen ja kuljetuksen Saimaan vesistöä pitkin määränpäähänsä kokonaisina, sanoo yliopettaja Antti Puranen. Joensuussa on muuta maata suurempi puualan tuntemus pitkien perinteiden takia. Myös itänaapurimme Venäjä länsimaistuu hyvää vauhtia ja on meille alati kasvava mahdollisuus. Lisäksi Itä-Suomessa kasvaa erittäin korkeatasoista kuusipuuainesta. Puun kasvu on hitaampaa ja solu- ja syyrakenne tiheämpää kuin Etelä- Suomessa. Tämän vuoksi puu on kestävämpää, vakuuttaa Puranen. Tuotteistava puurakentaminen Puun käyttö rakentamisessa yleistyy ympäri Eurooppaa. Esimerkiksi Ranskassa on astunut voimaan laki, joka velvoittaa julkisissa rakennuksissa käyttämään vähintään 25 % puuta. 90-luvun puolivälissä alettiin Suomessakin innostua mm. puukerrostalojen rakentamisesta. Myös talotehtaat eri puolilla Suomea ovat olleet kiinnostuneita puunkäytön lisäämisestä rakentamisessa puun tarjoamien etujen vuoksi. Meiltä Pohjois-Karjalasta ei puu lopu, vaikka sen käyttöä entisestään lisättäisiin. Seuraavana ovat tulossa markkinoille puuontelolaatoista kehitetyt yläpohjat. Jatkoa seuraa erilaisina kantavina palkkiratkaisuina, ennustaa Antti Puranen tuotteistavan puurakentamisen tulevaisuutta. Ammattikorkeakoululla on vahva rooli puualan kehitys- ja tutkimustyössä, joka painottuu pk-sektoriin. Soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä tehdään vastedeskin yritysten tarpeisiin ja erinomaisessa yhteistyössä Puugian sekä muiden sidosryhmien kanssa, sanoo Antti Puranen. >>> www.ncp.fi Pohjois-Karjalassa on rakentaminen viime vuosina kehittynyt muuta maata voimakkaammin. 135 F: rakentaminen, vertailutiedot 130 F: rakentaminen, Pohjois-Karjalan maakunta 115 120 95 110 75 100 Liikevaihto 55 35 15 2000 2001 2002 Koko maa Pohjois-Karjala Henkilöstö 90 80 70 60 2000 2001 2002 Alkuperäinen Trendi 17 Lähde: Pohjois-Karjalan talouskatsaus/tilastokeskus 2003
Heikki Koivurova Tuotteen huomioarvon tulee olla sopusoinnussa tuotteen käyttöympäristön ja tietysti myös valmistavan yrityksen imagon kanssa. Uuden tuotteen ei markkinoille tullessaan tarvitse varastaa koko show ta. Hyvä muotoilu auttaa tarvittaessa myös piilottamaan tuotteen, vaikka se olisikin jatkuvasti esillä. Muotoilu parantaa tuotteen kilpailukykyä 18 Totaldesign Oy:n teollinen muotoilija Heikki Koivurova on Taideteollisen korkeakoulun kasvatteja. Joensuussa toimipaikkaansa pitävä suunnittelija tekee työtään maanlaajuisesti. Muotoilijan tehtävänä on tuoda esille tuotteen hyvyys. Optimituotteen suunnittelussa on otettu huomioon valmistettavuus, kustannustehokkuus, koko yrityksen imago, tuotteen käytettävyys, huollettavuus ja ergonomia, luettelee Heikki Koivurova. Tuotekehitysprosessissa ovat mukana yritysjohto, markkinointiosasto ja tuotantoporras.teollinen muotoilija toimii usein tulkkina välissä ja visualisoi yhteisiä näkemyksiä. Loppupelissä tuomarina toimii aina euro, Koivurova selventää. Muotoilijana Heikki Koivurova kokee olevansa enemmän insinööri kuin taiteilija. Kiinnostus eri valmistustekniikoihin on tuonut suunnittelijan työpöydälle aivan uusia mahdollisuuksia. Olen erityisen kiinnostunut termoplastisista muovikomposiiteista. Luonnonkuitukestokomposiitit ovat kierrätettäviä materiaaleja, joiden kehittely on kasvattanut suunnittelijan mahdollisuuksia todella paljon, toteaa Heikki Koivurova. Komposiitti kevyt ja kestävä Aiemmin puu oli aivan normaali jokapäiväinen valmistusmateriaali. Ajoneuvojen rungot, astiat ja arkipäiväiset työkalut tehtiin puusta. Puu on luja, mutta nykypäivän kustannustehokkuusvaatimuksiin hankalasti sovitettava materiaali. Joensuussa toimivassa Puuteknologiakeskus Puugiassa kehitetyllä luonnonkuitukomposiitilla puu voidaan kuitenkin tuoda takaisin arkipäivän esineisiin. Puukomposiitissa yhdistyvät puun ja muovin hyvät ominaisuudet. Komposiitissa on muovin erinomainen työstettävyys ja puun lujuus, Heikki Koivurova sanoo. Luonnonkuituja, joita voidaan käyttää komposiiteissa, on useita. Puun lisäksi on testattu pellava-, hamppu-, puuvilla- ja sisalkuituja. Komposiittien parhaimmat ominaisuudet ovat kestävyys ja mittojen pysyvyys sekä kosteuden että lämmön vaihdellessa. Erikoisominaisuuksia voi esiintyä muun muassa äänen käyttäytymisestä. Muualla maailmassa komposiitteja on kokeiltu esimerkiksi ajoneuvojen verhoilussa.täällä Joensuun seudulla olemme rakentaneet monen tahon yhteistyönä maailman parhaan kitaran, ylpeilee Koivurova. Komposiittikitara on ääniominaisuuksiltaan huikean hyvä. Itse en ole musiikkimiehiä mutta ammatti-
kitaristit kehuvat myös komposiitin kosketustuntumaa erinomaiseksi, Heikki Koivurova hehkuttaa. Norsunkokoiset kiinnostavat Heikki Koivurovan kiinnostuksen kohteena ovat isot, hänen omien sanojensa mukaan norsunkokoiset tuotteet. Koivurova on ollut mukana suunnittelemassa lukuisia liikkuvia työkoneita. Sisun terminaalitraktorit, Rosenlewin leikkuupuimurit, Toyotan trukkien kopit ja Normetin kaivosajoneuvot, listaa Koivurova. Pitkäaikaista suunnitteluyhteistyötä olen tehnyt Ponssen ja Logsetin kanssa. Hyvän suunnittelijan kanssa yhteistyössä tehdyt tuotteet herättävät ansaittua huomiota. Logsetin uuden hakkuukoneen tullessa Metko-2000-messuilla julkisuuteen lehdet kirjoittivat Logsetin varastaneen koko shown, myhäilee Koivurova. Aina ei tuotteen toivota herättävän huomiota. Esimerkiksi ovimaton tehtävänä on kerätä kura talteen mutta sulautua muutoin huonetilaan. Miehisten metsäkoneitten lisäksi on Heikki Koivurovan referenssiluettelossa myös pehmeämpiä tuotteita. Lappset Oy:n valmistamat leikkikenttäkalusteet kuten keinueläinhahmot ja modulaarinen liukumäki olivat erityisen mieluisia ja hauskoja suunnittelukohteita, muotoilija Heikki Koivurova sanoo pilke silmäkulmassaan. Puuteknologiakeskus Puugia Puugia on puutuotealan yritysten käyttöön tarkoitettu tuotannon ja tuotteiden kehittämisympäristö, tuotantoympäristö sekä samalla moderni oppimisympäristö. Puugian palveluvalikoimaan kuuluvat koetehdas, tuotannon simulointi, laboratoriot - tuotetestaus sekä robotiikka ja konenäkö, markkinoinnin palvelukeskus, tutkimus ja kehitys. Puugian tavoitteena on lisätä huippuosaamiseen perustuvaa uutta yritystoimintaa ja vahvistaa puutuotealan korkeaa erikoisosaamista hyödyntävien yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä sekä toimia toimialan monipuolisena kehittäjänä. Lue lisää: >>> www.puugia.fi 19
Päätoimittaja Reetta Meriläinen Polvijärveltä Sanomatalon näköalapaikalle Reetta syntyi 53 vuotta sitten Joensuussa. Ensimmäiset kaksitoista vuotta perhe asui Polvijärvellä. Muutaman Kiteellä vietetyn vuoden jälkeen Reetta palasi Joensuuhun lukioon. Lukion jälkeen seurasi opiskeluvaihe Helsingin yliopistossa valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Toisen opiskeluvuoden keväällä Reetan silmiin sattui Helsingin Sanomissa ollut ilmoitus Sanoma Osakeyhtiön toimittajakoulusta. Ajattelin ensin viipyä toimittajakoulussa vain kesän ajan. Syksyllä Toimittajaksi puolivahingossa ajautunut Reetta Meriläinen aloitti uransa urheilutoimituksen kiihkeässä ja miehisessä maailmassa. Alkuaikojen kiivastahtisuus opetti työn nopeasti ja Reetta viihtyi vuosia urheilun parissa. Tänä päivänä Reetta Meriläinen toimii Helsingin Sanomien päätoimittajana vastaten valtakunnan päämedian uutislinjauksista. päätin jatkaa mutta ei ainakaan vuotta pidempää. Kunnes vuoden päästä huomasin, että toimittajan työ oli vienyt minut mennessään, Reetta Meriläinen naurahtaa. Olen tyypillinen karjalainen säheltäjä ja siksi nopeatempoinen työ 20 sopii minulle. Ensimmäiset kymmenen vuotta olin urheilutoimittaja, toinen Suomen kahdesta ensimmäisestä naispuolisesta. Erikoisalueenani olivat yleisurheilu, voimistelu, hiihto, koripallo, paini ja nyrkkeily. Kerran 70-luvulla eräs urheilupomo hiiltyi, kun menin samaisen naiskollegani kanssa haastattelemaan arvokisan voittanutta Juha Väätäistä. Panna nyt naiset asialle, kuului kommentti. Sittemmin sain vuoden urheilutoimittajan tittelin, josta olen vielä tänäkin päivänä sangen ylpeä, kehaisee Meriläisen Reetta. Päätoimittajaksi pyynnöstä Urheilutoimittajan uraa seurasivat koulutoimittajan, ET-lehden toimitussihteerin ja toimittajakoulun johtajan vakanssit, kunnes Reettaa pyydettiin palaamaan Helsingin Sanomiin ja päätoimittajaksi. Olen ollut tässä tehtävässä nyt 12 vuotta. Päivittäiseen rutiiniin kuuluvat aamun ja illan uutiskokoukset, henkilöstöasiat, toimittajien koulutus ja toimitustekniset kysymykset.vastuullisiin tehtäviini kuuluu myös lehden linjan ja painotusten valinta uutisasioissa. Olen varsin suorapuheinen. Päätoimittajan urani alkuvaiheilla olin kuin norsu posliinikaupassa, mutta nyt ovat työntekijät minuun jo tottuneet, vitsailee Reetta. Meriläisen Reetalla on kirjaimellisesti ainutlaatuinen näköalapaikka Sanomatalon seitsemännessä kerroksessa. Itsekin karjalaista syntyperää olevana Reetta seuraa tarkkaan Joensuun seudun näkyvyyttä mediassa. Päällimmäisinä nousee mieleen Kivikeskus, joka on aivan upea paikka. Myös Metsäntutkimuslaitos ja Joensuun yliopisto monipuolisine tutkimuksineen ovat valtakunnan ykkösmedian arvoisia, Meriläinen listaa. Kynnys päästä valtakunnalliseen mediaan on hirveän korkealla. Onneksi ajattelu on muuttunut ja nykyään myös positiivisia asioita voidaan uutisoida. Joensuun seudulla onkin paljon kiintoisia yrityksiä, joita nostetaan esille myös Helsingin Sanomissa, Reetta sanoo viitaten muun muassa italialaisen Dalla Vallen rakentamaan valtavaan tattien vientirenkaaseen.