Taskutietoa Kokkolasta 2013

Samankaltaiset tiedostot
Taskutietoa Kokkolasta 2016

Taskutietoa Kokkolasta 2015

TASKUTIETOA KOKKOLASTA

Yleistietoa. Historiaa. Sijainti

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) ja ennuste vuosille

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

KUNNAN HALLINTO. Kunnan- Kunnan valtuusto hallitus

Tilastotietoa Oulusta VÄESTÖ JULKAISTU 2019

Tilastotietoja Sipoosta

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella ja ennuste vuosille

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot Jukka Tapio

Kainuu tilastoina Kuva: Samu Puuronen

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Ruututietokanta 2017: 250m x 250m

Ruututietokanta 2016: 250m x 250m

Ruututietokanta 2015: 250m x 250m

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Halsua. Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kuopion työpaikat 2016

Ruututietokanta 2018: 250m x 250m

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa

Ruututietokanta 2014: 250m x 250m

Ylöjärvi TILASTOJA

Kuopion työpaikat 2017

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi Risto Pietilä Raahe

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

KUOPION TYÖPAIKAT

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

TIETOJA KEMISTÄ Osoite Kaupungintalo Valtakatu KEMI Puh Fax

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Me-säätiö tavoite Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta.

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

TIETOJA KEMISTÄ Osoite Kaupungintalo Valtakatu KEMI Puh Fax

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE

Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt. Kuntaliitto. Kunnan toiminnot

KESKI-POHJANMAAN TILASTOKATSAUS 2001

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Suomi postinumeroalueittain palvelun taulukko- ja tietoluettelo

Tilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuonna 2016

Keski-Pohjanmaa. Maakuntainfo. Marko Muotio

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty

Tulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys

Työpaikat ja työlliset 2014

Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa TEM/Työnvälitystilastot

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

KERAVAN KAUPUNGIN ALUE 3. VÄESTÖ Keravan asukasluku vuoden lopussa 3 Väestön kansalaisuus 4 Väestön äidinkieli 4 Väestön ikärakenne 4

Kokkolan kaupunki Kulttuuripalvelut ja niiden hallinto kuntaliitoksessa. Sampo Purontaus Kokkolan kaupunki Kulttuuripalvelut 2012

1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain. 2) Alueen profiilitiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014

Pirkkalan kunta perustettiin vuonna 1922 Suomen 64. suurin kunta asukasluvun mukaan ( )

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

KERAVAN KAUPUNGIN ALUE 3. VÄESTÖ Keravan asukasluku vuoden lopussa 3 Väestön kansalaisuus 4 Väestön äidinkieli 4 Väestön ikärakenne 4

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

KAUPUNGIN KOULULAITOKSEN KOULUT, OPPILAAT, OPETTAJAT JA OPETUSTUNNIT

Työpaikat ja työlliset 2015

1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain. 2) Alueen profiilitiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

KAUPUNGIN KOULULAITOKSEN KOULUT, OPPILAAT, OPETTAJAT JA OPETUSTUNNIT

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015

Tietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna Mikko Mehtonen

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot

ƒ) ± ± ± )± ã ƒ) ; ; ã Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ)

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Työpaikat Vaasassa

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Toimintaympäristön muutokset

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Toimintaympäristön muutoksia

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi

Kustaa III perusti Tampereen Tammerkosken partaalle Näsijärven ja Pyhäjärven väliselle kannakselle.

3 Maakunta: Väkiluku , väestönmuutokset Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön

KERAVAN KAUPUNGIN ALUE 3. VÄESTÖ Keravan asukasluku vuoden lopussa 3 Väestön kansalaisuus 4 Väestön äidinkieli 4 Väestön ikärakenne 4

Työpaikka- ja. Päivitetty

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Tietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna 2016

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

Työpaikat Vaasan seudulla

Transkriptio:

Taskutietoa Kokkolasta 2013 KOKKOLA KARLEBY

2 Sisältö Yleistietoa 3 Väestö 6 Asuminen ja rakentaminen 11 Elinkeinot 14 Kaupungin hallinto 17 Kaupungin talous 19 Kaupungin liikelaitokset 20 Sosiaali- ja terveyspalvelut 23 Varhaiskasvatus 26 Koulutus 27 Kulttuuri 31 Nuorisopalvelut 35 Liikunta ja vapaa-aika 37 Muuta 40

Yleistietoa Historiaa Kokkolan kaupungin on perustanut Kustaa II Aadolf vuonna 1620. Kaarlelan kunta liitettiin Kokkolaan vuonna 1977. Vuoden 2009 alusta Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kunnat liitettiin Kokkolan kaupunkiin. Kokkola on Keski-Pohjanmaan hallinnollinen, taloudellinen ja sivistyksellinen maakuntakeskus. Suomenkielinen nimi Kokkola tulee erään tiedon mukaan Kokkolahti-nimestä. Kokkolahdeksi kutsuttiin lahtea, joka työntyi mereltä sisämaahan aina Kirkonmäelle saakka. Tarinan mukaan lahden suurilla kivillä istuivat kokot eli kotkat. Vanhimmissa asiakirjoissa paikkakunnan nimi esiintyy muodossa Karlabi, josta Kokkolan ruotsinkielinen nimi Karleby on muodostunut. Sijainti Kokkolan kaupunki sijaitsee Keski-Pohjanmaalla, Pohjanlahden rannalla. Kokkolassa risteytyvät kolme valtatietä, VT 8 (Oulu - Turku), VT 13 (Kokkola - Jyväskylä - Lappeenranta) ja VT 28 (Kokkola - Kajaani). 3

4 Maan päärata kulkee Kokkolan kautta. Junamatka Helsinkiin kestää noin neljä tuntia. Kokkolan keskustasta on matkaa noin 20 km Kokkolan- Pietarsaaren kansainväliselle lentokentälle. Välimatkat eräisiin kaupunkeihin Helsinki 483 km Jyväskylä 242 km Kajaani 247 km Oulu 198 km Pietarsaari 36 km Rovaniemi 405 km Seinäjoki 141 km Tampere 302 km Vaasa 121 km Alue Kokonaispinta-ala 2 731 km 2 - maapinta-ala 1 444 km² - sisävesien pinta-ala 42 km² - meripinta-ala 1 245 km²

Ilmasto 2012 - vuotuinen keskilämpötila +3,1 o C - helmikuun keskilämpötila -9,5 o C - heinäkuun keskilämpötila +16,5 o C - vuotuinen sademäärä 545 mm 5

6 Väestö Kokkolan väestömäärä on kehittynyt viime vuosina ripeään tahtiin. 2000-luvulla väestön määrä on lisääntynyt noin 2 600 asukkaalla. Kuntaliitoksen myötä asukasluku kasvoi reilulla viidenneksellä. Väestön ikärakenne on suhteellisen edullinen. Lasten ja nuorten osuus on suurempi ja ikäihmisten osuus pienempi koko maahan verrattuna. asukkaita vuosi yhteensä muutos 1950 18 258 1960 22 786 4 528 1970 30 015 7 229 1980 33 602 3 587 1990 34 559 957 2000 35 492 933 2010 45 896 10 404 2012 46 585 689 2013 46 773 188 Väestömäärältään Kokkola on maamme 23:ksi suurin kaupunki. Väestötiheys on 32,39 as./km².

Väestö vuodenvaihteessa 2012/2013 yhteensä % Asukasluku 46 773 - miehiä 23 002 49,2 - naisia 23 771 50,8 Suomenkielisiä 39 416 84,3 Ruotsinkielisiä 6 263 13,4 Muunkielisiä 1 094 2,3 Ulkomaan kansalaisia 990 2,1 Väestön ikäjakauma vuodenvaihteessa 2012/2013 ikä miehet naiset yht. % 0 6 2 217 2 060 4 277 9,2 7 14 2 288 2 192 4 480 9,6 15 24 2 980 2 966 5 946 12,7 25 64 11 809 11 628 23 437 50,1 65 74 2 323 2 541 4 864 10,4 75 79 623 878 1 501 3,2 80 84 476 754 1 230 2,6 85+ 286 752 1 038 2,2 yht. 23 002 23 771 46 773 100,0 7

8 Väestönmuutokset 2012 - elävänä syntyneet 586 - kuolleet 398 - luonnollinen väestönlisäys 188 - kuntien välinen tulomuutto 1 447 - kuntien välinen lähtömuutto 1 539 - maahan muutto 154 - maasta muutto 66 - kokonaismuutos +188 - väkiluku 46 773

Väestöennuste Väestö vuonna 2013 ja ennuste vuoteen 2030 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2013 2015 2020 2025 2030 0 14-vuotiaat 15 64-vuotiaat yli 64-vuotiaat 2013 2015 2020 2025 2030 0 14-v. 8 757 9 093 9 519 9 628 9 626 15 64-v. 29 383 29 074 29 000 29 501 29 907 Yli 64-v. 8 633 9 715 10 947 11 766 12 491 Yht. 46 773 47 882 49 466 50 895 52 024 9

Koulutusaste 2011 % 15 vuotta täyttänyt väestö 37 896 100,00 Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa 12 739 33,6 Tutkinnon suorittaneet 25 130 66,4 Keskiaste 15 739 41,5 Alin korkea-aste 3 874 10,3 Alempi korkeakouluaste 3 406 9,0 Ylempi korkeakouluaste 1 987 5,3 Tutkijakoulutusaste 124 0,3 10

Asuminen ja rakentaminen Kokkolan asuntokanta on pientalo- ja omistusasuntovaltainen. Kokkolalaiset asuvat myös väljästi suomalaiseen asumiseen suhteutettuna. Omakotitontin saatavuutta Kokkolassa kuvaa hyvin sanonta tontti tiskiltä. Valmistuneet asunnot talotyypeittäin ka ka 1996-2001- 2000 2005 2009 2010 2011 2012 Kaikki talotyypit 172 185 116 238 402 309 Erilliset pientalot 88 130 83 110 180 136 Kytketyt pientalot 15 22 15 27 35 69 Asuinkerrostalot 67 33 9 101 187 104 Muut rakennukset 2 0 9 0 0 1 11

Asunnot talotyypin mukaan 2011 % Asuntoja yhteensä 22 287 100,0 - erilliset pientalot 12 326 55,3 - rivi- ja ketjutalot 2 417 10,8 - asuinkerrostalot 6 909 31,1 - muut rakennukset 635 2,8 12

Rakennukset käyttötarkoituksen mukaan 2011 lkm Asuinrakennukset yhteensä 14 237 - erilliset pientalot 11 489 - rivi- ja ketjutalot 511 - kerrostalot 425 Liikerakennukset 317 Toimistorakennukset 87 Liikenteen rakennukset 397 Hoitoalan rakennukset 72 Kokoontumisrakennukset 107 Opetusrakennukset 70 Teollisuusrakennukset 431 Varastorakennukset 245 Muut rakennukset 86 Kesämökit 2 216 Rakennukset yhteensä 16 453 13

14 Elinkeinot Kokkolan elinkeinorakenne on monipuolinen. Elinkeinoelämän perustana on kansainvälisesti toimiva suurteollisuus. Keskeinen asema on kemianteollisuudella ja sitä soveltavalla teollisuudella. Kokkola on myös merkittävä kauppa- ja koulutuskaupunki. Kuntaliitoksen myötä maaseutuelinkeinojen merkitys on lisääntynyt. Kokkola oli vuonna 2012 maamme suurin maidontuottajakunta. Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan 2011 Koko väestö 46 585 Työvoima 21 631 Työlliset 19 682 Työttömät 1 949 Työvoiman ulkopuolella olevat 24 954 0 14-vuotiaat 8 716 Opiskelijat, koululaiset 3 723 Varusmiehet, siviilipalvelusmiehet 143 Eläkeläiset 11 097 Muut työvoiman ulkopuolella olevat 1 275

Kokkolan työpaikat toimialan mukaan 2010 Kaikki toimialat yhteensä 20 619 Maa-, metsä- ja kalatalous 847 Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jätehuolto 313 Teollisuus 3 060 Rakentaminen 1 288 Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoiminta 4 509 Informaatio ja viestintä 534 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 278 Kiinteistöalan toiminta 109 Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 1 743 Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivak.; Koulutus; Terveys- ja sosiaalipalv. 6 848 Muut palvelut 904 Toimiala tuntematon 186 Vuonna 2012 Kokkolan työttömyysaste (lomautetut mukaan lukien) vaihteli 7,8 %:n ja 9,6 %:n välillä ja keskiarvo oli 8,8 %. 15

Huomattavimmat työnantajat henkilökuntaa Kokkolan kaupunki n. 3 700 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoitoja peruspalvelukuntayhtymä, Kiuru n. 1 900 - Keski-Pohjanmaan keskussairaala n. 1 300 Boliden Kokkola Oy n. 540 Freeport Copalt Oy n. 410 KPO konserni n. 420 Halpa-Halli n. 300 CABB Oy n. 180 16

Kaupungin hallinto Kaupunginvaltuusto 51 valtuutettua, puheenjohtaja Stefan Anderson (RKP) valtuutettuja Suomen Keskusta 14 Suomen Sosialidemokraattinen puolue 10 Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 5 Ruotsalaisen kansanpuolue 6 Kansallinen Kokoomus 7 Vasemmistoliitto 2 Perussuomalaiset 5 Vihreä liitto 2 Kaupunginhallitus Puheenjohtaja Veikko Laitila (Kesk.) Voimasuhteet: Kesk. 3, SDP 2, KD 1, Kok. 2, RKP 1, Vas. 1, PS 1 Kaupunginjohtaja Antti Isotalus 17

18 Lautakunnat ja johtokunnat - kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto - kaupunkirakennelautakunta - keskusvaalilautakunta - kaupunginhallituksen konserni- ja kaupunkikehitysjaosto - opetus- ja kasvatuslautakunta - kulttuuri- ja nuorisolautakunta - liikuntalautakunta - maaseutulautakunta - pelastuslautakunta - rakennus- ja ympäristölautakunta - sosiaali- ja terveyslautakunta - tarkastuslautakunta - ympäristöterveyslautakunta - valtuuston vaalilautakunta - energiajohtokunta - satamajohtokunta - työplussan johtokunta - vesilaitosjohtokunta

Kaupungin talous Talousarvio 2013 Toimintakulut 430,3 milj. Investoinnit 48,3 milj. Verotulot 169,8 milj. Valtionosuudet 76,1 milj. Vuosikate 12,2 milj. Lainakanta 1.1.2013 - ilman liikelaitoksia 4 076 /as. - liikelaitokset mukaan lukien 4 980 /as. Verotus 2013 Tuloveroprosentti 2013 20,50 Verotuloja arvioidaan kertyvän seuraavasti (1 000 ): Kunnallisvero 144 551 Yhteisövero 13 757 Kiinteistövero 11 522 Yhteensä 169 830 19

Kaupungin liikelaitokset Kaupungin liikelaitoksia ovat Kokkolan Satama, Kokkolan Energia, Kokkolan Vesi sekä Työterveyshuolto Työplus. Liikelaitokset tulouttavat kaupungille vuosittain peruspääoman tuottona sovittujen tuottovaatimuksien mukaisen tuloerän. Liikelaitos Kokkolan Energia 2012 Liikelaitos Kokkolan Energia ja kaupungin kokonaan omistamat verkkoyhtiö KENET Oy ja voimalaitosyhtiö Oy Kokkola Power Ab muodostavat yhdessä toiminnallisen konsernin, joka vastaa Kokkolan energiahuollosta ja tarjoaa monipuolisia energiapalveluita kaupungin asukkaille ja elinkeinoelämälle. Liikevaihto 55,6 milj. - liikelaitos 44,3 milj. - verkkoyhtiö 12,0 milj. - voimalaitosyhtiö 19,2 milj. - konsernin sisäinen liikevaihto -19,9 milj. Sähköverkkoasiakkaita Kaukolämpöasiakkaita 20 21 794 kpl 2 809 kpl

Sähköenergian myynti loppukuluttajille 333 GWh Sähkönsiirto 428 GWh Kaukolämmön myynti 304 GWh Liikelaitos Kokkolan Satama 2012 Kokkolan Satama on erikoistunut palvelemaan tehokkaasti paikallista sekä Pohjois-, Keski- ja Itä-Suomen sekä Venäjän teollisuutta irtotavara- ja kappaletavaraliikenteessä. Laituripituus 2 270 m Väylän kulkusyvyys 13 m Joka sään terminaali (AWT) Junavaunun kaatolaiteterminaali (RWTT) Satamassa käyneet alukset 612 kpl Tuonti 2 299 979 tn Vienti 5 118 168 tn Kokonaisliikenne 7 418 147 tn 21

Transitoliikenteen osuus kokonaisliikenteestä on 2,2 milj. tn. Huomattavimmat tuontiartikkelit ovat malmit ja rikasteet, kivennäisöljyt, kalkkikivi sekä nestebulk. Huomattavimmat vientiartikkelit ovat malmit, rikasteet, transitoliikenteen ja kemianteollisuuden tuotteet sekä sinkki. 22 Liikelaitos Kokkolan Vesi 2012 Kokkolan Vesi tuottaa kaupunkilaisille vesihuollon puhtaan veden, jäteveden ja huleveden palvelut toimialueellaan. Puhdasvesihuollossa on liitoskuntien alueella yksityisiä toimijoita. Laskutettu vesimäärä 2 314 000 m 3 Veden ominaiskulutus 166 l/as./vrk Laskutettu jätevesimäärä 1 878 000 m 3 Vesijohtoverkoston pituus 483 km Viemäriverkoston pituus (sisältää myös hulevesiviemärit) 433 km Veden hinta v. 2013 (sis. alv) 1,30 /m 3 Jäteveden hinta v. 2013 (sis. alv) 2,00 /m 3

Sosiaali- ja terveyspalvelut Vuodesta 2009 lähtien sosiaali- ja terveystoimen toimialan organisaatio on muodostunut terveyspalveluista, vanhustyöstä sekä sosiaali- ja vammaistyöstä. Kokkolan kaupunki vastaa isäntäkuntamallilla myös Kruunupyyn kunnan sosiaali- ja terveystoimesta. Vanhuspalvelut paikkoja (v. 2012) Vanhainkodit (1) 59 Hoitokeskukset (2), laitosasuminen, Kruunupyy 51 Vanhusten palvelutalot (7), Kokkola 227 Palveluasuminen, ostopalvelu 169 (Kokkola 225, Kruunupyy 44) Kotihoito (taloudet/käynnit) 1 155/307 998 - Kokkola 990/255 869 - Kruunupyy 165/52 130 23

Vammaisten palvelut palvelunsaajia (v. 2012) Kehitysvammaisten toimintakeskukset (3) 101 Asumisyksiköt (3), paikkoja 48 Mielenterveyskuntoutujien tukikoti, paikkoja 6 Avotyö ja tuettu työ 37 Sosiaalityö (v. 2012) Sosiaalineuvontayksikkö 5 Toimeentulotukiyksikkö 6,5 Sosiaalityöntekijöitä/sosiaaliohjaajia 14,5/9,5 Lapsiperheiden kotipalvelu 7 Lastensuojelun perhetyö 5,5 Lastenvalvojia 2 Lastensuojelulaitokset (2), paikkoja 12 Perheneuvola, käyntejä 1 764 Terveyskeskus (v. 2012) Lääkäreitä 32,5 24 Sairaansijoja 90

Hoitopäiviä 55 371 - Terveyskeskus 36 236 - Sandbackan, Kruunupyy 11 734 - Teerijärvi, Kruunupyy 7 401 Avohoidon käyntejä 208 846 Perheneuvola, käyntejä 1 764 A-klinikka, käyntejä 1 810 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä, Kiuru Sairaanhoitopiiri on vastannut vuoden 2009 alusta lähtien maakunnan erikoissairaanhoidon lisäksi myös Jokilaakson yhteistoiminta-alueen perusterveydenhuollosta ja sosiaalitoimesta. (v. 2012) kaikki Kokkolan osuus Erikoisaloja 12 Erik.sairaanh. lääkäreitä 128 Sairaansijoja 225 Hoitopäiviä 58 802 33 433 Avohoidon käyntejä 122 004 70 854 (Jyta ei sis. lukuihin) 25

Varhaiskasvatus Kokkolan kaupungin varhaiskasvatuspalvelut vastaa päivähoidosta, niin perhepäivähoidossa kuin päiväkodissakin tapahtuvasta päivähoidosta sekä esiopetuksesta. Päivähoito on järjestetty kunnallisena, ostopalvelu- ja yksityisenä päivähoitona. Varhaiskasvatuspalveluihin kuuluvat osana myös Kelan maksamat tuet (lasten kotihoidon tuki, Kokkola-tuki ja yksityisen hoidon tuki) sekä leikkikenttätoiminta. lapsia (v. 2012) Kunnalliset päiväkodit (22) 1 479 Esiopetus 596 Ostopalvelupäiväkodit ja yksityiset päiväkodit 209 - ostopalvelupäiväkodit (3) - yksityiset päiväkodit (1) - yksityiset ryhmäperhepäiväkodit (3) Kunnallinen perhepäivähoito 342 - perhepäivähoito 194 - ryhmäperhepäivähoito 148 Yksityisen hoidon tuki (Kela) 70 26

Koulutus Perusopetus ja lukio Kokkolan kaupungin opetustoimi vastaa perus- ja lukio-opetuksesta sekä Kokkolan seudun opiston vapaasta sivistystyöstä. Perusopetus on jaettu viiteen suomenkieliseen ja yhteen ruotsinkieliseen alueeseen. Suomenkielisiä peruskouluja on 25 ja ruotsinkielisiä kahdeksan. Kaupungissa on kolme suomenkielistä lukiota ja aikuislukio, yksi ruotsinkielinen lukio sekä ammattilukiotoimintaa yhdessä ammatillisen koulutusyhtymän kanssa. oppilaita Suomenkielinen perusopetus 4 208 Ruotsinkielinen perusopetus 844 Suomenkielinen lukio ja aikuislukio 676 Ruotsinkielinen lukio 175 Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kokkolan yliopistokeskus Chydenius on yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta, jotka kokoavat yhteen yliopisto- 27

jen alueellista toimintaa. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot. Koulutus- ja tutkimusaloja ovat - kasvatustieteet - soveltava kemia - tietotekniikka - yhteiskuntatieteet - kauppatieteet - terveystieteet. Yliopistokeskuksen koulutus on suunniteltu aikuisille opiskelijoille. opiskelijoita Perustutkinto-opiskelijat 326 Jatko-opiskelijat 43 Avoin yliopisto 3 222 Täydennyskoulutus 965 28

Centria ammattikorkeakoulu Centria ammattikorkeakoulu antaa opetusta tekniikan, liiketalouden ja hyvinvoinnin ja kulttuuri aloilla 20 koulutusohjelmassa. Ammattikorkeakoulu toimii Kokkolassa, Pietarsaaressa ja Ylivieskassa. Opiskelijoita yhteensä 3 421 joista Kokkolassa 1 818 - Tekniikka 560 - Liiketalous 575 - Hyvinvointi ja kulttuuri 683 Ammatilliset oppilaitokset Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä järjestää suomenkielistä ammatillista koulutusta kuudessa koulutusyksikössä Kokkolassa ja maakunnassa. Koulutusaloja on kahdeksan. Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskeli noin 2 780 opiskelijaa. Aikuiskoulutus mukaan lukien vuosiopiskelijoita oli yhteensä noin 4 100. 29

30 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän Kokkolan yksiköt opiskelijoita Kokkolan kauppaopisto 470 Kokkolan ammattiopisto 1 080 Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto 515 Keski-Pohjanmaan Opisto 180 Keski-Pohjanmaan aikuisopisto 495 Optima samkommun (Pietarsaari) Muita oppilaitoksia opiskelijoita Keski-Pohjanmaan konservatorio - perusopetus 1 280 - ammatillinen koulutus 50 Pohjoismainen taidekoulu Kokkolan seudun opisto ml. Lasten ja nuorten kuvataidekoulu 9 180 Keski-Pohjanmaan kesäyliopisto 2 565

Kulttuuri Kaupungin kulttuuritoiminnan tavoitteena on luoda asukkaille monipuoliset mahdollisuudet kulttuurin tuottamiseen ja kuluttamiseen. Vireä ja monipuolinen kulttuuritoiminta sitoo asukkaita lähiyhteisöönsä ja kotikaupunkiinsa. Laadukkaat kulttuuripalvelut ja monipuoliset harrastusmahdollisuudet parantavat kaupunkilaisten elämisen laatua, tukevat kuntalaisten osallisuutta ja syrjäytymisen ehkäisyä sekä lisäävät kaupungin vetovoimaa ja elinvoimaisuutta. Kokkolassa toimivia taide- ja kulttuurilaitoksia Kokkolassa toimii sekä kaupungin että kannatusyhdistysten ylläpitämiä kulttuuri- ja taidelaitoksia. Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri 2012 - esiintymisiä yhteensä 82, joista Kokkolassa 70 - kuulijoita yhteensä 17 470, joista Kokkolassa 13 034 - radioituja konsertteja Suomessa 2, Saksassa 1 - kantaesityksiä 8 - ilmestyneitä levyjä 2 31

32

Keski-Pohjanmaan Konservatorio 2012 - musiikin perusopetusta 1 280 lapselle ja nuorelle - musiikin ammatillista toisen asteen koulutusta 50 opiskelijalle Kokkolan kaupunginteatteri 2012-7 ensi-iltaa ja useita vierailuesityksiä - yhteensä 179 esitystä, joissa yleisömäärä 15 890 K.H. Renlundin museo Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo 2012 - museokohteissa 39 112 kävijää - Roosin pihapiiri ja Museokortteli - Roosin talo, K.H. Renlundin lahjoituskokoelma ja Veikko Vionojan taidekokoelma - Leo Torpan valokuvaustekninen kokoelma, suolamakasiini - ITE-taidetta, Dallmeier-kokoelma, pedagogio - Lassanderin porvaristalo - Näyttelyhalli, vaihtuvia näyttelyitä - Fredrik ja Anna Draken koti 33

- muita museoita: Luontokokoelma Kieppi Museokorttelissa, Kotiseutuarkisto, kotiseutumuseot Kaarlelan kirkonmäellä, Öjassa, Kälviällä ja Lohtajalla, hylkeenpyyntimuseo Tankarin saaressa, kalastajamuseot Öjan Långössä ja Ohtakarissa sekä palomuseo Ventuksessa, Toivosen talonpojan museo, Lucina Hagmanin syntymäkoti ja Marttakoti Kälviällä sekä Vionoja säätiön Taide-Vionoja Ullavassa Kokkolan kaupunginkirjasto maakuntakirjasto 2012 - pääkirjasto sekä lähikirjastot: Koivuhaka, Kälviä, Lohtaja ja Ullava - kirjastoauto ja sairaalakirjasto - Anders-verkkokirjasto Kävijämäärä 517 573 Verkkokäyntejä 237 489 Lainoja 820 914 Lainaajia 18 160 Lainoja/asukas 17,6 34

Järjestötoimintaa ja tapahtumia Kaupunki myöntää vuosittain 80 90 toiminta-, projekti- ja vuokra-avustusta eri kulttuurijärjestöille, vapaille ryhmille, projekteille sekä yksittäisille kulttuuritoimijoille. Vuonna 2013 avustusten yhteissumma on 205 000 euroa. Kaupunki järjestää kulttuuritapahtumia itse, yhdessä muiden toimijoiden kanssa tai tukemalla itsenäisten tapahtumajärjestäjien toimintaa. Nuorisopalvelut Kaupungin nuorisotyöhön ja -politiikkaan kuuluvat nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, tieto- ja neuvontapalvelut, nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisoryhmien tuki, liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta, nuorten työllistymisen tukeminen sekä nuorten osallistuminen ja kuuleminen. 35

- Nuorten toimintakeskus Hansa sekä kuusi muuta palveluyksikköä eri puolilla kaupunkia - Estraditaiteen koulu - yleis- ja erillisavustukset - tapahtumat Kokkolassa nuoria palvelee myös Nuorisokeskus Villa Elba. 36

Liikunta ja vapaa-aika Liikuntapalveluiden ensisijainen tavoite on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen liikunnan avulla sekä elinkeinotoiminnan kehittäminen liikuntakulttuurisin keinoin. Kokkolalaisille tarjotaan tasa-arvoisia liikuntamahdollisuuksia elinikäiseen liikunnan harrastamiseen. Liikuntalain hengen mukaisesti kaupunki luo edellytykset kokkolalaisten liikunnalle ylläpitämällä monipuolista liikuntapaikkaverkostoa. Liikuntalaitokset 2012 Uintikeskus VesiVeijari: 217 082 uintikävijää Jäähalli: 3 230 jään käyttötuntia Kippari-Hall: jalkapallohalli, 2 581 käyttötuntia Lämmitettävä keinonurmikenttä: 1 924 käyttötuntia Kälviän Vapaa-ajan talo: 1 366 käyttötuntia Lohtajan Maininki -monitoimihalli: 1 359 käyttötuntia Hollihaan liikuntahalli: 2 139 käyttötuntia Kokkolan Urheilutalo: palloilusaleja, urheiluhalli ja kuntosali 37

38

Liikunta-alueet Hiihtoreittejä 20, yhteensä noin 150 km Kaukaloita 15 ja yksi tekojääareena Kevyen liikenteen väyliä 120 km Lähiliikuntapaikkoja Nurmikenttiä 26 Tenniskenttiä 17 Uimarantoja 5 (yleisiä rantoja) ja ns. pieniä yleisiä rantoja noin 10 Ulkoilureittejä ja luontopolkuja 10, yhteensä noin 200 km Valaistuja latuja ja kuntoratoja 22, yhteensä noin 60 km Yleisurheilukenttiä 5 Järjestötoiminta Kokkolassa on noin 90 aktiivista urheiluseuraa. Lisäksi monet muut yhdistykset ja toimijat tarjoavat liikunnallista toimintaa. Kaupunki tukee heitä nuorten alle 18-vuotiaiden ohjaustoiminta-avustuksella ja kohdeavustuksilla sekä toimitila-avustuksella. Vuonna 2013 avustusten yhteissumma on 175 000 euroa. 39

Muuta Liikenneväylät Kokkolan kaupungin alueella on - katuja ja teitä 276 km - kevyen liikenteen väyliä 113 km - yksityisteitä 550 km Matkailu 2012 Majoitusliikkeitä 8 - huoneita 408 Majoitusvuorokausia 112 156 - suomalaiset 100 268 - ulkomaalaiset 11 888 Huoneiden käyttöaste 46,9 % Kokkolan ystävyyskaupungit Kokkolalla on 15 ystävyyskaupunkia. Härnösand Mörbylånga Ullånger 40 Ruotsi Ruotsi Ruotsi

Kristiansund Averoy Fredericia Marijampole Fitchburg Sudbury Hatvan Boldog Ratingen Fushun Järva-Jaani Ambla Norja Norja Tanska Liettua Yhdysvallat Kanada Unkari Unkari Saksa Kiina Viro Viro Eräitä julkisia palveluita Kokkolassa - Kansaneläkelaitos, Kokkolan toimisto - Kokkolan työ- ja elinkeinotoimisto - Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue, Kokkolan toimipaikka - Pohjanmaan maanmittaustoimisto, Kokkolan toimipiste 41

42 - Pohjanmaan ELY-keskus, työllisyys, yrittäjyys ja osaaminen -yksikkö sekä maaseutu- ja energiayksikkö, Kokkolan toimipaikka - Kokkolan Tulli - Geologian tutkimuskeskus (GTK), Länsi-Suomen yksikkö - Väestörekisterikeskus, Kokkolan toimipiste - ProAgria Keski-Pohjanmaa - Pohjanmaan kauppakamari, Kokkolan toimisto - Keski-Pohjanmaan Yrittäjät - Keski-Pohjanmaan liitto - Teknologiakeskus Ketek Oy - CENTRIA tutkimus ja kehitys - Kokkolanseudun Kehitys Oy - Kokkolan seudun kemian osaamiskeskus Kokkolan nimikkolajit Nimikkolaji on kaupungin luonnolle ominainen, kaupungin historiaan liittyvä tai muuten kaupunkia kuvaava eliölaji. Yleisöäänestyksen perusteella Kokkolan nimikkolajeiksi on nimetty liito-orava, siika, tyrni ja merikotka.

KOKKOLAN KAUPUNKI PL 43 67101 Kokkola Kaupungintalo Kauppatori 5 Puh. (06) 8289 111 kokkola@kokkola.fi www.kokkola.fi Etukannen kuva: Suntinsuun venevajat Takakannen kuva: Ohtakarin kalastajakylä 43

LAYOUT: FRISTYLE. PRINT: AB FORSBERG RAHKOLA OY 2013