Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/2013 1 (1) 17 Asianro 6499/14.06.00/2013 Kiinteistöjen jätevesien käsittelyssä syntyvien lietteiden kuljetusjärjestelmän valinta Palvelupäällikkö Saija Pöntinen Alueelliset jätehuollon viranomaispalvelut Tiivistelmä Kunnan jätehuollon järjestämisvastuulle kuuluvien sako- ja umpikaivolietteiden kuljetus on järjestetty tällä hetkellä kiinteistön haltijan tilaamana kuljetuksena. Jätelaki (646/2011) edellyttää, että jätelautakunta arvioi, täyttääkö kuljetusjärjestelmä lain asettamat edellytykset ja tekee päätöksen kuljetusjärjestelmästä. Mikäli edellytykset eivät täyty, on jätelautakunnan päätettävä kunnan järjestämään kuljetukseen siirtymisestä. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kuntien jäteyhtiö kilpailuttaa keskitetysti kuljetukset alueittain. Kunnan vastuulle kuuluva jätteen kuljetus Kuljetusjärjestelmän toimivuudesta on laadittu selvitys, minkä lisäksi asiasta on kuultu alueen kuntia, ympäristönsuojeluviranomaisia, kuntalaisia ja muita tahoja, joihin asia voi vaikuttaa. Asiassa saatujen tietojen perusteella on todettava, että kaikilta osin jätelaissa kiinteistön haltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle asetetut edellytykset eivät täyty. Tämän vuoksi esityksenä on kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen siirtyminen määräajan jälkeen. Siirtymän määräajaksi esitetään pisintä mahdollista määräaikaa, jotta yritykset voivat huomioida muutoksen toiminnassaan. Lisäksi esitetään vahvistettavaksi sellaiset kilpailutuksen periaatteet, jotka mahdollistavat erikokoisten yritysten menestymisen tarjouskilpailussa. Kuljetusten toimintavarmuus sekä toiminnan kehittämisen ja investointien mahdollistaminen on myös tärkeää huomioida kilpailutuksessa. Kiinteistöjen jätevesien käsittelyssä syntyviä jätteitä ovat sako- ja umpikaivolietteet ja muut kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien lietetilaan kertyvät lietteet. Jätelain (646/2011) 32 :n mukaisesti kunta vastaa mm. asumisessa sekä julkisessa hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvien lietteiden jätehuollon järjestämisestä. Jätelain 33 :n perusteella kunta vastaa toissijaisesti myös muun jätteen jätehuollosta (esim. elinkeinotoiminnassa syntyvä jäte), jos jätteen haltija tätä muun palvelutarjonnan puutteen vuoksi pyytää ja jäte laadultaan ja määrältään soveltuu kuljetettavaksi tai käsiteltäväksi kunnan jätehuoltojärjestelmässä. Kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuus sisältää sekä jätteiden käsittelyn että kuljetuksen. Lähtökohtana jätteen kuljetukselle on uudessa jätelaissa kunnan järjestämä, keskitetysti alueittain kilpailuttama jätteenkuljetus. Erityisten jätelain mukaisten edellytysten täyttyessä on mahdollista valita myös kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus, josta käytettiin aikaisemmassa jätelaissa (1072/1993) termiä sopimusperusteinen jätteenkuljetus. Sako- ja umpikaivolietteet sekä muut kiinteistöjen jätevesijärjestelmissä syntyvät lietteet ovat tällä hetkellä Savo-Pielisen jätelautakunnan alueella kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Tämä tarkoittaa sitä, että kiinteistön haltijat sopivat itse valitsemansa, jätehuoltorekisteriin merkityn kuljetusyrittäjän kanssa jätteenkuljetuksesta. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kunta käytännössä
Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/2013 2 (2) Kuljetusjärjestelmää koskeva päätöksenteko jätehuoltoyhtiö, jonka kunnat ovat perustaneet lakisääteisiä jätehuollon palvelutehtäviä varten kilpailuttaa hankintalain mukaisesti jätteenkuljetukset yksityisiltä yrityksiltä. Tällöin yhdellä alueella kuljetukset hoitaa yksi yrittäjä, tosin mahdollisesti aliurakoitsijoita käyttäen. Voimassa olevan jätelain 149 :ssä edellytetään, että sellaisilla alueilla, joilla on käytössä kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus, tehdään tarkastelu ja päätös kuljetusjärjestelmästä. Tässä päätöksessä on huolehdittava siitä, että jätelain 37 :n asettamat edellytykset kuljetuksille toteutuvat. Päätösvalta asiassa on kunnan jätehuoltoviranomaisella eli Savo-Pielisen jätelautakunnalla. Päätös olisi tullut tehdä vuoden kuluessa lain voimaan tulosta (30.4.2013 mennessä), mutta lautakunnan nimeämisen viivästysten vuoksi asiasta tehdään päätös vasta nyt. Jätelain 35 :ssä on edellytetty, että kiinteistöittäinen jätteenkuljetus on järjestettävä siten, että kuljetuspalveluja on tarjolla kattavasti, luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. Molemmissa kuljetusjärjestelmissä vaatimuksena on lisäksi, että jäte on toimitettava kunnan määräämään vastaanotto- tai käsittelypaikkaan. Lainsäädäntöä sekä kunnallisia jätehuoltomääräyksiä on molemmissa järjestelmissä noudatettava. Jos halutaan valita kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus, on seuraavien jätelain 37 :n mukaisten erityisten edellytysten lisäksi täytyttävä: jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa ja tukee jätehuollon alueellista kehittämistä; jätteenkuljetus ei aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle; päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan. Jos jätelautakunta katsoo tarkoituksenmukaiseksi, se voi valita kunnan järjestelmään siirtymisen, vaikka edellytykset kiinteistön haltijan järjestämälle kuljetukselle täyttyisivätkin. Kuljetusjärjestelmää koskevan päätöksenteon tueksi on tehty selvitys yhteistyössä jätelautakunnan toimiston ja Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Selvitystä on käsitelty jätelautakunnan kokouksessa 5.9.2013 ja siinä esille tulleet asiat otetaan huomioon arvioitaessa jätelain mukaisten edellytysten täyttymistä eri kuljetusjärjestelmissä. Kuuleminen Jätelautakunta päätti kokouksessaan 5.9.2013 laittaa kuljetusjärjestelmästä laaditun selvityksen yleisesti nähtäville. Lisäksi lautakunta päätti varata kuntalaisille ja niille, joiden oloihin päätöksenteolla on huomattava vaikutus, mahdollisuuden esittää mielipiteensä valittavasta kuljetusjärjestelmästä. Kuljetusjärjestelmäselvitys sekä kuulutus asian vireillä olosta ja vaikuttamismahdollisuuksista pidettiin nähtävillä jätelautakunnan internet-sivuilla, Kuopion kaupungin internet-sivuilla ja jätelautakunnan toimialueen kuntien ilmoitustauluilla 12.9. 4.10.2013.
Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/2013 3 (3) Asiasta ilmoitettiin lisäksi kuulutuksella, joka julkaistiin kuntien ilmoituslehdissä seuraavasti: 12.9.2013 Koillis-Savo, Uutis-Jousi, Pitäjäläinen, Sisä-Savo, Lieksan lehti, Vaarojen Sanomat, Ylä-Karjala ja Laukaa-Konnevesi 13.9.2013 Pieksämäen lehti 14.9.2013 Kuopion kaupunkilehti. Asiassa saadut lausunnot ja annetut mielipiteet Alueen sako- ja umpikaivolietteitä kuljettaville, jätehuoltorekisteriin merkityille ja jätelautakunnan tiedossa olleille toimiville yrityksille ja kuntien jäteyhtiölle, Jätekukolle, ilmoitettiin kirjeitse mahdollisuudesta mielipiteen esittämiseen. Alueen kunnilta, erillisiltä kuntien vesihuoltolaitoksilta ja ympäristönsuojeluviranomaisilta pyydettiin lisäksi asiasta lausunto. Asiassa on annettu 24 lausuntoa ja 13 mielipidettä (22.10.2013 mennessä). Lausuntoja ovat antaneet useat alueen kunnat, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset sekä yksi kunnan vesihuoltolaitos ja yksi alueen ELY-keskus. Mielipiteensä ovat antaneet kuusi kuljetusyritystä, eräät etujärjestöt sekä kuntien jäteyhtiö. Lisäksi kaksi yksityistä kuntalaista on esittänyt mielipiteen asiasta. Lausuntoja ja mielipiteitä antaneet tahot, lausuntojen ja mielipiteiden sisältö sekä jätehuoltoviranomaisen arviointi esitetyistä näkemyksistä on esitetty liitteenä. On huomioitava, että esitetyt lausunnot ja mielipiteet eivät itsessään sido jätehuoltoviranomaista, mutta se ottaa niiden lakiperusteiset asiasisällöt huomioon siltä osin kuin niissä on esitetty perusteltuja näkemyksiä. Kolmessa lausunnossa ei ole otettu kantaa kummankaan järjestelmän puolesta, vaan on esitetty näkökantoja puolesta ja vastaan. Seitsemässä lausunnossa on esitetty, että perustelluinta olisi siirtyä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Lausunnoissa on tuotu esille, että kunnan järjestämässä kuljetuksessa asukkaat olisivat yhdenvertaisessa asemassa. Tällä hetkellä kaikilla alueilla ei ole niin paljon kuljettajia, että todellista kilpailua olisi. Lisäksi asiakkailla voi olla epätietoisuutta alueella toimivista yrityksistä. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kuljetusreittejä voitaisiin tehostaa, mikä vaikuttaisi positiivisesti kuljetusten aiheuttamien päästöjen määriin ja kustannuksiin. Lisäksi on katsottu, että alueellinen kehittyminen mahdollistuisi, kun kuljetusyrittäjillä olisi pitempiaikaiset sopimukset. Ne ympäristönsuojeluviranomaiset, jotka ovat puoltaneet kunnan järjestelmään siirtymistä, ovat tuoneet esille, että valvonnalta puuttuu nykyjärjestelmässä käytännössä tehokkaat keinot, minkä vuoksi lietteitä ohjautuu virallisten vastaanottopisteiden ulkopuolelle aiheuttaen mahdollisesti terveys- ja ympäristöhaittaa. Nykyjärjestelmässä aiheutuu joidenkin puhdistamojen mitoituksen ylittäviä kuormituspiikkejä. Lisäksi on tuotu esille, ettei lietteitä tyhjennetä säännösten mukaisesti, mikä voi laskea jätevesijärjestelmien puhdistustehoa. 14 lausunnossa on katsottu, että nykyinen järjestelmä on tarkoituksenmukaisin. Osassa lausuntoja kantaa ei ole perusteltu. Siltä osin kuin perustelut on esitetty, on kiinteistön haltijan järjestämää kuljetusta puollettu, koska asiakas saa itse valita haluamansa palveluyrityksen, asiakkaat ovat palveluun tyytyväisiä ja järjestelmä on
Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/2013 4 (4) asiakkaan kannalta joustava. Lisäksi lausunnoissa on kannettu huolta pienten yritysten toimintaedellytyksistä kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Annetuissa mielipiteissä on suhtauduttu kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen varauksella tai sitä on vastustettu. Mielipiteen antaneista tahoista suurin osa on kuljetusyrittäjiä tai näitä edustavia tahoja. Perusteena nykyiselle järjestelmälle on esitetty se, että yritykset tarjoavat palvelujaan kattavasti, hoitavat tyhjennykset ammattitaidolla ja asiakkaat ovat palveluun tyytyväisiä. Nykyjärjestelmässä asiakkaille voidaan tarjota joustavaa palvelua ja lietetyhjennyksiä täydentävää palvelua, minkä ei ole katsottu olevan mahdollista kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Yrityksillä on tarjolla päivystyspalvelua kiireellisiin tilanteisiin ja yritykset voivat tarjota tyhjennyksiä myös poikkeustilanteissa. Mielipiteissä on tuotu esille, että paikalliset yritykset tuntevat parhaiten kiinteistöjen olot, kun taas kilpailutuksen myötä mahdollisen uuden urakoitsijan tulisi opetella kiinteistöjen olosuhteet. Pelkona on, että kunnan järjestämä jätteenkuljetus johtaisi vain suurten yritysten menestymiseen kilpailussa ja paikallisten yritysten lopettamiseen. Lisäksi on katsottu, että työntekijöiden asema on parempi nykyjärjestelmässä kuin kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Hinnoista on esitetty toisaalta, että eri kuljetusjärjestelmissä ei ole suuria eroja hinnoissa ja toisaalta pelkona on esitetty hintojen kohoaminen. Mielipiteissä on esitetty, että molemmissa kuljetusjärjestelmissä on noudatettava samoja velvoitteita ympäristöön liittyen ja valvonta on hoidettava. Jätelain edellytysten täyttyminen selvityksen sekä lausuntojen ja mielipiteiden valossa Palvelujen kattavuus, luotettavuus ja syrjimättömyys Jätelaki edellyttää, että jätteiden kuljetuspalveluja on oltava saatavilla luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin (JL 35 ). Kattava palvelu tarkoittaa sitä, että koko alueella on kiinteistön haltijan tilattavissa sako- ja umpikaivolietteen tyhjennys ja lietteen kuljetus kunnan osoittamaan vastaanottopaikkaan käsiteltäväksi. Jätelautakunnan toimialueella on tällä hetkellä noin 80 sako- ja umpikaivolietteen kuljetusyrittäjää. Vaikka kaikki näistä yrittäjistä eivät tyhjennyksiä tosiasiassa suorita, voidaan selvityksen sekä annettujen lausuntojen ja mielipiteiden perusteella arvioida, että yritykset tarjoavat palveluja kohtalaisen kattavasti niin, että palvelun saa koko alueella. Joillakin alueilla on tosin vain yksi tai kaksi toimijaa. Ne asiakkaat, jotka tyhjennyksiä säännöllisesti tilaavat, ovat tyytyväisiä palvelun laatuun eli palvelujen voidaan katsoa olevan luotettavia. Kohtuulliset ja syrjimättömät ehdot tarkoittavat sitä, että koko kunnan alueella on kaikille samantasoista palvelua tarpeen mukaan vastaavanlaisin ehdoin. Hinnoissa ja palvelun laadussa ei saisi näin ollen olla suuria eroja kunnan eri alueiden ja yksittäisten asukkaiden välillä. Nykyisessä järjestelmässä hinnoittelussa ja laskutusperusteissa on selkeitä eroja niin kuntien välillä kuin yksittäisen kunnan sisällä. Esimeriksi tiedossa olevan halvimman ja kalleimman tuntihinnan ero on kolminkertainen, ja hinnat määräytyvät eri perustein. Ehdot eivät ole kaikilta osin tasapuolisia. Alueella toimii lisäksi jätehuoltorekisteriin ilmoittautumattomia toimijoita, jotka voivat vääristää kilpailua tarjoamalla tyhjennyksiä laillisia toimijoita halvemmalla. Vaikka useassa mielipiteessä ja lausunnossa on esitetty, että palveluja on tarjolla kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin, ei asiaperusteluita tämän väitteen tueksi ole esitetty. Palvelun syrjimättömyys ei saatujen tietojen valossa tosiasiassa toteudu.
Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/2013 5 (5) Lainsäädännön ja jätehuoltomääräysten noudattaminen Jätelaki edellyttää, että jätteiden kuljetuksessa noudatetaan jätehuoltomääräyksiä (JL 35 ). Myös jätelainsäädäntöä ja asiaa koskevaa ympäristönsuojelulainsäädäntöä on noudatettava. Tällä hetkellä edellytys ei toteudu, sillä arviolta yli 10 000 kiinteistöltä ei tyhjennetä kaivoja lainsäädännön ja jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla. Kiinteistöllä syntyvien lietteiden omatoiminen käsittely toimivalla maatilalla on mahdollista ja suositeltavaakin, mutta tällä hetkellä jätehuoltoviranomaisella ei ole tiedossaan, millä kiinteistöillä näin tehdään ja käsitelläänkö lietteet asianmukaisesti. Alueella on toimivia maatiloja vajaat 3000 kappaletta, joten vaikka kaikilla niistä käsiteltäisiin kiinteistöllä syntyvät lietteet, puuttuvat asianmukaiset tyhjennykset arviolta 7 000 kiinteistöltä. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa lietteiden asianmukainen käsittely omalla maatilalla ja käyttö viljelyksessä olevalla pellolla lannoitteena voidaan edelleen jätehuoltomääräyksissä mahdollistaa, mutta tätä voidaan kontrolloida vaatimalla esimerkiksi ilmoituksen tekemistä. Ympäristönsuojelulain (86/2000) nojalla annetussa asetuksessa talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (hajajätevesiasetus, 209/2011) on velvoite tyhjentää sako- ja umpisäiliöt vähintään kerran vuodessa. Myös kunnallisissa jätehuoltomääräyksissä (23 ) on sama velvoite. Sako- ja umpikaivolietteiden tyhjennyksiä tilaavista asiakkaista vain 60 % huolehtii tällä hetkellä kaivojen tyhjentämisestä täysin säännösten mukaisesti. Vaikka esitetyissä mielipiteissä on vedottu siihen, että valvonnan mahdollisuudet ovat samat molemmissa kuljetusjärjestelmissä, näin ei tosiasiassa ole. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa tyhjennysten laiminlyönteihin puuttuminen ei ole mahdollista ilman kohtuutonta työpanosta. Pelkästään tietojen saaminen siitä, miltä kiinteistöiltä lietteitä syntyy, on haastavaa. Muutamassa jätelautakunnan toiminta-alueen kunnassa tietoja pyrittiin saamaan kiinteistön omistajille tehdyllä kyselyllä vuosina 2009 2010. Tietoja ei saatu lainkaan noin neljäsosalta kiinteistöjä, vaikka kysely toistettiin ja asia työllisti merkittävästi. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa lietekaivotiedot saataisiin asiakasrekisteriin viimeistään sitten, kun ne kerättäisiin kaivojen tyhjennysten yhteydessä. Jos lietteitä ei kiinteistöllä synny, on asiakkaalla intressi tästä ilmoittaa, koska muutoin tyhjennys tulisi kiinteistölle turhaan. Mikäli jätehuoltoviranomainen saisi jossakin määrin selvitettyä, millä kiinteistöillä lietteitä syntyy, ei jätehuoltoviranomaisella ole kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa muita keinoja puuttua laiminlyönteihin kuin tiedottaa tyhjennysvelvoitteesta. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kiinteistölle ei voida mennä suorittamaan tyhjennyksiä ilman kiinteistön haltijan tilausta. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tulisi jokaisen kiinteistön ja jokaisen tyhjennyskerran osalta käyttää erikseen hallinnollisesti raskaita pakkokeinoja tyhjennysten saamiseksi kiinteistölle. Tällaiseen työhön ei ole mitään mahdollisuuksia ottaen huomioon sen, miten suurilta kiinteistömääriltä tyhjennykset puuttuvat. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa tyhjennykset hoidetaan sen sijaan tiedottamisen jälkeen ilman erillistä sopimusta asiasta. Myöskään hallinnollisia pakkokeinoja ei näin ollen tarvita. Jätteenkuljetuksen mahdollinen vaara tai haitta terveydelle tai ympäristölle Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus ei ole mahdollinen ratkaisu, jos järjestelmä lisää vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle verrattuna kunnan järjes-
Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/2013 6 (6) tämään jätteenkuljetukseen (JL 37 ). Selvityksen tietojen perusteella voidaan arvioida, että lietteiden ohjautuminen luvallisten vastaanottopaikkojen ulkopuolelle jätehuoltomääräyksiä noudattamattomilta kiinteistöiltä aiheuttaa nykyjärjestelmän merkittävimmät ympäristöhaitat (esim. ravinnekuormitus vesistöihin ja talousvesikaivojen veden laadun huononeminen). Liian pitkät tyhjennysvälit voivat myös heikentää jätevesijärjestelmän puhdistustehoa, esimerkiksi, jos lietettä pääsee sakokaivoista maasuodattamoon. Nykyjärjestelmä lisää näin ollen vaaraa ympäristölle ja terveydelle kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen verrattuna. Ympäristön kannalta on huomioitava myös lietteiden ajon ja käsittelyn keskittyminen nykyisellään kevät- ja syksykuukausiin, mikä heikentää osin joidenkin jätevesilaitosten toimintavarmuutta. Jätteiden kuljetuksessa ympäristöpäästöjä aiheutuu aina itse kuljetustoiminnasta, mutta kuljetusten optimoinnilla keskitetysti kilpailutetussa järjestelmässä näitäkin päästöjä voitaisiin tehdyn selvityksen perusteella vähentää. Vaikka nykyiset kuljetusyrittäjätkin optimoivat saatujen mielipiteiden mukaan kuljetuksia, samoilla alueilla voi käydä useampiakin yrittäjiä keräämässä lietettä, joten kuljetusten optimointi on hankalampaa kuin kunnan järjestämässä kuljetuksessa. Jätehuollon yleisen toimivuuden ja alueellisen kehittämisen edistäminen Jätelain 37 :n mukaan kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta ei voida ottaa käyttöön, jos se heikentää jätehuollon yleistä toimivuutta alueella. Kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen olisi myös arvioitava tukevan jätehuollon alueellista kehittämistä. Jätehuollon yleiseen toimivuuteen liittyy palvelujen saatavuus ja asiakkaiden tyytyväisyys tilattuun palveluun. Pääosin nämä asiat ovat jätelautakunnan toimintaalueella hyvällä tasolla. Jätehuollon toimivuutta vähentävät kuitenkin järjestelmään liittymättömät kiinteistöt ja säädettyjen tyhjennysvälien noudattamattomuus. Haasteena ovat myös rekisteröimättömät kuljetusyrittäjät, jotka toimivat alueella ja haittaavat laillisten yrittäjien toimintaa. Rekisteröimättömien kuljetusyrittäjien määristä ei ole tietoa, koska kynnys ilmoittaa näistä edullisesti tyhjennyksiä tekevistä tahoista valvoville viranomaisille on korkea. Jätehuollon alueellinen kehittäminen on haastavampaa kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kuin kunnan järjestämässä kuljetuksessa. Mielipiteissä on tuotu esille, että kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa yrittäjät voivat parhaiten kehittää omaa toimintaansa. Tässä järjestelmässä voitaneenkin kehittää hyvin yksittäisten kiinteistöjen olosuhteet huomioivia palvelukokonaisuuksia. Mielipiteissä ei ole kuitenkaan tuotu esille, miten nykyinen järjestelmä olisi kehittänyt jätehuoltoa alueellisesti. Kun kuljetuspalvelujen tarjoajat ovat hajallaan, ei yhtenäistä tahoa jätehuollon kokonaisvaltaiseen kehittämiseen ole. Useat yrittäjät hoitavat vain muutamia kymmeniä tyhjennyksiä vuodessa, eikä erityiseen kehittämistyöhön ole tällöin mahdollisuuksia. Kunnan järjestämässä jätehuollossa kuntien jäteyhtiö voi kehittää kuljetuksia mm. asettamalla niille kilpailutuksessa laatuvaatimuksia ja selvittämällä mahdollisuuksia lietteiden välivarastointipaikoille. Lisäksi kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa jätehuoltopalvelujen kokonaisvaltainen hallinta mahdollistuu paremmin. Vaikutukset kotitalouksien, yrittäjien ja viranomaisten asemaan
Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/2013 7 (7) Jätelain 37 :ssä edellytetään, että kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen valinnalla pitää olla kokonaisuutena arvioiden myönteisiä vaikutuksia kotitalouksien, viranomaisten ja yrittäjien asemaan. Tämän vaatimuksen yhteydessä arvioidaan mm. vaikutuksia eri toimijoiden kustannuksiin ja työmäärään. Kotitaloudet Kotitalouksien kannalta jätteenkuljetuksessa on keskeistä palvelun saatavuus, laatu ja hinta. Kotitalouksien asemaan vaikuttaa myös niiden välinen yhdenvertaisuus ja oikeusturva. Nykyään kuljetuspalveluja on pääsääntöisesti kaikilla alueilla saatavissa, ja asiakkaat ovat tyytyväisiä saamaansa palveluun usein tutulta kuljetusyrittäjältä. Ongelmana on, että vain osa asiakkaista huolehtii omatoimisesti lietteiden tyhjennyksestä, sillä nykyisessä järjestelmässä vapaamatkustaminen on helppoa. Tämä aiheuttaa eriarvoisuutta. Kuljetusten ehdoissa, erityisesti hinnoissa, on tällä hetkellä suuria eroja kuntien sisällä, joten asiakkaiden yhdenvertaisuus ei toteudu. Tällä hetkellä tiedossa olevat tuntityhjennyshinnat vaihtelevat noin 30 eurosta 100 euroon (alv 0 %), ja kertatyhjennyshinnat 50 ja 100 euron välillä (alv 0 %). Muitakin kuin em. perustein määräytyviä hintoja on käytössä. Alempia tai korkeampia hintoja voi urakoitsijoilla olla, sillä jätelautakunnalla ei ole tietoa kaikkien urakoitsijoiden hinnoittelusta. Niillä alueilla Suomessa, joissa on jo siirrytty kunnan järjestämään sako- ja umpikaivolietteen kuljetukseen (osa Lakeuden jätelautakunnan alueen kunnista, Kemiönsaari, Mäntyharju) asiakkaan kertatyhjennyksestä maksama kuljetushinta vaihtelee 60 euron molemmin puolin (alv 0 %). Todennäköisimmin Savo-Pielisen jätelautakunnan alueella osalla asiakkaita hinnat nousisivat ja osalla laskisivat, jos siirryttäisiin kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Yleisesti kunnan järjestämä jätteenkuljetus on Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) vuoden 2010 selvityksessä todettu kiinteistön haltijan järjestämää kuljetusta edullisemmaksi (VATT:n selvityksen tiivistelmä on liitteenä). Kotitaloudet voivat kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetuksessa itse sopia kuljetusten ehdoista ja hinnoista kuljettajien kanssa. Toisaalta kuljettajien itse päättämistä hinnoista ei ole saatavissa yleisesti tietoa ja yksittäisen kotitalouden neuvotteluvoima ehtoihin liittyen on vähäinen. Tehdyn selvityksen mukaan käytännössä vain pieni osa tyhjennyksiä tilaavista asiakkaista (9 %) on kuljetukset kilpailuttanut. Kunnan järjestämässä kuljetuksessa lietteiden kuljetusosuuden hinta määräytyy kilpailutuksen pohjalta läpinäkyvästi ja jätelautakunta tekee päätöksen taksasta. Käytössä olevat taksan mukaiset hinnat ovat julkisesti helposti saatavissa esimerkiksi esitteissä sekä jätelautakunnan ja jäteyhtiön internet-sivuilla. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa asiakkaalla on käytössään jätelain mukaiset julkisoikeudellisia maksuja koskevat veloituksettomat muutoksenhakukeinot. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kotitalouksien kannalta positiivista on lausuntojen ja mielipiteiden perusteella erityisesti se, että kiinteistön haltijalla on vapaus valita haluamansa kuljetusyrittäjä ja tilata tyhjennys täysin haluamanaan ajankohtana joustavasti kiinteistön olosuhteet huomioon ottaen. Palvelun joustavuus toteutuukin parhaiten kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa, kun tyhjennyksistä sovitaan yksittäistapauksittain. Osin kuitenkin joustavuus on tarkoittanut lainsäädännön vastaista lietesäiliöiden tyhjentämistä liian harvalla tyhjennysvälillä. Tämä ei saisi olla mahdollista, koska lainsäädännön velvoitteet on asetettu ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi.
Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/2013 8 (8) Nykyjärjestelmän joustavuus tarkoittaa myös tyhjennysten saamista pikaisella aikataululla, mitä on useassa mielipiteessä painotettu. Nyt osa yrittäjistä tarjoaa päivystyspalvelua, mikä mahdollistaa tyhjennysten tekemisen viipymättä. Myös kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa päivystyspalvelu on kuitenkin mahdollista kilpailuttaa ja tarjota. On tosin huomattava, että normaalisti tyhjennystarpeiden pitäisi olla asiakkailla ennakoitavissa. Umpikaivojen osalta tulisi seurata täyttymistä ja asentaa hälytyslaitteet niin, että hälytyksen jälkeen on riittävä varoaika tarvittavaan tyhjennykseen. Asiakaspalvelun kannalta eri järjestelmissä on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa asiakas voi olla suoraan yhteydessä tuttuun kuljetusyrittäjään ja sopia kuljetusten järjestelyistä yksityiskohtaisesti, mikä on asiakkaan kannalta hyvä asia. Toisaalta kuljetusyrittäjät ovat hajallaan ja missään ei ole julkisesti saatavilla ajantasaista listausta jätehuoltorekisteriin merkityistä yrittäjistä, heidän yhteystiedoistaan ja tarjottavista palveluista ehtoineen. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa asiakkaat voivat olla kaikissa jätehuoltopalveluihin liittyvissä asioissa yhteydessä kuntien jäteyhtiön, Jätekukon, asiakaspalveluun. Palvelun sekä laskutuksen hoituminen yhden tahon kautta on asiakkaalle vaivatonta. Yritykset Alueella tällä hetkellä toimivien yritysten näkökulma on, että nykyinen järjestelmä on toimiva ja syytä säilyttää. Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus vahvistaakin vanhojen, jo olemassa olevien yrittäjien asemaa. Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetus on kuitenkin valtaosalla yrityksiä suhteellisen pieni osa työllisyydestä ja liikevaihdosta. Tehdyn selvityksen perusteella yli puolella yrityksiä lietekuljetukset muodostavat alle 20 % liikevaihdosta. Parikymmentä yritystä hoitaa vain muutamia tai muutamia kymmeniä tyhjennyksiä vuodessa. Näin ollen suurin osa alueen yrityksistä voisi todennäköisesti jatkaa toimintaansa muun liiketoiminnan turvin alueella kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa, vaikka ne eivät osallistuisi kilpailutukseen tai menestyisi siinä. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kaikilla kuljetusyrittäjillä on yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet ja valvonta rekisteröimättömiä toimijoita kohtaan tehostuu. Tällä hetkellä laillisesti toimivien yrittäjien liiketoimintaa haittaavat rekisteröimättömät kuljettajat, joiden hinnat voivat olla hyvin edullisia ja joiden suorittamista tyhjennyksistä ei tule viranomaisille mitään tietoa. Mielipiteissä ja lausunnoissa on esitetty pelko siitä, että pienet yritykset eivät menesty kilpailussa. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen 2010 laatimassa selvityksessä on kuitenkin arvioitu, että suurilla yrityksillä ei ole mitään erityistä etua kunnan kilpailuttamassa järjestelmässä. Sopivien urakka-alueiden avulla voidaan mahdollistaa erikokoisten yritysten menestyminen tarjouskilpailussa. Tällöin siis ne yritykset, jotka toimivat tehokkaimmin kilpailutuksessa asetettujen laatukriteerien mukaisesti, voittavat alueensa kilpailutuksessa. Lakeuden jätelautakunnan alueella, jossa kunnan järjestämä jätteenkuljetus on laajimmin käytössä lietteiden osalta, kilpailutuksessa ovat menestyneet lähinnä pienet yritykset. Joissakin mielipiteissä ja lausunnoissa on esitetty pelko työllisyyden heikentymisestä, mikäli siirrytään kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Vaikka toiminta kunnan
Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/2013 9 (9) järjestämässä jätteenkuljetuksessa tehostuu, työpaikkojen määrä on kuitenkin enemmän sidoksissa kuljetettavan sako- ja umpikaivolietteen määrään, eikä siihen, millä kuljetusjärjestelmällä työ toteutetaan. Kun sellaiset kiinteistöt, joilta luvalliset yritykset eivät tällä hetkellä lietteitä tyhjennä, saadaan kattavammin järjestelmän piiriin, lietetyhjennykset nimenomaan lisääntyvät, millä on vaikutusta yritystoimintaan ja työllisyyteen. Viranomaiset Keskeisimpiä viranomaisia, joihin kuljetusjärjestelmä vaikuttaa, ovat kunnan jätehuoltoviranomainen (jätelautakunta) ja ympäristönsuojeluviranomaiset. Jätehuoltoviranomaiselle kuuluu sako- ja umpikaivolietteisiin liittyen jätelain ja jätehuoltomääräysten toteutumisen seuranta sekä rekisterinpito. Tällä hetkellä tyhjennysten laaja seuranta on mahdotonta, sillä jätehuoltoviranomaisella ei ole kattavaa tietoa siitä, millä kiinteistöillä lietteitä syntyy. Tietoja tulisi selvittää kiinteistön haltijoille osoitetuilla kyselyillä ja tiedusteluille sekä mahdollisesti rakennusluvista, jotta tarvittavat tiedot saataisiin rekisteriin. Kiinteistön haltijoilta itseltään tietoja ei kattavasti saataisi, ja rakennuslupatiedoissakaan tietoja ei tällä hetkellä kaikilta osin ole. Kunnan järjestelmässä tiedot päivittyisivät viimeistään tyhjennysten yhteydessä. Kun säännöstenvastaisesti toimivia kiinteistöjä tulee nykyjärjestelmässä esille, jätelautakunta voi tiedottaa tyhjennysvaatimuksesta, mutta se ei voi velvoittaa tyhjennykseen. Näin ollen ympäristönsuojeluviranomaisten tulisi velvoittaa kiinteistön haltija tyhjennyksiin jokaisen laiminlyönnin yhteydessä erikseen hallinnollisin pakkokeinoin. Tällaiseen työhön ei ole käytännössä resursseja, eikä tosiasiassa mitään mahdollisuutta. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa tyhjennykset reititetään automaattisesti jätehuoltomääräysten mukaisesti, eikä erillisiä kehotuksia ja pakkokeinojen käyttöä tarvita. Erilaisten hakemusten ja ilmoitusten käsittely (esim. omatoimisen lietteen käsittelyn seuranta) vaatii kuitenkin jätehuoltoviranomaiselta kunnan järjestelmässäkin resursseja, jotta voidaan varmistua kaikilta osin lietteiden käsittelyn asianmukaisuudesta. Yhteenveto jätelain mukaisten edellytysten täyttymisestä ja kuljetusjärjestelmän valinta Jätelaki edellyttää, että jätteiden kuljetuspalveluja on oltava saatavilla kattavasti, luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. Näistä edellytyksistä palvelujen kattavuus ja luotettavuus näyttävät toteutuvan, mutta kuljetusten ehtojen ei voida katsoa olevan kaikilta osin kohtuullisia tai ainakaan syrjimättömiä. Kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen tulisi jätelain mukaan edistää jätehuollon yleistä toimivuutta alueella. Palvelujen saatavuus, joustavuus ja asiakkaiden tyytyväisyys kertovat jätehuollon toimivuudesta, mutta sitä heikentävät nykyjärjestelmään liittymättömien kiinteistöjen suuri määrä, säädettyjen tyhjennysvälien noudattamattomuus ja rekisteröimättömät kuljettajat. Jäte- ja ympäristölainsäädäntöä sekä jätehuoltomääräyksiä ei kaikilta osin noudateta. Kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen ei voida myöskään arvioida tukevan jätehuollon alueellista kehittämistä. Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus ei ole mahdollinen, jos siitä aiheutuu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Nykyjärjestelmässä lietteitä ohjautuu merkittäviä määriä luvallisten vastaanottopaikkojen ulkopuolelle, mikä muodostaa selvästi ympäristö- ja terveysriskin.
Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/2013 10 (10) Kilpailutuksen periaatteelliset vaihtoehdot Jätelaissa edellytetään, että kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen valinnalla pitää olla kokonaisuutena arvioiden myönteisiä vaikutuksia kotitalouksien, viranomaisten ja yrittäjien asemaan. Kotitalouksien kannalta nykyjärjestelmässä on vahvuuksia (erityisesti kuljetusyrittäjän valinnanvapaus ja joustavuus), mutta myös heikkouksia (erityisesti kuntalaisten eriarvoisuus). Olemassa olevien yrittäjien kannalta nykyjärjestelmä on kannattavin, mutta uusille yrittäjille kunnan järjestämä jätteenkuljetus voisi tarjota paremmin mahdollisuuden aloittaa liiketoiminta alalla. Viranomaisten seuranta- ja valvontatyön kannalta kunnan järjestämä jätteenkuljetus on selvästi tarkoituksenmukaisin. Yhteenvetona voidaan todeta, että kaikki jätelain 37 :ssä kiinteistön haltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle asetetut edellytykset eivät Savo-Pielisen jätelautakunnan alueella täyty. Tällaisessa tilanteessa jätelaissa on edellytetty, että jätehuoltoviranomainen tekee päätöksen kiinteistön haltijan järjestämän kuljetuksen päättymisestä ja kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen siirtymisestä. Jätelain 149 :n mukaan siirryttäessä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen päätöksessä on määrättävä kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen lakkaamisesta, joka voi tapahtua aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua päätöksen tekemisestä ja viimeistään viiden vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Näin ollen kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen voidaan siirtyä aikaisintaan 1.11.2016 ja viimeistään 1.5.2017. Jotta yritykset voisivat varautua järjestelmän muutokseen parhaalla mahdollisella tavalla, on tarkoituksenmukaisinta valita pisin mahdollinen siirtymäaika, mikä tarkoittaa kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen lakkaamista 30.4.2017 ja kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen alkamista tämän jälkeen 1.5.2017. Kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen siirryttäessä kilpailutusten periaatteilla voidaan vaikuttaa yritystoimintaan ja kuljetusten toimivuuteen pitkällä aikavälillä. Kilpailutuksen yhtenä vaihtoehtona voidaan pitää täysipäiväisen urakoinnin ja kaluston kokotoimisen käytön mahdollistavia urakka-alueita. Tällaisilla urakka-alueilla voisi toteutua parhaiten toiminnan tehokkuus ja mittakaavaedut sekä mahdollisuudet merkittäviinkin investointeihin. Toisaalta suurehkoilla urakka-alueilla kaiken kokoiset yritykset eivät välttämättä voisi osallistua tarjouskilpailuun ja kaluston ollessa tiiviisti käytössä, poikkeustilanteita varten ei olisi merkittävästi lisäkalustoa. Toisena kilpailutuksen vaihtoehtona voidaan pitää urakoita, jotka antavat hyvän pohjan yrityksen liiketoiminnalle, mutta yrityksellä pitäisi olla selvästi muutakin toimintaa lietetyhjennysten ohessa. Tässä vaihtoehdossa toimintavarmuus olisi parempi ja erilaiset yritykset voisivat selkeämmin osallistua tarjouskilpailuun. Urakoiden on kuitenkin oltava sellaisia, että varmistetaan kuljetusten ammattimaisuus ja mahdollistetaan riittävät investoinnit. Kilpailutuksen johdosta tehtävien kuljetussopimusten tulisi olla riittävän pitkiä, jotta yritysten investoinnit olisivat kannattavia (esim. kolmesta viiteen vuotta). Alkuvaiheessa ennen toiminnan vakiintumista urakoiden voi olla tarkoituksenmukaista olla lyhyempiä. Uusia kilpailutuksia on tultava riittävän tiheään, jotta yhdessä kilpailuttamisessa häviäminen ei tarkoita toiminnan lopettamista. Urakat olisi järkevää kilpailuttaa siten, että eri alueiden urakkasopimukset ovat eripituisia, jotta kunnan ensimmäisen kilpailutuksen jälkeen uusia urakoita tulee vähitellen kilpailutukseen.
Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/2013 11 (11) Mielipiteissä on esitetty huoli siitä, etteivät olemassa olevat urakoitsijat osallistu tarjouskilpailuun menettelyn hankaluuden vuoksi. Tämän vuoksi on tärkeää, että kuntien jäteyhtiö huolehtii tarvittavasta urakoitsijoiden koulutuksesta tarjousten jättämiseen liittyen, jotta tarjousasiakirjojen laatiminen ei muodostu kynnykseksi osallistua tarjouskilpailuun. Kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen ulkopuolelle rajattavat lietteet Joillakin alueilla yritykset tarjoavat erityistä huoltoa vaativille pienpuhdistamoille ylläpitopalvelua, jossa huoltotoimenpiteiden yhteydessä huolehditaan myös ylijäämälietteen poistamisesta pienpuhdistamon lietesäiliöstä. Tällaisiin ylläpitopalveluihin on viitattu myös mielipiteissä. Koska tällainen ylläpitotoiminta on kokonaisuudessaan asiakkaan ja pienpuhdistamon toiminnan kannalta kannatettavaa, on tällaiset lietteet tietyin rajauksin perusteltua rajata kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen ulkopuolelle. Huollon yhteydessä tapahtuva lietteenpoisto soveltuu pienpuhdistamoille, joissa syntyvän ylijäämälietteen määrä on niin vähäinen, ettei sen poistaminen edellytä loka-autoa tai sitä vastaavaa tyhjennyskalustoa. Jätehuoltomääräyksissä voidaan tarkentaa sitä, mitä tarkoitetaan vähäisellä lietemäärällä. Lisäksi voidaan edellyttää, että asiasta ilmoitetaan jätelautakunnalle tai asiaan haetaan jätelautakunnalta lupa, jotta jätelautakunta voi varmistua, että toiminta on määräysten mukaista. Jätelain 41 :n mahdollistamista rajoissa voidaan jätehuoltomääräyksissä sallia lietteiden omatoiminen käsittely, kun kyseessä on maatalouden harjoittajan omalla kiinteistöllä syntyvät sako- tai umpikaivolietteet, jotka käsitellään lainsäädännön edellyttämällä tavalla mikrobiologisesti turvallisiksi ja käytetään lannoitteena viljelyksessä olevilla tilan pelloilla. Jätehuoltomääräyksissä voidaan lisäksi edellyttää, että em. menettelystä on tehtävä ilmoitus tai siihen haetaan jätelautakunnalta lupa, jotta jätehuoltoviranomainen voi seurata kiinteistöittäisen jätehuollon toteutumista. Asia ratkaistaan, kun jätelautakunta tekee päätöksen jätehuoltomääräyksistä. Vaikutusten arviointi Esitys Esityksen vaikutuksia on arvioitu edellä arvioitaessa jätelain edellytysten täyttymistä. Jätelautakunta määrää kiinteistön haltijan järjestämän sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksen päättymään 30.4.2017. Jätelautakunta päättää, että ko. lietteiden kiinteistöittäinen kuljetus toteutetaan 1.5.2017 alkaen kunnan järjestämänä jätteenkuljetuksena koko Savo-Pielisen jätelautakunnan toiminta-alueella. Päätös koskee kunnan jätehuollon järjestämisvastuulle kuuluvien sako- ja umpikaivolietteiden lisäksi myös muita kiinteistön jätevesien käsittelyssä syntyviä lietteitä. Kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen ulkopuolelle jätetään kuitenkin sellaiset pienpuhdistamojen lietteet, joissa syntyvä lietemäärä on vähäinen, ja joilla on kokonaisvaltainen ylläpitosopimus kattaen myös lietteenpoiston. Lietteen määrän on oltava niin vähäinen, ettei tyhjentämiseen tarvita loka-autoa tai sitä vastaavaa kalustoa. Jätehuoltomääräyksissä annetaan tarkempia määräyksiä siitä, mikä on vähäinen jätemäärä, millainen ylläpitosopimus on hyväksyttävä ja millaisin menettelyin kiinteistön haltija voi järjestelyt jätelautakunnalla hyväksyttää. Jätehuoltomääräyksissä määritellään myös se, missä tapauksissa kiinteistön lietteiden käsittely omatoimisesti on mahdollista.
Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/2013 12 (12) Jätelautakunta edellyttää, että lietteiden kuljetuspalveluja kilpailutettaessa kuntien jäteyhtiön on huolehdittava tarvittavasta urakoitsijoiden koulutuksesta tarjousten jättämiseen liittyen. Kuljetukset on kilpailutettava siten, että erikokoisilla kuljetusyrittäjillä on mahdollisuudet osallistua kunnan jätteenkuljetuspalvelujen tuottamiseen. Kilpailutuksessa on huolehdittava riittävien laatukriteerien asettamisesta kuljetuksille ja edellytettävä myös sellaista tyhjennyskalustoa, jolla tyhjennykset voidaan suorittaa haastavista paikoista. Urakoiden on oltava sellaisia, että varmistetaan kuljetusten ammattimaisuus ja mahdollistetaan riittävät investoinnit. Markkinoiden keskittymisen ehkäisemiseksi ja toimintavarmuuden ylläpitämiseksi urakka-ajat on järjestettävä niin, että ensimmäisen kilpailutuksen jälkeen uusia urakoita tulee vaiheittain kilpailutukseen ja urakkaalueiden on oltava riittävän pieniä jättäen kaluston käyttöön väljyyttä poikkeustilanteisiin varautumista ajatellen. Liitteet 1 6499/2013 Annetut lausunnot ja mielipiteet arvioinnein 2 6499/2013 VATT:n tutkimusraportin tiivistelmä (2010) 3 6499/2013 22.10.2013 jälkeen saapuneet lausunnot ja mielipiteet kommentein VATT:n tutkimusraportti saatavissa kokonaisuudessaan: Http://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/valm.rap.1.pdf Valmistelija Saija Pöntinen puh. +358 44 718 5066 Leena Karppinen puh. +358 44 718 5065 etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelupäällikkö Saija Pöntinen Lautakunta hyväksyy palvelupäällikön esityksen. Päätös Merkitään, että lautakunnan jäsenille jaettiin asian liitteeksi kokouksessa koonti 22.10.2013 jälkeen saapuneista lausunnoista ja mielipiteistä sekä niiden arviointi. Varajäsen Riikonen esitti jäsen Luukkosen kannattamana, että Savo-Pielisen jätelautakunnan alueella on edelleen käytössä sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksessa kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Viittaan myös vaihtoehtoon laissa, jossa mainitaan, että kuljetus voi olla kunnan järjestämä tai kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus. Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava esitys, joka on saanut kannatusta. Puheenjohtaja ehdotti asiassa äänestettäväksi siten, että ne jotka ovat esittelijän ehdotuksen kannalla, äänestävät jaa, ja ne jotka ovat varajäsen Riikosen tekemän esityksen kannalla, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin.
Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/2013 13 (13) Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 2 jaa-ääntä (Kiema, Korhonen) ja 8 ei-ääntä (Kananen, Hämäläinen, Kartano, Luukkonen, Rautiainen, Riikonen, Suhonen, Ålander), joten lautakunta oli hyväksynyt varajäsen Riikosen esityksen. Merkitään, että palvelupäällikkö Saija Pöntinen jätti eriävän mielipiteen päätösesityksessä olevin perusteluin.
Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/2013 14 (14)