Kaupunginhallitus 243 26.06.2012 Kaupunginhallitus 163 09.04.2013 LAAJAKAISTA KAIKILLE 2015 HANKKEEN TOTEUTUS KUHMON KAUPUNGIN ALUEELLA // KHALL 243 Lisätietoja antaa kaupunginjohtaja Eila Valtanen puh. 044 725 5220 ja hallintojohtaja Juhana Juntunen puh. 044 725 5222. 1. KANSALLISEN LAAJAKAISTA KAIKILLE -HANKKEEN TAUS TA Valtioneuvosto käynnisti 4.12.2008 periaatepäätöksellään valtakunnallisen laajakaistahankkeen. Hankkeen tavoitteena on taata kaikille suomalaisille 1 Mbit/s laaja kaistayhteydet sekä myöhemmässä vaiheessa tehokkaat 100 Mbit/s yh teydet lähes kaikille. Yhden megan yhteyden saaminen päätettiin var mistaa määrittelemällä laajakaistapalvelu yleispalveluksi ja nimeämällä alueille yleispalveluvelvolliset teleoperaattorit, jotka ovat velvollisia toi mittamaan tilatun yhteyspalvelun ja varmistamaan sen toiminnan. Yleispalveluvelvoite astui voimaan 1.7.2010. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan kaikille vakituisille asukkaille sekä yritysten/jul kishallinnon vakituisiin toimipisteisiin on tarjottava nopeat, 100 Mbit/s yhteydet vuoden 2015 loppuun mennessä siten, että runko verkko rakennetaan enintään kahden kilometrin päähän asunnosta tai yrityksen toimipaikasta. Viimeisen, enintään kahden kilometrin pitui sen tilaajayhteyden hankkii kuluttaja omalla kustannuksellaan. Runko verkon ja kuluttajayhteyksien kustannukset selviävät tarjouskilpailujen perusteella. Laajakaista kaikille -hankkeessa keskitytään 100 Mbit/s yhteyksien (runkoverkkojen) hankesuun nitteluun sekä rakentamiseen haja-asutusalueille julkisen tuen avulla. Liikenne- ja viestintäministeriön teettämien arvioiden mukaan 95 pro sentille vakinaisista asuinnoista, yritysten sekä julkishallinnon organi saatioiden toimipaikoista nämä yhteydet oletetaan toteutuvan koko maassa 2015 mennessä kaupallisin perustein. Viestintävirasto on rajan nut kartalle nämä maantieteelliset alueet, jotka eivät kuulu julkisen tuen piiriin. Tätä laajemman 95-99 % väestöpeiton saavuttaminen edellyttää julkisen tuen kohdistamista verkottamiseen. Julkisen tuen runkoverkkohankkeiden kustannukset ovat valtion arvion (2008) mukaan koko maassa noin 200 miljoonaa euroa. Teleyritykset maksavat tästä vähin tään kolmanneksen. Julkinen tuki (joka on kaksi kolmannesta) jakau tuu valtion, kuntien ja EU:n kesken.
1.1.2010 voimaan tulleen laaja kaistan tukilain mukaan kuntien maksuosuus laajakaistahankkeissa on 8, 22 tai 33 prosenttia hankkeiden tukikelpoisista kustannuksista riip puen kuntien taloudellisesta tilanteesta, runkoverkon pituudesta sekä kunnan asukaskohtaisista kustannuksista. EU-rahoitus tulee EU:n Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta, ja sen hallinnoin nista vastaavat ELY -keskukset. Valtio tukee 2015 tavoitteiden mukais ten yhteyksien rakentamista kaikkiaan 66 miljoonalla eurolla ja EU:n maaseuturahasto 25 miljoonalla eurolla. Kuhmon kaupungin maksu osuus on 8 %. Muissa Kainuun kunnissa osuus on myös 8 % pl. Palta mo ja Kajaani. 2. MAAKUNTALIITTOJEN ROOLI LAAJAKAISTA 2015 -HANKKEESSA Työ toteutetaan maakunnissa Viestintäviraston sekä Liikenne- ja viestintäministeriön ohjeistuk sen mukaisesti. Kainuussa Kainuun maakunta -kuntayhtymällä on hankkeessa koordinoiva ja ohjaava rooli. Maakuntien liitot julistavat valtion tuen haettavaksi eli pyytävät operaattoreilta tai sellaisiksi ryhty viltä hanke-ehdotuksia runkoverkkohankkeiden toteuttamiseksi. Ne myös vertailevat saadut hakemukset ja valitsevat runkoverkkojen to teuttajat. Jokainen kunta tekee lopulta itse päätöksen hankkeiden ra hoituksesta ja aikataulusta ja sopii toteuttajan kanssa toteutuksesta. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa maakunnissa laadittiin alustavat tarvekartoitukset alueiltaan sekä alustavat hankesuunnitelmat. Yhdessä kuntien kanssa laaditut alustavat hankesuunnitelmat sekä maakunnalliset hankeohjelma toimi tettiin Viestintävirastolle lokakuussa 2009. Maakuntaliitot julistavat valtiontuen haettavaksi eli kilpailuttavat alueillaan kuntien vuosina 2010-2015 toteutettavat hankkeet useammassa erässä, aloittaen kesällä 2010. 3. LAAJAKAISTARAKENTAMISEN TUEN HAKEMINEN Kainuun maakunnan julisti valtion laajakaistarakentamisen tuen haettavaksi kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä haussa vuoden 2010 syksyllä hanke-ehdotukset saatiin neljän kunnan eli Puolangan, Sotkamon, Suomussalmen ja Vaalan kuntien hankkeiden toteuttamiseksi. Näiden hankkeiden osalta suun nittelu ja toteutus on aloitettu. Toisessa, vuoden 2011 alussa, avatussa valtiontuenhaussa hanke-ehdotukset saatiin Hyrynsal men, Kuhmon ja Ristijärven kuntien hankkeiden toteuttamiseksi. Maakuntajohtaja on valinnut hankkeiden toteuttajaksi hanke-ehdo tuksen jättäneen Kaisanet Oy:n (Kaisanet Oy on vuoden 2011 alusta liiketoimintansa yhdistänyt Kainuun Puhelinosuuskunta ja Iisalmen Puhelin Oy).
. Toisen valtiontuenhaussa kunnanhallituksista Ristijärvi ja Hyrynsalmi ovat hyväksyneet operaat torin tekemät hanke-ehdotukset. Kuhmon kaupunginhallitus ei ole toistaiseksi tehnyt lopullista päätöstään hankkeen jatkamisesta. 4. KUHMON PAIKALLINEN LAAJAKAISTA KAIKILLE -TYÖ- RYHMÄ Maaseudun neuvottelukunta päätti kokouksessaan 13.9.2010 pykälän 21 kohdalla esittää kau punginhallitukselle, että perustetaan työryhmä, joka selvittää keinoja alentaa asiakkaalle valokuidun hankinnasta syntyviä kustannuksia. Ta voitteena on, että mahdollisimman monella on mahdollisuus valokui tuun. Kaupunginhallitus päättää kokouksessaan 5.4.2011 pykälän 123 kohdalla perustaa laajakaista kaikille paikallisen -työryhmän ja nimetä työryhmään edustajat, pu heenjohtajan sekä työryhmän sihteerin. Työryhmän tehtävänä on sel vittää keinoja alentaa asiakkaalle valokuidun hankinnasta syntyviä kus tannuksia sekä seurata hankkeen etenemistä Kuhmon osalta. Kaupun ginhallitus nimesi laajakaista kaikille hankkeen työryhmän jäseniksi Matti Pääkkösen, Anja Karppisen, Juhana Juntusen, Mikko Kanniai sen ja Eira Piipposen. Kylien edustajina työryhmässä ovat Timo Niska nen, Mauri Väisänen sekä Urho Väisänen. Kaupunginhallitus päätti, että työryhmän puheenjohtajana toimii Matti Pääkkönen ja sihteerinä Juhana Juntunen. 5. HANKKEEN AIKAISEMPI KÄSITTELY KAUPUNGINHALLI- TUKSESSA JA KAUPUNGINVALTUUSTOSSA Kuhmon kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 6.10.2009 pykälän 310 kohdalla, että Kuh mon kaupunki antaa sitoumuksen osallistua alustavasti Laajakaista kai kille -hankkeen kuntaosuuden maksamiseen vuosina 2011-2015 sillä ehdolla, että eri osapuolet sitoutuvat omien osuuksiensa maksamiseen ja että varsinainen sitoumus rahoituspäätöksen muodossa tullaan teke mään kilpailutuksen tuloksen perusteella. Lisäksi Kuhmon kaupunginhallitus näkemyksenään esitti, että Kuhmon kaupunki täyttää pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen perusteella lakiesityksen kriteerit sel laisesta kunnasta, jolle laajakaistahankkeesta on kohtuuton rasite ja jol loin kaupungin maksuosuuden tulisi olla enintään 8 %. Kunnista, joi den maksuosuus on 8 prosenttia, on säädetty valtioneuvoston asetuk sella kuntien maksuosuuksista laajakaistahankkeissa (asetus on tullut voimaan 15.4.2010). Kuhmon kaupunki kuuluu 8 %:n maksuosuu den kuntiin.
Kuhmon kaupunginhallitus totesi myös, että nopeitten tietoliikenneyhteyksien rakentaminen ja kehittäminen vahvistaa haja-asutusaluei den elämisen ja yrittämisen mahdollisuuksia ja vahvistaa näiden aluei den vetovoimaisuutta. Kainuun maakunta -kuntayhtymän maakuntajohtaja Alpo Jokelainen on tehnyt viranhaltijapää töksen 15.2.2011 ( 3), että Kuhmon kaupungin hankealueiden to teuttaja on laajakaistatukilain 1186/2009 6 mukaisella valintamenet telyllä Kaisanet Oy (entinen KPO). Kaupunginhallitus on merkinnyt em. viranhaltijapäätöksen tiedoksi kokouksessaan 22.3.2011 pykälän 103 kohdalla. Kaupunginvaltuutettu Veikko Tikkanen jätti Kuhmon kaupunginvaltuustolle valtuuston työjär jestyksen 5 :n mukaisen valtuutetun aloitteen kaupunginvaltuuston kokouksessa 16.8.2011 koskien Kuhmon kaupungin toimista Laaja kaista kaikille 2015 -hankkeeseen liittyvissä valinnoissa ja ratkaisuissa. Kaupunginvaltuusto käsitteli Tikkasen aloitteen kokouksessaan 15.11.2011. Kaupunginhallituksen jättämä selonteko kaupungin toi mista on liitteenä. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 10.1.2012, että pyydetään ulkopuolinen selvitys kau pungin riskin arvioimiseksi. Selvityksessä tulee arvioida, kumpi vaihto ehto tulee kaupungille edullisemmaksi; a) kaupunki lähtee mukaan Kaisanet Oy:n esittämän hanke-ehdotuksen malliin siten, että kaupun ki kohdistaa tukea suoraan asiakkaalle b) työryhmän esittämä osuuskuntamalli. Em. kaupunginhallituksen edellyttämä selvitys on valmistunut ja se on tämän pykälän liitteenä. 6. TOTEUTTAMISVAIHTOEHDOT Kaupunginhallituksen tehtävänannon mukaan em. työryhmän tehtävänä on selvittää keinoja alentaa asiakkaalle valokuidun hankinnasta syntyviä kustannuksia sekä seurata hankkeen etenemistä Kuhmon osalta. (KH 123 5.4.2011). Huomioiden työryhmän toimeksiannon työryhmä päätyi tarkastele maan hankkeen eri toteuttamisvaihtoehtoja. Työryhmän näkemyksen mukaan valokuituliittymän hintaa on mahdollista alentaa kuluttajille valitsemalla sellainen hankeen toteuttamistapa, joka mahdollistaa edul lisen liittymähinnan kuluttajalle. Työryhmä on tarkastellut neljää eri vaihtoehtoa toteuttamistapana. Lisäksi työryhmä otti tarkas teluun mukaan 0 -vaihtoehdon, jossa Kuhmon kaupunki ei osallistu kansalliseen laajakaista kaikille -hankkeeseen.
Vaihtoehdot Kuhmon kaupungin osalta kansallinen laajakaista kaikille -hankkeen toteuttamista vaksi työryhmän näkemyksen mukaan ovat seuraavat: - 0-vaihtoehto - VE 1: Osuuskuntamalli - VE 2: Ison teleyrityksen hanke-ehdotuksen mukainen toteuttamistapa - VE 3: Ison teleyrityksen hanke-ehdotuksen mukainen toteuttamistapa + kaupungin myöntämä avustus - VE 4: Kunnallinen verkkoyhtiö 6.1. OSUUSKUNTAMALLI Em. työryhmän tehtävänä on ollut selvittää keinoja alentaa asiakkaalle va lokuidun hankinnasta syn tyviä kustannuksia sekä seurata hankkeen etenemistä Kuhmon osalta. Työryhmä yksimielisesti katsoo, että asiakkaalle valokuidun hankin nasta syntyviä kustannuksia voidaan alentaa vain siten, että hankkeen toteuttaa perustettava osuuskunta. Työryhmä näkemyksenään suosittaa tekemänsä selvityksen perusteella, että Kuhmon kaupunki valitsee kansallisessa laajakaista kaikille -hankkeessa valokuituverkon rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi Rautavaaran kunnan kaltaisen osuus kuntamallin (VE 1). Työryhmä suosittaa myös, että osuuskuntamallista pyydetään tarkempi asiantuntijaselvitys, josta ilmenevät osuuskuntamallin kokonaiskustannukset sekä vastuut Kuh mon kaupungille. Työryhmä on laatinut alustavan selvityksen osuus kuntamallin kustannuksista, mutta asia vaatii tarkempaa asiantuntijan tekemää selvitystä. Työryhmän väliraportti käsiteltiin kaupunginhallituksen kokouksessa 10.1.2012. Työryhmän viimeisin kokous on pidetty ti 22.5.2012. Työryhmän väliraportti on liitteenä ja väliraportin liitteet ovat tämän pykälän mukana liiteasiakir joina. Työryhmän viimeisimmän kokouksen 22.5.2012 muistio on liitteenä. 6.2. KAISANET OY:N HANKE-EHDOTUKSEN MUKAINEN MALLI Kaisanet Oy antoi Kainuussa kaikkiaan seitsemään laajakaista hank keeseen hanke-ehdotuk sen. Hanke-ehdotus koski myös Kuh moa. Kaisa net Oy:n alkuperäisessä hanke-ehdotuksessa Kuhmon hankkeiden ko konais kus tan nus arvio on 7.766.000 (alv O %), josta Kaisanet Oy:n ha-
ke ma julki nen tuki on yhteensä 5.125.560 ja omarahoitusosuus 2.640.440. Kuh mon kaupungin osuus hyväksytyistä tukikelpoisista kustannuk sista on enin tään 621.280 (8%). Kaisanet Oy:ltä 29.5.2012 saadun tiedon mukaan uudistettavassa hanke-eh dotuk sessa jou dutaan huo mioimaan kasvanut kustannustaso. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 10.1.2012, että pyydetään ulkopuolinen selvitys kau pungin riskin arvioimiseksi. Selvityksessä tulee arvioida, kumpi vaihto ehto tulee kaupungille edullisemmaksi; a) kaupunki lähtee mukaan Kaisanet Oy:n esittämän hanke-ehdotuksen malliin siten, että kaupun ki kohdistaa tukea suoraan asiakkaalle b) työryhmän esittämä osuus kuntamalli. Tuettavien asiakkaiden määrä muodostuu seuraavalla tavalla: Asuttuja rakennuksia on Kuhmon kaupungissa yhteensä 3034. Näistä keskustaan kuuluvien asuttujen ra kennusten lukumäärä on 1895. Lentiiraan sijoittuu 42 ja muulle alu eelle yhteensä 1095 asuttua rakennusta. Keskusta ja Lentiiran kylä on määritelty markkinaehtoisiksi alueiksi. Puskurialueella sijaitsee 907 asuttua rakennusta ja puskurialueen ulkopuolella sijaitsee 188 asuttua rakennusta. Siten tuettavien liittymien määrä asuttujen rakennusten osalta olisi yhteensä 188 kotitaloutta, mikäli kaikki ottaisivat valokui tuliittymän. Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallituksen asettama työryhmä on tarkastellut laajakaistan rakentamista ansiokkaasti käyttäjien näkökulmasta. Taloudellinen riski on arvioitu järkeväksi siirtää tasapuolisuuden nimissä käyttäjiltä osuuskunnalle ja osuuskunnalta edelleen kaupungille. Kaupunginhallituksen teettämästä selvityksestä kävi ilmi, että osuuskuntamallin takaajaksi ryhtyessään kaupunki ottaa merkittävän taloudellisen riskin, jonka suuruutta ei pystytä ennalta arvioimaan. Selvityksen tekijä kehotti kaupunkia jatkamaan riskin arviointia, mikäli riski halutaan ottaa. Osuuskuntamallissa kaupunki olisi osuuskunnan lainojen suurin ta kaaja. Lisäksi kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 20.12.2011 pykä län 68 kohdalla päättänyt (Talouden tasapainottaminen ja toimenpi deohjelma 2012-2019), että kaupunki pi dät täy tyy yri tys ta kuis ta ja lai noituksesta. Kuhmossa on vuosia pyritty perustamaan vesiosuuskuntia siinä onnistumatta. On mahdollista, että koko kaupungin laajuisen osuuskunnan perustaminen ja toiminnan käynnistäminen entuudestaan hidastaisi laajakaistahankkeen etenemistä ja voisi määrärahojen ehtyessä estää tällä hetkellä mahdollisen mittavan valtion tuen saamisen, mikä merkitsisi kaupungin riskin kasvua.
Uuden osuuskunnan perustamiseen liittyy lisäksi selkeä osaamisriski. Rautavaaralla, Kempeleessä ja Rääkkylässä osuuskuntien perustajat ovat olleet teknologia-ammattilaisia, eikä työryhmä ole tuonut esille Kainuussa yleisimmän vaihtoehdon tasoista teknologiaosaamista osuuskunnan voimavaraksi. Laajakaistaverkoston perustaminen ja rakennuttaminen vaativat teknologiaosaamista. Koska hankkeen onnistumiseen ja rahoituksen saamiseen liittyvät riskit kasvaisivat edellä kuvatuista syistä suuriksi, kaupunginhallitus päättää, että Kuhmon kaupunki ei lähde mukaan työryhmän ehdottamaan laajakaistarakentamisen osuuskuntamalliin. Kaupunginhallitus päättää pyytää Kainuun Maakunta -kuntayhtymää julistamaan haettavaksi Kuhmon laajakaistahankkeen julkisen tuen. Kaupunginhallitukselle tuodaan erikseen päätösesitys julkisen tuen saajasta Kuhmon laajakaistahankkeen osalta. Kaupunginhallitus vielä päättää, että niiden käyttäjien osalta, joille rakentamiskustannukset muodostuisivat kohtuuttoman kalliiksi, harkitaan erikseen kaupungin tukea vuoden 2013 talousarviokäsittelyn yhteydessä. Keskustelun aikana kaupunginjohtaja muutti päätösehdotuksen kuulumaan seuraavasti: Kaupunginhallitus päättää, että asian käsittelyä jatketaan. Selvitetään yhteistyössä Kainuun maakunta -kuntayhtymän kanssa aiemmin tilatussa selvityksessä suoritetut lisäselvitettävät asiat. Päätös: Kaupunginhallitus yksimielisesti hyväksyi kaupunginjohtajan muutetun päätösehdotuksen. KHALL Hallintojohtaja 3.4.2013 Kaupunginhallituksen laatima selvitys kaupungin toimista laajakaistahankkeessa on liitteenä. PWC:n laatima suppea esiselvitys osuuskuntamallisen laajakaistahankkeen vastuista ja riskeistä on liitteenä. Kaupunginhallituksen asettama paikallinen laajakaistatyöryhmä on pitänyt seitsemän kokousta aikavälillä 13.6.2011-13.2.2013. Työryhmän työ on päättynyt ja työryhmän loppuraportti sekä siihen kuuluvat liitteet ml. työryhmän kaikki muistiot ovat tämän pykälän liitteenä.
Kainuun liiton laatima Power Point esitys Kuhmon laajakaistahankkeesta on liitteenä. Kartalle laadittu alustava suunnitelma valokuidun runkoverkosta sekä tiedot tukikelpoisen alueen kotitalouksista ovat liitteenä. Tiedot runkoverkosta alle 150 metrin-, 150-2 000 metrin- ja yli 2 000 metrin päässä asuvista kartalla ja lukuina ovat liitteenä. KaisaNet Oy on jättänyt aikaisemmin Kuhmon hankkeesta hanke-ehdotuksen, mutta hanke-ehdotus ei ole enää voimassa. Kaupunginhallituksen asettama paikallinen laajakaistatyöryhmä suosittaa osuuskuntamallin valintaa hankkeen toteuttamistavaksi. Mikäli osuuskuntamalli valitaan, ensimmäisessä vaiheessa on syytä teetättää esiselvitys, joka sisältää tilaajakartoituksen eri kustannustasoilla (liittymämaksu 100, kk-maksu 25-50 ), alustavan verkkosuunnittelun sekä tarkan liiketoimintasuunnitelman. Liiketoimintasuunnitelman tulee sisältää verkko-osuuskunnan kustannusarvio, tarvittava lainamäärä, vastavakuudet sekä takausaika/laina-aika. Lähtökohtana tulee olla matala kynnys liittyä valokuituverkkoon tukikelpoisella alueella enintään 100 :n hintaan. Lisätietoja antaa kaupunginjohtaja Eila Valtanen puh. 044 725 5220 ja hallintojohtaja Juhana Juntunen 044 725 5222. Hallintojohtajan päätösesitys: Kuhmon laajakaistahankkeen osalta valittavissa ovat seuraavat vaihtoehdot (vaihtoehdot = VE 0-2): - VE 0: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Kuhmon kaupunki ei osallistu lainkaan laajakaistahankkeeseen. - VE 1: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Kuhmoon perustetaan verkko-osuuskunta ja Kuhmon laajakaistahankkeen perusta on osuuskuntamalli. Osuuskuntamallissa kaupunki varautuu takaamaan osuuskunnan lainat tai vaihtoehtoisesti antaa osuuskunnalle tarvittavan lainan. Vaihtoehdossa 1 kaupunki osallistuu hankkeen rahoitukseen 8 %:n kuntarahaosuudella. Päätösesitys osuuskunnan lainan takauksista tai lainasta tuodaan erikseen kaupunginvaltuustolle. - VE 2: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Kuhmon kaupunki valitsee teleyrityksen hanke-ehdotuksen mukaisen toteuttamistavan. Tässä vaihtoehdossa kaupunki voi tukea liittymän ottajia yli 150 metrin osuuden ylittävältä matkalta. Vaihtoehdossa 2
kaupunki osallistuu hankkeen rahoitukseen 8 %:n kuntarahaosuudella. Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Perustelut: Laajakaista kaikille - hankkeen tavoitteena on taata valokuituverkon piirin pääsy kaikille tasapuolisesti. Koska lähitulevaisuudessa ei ole odotettavissa yhtä suurta valtion rahoitusosuutta, hankkeeseen kannattaa osallistua. Tämä sulkee pois VE0:n. Kaupungin kuten muidenkin kuntien talous on tänä ja tulevina vuosina kireä. Viime vuoden tilinpäätös näyttää -3,4 M tappiota, mikä kasvattaa kattamattoman alijäämän määrän -4,8 miljoonaan euroon. Kaupunki tulee päivittämään tämän vuoden aikana talouden tasapainottamissuunnitelman. Nykyisen, valtuuston hyväksymän talouden tasapainottamissuunnitelman mukaan ei pääsääntöisesti ryhdytä tuottamaan uusia palveluja ja kaupunki pidättäytyy yritystakuista ja lainoituksesta. Kireän talouden aikana on kuitenkin satsattava tulevaisuuteen, ja laajakaistan rakentaminen tukee koko laajan kaupungin kehittymistä. Kainuussa Suomussalmen, Sotkamon, Ristijärven, Hyrynsalmen ja Puolangan hankkeet on toteuttanut KaisaNet Oy. Jos verrataan muiden Kainuun kuntien hyväksymää yhteistä toimintamallia ja mahdollisesti Kuhmoon joko yksityisten henkilöiden, kyläyhdistysten tai kaupungin perustamaa osuuskuntaa, nousevat esille sekä toiminnalliset että taloudelliset riskit. Kuhmossa on yritetty synnyttää esimerkiksi vesiosuuskuntia, mutta niitä ei ole perustettu. Toisaalta osuuskunta voi aktivoida haja-asutusalueen asukkaita. Osuuskunnan perustamiseen sisältyy merkittävä rahoitusriski. Kaupungin tulisi rahoittaa syntyvää osuuskuntaa 8 % rahoitusosuuden lisäksi 2,6 M lainatuella, mikä edellyttäisi vähintään 1104 liittymää osuuskuntaan lainanhoitokulujen kattamiseksi. Jos liittymät rakennettaisiin ns seinään saakka, kaupungilta edellytettäisiin 3.9 M takuita. VE 2 on kaupungin näkökulmasta toiminnallisesti ja taloudellisesti turvallisempi, mutta liittymien hankkijoille kalliimpi. Tulisi harkita, voisiko kaupunki tukea erikseen yli 150 metrin osuuden ylittävän matkan liittyjiä. Mikäli kylille syntyy laajakaistaosuuskuntia, nämä voivat liittyä runkoverkkoon. Päätösesitys: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että Kuhmon
kaupunki valitsee teleyrityksen hanke-ehdotuksen mukaisen toteuttamistavan (VE 2). Erikseen kaupungin tulee vielä selvittää jossa kaupunki tukee liittymän ottajia yli 150 metrin osuuden ylittävältä matkalta. Vaihtoehdossa 2 kaupunki osallistuu hankkeen rahoitukseen 8 %:n kuntarahaosuudella. Keskustelun aikana Matti Pääkkönen esitti, että kaupunginhallitus hyväksyy vaihtoehto ykkösen (VE 1). Eija Komulainen kannatti Matti Pääkkösen tekemää esitystä. Tuomo Piirainen esitti, että vaihtoehto yksi (VE 1) kohtaan lisätään lauseke, missä kaupunginhallitus edellyttää, että verkko-osuuskunta tekee markkinointitutkimuksen. Kaupunginhallitus yksimielisesti hyväksyi Piiraisen tekemän esityksen ja totesi, että VE 1 -kohta kuuluu seuraavasti: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Kuhmoon perustetaan verkko-osuuskunta ja Kuhmon laajakaistahankkeen perusta on osuuskuntamalli. Osuuskuntamallissa kaupunki varautuu takaamaan osuuskunnan lainat tai vaihtoehtoisesti antaa osuuskunnalle tarvittavan lainan. Vaihtoehdossa 1 kaupunki osallistuu hankkeen rahoitukseen 8 %:n kuntarahaosuudella. Päätösesitys osuuskunnan lainan takauksista tai lainasta tuodaan erikseen kaupunginvaltuustolle. Kaupunginhallitus edellyttää, että verkko-osuuskunta tekee markkinointitutkimuksen. Koska oli tehty kannatettu kaupunginjohtajan päätösehdotuksesta poikkeava esitys, puheenjohtaja esitti suoritettavaksi nimenhuutoäänestyksen. Äänestysmenettely hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritetussa äänestyksessä kaupunginjohtajan päätösehdotusta kannattivat seuraavat kaksi (2) kaupunginhallituksen jäsentä: Kari Nikulainen ja Jaakko Kyllönen. Matti Pääkkösen esitystä kannattivat seuraavat kahdeksan (8) kaupunginhallituksen jäsentä: Matti Pääkkönen, Heikki Heikkinen, Riitta-Maria Härkönen, Antti Komulainen, Eija Komulainen, Tuomo Piirainen, Kirsi Virtanen ja Päivi Hoffrén. Päätös: Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen Matti Pääkkösen tekemän esityksen.