EDUSKUNTA Eduskuntatiedotus 21.12.2012 Katsaus syysistuntokauteen 2012
Katsaus syysistuntokauteen 2012 Katsaus syysistuntokauteen 2012 on kooste asioista, joita eduskunnassa on tapahtunut syysistuntokaudella. Katsaukseen on koottu tietoja puhemiehistöstä ja eduskunnan kokoonpanosta, lainsäädäntöasioista, valtion talousarviosta, EU-asioista, selonteoista, tiedonannoista, välikysymyksistä sekä kertomuksista. Katsaus on päivitetty 21.12.2012. Liitteenä on tilastotietoja valtiopäiväasioista ja täysistuntosuunnitelma viikoille 6 18 /2012. Lisätietoja istuntokauden tapahtumista on internetissä: www.eduskunta.fi Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2013! Eduskuntatiedotus Päivystävän tiedottajan p. 09 432 2199 ja 050 381 9492 (arkisin klo 9-16.15)
Puhemiehistö ja eduskunnan kokoonpano Eduskunta kokoontui syysistuntokauden ensimmäiseen istuntoon 5. syyskuuta 2012. Puhemiehenä toimi Eero Heinäluoma (sd.), ensimmäisenä varapuhemiehenä Pekka Ravi (kok.) ja toisena varapuhemiehenä Anssi Joutsenlahti (ps.). Syysistuntokaudella aloitti yksi uusi kansanedustaja, Anu Urpalainen (kok.), Kymen vaalipiiristä. Urpalainen tuli eduskuntaan Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtajaksi nimitetyn Jyri Häkämiehen sijalle 21.11.2012. Kesäistunto heinäkuussa Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma kutsui eduskunnan koolle heinäkuussa käsittelemään valtioneuvoston tiedonantoa eduskunnalle Espanjan rahoitusjärjestelmän vakautusohjelmasta ja siihen liittyvästä valtiontakauksesta. Tiedonanto esiteltiin 19.7. pidetyssä täysistunnossa ja tiedonantoa koskevat äänestykset olivat 20.7. pidetyssä täysistunnossa. Eduskuntatyö syyskaudella 2012 Syysistuntokaudella 2012 eduskunta piti 61 täysistuntoa. Suullisia kyselytunteja oli 14. Eduskunta hyväksyi syysistuntokaudella 104 hallituksen esitystä. Osasta hyväksytyistä hallituksen esityksistä on tiivistelmä alla. Lainsäädäntötyö Eduskunnalle annettiin syysistuntokaudella 135 hallituksen esitystä, joista hyväksyttiin 104. Osasta hyväksytyistä hallituksen esityksistä on tiivistelmä alla. Hallituksen esitys eduskunnalle arvopaperimarkkinoita koskevaksi lainsäädännöksi (HE 32/2012 vp - TaVM 11/2012 vp) Uusi sääntely parantaa arvopaperimarkkinalainsäädännön selkeyttä ja ymmärrettävyyttä. Uudistuksessa nykyinen arvopaperimarkkinalaki jaetaan useammaksi laiksi. Eduskunta teki hallituksen lakiehdotuksiin useita muutoksia, joista merkittävimmät liittyivät perustuslakivaliokunnan esittämiin, erityisesti pörssin toimintaan kohdistuviin muutoksiin. Pörssin päätökset, jotka liittyvät kaupankäynnin keskeyttämiseen, kaupankäynnin lopettamiseen tai kaupankäyntiosapuolen oikeuksien peruuttamiseen, on mahdollista jatkossa saattaa Finanssivalvonnan käsiteltäviksi. Eduskunta selvensi lisäksi arvopaperimarkkinalain ja osakeyhtiölain välistä sääntelyä sekä teki muutoksia lakiehdotusten siirtymäsäännöksiin. Hallituksen esitys eduskunnalle kauppaa, kehitystä ja yhteistyötä koskevan sopimuksen muuttamisesta Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Etelä-Afrikan tasavallan välillä tehdyn sopimuksen hyväksymisestä sekä laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 50/2012 - UaVM 12/2012) Eduskunta hyväksyi 20.11.2012 EU:n ja Etelä-Afrikan välistä kauppaa, kehitystä ja yhteistyötä koskevan sopimuksen muuttamista. Sopimus lisää yhteistyötä muun muassa terrorismin, rahanpesun ja joukkotuhoaseiden leviämisen estämiseksi. Ulkoasiainvaliokunta kiinnitti mietinnössään huomiota Afrikan kehitykseen ja talouskasvun mahdollisuuksiin yleisemmin ja piti tärkeänä, että Suomi ja EU kehittävät suhteita Afrikan maihin laaja-alaisesti.
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Taiteen edistämiskeskuksesta, valtion taiteilijaapurahoista annetun lain muuttamisesta ja alueiden kehittämisestä annetun lain muuttamisesta (HE 52/2012 vp - SiVM 3/2012 vp ) Uusi laki mahdollistaa Taiteen edistämiskeskuksen perustamisen. Eduskunta ei pidä suunniteltua alueellisten toimipisteiden määrän vähentämistä perusteltuna ja toteaa, että nykyisilläkin alueellisten taidetoimikuntien sijaintipaikkakunnilla on säilytettävä mahdollisuus sivutoimipisteisiin. Tämän mahdollistava säännös sisällytetään lain nojalla annettavaan asetukseen. Eduskunta korostaa vertaisarvioinnin merkitystä taidekentän kaikissa avustus- ja apuraha-asioissa ja täsmentää, että taideneuvoston jäsenen tulee olla taiteeseen ja kulttuuriin perehtynyt henkilö, kun hallituksen esityksessä edellytettiin vain perehtyneisyyttä jompaankumpaan. Lisäksi eduskunta korostaa valtion taidetoimikuntien jaostojen merkitystä erityisesti arvioitaessa uusia esiin nousevia taidealoja ja poikkitaiteellisia taidemuotoja ja produktioita. Eduskunta pitää erittäin tärkeänä jaostojen asettamismahdollisuutta ja mahdollistaa pykälämuutoksella jaostojen asettamisen vastaisuudessakin. Hallituksen esitys laiksi kaupallisten sopimusten maksuehdoista, laiksi saatavien perinnästä annetun lain muuttamisesta ja eräiksi niihin liittyviksi laeiksi (HE 57/2012 vp - LaVM 14/2012 vp) Hyvää perintätapaa koskevaa säännöstä täsmennetään muun muassa kieltämällä nimenomaisesti vanhentuneiden saatavien perintä. Lisäksi kuluttajasaatavien perintäkulujen enimmäismääriä alennetaan ja käyttöön otetaan kolmiportainen asteikko nykyisen kaksiportaisen sijasta. Tavoitteena on varmistaa, että perintäkulut vastaisivat jatkossa paremmin perittävänä olevan saatavan pääoman suuruutta ja perinnästä aiheutuvaa työmäärää. Uutena asiana säädetään kulukorvaukseen oikeuttavien perintätoimenpiteiden enimmäismääristä kuluttajasaatavien perinnässä. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi poliisin hallinnosta annetun lain 15 :n muuttamisesta, hätäkeskustoiminnasta annetun lain 30 :n muuttamisesta ja valtion virkamieslain 35 :n 2 momentin kumoamisesta (HE 64/2012 HaVM 19/2012) Lakimuutoksen myötä nykyisistä poliisin eroamisikää koskevista eroamisikäsäännöksistä luovutaan vuoteen 2020 kestävän siirtymäajan jälkeen. Lakimuutoksella poliisit asetetaan samaan asemaan muiden valtion ja kuntien virkamiesten kanssa. Poliisien työuran pidentämiseen liittyvät muutokset toteutetaan porrastetusti siten, että ennen vuotta 1960 syntyneet miehistöön ja alipäällystöön kuuluvat poliisit voivat jäädä joustavasti vanhuuseläkkeelle 60 68 vuoden iässä ja ennen vuotta 1960 syntyneet päällystöön kuuluvat 63 68 vuoden iässä. Merkittävä osa ennen vuotta 1960 syntyneistä miehistöön ja alipäällystöön kuuluvista poliiseista on valinnut 58 vuoden ammatillisen erityiseläkeiän. Tällainen valintamahdollisuus on ollut vuoteen 1999 saakka. Vuonna 1960 ja sen jälkeen syntyneillä poliiseilla ei sen sijaan ole erityisiä eroamisikiä, vaan heihin sovelletaan valtion virkamiehiä koskevaa yleistä 68 vuoden eroamisikää. Tähän asti poliisien erityiset eroamisiät ovat perustuneet poliisin hallinnosta annettuun asetukseen. Koska perustuslain 80 :n mukaan lailla on säädettävä yksilön oikeusaseman perusteista, joihin myös eroamisikä kuuluu, on poliisien eroamisiästä säädettävä asetustasoisen sääntelyn sijasta lain tasolla. Lakimuutokset tulevat voimaan vuoden 2013 alusta. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion vientitakuista annetun lain muuttamisesta (HE 68/2012 vp - TaVM 8/2012 vp) Lakimuutoksen avulla valtion erityisrahoitusyhtiön Finnveran riskinottoa voidaan lisätä vientitakuutoiminnassa. Tavanomaisesta poikkeavaa vientitukea voidaan siis antaa hankkeille, jotka arvioidaan kilpailu- tai elinkeinopoliittisesti Suomen kannalta poikkeuksellisen tärkeiksi. Muutoksen jälkeen vientitakuu voidaan myöntää silloinkin, kun vientiin tai ulkomaille suuntautuvaan investointiin liittyvä kaupallinen riski on niin suuri, että tavanomaisen riskiarvioinnin perusteella vientitakuuta ei voitaisi myöntää. Lisäksi vientitakuiden
enimmäisvastuuraja korotetaan nykyisestä 1 000 miljoonasta eurosta 2 500 miljoonaan euroon. Erityisrahoitusyhtiön johtohenkilöt toimivat jatkossa rikosoikeudellisella virkavastuulla ja vahingonkorvausvastuu määräytyisi heidän osaltaan vahingonkorvauslain mukaisesti. Koska muutoksella tuetaan lähinnä kaikkein suurimpia vientihankkeita, eduskunta haluaa painottaa, että myös pienten ja keskisuurten yritysten vientiponnisteluita olisi tuettava yhtäläisesti. Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto selvittää pk-yritysten viennin takuujärjestelmän toimivuuden ja siihen liittyvät kehittämistarpeet. Laki tulee voimaan vuoden 2012 lopussa. Hallituksen esitys laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta (HE 81/2012 vp - YmVM 5/2012 vp ) Maankäyttö- ja rakennuslain asetuksenantovaltuuksia täsmennetään siten, että maankäyttö- ja rakennuslain nojalla on mahdollista antaa valtioneuvoston ja ympäristöministeriön asetuksia. Jatkossa Suomen rakentamismääräyskokoelmaan kootaan säännökset sekä ministeriön hallinnolliset määräykset ja suosituksen luonteiset ohjeet. Hallituksen esitys laiksi eräiden rakennustuotteiden tuotehyväksynnästä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 82/2012 vp - YmVM 6/2012 vp) Nykyinen laki rakennustuotteiden hyväksynnästä kumotaan ja korvataan uudella lailla. Uusi laki koskee rakentamisessa käytettävien rakennustuotteiden hyväksymistä silloin, kun rakennustuote ei kuulu harmonisoidun tuotestandardin soveltamisalaan tai rakennustuotteelle ei ole eurooppalaista teknistä arviointia. Laki koskee tilanteita, joissa rakennustuotteessa ei edellä mainituilla perusteilla voida käyttää CE-merkintää. EU:n rakennustuoteasetuksen mukaisesta CE-merkinnästä tulee pakollinen pääosalle rakennustuotteista 1.7.2013. Hallituksen esitys biopankkilaiksi sekä laeiksi ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annetun lain ja potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain muuttamiseksi (HE 86/2011 vp - StVM 9/2012 vp) Uuden biopankkilain tarkoituksena on edistää ihmisperäisten näytteiden tutkimuskäyttöä ja turvata yksityisyyden suoja näytteitä käsiteltäessä. Biopankki koostuu ihmisperäisistä solu- ja kudosnäytteistä sekä niihin liitetyistä tiedoista. Biopankin tehtävänä on tutkijoiden ja tutkimusryhmien palveleminen säilyttämällä ja keräämällä näytteitä sekä luovuttamalla niitä biopankkitutkimusta tekeville. Biopankkia koskevat tiedot kerätään julkiseen biopankkirekisteriin. Näytteen antajalla on oikeus saada tieto siitä, mihin tutkimuksiin hänestä otettuja tietoja on käytetty, mistä rekistereistä häntä koskevia tietoja on kerätty ja mitä näytteistä on tutkittu. Hänellä on myös oikeus saada terveydentilaansa koskeva näytteestä määritetty tieto. Lisäksi näytteen antajalla on oikeus peruttaa suostumus ja kieltää näytteen käyttö. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain, Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisäveroja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b :n ja eräistä vakuutusmaksuista suoritettavasta verosta annetun lain 3 :n muuttamisesta (HE 89/2012 vp - VaVM 24/2012 vp) Arvonlisäverot nousevat lakimuutoksen jälkeen ensi vuoden alussa. Kaikkia arvonlisäverokantoja nostetaan yhdellä prosenttiyksiköllä. Yleinen arvonlisäverokanta korotetaan 23 prosentista 24 prosenttiin. Korotusta tehdään myös vakuutusmaksuveroon, jota on peritty yleisen arvonlisäveron suuruisena. Elintarvikkeisiin, rehuihin sekä ravintola- ja ateriapalveluihin sovellettava verokanta korotetaan 13 prosentista 14 prosenttiin. Kirjoihin, tilattuihin sanoma- ja aikakauslehtiin, lääkkeisiin, liikuntapalveluihin, henkilökuljetuksiin, majoituspalveluihin, televisio- ja yleisradiotoiminnasta saatuihin korvauksiin, kulttuuri- ja viihdetilaisuuksiin, tekijän suorittamiin taide-esineiden myynteihin, kaikkien taide-esineiden maahantuontiin sekä tekijänoikeusjärjestöjen saamiin tekijänkorvauksiin sovellettava
verokanta korotetaan 9 prosentista 10 prosenttiin. Arvonlisäverokantojen muutosten on arvioitu lisäävän valtion verotuloja noin 830 miljoonaa euroa vuodessa. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta (HE 96/2012 HaVM 22/2012) Valtionosuutta koskevan lain muutoksella toteutetaan vuoden 2012 kehyspäätöksen mukainen kunnan peruspalvelujen valtionosuuksien vähennys, vanhuspalvelulain mukaisiin tehtäviin osoitettu valtion rahoitusosuus, veroperustemuutoksista kunnille aiheutuvien menetysten kompensointi sekä varhaiskasvatuksen ja lasten päivähoidon siirrosta sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön johtuva lain tekninen muutos. Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta alennetaan osana valtiontalouden tasapainottamistoimia vuonna 2013 yhteensä 125 miljoonaa euroa. Kun otetaan huomioon ikääntyneen väestön palveluihin kohdennettu lisäys, valtionosuuden nettomääräinen vähennys on noin 113,3 miljoonaa euroa. Lainmuutoksella valtionosuusprosenttia alennetaan nykyisestä 31,42 prosentista 30,96 prosenttiin. Kuntien omarahoitusosuus vastaavasti kasvaa nykyisestä 68,58 prosentista 69,04 prosenttiin. Muutokset liittyvät talousarvioesityksessä toteutettaviin säästöratkaisuihin. Uuden vanhuspalvelulain toimeenpanoa varten kunnille osoitettava valtionosuus on 54,3 prosenttia, kun se voimassa olevan lain mukaan olisi 50 prosenttia. Kuntien voimavaroja vanhustenhuollon laajentuvien palvelutehtävien hoitamiseen vahvistetaan vuonna 2013 yhteensä 27,3 miljoonalla eurolla. Lakimuutokset liittyvät vuoden 2013 valtion talousarvioesitykseen ja käsitellään sen yhteydessä. Ne tulevat voimaan 1. tammikuuta 2012. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta. Hallituksen esitys eduskunnalle opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain väliaikaista muuttamista sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain väliaikaista muuttamista koskevan hallituksen esityksen (HE 97/2012 vp) täydentämisestä (HE 97/2012 vp, HE 168/2012 vp - SiVM 9/2012 vp) Valtioneuvoston vuosia 2013 2016 koskevan valtiontalouden kehyspäätöksen mukaan opetusja kulttuuriministeriön hallinnonalalla valtionosuusindeksi jäädytetään säästösyistä vuodeksi 2013. Indeksitarkistusten jäädytys koskee opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaa siten, että ulkopuolelle on rajattu vain teatterit, orkesterit ja museot. Eduskunta pitää muutoksia valitettavina niitä koskevien toimintojen ja erityisesti koulutuksen järjestämisen kannalta. Vapaan sivistystyön lain perusta on kansansivistykseen keskittyneen koulutuksellisen tasaarvon edistäminen. Leikkaukset näkyvät myös opiskelijamaksujen korotuksina niin kansalaisopistojen ja kansanopistojen järjestämissä koulutuksissa kuin kesäyliopistojen avoimen yliopistokoulutuksen maksuissa, mikä heikentää etenkin taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevien mahdollisuuksia osallistua koulutukseen. Ammatillisen lisäkoulutuksen oppisopimuksia koskevien muutosten osalta eduskunta pitää välttämättömänä, että laki on väliaikainen. Eduskunta tähdentää sitä, että leikkaukset tulee kohdentaa oikeudenmukaisesti ja vaikuttavuudeltaan tehokkaasti. Lait tulevat voimaan 1. tammikuuta 2013. Täydentävän hallituksen esityksen laki on voimassa 31. joulukuuta 2014. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain muuttamisesta (HE 104/2012 vp - MmVM 7/2012 vp) Kasvintuhoojien aiheuttamien vahinkojen korvausjärjestelmää muutetaan siten, että torjuntapäätöksen mukaisesta kasvintuhoojien hävittämisestä johtuvia kustannuksia voidaan hakemuksesta korvata toimijalle valtion varoista osaksi tai kokonaan, jos kasvintuotannolle aiheutuneet vahingot olisivat poikkeuksellisen suuret. Korvauksen myöntäminen muuttuu harkinnanvaraiseksi ja valtion korvausvastuuta rajoitetaan huomattavasti nykyisestä. Kasvintuhoojien aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen ei ole tällä hetkellä kuitenkaan vielä olemassa riittävästi markkinaehtoisia vakuutusjärjestelyjä. Sen vuoksi korvaussäännösten osalta laki tulee voimaan vuoden siirtymäajan jälkeen 1.1.2014.
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kilpailu- ja kuluttajavirastosta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 108/2012 vp - TaVM 9/2012 vp) Kilpailu- ja kuluttajavirastot yhdistetään yhdeksi virastoksi, mutta viranomaisten lakisääteisiä tehtäviä ei muuteta. Eduskunta toteaa, että uuden viraston hallintotehtävät ja niiden resursointi voidaan järjestää siten, että näihin tehtäviin tarvittaisiin vähemmän henkilöstöä, kuin jos virastot toimisivat erillisinä. Yhteen kootut resurssit parantavat tavoitettavuutta ja palvelukykyä. Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto tekee selvityksen virastojen yhdistämisen tavoitteiden toteutumisesta vuoden 2014 loppuun mennessä. Esitys liittyy valtion vuoden 2013 talousarvioesitykseen. Lait tulevat voimaan 1. tammikuuta 2013. Hallituksen esitys laeiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta, lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 4 ja 6 :n muuttamisesta sekä lasten päivähoidosta annetun lain 11 a :n muuttamisesta (HE 111/2012 vp - StVM 21/2012 vp) Jatkossa isällä on oikeus yhteensä 54 arkipäivältä maksettavaan isyysrahaan, joka ei ole siirrettävissä toiselle vanhemmalle. Uusi isyysrahakausi korvaa nykyisen isyysvapaan ja isäkuukauden. Jos isä ei käytä oikeuttaan, se menetetään. Muutoksen myötä perheen käytössä olevat vanhempainpäivärahakaudet pitenevät 12 arkipäivällä, sillä oikeus isyysrahaan ei ole enää sidoksissa vanhempainrahaan. Isyysraha ei myöskään vähennä niiden päivien lukumäärää, joilta vanhemmilla on oikeus vanhempainrahaan. Isyysraha on lapsikohtainen. Uuden lapsen syntyminen perheeseen ei jatkossa enää lakkauta isän oikeutta isyysrahaan edellisen lapsen perusteella. Hallituksen esitys markkinaoikeutta ja oikeudenkäyntiä markkinaoikeudessa koskevaksi lainsäädännöksi (HE 124/2012 vp - LaVM 15/2012 vp) Teollis- ja tekijänoikeusasiat keskitetään markkinaoikeuteen. Jatkossa markkinaoikeus käsittelee teollis- ja tekijänoikeuksia koskevia riita- ja hakemusasioita ensimmäisenä asteena sekä hallinnollisessa menettelyssä käsiteltäviä valitusasioita muutoksenhakuasteena. Teollis- ja tekijänoikeusasioiden keskittämisen tarkoituksena on vähentää asioiden käsittelyn nykyistä hajaantuneisuutta sekä parantaa asioiden käsittelyn asiantuntemusta ja laatua sekä nopeuttaa menettelyä. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi siviilipalveluslain 4 :n muuttamisesta (HE 128/2012 vp - TyVM 5/2012 vp) Siviilipalvelusaika lyhenee 15 vuorokaudella. Uusi siviilipalvelusaika on 347 päivää. Muutoksen jälkeen siviilipalvelusaika on yhtä pitkä kuin samaan aikaan voimaan tuleva uusi pisin varusmiespalvelusaika. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta (HE 129/2012 vp - MmVM 8/2012 vp) Lain tavoitteena on sisällyttää nykyisin voimassa olevaan kalastusvakuutustukijärjestelmään 11.1.2012 tehdyn EU:n komission päätöksen asettamat reunaehdot tukijärjestelmän soveltumisesta sisämarkkinoille. Komissio hyväksyi tukijärjestelmän jatkamisen sillä edellytyksellä, että tukea maksetaan ainoastaan Suomen rannikon erityisistä olosuhteista aiheutuneiden vahinkojen perusteella. Laissa säädetään mahdollisuudesta maksaa valtion varoista tukea vahinkojen perusteella, jotka ovat aiheutuneet kaupallisen kalastajan pyydyksille, eräille muille kalastusvälineille tai enintään 12 metrin pituisille aluksille Suomen aluevesillä tai talousvyöhykkeellä. Tuen välittäisivät vakuutuskorvauksen osana vakuutusalan toimijat, jotka hyväksyttäisiin toimimaan kalastusvakuutuslaitoksina. Laissa säädetään kalastusvakuutuslaitoksen tehtävistä sekä viranomaisesta, joka ohjaa ja valvoo tehtävien hoitamista.
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 133/2012 vp - TyVM 7/2012) Uusi laki selkeyttää TE-toimistojen ja osin ELY-keskusten järjestämisvastuulla olevia työvoima- ja yrityspalveluja sekä niihin liittyviä tukia ja korvauksia koskeva lainsäädäntö. Työnvälitys on jatkossakin keskeisin palvelu työnhakijoille ja työnantajille. Lisäksi julkisena työvoima- ja yrityspalveluna tarjotaan tieto- ja neuvontapalveluita, monipuolisia osaamisen kehittämispalveluita sekä yritystoiminnan käynnistämis- ja kehittämispalveluita. Nykyiset työmarkkinatoimenpiteet (työharjoittelu, työelämävalmennus ja työkokeilu) yhdistetään työkokeiluksi, jonka käyttötarkoitusta selkiytetään. Työttömien työllistymistä yrityksiin lisätään muuttamalla palkkatuen myöntämisen edellytyksiä. Hallituksen esitys eduskunnalle Kroatian liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta sekä Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Kroatian tasavallan välillä tehdyn vakautus- ja assosiaatiosopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain kumoamisesta (HE 138/2012 - UaVM 14/2012) Eduskunta hyväksyi Kroatian EU-jäsenyyden 18.12.2012 pitämässään istunnossa. Ulkoasiainvaliokunta totesi mietinnössään Kroatian edenneen hyvin jäsenyysedellytysten täyttämisessä. Uudistusten jatkuvuuden ja peruuttamattomuuden varmistamiseksi EU-komissio seuraa kuitenkin erityisesti, että Kroatia täyttää oikeusvaltiokysymyksiin, kuten oikeus- ja syyttäjälaitoksen tehokkuuteen ja korruption toimintaan sekä vähemmistöjen asemaan ja telakkateollisuuden rakennesopeutukseen liittyvät kriteerit. Valiokunta edellytti, että hallitus seuraa aktiivisesti Kroatian liittymisprosessia ja tiedottaa eduskunnalle asiasta säännöllisesti liittymiseen asti. Mikäli kaikki EU-maat hyväksyvät Kroatian liittymisen, siitä tulee 28. EUmaa 1.7.2013 alkaen. Hallituksen esitys eduskunnalle Suomen ja Pohjois-Atlantin liiton kesken vaihdettavan turvallisuusluokitellun tiedon suojaamisesta tehdyn hallinnollisen järjestelyn hyväksymisestä sekä laiksi järjestelyn ja Pohjois-Atlantin liiton kanssa tehdyn tietoturvallisuussopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 139/2012 - PuVM 5/2012) Laki saattaa voimaan ja ajantasaistaa Suomen ja Pohjois-Atlantin liiton välillä vuonna 1994 tehdyn tietoturvallisuussopimuksen siten, että turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamisessa otetaan huomioon kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetun lain säännökset sekä nykyiset turvallisuusmääräykset. Tietoturvallisuussopimuksilla mahdollistetaan turvallisuusluokitellun tiedon vaihtaminen siten, että tiedon alkuperäinen luovuttaja voi olla varma, että vastaanottaja pitää tiedon salassa ja käsittelee sitä asianmukaisesti. Sopimus muun muassa antaa Suomen elinkeinoelämälle mahdollisuuden saada sellaisia tilauksia tai osallistua sellaisiin hankkeisiin, joiden toteuttaminen edellyttää pääsyä Naton turvallisuusluokiteltuihin tietoihin. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Tullin hallinnosta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 145/2012 HaVM 21/2012) Tullin hallintoa koskevan lakimuutoksen myötä nykyisen tullilaitoksen sijasta toimii valtiovarainministeriön alaisena virastona Tulli-niminen yksiportainen viranomainen, jonka toimialueena on koko maa ja jota johtaa pääjohtaja. Tullissa tulee olemaan valtioneuvoston asetuksella säädettäviä ja suoraan pääjohtajan alaisuudessa toimivia yksiköitä. Tullin organisaatio ja yksikköjen tehtävät voivat määräytyä valtakunnallisesti toimintojaon perusteella tai alueellisesti. Tullin tehtäviä ei muuteta, mutta niistä säädetään aiempaa täsmällisemmin. Tullin päätehtäviin kuuluvat myös vastaisuudessa tulliverotuksesta ja tullimenettelystä huolehtiminen, valmiste- ja autoverojen sekä maahantuonnin arvonlisäveron
kantaminen sen mukaan kuin verolainsäädännössä säädetään sekä tullirikosten torjunta ja niiden esitutkinta. Lisäksi Tulli huolehtii ulkomaankaupan ja muusta toimialaansa liittyvästä tilastoinnista ja tehtävissään tarvitsemistaan laboratoriotutkimuksista. Lisäksi valtiovarainministeriö voi antaa tullille selvitys-, kokeilu-, seuranta-, suunnittelu- ja muita vastaavia tehtäviä. Tullin hallintoa koskevissa säädöksissä velvoite palveluiden saatavuudesta huolehtimisesta ja kielellisten oikeuksien turvaamisesta ulotetaan Tullin koko toiminnan järjestämiseen. Lakimuutokset tulevat voimaan vuoden 2013 alusta. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain ja verotusmenettelystä annetun lain 65 :n muuttamisesta (HE 146/2012 vp - VaVM 31/2012 vp) Lakimuutos rajoittaa elinkeinotoimintaan liittyvien korkojen vähennysoikeutta myös Suomessa. Rajoitukset koskevat ns. etuyhteysyritykseltä välittömästi ja välillisesti otettujen lainojen korkomenoja ja niitä aletaan soveltaa verovuodesta 2014 alkaen. Korkojen vähennysoikeutta on rajoitettu kaikissa Suomen kannalta keskeisissä kilpailijamaissa erityisesti viime vuosina. Uudet säännökset edellyttävät seurantaa ja mahdollisia korjaustoimia saadun tiedon pohjalta. Seurannassa on tärkeä saada tietoa verotuskäytännöstä, koska verosuunnittelun menetelmät voivat muuttua lainmuutoksen myötä. Eduskunta edellyttääkin, että valtiovarainministeriö seuraa lainmuutoksen vaikutuksia yritystoiminnan edellytyksiin. Ministeriön tulee lisäksi yhdessä Verohallinnon kanssa erityisesti seurata lainmuutoksen vaikutuksia etuyhteydessä olevien yritysten pääomarakenteisiin ja velkojen korkojen vähentämisessä tapahtuviin muutoksiin sekä kartoittaa verotuskäytännössä mahdollisesti ilmeneviä uusia verosuunnittelutoimia. Eduskunta edellyttää lisäksi, että valtiovarainministeriö arvioi lain kehittämistarpeita saadun tiedon sekä elinkeinoverotuksen asiantuntijatyöryhmän työn perusteella ja ryhtyy tarvittaviin toimiin lainsäädännön edelleen kehittämiseksi. Arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota erityisesti kiinteistösijoitustoimintaa harjoittavien yritysten veroasemaan. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työsopimuslain 2 luvun 4 :n sekä tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetun lain 6 :n muuttamisesta (HE 152/2012 vp - TyVM 6/2012 vp) Työnantajan antamassa selvityksessä määräaikaisessa työsuhteessa olevalle työntekijälle on vastaisuudessa käytävä ilmi määräaikaisuuden peruste sekä määräaikaisen sopimuksen päättymisen ajankohta tai arvioitu ajankohta, jos se on sopimusta tehdessä tiedossa. Vuokratyötä tekevän selvityksessä tulee myös ilmetä tieto määräaikaisen sopimuksen taustalla olevasta käyttäjäyrityksen asiakassopimukseen perustuvan tilauksen syy sekä kesto tai arvioitu kesto. Tämä parantaa vuokratyöntekijän mahdollisuutta arvioida työsopimuksensa määräaikaisuuden perustetta sekä tulevaisuuden työllistymismahdollisuuksia. Vuokratyön tilaajan on myös pyynnöstä ilmoitettava henkilöstön edustajalle vuokratyön käytön syy. Hallituksen esitys laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ja laiksi terveydenhuoltolain 20 :n kumoamisesta (HE 160/2012 vp - StVM 27/2012 vp) Uusi vanhuspalvelulaki parantaa iäkkään henkilön mahdollisuutta saada laadukkaita sosiaalija terveyspalveluja sekä vahvistaa hänen mahdollisuuttaan vaikuttaa hänelle järjestettävien palvelujen sisältöön ja toteuttamistapaan. Lakia sovelletaan vanhuuseläkeikäiseen väestöön sekä sellaiseen iäkkääseen henkilöön, jonka toimintakyky on heikentynyt korkean iän myötä alkaneiden, lisääntyneiden tai pahentuneiden sairauksien tai vammojen vuoksi taikka korkeaan ikään liittyvän rappeutumisen vuoksi. Iäkkään henkilön palvelujen turvaaminen edellyttää kattavaa palvelutarpeiden selvittämistä, jossa arvioidaan sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi muiden hänen hyvinvointiaan, toimintakykyään ja itsenäistä suoriutumistaan tukevien palvelujen tarve. Hoito ja huolenpito toteutetaan ensisijaisesti kotona tai kodinomaisessa asuinpaikassa. Pitkäaikaishoito voidaan toteuttaa laitoshoitona vain silloin, kun se on
lääketieteellisesti perusteltua tai jos se on iäkkään henkilön arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta muuten perusteltua. Laissa säädetään myös kunnan velvollisuudesta turvata iäkkään henkilön pitkäaikaisen hoitojärjestelyn pysyvyys. Hallituksen esitys laeiksi rakennuksen energiatodistuksesta, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta sekä rakennuksen ilmastointijärjestelmän kylmälaitteiden energiatehokkuuden tarkastamisesta annetun lain kumoamisesta (HE 161/2012 vp - YmVM 8/2012 vp) Nykyinen laki rakennuksen energiatodistuksesta kumotaan ja säädetään uusi samanniminen laki. Uudella lailla pannaan täytäntöön osittain uudelleenlaadittu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi rakennusten energiatehokkuudesta. Rakennusten energiatodistusten avulla on tarkoitus parantaa eri rakennusten energiatehokkuuden vertailtavuutta uudisrakentamisen, myynnin ja vuokrauksen yhteydessä sekä muulloinkin tietyissä rakennuksissa, joissa käy yleisöä. Jatkossa energiatodistus tarvitaan myös vanhan pientalon myynnin tai vuokrauksen yhteydessä, kuten muissakin rakennuksissa. Energialuokitus tulee ilmoittaa myös myynti- ja vuokrausilmoituksissa. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisesta pankkiverosta sekä laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 16 :n ja verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 18 ja 20 :n muuttamisesta (HE 167/2012 vp - VaVM 34/2012 vp) Talletuspankeilta kerätään väliaikaisen pankkiveromuutoksen perusteella pankkiveroa valtiolle verovuosilta 2013 2015. Veron suuruus perustuu talletuspankin vakavaraisuuslaskennan mukaisten riskipainotettujen erien määrään edeltävän kalenterivuoden lopussa. Laki on määräaikainen, eikä se ole voimassa yhtä aikaa mahdollisesti voimaan tulevan kriisinhallintaa koskevan direktiivin mukaisen sääntelyn kanssa. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksestä vuosina 2013 2015 (HE 175/2012 vp - VaVM 35/2012 vp) Laki mahdollistaa tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennykset vuosina 2013 2015. Lisävähennykseen ovat oikeutettuja osakeyhtiöt ja osuuskunnat työntekijöilleen maksamiensa tutkimus- ja kehittämistoiminnan palkkojen perusteella. Elinkeinotoiminnan tulosta tehtävän lisävähennyksen määrä on 100 prosenttia yrityksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan hankkeisiin kohdistuvista palkoista. Lisävähennyksen enimmäismäärä verovuonna on 400 000 euroa ja alaraja 15 000 euroa. Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa esityksen vaikutuksia sekä ehdotetun väliaikaisen kasvukannustimen toimivuutta ja vaikuttavuutta käytännössä. Hallituksen tulee arvioida lain jatkokehitystarpeita saamansa tiedon perusteella ja tehdä tarvittaessa esityksen tavoitteiden kannalta tarpeelliseksi osoittautuvat muutosehdotukset. Laki tulee voimaan vuoden 2013 alusta. Lakia sovelletaan verovuosilta 2013 2015 toimitettavissa verotuksissa. Lakialoite laiksi eduskuntaryhmistä ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 :n muuttamisesta (LA 64/2012 vp - PeVM 11/2012 vp) Uuden lain päätarkoituksena on selkeyttää eduskuntaryhmien oikeudellista asemaa. Eduskuntaryhmät rekisteröidään eduskunnan keskuskanslian pitämään rekisteriin. Rekisteröinnin myötä eduskuntaryhmästä tulee oikeushenkilö, joka voi saada nimiinsä oikeuksia ja tehdä sitoumuksia sekä olla asianosaisena tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa. Laissa säädetään myös, että jokainen kansanedustaja kuuluu johonkin ryhmään ja että jokaisella ryhmällä on laissa määritellyt seikat sisältävät säännöt.
Valtion talousarvio 2013 Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2013 (HE 95/2012 vp - VaVM 39/2012 vp) Valtion talousarvion loppusumma on noin 54,5 mrd. euroa. Budjetin loppusumma kasvoi eduskunnan käsittelyssä 50,9 milj. eurolla. Talousarvio on 7,5 mrd. euroa alijäämäinen. Alijäämä katetaan ottamalla lisää velkaa, jolloin vuoden 2013 lopussa valtionvelan arvioidaan olevan noin 92 mrd. euroa. Talousarvioesitystä käsiteltiin poikkeuksellisen epävarmassa taloustilanteessa, jossa talous on muun muassa velkakriisin ja heikentyneen suhdannetilanteen sekä väestön ikääntymisen vuoksi erittäin suurten haasteiden edessä. Talousarvioesitys toteuttaa hallitusohjelman ja kehyspäätöksen linjauksia, joiden painopistealueita ovat köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen, julkisen talouden vakauttaminen sekä kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Suurimmat määrärahalisäykset eduskunta teki liikenne- ja viestintäministeriön pääluokkaan. Lisäpanostuksia suunnattiin tiestön kehittämiseen (10 milj. euroa). Lisäksi eduskunta edellytti, että hallitus antaa ensi keväänä valtiovarainvaliokunnalle selvityksen liikennepoliittiseen selontekoon sisältyvän kehittämisohjelman rahoituksen turvaamisesta. Lastensuojeluun edistämiseen lisättiin 3,4 milj. euroa. Lisäksi eduskunta edellytti, että Helsingin Meilahteen rakennettavan uuden lastensairaalan tarvitsema valtion rahoitusosuus otetaan huomioon seuraavassa 2014-2017 koskevassa kehyspäätöksessä. Sotainvalidien ja veteraanien kuntoutukseen osoitettiin yhteensä 9 miljoonan euron lisäresurssit. Näin eduskunta halusi kunnioittaa veteraaneja Suomen itsenäisyyden 95- vuotisjuhlan johdosta. Työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan osoitettiin 5,4 milj. euroa mm. yritysten kansainvälistymiseen, matkailun edistämiseen sekä talous- ja velkaneuvonnan lisäämiseen. Muita merkittäviä lisäyksiä olivat panostus oppisopimuskoulutuksen (2 milj. euroa) ja lastentarhanopettajien koulutuksen (1,7 milj. euroa) lisäämiseen, puolustusvoimien kertausharjoitusten lisäämiseen (1 milj. euroa) sekä tuomioistuinten ruuhkien purkamiseen (1 milj. euroa). Myös ympäristöhankkeisiin lisättiin rahoitusta. Metso-ohjelmaan kohdennettiin miljoonan euron ja Itämeren tilan parantamiseen 800 000 euron lisäys. Siirtoviemärihankkeisiin lisättiin 1,4 miljoonaa euroa ja vesihuoltotöihin 2 miljoonaa euroa. Lisätalousarviot Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2012 kolmanneksi lisätalousarvioksi Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2012 kolmannen lisätalousarvioesityksen (HE 136/2012 vp) täydentämisestä (HE 136/2012 vp, HE 163/2012 vp - VaVM 27/2012 vp) Kolmannessa lisätalousarviossa valtion menojen ja tulojen arvioita tarkennettiin ja suunnattiin lisäpanostuksia lähes 13 milj. euroa etenkin tieto- ja viestintäteknisen alan työllisyyden parantamiseen. Digitaalisten palveluiden toimintaympäristön kehittämiseen suunnattiin 4,1 milj. euroa, josta 2,4 milj. euroa arvioitiin käytettävän pilvipalveluiden kehitys- ja testausympäristön perustamisinvestointeihin laitehankintoineen. Tekesin myöntämisvaltuutta korotettiin yhteensä
8 milj. eurolla ICT-klusterin äkillisten rakennemuutosten hoitoon. Siitä 6 milj. euroa kohdennettiin pk-yrityksille suunnattuun verkkomyynti- ja markkinointivalmiuksien kehittämistyöhön ja 2 milj. euroa Green ICT ja älykkäät kaupunkiympäristöt - toimenpidekokonaisuuteen. Lisätalousarvioesityksessä varsinaisten tulojen arviota vähennettiin nettomääräisesti 501 milj. eurolla, mikä johtui pääosin verotulojen arvion muuttumisesta. Vuoden 2012 kolmas lisätalousarvioesitys kasvatti valtion nettolainanoton tarvetta 411 milj. eurolla. Valtionvelan määräksi vuoden 2012 lopussa arvioitiin noin 89 mrd. euroa, mikä on noin 45 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Valtioneuvoston selonteot ja tiedonannot Valtioneuvosto antoi eduskunnalle kolme selontekoa ja yhden tiedonannon: Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma: Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 2012 (VNS 4/2012 vp) Valtioneuvoston selonteko kauppojen aukioloajan laajentamisen vaikutuksista (VNS 5/2012 vp) Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta 2012 (VNS 6/2012 vp) Valtioneuvoston tiedonanto eduskunnalle Euroopan rahoitusvakausvälineen varainhankinnalle myönnettävästä valtiontakauksesta Espanjan pankkisektorin vakauttamiseksi annettavaa lainoitusta varten. (VNT 3/2012 vp) Välikysymykset Syysistuntokaudella tehtiin kolme välikysymystä: Ikäihmisten hyvä hoiva, monimuotoiset palvelut ja omaishoito (VK 6/2012 vp) Kuntauudistus ja lähipalveluiden turvaaminen (VK 7/2012 vp) Sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen (VK 8/2012 vp) Kertomukset Syysistuntokaudella eduskunnalle annettiin seuraavat kertomukset: Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2011 (K 9/2012 vp) Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus vuodelta 2011 (K 15/2012 vp) Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 2011 (K 16/2012 vp) Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle toiminnastaan 2012 valtiopäiville (K 17/2012 vp) Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2012 presidentinvaaleissa (18/2012 vp) Ajankohtaiskeskustelut Ajankohtaiskeskusteluja oli yksi, lastensuojelun nykytilan arviointi ja puutteiden korjaaminen (KA 11/2012 vp) 27.9.2012 EU- asiat Suuren valiokunnan työssä talousaiheet olivat jälleen syksyllä 2012 keskeisellä sijalla. Valiokunta kuuli useita kertoja niin pääministeri Jyrki Kataista kuin valtiovarainministeri Jutta Urpilaista EU:n neuvostoista, joissa talousaiheet olivat toistuvasti esillä. Muun muassa Kreikan
ja Espanjan tilanteen sekä muiden talouskriisin hoitoa koskevien päätösten ohella valiokunta sai käsiteltäväkseen myös runsaasti EU:n ja etenkin talous- ja rahaliitto EMU:n kehittämiseen liittyviä lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin ehdotuksia. Valiokunta hyväksyi 13. joulukuuta lausuntonsa pankkiunionista ja EMU:n kehittämisestä. Lausunnossaan valiokunta korostaa muun muassa, että pankkivalvonnan ja kriisinratkaisujärjestelmän tulisi olla talous- ja rahaliitto EMU:n kehittämisessä päähuomion kohteena, koska vain niillä on merkitystä meneillään olevalle talouskriisille. EU-toimielinten alustavasti ehdottamien laajempien ja pysyvien järjestelyjen tekeminen edellyttää suuren valiokunnan mukaan perusteellista julkista käsittelyä, eikä eduskunnan ollut mahdollista tai tarvettakaan ottaa niihin kantaa syksyn 2012 tietojen pohjalta. Talousaiheiden tiimoilta suuressa valiokunnassa myös vieraili EU-politiikan merkittäviä vaikuttajia, kuten Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuy, talouskomissaari Olli Rehn sekä saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble. Valiokunta järjesti talousaiheisiin, kuten EMU:n kehittämiseen, liittyviä julkisia kuulemisia, jotka lähetettiin myös suorina verkkolähetyksinä. Suuri valiokunta jatkoi myös EU:n monivuotisia rahoituskehyksiä 2014 2020 koskevien neuvottelujen käsittelyä. Neuvotteluissa ei päästy lopputulokseen marraskuun 2012 huippukokouksessa, joten ne jatkuvat vuonna 2013. Neuvottelutavoitteiden osalta valiokunta hyväksyi rahoituskehyksiä koskevan lausuntonsa perjantaina 16. marraskuuta 2012. Valiokunta painotti lausunnossaan, että rahoituskehyksien kokonaistaso on neuvotteluissa keskeisin kysymys Suomen nettomaksuosuuden kannalta. Lausunnossa nostettiin esille myös Suomen maaseudun kehittämisvarojen sekä Pohjois- ja Itä-Suomen erityisrahoituksen turvaaminen. Rahoituskehysten osalta eduskunta myös kävi täysistunnossaan keskustelun, josta suuri valiokunta sai evästystä rahoituskehyksiä koskevan lausuntonsa laatimiseen. Talousaiheiden ja rahoituskehysten käsittelyyn keskittyneet syysistuntokauden 2012 aikana valiokunta käsitteli normaaliin tapaan laajasti eri EU:n neuvostoissa esillä olleita asioita ja tarvittaessa sovitti yhteen Suomen kannan valtioneuvoston ehdottaman kannan sekä eduskunnan erikoisvaliokuntien kantojen pohjalta. Tästä esimerkkinä muun muassa Itämeren kalastuskiintiöitä sekä EU:n ilmastositoumuksiin liittyviä viljelymaan ja laidunmaan raportointia ja laskentaa koskevat neuvottelut. Syksyllä 2012 eduskunta ei lähettänyt EU:n toimielimille yhtään toissijaisuusperiaatteen toteutumista koskevaa perusteltua lausuntoa. Toissijaisuusvalvontaan liittyen Euroopan komissio kuitenkin ilmoitti, että se vetää pois työtaistelutoimia koskevan niin sanotun Monti II-asetusehdotuksen. Suomen eduskunta ja 11 muuta kansallista parlamenttia antoivat ehdotuksesta toissijaisuushuomautuksen toukokuussa 2012. Kansallisten parlamenttien huomautukset johtivat ensimmäistä kertaa Lissabonin sopimuksen mukaiseen ns. keltaisen kortin menettelyyn. Menettelyn mukaan komissio voi pitää, muuttaa tai vetää pois ehdotuksensa. Muut asiat Tutkimus: Rakennusten kosteus- ja homeongelmat Kosteus- ja homevaurioihin liittyvien terveyshaittojen vuosikustannusten arvioidaan olevan 450 miljoonaa euroa. Arvio sisältää oireista, sairauksista, niiden tutkimisesta, työkyvyn menettämisestä ja työtehon sekä tuottavuuden laskusta aiheutuvat kustannukset. Tulokset kävivät ilmi tarkastusvaliokunnan tilaamasta tutkimuksesta, joka käsitteli rakennusten kosteus- ja homeongelmien laajuutta, syitä ja vaikutuksia. Tutkimuksen laati Työterveyslaitoksen tutkijaryhmä.
Tutkijoiden arvion mukaan merkittävien kosteus- ja homevaurioiden kertaluonteiset korjauskustannukset ovat 1,4 miljardia euroa. Tämä on noin 0,4 prosenttia rakennuskannan kokonaisarvosta ja noin kuusi prosenttia vuosittaisen talonrakentamisen arvosta. Kosteusvaurioiden taustalla olevia tyypillisimpiä syitä ovat riskejä sisältävät suunnitteluratkaisut, puutteet työmaan kosteudenhallinnassa, virheet työmaatoteutuksissa, kunnossapidon laiminlyönnit sekä rakenteiden luonnollinen kuluminen tai vaurioituminen elinkaarensa päässä. Erityisesti rakennuksen käyttöiän loppuminen näyttää johtavan sisäilmaongelmiin, joista terveyden kannalta merkittävimpiä osatekijöitä ovat kosteus- ja homevauriot. Tutkimuksessa on esitetty yli 30 kehittämisehdotusta rakennusten kosteus- ja homeongelmien vähentämiseksi. Toimenpide-ehdotukset liittyvät kosteus- ja homevaurioiden ehkäisemiseen, vaurioiden selvittämiseen ja korjaamiseen, osaamisen kehittämiseen sekä tutkimukseen ja seurantaan. Tarkastusvaliokunta käynnisti tutkimuksen käsittelyn, jonka aikana valiokunta on kuullut noin 60 asiantuntijaa ja pyytänyt kirjallisen selvityksen lähes 80 taholta. Lisäksi avoimen verkkokeskustelun avulla kansalaisilla on ollut mahdollista esittää näkemyksiään valmistuneesta tutkimuksesta sekä kosteus- ja homeongelmien syistä ja tarvittavista parantamistoimista otakantaa.fi-palvelussa. Valiokunta valmistelee asiasta mietinnön, joka tulee eduskunnan täysistunnon päätettäväksi kevätistuntokaudella 2013. Ulkoasiainvaliokunta Ulkoasiainvaliokunta käsitteli Sahelin ajankohtaista kriisiä, Afrikan kehitysnäkymiä ja niiden vaikutuksia Euroopan turvallisuuteen hallituksen vuoden 2011 toimenpidekertomuksen (K7/2012 UaVM 13/2012) yhteydessä. Valiokunta muistuttaa, että Sahelin alue on pitkään merkittävä kehityspoliittinen haaste ja turvallisuusuhka myös Euroopalle ja korostaa poliittisen ratkaisun ensisijaisuutta Malin kriisissä. Koko Afrikan kehitys on Euroopan turvallisuuspolitiikan etulinjassa uhkakuvien moninaisuuden ja keskinäisriippuvuuden vuoksi. Siksi Afrikan kehityksen tukeminen on Suomen ja EU:n kannalta jatkossa yhä tärkeämpää. Valiokunta katsoo, että Afrikan kehityspotentiaali ja maanosan kehityserot edellyttävät avunantajien kehityspolitiikan uudelleen tarkastelua tulosten parantamiseksi. Tavoitteeksi on otettava vahvemmin kumppanimaiden kansalaisten aktiivisuus ja omistajuus kehityksessä. Valiokunta peräänkuuluttaa alueellisen integraation vahvistamista Afrikan unionin toimintakyvyn kehittämiseksi kriisien hallinnassa ja ennaltaehkäisyssä. Afrikan kriisinhallinnassa tulisi vahvistaa siviilikriisinhallinnan, erityisesti oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien sekä poliittisen dialogin osuutta. Ulkoasiainvaliokunta korostaa naisten itsemääräämisoikeuden ja tasa-arvon tärkeyttä kehityksen ja turvallisuuden edistämissä. Naisten yleismaailmallisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia tulee kunnioittaa eikä loukkauksia voida hyväksyä esimerkiksi kulttuuriin tai uskontoon perustuviin tapoihin vedoten. Tulevaisuusvaliokunta Tulevaisuusvaliokunta järjesti Mustat joutsenet -kirjoituskilpailun, jolla etsittiin ajatuksia, näkemyksiä ja visioita siitä, mitkä voisivat olla tapahtumia, tekoja tai asioita - myönteisiä tai kielteisiä jotka muuttaisivat kaiken tai ainakin hyvin paljon. Tulevaisuusvaliokunta piti kokouksen kolmen eteläisen maakuntahallituksen edustajien kanssa. Valiokunta järjesti Uusi oppiminen -esikonferenssin. Kansainvälisten asiain foorumi Kansainvälisten asiain foorumi kokoontui 17.10.2012. Foorumissa keskusteltiin pohjoismaisen yhteistyön vahvistamisesta ja pidettiin hyödyllisenä viime keväänä kaikissa pohjoismaiden parlamenteissa yhtä aikaa käytyä täysistuntokeskustelua rajaesteiden poistamisesta. Uudeksi keskustelunaiheeksi ehdotettiin pohjoismaista turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä. Foorumissa keskusteltiin myös arabikevään vaikutuksista ja eduskunnan mahdollisuuksista lisätä ja
koordinoida yhteistyötä alueen parlamenttien kanssa demokratiakehityksen vahvistamiseksi. Erityisesti korostettiin Suomen roolia ja asiantuntemusta naisten oikeuksien vahvistamisessa. The 28th IFLA Pre Conference of Library and Research Services for Parliaments Eduskunnan kirjasto järjesti 8.-10.8.2012 eduskunnan Pikkuparlamentissa maailmanlaajuisen parlamenttikirjastojen ja tietopalvelujen konferenssin. The 28th IFLA Pre Conference of Library and Research Services for Parliaments kokosi Pikkuparlamenttiin 170 osallistujaa, jotka edustivat 73 eri kansallisuutta ja mailman kaikkia mantereita. Konferenssin teemana oli Parliamentary libraries empowering parliaments and citizens. Konferenssi järjestettiin yhdessä kansainvälisen kirjastoalan järjestön IFLAn parlamenttikirjasto- ja tietopalvelujaoston kanssa. Konferenssin isäntänä Eduskunnan kirjasto sai tilaisuuden esitellä Suomen poliittista järjestelmää, suomalaista kirjastoverkkoa ja tiedon avoimuutta.
Eduskunta Eduskuntatiedotus 21.12.2012 VIREILLEPANNUT ASIAT VALTIOPÄIVITTÄIN 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Hallituksen esitykset (HE) 282 232 280 181 236 289 223 151 200 Valtioneuvoston tiedonannot (VNT) - - - 1-2 2 2 3 Valtioneuvoston selonteot (VNS) 8 6 8 3 8 9 11 2 6 Pääministerin ilmoitukset (PI) 3 3 4 4 1 2 5 2 1 Lakialoitteet (LA) 152 161 186 145 137 127 140 60 84 Toivomusaloitteet (TA) - - - - - - - - - Toimenpidealoitteet (TPA) 118 118 167 64 78 91 149 30 48 Talousarvioaloitteet (TAA) 1 069 1 269 1 580 1 069 1 088 1 109 1 147 551 602 Lisätalousarvioaloitteet (LTA) 58 69 126 40 115 84 130 1 99 Välikysymykset (VK) 4 5 7 1 3 3 6 2 8 Kirjalliset kysymykset (KK) 1 068 1 101 1 206 637 1 066 1 119 1 436 499 1 018 Unioniasiat (U-asiat) 79 53 80 52 86 90 73 84 74 E-asiat 145 140 178 138 137 182 192 156 151 UTP-asiat 45 57 38 19 30 9 21 21 28 Lepäämään jätetty lakiehdotus (LJL) - - - 2 - - - 4 - Keskustelualoite (KA) 14 14 7 9 5 7 10 3 17 Puhemiesneuvoston ehdotus (PNE) 1 2 4 - - 2 2 1 1 Kertomus (K) 17 16 16 16 16 17 21 18 18 Muu asia (M) 2 1 5 - -2-9 3 3 Istuntoaika (tunteja) 536 491 630 356 471 579 735 286 233
18.12.2012 Täysistuntosuunnitelma viikoille 6 18/2013 (muutokset mahdollisia) vko 6 ma 4.2. 12.00 Täysistunto; puhemiehen ja varapuhemiesten vaalit. ti 5.2. Vuoden 2013 valtiopäivien avajaiset. 15.30 Täysistunto; ilmoitusasioita ke 6.2. 14.00 Täysistunto; pj-asiat. to 7.2. 16.00 Täysistunto; suullinen kyselytunti. pe 8.2. 13.00 Täysistunto; pj-asiat. Vuoden 2013 valtiopäivien avajaiset ovat tiistaina 5.2.2013 juhlajumalanpalveluksen jälkeen. Ekumeeninen jumalanpalvelus alkaa Helsingin tuomiokirkossa klo 12.00. Iltaohjelmana on valtiopäivien avajaiskonsertti 175 vuotta suomalaista mieskuoromusiikkia Musiikkitalossa klo 19.00. Eurooppa-neuvosto 7. 8.2.2013 vko 7 ti 12.2. 14.00 Täysistunto; valtiopäivien avauskeskustelu. ke 13.2. 14.00 Täysistunto; lähetekeskustelussa valtioneuvoston selonteko kauppojen aukioloajan laajentamisen vaikutuksista. to 14.2. 16.00 Täysistunto; suullinen kyselytunti. pe 15.2. 13.00 Täysistunto; pj-asiat.
vko 8 ti 19.2. 14.00 Täysistunto; pj-asiat. ke 20.2. 14.00 Täysistunto; pj-asiat. to 21.2. 16.00 Täysistunto; suullinen kyselytunti. pe 22.2. 13.00 Täysistunto; pj-asiat. vko 9 Etyj:n parlamentaarisen yleiskokouksen talvi-istunto Wienissä 21. 22.2.2013. ti 26.2. 14.00 Täysistunto; pj-asiat. ke 27.2. 14.00 Täysistunto; pj-asiat. to 28.2. 16.00 Täysistunto; suullinen kyselytunti. pe 1.3. 13.00 Täysistunto; pj-asiat. vko 10 ti 5.3. 14.00 Täysistunto; pj-asiat. ke 6.3. 14.00 Täysistunto; pj-asiat. to 7.3. 16.00 Täysistunto; suullinen kyselytunti. pe 8.3. 13.00 Täysistunto; pj-asiat. vko 11 Eduskunta Helsingin kaupungin vieraana keskiviikkona 6.3.2013 klo 18. ti 12.3. 14.00 Täysistunto; pj-asiat. ke 13.3. 14.00 Täysistunto; pj-asiat. to 14.3. 16.00 Täysistunto; suullinen kyselytunti. pe 15.3. 13.00 Täysistunto; pj-asiat. Eurooppa-neuvosto 14. 15.3.2013.
vko 12 ti 19.3. 14.00 Täysistunto; pj-asiat. ke 20.3. 14.00 Täysistunto; pj-asiat. to 21.3. 16.00 Täysistunto; suullinen kyselytunti. pe 22.3. 13.00 Täysistunto; pj-asiat. IPU:n 128. yleiskokous Quitossa, Ecuadorissa 21.3. 27.3.2013. vko 13 Täysistuntoja ei pidetä pääsiäisen alusviikolla. vko 14 ti 2.4. 14.00 Täysistunto; pj-asiat. ke 3.4. 14.00 Täysistunto; pj-asiat. to 4.4. 16.00 Täysistunto; suullinen kyselytunti. pe 5.4. 13.00 Täysistunto; pj-asiat. vko 15 ti 9.4. 14.00 Täysistunto; pj-asiat. ke 10.4. 14.00 Täysistunto; pj-asiat. to 11.4. 16.00 Täysistunto; suullinen kyselytunti. pe 12.4. 13.00 Täysistunto; pj-asiat. vko 16 PN:n puolueryhmä- ja valiokuntakokoukset Tukholmassa 10. 11.4.2013. Välimeriunionin parlamentaarinen yleiskokous Brysselissä 11. 12.4.2013. ti 16.4. 14.00 Täysistunto; pj-asiat. ke 17.4. 14.00 Täysistunto; pj-asiat. to 18.4. 16.00 Täysistunto; suullinen kyselytunti. pe 19.4. 13.00 Täysistunto; pj-asiat.
vko 17 ti 23.4. 14.00 Täysistunto; pj-asiat. ke 24.4. 14.00 Täysistunto; pj-asiat. to 25.4. 16.00 Täysistunto; suullinen kyselytunti. pe 26.4. 13.00 Täysistunto; pj-asiat. vko 18 Euroopan neuvoston istunto Strasbourgissa 22. 26.4.2013. ti 30.4. 14.00 Täysistunto; pj-asiat. ke 1.5. Ei täysistuntoa. (Vappu) to 2.5. 16.00 Täysistunto; suullinen kyselytunti. pe 3.5. 13.00 Täysistunto; pj-asiat.