1 (13) Tilaaja: Limingan kunta Simo Pöllänen Kauppakatu 4 91900 Liminka LIMINGANLAHDEN KOULU KUNTOTUTKIMUS
2 (13) TIIVISTELMÄ Liminganlahden koulu on tiili/betonirakenteinen ja maanvaraisella alapohjalla varustettu rakennus, joka on rakennettu 1950-luvukka ja laajennettu 1990-luvulla. Koulussa on havaittu sisäilman suhteen oireilua, jonka syytä on selvitetty aiemmin pölytutkimuksin. Luokkatilat ovat pääsääntöisesti vähintään tyydyttävässä kunnossa. Aistinvaraisesti ei ollut havaittavissa tunkkaisuutta tai poikkeavia hajuja paria poikkeusta lukuun ottamatta Kellarissa on huomattava maakellarin haju yhdessä pienessä varastossa ja yhdellä käytävällä laatat irtoilevat ja tasoite haisee voimakkaasti maakellarille. Koulun tiloista mitattiin paine-eroja rakennuksen vaipan yli, eli verrattiin ilmanpainetta ulkoilman paineeseen. Rakennuksessa hyvä paine-ero on 0-2 Pa alipaineinen. Päivisin paine-erot olivat pääsääntöisesti lähellä hyvää, mutta iltaisin kun ilmanvaihdon teho puolitettiin, alipaine kasvoi. Tämä saattaa aiheuttaa korvausilman kulkeutumista rakenteiden kautta, jolloin korvausilma voi olla epäpuhdasta. Salissa oli taas voimakas ylipaine. Mikrobimateriaalinäytteitä otettiin luokista lähinnä ikkunoiden ympärillä olevista rakenteista, apukarmeista ja mineraalivillaeristeestä. Näytteitä otettiin myös ruokalasiiven luokkien ulkoseinistä, joista osa on rakennettu ilman höyrynsulkua, mikä aiheuttaa kosteusriskin seinään. Tulokset vaihtelivat puhtaista voimakkaasti mikrobivaurioituneeseen. Luokkien lattiapinnoitteista otettiin näytteitä, joista selvitettiin materiaalin emissiot. Kaikissa havaittiin normaalista poikkeavan suuret emissiot, jotka eivät välttämättä kuitenkaan aiheuta terveyshaittaa. Ruokalasiiven käytävän pinnoitteessa oli kohtuullinen määrä oireilua aiheuttavaa 2-etyyliheksanolia. Kellarissa lattiatasoitteessa ja eristeessä oli voimakasta mikrobikasvustoa. Salin lattiaeristeessä oli voimakasta mikrobikasvustoa. Välittömästi tehtävinä toimenpiteinä on ilmastoinnin säätäminen siten, että tehoa ei puoliteta yöksi sekä kellarivaraston halkeamien tiivistäminen elastisella massalla. Lisäksi tehdään lisätutkimuksia saliin. Muita toimenpiteitä on ikkunoiden karmien ja ulkoseinärungon liittymän tiivistäminen, ruokalasiiven käytävän lattiapinnoitteiden uusiminen ja luokkien lattiapinnoitteiden uusiminen luokissa joissa oireillaan, mikäli ikkunoiden tiivistäminen ei riitä poistamaan sisäilmahaittaa. Kellarin korjaukseen on kolme vaihtoehtoa, niitä tulee miettiä käyttötarpeen ja halutun käyttöiän perusteella: - kellari poistetaan käytöstä - kellarin lattiarakenteet uusitaan täydellisesti ja rakenteiden alle tehdään kapillaarikatkokerros - lattioiden pintamateriaalit (vinyylilaatat ja tasoite) poistetaan ja betoni kapseloidaan höyrytiiviillä pinnoitteella sekä pinnoitetaan uudelleen 10.3.2014 rak. ins. Rauno Pakanen
3 (13) TIIVISTELMÄ SISÄLLYSLUETTELO 1. TUTKIMUKSEN LÄHTÖTIEDOT... 4 1.1 Yleistä... 4 1.2 Kiinteistön perustiedot... 4 1.3 Käytettävissä olleet suunnitelmat... 4 1.4 Tutkimuksen tekijöiden yhteystiedot... 4 2. YLEISTARKASTUS... 5 3. TULOKSET... 5 3.1 Paine-eromittaus... 5 3.2 Kosteusmittaukset... 8 3.3 Rakenneavaukset ja näytteet... 9 4. YHTEENVETO... 13 5. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET... 13 Liitteet: Liite 1 Mikrobianalyysiraportti, 4s. Liite 2 Analyysiraportti emissioista, 4s.
4 (13) 1. TUTKIMUKSEN LÄHTÖTIEDOT 1.1 Yleistä Liminganlahden koulu on tiili/betonirakenteinen ja maanvaraisella alapohjalla varustettu rakennus. Koulussa on havaittu sisäilman suhteen oireilua, jonka syytä on selvitetty aiemmin pölytutkimuksin. Muutamissa luokissa on tehty lattiapinnoitteen korjauksia, jotka ovat parantaneet ko. luokan sisäilmaa. 1.2 Kiinteistön perustiedot Osoite: Linnukkatie 5-7, 91900 Liminka Rakennusten lkm.: 2 Kerrosluku: 2 + kellari Rakennustyyppi: Koulu Rakennusvuosi: 1950-luvulla, 1990 ja 1995 Ilmanvaihto: Koneellinen tulo ja poisto 1.3 Käytettävissä olleet suunnitelmat Tutkimusta tehdessä käytössä oli pää- ja rakennepiirustuksia ja pölytutkimuksia. 1.4 Tutkimuksen tekijöiden yhteystiedot Tilaaja: Limingan kunta Simo Pöllänen Kauppakatu 4 91900 Liminka Tutkimuksen tekijä: Projektipalvelu Prodeco Oy RI Rauno Pakanen Terminaalitie 6 90400 Oulu puh. 050 468 0020
5 (13) 2. YLEISTARKASTUS Luokkatilat ovat pääsääntöisesti vähintään tyydyttävässä kunnossa. Aistinvaraisesti ei ollut havaittavissa tunkkaisuutta tai poikkeavia hajuja lukuun ottamatta luokkaa B219, jossa oli sohvia, joissa oli mikrobiperäinen haju ja huonetta B205, jonka ilma oli hieman tunkkainen. Kellarissa oli huomattava maakellarin haju varastossa portaiden B052 alla. Käytävällä B037 laatat irtoilivat ja tasoite haisi voimakkaasti maakellarille. Kuva 1. Leveitä halkeamia varaston seinissä Kuva 2: Laatat irtoilevat 3. TULOKSET 3.1 Paine-eromittaus Kiinteistöstä mitattiin aluksi painesuhteita rakennuksen vaipan yli. Rakennuksen painesuhteilla tarkoitetaan rakennuksen sisä- ja ulkoilman tai rakennuksen eri osien välisiä ilmanpaine-eroja. Ilma pyrkii virtaamaan paine-erojen vuoksi korkeammasta paineesta alhaisempaan. Rakennukseen muodostuviin painesuhteisiin vaikuttavat ulko- ja sisäilman välisistä tiheyseroista syntyvä savupiippuvaikutus, tuuli sekä rakennukseen johdettavan tulo- ja poistoilman määrä eli ilmanvaihto. Käytännössä rakennuksessa vallitseva alipaineisuus mahdollistaa ilman virtaamisen rakenteiden läpi rakenteissa esiintyvien epätiiveyskohtien kautta. Sisäilmaan virtaavan ilman määrä vaihtelee rakenteiden epätiiveyskohtien määrän ja toisaalta myös alipaineen suuruuden mukaan. Mitä epätiiviimmät rakenteet ovat ja mitä suurempi alipaine vallitsee, sitä enemmän sisäilmaan virtaa rakenteiden läpi ilmaa. Rakenteiden läpi virtaavan ilman mukana sisäilmaan voi kulkeutua rakenteista ja toisaalta myös ulkoilmasta erilaisia epäpuhtauksia. Näitä epäpuhtauksia ovat tavanomaisen pölyn lisäksi erilaiset rakenteissa olevat kemialliset epäpuhtaudet ja varsinkin ulkovaipan rakenteissa esiintyvät mikrobien itiöt ja rihmaston osat. Näillä epäpuhtauksilla on merkittävä vaikutus rakennuksessa koettuun sisäilman laatuun ja tästä syystä rakenteiden tiiveydellä ja mahdollisimman pienellä alipaineisuudella on merkittävä vaikutus sisäilman laatuun. Hyvä sisäilman alipaine on 0-2 Pascalia.
6 (13) Seuraavilla sivuilla oleviin pohjapiirustuksiin on merkitty paine-eromittauksen tulokset. Nuolen suunta esittää ilman suuntaa, ja numero nuolen perässä paine-eroa pascaleina. Huomattavaa on se, että alipaine kasvoi 3 4 Pa kun iltapäivällä tuloilman teho laski puoleen. Ensimmäinen kerros Piirustus 1. Pohjapiirros, A- ja B-osat, 1. kerros, paine-erot Tuloksista näemme, että rakennuksessa on luokkien osalla lievä alipaine. Alipaine vaihtelee 0-3 Pa, jota voidaan pitää vähintään tyydyttävänä. Toisaalta alipaine on riittävä ottamaan korvausilmaa esim. lattia- ja seinärakenteen epätiiveyskohtien kautta. Liikuntasalissa on voimakas ylipaine, jonka takia salin ilmaa pääsee käytäville ja luokkiin.
7 (13) Toinen kerros Piirustus 2. Pohjapiirros, A- ja B-osat, 2. kerros, paine-erot Tuloksista näemme, että rakennuksessa on luokkien osalla lievä alipaine. Alipaine vaihtelee 0-3 Pa, jota voidaan pitää vähintään tyydyttävänä. Toisaalta alipaine on riittävä ottamaan korvausilmaa esim. lattia- ja seinärakenteen epätiiveyskohtien kautta.
8 (13) Ruokalasiipi Piirustus 3. Pohjapiirros, Ruokalasiipi, paine-erot Tuloksista näemme, että rakennuksessa on luokkien osalla lievä alipaine. Alipaine vaihtelee 0-3 Pa, jota voidaan pitää vähintään tyydyttävänä. Toisaalta alipaine on riittävä ottamaan korvausilmaa esim. lattia- ja seinärakenteen epätiiveyskohtien kautta. 3.2 Kosteusmittaukset Paine-eromittauksen yhteydessä mitattiin rakenteiden kosteuspitoisuuksia pintakosteusmittarilla GANN Hydromette. Mittauksia tehtiin lattiasta ja seinistä. Rakennuksessa ei havaittu kohonneita kosteuspitoisuuksia.
9 (13) 3.3 Rakenneavaukset ja näytteet Ruokalasiipi Rakenneavaukset ja näytteenottokohdat 1-5 tehtiin seiniin ja/tai lattiaan ruokalasiipeen luokkiin 41, 42 ja 44. Avauksen yhteydessä selvitettiin aistinvaraisesti mahdollisia vaurioita, ja lisäksi otettiin materiaalinäytteitä mikrobianalyysia varten. Lattian vinyylilaatasta otettiin lisäksi emissionäyte. Lattian ja ulkoseinän avauksessa eristetilaan (styrox) luokassa 41 ei havaittu aistinvaraisesti ongelmia. Myöskään luokassa 42 ei havaittu ongelmia vanhassa ulkoseinässä ruokasalin suunnassa. Ulkoseinien keveissä osissa, ikkunoiden vierillä ja tuuletusikkunan alapuolella, ei ollut lainkaan höyrynsulkua kipsilevyn alla. Näytteenottokohdat on merkitty piirustukseen 4. Piirustus 4. Näytteenottokohdat ruokalasiivessä Näytteessä F3, joka otettiin käytävän lattiapinnoitteesta, analysoitiin ns. FLECmenetelmällä lattiapinnoitteen emissiot, eli siitä haihtuvat yhdisteet. Tuloksen perusteella poikkeavana pitoisuutena löytyi 2- etyyliheksanolia. 2- etyyliheksanoli saattaa aiheuttaa oireita, jotka ovat hyvin samantapaisia kuin mikrobivaurioissa. Emissioiden kokonaismäärä oli poikkeavan suuri verrattuna vinyylilaattaan yleensä. Luokissa 41-44 on lattiapinnoite uusittu vinyylilaatasta muovimattoon vuoden 2013 aikana. Näyte M1 otettiin kipsilevystä ikkunan vierestä, tulos oli: ei viitettä vauriosta. Näyte M2 otettiin mineraalivillaeristeestä ulkoseinästä, tulos oli: viite vauriosta. Näytteet M4 ja M5 otettiin mineraalivillaeristeestä ulkoseinästä, tulos oli: ei viitettä vauriosta.
10 (13) Toinen kerros Näytteitä otettiin toisessa kerroksessa lattiapinnoitteesta ja ulkoseinän eristetilasta ikkunoiden viereltä. Piirustus 5. Näytteenottokohdat toisessa kerroksessa Näytteessä F11, vinyylilaatta, oli poikkeuksellisen suuri kokonaisemissio. Terveydelle haitallisia yhdisteitä ei ollut kuitenkaan merkitsevän paljoa. Näytteissä M6 ulkoseinäeristeestä ja M8 sekä M10 apukarmista ei ollut viitteitä vaurioista. Näytteessä M15 ulkoseinäeristeessä oli vahva viite vauriosta.
11 (13) Ensimmäinen kerros Näytteitä otettiin ensimmäisessä kerroksessa lattiapinnoitteesta ja ulkoseinän eristetilasta ikkunoiden viereltä. Piirustus 6. Näytteenottokohdat ensimmäisessä kerroksessa Näytteessä F15, vinyylilaatta, oli poikkeuksellisen suuri kokonaisemissio. Terveydelle haitallisia yhdisteitä ei ollut kuitenkaan merkitsevän paljoa. Näytteessä M14, ulkoseinäeristeestä, oli heikko viite vauriosta. Näytteessä M16, ikkunan apukarmista, ei ollut viitettä vauriosta. Näytteessä M20, lattian mineraalivillaeristeestä, oli vahva viite vauriosta.
12 (13) Kellarikerros Näytteitä otettiin lattiatasoitteesta ja alapohjan Tojalevyeristeestä. Piirustus 7. Näytteenottokohdat kellarikerroksessa Näytteessä M18, lattiantasoitteesta, oli vahva viite vauriosta. Näytteessä M19, lattian Tojalevyeristeestä, oli vahva viite vauriosta. Varastossa portaikon alla metallityöluokan vieressä oli voimakas maakellarin haju. Haju pääsee siirtymään helposti portaikossa ylöspäin. Haju on todennäköisesti peräisin maaperästä ja pääsee varastoon seinän leveiden halkeamien kautta.
13 (13) 4. YHTEENVETO Alipaine kasvaa iltaisin kun ilmastointi menee puolelle teholle. Päivisin paine-ero on tyydyttävä lukuun ottamatta salia, jossa on voimakas ylipaine. Alkuperäisten vinyylilaattojen emissiot ovat suuria, osasta voi haihtua sisäilmaan myös terveydelle haitallisia yhdisteitä. Ruokalasiiven ikkunoiden ympärillä on muuta seinää kevyempi ulkoseinärakenne. Rakenteesta puuttuu kokonaan höyrynsulku. Tämän takia seinää näiltä osin voidaan pitää riskirakenteena. Seinäeristeistä otetuista näytteistä osassa oli mikrobikasvustoa. Myös muissa kerroksissa oli seinäeristeissä paikoin mikrobivaurioita. Salin lattian eristeissä oli mikrobikasvustoa. Kellarin lattian rakenteissa oli mikrobikasvustoa. 5. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Välittömästi tehtävät toimenpiteet: - Ilmastoinnin säätäminen siten, että tehoa ei puoliteta yöksi (tehdään huoltotyönä) - varaston halkeamien tiivistäminen elastisella massalla (tehdään huoltotyönä) - lisätutkimukset saliin, selvitetään vaurion laajuutta: lisänäytteitä lattian eristeestä ja uusi paine-eromittaus Muut toimenpiteet: - ikkunoiden karmien ja ulkoseinärungon liittymän tiivistäminen joko kumibutyylinauhalla tai vähintään elastisella massalla (tehdään huoltotyönä) - ruokalasiiven käytävän lattiapinnoitteiden uusiminen, samalla tiivistetään liikuntasauma ruokalan päässä (tehdään huoltotyönä) - luokkien lattiapinnoitteiden uusiminen luokissa joissa oireillaan, mikäli ikkunoiden tiivistäminen ei riitä poistamaan sisäilmahaittaa (tehdään huoltotyönä) - kellarin korjaukseen on kolme vaihtoehtoa, niitä tulee miettiä käyttötarpeen ja halutun käyttöiän perusteella: kellari poistetaan käytöstä kellarin lattiarakenteet uusitaan täydellisesti ja rakenteiden alle tehdään kapillaarikatkokerros lattioiden pintamateriaalit (vinyylilaatat ja tasoite) poistetaan ja betoni kapseloidaan höyrytiiviillä pinnoitteella sekä pinnoitetaan uudelleen
1 (4) Materiaalinäytteen mikrobianalyysi MIK4075/14 19.2.2014 Prodeco Oy Rauno Pakanen Terminaalitie 6 90400 Oulu Kohde: Liminganlahden koulu, Liminka. Näytteenottaja: Rauno Pakanen, Prodeco Oy Näytteenottopäivä: 2.2.2014 Vastaanottopäivämäärä: 3.2.2014 Analysointi aloitettu: 5.2.2014 Analyysit Mikrobitutkimus tehdään akkreditoidusti, Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistusten (Asumisterveysohje 2003, Asumisterveysopas 2009) mukaisella viljelymenetelmällä. Näytealustat [homeet: 2 % mallasuute- ja dikloran-glyseroli (DG18)- agar; bakteerit: tryptoni-hiivauuteglukoosiagar] pidetään +25 C:ssa 7 14 vrk ajan, ja mikrobit tunnistetaan valomikroskoopissa havaittujen rakenteiden perusteella. Mikrobimäärät ilmoitetaan muodossa pmy/g (cfu/g), joka tarkoittaa pesäkkeen muodostavia yksiköitä grammassa näytettä. Tulosten tulkinta ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Näytteet Näytteen mikrobipitoisuus ilmoitetaan lukuarvona ja eri vaurioryhmiin luokiteltuna. - ei kasvua + niukka kasvu, alle 1000 pmy/g ++ kohtalainen kasvu, 1000-10 000 pmy/g +++ runsas kasvu, yli 10 000 pmy/g ++++ erittäin runsas kasvu, yli 100 000 pmy/g Näyte Materiaali Rakennusosa Tuloksen tulkinta 1 Kipsilevy näyte 1 Ei viitettä vauriosta 2 Mineraalivilla näyte 2 Viite vauriosta 3 Mineraalivilla näyte 4a ja 4b Ei viitettä vauriosta 4 Mineraalivilla näyte 5 Ei viitettä vauriosta 5 Mineraalivilla näyte 6 Ei viitettä vauriosta 6 Sahanpuru näyte 8 Ei viitettä vauriosta 7 Sahanpuru näyte 10 Ei viitettä vauriosta 8 Mineraalivilla näyte 14 Heikko viite vauriosta 9 Mineraalivilla näyte 15 Vahva viite vauriosta 10 Sahanpuru näyte 16 Ei viitettä vauriosta 11 Tasoite näyte 18 Vahva viite vauriosta 12 Tojalevy näyte 19 Vahva viite vauriosta 13 Mineraalivilla näyte 20 Vahva viite vauriosta Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty
2 (4) Materiaalinäytteen mikrobianalyysi MIK4075/14 19.2.2014 Tulokset Näyte Sieni-itiöt pmy/g 2 % Mallasuuteagar Sieni-itiöt pmy/g DG18-agar Bakteerit pmy/g THG-agar 1 Yhteensä 0 - Yhteensä 0 - Yhteensä 9000 #) ++ 2 Yhteensä 0 - Yhteensä 0 - Yhteensä 2000 ++ aktinobakteerit* 2000 ++ muut bakteerit < 100 + 3 Yhteensä < 100 + Yhteensä 0 - Yhteensä 300 + A. versicolor* < 100 + 4 Yhteensä 0 - Yhteensä 0 - Yhteensä 100 + aktinobakteerit* < 100 + muut bakteerit < 100 + 5 Yhteensä 0 - Yhteensä 0 - Yhteensä 900 + aktinobakteerit* < 100 + muut bakteerit 800 + 6 Yhteensä 0 - Yhteensä 0 - Yhteensä 200 + aktinobakteerit* < 100 + muut bakteerit 200 + 7 Yhteensä 0 - Yhteensä 0 - Yhteensä 0-8 Yhteensä 3000 ++ Yhteensä 3000 ++ Yhteensä 7000 ++ Eurotium* < 100 + Chrysonilia 100 #) + aktinobakteerit* 500 + Mucor < 100 + vaaleat hiivat 2000 ++ muut bakteerit 7000 ++ mustat hiivat 100 + steriilit sienet 300 + vaaleat hiivat 3000 ++ steriilit sienet 300 + 9 Yhteensä 84000 +++ Yhteensä 31000 +++ Yhteensä 2200000 ++++ A. versicolor* 500 + A. versicolor* 500 + aktinobakteerit* 160000 ++++ Penicillium 2000 ++ Penicillium 900 + muut bakteerit 2000000 ++++ hiivat 41000 +++ hiivat 3000 ++ steriilit sienet 40000 +++ steriilit sienet 26000 +++ 10 Yhteensä 0 - Yhteensä 0 - Yhteensä 200 + 11 Yhteensä 57000 +++ A. ochraceus* 200 + A. versicolor* 51000 +++ Penicillium 4000 ++ muut sienet 2000 ++ 12 Yhteensä 74000 +++ A. sydowii* 73000 +++ Tritirachium* 900 + 13 Yhteensä 7000 ++ Penicillium 5000 ++ muut sienet 3000 ++ Yhteensä 53000 +++ A. ochraceus* 200 + A. versicolor* 50000 +++ Penicillium 2000 ++ muut sienet 1000 ++ Yhteensä 59000 +++ A. sydowii* 58000 +++ Tritirachium* 200 + Penicillium 200 + Yhteensä 9000 ++ Eurotium* 2000 ++ Penicillium 6000 ++ Ulocladium* < 100 + muut sienet 1000 ++ Yhteensä 4700000 ++++ aktinobakteerit* 4700000 ++++ muut bakteerit 14000 +++ Yhteensä 430000 ++++ aktinobakteerit* 360000 ++++ muut bakteerit 70000 +++ Yhteensä 180000 ++++ aktinobakteerit* 150000 ++++ muut bakteerit 29000 +++ määritysraja 100 pmy/g, A = Aspergillus, * = kosteusvaurioon viittaava mikrobi, =mikrobin merkitys toistaiseksi avoin, # = tarkkaa kokonaismäärää ei ole voitu määrittää mikrobin leviävän kasvutavan vuoksi, ja esitetty tulos on arvio kokonaismäärästä Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty
3 (4) Materiaalinäytteen mikrobianalyysi MIK4075/14 19.2.2014 ---------------------------------------------- KiraLab vastaa antamastaan lausunnosta konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen mukaisesti (KSE 1995). KiraLab Paula Kurola Virpi Lämsä Laboratoriopäällikkö, FT Laatu- ja kehitysvastaava, FT Mikrobitutkimukset Mikrobitutkimukset gsm 0207 401 029 gsm 0207 401 023 Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty
4 (4) Materiaalinäytteen mikrobianalyysi MIK4075/14 19.2.2014 LIITE: Materiaalinäytteiden tulosten arviointi 1. TULOSTEN TULKINTA Taulukko 1. Materiaalinäytteen tulkintaa ohjaavat viitearvot (Sosiaali- ja terveysministeriö 2003). Mikrobien kokonaismäärän viitearvot 1) Sieni-itiöt, kokonaismäärä Aktinobakteerit (=Streptomyces, sädesienet) Bakteerit, kokonaismäärä 2) Viite materiaalin kostumisesta ja vaurioitumisesta yli 10 000 pmy/g yli 500 pmy/g yli 100 000 pmy/g 1) Näyte voidaan tulkita vaurioituneeksi myös jos sen sisältämä sieni-itiölajisto sisältää kosteusvaurioille tyypillisiä sienilajeja tai -sukuja, vaikka kokonaismäärät eivät ylittäisikään raja-arvoa. 2) Näytteen erittäin runsas bakteeripitoisuus voi viitata materiaalin kostumiseen, mutta yksistään bakteeripitoisuuden perusteella ei yleensä tehdä päätöksiä korjaustoimenpiteistä. Mikrobikasvustot ovat yleensä epätasaisesti jakautuneita, joten yksittäinen näyte antaa tiedon vain kyseisen näytteenottopaikan mikrobimäärästä ja -lajistosta. Näytetuloksesta ei voida vetää suoraa johtopäätöstä tilojen sisäilmaongelmaan tai käyttäjien oireisiin. Tulosten merkitys sisäilmaongelmien kannalta arvioituna riippuu tiloissa vietettävästä ajasta, ilmanvaihdon toimivuudesta, vaurioituneen pinta-alan laajuudesta sekä siitä, missä määrin mikrobien itiöt ja niiden aineenvaihduntatuotteet kulkeutuvat sisäilmaan rakenteiden kautta. Taulukko 2. Esimerkkejä mikrobilajeista (Työterveyslaitoksen ympäristömikrobiologian laboratorion listaus, 2008). Kosteusvaurioon viittaavia, mahdollisesti toksiineja tuottavia mikrobeja Kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja Merkitys avoin Tavanomaisia mikrobeja Acremonium, A. fumigatus, A. ochraceus, A. versicolor, Chaetomium, Fusarium, Paecilomyces, Stachybotrys, Trichoderma, aktinobakteerit (Streptomyces) A. penicillioides, Geomyces, Eurotium, Oidiodendron, Phialophora, Phoma, Scopulariopsis, Tritirachium, Ulocladium, Wallemia Absidia, A. flavus, A. niger, A. ustus, Aureobasidium, Botrytis, Chrysonilia, Mucor, Rhizopus Alternaria, Aspergillus, Beauveria, Cladosporium, Geotrichum, Penicillium, hiivat, steriilit sienet, muut sienet, punaiset hiivat 2. KIRJALLISUUS Sosiaali- ja terveysministeriö (2003) Asumisterveysohje. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1. ISBN 952-00-1301-6. Ympäristö- ja Terveys -lehti (2009) Asumisterveysopas. Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (STM:n oppaita 2003:1) soveltamisopas. ISBN 978-952-9637-38-6. Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty
Analyysivastaus 1654814 VVOC- ja VOC -yhdisteet, FLEC (massa) Tilaaja Prodeco Oy, Rauno Pakanen, Terminaalitie 6, 90400 Oulu Tutkimuskohde Liminganlahden koulu Näytteenottaja Prodeco Oy Näytteenottopäivä 3.2.2014 Vastaanotettu 4.2.2014 Viitteenne Laboratorio Ositum Oy, Kiilakiventie 1, 90250 OULU Puhelin +358 10 425 2600 Yhteyshenkilö Laboratorioanalyytikko (AMK) Anssi Riekki +358 50 330 6526 Analysoija Laboratorioanalyytikko (AMK) Anssi Riekki Raportoija Laboratorioanalyytikko (AMK) Anssi Riekki Analyysimenetelmä Materiaalin emissionäytteiden ottoon on käytetty näytteenottovälineitä, jotka eivät kontaminoi näytteitä. Muiden kuin Ositum Oy:n ottamista näytteistä vastaa tilaaja. Materiaalien emissionäytteet on käsitelty standardin ISO 16000-10 mukaan. Materiaalien emissiot määritetään ja ilmoitetaan joko pinta-alaa kohden tunnissa, µg/(m² h), tai painoa kohden tunnissa, ng/(g h). Materiaalien pintaemissiot voidaan mitata joko laboratorioon toimitetusta näytteestä tai kohteessa paikanpäällä. Materiaalinäytteestä emittoituvat haihtuvat orgaaniset yhdisteet on kerätty adsorbenttiputkeen vakioidussa olosuhteissa The Field and Laboratory Emission Cell (FLEC) FL-0001 näytteenkeräyslaitteistolla. Näytteen keräämiseen on käytetty kantokaasuna typpikaasua (instrument-laatu, 5.0-luokka, puhtausaste 99.999 %). Typpikaasu on kostuttu 50 % ilmankosteuteen ja sen virtausnopeus on säädetty 150 ml minuutissa FLEC Air Control FL-1000-laitteella. Kostutetun typpikaasun virtausnopeus on tarkastettu Agilent Flow Tracker 2000-virtausmittarilla ennen FLEC-keräyskammiota. Näytteenotto on aloitettu FLECkeräyskammion saavutettua typpi-ilmakehän. Näytettä on kerätty 4500 ml adsorbentti-putkeen käyttäen FL-1001 FLEC Air-pump 1001-tarkkuuspumppua. Näytteet on analysoitu standardien ISO 16000-6 ja SFS-EN 16017-1 mukaisesti käyttäen termodesorptiota, kaasukromatografiaa ja massaselektiivistä detektoria (Agilent TD-GC-MS-laitteisto). Analyysimenetelmässä GC:n lähtölämpötila on +10 C ja analyysissa käytetään erityispitkää 60 metrin kolonnia, jotta näytteen sisältämät yhdisteet saadaan eroteltua tarkasti. Menetelmä mahdollistaa erittäin haihtuvien, tavanomaisissa sisälämpötiloissa esiintyvien, yhdisteiden havainnoinnin. Menetelmällä voidaan mitata erittäin haihtuvia (VVOC) ja haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC) kiehumispistealueella >0 260 ºC. Tällä menetelmällä saatu tulos poikkeaa havaittujen yhdisteiden lukumäärän suhteen muilla menetelmillä tehdyistä analyyseista. Yksittäisten yhdisteiden pitoisuudet on laskettu tolueeniekvivalenttina, eli vertaamalla niiden vastetta tolueenin vasteesta muodostettuun nollan kautta kulkevaan kalibrointisuoraan. Yhdisteet on tunnistettu vertaamalla niiden massaspektriä Wiley- ja NIST-kirjastojen mallimassaspektreihin ja niiden pitoisuudet on ilmoitettu mikrogrammoina yhtä kuutiometriä ilmaa kohden (µg/m³). Analyysituloksessa ilmoitettu TVOC (Total Volatile Organic Compounds) on sisäilmanäytteestä analysoitujen yksittäisten haihtuvien orgaanisten yhdisteiden yhteenlaskettu pitoisuus välillä n-heksaani n-heksadekaani. Laboratorioanalyysin mittausepävarmuus noin 3,5 litran sisäilmanäytteen TVOC:lle on 34 % ja määritysraja on < 10 µg/m³. Tolueeniekvivalenttina määritetyille yksittäisille yhdisteille mittausepävarmuudet ovat yllä mainittuja suurempia, ja niiden pitoisuusmääritys on semikvantitatiivinen. Toistettavuus on määritetty yhdisteryhmäkohtaisesti. Yhdisteryhmä Toistettavuus (%) Aldehydit, alkaanit, alkeenit, fenolit, esterit, ketonit ja terpeenit 30 Alkoholit 20 Aromaattiset yhdisteet ja typpiyhdisteet 50 Eetterit 40 Halogenoidut yhdisteet ja orgaaniset hapot 60 Yksittäisten yhdisteiden yli 100 ng/(g h):n pitoisuudet ovat suuntaa-antavia ja tällöin myös analyysissä saatu TVOC on suuntaaantava. Alle 100 ng/(g h):n TVOC on ilmoitettu yhden merkitsevä numeron ja yli 100 ng/(ng h):n TVOC kahden merkitsevän numeron tarkkuudella. Ositum Oy:n kemian laboratorion Oulun ja Espoon toimipisteet ovat akkreditoituja testauslaboratorioita T261 (FINAS-akkreditointipalvelu, (SFS-EN ISO/IEC 17025:2005). Akkreditointi kattaa sisäilman VVOC- ja VOC-analyysin kokonaispitoisuuden (TVOC) ja Oulun laboratorion FLEC-analyysin näytteenoton. Analyysivastaus 1654814 VVOC- ja VOC -yhdisteet, FLEC (massa) 13.2.2014 Sivu 1:4
Näytteet VVOC- ja VOC-yhdisteet, FLEC (massa) Näyte Selite Massa Näyteputki FG1 Vinyylilaatta, numero 3 16.5 g 40260 c FG2 Vinyylilaatta, numero 11 12.69 g 84338 c FG3 Vinyylilaatta, numero 15 13.22 g 84340 c c d Tenax TA/Carbograph 1TD/Carboxen1000, kerättyjen yhdisteiden koko ~ C 3/4 C 20 Tenax TA/Carbograph 1TD/Carboxen1003, kerättyjen yhdisteiden koko ~ C 2/3 C 20 Tulos VVOC- ja VOC-yhdisteet, FLEC (massa) Pitoisuudet on ilmoitettu tolueeniekvivalenttina (ng/(g h)). Toteamisrajan ylittävät, mutta määritysrajan alittavat pitoisuudet on merkitty lyhenteellä ND. Tällöin yhdiste on havaittu analyysissä, mutta sen pitoisuus on niin pieni, ettei sitä voida määrittää. Ryhmä Yhdiste Aldehydit FG1 FG2 FG3 Bentsaldehydi 5 6 15 Dekanaali 3 9 8 Heksanaali 2 3 2 Nonanaali 3 4 5 Oktanaali ND 1 1 Yhteensä 13 23 31 Alkaanit Dekaani 1 2 Dodekaani 3 13 Tetradekaani 2 3 5 Tridekaani ND 1 1 Undekaani 2 4 2 Yhteensä 8 23 8 Alkoholit 1,2-Propaanidioli ND 2 1-Butanoli 5 3 3 1-Propoksi-2-propanoli ND 1 2-Butoksietanoli 17 2 5 2-Etyyliheksanoli 69 33 56 2-Fenoksietanoli 1 ND 45 2-metyyli-2-Pentanoli 1 2-Metyyli-2-propanoli 1 2 1 Bentsyylialkoholi 3 7 55 Etanoli 27 28 25 Yhteensä 123 76 193 Aromaattiset 1-Isopropenyyli-4-metyylibentseeni 6 2-Metyylinaftaleeni 2 Bentseeni ND Butyylibentseeni ND 2 Metyyli-(1-metyylietenyyli)bentseeni 2 p-ksyleeni ND Propyylibentseeni ND Styreeni ND Tolueeni ND ND Yhteensä 2 8 2 Analyysivastaus 1654814 VVOC- ja VOC -yhdisteet, FLEC (massa) 13.2.2014 Sivu 2:4
Ryhmä Yhdiste FG1 FG2 FG3 Atsoryhmät Dekahydro-1,2,4-metanoatsuleeni 4 Yhteensä 4 Esterit 2-Metyylipropaanihapon 3-hydroksi-2,4,4-trimetyyli 5 Butaanihapon butyyliesteri 3 etyyli-2-etyyliheksanoaatti 2 3 Fosforihapon trietyyliesteri 14 102 406 Yhteensä 14 107 414 Fenolit Fenoli 2 Yhteensä 2 Glykolieetterit Dietyleeniglykolibutyylieetteri 11 55 287 Dietyleeniglykolimonoetyylieetteri 2 15 86 Yhteensä 13 70 373 Ketonit 3-Heptanoni 2 6-Metyyli-5-hepten-2-oni 4 4 10 Asetofenoni 2 2 3 Asetoni 3 5 4 N-Metyyli-2-pyrrolidinoni 2 1 6 Yhteensä 13 12 23 Muut Dietoksimetaani 3 2 11 Yhteensä 3 2 11 Orgaaniset hapot 2-Etyyliheksaanihappo ND ND Etikkahappo 8 5 14 Muurahaishappo 1 Oktaanihappo 2 Yhteensä 8 5 17 Siloksaanit Dekametyylisyklopentasiloksaani 5 10 18 Heksametyylisyklotrisiloksaani 2 3 2 Oktametyylisyklotetrasiloksaani 2 2 2 Trimetyylisilanoli 1 2 2 Yhteensä 10 17 24 Terpeenit Alfa-felantreeni 1 alfa-fensheeni ND alfa-longipineeni 1 2 alfa-pineeni 138 216 29 beta-fellandreeni ND beta-myrseeni 4 5 beta-pineeni 6 10 1 delta-3-kareeni 2 4 dl-limoneeni 19 51 13 gamma-terpineeni 2 3 2 Isolongifoleeni 2 Analyysivastaus 1654814 VVOC- ja VOC -yhdisteet, FLEC (massa) 13.2.2014 Sivu 3:4
Ryhmä Yhdiste FG1 FG2 FG3 Kamfeeni 4 8 ND Longifoleeni 2 40 54 l-verbenoni 3 10 3 Yhteensä 180 351 104 Tunnistamattomat Yhteensä 12 22 89 TVOC * 380 680 1300 * Ositum Oy:n kemian laboratorion Oulun ja Espoon toimipisteet ovat akkreditoituja testauslaboratorioita T261 (FINAS-akkreditointipalvelu, (SFS-EN ISO/IEC 17025:2005). Akkreditointi kattaa sisäilman VVOC- ja VOC-analyysin kokonaispitoisuuden (TVOC) ja Oulun laboratorion FLEC-analyysin näytteenoton. OULU 13.2.2014 Ositum Oy Anssi Riekki Laboratorioanalyytikko (AMK) Jakelu 1 kpl tilaaja 1 kpl Ositum Oy:n arkisto Analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Ositum Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella. Analyysivastaus 1654814 VVOC- ja VOC -yhdisteet, FLEC (massa) 13.2.2014 Sivu 4:4