Kirkonkylä n yleiskäävä Pälveluverkkotärkästelu

Kirkonkylä n yleiskäävä Pälveluverkkotärkästelu 1 Johdanto Tämä palveluverkkotarkastelu liittyy vireillä olevaan Siilinjärven kirkonkylän yleiskaavatyöhön. Selvityksessä on kartoitettu olemassa olevaa palveluverkostoa. Selvitys kattaa mm. väestötietojen osalta koko kunnan, vaikka palveluverkoston osalta onkin otettu huomioon lähinnä kirkonkylän, ts. kunnan pohjoisen osan palvelut. Sellaiset palvelut, jotka sijoittuvat itse yleiskaava-alueen ulkopuolelle on osoitettu tekstissä kursivoituna. Olemassa olevien palvelujen lisäksi on kartoitettu palvelutarpeita yleiskaavan tavoitevuoteen 2035 mennessä. Palvelutarpeiden kasvun arvioiminen perustuu väestön kehityksen tilastoihin, joissa arvioina on käytetty Tilastokeskuksen ja kunnan omien ennusteiden likimääräistä keskiarvoa. Selvitys on laadittu virkatyönä kaavoitustoimistossa, jossa sen on koonnut kaavoituspäällikkö Timo Nenonen ja avustanut yleiskaava-arkkitehti Annaelina Isola. Lähteenä on käytetty kunnan kotisivuilta löytyvää tietoa, jota eri palvelualojen edustajat ovat täydentäneet. Selvityksen täydennyksiä ovat laatineet niin kirjallisesti kuin eri palvelualojen välillä kevättalvella 2015 pidetyissä neuvotteluissa liikuntatoimenjohtaja Timo Hyötyläinen, nuoriso- ja kulttuurisihteeri Tuula Pärnänen, yritysasiamies Heikki Simonen, sosiaali- ja terveysjohtaja Reijo Ruostila, johtava lääkäri Mikko Korhonen, tulosjohtaja /SoTe Minna Pitkänen, vanhustyön johtaja Kati Kantanen, talouspäällikkö Pekka Kauhanen ja varhaiskasvatusjohtaja Eeva-Liisa Lyytinen. 2 Väestö 2.1 Väestökehitys Siilinjärvellä asui vuoden 2014/2015 vaihteessa 21650 asukasta. Vuodesta 1990 Siilinjärven väkiluku on kasvanut 2900 asukkaalla. 1990-2000 keskimääräinen asukasluvun kasvu oli 99 as./v ja 2000-2010 127 asukasta vuodessa. 2010-luvulla väestömäärä on jatkanut kasvuaan 2000-luvun alkuvuosien tahtiin. 2.2 Väestöennuste 2.2.1 Koko kunta Väestöennusteen pohjana on Tilastokeskuksen vuonna 2012 laatima ennuste, jota on tarkistettu kunnan omalla väestöennusteella. Uusimmassa Tilastokeskuksen ennusteessa Siilinjärven väkiluvuksi vuonna 2035 arvioidaan 23369 asukasta. Siilinjärven omassa ennusteessa väkiluku vuonna 2035 on 23918 eli noin 550 asukasta enemmän. Kunnan 1 / 24

omassa ennusteessa arvioidaan päivähoito ja kouluikäisten lasten määrän pysyvän suurin piirtein samana, kun Tilastokeskus arvioi lapsimäärän kääntyvän laskuun vuoden 2020 jälkeen. Kunta arvioi eläkeikäisen väestön määrän kasvavan maltillisemmin kuin tilastokeskus, koska eläköityvien ihmisten arvioidaan osittain muuttavan lähemmäksi seututason palveluita Kuopioon. Yli 74-vuotiaden määrään arvioidaan kuitenkin eniten kasvua, kun ikäluokan väkiluku yli kaksinkertaistuu tulevien kahden vuosikymmenen aikana. Siilinjärven väestö 1990-2015 ja ennuste 2020-2035 (Tilastokeskus 2012 + kunta) vuosi väestö yhteensä 0-6 v 7-12 v 13-15 v 16-18 v 19-64 v 65-74 v 75-84 v 85-1990 18749 2104 1895 908 754 11691 845 451 101 1995 19304 2058 1889 1001 882 11825 1081 448 120 2000 19742 1954 1928 884 942 12104 1233 562 135 2005 20271 1910 1832 988 892 12250 1526 739 134 2010 21010 1920 1791 924 942 12424 1825 951 232 2015 21668 2043 1801 919 889 12339 2193 1168 316 ennuste 2020 22675 2088 1905 900 826 12300 2606 1550 500 ennuste 2025 23200 2100 1927 963 860 12200 2600 1850 700 ennuste 2030 23595 2120 1940 967 884 12100 2584 2130 870 ennuste 2035 23918 2140 1950 980 888 12000 2510 2250 1200 Ennustettu muutos ikäluokittain (henkilöä) muutos 2015-2020 1007 45 104-19 -63-39 413 382 184 muutos 2015-2025 1532 57 126 44-29 -139 407 682 384 muutos 2015-2030 1927 77 139 48-5 -239 391 962 554 muutos 2015-2035 2250 97 149 61-1 -339 317 1082 884 Ikäluokkien %-osuus koko väestöstä 0-6 v 7-12 v 13-15 v 16-18 v 19-64 v 65-74 v 75-84 v 85-1990 11,2 10,1 4,8 4,0 62,4 4,5 2,4 0,5 1995 10,7 9,8 5,2 4,6 61,3 5,6 2,3 0,6 2000 9,9 9,8 4,5 4,8 61,3 6,2 2,8 0,7 2005 9,4 9,0 4,9 4,4 60,4 7,5 3,6 0,7 2010 9,1 8,5 4,4 4,5 59,1 8,7 4,5 1,1 2015 9,4 8,3 4,2 4,1 56,9 10,1 5,4 1,5 ennuste 2020 9,2 8,4 4,0 3,6 54,2 11,5 6,8 2,2 ennuste 2025 9,1 8,3 4,2 3,7 52,6 11,2 8,0 3,0 ennuste 2030 9,0 8,2 4,1 3,7 51,3 11,0 9,0 3,7 ennuste 2035 8,9 8,2 4,1 3,7 50,2 10,5 9,4 5,0 Ennustettu muutos ikäluokittain (%) muutos 2015-2020 2,2 5,8-2,1-7,1-0,3 18,8 32,7 58,2 muutos 2015-2025 2,8 7,0 4,8-3,3-1,1 18,6 58,4 121,5 muutos 2015-2030 3,8 7,7 5,2-0,6-1,9 17,8 82,4 175,3 muutos 2015-2035 4,7 8,3 6,6-0,1-2,7 14,5 92,6 279,7 2 / 24

30000 25000 20000 15000 10000 85-75-84 v 65-74 v 19-64 v 16-18 v 13-15 v 7-12 v 0-6 v 5000 0 1990 1995 2000 2005 2010 2015 ennuste 2020 ennuste 2025 ennuste 2030 ennuste 2035 Kuva: Koko kunnan väestö 1990-2035 2.2.2 Kirkonkylän yleiskaava-alueen väestöennuste Kirkonkylän yleiskaavan alueella asui vuoden 2015 alussa 10850 asukasta. Väestö on muuta kuntaa iäkkäämpää. Päivähoito-, koulu- ja työikäisten osuus on pienempi kuin koko kunnassa keskimäärin. Varttuneempi väestö asuu enemmän taajaan asutulla alueella lähellä palveluja. Kirkonkylän väestön ennustetaan jatkossakin olevan muuta kuntaa iäkkäämpää. Väestön ikääntyminen on otettava huomioon erityisesti kirkonkylän alueella, johon tulee varata riittävästi kerrostalojen ja palveluasumisen rakennuspaikkoja. Kirkonkylän yleiskaavan väestöennusteessa on arvioitu, että kunnan kasvusta noin puolet kohdistuu kaava-alueelle. 3 / 24

Kirkonkylän yleiskaava-alueen väestöennuste 2020-2035 väestö yhteensä 0-6 v 7-12 v 13-15 v 16-18 v 19-64 v 65-74 v 75-84 v 85-2015 10850 895 815 410 400 6150 1230 710 240 ennuste 2020 11354 908 840 420 409 6188 1362 852 375 ennuste 2025 11616 906 848 430 407 6110 1417 987 511 ennuste 2030 11814 898 851 437 402 6001 1453 1122 650 ennuste 2035 11975 886 850 443 395 5892 1485 1221 802 muutos 2015-2020 504 13 25 10 9 38 132 142 135 muutos 2015-2025 766 11 33 20 7-40 187 277 271 muutos 2015-2030 964 3 36 27 2-149 223 412 410 muutos 2015-2035 1125-9 35 33-5 -258 255 511 562 Prosenttiosuus kirkonkylän väestöstä 0-6 v 7-12 v 13-15 v 16-18 v 19-64 v 65-74 75-84 85-2015 8,2 7,5 3,8 3,7 56,7 11,3 6,5 2,2 2020 8,0 7,4 3,7 3,6 54,5 12,0 7,5 3,3 2025 7,8 7,3 3,7 3,5 52,6 12,2 8,5 4,4 2030 7,6 7,2 3,7 3,4 50,8 12,3 9,5 5,5 2035 7,4 7,1 3,7 3,3 49,2 12,4 10,2 6,7 muutos 2015-2020 1,5 3,1 2,5 2,2 0,6 10,8 19,9 56,1 muutos 2015-2025 1,2 4,0 4,8 1,6-0,7 15,2 39,1 113,0 muutos 2015-2030 0,3 4,4 6,6 0,4-2,4 18,1 58,1 170,7 muutos 2015-2035 -1,0 4,3 8,1-1,2-4,2 20,7 72,0 234,3 2.2.3 Asuntotuotantotarve suhteessa väestöennusteeseen Asuntotuotantotarve koostuu asukasluvun kasvusta ja asumisväljyyden kasvusta. Asumisväljyyden arvioidaan kasvavan edelleen kaavan tavoitevuoteen 2035 mennessä. Asuntokuntien henkilömäärän pienentyessä tarvitaan 500 asuntoa lisää nykyisenkin asukasmäärän tarpeisiin. Asukasmäärän arvioidulle kasvulle tarvitaan lisäksi n. 550 asuntoa. Ennakoitu väestökasvun tarvitsee siis yhteensä 1050 asuntoa kirkonkylän yleiskaava-alueella. Asumisväljyys vuosi m²/hlö m²/ask hlö/ask 1990 30,0 86,0 2,87 1995 32,2 87,2 2,71 2000 34,4 88,0 2,56 2005 36,7 89,7 2,44 2010 38,8 92,3 2,38 2013 39,7 93,0 2,34 2015 40,2 93,5 2,33 2020 41,5 93,9 2,26 2025 42,7 94,3 2,21 2030 43,0 94,7 2,20 2035 45,0 95,0 2,11 4 / 24

3 Sosiaali- ja terveyspalvelut 3.1 Hoiva- ja vanhuspalvelut Vanhuspalvelujen tarveselvitys on tehty 2009. Tuolloin Risuharjun palvelukeskuksen korjauksen suunnittelun yhteydessä kartoitettiin vanhusten asumispalvelujen tarvetta. Kunnassa on parhaillaan tekeillä vanhusstrategia, johon tulevia tavoitteita kirjataan. Yli 74-vuotiaiden vanhusten asumismuoto on valtakunnallisen suosituksen mukaan seuraava: 91% asuu kotona (Siilinjärvellä nykyinen tarve 1443, vuonna 2035 tarve on 3550) 6 % tehostetussa palveluasumisessa (nykyinen tarve 95, vuonna 2035 tarve 234) 3 % laitoshoidossa (nykyinen tarve 48, vuonna 2035 tarve 117) On tiedossa, että osa yli 74-vuotiasta on vielä hyvin toimintakykyistä, ja palvelujen tarve lisääntyy runsaasti vasta yli 85-vuotialiden ikäryhmässä. 3.1.1 Kotona asuminen ja palveluasuminen Vuonna 2013 yli 74-vuotiaista asuu: yhden henkilön talouksissa 579 (OKT 146, RT 121, KT 301, muut 8) kahden henkilön talouksissa 447 (OKT 256, RT 77, KT 112, muut 2) kolmen henkilön talouksissa 42 (OKT 35, RT 4, KT 3) yli neljän henkilön talouksissa 22 (OKT 20, RT 1, KT 1) Siilinjärvellä yli 74-vuotiaista 36,5 % asuu yksin. Omakotitaloissa heistä asuu 25 %, rivitaloasunnoissa 21 %, ja kerrostaloasunnoissa 52 %. Kahden hengen talouksia, joissa asuu yli 74-vuotias, on 447. Niistä on omakotitaloja 57 %, rivitaloasuntoja 17 % ja kerrostaloasuntoja 25 %. Yli kolmen hengen talouksissa asuva yli 74-vuotias asuu 85 %:n todennäköisyydellä omakotitalossa. Vanhusten haastattelujen yhteydessä on käynyt ilmi, että ikääntyvien toiveasuintyyppi omakotitalon jälkeen on rivitalo. Omaa asuntokohtaista pihatilaa pidetään tärkeänä. Liikkumisen esteettömyys asunnon ja ulkotilan välillä koetaan rivitalossa kerrostaloa helpommin järjestettäväksi. Yli 74 -vuotiaille sopivien kerrostaloasuntojen tarve vuoteen 2035. Ikääntyville sopivia kerrostaloasuntoja tarvitaan palvelujen lähelle ydinkeskustaan. Toinen keskeinen alue, jonne ikääntyville sopivat kerrostalot voisivat sijoittua on Risuharju. Risuharjusta voidaan palveluiden ja asumisen keskittämisellä kehittää kampustyyppistä aluetta. Palveluasuntojen tarvetta vuoteen 2035 mennessä on vaikea arvioida. Kunnalla ei ole nykyisin omaa palveluasumista, ellei huomioida ryhmäkoteja (joihin kotihoito tuottaa palvelun). Palveluasumisen tarve tulevaisuudessa linjataan tekeillä olevassa 5 / 24

vanhusstrategiassa; onko palveluasuminen osana kunnan palvelutuotantoa vai onko tuotanto nykyisen kaltainen eli kotihoito ja tehostettu palveluasuminen? Yksityinen palveluntuottaja, Palvelutalo Akuliina, palveluasuminen, Kasurilantie 13 (ei kunnan maksusitoumuksella asiakkaita) Ryhmäkodit Kasurilantiellä ja Laaksopolulla Kaikki erityisryhmien kuten päihdekuntoutujien ja mielenterveyspotilaiden asumispalvelut ostetaan tällä hetkellä ulkopuolelta. Erityisryhmissä on myös nuoria palvelujen tarvitsijoita, joille vanhuksille suunnitellut palvelut eivät sovi. 3.1.2 Tehostettu palveluasuminen Tehostetun palveluasumisen tarvetta vuoteen 2035 mennessä on vaikea arvioida tarkasti. Nykyisen laatusuosituksen mukaan 6 % vanhuksista tarvitsee tehostettua palveluasumista. Nykyinen määrä Siilinjärvellä on siis 95 ja 20 vuodessa tavoitteellinen määrä kasvaisi 234:ään. Julkisten ja yksityisten palveluasumisen suhteesta on olemassa jo linjauksia, jotka eivät kuitenkaan ole toteutuneet. Tällä hetkellä tehostetun palveluasumisen julkisen ja yksityisen tuotannon suhde on siten, että vanhuksia on yksityisessä hoitokodissa 47 asukasta ja kunnan omassa palvelutuotannossa (tehostetussa) 44 asukasta (Risuliinassa 19 asukasta ja Kaaripolulla 25 asukasta). Tällä hetkellä palvelutuotannosta 48 % on siis omaa ja 52 % yksityisen tarjoamaa. Asiasta tehdään linjaus esim. vanhusstrategiaan. Nykyinen tavoite julkisen ja yksityisen suhteesta on 70 % julkista / 30 % yksityistä. Tämä ei ole toteutunut. Oman toiminnan ja yksityisen suhde muuttuu syksyllä 2015 seuraavasti: Omassa 104 asukasta (Vanhan Pappilan palvelukoti 60 asukasta, Risuliinassa 19 asukasta ja Kaaripolulla 25 asukasta). Risuliina jää pois syksyllä 2015. Yksityisellä 20 asukasta Eli kunnan oman palvelutuotannon osuus kasvaa syksyllä 2015 84 %:iin ja yksityisen osuus jää 16 %:iin. Tilanne etääntyy kauemmas tavoitteesta. Risuliina, Risulantie 8, 14 asuntoa, joista kaikki ovat kaksioita, muutetaan syksyllä kotihoidossa olevien lyhytaikaisyksiköksi. Tällä hetkellä Risuharju on evakossa Kuopiossa, Vanhan Pappilan palvelukoti on rakenteilla ja 60 asuntoa valmistuu syksyllä 2015. Muut tehostetun palveluasumisen yksiköt ovat: Kaaripolun palvelukoti, Jännepolku 9, 27 asuntoa, joista 24 asuntoa yksiöitä ja 3 asuntoa kaksioita Vetrea, tehostettu palveluasuminen, Mantunkuja 4, 60 paikkainen hoitokoti Attendo Oy Siilinhelmi, mtt-asiakkaiden hoitokoti, jossa tehostettua ja tavallista palveluasumista sekä tukiasumista (EI ole siis ikäihmisten hoitokoti) 6 / 24

3.1.3 Laitoshoito Laitoshoitopaikkoja on tällä hetkellä seuraavasti: Risuhelmi 14 lyhytaikaista ja 7 pitkäaikaista Iltatähti 26 pitkäaikaista Pitkäaikainen laitoshoito loppuu syksyllä 2015 Vanhan Pappilan palvelukodin valmistumisen myötä. Jatkossa tarvittaneen lyhytaikaisyksikkö. Se voisi sijaita Risuharjussa, entisen vanhainkodin paikalla. Tämä vahvistaisi alueen kampusmaista luonnetta palvelu- ja asumiskeskittymänä. Laitoshoitopaikkojen tarvetta vuodelle 2035 on vaikea arvioida tarkasti. Laitoshoitoa ollaan purkamassa tämän hetkisten valtakunnallisten suositusten mukaan. Laatusuosituksen mukaan 3 % ikäihmisistä kuitenkin tarvitsee ympärivuorokautista tehostettua palveluasumista. Siilinjärvellä tämä tarkoittaisi 117 pitkäaikaiseen laitoshoitoon verrattavaa paikkaa nykyisen 48 sijaan. Risuharjun alueelle on tarve kehittää vanhuspalveluiden kampusta, joka kokoaa niin asumispalvelut kuin tehokkaampaa hoivaa vaativat palvelumuodot samalle alueelle. 3.1.4 Päivätoiminta Siilinjärven kunnan päivätoiminta on huhtikuu 2015 loppuun asti vuokrakiinteistössä osoitteessa Vesijärventie 9 ja toiminnan jatkosta on tehty päätös jatkaa toistaiseksi. 3.2 Terveyspalvelut Nykyisiä kunnallisia terveyspalveluita Siilinjärven kirkonkylän alueella ovat: Siilinjärven terveyskeskus, Kasurilantie 3, ensiapupäivystys, laboratorio, röntgen, mielenterveys- ja päihdepalvelut, suun terveydenhuolto, kuntoutus Työterveyspalvelut, Kasurilantie 5: Asiakasmäärän pysyessä ennallaan nykyiset tilat ovat sopivat ja riittävät. Työterveyspalveluiden laajuuteen ja sitä kautta myös tilantarpeeseen vaikuttavat hyvin olennaisesti SOTE-uudistuksen myötä mahdollisesti tulevat rahoitusmuutokset; mikäli sairaanhoito työterveyspalveluista lopetetaan, nykyisellä asiakasmäärällä vähenee sekä henkilöstön että tilojen tarve 1-2 huoneella. Yksityisiä terveyspalveluita tarjoavat seuraavat: Terveystalo Siilinjärvi, Kuiluntie 2 Mehiläinen työterveys Siilinjärvi, Kuiluntie 10 Siilin Hammaslääkäripalvelut Siilin Hammas 7 / 24

3.2.1 Kunnalliset terveyspalvelut Terveyskeskuksen tunnusluvut, tilaresurssit ja käyttöaste Pääterveysasema on toiminnallisesti osin epäkäytännöllinen ja jo nykyiseenkin tarpeeseen nähden ahdas. Nykyisin vallalla oleva peruspalvelujen korostaminen ensisijaisena toimintana ja palvelumuotona indikoi väkimäärän ja sairastavuuden kasvaessa lisätarvetta myös huonetilalle. Toki sote-rakennekeskustelu vaikuttaa toimintojen sijoittumiseen alueella, mutta jos lähdetään peruspalvelujen ensisijaisuudesta ja jalkautuvista erityisosaamisen konsultaatiosta väkimäärän edelleen kasvaessa, lyhyellä aikavälillä ei ole näkyvissä trendiä, joka poistaisi lisärakentamisen tarpeen. Tarvetta lisätilalle on jo lähivuosina. Liikkuvat palvelut saattavat vähentää kiinteiden tilojen tarvetta. Siilinjärvi on kuitenkin kooltaan sen verran pieni, että hyöty esim. pyörillä kulkevista perusterveydenhuollon palveluista on marginaalinen. Palvelujen sähköistymisellä voi pitkällä aikavälillä olla vaikutusta tilatarpeen. Nykyinen tietotekniikkarakenne hidastaa kuitenkin sähköisen asioinnin kehitystä. Ennen kuin sähköistymisestä tulee merkittävä palvelumuoto, jolla olisi tilatarpeeseen vaikutusta, vaatii se laajan toimintamallien uudistumisen ja kansalaisilta uuden palvelukulttuurin omaksumisen. Muutos tapahtuu - jos tapahtuu - pitkällä aikavälillä, eikä ratkaise akuuttia tilatarvetta. On myös syytä huomioida, että lisärakentaminen avulla voitaisiin irrottautua Toritien vuokratiloista, jotka ovat nyt kuntoutuksen käytössä. Ikääntyvän väestön määrän kasvu ja kotisairaalatoiminnan kehittyminen lisäävät yksilöityjen kuntoutus- ja apuvälinepalveluiden tarvetta. Tämä taas tarkoittaa lisätilantarvetta myös kuntoutuksen osalta. Terveyskeskuksen laajennustarve yleiskaavassa vuoteen 2035 Terveyskeskuksen vuodeosasto keskittyy akuuttiin ja subakuutiin somaattisen hoitoon. Nykyinen paikkamäärä 35 riittää pääsääntöisesti tehtävän suorittamiseen ilman hoidonporrastukseen liittyviä ongelmia. Nykyinen terveyskeskus on käytännössä tiloiltaan täynnä, esim. uusia virkoja ei voi perustaa tilanpuutteen vuoksi. Kapasiteetin nostoa pitkällä aikavälillä (esim. vuoteen 2035 mennessä) puoltaisi seuraavat trendit: ensihoidon toiminnassa virka-ajan ulkopuolella ns. yön yli -malli väestön ikääntyminen ja ikääntyvän väestön sairastavuus erikoissairaanhoidon osastopaikkojen vähennys vastuu laajemman alueen akuuttihoidosta (sote) Kapasiteettiin voi alentavasti vaikuttaa: 8 / 24

kotisairaalatoiminnan kehitys alueelliset uudet hoitoprosessit ja toimintojen keskittäminen (sote) Oleellista osaston toiminnalle on hoivan ja intervallipalvelujen toimivuus, jolloin potilaat voivat joustavasti siirtyä hoidosta hoivan ja avopalvelujen piiriin. Käytännössä osastopalvelujen rakenteellisessa kehityksessä ja sijoittumisessa maakunnassa on merkittävää linjaukset, joita tehdään tulevassa sote-rakenteessa. Laskennallisesti Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin järjestämissuunnitelman tilastoliitteen mukaan Siilinjärvellä tarvittaisiin vuonna 2030 46 sairaansijaa toimittaessa nykykäytännöin. Tämä tarkoittaisi lisärakentamisen tarvetta. Kuitenkin nykyinen avohoitopainotteisuuden korostaminen ja mahdollinen kotisairaalatyyppisen toiminnan toteutuminen pienentäisi arviota. Sote-rakenteen tuomat linjaukset tuovat tähän arvioon omat varauksensa eli käytännössä osastojen massoittelu tulee tehdä osana laajempaa arviota, johon liittyy myös erikoissairaanhoidon vuodeosastopaikkojen määrä. Niiden oleellisesti vähentyessä paine paikalliseen vuodeosastotyyppiseen luonnollisesti kasvaa. Edellä kerrottuun perustuen, varaus mahdollisuudelle kasvattaa kapasiteettiä on yleiskaavassa turvattava osana laajempaa hyvinvointiasemaa nykyisen terveyskeskuksen paikalla. Siilinjärven on keskeinen sijaintinsa huomioiden varauduttava toimitilojen mitoituksessa myös naapurikunnista tulevaan palveluiden käyttöön valinnanvapauden lisääntyessä. Työterveyspalvelujen asiakasmäärän pysyessä ennallaan nykyiset tilat ovat sopivat ja riittävät. Työterveyspalveluiden laajuuteen ja sitä kautta myös tilantarpeeseen vaikuttavat hyvin olennaisesti SOTE-uudistuksen myötä mahdollisesti tulevat rahoitusmuutokset. Mikäli sairaanhoito työterveyspalveluista lopetetaan, nykyisellä asiakasmäärällä vähenee sekä henkilöstön, että tilojen tarve 1-2 huoneella. 3.3 Perhe- ja sosiaalipalvelut Tavoitteena on lapsiperheiden palveluiden kokoaminen yhteen perhekeskukseen sijainniltaan keskeiselle paikalle lapsiperheiden helposti saavutettavaksi, hyvien kulkuyhteyksien varrelle. Varaus tulisi osoittaa yleiskaavassa. Keskusteluissa on tullut esille toive hyvinvointiaseman sijoittumisesta keskustaan. Hyvinvointiasema kokoaisi yhteen lähes kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut. 3.3.1 Hyvinvointineuvola Hyvinvointineuvolaa kehitetään tulevaisuudessa perhekeskustyyppiseksi. Tällä hetkellä toiminnat sijoittuvat seuraavasti: terveyskeskuksessa Kasurilantie 3: perhesuunnittelu, äitiysneuvola, lastenneuvola Innocum S1, Isoharjantie 6: perheneuvonta, aluepsykologi, lapsiperheiden sosiaalityö, lapsiperheiden kotitukipalvelu, lastenvalvoja Kouluterveydenhuolto toimii kouluilla 9 / 24

3.3.2 Lastensuojelu Lastensuojelun palvelut ovat tällä hetkellä Harjamäellä. Etäisyyttä muihin palveluihin ja esim. kouluille on liikaa ja tavoitteena on osoittaa tulevaisuudessa uudet tilan keskustaan esim. terveyskeskuksen yhteyteen (nk. hyvinvointiasema). Innocum S1, Isoharjantie 6 Innocum S1, Isoharjantie 6, Pohjois-Savon lastensuojelun kehittämisyksikkö Lastensuojelun asiakasmäärien ennakoidaan pysyvän nykyisellään, sillä lasten ikäluokkien koko ei ole merkittävästi muuttumassa. Nykyisin ja erityisesti tulevaisuudessa painotetaan ongelmien ennaltaehkäisyä, johon uusi lainsäädäntökin ohjaa. Tällä voi olla pientä vaikutusta sekä asiakasmääriin, että lastensuojelun henkilöstön määrään. 3.3.3 Vammaispalvelut palveluasuminen 3.3.4 Kehitysvammapalvelut Kehitysvammapalveluissa on tavoitteena koota yhteen päivä- ja tukityötoiminnan tilat sekä iltapäiväkerhotoiminnan tilat helposti saavutettavalla paikalla asumisyksiköt ja kulkuyhteydet huomioiden. Vaihtoehtoja uusien tilojen sijainnille ovat Päivärinne tai Risuharju. ARA:n ohjeen mukaan asuminen ei kuitenkaan saa sijaita samassa päivä- ja työtoiminnan kanssa. Nykyiset palvelupisteet ovat: Kasurilantie 1, palveluohjaus Päivänkierron asumispalveluyksikkö, Vattuahontie 3 Vattuahontien tukiasunnot, Vattuahontie 8, Vaapukka iltapäiväkerho, Harjamäen toimintakeskus, Harjamäenraitti 11 3.3.5 Sosiaalihuoltolain mukainen tukiasuminen päihdetukiasunnot, Sulkavantie 4 suunnitteilla Sulkavantie 5, päihdeasunnot 3.3.6 Päihdepalvelut Nykyiset tilat ovat riittävät. päiväkeskus Sulkavantie 4 10 / 24

3.3.7 Muut sosiaali- ja terveyspalvelut Tarinan sairaala, käyttö loppuu 2015, Tarina-projekti, Mitä jatkossa? Vaalijalan kuntayhtymän Kihmulan palvelukoti, Kihmulantie 2 Siilinjärven psykiatrian poliklinikka, Viertotie 4 Nuorisopsykologia avohoitoyksikkö, Kuiluntie 5 Oiva Tarina, lastensuojelulaitos, Tarinaharjuntie 47 Yksityisiä lastensuojelun perhekoteja 4 Sivistys- ja kulttuuripalvelut 4.1 Varhaiskasvatus Vuonna 2014 päivähoidossa oli 1-6 vuotiaista lapsista 1149 eli 57 %. 47 % kunnallisissa päiväkodeissa (946 lasta) 4 % yksityisissä päiväkodeissa palveluseteleillä (75 lasta) 6 % kunnallisessa perhepäivähoidossa (119 lasta) 0,5 % yksityisessä perhepäivähoidossa ostopalveluna (9 lasta) Päivähoitotarve, päivähoitoaste ja julkisen ja yksityisen palvelutuotannon suhde: Sivistyslautakunnan hyväksymä varhaiskasvatuksen järjestämissuunnitelma ei sisällä lähivuosille päiväkoti-investointeja kunnan pohjoiselle alueelle Kasurilan esikoulun toteuttamisen jälkeen syksyllä 2015. Virallista päätöstä ei ole myöskään tehty julkisen ja yksityisen palvelun osuudesta tulevaisuudessa (vrt. esim. Kuopiossa vastaava linjaus on tehty). Keskustelussa kävi kuitenkin ilmi esim. Jyväskylässä tehty selvitys, jonka mukaan päivähoidon kysyntä (päivähoitoaste) nousee tulevaisuudessa 10 %. Jos vastaava kehitys tapahtuu Siilinjärvelläkin, tarkoittaa se tulevaisuudessa 1-2 uuden päiväkodin tarvetta vuoteen 2035 mennessä. Toiselle päiväkodille osoitetaan varaus Kasurilaan, toiselle katsotaan muu sopiva paikka (mahdollisesti Etelä-Siilinjärveltä). Päivähoidon tarpeeseen voi vaikuttaa merkittävästi lisäävästi esim. vanhempainvapaiden uudelleen järjestelyt (vrt. julkisuudessa esitelty 6+6+6 malli). Päivähoidon ennusteissa on myös muuta epävarmuutta. Oma kasvuennuste kuntajakoselvityksessä on suurempi kuin tilastokeskuksen ennuste tämän selvityksen sivulla 2. Ennusteiden ero vuonna 2020 on 233 lasta (2088/2311). 11 / 24

Kuva 1 Kuntajakoselvityksen ennuste päivähoitoikäisistä koko kunnassa 910 Kirkonkylän alue - päivähoitoikäiset 905 900 895 890 0-6 v 885 880 875 2015 ennuste 2020 ennuste 2025 ennuste 2030 ennuste 2035 Päiväkodit Leppäkaarteen päiväkoti, Leppäkaarteentie 29 o 6 ryhmää, n. 100 lasta Päivärinteen päiväkoti, Vattuahontie 1 o 3. ryhmää, n. 60 lasta Simonsalon päiväkoti o n. 30 lasta Harjamäen päiväkoti, Pasurintie 5 o 2 ryhmää Päiväkoti Pilvilinna, Isoharjantie 3 o 16 ryhmää, n, 250 lasta Pöljän päiväkoti, Viitonen 2881 Kasurilan päiväkoti o hankesuunnitelma, rakentaminen 201?- 12 / 24

o Hamulan koululta siirretään viipale Kasurilaan, koska viipaleen vuokra-aikaa on vielä jäljellä. Yksityinen päiväkoti Touhula, Risulantie 1, 4 ryhmää n. 70 lasta Avoin päiväkoti, kerhot Avoin päiväkoti Anselmi toimii kolmessa toimipisteessä, Päiväkoti Pilvilinnassa, perhekeskus Kotirinteessä, Kotipolku 7 sekä Vuorelassa, Rissalantie 3. Kerhoja toimii muksumökki nimellä Kotipolulla ja Pilvilinnassa Päiväkotien saavutettavuus on hyvä ks. Loikka 2030 Palveluverkkoselvityksen kartta (v. 2006). 4.1.1 Perhepäivähoito 12.1.2015 alueella oli 22 omassa kodissa työskentelevää perhepäivähoitajaa, joilla oli 84 hoitopaikkaa. Perhepäivähoitajien ja samalla hoitopaikkojen määrä vähenee koko ajan, koska uusia, omassa kodissa työskenteleviä perhepäivähoitajia ei saada. o Alaskan ryhmäperhepäiväkoti, Kotipolku 5 (2 ryhmää, 14 lasta). Toiminta loppuu toukokuussa 2015. 13 / 24

4.1.2 Esiopetus Esiopetus muuttuu velvoittavaksi kaikille 6-vuotialle lapsille 1.8.2015 alkaen. Esiopetusta tarjotaan toimintakaudella 2015-2016 seuraavissa yksiköissä kunnan pohjoisella alueella (yleiskaava-alueen ulkopuoliset on esitetty kursiivilla): Kasurilan esikoulu; Pihlajapolku 2, Kasurila. Kasurilan päiväkodin hankesuunnitelma on tehty, mutta toteutuksesta ei ole päätöksiä. Tällä hetkellä käyvät Vuorelan esikoulussa; Kunnonpaikka, Jokiharjuntie 3 Vuorela Kuuslahden esikoulu; Nilsiäntie 935, Kuuslahti. Toiminta loppuu ja esikoululaiset siirtyvät Leppäkaarteeseen. Leppäkaarteen päiväkoti; Leppäkaarteentie 29, Leppäkaarre Päiväkoti Pilvilinna;. Isoharjantie 3, Harjamäki Pöljän päiväkoti; Viitonen 2881, Pöljä Simonsalon päiväkoti; Anteronkierto 17, Simonsalo Kunta järjestää esikoululaisille kuljetukset, jos kodin ja esikoulun välinen matka on yli 5 km. Tällä hetkellä kuljetuksia on hyvin vähän, sillä 2/3 esikoululaisista tarvitsee myös päivähoitopaikan. Tulevaisuudessa esikoululaisten määrä ei kasva niin merkittävästi, että yleiskaavassa tulisi asia ottaa huomioon. 4.2 Opetuspalvelut Oppilasmäärän muutokset ovat pieniä vuoteen 2020 saakka. Koulukohtaisesti muutokset vaikuttavat lähinnä opetusryhmien määrään kouluissa. Vuoden 2020 jälkeen oppilasmäärissä on ennustettu kasvua. Kouluverkossa ei ole tiedossa muutoksia. Sivistystoimen oppilasmääräkehitysarvio kuntajakoselvityksessä on erilainen kuin Tilastokeskuksen ennuste. 3 000 SIILINJÄRVEN PERUSKOULUN OPPILASMÄÄRÄT v. 1980-2012 (ENNUSTE 2015-2030) 2 800 2 600 2 400 2 200 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2012 2015 2020 2025 2030 14 / 24

900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Kirkonkylän alue - kouluikäiset 2015 ennuste 2020 ennuste 2025 ennuste 2030 ennuste 2035 7-12 v 13-15 v 4.2.1 Perusopetus Siilinjärven kunnassa perusopetusta annetaan kahdeksassa alakoulussa (vuosiluokat 1-6) ja kahdessa yläkoulussa (vuosiluokat 7-9). Kirkonkylän yleiskaava-alueella sijaitsevat Hamulan, Kasurilan, Siilinlahden ja Ahmon koulut. Siilinjärven keskustassa sijaitseva Siilinlahden koulu toimii kahdessa eri toimipisteessä. Suunnittelualueen alakouluissa on yhteensä noin 1000 oppilasta. Yläkouluista Ahmon koulu on kooltaan 600 oppilaan koulu. Hamulan koulu, Harjamäenraitti 15 o 1-6 luokat, n. 286 oppilasta Kasurilan koulu, Pihlajapolku 2 o 1-6 luokat, n. 174 oppilasta Pöljän koulu, Viitonen 2881 o 1-6 luokat, n. 156 oppilasta Siilinlahden koulu, Koulutie 3 o 1-6 luokat, n. 525 oppilasta Siilinlahden koulu, Päivärinteen yksikkö, Kihmulantie 1 o 0-9 erityisluokat, 3 S-luokkaa, 18 oppilasta Ahmon koulu, Ahmontie 1 o 7-9 luokat, n. 594 oppilasta ETU-luokka, Oppipojantie 4 4.2.2 Lukio Siilinjärven lukio sijaitsee Siilinjärven keskustassa yhteisessä kiinteistössä Ahmon koulun kanssa. Lukiorakennus on saneerattu vuosina 2003-2004 Siilinjärven lukio, Ahmontie 1, 274 oppilasta 15 / 24

4.2.3 Toisen asteen ammatillinen koulutus Kirkonkylän alueella ei ole toisen asteen ammatillista koulutusta. Ammatillista koulutusta järjestävät Siilinjärvellä Ingmanin käsi- ja taideteollisuusoppilaitos sekä Savon ammatti- ja aikuisopisto. 4.2.4 Kansalaisopisto Siilinjärvellä toimii Siilinjärven kansalaisopisto (vuoden 2014 loppuun saakka Siilinjärven- Maaningan kansalaisopisto). Kansalaisopiston tilat pääkirjaston yhteydessä osoitteessa Kasurilantie 7. Kansalaisopiston opiskelijamäärä on viime vuosina ollut lievässä laskusuunnassa liikunnan palvelutarjonnan muututtua vuonna 2012. Myös talouden taantuma saattaa vähentää opiskelijamääriä. Opiskelijoista pääosa on siilinjärveläisiä, mutta myös naapurikunnissa asuvat osallistuvat Siilinjärven kursseille. Siilinjärven osaston opiskelijamäärät 2007-2014 vuosi brutto netto 2007 5682 2942 2008 5497 3133 2009 5932 3291 2010 6016 3218 2011 6364 3339 2012 6037 3135 2013 5646 2910 2014 5439 2834 Bruttomäärä kuvaa kansalaisopiston opiskelijavolyymiä parhaiten. Myös kansalaisopiston kohdalla ongelmana on tilojen sisäilma. Sisäilmaongelmat estävät osaa opiskelijoista tulemasta kursseille kirjaston alakertaan. Myös opettajat kärsivät eriasteisista oireista tiloissa. Tämän takia kansalaisopistolla on suuri tarve uuden kulttuuritalon yhdeksi käyttäjäksi. 4.2.5 Lasten ja nuorten taiteen opetus Taiteen perusopetus tapahtuu kansalaisopistossa (musiikki, tanssi ja visuaaliset taiteet - kuvataide ja käsityöt). Opetus on suunnattu pääsääntöisesti 7-15-vuotiaille. Kuopion konservatorio järjestää musiikkiopetusta Siilinjärvellä o Siilinjärven musiikkiopisto, Isoharjantie 4 4.3 Nuorisopalvelut Siilinjärven kunnan nuorisotoimi tukee nuorten kasvua ja tarjoaa tervehenkisiä ja päihteettömiä mahdollisuuksia vapaa-ajanviettoon. Toimitiloja vaativaa nuorisotoimintaa ovat erilaisten tapahtumien järjestäminen, kahvilatoiminta ja nuorisotalotoiminta. 16 / 24

4.3.1 Nuorisotilat Kirkonkylän nuorisotalo, Kotipolku 14 Bändikämppä (bunkkeri), Ahmontie 1, käyttökiellossa Leppäkaarteen kerhotilat, Honkarannantie 8 Edellä luetelluista tiloista nuorisotalo on tulossa käyttöikänsä päähän. Rakennuksella on arvioitu olevan nykyisellään (sisältää pienet kunnostustoimet) käyttöikää vuoteen 2020 saakka. Myös keskustan liikennejärjestelyt saattavat edellyttää rakennuksen purkamista. Bändikämppä ei toimi enää Ahmontiellä (Bunkkerissa), sillä tilat on asetettu käyttökieltoon sisäilmaongelmien vuoksi. Rumpusoitonopetukseen korvaavat tilat on vuokrattu seurakunnalta ja muiden bänditoimintojen osalta tiloja yhä etsitään. Nuorisotilojen tarve on edellä kerrotun perusteella ilmeinen jo lähitulevaisuudessa. Toimintojen sijoituspaikan tulee olla keskeinen, sillä tilat eivät ole vain nuorisotoimen käytössä, vaan niissä kokoontuu eri tahojen järjestämiä kerhoja (sekä lapsille, nuorille että ikäihmisille). Nuorisopalveluiden tarvitsemia tiloja voitaisiin sijoittaa esim. kulttuurikeskukseen, liikekeskustan liiketilojen yhteyteen tai koulujen yhteyteen. 4.4 Liikuntapalvelut Selvitysalueella sijaitsee valtaosa Siilinjärven kunnan liikuntapaikoista. Eri lajit ja liikuntamuodot ovat kattavasti edustettuina. Olevien liikuntapalveluiden lisäksi on esitetty toiveita mm. jäähallin, palloiluhallin ja monitoimiliikuntahallin rakentamiselle. Hallien sijoittamisesta on esillä vaihtoehtoisia paikkoja (Kuilun monttu, Ahmo). Mantun pesäpallokentän, Ahmon, Saharan ja Kuilun liikunta-alueen kehittämisillä on myös keskeinen rooli yleiskaavan liikuntapaikkavarauksia pohdittaessa. Mantun kenttäalueen osoittaminen asuinrakentamiselle edellyttää varautumista palloiluhallin tai pesäpallokentän, katsomorakennuksen, pukutilojen ja pysäköintialueiden rakentamiseen. Samoin Kuilun alueelta pois siirtyvät toiminnot (esim. beach volley -kentät) tulee sijoittaa luontevasti esim. Ahmon alueelle tai Siilinlahden tuntumaan Saharan alueelle. Lasten liikennepuiston paikkaa on myös pohdittava. Lähitulevaisuudessa on tarkoitus toteuttaa myös skeittipuisto, jonka sijainnin tulee olla keskeisesti lasten ja nuorten koulumatkojen varrella. Skeittipuiston sijaintia ei rajoita esim. liikenteen melu, vaan se voi sijoittua niin ratamelun kuin autoliikenteen melualuille. Liikuntapalveluiden suurimmat kehittämiskohdat palveluverkon kannalta ovat pesäpallostadionin siirto ja monitoimiliikuntahalli. Golfkentän kehittämiseksi on pohdittu muutoksia, joilla toista väylää voitaisiin muuttaa lyhyemmäksi ja toista vastaavasti pidentää. Muutoksia kentän tilantarpeeseen ei tästä aiheutune. 17 / 24

Ulkoilureitistön näkökulmasta tulisi kehittää eri asuinalueiden ja liikuntapaikkojen välisiä yhteyksiä. Esim. toive Patakukkulan ja Kasurilan välisestä latuyhteydestä on esitetty yleisökyselyssä. Samoin pohjoisilta asuinalueilta (Panninniemi, tuleva Taivallahti) latuyhteys Ahmon liikuntakeskukseen. 4.4.1 Liikuntapaikat Tässä kappaleessa on lueteltu olevia liikuntapaikkoja. Keskusteluissa on todettu, että liikuntapaikkoja kehitetään tulevaisuudessa kolmen kohteen mallin mukaisesti Kuilun montussa, Ahmonlammella ja Saharassa. Mantun pesäpallokentän siirto Kuilun monttuun tulee ottaa yleiskaavassa huomioon. Samoin varaudutaan monitoimiliikuntahallin ja mahdollisesti jääkiekkohallin tilavarauksiin. Yleiset uimarannat o Siilinlahden rantauimala, Jokisuuntie 16, hyppytorni, talviuintipaikka Uimapaikat o Leppäkaarre, Kallionniementie 9 o Ahmonlampi, Teerentie 6-8 o Kaleton, Kalettomantie 36 o Pennasenlampi, Sulkavantie 13 o Sulkavan uimapaikka, Jäniksenpolku 13 o Pyylampi, Piiparinpolku 6 Ahmon urheilualue o yleisurheilukenttä o jalkapallon luonnonnurmi, tekonurmi ja YARA-areena o tenniskentät o Kuntopolku+latu o Jääkiekkokaukalo o frisbeegolfrata 12 väylää Mantun pesäpallokenttä o hiekkatekonurmi + katsomot Saharan urheilualue o hiekkatekonurmi o jääkiekkokaukalo o luistelurinki 335 m o Skeittiparkki Kuilun montun urheilualue o Patakukkula-Tarinaharjun ladut, kuntopolut, luontopolku ja kiintorastit o hyppyrimäet o beach-volley Harjamäen liikuntakentät o jalkapallon luonnonnurmikentät o tenniskenttä Ladut ja kuntopolut (latukartta keskusta) 18 / 24

o Patakukkula-Harjamäki, 1,5 + 3,4 km valaistu o yhteyslatu Hamula-Huvikumpu 3,2 km o Ahmo 2,5 km valaistu o Simonsalo 4 km valaistu o Honkamäki 4,7 valaisematon o Siilinlahti o Kasurilan laskettelukeskus 5 km valaistu o golfin lenkki o yhteyslatu Patakukkula-Kumpunen Kasurilan laskettelukeskus o 5 rinnettä, kahvio, välinevuokraamo, huolto, skishop o Kasurilanmäen luontopolku Kylpylä Fontanella o keilahalli o squash o kuntosali Liikuntakeskus EasyFit, Kuiluntie 10 Tarinaharjun Golf o kaksi 18-väyläistä kenttää o harjoituslyöntialue o ravintola + kauppa o Talvitarina Ratsastus o Siilin ratsastuskeskus, Myllyharjuntie 13 o Kasurilan ponitalli, Pihlajapolku 19 Moottorikelkkareitit o Kevätön-Harjamäki-golfkenttä-Siilinjärvi 4.4.2 Lähiliikuntapaikat Koulujen piha-alueet (Ahmo, Hamula, Kasurila ja Päivärinne) o talvella luistelualueet koulujen kentillä Siilinlahden koulu/salmin puisto o pienkenttä o frisbeegolf Asuinalueiden luistelualueet o Leppäkaarre o Honkamäki o Pyylampi o Räisälä o Vesijärvi o Pikku-Miettilä 19 / 24

4.5 Kulttuuripalvelut Kulttuuritoimen tavoitteena on koordinoida ja tuottaa yhteistyössä muiden kunnan laitosten ja järjestöjen kanssa omaleimaisia, kuntalaisten henkistä kasvua ja hyvinvointia tukevia kulttuuripalveluja. Keskeiset tilantarvetta omaavat kulttuuripalvelut ovat kirjasto ja museoja teatteritoiminta sekä näyttelytoiminta. Keskusteluissa todettiin tarve kulttuuritalolle/kulttuurikeskukselle. Sille varaudutaan osoittamaan tilavaraus yleiskaavassa. 4.5.1 Kirjasto Siilinjärven pääkirjasto, Kasurilantie 7 Lisäksi kirjastoauto 4.5.2 Museot Harjamäen sairaalamuseo, Isoharjantie 4 KYS sairaalamuseo, Tarinaharjuntie 49 (KYSin alainen museo, ei kunnan) Pöljä kotiseutumuseo, Museontie 56 4.5.3 Teatteri Mäntyrannan kesäteatteri, Siilinlahden koulun läheisyydessä ranta-alueella 4.5.4 Taiteet kirjaston näyttelytila Artsi piennäyttelytila Sopukka kunnantalon aulassa 4.5.5 Kulttuuritalo Salmin Sali, Siilinlahden koulu, Koulutie 3 hankesuunnitelma kulttuuritalosta (monitoimitalosta) kirjaston viereen 4.5.6 Tapahtumat Päivittyvä tapahtumakalenteri on www.siilinjarvi.fi sivuilla. Siilinjärven 90-vuotisjuhlavuoden kunniaksi vuonna 2015 on runsas tapahtumatarjonta. Siilifolk Uneton yö Motocrossin SM-kisat 20 / 24

5 Yleiset alueet 5.1 Tori Tori sijoittuu kirkonkylän ydinkeskustaan, Toritien varrelle, liikekorttelin keskelle. Siilinjärven torin ympärivuotinen toriaika on ma-la klo 9.00-18.00. Torilta voi vuokrata myyntiä varten päivä-, kuukausi- tai vuosipaikan. Torin ympäristö kaipaa kehittämistä niin toiminnallisesti kuin visuaalisesti ja osana viihtyisää kaupunkiympäristöä. 5.2 Viheralueet Siilinjärven kunnan alueella on hoidettuja puistoja n. 42 ha ja leikkikenttiä 36 kpl. Näiden lisäksi hoidetaan kunnan omat ja Liikenneviraston kirkonkylän yhteydessä olevat tieviheralueet. Pääosa kirkonkylän viheralueista on taajamametsinä hoidettavia alueita. Tarve korkeatasoiselle kaupunkipuistolle on esitetty niin yleiskaavaan liittyvässä asukaspalautteessa kuin kunnan teknisen toimen taholta. Kaupunkimaisema puistona voitaisiin kehittää vyöhykettä ydinkeskustasta asemanpuiston ohi Siilinlahden rantaan ja Siilinjokivarteen. Myös Ahmon alue voisi tulevaisuudessa olla rakennettua kaupunkipuistoa. 5.2.1 Koirapuistot Kanavatien koirapuisto (kartalla) 5.3 Leikkipuistot Kirkonkylän yleiskaavan alueella, asuinalueiden läheisyydessä, sijaitsee yli 20 leikkipuistoa kartalla. Uusia leikkipuistoja perustetaan avattavien uusien asuinalueiden rakentamisen yhteydessä. Ydinkeskustaan on tarkoitus rakentaa korkeatasoinen keskusleikkipuisto. 5.4 Matonpesupaikat Kanavatie Jokisuuntie 5.5 Venepaikat Selvitysalueella on yhteensä 61 laituri- ja 303 soutuvenepaikkaa, ks. venepaikat kartalla. Keskustelussa kävi ilmi, että moottoriveneille ei ole riittävästi laituripaikkoja, ja samanaikaisesti Kanavatien vierasvenelaituri on vajaalla käytöllä. Vierasvenesatama tarvitsee tuekseen palveluja. 21 / 24

5.5.1 Vierasvenesatama Valkamantie vierasvenesatama Kanavatien vierasvenelaituri, betoninen laskuluiska 5.5.2 Laituripaikat Jynkänlahti 14 paikkaa Kanavatie 47 paikkaa 5.5.3 Soutuvenepaikat Jynkänlahti 35 paikkaa Jännevirta 20 paikkaa Kanavatie 46 paikkaa Kanavatie 2 48 paikkaa Leppäkaarre 38 paikkaa Mantunranta 88 paikkaa Pikkusiili 28 paikkaa 5.6 Jätehuolto Jäteasema, Ahmontie 5, siirtyy Radantauksen teollisuusalueelle Hyötyjätepisteet o Pyylampi. Paikka ongelmallinen -> tarve siirtää parempaan paikkaan o Taajama, infopiste, poistuu / siirretään, kun alue otetaan tehokkaampaan käyttöön -> tarve korvaavalle paikalle o Taajama, jäteaseman vieressä o Vesijärvi Maankaatopaikka, Säyneenjoen täyttyessä, osoitettava uusi maankaatopaikka Lumenkaatopaikat. Varaukset tarvitaan niin Kirkonkylän pohjoisosaan kuin Kasurilan alueelle. 5.7 Vesihuolto Vedenottamot Ahmo (jäämässä pois tulevaisuudessa) ja Tarinaharju Jynkänniemen jätevedenpuhdistamo vesihuoltolaitos ja osuuskunnat kartalla 22 / 24

5.8 Energiahuolto Tiprusniemen lämpövoimala Tarve uudelle lämpövoimalalle 6 Yritys- ja elinkeinopalvelut Siilinjärven kunnassa on Elinkeinotoimisto. Kunnan elinkeinopalvelujen tehtävänä on edistää Siilinjärvellä toimivien yritysten kehittymistä ja yritysten kasvua tukevaa toimintaympäristöä. Elinkeinotoimiston toimipiste on kunnantalolla os. Kasurilantie 1. Vastuualueeseen kuuluu lisäksi EU-hankkeet ja matkailun kehittäminen ja markkinointi. Muita yritys- ja elinkeinopalveluita tuottavat: Yrityskeskus Innocum Innocum on entiseen Harjamäen sairaalaan perustettu yrityskeskus. Innocumissa toimii n. 60 yritystä eri aloilta. Innocumissa on lisäksi luentosaleja ja videoneuvottelulaitteet, joita vuokrataan yritysten käyttöön. Innocumissa järjestetään paljon koulutustilaisuuksia, kursseja ja tapahtumia. Innocumiin sijoittuneissa yrityksissä on yhteensä runsas 450 työpaikkaa. 23 / 24

Sydän-Savon maaseutupalvelut Juankosken, Kuopion, Suonenjoen, Varkauden kaupungit sekä Kaavin, Leppävirran, Siilinjärven, Rautalammin, Rautavaaran, Tervon, Tuusniemen ja Vesannon kunnat muodostavat maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen, jonka palveluja tuottaa Sydän-Savon maaseutupalvelut Rissalan yritysylässä Muut yrityspalvelut Muita yrityspalvelupisteitä Siilinjärvellä ovat mm. Pohjois-Savon TE-toimisto, (Toritie 10), 15 tilitoimistoa (keskustassa 6 kpl, Innocumissa 3 kpl, Etelä-Siilinjärvellä 5), ja posti (Golftie), sekä joukko erilaisia yksityisiä koulutuspalveluyrityksiä. 7 Matkailupalvelut Matkailupalveluja järjestää yleiskaava-alueella seuraavat toimijat (kaava-alueen ulkopuoliset kursiivilla): Kasurilan hiihtokeskus, hiihto- ja laskettelukeskus Fontanella, virkistyskylpylä Kunnonpaikka, terveyskylpylä Tarinagolf, golfkeskus Hotelli Sandels, hotelli- ja mökkimajoitus Viitostupa, mökkimajoitus kesäaikaan Kasurilan lomamökit 8 Kaupalliset palvelut Kaupalliset palelut sijoittuvat pääasiassa kirkonkylän keskustaan asemakaava-alueelle niin ydinkeskustaan kuin Leppäkaarteen puolellekin. Erillisiä kaupallisten palvelujen keskittymiä on myös Harjamäessä, Räisälän ja Radantauksen työpaikka-alueella ja viitostien varrella keskustan pohjoispuolella ns. Kotisiilin alueella. Kaupallisista palveluista on laadittu asemakaavatöiden sekä kaupan maakuntakaavatyön ohessa selvityksiä. 9 Muut palvelut Pohjois-Savon pelastuslaiton, Siilinjärven paloasema, Sulkavantie 6 Itä-Suomen poliisilaitos, Siilinjärven poliisiasema, Kuiluntie 3 (lupapalvelut loppuneet 12/2014) KELA, Kuiluntie 3 Työ- ja elinkeinotoimisto, Kuiluntie 3 24 / 24