Eläinsuojeluasiat hallituskaudella 2011-2015

Eläinsuojeluasiat hallituskaudella 2011-2015 Hallitusohjelmassa mainitaan useita eläimiin ja eläinsuojeluun liittyviä asioita. Eläinsuojeluliitto Animalia ja SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto pitävät eläinsuojelun tason nostamista maassamme välttämättömänä. Nykyinen hallitusohjelma antaa siihen onneksi hyviä mahdollisuuksia. Eläinsuojeluasiamies Liite 1. Hallitusohjelma: Nimetään eläinsuojeluasiamiehen virka maa- ja metsätalousministeriöön. o Eläinsuojeluasiamiehen virka pitää perustaa mahdollisimman pian s. 4 o Eläinsuojeluasiamiehen työnkuva keskittyy eläinten hyvinvoinnin ja aseman s. 4 parantamiseen yhteiskunnan eri osa-alueilla o Virkaan rekrytoidaan henkilö, jolla on vankkaa kokemusta ja osaamista eläinten hyvinvointikysymyksistä ja jolla on todistetusti tavoitteena parantaa eläinten hyvinvointia s. 4 Turkiseläimet Liite 2. Hallitusohjelma: Hallitus tukee edelleen turkistuotannon kehittämistä vastuuta tuntevana elinkeinona. Hallitus selvittää turkistarhauksesta muuhun elinkeinoon vapaaehtoisen siirtymisen kannustamisen mahdollisuuksia. o Turkiseläinten hyvinvointisäädöksiä on tiukennettava vastaamaan vähintään muiden Pohjoismaiden tasoa s. 6 o Turkistarhaajien luopumistukijärjestelmä on otettava käyttöön s. 12 o Turkistarhaajien lomitustuki on poistettava s. 12 o Lakeja rikkovat turkistarhat on suljettava s. 12 1

Koe-eläimet Liite 3. Hallitusohjelma: Edistetään eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien kehittämistä. o Eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien kehittämistä tulee tukea FICAMin jatkuva rahoitus on turvattava s. 13 o Koe-eläindirektiivi on implementoitava Suomen lakiin huomioiden eläinsuojelunäkökulmat mahdollisimman hyvin s. 15 Tuotantoeläimet Liite 4. Hallitusohjelma: Eettisen elintarviketuotannon keskeinen tekijä on tuotantoeläinten hyvinvointi. --- Luomuja lähiruoan osuuden kääntäminen vahvaan nousuun otetaan Suomen maatalouspolitiikan strategiseksi tavoitteeksi. Kehittämisessä painotetaan muun muassa luomukotieläintuotannon houkuttelevuutta. Kasvatetaan luomu- ja lähiruoan osuutta julkisista hankinnoista parantamalla ja vahvistamalla pienyritysten ja lähiruoan tuottajien osallistumista julkisten hankintojen kilpailutuksiin mm. parantamalla hankintaosaamista ja laadullisten kriteerien esilletuloa. --- Kuluttajille turvataan oikeus tietää ruoan alkuperä, tuotantotapa ja koostumus. o Kuluttajille on jaettava aktiivisesti monipuolista tietoa kotimaisesta eläintuotannosta s. 16 o Luonnonmukaiseen kotieläintuotantoon siirtymistä on kannustettava s. 16 o Tuotantoeläinten hyvinvointia on edistettävä s. 17 o Sikojen hyvinvointia on parannettava sika-asetuksen uusimisen yhteydessä s. 18 Eläinsuojelulakiuudistus Liite 5. Hallitusohjelma: Eläinsuojelulainsäädäntöä uudistetaan eläinten hyvinvoinnin tilan parantamiseksi ja asiaa koskevan sääntelyn selkeyttämiseksi. o Eläinsuojelulainsäädännön kokonaisuudistukselle on taattava riittävät resurssit s. 20 o Eläinsuojelulakiuudistusta valmistelevaan työryhmään on nimettävä vähintään varsinaiset jäsenet sekä Eläinsuojeluliitto Animaliasta että SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitosta s. 20 Valvonta Liite 5. Hallitusohjelma: Eläinvalvontaa ja sen rahoitusta vahvistetaan ja sitä suunnataan riskiperusteisesti. o Kuntia on tuettava ja kannustettava palkkaamaan lisää valvontaeläinlääkäreitä ja vapaaehtoisten eläinsuojeluvalvojien työtä on tuettava nykyistä enemmän s. 20 2

Metsästys Liite 5. Hallitusohjelma: Salametsästykseen puututaan tehokkaasti. o Metsästyksen valvontaan on suunnattava lisää resursseja s. 20 Annamme mielellämme lisätietoja ja teemme yhteistyötä eläinsuojeluasioiden edistämiseksi. Ystävällisin terveisin, Kati Pulli vs. toiminnanjohtaja, Animalia p. 09 7206 5910, 050 384 5072 kati.pulli@animalia.fi www.animalia.fi Helinä Ylisirniö toiminnanjohtaja, SEY p. 050 371 2740 helina.ylisirnio@sey.fi www.sey.fi 3

Liite 1. 1 Eläinsuojeluasiamies Hallitusohjelma: Nimetään eläinsuojeluasiamiehen virka maa- ja metsätalousministeriöön. 1.1 Eläinsuojeluasiamiehen virka on perustettava mahdollisimman pian Eläinsuojeluasiamiehen sekä tämän sihteerin virat on perustettava mahdollisimman pian. Viran tulee olla täysipäiväinen ja sen tulee työnkuvaltaan muistuttaa lapsiasianvaltuutetun työnkuvaa. Virkaan tulee valita henkilö, joka omaa vankkaa, tieteelliseen tietoon pohjautuvaa kokemusta ja tietoa eläinten hyvinvoinnista ja sen parantamisesta sekä eläinsuojelusta ja jonka tavoitteena on todistetusti parantaa eläinten hyvinvointia. Eläinsuojeluasiamiehen työpiste voidaan sijoittaa Eläinten hyvinvointikeskuksen yhteyteen, minkä kautta virkaan valitulla henkilöllä olisi suora yhteys uusimpaan eläinten hyvinvointitutkimukseen. 1.2 Eläinsuojeluasiamiehen työnkuva keskittyy eläinten hyvinvoinnin ja aseman parantamiseen yhteiskunnan eri osa-alueilla Eläinsuojeluasiamiehen työnkuvaan kuuluisi esimerkiksi eläinten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumisen seuranta, päätöksentekijöihin vaikuttaminen eläinsuojelun näkökulmasta, eläimiä koskevan tutkimustiedon välittäminen esimerkiksi eläinten parissa työskenteleville, viranomaisille, päätöksentekijöille ja muulle väestölle sekä yhteistyön kehittäminen eläinsuojelun eri toimijoiden välillä. Järjestöt ehdottavat, että eläinsuojeluasiamiehen työnkuva koostuu pitkälti vastaavista asioista kuin lapsiasiainvaltuutetun työnkuva. Tehtäviä on lueteltu alla. Painopisteen tulisi jakautua eri eläinryhmien välillä (tuotanto-, turkis-, seura- ja harraste- sekä koe-eläimet ja eläimet viihteessä) eläinten määrän ja eläinten hyvinvoinnille aiheutuvien ongelmien vakavuuden perusteella. Lisäksi työnkuvassa tulisi huomioida luonnonvaraiset eläimet. Pidämme tärkeänä, että eläinsuojeluasiamies työskentelee tiiviisti muun muassa tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan ynnä muiden jo olemassa olevien erilaisista sidosryhmistä koostuvien työryhmien kanssa. Tehtävät - Ottaa kantaa eläinten asemaan ja hyvinvointiin vaikuttaviin säädösehdotuksiin, poliittisiin toimenpiteisiin ja aloitteisiin, joita tehdään Suomen ja EU:n tasolla. Asiamies myös toimii asiantuntijatahona näitä asioita käsitteleville poliittisille päättäjille ym. - Puuttuu harhaanjohtavaan eläinten hyvinvointiin ja käyttöön liittyvään mainontaan ja tiedotukseen. 4

- Etsii keinoja lisätä ja pyrkii lisäämään ihmisten tietoisuutta eläinten hyvinvoinnista sekä esimerkiksi kuluttajien vaikutusmahdollisuuksista asiaan. - Vaikuttaa päätöksentekijöihin eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta ja sen puolesta, että kuluttajien vaikutusmahdollisuudet eläinten hyvinvointiin lisääntyvät. - Valvoo, että eläinsuojelulakia noudatetaan yhteiskunnan kaikilla eri tasoilla (ei vain eläinten omistajien tasolla) ja puuttuu tarvittaessa käytäntöihin. - Välittää eläinten hyvinvointia koskevaa tietoa päätöksentekijöille, kuluttajille, eläinten kanssa tekemisissä oleville sekä muille ihmisille. - Seuraa, arvioi ja lisää eläinten hyvinvoinnin ja oikeuksien kehitystä ja aihepiiristä keskustelemista yhteiskunnassa. - Tekee oma-aloitteisia ehdotuksia ja aloitteita eläinten aseman parantamiseksi ja eläinten hyvinvoinnin kehittämiseksi. - Kehittää yhteistyötä eläinpolitiikan toimijoiden välille. - Pyrkii lisäämään eläinten hyvinvoinnin ja oikeuksien arvostusta yhteiskunnassa. 5

Liite 2. 2 Turkiseläimet Hallitusohjelma: Hallitus tukee edelleen turkistuotannon kehittämistä vastuuta tuntevana elinkeinona. Hallitus selvittää turkistarhauksesta muuhun elinkeinoon vapaaehtoisen siirtymisen kannustamisen mahdollisuuksia. 2.1 Turkiseläinten hyvinvointisäädöksiä on tiukennettava vastaamaan vähintään muiden Pohjoismaiden tasoa Muiden Pohjoismaiden turkiseläinten pitoa koskevat lainsäädännöt ovat Suomen lakia tiukempia ja yksityiskohtaisempia. Suomen turkiseläinten pitoa koskevaa lainsäädäntöä tulisi uudistaa vastaamaan vähintään muiden Pohjoismaiden tasoa eläinten hyvinvoinnin kannalta parhaiden käytäntöjen mukaan. Kaikkia Suomessa tarhattavia tai turkiseläinten pitoa koskevassa lainsäädännössä listattuja lajeja ei tarhata muissa Pohjoismaissa, eikä näiden lajien osalta ole vertailtavaksi tarkempia säädöksiä. Tällainen laji on muun muassa supikoira. Supikoiran tarhauksen säätely on Suomen nykyisessä lainsäädännössä puutteellista. Tällaisten lajien kohdalla eläinten tarhaus tulisi ensisijaisesti lopettaa. Toissijaisesti eläinten pidolle tulisi asettaa tarkennetut pitovaatimukset, joissa huomioidaan ja mahdollistetaan eläinlajien luontainen käyttäytyminen. Siitoseläinten pitovaatimuksiin tulisi kaikkien lajien kohdalla kiinnittää nykyistä enemmän huomiota pidemmän eliniän vuoksi. Alla olevat vaatimukset on vapaamuotoisesti käännetty ja koottu muiden Pohjoismaiden lainsäädännöistä. Alkuperäiskielellä olevat vastaavat ja kyseistä asiasisältöä käsittelevät pykälät ovat löydettävissä jokaisen kohdan perässä olevan pykäläviitteen mukaan ko. maiden turkiseläinten suojelua koskevasta lainsäädännöstä, jollei muuta mainita. Ruotsissa juuri uudistettava lainsäädäntö on tällä hetkellä vielä lopullisesti vahvistamatta, mutta tulee mitä todennäköisimmin antamaan alla kuvattuja määräyksiä. 2.1.1 Yleiset määräykset - Eläinten omistajalta, -pitäjältä ja -hoitajalta vaaditaan koulutus kyseessä olevan eläinlajin hoidosta ja kasvatuksesta. (Ruotsi 6 ja Norja 5 ) - Sellaisten tapahtumien järjestäminen on kielletty, joissa eläviä eläimiä pidetään näytteillä niille vieraassa ympäristössä ja joiden vuoksi eläimiä joudutaan kuljettamaan. On myös kiellettyä viedä turkiseläimiä tällaisiin tapahtumiin. (Norja 9, Ruotsi 7 ) - Tarhalla suoritettavista tietyistä toimenpiteistä edellytetään laadittavaksi kirjallinen rutiini/ohje, kuten mm. sairauksien ja vammojen ehkäisystä ja hoidosta, niin että varmistetaan tarhauksen harjoittaminen säädösten mukaisesti. Lisäksi tarhaajan on pidettävä kirjaa mm. eläinmääristä, kuolleista ja sairaista eläimistä, aggressiosta eläinten välillä, eläinlääkärikäynneistä ja ongelmien poistamiseksi tehdyistä toimenpiteistä. Tiedot on pidettävä viranomaisen saatavilla vähintään 3 vuoden ajan. (Norja 8 ) Tarhattavat lajit 6

- Norjassa turkistarhoilla sallitaan kasvatettavaksi ainoastaan minkkejä ja ketun eri tyyppejä. (Norja 3 ) - Tanskassa kettujen kasvatus turkiseläimiksi on kielletty siirtymäajalla erillisessä laissa: https://www.retsinformation.dk/forms/r0710.aspx?id=125399 Ravinto ja juoma - Eläimillä tulee olla automaattinen vesilähde, joka ei jäädy. Eläimillä tulee olla vettä vapaasti tarjolla. (Norja 10, Ruotsi 46 ) - Rutiininomainen tai jatkuva rehunsaannin rajoittaminen on kielletty lukuun ottamatta korkeintaan 8 vrk:n jaksoa ennen paritusta, jolloin rehuannosta saa pienentää enintään 20 %. Talviaikaan (1.12. - 1.4.) eläimille on sallittua syöttää vähemmän energiaa sisältävää rehua. (Tanska 12, Ruotsi säätää asiasta eläinlajikohtaisesti) Tilat, virikkeet ja hoito - Eläimillä tulee olla virikkeitä, jotka stimuloivat niitä muun muassa leikkimään, tutkimaan ja muihin fyysisiin aktiviteetteihin. Olki yksin ei riitä minkille. (Norja 11, Tanska 10, Ruotsin määräykset ovat lajikohtaisia.) - Virikkeitä tulee vaihtaa riittävän usein, jotta eläimillä on mahdollisuus vaihteleviin aktiviteetteihin. (Norja 11 ) - Kaikilla eläimillä tulee olla mahdollisuus päästä piiloon ympäri vuoden. (Norja 11, Tanska 8 ) - Tarhauksessa ja uusien menetelmien kehittelyssä on otettava mahdollisimman tarkoin huomioon eläinlajien biologiset ominaisuudet. Tarharakenteita perustettaessa ja olemassa olevia uudistettaessa on pyrittävä kehittämään ja käyttämään keinoja, jotka tutkimustietojen perusteella ovat parhaita täyttämään eläimen käyttäytymisen ja terveyden mukaiset tarpeet. (Tanska 3 ) - Eläinten luontainen syömiskäyttäytyminen tulee huomioida.(norja 17 ) - Sosiaalisilla lajeilla on oltava mahdollisuus nähdä lajitovereitaan ja käyttäytyä tavalla, joka liittyy sosiaalisten rakenteiden ylläpitoon. (Tanska 8 ) - Eläimillä tulee olla riittävästi tilaa, jotta eläimet voivat toteuttaa lajityypillistä ja normaalia liikkumatarvetta. Lajeilla, jotka hyppivät ja nousevat takajaloilleen luontaisen käyttäytymisensä osana, on oltava kaikkina aikoina mahdollisuus käyttäytyä näin, paitsi silloin kun ne ovat paikassa joka on tarkoitettu nukkumiseen. (Ruotsi 21, Tanska 8 ) - Eläimiä tulee pitää tiloissa, joissa häkkien väliseinät voidaan avata tai pääsy muulle alueelle voidaan mahdollistaa. (Norja 11 ) - Eläimet tulee tarkastaa huolellisesti vähintään kahdesti päivässä. Synnytyksen lähestyessä ja pentujen vieroitukseen asti naaraat ja pennut tarkastetaan useammin. Sama koskee pentuja niiden lopulliseen sijoitukseen asti. Myös sairaat ja vammautuneet eläimet on tarkastettava useammin. Eläinten kynnet tulee tarkastaa kuukausittain ja hoitaa tarvittaessa. (Norja 16 ) Sairaat eläimet ja eläinlääkärikäynnit - Sairaille eläimille on oltava riittävä määrä häkkejä ja osaan näistä on oltava mahdollista saada lämmitys. Eläimet, jotka tarvitsevat erityistä huolenpitoa, on voitava hoitaa yksilöllisesti. (Norja 10, Ruotsi 32 ) 7

- Eläinlääkärin tulee käydä tarhalla vähintään kahdesti vuodessa. Yhden käynnin tulee ajoittua ajalle, jolloin naarailla on pentuja. Eläinlääkärin tulee tehdä yhteistyötä etologin kanssa. Eläinten omistajan tai pitäjän tulee ilmoittaa eläinlääkärille, mikäli eläimillä esiintyy poikkeavan suuria määriä sairastumisia tai kuolemia. (Ruotsi 14 ) - Jos eläimillä esiintyy merkittäviä määriä stereotypioita tai ne osoittavat muita merkkejä epänormaalista käyttäytymisestä kuten turkin pureskelua, apatiaa tai epänormaalia aggressiivisuutta, tulee eläinten omistajan ja hoitajan ryhtyä toimenpiteisiin syyn selvittämiseksi ja ongelman korjaamiseksi. Ellei tämä onnistu, on yhdessä eläinlääkärin ja etologin kanssa luotava toimenpidesuunnitelma, joka on otettava käyttöön niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään 12 kk:n sisällä. Ellei toimenpiteistä ole apua, on eläintenpito lopetettava ja aloitettava uudelleen vasta kun on otettu käyttöön sopivat keinot ongelman ratkaisemiseksi. (Ruotsi 15, Tanska 6 ) Eläinten käsittely - Eläimet on totutettava pennusta pitäen ihmiseen ja käsittelyyn (Norja 7, Ruotsi 16, Tanska 5 ) - Eläimiä käsittelevällä henkilöllä tulee olla koulutus siihen. Eläimiä kiinni otettaessa ja kannettaessa on niin hyvin kuin mahdollista vältettävä stressin aiheuttamista kyseiselle tai muille eläimille. Niin pitkälti kuin mahdollista, eläimiä tulee käsitellä käsin ja sellaisen henkilön toimesta, joka on eläimelle tuttu. Eläimiä nostetaan ja kannetaan keskivartalosta tukien ja kiinnipitovälineitä käytetään vain poikkeustapauksissa. (Norja 19, Ruotsi 17, Tanska 17 ) Emo pentueen kanssa ja vieroitus - Emolla tulee olla mahdollisuus vetäytyä pois pentujen luota ennen vieroitusta. (Norja 20 ) - Kun eläimiä pidetään perheryhmissä, emon hyvinvointiin kiinnitetään huomiota (Norja 21 ) Paloturvallisuus ja varautuminen sähkökatkoksiin - Halleissa tulee olla palovaroitusjärjestelmä. (Norja 15 ) - Uusilta ja uudistettavilta tarhoilta vaaditaan edellytykset sille, että eläimet voidaan pelastaa tulipalon sattuessa. (Ruotsi 28 ) - Sähkökatkosten varalle on oltava suunnitelma, miten eläinsuojelua voidaan katkon aikana toteuttaa. (Ruotsi 34 ) Ympäristöolosuhteet ja valaistus - Eläinten tulee voida noudattaa luonnollista vuorokausirytmiä ja niillä tulee olla riittävästi luonnonvaloa. Eläimiä ei saa pitää jatkuvassa keinovalossa. Valon määrän tulee olla riittävä, jotta eläin pystyy toteuttamaan luontaista käyttäytymistään. Eläimiä ei saa pitää suorassa auringonvalossa, jatkuvassa pimeydessä tai jatkuvassa valossa. Päivän pituutta ei saa muuttaa keinovalolla. (Norja 13, Ruotsi 42, Tanska 15 ) - Tarhoja saa olla vain alueilla, joissa eläimet eivät altistu jatkuvalle ärsyttävälle tai akuutille melulle, saasteille tai muille ulkoisille häiriötekijöille. Eläimiä ei saa altistaa niitä häiritsevälle melulle eikä kuin satunnaisesti mekaaniselle melulle, joka ylittää 65 dba. (Norja 10, Ruotsi 8 ja 43, Tanska 14 ) 8

- Pitopaikassa tulee olla alhainen pölyisyys, hyvä ilmanvaihto eikä siellä saa olla epämiellyttävää määrää kaasuja. Haitallisille kaasuille ja orgaaniselle pölylle on annettu raja-arvot, jotka saa ylittää vain poikkeuksellisesti. (Norja 12, Ruotsi 37 ) Jalostus - Jalostuksessa on huomioitava eläinten hyvinvointi niin, ettei pelokkaita ja haitallisia ominaisuuksia periyttäviä eläimiä valita siitoseläimiksi. Jalostuksella tulee erityisesti pyrkiä parantamaan eläinten hyvinvointia. (Norja 6, Ruotsi 9 ja 10, Tanska 19 ) Eläinten tappaminen ja nahkominen (Huom! EU-maissa asiasta määrätään pääosin erillisessä lainsäädännössä.) - Eläinten tappaminen ja nahkominen tulee hoitaa tavalla, joka ei häiritse muita eläimiä. Eläimiä ei saa tappaa siten, että muut eläimet näkevät toimenpiteen eikä siten, että se saa aikaan levottomuutta muissa eläimissä. Ruhoja ei saa säilyttää tiloissa, joissa eläimiä pidetään.(ruotsi 33 ja Norja 33 ) - Ketun saa tappaa vain henkilö, joka on saanut siihen koulutuksen ja voi todistaa sen. Minkin saa tappaa vain henkilö, joka on saanut siihen koulutuksen tai tekee toimenpiteen sellaisen henkilön valvonnassa, jolla on vastaava koulutus. (Norja 33 ja 34 ) - Tila, jossa eläin hengittää kaasua, on suunniteltava siten, että eläin ei altistu stressille, kärsimykselle tai vammoille ja siten, että eläintä voidaan seurata. Kaasun konsentraation on oltava vakaa ja lopetustilanteessa tulee käyttää mittaria, joka varoittaa selvästi kaasun pitoisuuden laskiessa. Käytettäessä hiilimonoksidia, sen tulee olla peräisin puhtaasta lähteestä. Erityistä tähän tarkoitukseen suunniteltua moottoria voidaan käyttää hiilimonoksidin tuottamiseen, jos testein on osoitettu, että kaasu on laadultaan riittävää, eikä sisällä ärsyttäviä kaasuja tai komponentteja. Eläimet tulee sijoittaa kaasua sisältävään tilaan yksi kerrallaan ja edellisen eläimen tajuttomuus tai kuolema on varmistettava ennen kuin seuraava eläin laitetaan tilaan. Hiilidioksidilla lopetettaessa eläimessä ei saa näkyä merkkejä tietoisuudesta 30 sekunnin kuluttua kaasulle altistuksesta. Eläimet tulee pitää kaasussa, kunnes ne ovat kuolleet. (Norja 38 ) - Eläinten nylkemisen tulee tapahtua muilta eläimiltä näkymättömissä. Nylkemistä ei saa suorittaa ennen kuin aikaisintaan 10 minuutin kuluttua siitä, kun eläin on todettu kuolleeksi. (Norja 40, Tanska 7 ) - Varalla on aina oltava toimintakuntoiset lopetusvälineet. (Tanska 7 ) 2.1.2 Lajikohtaiset määräykset Minkki - Minkille tarjotaan pääsy niin suureen osaan tarhan eläinten elintiloja ympäri vuoden kuin mahdollista. (Norja 25 ) - Nahkomisen ja penikoimisen välisenä aikana paritusaikaa lukuun ottamatta, eläimillä tulee olla pääsy vähintään 75 % suurempaan tilaan. (Norja 25 ) - Eläinten piilopaikan tulee olla sellainen, että kaikki eläimet mahtuvat sinne samanaikaisesti luontaiseen nukkuma-asentoon ilman, että kilpailua tai aggressiivisuutta ilmenee. Eläimillä tulee olla riittävästi puhdasta, kuivaa ja eristävää pesäntekomateriaalia. Siitosnaaraan pesäkopin tulee olla niin suuri, että se pystyy synnyttämään ja hoitamaan pentujaan kopissa. Minkeille on oltava tarjolla olkea niin paljon kuin on tarkoituksenmukaista. (Norja 27, Ruotsi 2. 6, Tanska 21 ) 9

- Eläinten tilat tulee suunnitella siten, että ne tarjoavat eläimille monipuolisen ja vaihtelevan ympäristön. Eläimiä pidetään kerroshäkeissä, joissa eläimillä on pääsy useampaan kerrokseen. (Ruotsi 2. 5 ) - Kaikilla vieroitetuilla minkeillä tulee olla pääsy makuuhyllylle, joka on suunniteltu siten, että eläin voi tarkkailla ympäristöään ja olla luonnollisessa lepoasennossa. Hyllyjen yhteispinta-alan tulee olla niin suuri, että kaikki eläimet mahtuvat samaan aikaan lepäämään siinä luontaisessa asennossa ilman, että syntyy kilpailua ja aggressiivisuutta. Makuuhylly tulee olla molemmissa häkkikerroksissa. (Ruotsi 2. 9 ) - Eläimillä tulee olla pesämateriaalin lisäksi vähintään kaksi erilaista esinettä, jotka stimuloivat niitä muun muassa leikkimään, pureskelemaan, tutkimaan ja muihin fyysisiin aktiviteetteihin. Virikkeitä tulee vaihtaa riittävän usein, jotta eläimillä on mahdollisuus vaihteleviin aktiviteetteihin. (Ruotsi 2. 10, Tanska 20 ) - Eläinten ruokintaa ei saa vähentää rutiininomaisesti tarkoituksena pudottaa eläimen painoa. Paritusta ennen ruokintaa saa vähentää kuitenkin korkeintaan 8 päivän ajaksi, mitä seuraa vapaa ruokinta. Ruokintaa ei saa tällöinkään vähentää yli 20 % eläimen ylläpitotarpeesta. (Ruotsi 2. 12 ) - Siitosnaaraita pidetään huhtikuun puolivälistä pentujen vieroitukseen joka toisessa häkissä. (Tanska 23 ) - Pentuja ei saa pitää eristettynä. (Tanska 24 ) - Vieroitettuja pentuja ei saa pitää emon läheisyydessä. (Tanska 24 ) - Tilavaatimukset ovat kokonaisuudessaan suurempia kuin Suomessa (Norja 25, Ruotsi 2. 14 ) Kettu Huom. kettujen tarhaus on siirtymäajalla kielletty Tanskassa ja loppunut Ruotsissa. Tästä syystä esimerkiksi Ruotsin uuteen lainsäädäntöön ei ole kirjattu yksityiskohtaisia vaatimuksia ketun pidolle. - Ketulle tarjotaan pääsy niin suureen osaan tarhan eläinten elintiloja ympäri vuoden kuin mahdollista (Norja 29 ) - Eläimillä tulee olla pääsy vähintään perusvaatimusta vastaavaan lisätilaan nahkomisen ja parituksen välisenä aikana sekä parituksen jälkeen mahdollisimman pitkään. (Norja 29 ) - Eläimillä tulee aina olla mahdollisuus piiloutua ja niillä tulee olla lämmin ja suojaava paikka, joka tarjoaa säänsuojan. Suojapaikan/piilon tulee olla tarpeeksi suuri, jotta naaras ja pennut voivat nukkua siinä yhtä aikaa luonnollisessa asennossa. Piilo tulee asettaa siten, että se ei estä eläinten näkymää ympäristön kaikkiin suuntiin. (Norja 31 ) - Siksi ajaksi, kun pennut ovat neljästä kahdeksaan viikon ikäisiä, häkin pohjalle on asetettava tiheäsilmäinen suojaverkko. (Tanska 32 ) - Pentujen vieroitus voidaan tehdä aikaisintaan 8 viikon vanhana, ellei emon tai pentujen hyvinvointi muuta edellytä. Vieroitettuja pentuja ei saa pitää emon läheisyydessä. (Tanska 33 ) - Kettuja saa pitää vain siten, että eläimet voivat olla yhdessä lajitovereiden kanssa, liikkua, kaivaa sekä harjoittaa muita aktiviteetteja (Ruotsin eläinsuojeluasetus 9 ) - Siitosnaarailla on oltava vähintään 2 m2:n kaksoishäkki nahoitusajasta pentujen vieroitukseen, siinä laajuudessa, mitä häkkikapasiteetti sallii. (Tanska 32 ) - Hierarkiassa alempiarvoisia naaraita ei saa tarhata dominoivien naaraiden vierellä. (Tanska 32 ) - Aikuisilla alle 20 kiloa painavilla eläimillä tulee olla vähintään 1,2 m2 lattiapinta-alaa (Norja 29 ) - Aikuisilla, yli 20 kg painavilla eläimillä tulee olla vähintään 2,0 m2 lattiapinta-alaa. (Norja 29 ) - Emolla pentuineen tulee olla tilaa vähintään 2,0 m2 (Tanska 35, Norja 29 ) 10

- Myös muut tilavaatimukset ovat monilta osin Suomen vaatimuksia suurempia. (Tanska 35, Norja 29 ) Chinchilla Norjassa chinchillan kasvatus turkistarhoilla on kielletty. Ruotsissa otetaan näillä näkymin käyttöön Euroopan neuvoston suositus. Mikäli chinchillan pitoa turkiseläimenä ei kielletä, sama suositus tulisi ottaa käyttöön chinchillan pidon minimivaatimuksena Suomessa: http://www.coe.int/t/e/legal_affairs/legal_cooperation/biological_safety_and_use_of_animals/farming/rec%20fur%20animals%20e%201999.as p#p629_52663 - Eläimiä tulee suojella äkkinäiseltä ja vahvalta valolta (Ruotsi 3. 4 ) - Chinchilloilla tulee olla pääsy pesäkoppiin, joka voidaan pitää hygieenisenä ja joka on varustettu kuivalla ja puhtaalla pesämateriaalilla. Kopissa on oltava niin paljon tilaa, että kaikki eläimet voivat olla luontaisessa lepoasennossa ilman että kilpailua tai aggressiivisuutta esiintyy. Siitosnaaraan kopissa tulee olla niin paljon tilaa, että eläin pystyy siinä synnyttämään ja hoitamaan poikasensa. (Ruotsi 3. 7 ) - Chinchilloilla tulee olla pääsy vähintään kahdelle hyllylle eri korkeuksilla. Hyllyjen tulee olla kooltaan ja rakenteeltaan sellaisia, että kaikki eläimet mahtuvat istumaan hyllylle vakaassa ja luontaisessa asennossa samanaikaisesti. (Ruotsi 3. 8 ) - Jos eläimiä pidetään kerrosjärjestelmissä, ne suunnitellaan siten, että alemmat tilat eivät likaannu. (Ruotsi 3. 9 ) - Pesämateriaalin lisäksi eläimillä tulee olla pääsy laatikoihin, putkeen tai muuhun vastaavaan, joka stimuloi eläimiä leikkimään, tutkimaan ja muihin fyysisiin aktiviteetteihin. Eläimillä tulee olla tarjolla pureskelumateriaalia. (Ruotsi 3. 10, Tanska 43 ) - Chinchilloilla tulee olla vähintään tunnin ajan joka päivä pääsy puhtaaseen ja hienojakoiseen hiekkaan hiekkakylpemään turkin hoidon vuoksi. Hiekkakylpy on suunniteltava siten, että hiekka pysyy paikallaan ja eläin pääsee suoraan kontaktiin hiekan kanssa. (Ruotsi 3. 11, Tanska 43 ) - Karkearehua tulee olla tarjolla vapaasti. (Ruotsi 3. 12 ) - Chinchillan häkin korkeus tulee olla vähintään 1m, aikuisella eläimellä pinta-alaa tulee olla vähintään 0,5 m2 (Ruotsi 3. 13 ) Animalia pyrkii ensisijaisesti lopettamaan turkistarhauksen Suomessa lainsäädännöllä. Ennen kuin tarhauksen lopettamisen vahvistavaan päätökseen päästään, ja niin kauan kuin päätöksen jälkeen siirtymäaika on käynnissä, on turkistarhoilla pidettävien eläinten elinoloja parannettava huomattavasti. Lisäksi Suomessa tulisi rajata tarhattavat lajit yleisimpiin ja parhaiten tunnettuihin lajeihin, joiden hyvinvoinnin edellytyksistä on eniten tietoa. 11

2.2 Turkistarhaajien luopumistukijärjestelmä on otettava käyttöön Turkistuotannosta luopumiseen kannustavan järjestelmän mahdollisuudet tulee selvittää ja järjestelmä tulee ottaa käyttöön. Nykyisiä tarhaajia voidaan kannustaa myös siirtymään eläkkeelle, sillä lähivuosina turkisalaa tulee joka tapauksessa leimaamaan turkistuottajien eläköityminen ja tuotannosta luopuminen tuottajien ikärakenteen vuoksi. Tarhaajista noin 40 % on yli 50-vuotiaita ja vain noin 10 % alle 35-vuotiaita. Turkistarha työllistää nykyisin keskimäärin 0,7 henkilöä tarhaa kohden. Noin 40 % tiloista on päätoimisia turkistarhoja, muilla tiloilla eläinten tarhaaminen on yksi tuotantosuunta muiden rinnalla. Kun alkutuotanto ja välillinen työllistävyys lasketaan yhteen, alan katsotaan työllistävän Suomessa n. 6000 7000 henkilöä (lähde: Turkistilojen talous ja alan merkitys sekä tulevaisuuden näkymät Suomessa. MTT:n selvityksiä 160, 2008). Lisäksi tarhat ovat sijoittuneet maantieteellisesti pääosin alueille, joilla työllisyystilanne on hyvä. 2.3 Turkistarhaajien lomitustuki on poistettava Turkistarhaajien lomituksen tukeminen valtion rahoituksella tulee lopettaa. Turkistarhaajia tulee kohdella lomien osalta kuten valtaosaa yksityisyrittäjistä eikä eläintuottajien lomitusjärjestelmää tule soveltaa turkistarhaajien kohdalla. Eläintuottajien lomitusjärjestelmän käyttö voidaan perustella ruuantuotannon omavaraisuuden ylläpitämisellä Suomessa, mutta turkistarhaajien kohdalla tätä perustelua ei ole. 2.4 Lakeja rikkovat turkistarhat on suljettava Turkistarhat, jotka eivät noudata nykyisiä eläin- tai ympäristösuojelulakeja, tulee sulkea. Vuonna 2010 yli 60 % tarkastetuista turkistarhoista sai huomautuksia eläinsuojelulainsäädännön rikkomisesta. Havaitut rikkomukset koskivat mm. turkiseläinten häkkejä, joissa oli eläimille loukkaantumisriskin aiheuttavia teräviä osia. Lisäksi osasta häkkejä puuttui lain vaatima makuuhylly tai purukapula. Turkistilojen kirjanpitoa oli myös laiminlyöty. 12

Liite 3. 3 Koe-eläimet Hallitusohjelma: Edistetään eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien kehittämistä. 3.1 Eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien kehittämistä tulee tukea - FICAMin jatkuva rahoitus on turvattava Uusittu koe-eläinirektiivi 2010/63/EU edellyttää jäsenvaltioita ottamaan osaa vaihtoehtoisten menetelmien kehittämiseen ja validoimiseen ja nimeämään sekä yhteyspisteen että validointilaboratorion. Yhteyspisteeksi on jo nimetty Dos. Tuula Heinonen FICAMista (Finnish Centre for Alternative Methods eli Vaihtoehtomenetelmäkeskus eläinkokeille). FICAMin tulevaisuus on kuitenkin jatkuvasti vaakalaudalla, kun rahoitusta sille myönnetään vain muutamaksi vuodeksi kerrallaan. Jotta keskus pystyisi tehokkaasti ja pitkäjänteisesti kehittämään uusia eläinkokeille vaihtoehtoisia tutkimusmenetelmiä, tulisi sen rahoituksesta tehdä jatkuvaa. Jatkuva rahoitus on myös edellytys, että keskus pääsee mukaan kansainvälisiin tutkimushankkeisiin. Ehdotamme myös FICAMin nimeämistä Suomen validointilaboratorioksi. Keskuksessa olisi jo olemassa valmis infrastruktuuri ja osaava henkilökunta. FICAM tekee käytännössä jo tällä hetkellä kyseistä työtä kehittämällä menetelmiä, tiedottamalla niistä ja olemalla European Centre for Validation of Alternative Methods (ECVAM)n koordinoiman menetelmävalidoinnin suorittava laboratorio. FICAMissa on laajaa 3R-osaamista (replacement, refinement, reduction) ja FICAMin työntekijät ovat jo edustettuina alan tärkeimmissä kattojärjestössä, kuten eurooppalaisessa Ecopassa, suomalaisessa Fincopassa ja eläinkoelautakunnassa. Tällä nimityksellä mahdollistettaisiin myös se, että muut jäsenvaltiot voivat halutessaan nimetä FICAMn heidän validointilaboratoriokseen. FICAM edellyttää tästä toiminnasta saatavan kohtuullisen korvauksen. FICAMn perustoiminnan ylläpito mukaan lukien Good Laboratory Practise (GLP)-valmiudet maksaa 1 miljoona euroa vuodessa. FICAM saa rahoituksen OPMn kehittämisrahasta vuoden 2012 loppuun asti, mutta sen jälkeen ei ole rahoitusta. Ehdotamme, että valtion budjetista osoitetaan FICAMlle 1 miljooona euroa vuodessa pysyvänä rahoituksena 1.1.2013 lähtien. 3.1.1 FICAMin tausta ja tehtävät FICAM perustettiin Tampereen yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan 10.12.2008 vastaamaan kansallisia ja kansainvälisiä tarpeita kehittää eläinkokeille korvaavia ja/tai vaihtoehtoisia menetelmiä, toimia menetelmien kansallisena ja kansainvälisenä validoijana, 3R-alan asiantuntijana ja tiedonjakajana sekä kouluttajana. Tutkimusja validointitoiminnassaan FICAM toimii Good Laboratory Practicen (GLP) mukaisesti. FICAM sai käynnistämisrahoituksensa ELY-keskuksesta toimintaympäristötukena ja omarahaosuutensa Tampereen kaupungilta. Tämän jälkeen on toiminta turvattuna vuoteen 2012 loppuun asti OPM:n kautta Tampereen yliopistolle myönnettynä kehittämisrahana. Lisäksi MMM on myöntänyt avustusta useana vuotena. 13

Tällä hetkellä FICAMn organisaatiossa on 19 henkilöä, joista monet ovat väitöskirjatyöntekijöitä erilaisten apurahojen avulla. Lisäksi FICAM on läheisessä yhteistyössä erityisesti Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston, Helsingin yliopiston ja VTTn yksikköjen kanssa sekä myös muiden suomalaisten tutkimusyhteisöjen kanssa. 3.1.2 FICAMin asiantuntemus FICAMissa on laaja regulatoritoksikologian asiantuntemus ja käytännön osaaminen (mukaan lukien eläinkokeet ja kattaen koko 3Rn) erityisesti liittyen lääkkeiden, teollisuuskemikaalien ja kosmetiikan komponenttien testausvaatimuksiin ja itse testien suorittamiseen. FICAMin asiantuntemus kattaa olemassa olevat eläinkokeille vaihtoehtoiset menetelmät ja niiden käytettävyyden, mitä eläinkokeita tarvitaan kipeimmin korvata ja mitä erityispiirteitä on huomioitava kehitettäessä viranomaisvaatimukset täyttäviä eläinkokeille vaihtoehtoisia menetelmiä. Koska kehitettävät menetelmät pohjautuvat moniulotteisiin usean solun sisältäviin malleihin, FICAMin asiantuntemus on vahvaa solu- ja kudosteknologiassa ja siinä miten sitä sovelletaan eläinkokeille korvaavien mallien tutkimisessa ja kehittämisessä validoiduiksi menetelmiksi, ja lisäksi kehitettyjen menetelmien validoinnissa. Soluosaaminen kattaa linjasolut, ihmisen kantasoluista erilaistetut solut sekä ihmisen ja eläimen primaarisolut. Tästä esimerkkinä on vuonna 2010 loppuun kehitetty ja validoitu angiogeneesimenetelmä. Lisäksi FICAM antaa ja järjestää koulutusta ja jakaa alan informaatioita eri koulutustilaisuuksissa ja www-sivun välityksellä (www.ficam.fi). 3.1.3 FICAMin toiminta menetelmien kehittäjänä ja validoijana FICAM validoi itse kehittämänsä menetelmät OECDn ja ECVAMin (European Center for Validation of Alternative Methdos) validointiohjeistoja noudattaen ja tarjoaa validointiapua ja validointipalvelua myös muille suomalaisille tutkimusorganisaatioille. FICAMin menetelmien kehitys perustuu ihmisperäisten solujen käyttöön. Niitä saadaan Tampereelle perustetusta Pirkanmaan Sairaanhoitopiirin tutkimuskudospankista, joka on ainutlaatuinen Suomessa ja Euroopassa, tai kantasoluista erilaistetuista soluista. Sekä EU:n että USA:n viranomaisten ja tutkijoiden yleisesti hyväksytty näkemys on se, että eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien tulee pohjautua ihmisperäisiin soluihin. Näin siksi, että kyseiset menetelmät mallintaisivat luotettavimmin vaikutuksia ihmiseen ja että ne voisivat luotettavasti korvata eläinkokeita. 3.1.4 FICAMin toiminta ECVAMin referenssilaboratoriona ja EU-komission asiantuntijana FICAM toimii jo nyt validointilaboratoriona (referenssilaboratoriona) ECVAMin koordinoimissa kansainvälisissä validoinneissa. FICAMin henkilöt ovat toimineet ja toimivat useassa komission asiantuntijaryhmässä, kuten ESACissa, EFSAn asiantuntijapoolissa ja kosmetiikkadirektiiviin liittyvissä työryhmissä. 3.1.5 FICAM on jo nyt kansallisesti ja kansainvälisesti tärkeä toimija Solu- ja kudosteknologian hyödyntämismahdollisuudet ovat suuret ja sitä tehdäänkin jo yhä enenevässä määrin elinkeinoelämän monilla aloilla, mukaan lukien testausmenetelmät kemiallisten yhdisteiden turvallisuuden varmistamiseksi ihmiselle ja yksilöllisen terapian valinnassa, ihmisille varaelinten kehittämisessä sekä tutkimuksessa biologisen tiedon saamiseksi. FICAM täten vahvistaa huomattavasti solu- ja kudosteknologiaan 14

pohjautuvaa tuotekehitystä ja liiketoimintaa olemalla testimenetelmien ja osaltaan solu- ja kudosteknologian Eurooppalainen osaamiskeskus. FICAM kaltaisia keskuksia on Saksassa (ZEBET) ja Belgiassa (CARDAM). Hollannissa, Itävallassa, Englannissa ja Sveitsissä on vaihtoehtomenetelmäkeskuksia, jotka jakavat tietoa ja joissa osissa on myös alkavaa tutkimus- ja kehitystoimintaa. CAAT-EU on Saksassa oleva EU-USA-vaihtoehtomenetelmäkeskus, joka jakaa tietoa ja järjestää kokouksia. 3.2 Koe-eläindirektiivi on implementoitava Suomen lakiin huomioiden eläinsuojelunäkökulmat mahdollisimman hyvin Pidämme tärkeänä, että Suomi säilyttää eläinkoelainsäädäntönsä direktiiviä tiukemmilta osiltaan eikä heikennä koe-eläinten suojelun tasoa, höllennä lupamenettelyä tai tingi vaihtoehtoisten menetelmien käyttövaatimuksesta uusien säädösten implementoinnissa. Direktiivi antaa tähän selkeän mahdollisuuden eikä olisi sen tarkoituksen mukaista, ellei Suomi käyttäisi tätä mahdollisuutta eläinsuojelun tason säilyttämiseksi. 3.2.1 Kansallinen komitea ja eläinten hyvinvoinnista vastaava elin Kansallisesta komiteasta on tehtävä riippumaton, laajapohjainen ja asiantunteva. Komitean tehtäviksi tulee määritellä ohjeistuksen laatimisen ja neuvonnan ohella mm. yhteiskunnallisen keskustelun lisääminen eläinkokeiden etiikasta ja vaihtoehdoista. Komitean tulee myös ottaa kantaa ja antaa ohjeistusta eläinkokeiden eettiseen ja hyöty-haitta arviointiin liittyen. Eläinsuojelun, etiikan ja 3R-asiantuntemuksen edustus on taattava komiteassa vahvana: ilman riittävää asiantuntemusta esimerkiksi ihmiskudokseen pohjautuvien in vitro -menetelmien mahdollisuuksista vaihtoehtojen edistäminen jää näennäistavoitteeksi. Koska komitean tehtävänä on neuvoa eläinkoelautakuntaa, ei mielestämme toimivin ratkaisu ole se, että komitea rakentuisi pääasiallisesti eläinkoelautakunnan jäsenistöstä. Jäsenistä tulee olla edustus komiteassa, mutta komitean ei pidä olla eläinkoelautakunta jatkettuna muutamalla muulla henkilöllä. Lisäksi direktiivin vaatimat paikalliset eläinten hyvinvoinnista vastaavat elimet on vaadittava kaikilta koe-eläinlaitoksilta ilman poikkeuksia ja on varmistettava, että ko. elimiin tulee riittävästi kokeneita henkilöitä ja riittävä asiantuntemus artiklan 27 tehtävien täyttämistä varten. Tarvittaessa on edellytettävä ulkopuolisen asiantuntijan, esim. kansallisen komitean jäsenen, osallistumista. 3.2.2 Muut kohdat Direktiivissä on myös lukuisia muita kohtia, joihin mielestämme tulisi kiinnittää huomiota. Niitä ovat mm. direktiivin laajan soveltamisalan säilyttäminen, vaatimus 3R-menetelmien soveltamisesta kaikkeen koeeläintoimintaan, avoimuuden lisääminen sekä eläinkokeiden puolueettoman eettisen arvioinnin mahdollistaminen ja eläinten kärsimyksen minimointi. Tarkemmat perustelut näille kohdille löytyvät sivulta www.elainpolitiikka.fi/lausunnot#direktiivi 15

Liite 4. 4 Tuotantoeläimet Hallitusohjelma: Eettisen elintarviketuotannon keskeinen tekijä on tuotantoeläinten hyvinvointi. --- Luomuja lähiruoan osuuden kääntäminen vahvaan nousuun otetaan Suomen maatalouspolitiikan strategiseksi tavoitteeksi. Kehittämisessä painotetaan muun muassa luomukotieläintuotannon houkuttelevuutta. Kasvatetaan luomu- ja lähiruoan osuutta julkisista hankinnoista parantamalla ja vahvistamalla pienyritysten ja lähiruoan tuottajien osallistumista julkisten hankintojen kilpailutuksiin mm. parantamalla hankintaosaamista ja laadullisten kriteerien esilletuloa. --- Kuluttajille turvataan oikeus tietää ruoan alkuperä, tuotantotapa ja koostumus. 4.1 Kuluttajille on jaettava aktiivisesti monipuolista tietoa kotimaisesta eläintuotannosta Rahoitusta tulee suunnata monipuolisen tiedon jakamiseen eläinperäisten elintarvikkeiden imagomarkkinoinnin sijaan. Ehdotamme, että valtio rahoittaa kuluttajille suunnattua monipuolista tiedotuskampanjaa, joka kertoo eläintuotannosta eri näkökulmista. Tiedotuskampanjan ohjausryhmä tulisi muodostaa esimerkiksi tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan jäsenistä tai muusta vastaavasta eri sidosryhmiä edustavasta kokoonpanosta. Tiedotuksesta vastaava henkilö voitaisiin sijoittaa esimerkiksi eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskukseen. Tiedotuskampanjan tarkoituksena olisi kertoa kuluttajille kotieläintuotannosta useista näkökulmista: millaista on eri kotieläinlajien luontainen käyttäytyminen, minkälaisissa olosuhteissa eri tuotantoeläimet elävät, miten eläinten hyvinvointi tuotannossa toteutuu, miten tuottajat kokevat työnsä ja miten esimerkiksi taloudelliset tekijät vaikuttavat tuottajan mahdollisuuksiin vaikuttaa eläinten hyvinvointiin. Kuluttajien tiedonsaantia ja valintamahdollisuuksia olisi myös muutoin parannettava. Ostopäätöksiä tehdessä jokaisen kuluttajan tulisi saada helposti selville, millä tavoin elintarviketuotannossa käytetyt eläimet ovat eläneet ja mitä eroja eri tuotantomuodoissa on. Tämän vuoksi tällä hallituskaudella tulisi kartoittaa eläinten hyvinvointimerkintäjärjestelmän toteuttamismahdollisuudet Suomessa. Järjestelmän pohjaksi tulisi vertailla muissa maissa käytössä olevia vastaavia merkintäjärjestelmiä ja selvittää niiden soveltamismahdollisuuksia Suomeen. EU:ssa käydään aiheesta vilkasta keskustelua, mutta Suomen tulisi toimia asiassa kansallisella tasolla ja selvittää järjestelmän vaihtoehtoja maassamme. Lihatuotteisiin olisi myös merkittävä, mikäli siinä käytetty eläin on teurastettu tainnuttamatta. Mikäli kloonattujen eläinten ja niiden jälkeläisten käyttöä elintarviketuotantoon ei kielletä EU:ssa lähivuosina, myös kloonattujen eläinten tai niiden jälkeläisistä saatavat elintarvikkeet olisi merkittävä. Lisäksi liha, jonka tuotantoon käytettyjä eläimiä on kuljetettu elävinä yli 8 tuntia, tulisi merkitä. 4.2 Luonnonmukaiseen kotieläintuotantoon siirtymistä on kannustettava Tavanomaisten kotieläintilojen siirtyminen luomukotieläintiloksi tulee tehdä houkuttelevaksi ja siihen tulee kannustaa tuin. Luomuketjun puuttuvien renkaiden korjaamiseen on panostettava: usein ketju katkeaa jossain eläimen kasvatuksen vaiheessa, eikä alun perin luomuvaatimusten mukaan kasvatettu eläin ole enää teurasvaiheessa luomustatuksen alle kelpuutettava. Luomusäädöksiä tulee kehittää entisestään eläinten hyvinvointi paremmin huomioiviksi. Luomutuotannon houkuttelevuutta myös tuottajien 16

näkökulmasta tulee lisätä. Se voidaan toteuttaa esimerkiksi höllentämällä kontrollia niissä tilanteissa, kun se on mahdollista: esimerkiksi silloin, kun tilaan kohdistuu käytännössä sama valvontatoimenpide sekä luomusäädösten että yleisten valvontasäädösten perusteella. Tulee myös etsiä kannustuskeinoja, joilla voidaan painottaa julkisten hankintojen siirtymistä nykyistä enemmän luomua suosivaksi. Esimerkiksi julkisesta ruokailusta vastaaville tahoille pitäisi luoda hankintaohjeitus, joka kannustaa suosimaan luomutuotteita ruokahankinnoissa. 4.3 Tuotantoeläinten hyvinvointia on edistettävä Kaikilta eläintuottajilta ja eläimiä käsitteleviltä henkilöiltä on vaadittava asianmukainen koulutus, kuten tällä hetkellä vaaditaan broilerintuottajilta ja -hoitajilta. Tuotantoeläinten teurastaminen tainnuttamatta on kiellettävä. Elävien eläinten kuljetusten valvontaa on tehostettava kansainvälisesti ja niille on asetettava kahdeksan tunnin maksimiraja. Elävien eläinten teuraskuljetukset maiden välillä tulee lopettaa. Maataloustuet on suunnattava niin, että niillä pyritään edistämään eläinten hyvinvointia. Investointitukia tulee jakaa vain ratkaisuille, jotka selkeästi edistävät eläinten hyvinvointia. Investointituet voidaan suunnata esimerkiksi kiinteän lattiapinta-alan lisäämiseen, häkkikanaloiden muuttamiseen lattiakanaloiksi ja eläinten ulkoilumahdollisuuksien luomiseen tai parantamiseen. Parsinavetoiden rakentamista ei tule tukea. Eläinten hyvinvointituen ehtoja on kehitettävä edelleen tuotantoeläinten hyvinvointia paremmin edistäväksi. Tuotantoeläinten hyvinvointia on parannettava myös eläinten ulkoilutusta lisäämällä sekä tarjoamalla lajista riippumatta eläimille nykyistä enemmän tilaa ja virikkeitä. Eläintilojen lattiarakenteiden on oltava eläinten hyvinvointia edistäviä. Esimerkkejä yksityiskohtaisista vaatimuksista tuotantoeläinten hyvinvoinnin parantamiseksi: Siipikarja Tällä hetkellä tuotannossa käytettävien broilerilinjojen nopea kasvu aiheuttaa eläimille vakavia hyvinvointiongelmia. Lintujen kasvunopeutta olisi hidastettava sekä hitaammin kasvavien linjojen maahantuontiin olisi kannustettava, jotta broilereiden hyvinvointia voidaan parantaa. Broileriemojen suojeluun on lisäksi kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota ja niiden pidolle on annettava kunnolliset eläinsuojelumääräykset. Naudat Vasikoiden hyvinvointiin on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. Vasikoiden yksittäishäkissä pitämiselle on asetettava viikon maksimiaika. Vasikoiden nupoutus eli sarvenaiheiden poistaminen on tehtävä anestesiassa ja vasikalle on annettava asianmukainen kipulääkitys toimenpiteen aiheuttaman kivun hoitoon. Siat Katso kohta 4.4. 17

4.4 Sikojen hyvinvointia on parannettava sika-asetuksen uusimisen yhteydessä Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee parhaillaan sika-asetuksen muuttamista. Sikojen hyvinvointiin liittyy huomattava määrä ongelmia. Uudella asetuksella tulisi sen laajuuden puitteissa lievittää niistä vakavimpia. Sikojen hyvinvointia koskevan normiston kehittämistä on asetusuudistuksen jälkeenkin voimakkaasti jatkettava. Animalia ja SEY haluavat erityisesti kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin asetuksen valmistelun yhteydessä: 4.4.1 Tilavaatimukset Sioille epätyypillinen betoniympäristö ja tilanahtaus turhauttavat sikoja ja aiheuttavat niille yleisesti erilaisia käyttäytymishäiriöitä. Karsinoiden eläintiheys lisää väistämättä tautien tartuntapainetta. Liian lyhyt ruokintakaukalo, harvoin tapahtuva ruokinta, juomanippojen vähyys ja ahdas sijoittelu aiheuttavat sioilla tappeluita ja loukkaantumisia. Pääosa emakoiden pihattosikaloista on ahtauden ja kuivikkeiden käytön estävien rakenneratkaisujen vuoksi emakoille sopimattomia. Tonkiminen ei niissä ole mahdollista ja niukalla ritilälattialla jaloittelun sijasta eläimet makaavat mieluummin ruokintahäkissä. Emakkoa kohden tulee ryhmäkasvatuksessa voimassa olevan maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaan olla tilaa vähintään 2,25 m² ja ensikkoa kohden 1,64 m². Tilanahtautta lisää EU:n direktiivistä poikkeava tulkinta, jossa ruokintahäkkien ala on laskettu pihattojen liikkuma-alaksi määriteltyyn pinta-alaan. Direktiivin tarkoituksena oli lisätä emakoiden liikkumatilaa ja viihtyvyyttä, mutta Suomen tulkinnan vuoksi varsinainen liikkuma-ala jää hyvin vähäiseksi, sillä ruokintahäkin suosituspinta-ala 1,3 m² vie suurimman osan tilasta. Ehdotus: Sikojen tilavaatimuksia kasvatetaan selkeästi lihasikojen osalta siten, että vähimmäispinta-ala on vähintään 1,64 m². Suomen tulee luopua EU-direktiivin poikkeavasta tulkinnasta, ja lopettaa ruokintahäkkien alan laskeminen kuuluvaksi emakkopihattojen liikkuma-alaan. Ruokintakaukaloiden vähimmäispituuden on oltava sellainen, että kaikki eläimet mahtuvat vaivatta syömään yhtä aikaa. Juomanippaa kohden tulee olla enintään kymmenen eläintä. Jos juomanipat on sijoitettu niin lähelle toisiaan, että kaksi eläintä ei voi vaivattomasti juoda yhtä aikaa, on vastaavasti vähennettävä eläinmäärää nippaa kohti. 4.4.2 Porsimishäkit Suomessa emakoita saa pitää kääntymisen estävässä häkissä 8 viikkoa porsimisen jälkeen. Esimerkiksi Ruotsissa emakkoa saa pitää kääntymisen estävässä porsimishäkissä korkeintaan muutaman päivän ajan porsimisen jälkeen. Eläinsuojeluasetuksen mukaan emakko tai ensikko saadaan pitää erillään ryhmästä aikana, joka alkaa viikkoa ennen odotettua porsimista ja päättyy neljän viikon kuluttua porsimista seuraavasta astutuksesta tai siemennyksestä, joka johtaa tiineyteen. Tällä hetkellä viranomaiset tulkitsevat lainsäädäntöä siten, että emakko voidaan asetuksen mainitsemana ajanjaksona pitää kääntymisen estävässä häkissä. 18

Emakon pitäminen yksittäishäkissä noin yhdeksän viikon pituisen jakson verran heikentää emakon terveyttä ja hyvinvointia ja siten se eläinsuojelulain määräysten vastaisesti ei edistä eläinten terveyttä, ei ota huomioon eläinten fysiologisia tarpeita tai käyttäytymistarpeita ja aiheuttaa eläimelle tarpeetonta kärsimystä. Tutkimusten perusteella emakon pitäminen kääntymisen estävässä häkissä ei ole perusteltua esimerkiksi terveydellisistä tai porsastuotannollisista syistä. Ehdotus: Porsimishäkkien rutiininomaisesta käytöstä luovutaan. Suomen tulisi seurata vähintään Ruotsin esimerkkiä, ja sallia porsimishäkkien käyttö ainoastaan muutamana ensimmäisenä päivänä porsimisen jälkeen. 4.4.3 Kuivikkeet ja virikkeet Kuivikkeiden käyttö on tärkeää sikojen hyvinvoinnille. Tekemisen ja lajityypillisen tonkimisen lisäksi kuivikkeet tarjoavat sioille pehmeän ja lämpimän makuualustan. Korsirehun käyttäminen kuivikkeena tarjoaa myös sikojen ruuansulatukselle tärkeää karkearehua. Voimassa olevan asetuksen mukaan sioilla tulee olla karsinassaan muokattavaa virikemateriaalia. Käytännössä useilla tiloilla heitetään karsinaan kourallinen olkisilppua silloin tällöin sioille syötäväksi. Tämä määrä ei riitä tyydyttämään sikojen tonkimisen ja tutkimisen tarvetta, ja riski häiriökäyttäytymiseen lisääntyy. Ehdotus: Sioille tarjotaan paksu, tongittava kuivikekerros. Muokattavan virikemateriaalin käytöstä tulee säätää asetuksessa tarkemmin ja siten, että virikkeitä riittää kaikille yksilöille ainakin suurimmaksi osaksi vuorokautta. Emakoille on oltava tarjolla pesänrakennusmateriaalia ennen porsimista. Sioilla tulee olla käytössään kiinteäpohjainen, kuivitettu makuualue, johon kaikki siat mahtuvat yhtä aikaa makuulle. 4.4.4 Sialle suoritettavat toimenpiteet Voimassa olevassa asetuksessa suositellaan sikojen kastroinnin välttämistä. Käytännössä kaikki Suomessa syntyvät karjuporsaat kastroidaan kirurgisesti alle viikon ikäisinä. Kastraation saa tehdä ilman kivunlievitystä ja rauhoitusta. Suositeltavimmat vaihtoehdot kastraatiolle ovat kastraatiosta luopuminen tai siirtyminen immunokastraatioon. Ehdotus: Porsaiden kivunlievitys tai anestesia kastraation yhteydessä sekä riittävä kivunlievitys toimenpiteen jälkeen säädetään pakolliseksi. 4.4.5 Muuta Huono ilmanlaatu, etenkin korkea ammoniakkipitoisuus, on sikaloissa yksi yleisimmistä ongelmista, joka aiheuttaa sioille stressiä. Eläinsuojan ilman haitallisille kaasuille ja epäpuhtauksille on asetettava eläinten hyvinvoinnin turvaavat raja-arvot. Sika kärsii lämpöstressistä herkästi, eikä nykyinen lainsäädäntö takaa sialle mahdollisuutta lämmön säätelemiseen. Sialle tulee tarjota mahdollisuus lämmönsäätelyyn esimerkiksi rypemällä mudassa, tarjoamalla mahdollisuuden sikasuihkun käyttöön sekä pitämällä saatavilla olkea tai muuta kuiviketta, joka auttaa pitämään lämpimänä. Eläinsuojassa tulee olla palovaroitin, jonka hälytyksen voi kuulla ja siihen reagoida kaikkina vuorokauden aikoina. 19

Liite 5. 5 Eläinsuojelulakiuudistus Hallitusohjelma: Eläinsuojelulainsäädäntöä uudistetaan eläinten hyvinvoinnin tilan parantamiseksi ja asiaa koskevan sääntelyn selkeyttämiseksi. 5.1 Eläinsuojelulainsäädännön kokonaisuudistukselle on taattava riittävät resurssit Eläinsuojelulain kokonaisuudistusta ja sen valmistelevaa taustatyötä varten tulee varata riittävät resurssit sekä taloudellisesti että henkilötyövuosien kautta. 5.2 Eläinsuojelulakiuudistusta valmistelevaan työryhmään on nimettävä vähintään varsinaiset jäsenet sekä Eläinsuojeluliitto Animaliasta että SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitosta Lakia valmistelemaan on asetettava työryhmä, johon on nimettävä vähintään yksi varsinainen jäsen sekä Eläinsuojeluliitto Animaliasta että SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitosta, jotta mukaan saadaan tarpeeksi laaja näkemys eläinsuojelun näkökulmasta. 6 Valvonta Hallitusohjelma: Eläinvalvontaa ja sen rahoitusta vahvistetaan ja sitä suunnataan riskiperusteisesti. 6.1 Kuntia on tuettava ja kannustettava palkkaamaan lisää valvontaeläinlääkäreitä ja vapaaehtoisten eläinsuojeluvalvojien työtä on tuettava nykyistä enemmän Eläinsuojeluvalvonnan pohjaksi on luotu valvontaeläinlääkärien verkosto, mikä on poistanut kunnaneläinlääkäreiden ristiriitaista roolia eläinsuojeluviranomaisena ja hoitavana eläinlääkärinä. Kuntia pitää yhä tukea ja kannustaa palkkaamaan lisää valvontaeläinlääkäreitä. Viranomaisten ohella vapaaehtoiset eläinsuojeluvalvojat tekevät runsaasti neuvonta- ja valvontatöitä, ja myös tätä toimintaa on tuettava entistä enemmän. Viranomaisverkoston sekä vapaaehtoisten toimijoiden yhteistyötä ja verkostoitumista tulisi kehittää. 7 Metsästys Hallitusohjelma: Salametsästykseen puututaan tehokkaasti. 7.1 Metsästyksen valvontaan on suunnattava lisää resursseja Salametsästys on Suomessa laajaa ja järjestäytynyttä. Salametsästys aiheuttaa myös eläimille turhaa kärsimystä, kun eläinten tappamiseen käytetään laittomia keinoja. Tilanteeseen olisi puututtava vähintään lisäämällä metsästyksen valvontaan resursseja. 20