Metsätieteen päivä 29.10.2013 Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki



Samankaltaiset tiedostot
Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsälait muuttuvat: mitä tuumii metsänomistaja? Heimo Karppinen. Direktiivit, lait, sertifikaatit sääntely ohjaa metsätaloutta

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Metsänomistaja-aineisto ja sen luotettavuus

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin

Metsänhoito on omaisuuden hoitoa

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Metsänhoito. Metsänomistajat

Metsänhoitoyhdistyslaki käytännössä. Petri Pajunen Johtaja Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Luontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät. Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso Olli Äijälä

Älä sorru alaharvennukseen

METSÄ SUUNNITELMÄ

Korpien luontainen uudistaminen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena

Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

Mhy Pohjois-Pirkka. Pauliina Salin, metsäasiantuntija

Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä Lauri Valsta

Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun

Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta

Miten metsänomistajan päätöksenteon tuella voidaan edistää metsien monimuotoisuuden turvaamista? Mikko Kurttila

Maisemanhoito leimikonsuunnittelussa ja puunkorjuussa

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Suomen metsien inventointi

Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa Raili Hokajärvi, projektipäällikkö MoTaSu-hanke

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana

Maa- ja metsätalousministeriön kommenttipuheenvuoro. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MMM/LVO/MBY

Metsävaratietojen jatkuva ajantasaistus metsäsuunnittelussa, MEJA. Pekka Hyvönen Kari T. Korhonen

Puunmyynnit ja neuvontaan osallistuminen

Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari Metsäsuunnittelun nykytila ja kehittämistarpeet

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

METSÄ SUUNNITELMÄ

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Laki metsänhoitoyhdistyksistä 1090/2013

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen

Ympäristöklusterin tutkimusohjelman hiilikonsortio

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsätalouden erityispiirteistä ja kannattavuuden mittaamisesta, II ilta

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 1,4. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Suometsien puunkorjuu. MHY Lakeus, Antti Väisälä Jalasjärvi

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset. Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Päivän teemat. Metsäiset lait Kehitysluokka Kiertoaika Metsänhoito- ja hakkuu-toimenpiteitä

ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa

METSÄNOMISTAJALLE. Metsänomistajat

Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Ritva Toivonen 10/2008

kannattava elinkeino?

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Metsänomistusrakenteen kehittäminen

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Neuvonnan vaikuttavuus muna vai kana -ongelma?

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.

TUOTTOA JA METSÄNOMISTAMISTA. -Ilman avohakkuita

Männikön harvennustapa ja aika puntarissa

Metsäarvio. ~ metsänhoitoyhdistys. Toimeksiantaja Arvion tarkoitus Kohde ja omistus

ARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio+ Saarnivaara, Saarijärvi / 8

Metsätalouden kannattavuudesta Ylä-Lapissa

Transkriptio:

Metsätieteen päivä 29.1.213 Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki Vapailla markkinoilla toimiva metsänhoitoyhdistys ja valinnanvapautta korostavat päätöstukipalvelut - kysynnän ja tarjonnan kohtaamishaaste Teppo Hujala 1, Mikko Kurttila 2 & Anna-Rosa Asikainen 3 1) Metla, Vantaa; teppo.hujala(at)metla.fi; http://www.metla.fi/pp/833/ 2) Metla, Joensuu; 3) Itä-Suomen yliopisto, Joensuu Sisältö Tausta ja tutkimuskysymykset Postikysely metsänomistajille ja tuloksia Toimihenkilöhaastattelut ja tuloksia Metsäpalvelujen tulevaisuus

Tausta ja haasteet Metsälakiuudistus: metsänhoitovaihtoehtojen tarjoaminen metsänomistajille Metsänhoitoyhdistyslain uudistus: metsänhoitomaksun poisto ja mhyjäsenyyden vapaaehtoisuus Metsänomistajien rakenne- ja tavoitedynamiikka Metsänhoitopalvelujen sovittaminen uuteen tilanteeseen Tutkimuksen tavoitteet Kerätä postikyselyllä Mhy Päijät-Hämeen jäsenten näkemyksiä metsänhoitovaihtoehdoista ja metsänhoidon päätöksenteosta Käyttää kyselytuloksia pohjana Mhy:n toimihenkilöiden haastatteluille palvelujen kehittämisestä Arvioida tapaustutkimus Päijät-Hämeen perusteella metsänhoitopalvelujen muutostarpeita ja -valmiutta sekä tunnistaa olennaisia kehittämiskohteita

Tapaustutkimuksen kohde: Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Noin 7 jäsentä 4 toimihenkilöä, 1 toimistoa Liikevaihto 8-1 M Mhy-maksun osuus 7-9% Markkinaosuus Metsänhoitotöistä 75% Puunmyyntisuunnitelmista 7% Puukaupoista (valtakirjoilla) 5% Työllistävä vaikutus 2 htv Kyselyn toteutus Otos 13 jäsentä eli noin joka seitsemäs jäsen Tasavälinen poiminta aakkostetusta jäsenlistasta Yritykset ja yhteisöt ei mukana (noin 2% jäsenistä) Kysely postitettiin Mhy:n jäsentiedotteen mukana Kaksi tekstiviestimuistutusta 4 viikon aikana postituksesta (jos numero oli tiedossa; 743 kpl) Vastauksia 212 kpl (21% otoksesta; 3,2% jäsenistä) Katohaastattelut 4 kpl satunnaiselle osaotokselle Vastaamattomuuden syitä kiireet, korkea ikä, unohtaminen Kysely ei myöskään saattanut tavoittaa tilan metsäasioiden hoitajaa Lähettäminen jäsentiedotteen mukana ei kompensoinut huonoa ajankohtaa (kesäkuun loppu)

Kyselyn edustavuus Vastaajien keski-ikä 63 vuotta (mediaani 64 v) Omistusmuotona yksin tai puolison kanssa 76 %, yhtymä 14 %, kuolinpesä 1 % Eläkeläisiä 5 %, palkansaajia 27 %, maatalousyrittäjiä 1 % (aliedustus) Keskimääräinen tilakoko 41 ha (mediaani 23 ha) Alle 1 ha kokoluokassa aliedustus Tilakokoluokka, ha 4-9,9 1-19,9 2-49,9 5-99,9 1-199,9 2+ Ei vast KAIKKI Perusjoukko (jäsenet) % 1678 24 1788 26 2281 33 827 12 32 4 87 1 6963 1 Vastanneet % 32 53 25 72 34 31 12 6 4 2 8 212 1 Melko hyvä kokonaisedustavuus; osajakaumissa pieni lkm! Kysymyksenasettelu Oletetaan, että seuraavat kolme metsikköä sijaitsevat omalla metsätilallanne. Millaisia metsätaloudellisia valintoja tekisitte metsiköissä? Kaikille metsiköille on kuvattu kolme erilaista käsittelyvaihtoehtoa, joiden toimenpiteet toteutettaisiin seuraavan kahden vuoden aikana. Metsikkö voidaan jättää myös lepoon, jolloin siellä ei tehdä seuraavan kymmenen vuoden aikana lainkaan metsätaloudellisia toimenpiteitä. Valitkaa kunkin metsikön kohdalla mieluisin vaihtoehto ja perustelkaa lisäksi vastaustanne. Nykyisen metsälain mukaisia uudistushakkuiden järeys- ja ikärajoitteita ei tarvitse huomioida.

METSIKKÖ 1 Viereisessä kuvassa on esitetty noin 6-vuotias kylvetty kuivan kankaan (VT) männikkö. Mäntyjen rinnankorkeusläpimitta on 23 cm ja pituus 2 m. Metsikön pohjapinta-ala on 25 m 2 /ha ja puuston tilavuus 24 m 3 /ha, josta tukkipuuta on 51 %. Merkitkää rastilla (X), minkä vaihtoehdon valitsisitte ja perustelkaa lyhyesti vastaustanne. KÄSITTELY 1: Päätehakkuu saatte toimenpiteen yhteydessä puunmyyntituloja 898 /ha. Avohakkuun suorittaminen johtaa uudistamisvelvoitteeseen, jonka täyttämiseksi sijoitatte maanmuokkaukseen ja kylvöön 7 /ha. Uudistamisen lisäksi kustannuksia aiheuttavat tulevina vuosina myös heinäys, perkaus ja taimikonhoito. Seuraavan kerran saatte tuloja metsästänne 3 vuoden kuluttua ensiharvennuksen yhteydessä. KÄSITTELY 2: Perinteinen alaharvennus Mikäli valitsette tämän vaihtoehdon, saatte toimenpiteen yhteydessä puunmyyntituloja 23 /ha. Seuraavan kerran saatte tuloja metsästänne suorittamalla päätehakkuun 2 vuoden kuluttua. KÄSITTELY 3: Eri-ikäisrakenteistava yläharvennus harvennuksessa poistetaan suurimpia puita ja pienempi puusto jätetään kehittymään siten, että metsä pysyy jatkuvasti peitteisenä. Toimenpiteen yhteydessä saatte puunmyyntituloja 484. Seuraavan kerran saatte tuloja metsästänne suorittamalla vastaavanlaisen harvennuksen noin vuoden kuluttua, mikäli metsikköön syntyy luontaisesti uusia puita eriikäismetsätalouden ajatuksen mukaisesti. käsittely 1 käsittely 2 käsittely 3 lepo Perustelu: METSIKKÖ 2 Viereisessä kuvassa on esitetty noin 45-vuotias istutettu lehtomaisen kankaan (OMT) kuusikko. Kuusien rinnankorkeusläpimitta on 22 cm ja pituus 18 m. Metsikön pohjapinta-ala on 33 m 2 /ha ja puuston tilavuus 28 m 3 /ha, josta tukkipuuta on 57 %. KÄSITTELY 1: Päätehakkuu saatte toimenpiteen yhteydessä puunmyyntituloja 11 8 /ha. Avohakkuun suorittaminen johtaa uudistamisvelvoitteeseen, jonka täyttämiseksi sijoitatte maanmuokkaukseen ja taimiin 16 /ha. Uudistamisen lisäksi kustannuksia aiheuttavat tulevina vuosina myös heinäys, perkaus ja taimikonhoito. Seuraavan kerran saatte tuloja metsästänne 3 vuoden kuluttua ensiharvennuksen yhteydessä. KÄSITTELY 2: Perinteinen alaharvennus Mikäli valitsette tämän vaihtoehdon, saatte toimenpiteen yhteydessä puunmyyntituloja 39. Seuraavan kerran saatte tuloja metsästänne suorittamalla päätehakkuun 2 vuoden kuluttua. KÄSITTELY 3: Eri-ikäisrakenteistava yläharvennus harvennuksessa poistetaan suurimpia puita ja pienempi puusto jätetään kehittymään siten, että metsä pysyy jatkuvasti peitteisenä. Toimenpiteen yhteydessä saatte puunmyyntituloja 714. Seuraavan kerran saatte tuloja metsästänne suorittamalla vastaavanlaisen harvennuksen noin vuoden kuluttua, mikäli metsikköön syntyy luontaisesti uusia puita eri-ikäismetsätalouden ajatuksen mukaisesti. käsittely 1 käsittely 2 käsittely 3 lepo Perustelu:

KÄSITTELY 1: Päätehakkuu saatte toimenpiteen yhteydessä puunmyyntituloja 376 /ha. Avohakkuun yhteydessä kuuset raivataan. Avohakkuun suorittaminen johtaa uudistamisvelvoitteeseen, jonka täyttämiseksi sijoitatte maanmuokkaukseen ja taimiin 123 /ha. Uudistamisen lisäksi kustannuksia aiheuttavat tulevina vuosina myös heinäys, perkaus ja taimikonhoito. Seuraavan kerran saatte tuloja metsästänne 3 vuoden kuluttua ensiharvennuksen yhteydessä. METSIKKÖ 3 Viereisessä kuvassa on esitetty noin 4-vuotias istutettu lehtomaisen kankaan (OMT) koivikko. Rauduskoivujen rinnankorkeusläpimitta on 21 cm ja pituus 19 m. Metsikön pohjapinta-ala on 21 m 2 /ha ja puuston tilavuus 18 m 3 /ha, josta tukkipuuta on %. Lisäksi metsikössä on luontaisesti syntyneitä kuusia 13 kpl/ha. Kuusten koko vaihtelee, mutta keskimäärin kuusten rinnankorkeusläpimitta on 5 cm ja pituus 5 m. KÄSITTELY 2: Perinteinen alaharvennus Mikäli valitsette tämän vaihtoehdon, saatte toimenpiteen yhteydessä puunmyyntituloja 86 /ha. Kuuset pyritään harvennuksessa säilyttämään. Seuraavan kerran saatte tuloja metsästänne suorittamalla päätehakkuun 2 vuoden kuluttua. KÄSITTELY 3: Eri-ikäisrakenteistava yläharvennus harvennuksessa poistetaan suurimpia puita ja pienempi puusto jätetään kehittymään siten, että metsä pysyy jatkuvasti peitteisenä. Erityisesti kuusille vapautetaan kasvutilaa. Toimenpiteen yhteydessä saatte puunmyyntituloja 23 /ha. Seuraavan kerran saatte tuloja metsästänne suorittamalla vastaavanlaisen harvennuksen noin vuoden kuluttua, mikäli metsikköön syntyy luontaisesti uusia puita eriikäismetsätalouden ajatuksen mukaisesti. käsittely 1 käsittely 2 käsittely 3 lepo Perustelu: Eri-ikäisrakenteistava käsittely selvästi suosituin vaihtoehto

Vastaajat painottivat päätöskriteereinä myöhemmin saatavia nettotuloja, mutta eivät niinkään heti saatavia nettotuloja tai epävarmuuksia Oma käsitys metsänhoidosta Oma käsitys metsän luontoarvoista Myöhemmin saatavat nettotulot Tulevat kustannukset Tuleva työmäärä Vaihtoehtojen riskit ja epävarmuudet Heti saatavat nettotulot % 2 % 4 % 6 % 8 % 1 % Täysin merkityksetön Erittäin tärkeä (n=6-175) 5 45 Aion jatkossa soveltaa metsissäni vain ns.perinteisiä metsänkäsittelymenetelmiä en lainkaan todennäköisesti erittäin todennäköisesti eos 4 35 3 25 2 1 5 24 31 3 27 28 28 28 26 24 24 25 25 22 19 17 12 13 13 11 1 8 6 6 6 6 7 6 3 alle 1 ha 1-19,9 ha 2-49,9 ha 5-99,9 ha yli 1 ha Aion jatkossa soveltaa metsissäni vain ns. vaihtoehtoisia metsänkäsittelymenetelmiä 5 45 4 35 3 25 2 1 5 5 41 32 29 25 22 21 21 22 2 19 21 21 18 16 19 19 1 1 9 8 6 7 4 2 6 6 alle 1 ha 1-19,9 ha 2-49,9 ha 5-99,9 ha yli 1 ha

Aion jatkossa soveltaa metsissäni sekä perinteisiä että vaihtoehtoisia metsänkäsittelymenetelmiä 5 45 4 35 3 25 2 1 5 3 en lainkaan todennäköisesti erittäin todennäköisesti eos 3 28 24 24 21 19 2 16 14 14 12 38 3 26 26 22 23 18 14 11 7 2 4 alle 1 ha 1-19,9 ha 2-49,9 ha 5-99,9 ha yli 1 ha 8 Opastuksen ja kurssien tarve En lainkaan todennäköisesti Erittäin todennäköisesti Tarvitsen henkilökohtaista opastusta uuden metsälain sallimista käsittelymenetelmistä Tarvitsen kurssia uuden metsälain sallimista käsittelymenetelmistä Muutan metsänkäsittelytapojani metsälain uudistuessa (n=7-175) % 2 % 4 % 6 % 8 % 1 %

Toimihenkilöhaastattelut Ryhmäkeskustelut neljällä toimistolla Osallistujia yhteensä 14 (2+6+3+3) Virikkeinä kyselyn keskeiset tuloskuvat Keskusteluteemoina: Näkemykset metsälakiuudistuksesta Alueen metsänomistajien käyttäytyminen Metsäneuvonnan ja palvelujen kehittäminen Tallenteiden purku tekstiksi Laadullinen analyysi: koodaus ja teemoittelu Haastatteluanalyysin alustavia tuloksia Epäusko tulokseen Omistajat eivät ymmärtäneet kysymystä! Vinoutunut vastaajajoukko? Johdatteleva kysymys Kysely Lakiuudistus Ei suuri muutos Valinnanvapaus hyvä Metsänhoito huononee Välimuoto turha Puun hinta laskee Ei toimi käytännössä Ei sovi kaikkialle Pettymyksiä tulee Toimiva ratkaisu Eriikäisrakenteinen metsänkasvatus MHY:n palvelut Vaihtoehtojen seuraukset osattava kertoa Palveluherkkyyttä tarvitaan Koulutustarvetta Laskentasysteemi puuttuu Kyynisyys Muutoskuorma

Mhy:n palvelut -teemasta sanottua (1) Pahaan saumaanhan tämä lakimuutos tulee kun on lait muuttumassa ja resurssit vähenee, ja silti pitäisi olla neuvontaa enemmän Eihän me jatkuvasta kasvatuksesta tiedetä paljon mitään käytännössä, että miten sitä toteutetaan ja missä se onnistuu ja missä se ei onnistu Kyllähän tässä koulutusta tarvitaan ja kaipa sitä tulee Meillähän ei oo laskentasysteemejä tähän tai onhan ne olemassa sellaiset tietenkin mutta meillähän ei ole arkipäivän käytössä laskentasysteemit että me voitaisiin tietää siis Mhy:n palvelut -teemasta sanottua (2) Kyllä mäkin mielelläni leimikkoa tehdessä jos puhutaan jatkuvasta kasvatuksesta niin toisin aika vahvasti esiin sen että miten siinä todennäköisesti tulee käymään ja minkä näköistä se jälki tulee siinä olemaan ettei sitten ole sitten se ruusuinen kuva että siitä tulee kaunis satumetsä hakkuun jälkeen Ja meidänhän pitää olla sillä viisiin ettei me niin kuin viedä sitä omaa juttuamme. Onhan meidän sielu avattava näille kaikille ja kerrottava että voisi tässä tehdä semmoistakin vaikka toinen ei ehkä sitä ehdotakaan Tietysti sen mukaan täytyy tehdä mitkä ohjeet tulee mutta ehkä se on helpompi sitten myös suositella jotain jos itse uskoo siihen

Yhteenveto Päijät-Hämeen metsänomistajilla on huomattavaa uteliaisuutta uusia metsänkäsittelymenetelmiä kohtaan: moni haluaa ainakin kokeilla Metsänhoitoyhdistyksellä on hyvät lähtökohdat vastata palvelujen kehittyvään kysyntään; toimihenkilöiden näköalat vaihtelevat paljon Avainasemassa lähivuosina ovat: Metsänomistajien uteliaisuuden jalostuminen Toimihenkilöiden asenteet Osaaminen ja resurssit neuvontaan Vaihtoehtojen erittelyn työkalut ja niiden käyttö