Toimittaneet Harri Hietala Keijo Kaivanto TYÖPAIKALLA NÄHTÄVÄNÄ OLTAVA LAINSÄÄDÄNTÖ 2004 JA YHTEISTOIMINTALAKI TALENTUM Helsinki 2004
Talentum Media Oy sekä Harri Hietala ja Keijo Kaivanto ISBN 952-14-0778-6 Karisto Oy Hämeenlinna 2004
ESIPUHE Tämä eripainos sisältää osia Suomen Laki -teoksista. Eripainokseen on koottu työpaikalla lain mukaan nähtävänä pidettävä työlainsäädäntö. Nähtävänäpitovelvoite perustuu laissa olevaan nimenomaiseen määräykseen, jonka perusteella laki, asetus tai päätös on pidettävä työpaikalla nähtävänä. Käytännössä tämä toteutuu siten, että lainsäädäntökokoelmaa pidetään esillä kullakin työpaikalla esim. ilmoitustaululla tai muussa sopivassa paikassa. Säädösten ryhmittely ja esitystapa on yhdenmukainen Suomen Laki -teossarjan kanssa. Tämä eripainos sisältää lakien ja oikeustapausten lisäksi laajan asiahakemiston. Kirjaan on otettu nähtävänä pidettävän lainsäädännön ohella myös tärkeä työpaikalla tarvittava laki yhteistoiminnasta yrityksissä. Työpaikalla tarkoitetaan työsuojelua koskevien säännösten ja määräysten valvonnan kannalta tarkoituksenmukaista eri työskentelypaikkojen muodostamaa toiminnallista kokonaisuutta. Työpaikka ei ole vain yrityksen pääkonttori. Työsopimuslain 13 luvun 10 :n mukaan työantajan on pidettävä yleissitova työehtosopimus vapaasti saatavilla työpaikalla. Jos kysymys on muusta kuin yleissitovasta työehtosopimuksesta, nähtävänä pitovelvoitteisiin kuuluu myös työehtosopimuslain 12 :n mukaan, että työehtosopimukseen sidottujen työnantajain on pantava työehtosopimus nähtäville sen alaisille työpaikoille. Tämä velvoite koskee siis normaalisitovan työehtosopimuksen osalta järjestäytyneitä työnantajia. Kirjan liitteenä on luettelo vuoden 2003 loppuun mennessä yleissitoviksi todetuista työehtosopimuksista soveltamisaloineen. Nähtävänä pidettävään työlainsäädäntöön on tullut merkittäviä muutoksia vuonna 2003. Merkittäviä muutoksia ovat työturvallisuuslain (23.8. 2002/738) nojalla annetut valtioneuvoston asetukset ja muuhun nähtävänä pidettävään lainsäädäntöön tulleet muutokset: Valtioneuvoston asetus työssä käytettävien koneiden ja muiden työvälineiden hankinnasta, turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta 5.6. 2003/437 (voimaan 1.7. 2003) Valtioneuvoston asetu räjähdyskelpoisten ilmaseosten työntekijöille aiheuttaman vaaran torjunnasta 18.6. 2003/576 (voimaan 1.9. 2003) Valtioneuvoston asetus työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksista 18.6. 2003/577 (voimaan 1.9. 2003) - kumonnut vastaavan vanhan päätöksen 728/1999 Valtioneuvoston asetus elementtirakentamisen työturvallisuudesta 18.6. 2003/578 (voimaan 1.10. 2003) - kumonnut vastaavan vanhan päätöksen 697/1984 Työsopimuslain muutokset (13: 9, 15.8. 2003/742; voimaan 1.1. 2004 - palkkasaatavien vanhentumista koskevat muutokset; 4:4, 24.10. 2003/870; voimaan 1.11. 2003 - osittaista hoitovapaata koskevat muutokset) VNA ammattitautiasetuksen muuttamisesta 27.3. 2003/252 (voimaan 1.4. 2003) Tapaturmavakuutuslain muutokset (21.2. 2003/140, 43, voimaan 1.5. 2003; 21.2. 2003/143, 15, voimaan 1.3. 2003; 15.8. 2003/748, 32, 35 a, voimaan 1.10. 2003; 30.12. 2003/1373, useita pykäliä, voimaan 1.1. 2004). Työnantajan on pidettävä työpaikalla työntekijöiden nähtävänä myös työnantajan ja työterveyshuoltopalvelujen tuottajan välinen työterveyshuollon järjestämistä koskeva sopimus tai työnantajan laatima kuvaus itse järjestämästään työterveyshuollosta sekä työterveyshuoltolain (21.12. 2001/1383) 12 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu työpaikkaselvitys. Työnantajan on myös huolehdittava siitä, että jokaisella työpaikalla on esillä tieto eläkelaitoksesta, missä työnantaja on järjestänyt työntekijöilleen eläkelainsäädännön mukaisen eläkkeen (ks. työntekijäin eläkelain 3 3 mom. (19.12.2003/1169; tullut voimaan 1.1.2004) Säädösten tunnuksia käytetään viitteissä ja asiahakemistossa. Jos säädöstä ei ole otettu lainkaan lakiteokseen, viitteissä on mainittu säädöksen antopäiväys ja säädöskokoelman numero. Teokseen sisältyvien säädösten muutosten päiväys ja säädöskokoelman numero on merkitty, jos koko pykälä on muuttunut, kaarisuluissa heti pykälän merkin jäljessä ja, jos pykälän momentti tai kohta on muuttunut, muutos on osoitettu välittömästi tuon momentin tai kohdan jäljessä. Kun luvun nimike on muuttunut, muutos on osoitettu kaarisuluissa nimikkeen jäljessä tai tähtiviitteenä. Lisäksi lain nimikkeen jälkeen on merkitty vuoden 1981 alusta lukien lain tai lainmuutoksen pohjana oleva hallituksen esitys (HE) tai lakialoite (LA).
Tämä eripainos sopii erityisen hyvin täyttämään työpaikan lakisääteiset velvoitteet työlainsäädännön nähtävänäpidosta. Samalla se sopii myös työsuhdeasiainhoitajien, työpaikan työsuojeluhenkilöstön ja luottamushenkilöstön käytännön työkaluksi. Toivomme, että kirjan käyttäjät antavat palautetta myös tästä kirjasta kirjan kustantajalle tai toimittajalle. Lainsäädäntöä on seurattu säädöskokoelman numeroon 77/2004 (julkaisupäivä 6.2. 2004) saakka. Helsingissä helmikuun 9 päivänä 2004 Harri Hietala Varatuomari Keijo Kaivanto varatuomari
Sisällysluettelo Esipuhe Sisällysluettelo Lyhenteet Suomen Laki I:n ja II:n osastot Muistilista tärkeimmistä nähtävänäpitovelvoitteista Ty 101 Työsopimuslaki 26.1.2001/55 Ty 102 L työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta 26.1.2001/56 Ty 108 L kotitaloustyöntekijän työsuhteesta 16.12.1977/951 Ty 111 L yksityisyyden suojasta työelämässä 8.6.2001/477 Ty 214 L yhteistoiminnasta yrityksissä 22.9.1978/725 Ty 301 Työaikalaki 9.8.1996/605 Ty 304 Leipomotyölaki 9.6.1961/302 Ty 317 Vuosilomalaki 30.3.1973/272 Ty 401 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Ty 401.1 VNA elementtirakentamisen työturvallisuudesta 18.6.2003/578 Ty 401.2 VNA työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksista 18.6.2003/577 Ty 401.3 VNA räjähdyskelpoisten ilmaseosten työntekijöille aiheuttaman vaaran torjunnasta 18.6.2003/576 Ty 401.4 VNA henkilökuljetukseen tarkoitetuista köysiratalaitteistoista 4.4.2002/253 Ty 401.5 SosTMA haitallisiksi tunnetuista pitoisuuksista 6.3.2002/190 Ty 401.6 VNA aluksessa käytettävistä suojeluvälineistä ja mittauslaitteista 27.9.2001/825 Ty 401.7 VNA puunkorjuutyön turvallisuudesta 23.8.2001/749 Ty 401.8 VNA traktoreiden EY-tyyppihyväksynnästä 9.8.2001/716 Ty 401.9 VNA kemiallisista tekijöistä työssä 9.8.2001/715 Ty 401.10 VNA ulkona käytettävien laitteiden melupäästöistä 5.7.2001/621 Ty 401.11 VNA työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta 3.8.2000/716 Ty 401.12 VNp ympäristön tupakansavusta ja siihen liittyvän syöpävaaran torjunnasta työssä 8.12.1999/1153 Ty 401.13 VNp työntekijöille aiheutuvan suuronnettomuusvaaran torjunnasta 23.9.1999/922 Ty 401.14 VNp henkilönostoista nosturilla ja haarukkatrukilla 8.7.1999/793 Ty 401.15 VNp työssä käytettävien koneiden ja muiden työvälineiden hankinnasta, turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta 25.11.1998/856 Ty 401.16 SosTMp biologisten tekijöiden luokituksesta 16.3.1998/229 Ty 401.17 SosTMp työtelineiden ja putoamisen estävien suojarakenteiden käytöstä rakennustyössä 27.2.1998/156 Ty 401.18 VNp työturvallisuuslain soveltamisesta pulttipistooleihin ja niiden tarkastukseen 4.9.1997/862 Ty 401.19 VNp eräistä työsuojeluvaatimuksista vuokratyössä 7.8.1997/782 Ty 401.20 VNp ETY-tyyppihyväksyttyjen traktoreiden käytöstä vaarallisissa olosuhteissa 30.4.1997/434 Ty 401.21 TyöMp rakennustyötä veden alla tekevän sukeltajan pätevyydestä 3.9.1996/674 Ty 401.22 VNp asbestityöstä 21.12.1994/1380 Ty 401.23 VNp koneiden turvallisuudesta 21.12.1994/1314 Ty 401.24 TyöMp rakennustyömaiden henkilöstötiloista 3.11.1994/977 Ty 401.25 VNp työpaikkojen turvamerkeistä ja niiden käytöstä 10.11.1994/976 Ty 401.26 VNp työssä käytettävien ajoneuvojen peruutushälyttimestä 22.9.1994/847 Ty 401.27 VNp rakennustyön turvallisuudesta 23.6.1994/629 Ty 401.28 VNp käsin tehtävistä nostoista ja siirroista työssä 22.12.1993/1409 Ty 401.29 VNp henkilönsuojainten valinnasta ja käytöstä työssä 22.12.1993/1407 Ty 401.30 VNp henkilönsuojaimista 22.12.1993/1406 Ty 401.31 VNp näyttöpäätetyöstä 22.12.1993/1405 Ty 401.32 Ty 401.33 VNp työntekijäin suojelusta työssä esiintyvän melun aiheuttamilta vaaroilta ja haitoilta 22.12.1993/1404 VNp työntekijöiden suojelemisesta työhön liittyvältä biologisten tekijöiden aiheuttamalta vaaralta 9.12.1993/1155 Ty 401.34 VNp lyijytyöstä 9.12.1993/1154 Ty 401.35 TyöMp räjäytys- ja louhintatyötä koskeviksi turvallisuusmääräyksiksi 28.5.1993/495
Ty 401.36 VNp kadmiumia ja sen yhdisteitä sisältäviä tuotteita ja tarvikkeita koskevista kielloista ja rajoituksista 17.12.1992/1415 Ty 401.37 VNp asbestin ja asbestipitoisen tuotteen valmistuksen, maahantuonnin, myymisen ja käyttöön ottamisen kieltämisestä 27.8.1992/852 Ty 401.38 VNp eräitä terveydelle haittaa aiheuttavia kemikaaleja ja niitä sisältäviä tuotteita koskevista kielloista ja rajoituksista 27.5.1992/489 Ty 401.39 TyöMp hyväksyttävistä asbestipurkutyössä käytettävistä menetelmistä ja laitteista 14.12.1989/231 v. 1990 Ty 401.40 VNp työturvallisuuslain soveltamisesta torjunta-aineen käsittelyyn ja levitykseen metsätöissä 8.6.1989/538 Ty 401.41 VNp vaarallisia aineita sisältävistä säiliöistä ja niiden merkinnöistä 27.4.1989/421 Ty 401.42 TyöSHp asbestia sisältävien materiaalien, esineiden ja tuotteiden varoitusmerkinnöistä 22.9.1988/929 Ty 401.43 VNp velvollisuudesta antaa tietoja työpaikan terveysvaaroista 19.2.1987/210 Ty 401.44 VNp rakennus- ja muuraussementin kromaattipitoisuudesta 24.7.1986/593 Ty 401.45 VNp räjäytys- ja louhintatyön järjestysohjeista 29.5.1986/410 Ty 401.46 VNp suurtaajuuslaitteista ja niiden tarkastuksesta 6.6.1985/473 Ty 401.47 VNp laserlaitteista ja niiden tarkastuksesta 6.6.1985/472 Ty 401.48 TyöSHp traktorien turvallisuusmääräyksistä 31.5.1984/758 Ty 401.49 VNp työturvallisuuslain soveltamisesta riipputelineisiin ja niiden tarkastukseen Ty 401.50 21.10.1982/769 VNp henkilökuljetuksiin käytettävistä rakennushisseistä ja niiden tarkastuksesta 17.12.1980/982 Ty 401.51 VNp työturvallisuuslain soveltamisesta traktoreihin ja niiden tarkastukseen 2.3.1967/128 Ty 121 Merimieslaki 7.6.1978/423 Ty 124 A merimiehen lääkärintarkastuksista 18.6.1980/476 Ty 124.1 SosTMp lääkärin hyväksymisestä merimieslääkäriksi 19.12.1997/1250 Ty 124.2 TyöMp merimiehen lääkärintarkastusohjeista 15.11.1989/1001 Ty 125 A laivaväen asuintiloista aluksella 17.6.1976/518 Ty 307 Merityöaikalaki 9.4.1976/296 Ty 308 L työajasta kotimaanliikenteen aluksissa 26.3.1982/248 Ty 320 Merimiesten vuosilomalaki 1.6.1984/433 Ty 407 L nuorista työntekijöistä 19.11.1993/998 Ty 408 A nuorten työntekijäin suojelusta 27.6.1986/508 Ty 409 TyöMp nuorille sopivista kevyistä töistä 22.12.1993/1431 Ty 410 SosTMA nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelosta 14.2.2002/128 Ty 411 L työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa 16.2.1973/131 Ty 412 A työsuojelun valvonnasta 21.12.1973/954 Ty 412.1 A virka- tai työsopimussuhdetta vailla olevien työsuojelun valvonnasta 2.5.1978/324 Ty 417 L työsuojeluhenkilörekisteristä 23.11.2001/1039 So 406 Työterveyshuoltolaki 21.12.2001/1383 So 406.1 VNA hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta 27.12.2001/1484 So 406.2 VNA terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä 27.12.2001/1485 El 201 Tapaturmavakuutuslaki 20.8.1948/608 El 202 Ammattitautilaki 29.12.1988/1343 El 204 Ammattitautiasetus 29.12.1988/1347 Hovi- ja käräjäoikeuksien osoitteet Työsuojelun viranomaisorganisaation yhteystiedot Yleissitovat työehtosopimukset 31.12.2003 Asiahakemisto
LYHENTEET A= Asetus D= Defensor Legis, oikeustapausosasto HE= Hallituksen esitys HO= Hovioikeus k.= kohta KHO= Korkein hallinto-oikeus KKO= Korkein oikeus KäO= Käräjäoikeus L= Laki LA= Lakialoite Lk.= tämä lakikirja Lm= Lakimies, oikeustapausosasto OikM= Oikeusministeriö mom.= momentti p= päätös RL= Rikoslaki, Ri 101 s.= sivu ss.= seuraavat SosTM= Sosiaali- ja terveysministeriö TyöM= Työministeriö SisM= Sisäasiainministeriö VeroHp= Verohallituksen päätös VNp= Valtioneuvoston päätös VNA= Valtioneuvoston asetus VvM= Valtiovarainministeriö YM= Ympäristöministeriö
SUOMEN LAKI I:N JA II:N OSASTOT Suomen Laki I:een kuuluvat seuraavat osastot: Pe Perus- ja ihmisoikeudet Si Siviilioikeus Yr Yritystoiminta Ra Rahoitus ja vakuutus Vi Viestintä, liikenne ja kuljetukset Ri Rikosoikeus Pr Prosessioikeus Suomen laki II:een kuuluvat seuraavat osasto: Va Valtio-oikeus Yh Yleishallinto-oikeus Ha Hallintoalueet ja itsehallinto Kv Kansainväliset suhteet ja ulkomaalaiset Tu Turvallisuus ja yleinen järjestys Op Opetus- ja sivistystoimi YM Ympäristö ja asuminen Ma Maaseutuelinkeinot So Sosiaali- ja terveydenhuolto El Eläkkeet ja tapaturmavakuutus Ty Työ- ja virkasuhde Verolait julkaistaan erikseen: Ve Verolait MUISTILISTA TÄRKEIMMISTÄ NÄHTÄVÄNÄPITOVELVOITTEISTA 1. Nähtävänä pidettävät lait, asetukset ja päätökset 2. Yleissitova työehtosopimus tai normaalisitova työehtosopimus 3. Työterveydenhuoltoa koskeva sopimus tai työnantajan kuvaus itse järjestämästään työterveyshuollosta 4. Työterveyshuoltolain mukainen työpaikkaselvitys 5. Tiedonanto tapaturmavakuutusyhtiöstä, jolta korvausta haetaan työtapaturmatapauksissa 6. Työvuoroluettelo ja työajan tasoittumisjärjestelmä 7. Työsuojeluviranomaisten myöntämät poikkeukset ja työpaikkaa koskevat määräykset (esim. työaika, nuoret työntekijät, työturvallisuus) 8. Tieto eläkelaitoksesta, missä lainmukainen eläke on järjestetty
TY 101 TYÖSOPIMUSLAKI TY 101 TYÖSOPIMUSLAKI 26.1.2001/55 Vireillä olevat uudistukset: HE:44/2003; HE:151/2003. 1 luku. Yleiset säännökset 1. Soveltamisala. Tätä lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Tätä lakia on sovellettava, vaikka vastikkeesta ei ole sovittu, jos tosiseikoista käy ilmi, että työtä ei ole tarkoitettu tehtäväksi vastikkeetta. Lain soveltamista ei estä pelkästään se, että työ tehdään työntekijän kotona tai hänen valitsemassaan paikassa eikä sekään, että työ suoritetaan työntekijän työvälineillä tai -koneilla. A oli vapaaehtoisuuteen perustuen työskennellyt yhdistys B:n invalidilasten ja -nuorten hoitolaitoksessa tämän johdon ja valvonnan alaisena saaden työstään asunnon, ruoan, vaatteet ja terveydenhoidon sekä vähäisiä rahasuorituksia. B:n katsottiin suorittaneen A:lle vastiketta. A oli työsuhteessa yhdistykseen. KKO:1990:29. Osakeyhtiön toimitusjohtajalla, jolle kuului yhtiön liiketoiminnan johtaminen, oli sellainen itsenäinen asema, ettei työsopimuslakia ollut sovellettava hänen yhtiön kanssa tekemäänsä palvelussopimukseen. KKO:1971-II-90. Koska A, joka oli tehnyt B oy:n kanssa sopimuksen yhtiön tuotteiden edustamisesta eräässä myyntipiirissä, ei ollut hänelle toimialueensa koko myynnistä maksetun provision lisäksi saanut yhtiöltä korvausta muista kuluistaan kuin matkakuluista sekä tietyistä puhelinkuluista ja kun A oli itse määrännyt työaikansa sekä lomiensa ajankohdan ja pituuden ja A:ta oli sopimuksen voimassaoloajan verotettu hänen ilmoittamistaan myyntituloista, joista yhtiö ei ollut suorittanut ennakonpidätystä, sopimuksen ei katsottu tarkoittaneen A:n sitoutumista työsopimuksella tekemään yhtiölle työtä sen johdon ja valvonnan alaisena. KKO:1978-II-15. Ks. KKO:1993:42, 1:4:n alla. Toimitusjohtajan katsottiin olleen työsuhteessa yhdistykseen, vaikka hän käytännössä olikin voinut toimia melko itsenäisesti. KKO:1996:49. A oli tehnyt yhdistyksen kanssa sopimuksen pelaamisesta yhdistyksen edustusjoukkueessa jääkiekon I-divisioonassa. Sopimuksen mukaan A:lla oli odotettavissa pelaamisesta palkkiota niin paljon, että vastike oli työnteosta maksettua palkkaa eikä vain harrastustoiminnan tueksi annettua avustusta. A oli työsopimussuhteessa yhdistykseen. KKO:1997:38. A:n, joka oli ollut liikepankin johtokunnan jäsen ja sen hallintojohtaja, ei katsottu olleen työsuhteessa pankkiin. KKO:1999:97. Pelastusarmeijan palveluksessa upseerina toimineen A:n katsottiin olleen työsuhteessa Pelastusarmeijaan. Kysymys myös työsuhteen ehdon kohtuuttomuudesta. KKO:1999:113. 2. Poikkeukset soveltamisalasta. Tätä lakia ei sovelleta: 1) julkisoikeudelliseen palvelussuhteeseen eikä julkisoikeudellisen palvelusvelvollisuuden täyttämiseen; 2) tavanomaiseen harrastustoimintaan; 3) sellaiseen työsuoritusta edellyttävään sopimukseen, josta säädetään erikseen lailla. 3. Työsopimuksen muoto ja kesto. Työsopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta samoin kuin ilman perusteltua syytä tehtyjä toisiaan seuraavia määräaikaisia työsopimuksia on pidettävä toistaiseksi voimassa olevina. 4. Koeaika. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään neljän kuukauden pituisesta koeajasta. Jos työnantaja järjestää työntekijälle erityisen työhön liittyvän koulutuksen, joka kestää yhdenjaksoisesti yli neljä kuukautta, koeaika saadaan sopia enintään kuuden kuukauden pituiseksi. Kahdeksaa kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta. Jos työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa on määräys koeajasta, työnantajan on ilmoitettava tämän määräyksen soveltamisesta työntekijälle työsopimusta solmittaessa. Koeajan kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa. Työsopimusta ei saa kuitenkaan purkaa 2 luvun 2 :n 1 momentissa tarkoitetuilla tai muutoinkaan koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla. Työnantaja ei myöskään saa purkaa työsopimusta laiminlyötyään tämän pykälän 3 momentissa säädetyn ilmoitusvelvollisuutensa. Työnantaja oli purkanut koeajaksi tehdyn työsopimuksen työntekijän terveyteen kohdistuneiden aiheettomien epäilyjen johdosta. Kun työsopimus oli sitten purettu epäasiallisilla perusteilla hyväksyttiin työntekijän työsopimuksen purkamiseen perustuva vahingonkorvausvaatimus. KKO:1980-II-110. Työnantaja, joka oli tehnyt suullisen työsopimuksen työntekijän kanssa, ei ollut näyttänyt nimenomaisesti sopineensa työsuhteessa noudatettavasta koeajasta tai selvittänyt, että työntekijä palvelukseen tullessaan olisi tiennyt olevansa koeajalla. Hänet velvoitettiin korvaamaan työntekijälle työsopimuksen lakkauttamisesta aiheutunut vahinko. KKO:1980-II-137. Ammattilaiskoripalloilijan pelaajasopimusta koripalloyhdistyksen kanssa pidettiin työsopimuksena. Pelaajan katsottiin koeaikana purkaneen sopimuksen epäasiallisella perusteella, kun purkamiselle ei ollut esitetty muuta syytä kuin paremman vastikkeen saaminen toisessa koripallojoukkueessa. KKO:1993:42.
TY 101 TYÖSOPIMUSLAKI 5. Työsuhteen kestosta riippuvat työsuhde-etuudet. Jos työnantajan ja työntekijän välillä on tehty useita peräkkäisiä, keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuvia määräaikaisia työsopimuksia, työsuhteen katsotaan työsuhde-etuuksien määräytymisen kannalta jatkuneen yhdenjaksoisena. 6. Vajaavaltaisen työsopimus. Alle 18-vuotiaan oikeudesta tehdä työsopimus sekä nuoren työntekijän huoltajan oikeudesta purkaa alaikäisen tekemä työsopimus säädetään nuorista työntekijöistä annetussa laissa (998/1993). Vajaavaltaiseksi julistettu ja henkilö, jonka toimintakelpoisuutta on holhoustoimesta annetun lain (442/1999) nojalla rajoitettu, voi itse tehdä ja päättää työsopimuksensa. 7. Oikeuksien ja velvollisuuksien siirtäminen. Työsopimuksen osapuolet eivät saa siirtää työsopimuksesta johtuvia oikeuksiaan tai velvollisuuksiaan kolmannelle ilman toisen sopijapuolen suostumusta, ellei jäljempänä säädetystä muuta johdu. Erääntynyt saaminen voidaan kuitenkin siirtää toisen sopijapuolen suostumuksetta. Työnantajan siirtäessä työntekijän tämän suostumuksen mukaisesti toisen työnantajan (käyttäjäyritys) käyttöön, käyttäjäyritykselle siirtyvät oikeus johtaa ja valvoa työntekoa sekä ne työnantajalle säädetyt velvollisuudet, jotka liittyvät välittömästi työn tekemiseen ja sen järjestelyihin. 8. Työntekijän avustaja. Jos työntekijä on työnantajan suostumuksella ottanut avustajan työsopimuksesta johtuvien velvoitteidensa täyttämiseksi, on myös avustajaksi otettu henkilö työsuhteessa suostumuksen antaneeseen työnantajaan. 9. Työnantajan sijainen. Työnantaja voi asettaa toisen henkilön edustajanaan johtamaan ja valvomaan työtä. Jos sijainen tehtäväänsä suorittaessaan virheellään tai laiminlyönnillään aiheuttaa työntekijälle vahinkoa, työnantaja vastaa syntyneen vahingon korvaamisesta. 10. Liikkeen luovutus. Työnantajan liikkeen luovutuksella tarkoitetaan yrityksen, liikkeen, yhteisön tai säätiön tai näiden toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle, jos luovutettava, pää- tai sivutoimisena harjoitettu liike tai sen osa pysyy luovutuksen jälkeen samana tai samankaltaisena. Edellä 1 momentissa tarkoitetussa liikkeen luovutuksessa työnantajan luovutushetkellä voimassa olevista työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet sekä niihin liittyvät työsuhde-etuudet siirtyvät liikkeen uudelle omistajalle tai haltijalle. Ennen luovutusta erääntyneestä työntekijän palkka- tai muusta työsuhteesta johtuvasta saatavasta vastaavat luovuttaja ja luovutuksensaaja yhteisvastuullisesti. Luovuttaja on kuitenkin luovutuksensaajalle vastuussa ennen luovutusta erääntyneestä työntekijän saatavasta, jollei muuta ole sovittu. (15.11.2002/943) Konkurssipesän luovuttaessa liikkeen luovutuksensaaja ei vastaa ennen luovutusta erääntyneistä työntekijän palkka- ja muista työsuhteesta johtuvista saatavista, paitsi jos konkurssiin asetetussa liikkeessä ja luovutuksen vastaanottavassa liikkeessä määräysvaltaa käyttävät tai ovat käyttäneet samat henkilöt omistuksen, sopimuksen tai muun järjestelyn perusteella. X Oy:n henkilöstöruokalaa yhtiön tiloissa ja kalustolla pitänyt Osuuskunta A oli irtisanonut työntekijänsä ja lopettanut toimintansa. Tarjouskilpailun jälkeen ruokalaa oli alkanut X Oy:n kanssa tekemänsä sopimuksen nojalla hoitaa B Oy. Kolme osuuskunnan yhdeksästä työntekijästä oli otettu B Oy:n palvelukseen. Kysymys ei ollut liikkeen luovutuksesta. KKO:2001:48. Vrt. KKO:2001:49. Ks. myös KKO:2002:54. Tilannetta, jossa linja-autoliikenteen harjoittaja oli vaihtunut eräillä seutulinjoilla kilpailuttamisen seurauksena, ei tulkittu liikkeen luovutukseksi, kun yritysten välillä ei ollut tapahtunut merkittävää aineellisen liikeomaisuuden luovutusta. Asiassa saatu Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ennakkoratkaisu C-172/99. KKO:2001:44. 2 luku. Työnantajan velvollisuudet 1. Yleisvelvoite. Työnantajan on kaikin puolin edistettävä suhteitaan työntekijöihin samoin kuin työntekijöiden keskinäisiä suhteita. Työnantajan on huolehdittava siitä, että työntekijä voi suoriutua työstään myös yrityksen toimintaa, tehtävää työtä tai työmenetelmiä muutettaessa tai kehitettäessä. Työnantajan on pyrittävä edistämään työntekijän mahdollisuuksia kehittyä kykyjensä mukaan työurallaan etenemiseksi. 2. Syrjintäkielto ja tasapuolinen kohtelu. Työnantaja ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa työntekijöitä eri asemaan iän, terveydentilan, kansallisen tai etnisen alkuperän, sukupuolisen suuntautuneisuuden, kielen, uskonnon, mielipiteen, perhesuhteiden, ammattiyhdistystoiminnan, poliittisen toiminnan tai muun näihin verrattavan seikan vuoksi. Sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellosta säädetään naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (609/1986). Määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa ei saa pelkästään työsopimuksen kestoajan tai työajan pituuden vuoksi soveltaa epäedullisempia työehtoja kuin muissa työsuhteissa, ellei se ole perusteltua asiallisista syistä.
TY 101 TYÖSOPIMUSLAKI Työnantajan on muutoinkin kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti, ellei siitä poikkeaminen ole työntekijöiden tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltua. Työnantajan on noudatettava 1 momentissa säädettyä syrjintäkieltoa myös ottaessaan työntekijöitä työhön. 3. Työturvallisuus. Työnantajan on huolehdittava työturvallisuudesta työntekijän suojelemiseksi tapaturmilta ja terveydellisiltä vaaroilta niin kuin työturvallisuuslaissa (738/2002) säädetään. (23.8.2002/750) Jos raskaana olevan työntekijän työtehtävät tai työolot vaarantavat hänen tai sikiön terveyden eikä työssä tai työoloissa olevaa vaaratekijää voida poistaa, työntekijä on pyrittävä raskauden ajaksi siirtämään muihin, hänen työkykynsä ja ammattitaitonsa huomioon ottaen sopiviin tehtäviin. Työntekijän oikeudesta erityisäitiysvapaaseen säädetään 4 luvun 1 :ssä. 4. Selvitys työnteon keskeisistä ehdoista. Työnantajan on annettava työntekijälle, jonka työsuhde on voimassa toistaiseksi tai yli kuukauden pituisen määräajan, kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista viimeistään ensimmäisen palkanmaksukauden päättymiseen mennessä, jolleivät ehdot käy ilmi kirjallisesta työsopimuksesta. Jos työntekijä on alle kuukauden pituisissa määräaikaisissa työsuhteissa saman työnantajan kanssa toistuvasti samoin ehdoin, on työnantajan annettava selvitys työnteon keskeisistä ehdoista viimeistään kuukauden kuluttua ensimmäisen työsuhteen alkamisesta. Selvitys saadaan antaa vain kerran, jos työsuhteet toistuvat edelleen, ellei 3 momentista johdu muuta. Vähintään kuukauden jatkuvassa ulkomaantyössä selvitys on annettava hyvissä ajoin ennen kuin työntekijä matkustaa työkohteeseen. Selvitys voidaan antaa yhdellä tai useammalla asiakirjalla tai viittaamalla työsuhteessa sovellettavaan lakiin tai työehtosopimukseen. Selvityksestä on käytävä ilmi ainakin: 1) työnantajan ja työntekijän koti- tai liikepaikka; 2) työnteon alkamisajankohta; 3) määräaikaisen työsopimuksen kesto ja määräaikaisuuden peruste; 4) koeaika; 5) työntekopaikka tai jos työntekijällä ei ole pääasiallista kiinteää työntekopaikkaa, selvitys niistä periaatteista, joiden mukaan työntekijä työskentelee eri työkohteissa; 6) työntekijän pääasialliset työtehtävät; 7) työhön sovellettava työehtosopimus; 8) palkan ja muun vastikkeen määräytymisen perusteet sekä palkanmaksukausi; 9) säännöllinen työaika; 10) vuosiloman määräytyminen; 11) irtisanomisaika tai sen määräytymisen peruste; 12) vähintään kuukauden kestävässä ulkomaantyössä työn kesto, valuutta, jossa rahapalkka maksetaan, ulkomailla suoritettavat rahalliset korvaukset ja luontoisedut sekä työntekijän kotiuttamisen ehdot. Työnantajan on lisäksi annettava työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon ehdon muutoksesta niin pian kuin mahdollista, viimeistään kuitenkin muutosta seuraavan palkanmaksukauden päättyessä, jollei muutos johdu lainsäädännön tai työehtosopimuksen muuttamisesta. 5. Työnantajan velvollisuus tarjota työtä osa-aikaiselle työntekijälle. Jos työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä hänen osa-aikatyötä tekeville työntekijöilleen sopiviin tehtäviin, työnantajan on tarjottava näitä töitä osa-aikatyöntekijöille 6 luvun 6 :stä riippumatta. Jos 1 momentissa tarkoitetun työn vastaanottaminen edellyttää sellaista koulutusta, jonka työnantaja voi työntekijän soveltuvuuteen nähden kohtuudella järjestää, työntekijälle on annettava tällainen koulutus. 6. Vapautuvista työpaikoista tiedottaminen. Työnantajan on ilmoitettava vapautuvista työpaikoistaan yleisesti yrityksessä tai työpaikalla omaksutun käytännön mukaisesti varmistaakseen, että myös osa-aikaisilla ja määräaikaisilla työntekijöillä on samat mahdollisuudet hakeutua näihin työpaikkoihin kuin vakituisilla tai kokoaikaisilla työntekijöillä. 7. Työehtosopimusten yleissitovuus. Työnantajan on noudatettava vähintään valtakunnallisen, asianomaisella alalla edustavana pidettävän työehtosopimuksen (yleissitova työehtosopimus) määräyksiä niistä työsuhteen ehdoista ja työoloista, jotka koskevat työntekijän tekemää tai siihen lähinnä rinnastettavaa työtä. Työsopimuksen ehto, joka on ristiriidassa yleissitovan työehtosopimuksen vastaavan määräyksen kanssa, on mitätön ja sen sijasta on noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräystä.
TY 101 TYÖSOPIMUSLAKI Työnantaja, joka on työehtosopimuslain (436/1946) nojalla velvollinen noudattamaan työehtosopimusta, jonka toisena sopijapuolena on valtakunnallinen työntekijöiden yhdistys, saa 1 momentissa säädetystä poiketen soveltaa tämän työehtosopimuksen määräyksiä. 8. Yleissitovuuden vahvistaminen ja voimassaolo. Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta samoin kuin yleissitovuuden voimassaolosta ja sopimusten saatavuudesta säädetään työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta annetussa laissa (56/2001). 9. Vuokrattujen työntekijöiden työsuhteissa sovellettava työehtosopimus. Jos työnantaja on vuokrannut työntekijänsä toisen työnantajan (käyttäjäyritys) työhön eikä työntekijänsä vuokrannut työnantaja ole sidottu 7 :n 3 momentissa tarkoitettuun työehtosopimukseen eikä velvollinen noudattamaan työsuhteissaan yleissitovaa työehtosopimusta, on vuokratun työntekijän työsuhteessa sovellettava vähintään käyttäjäyritystä sitovan 7 :n 3 momentissa tarkoitetun tai yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä. 10. Vähimmäispalkka työehtosopimuksen puuttuessa. Jos työsuhteessa ei tule sovellettavaksi työehtosopimuslain nojalla sitova työehtosopimus eikä yleissitova työehtosopimus eivätkä työnantaja ja työntekijä ole sopineet työstä maksettavasta vastikkeesta, on työntekijälle maksettava tekemästään työstä tavanomainen ja kohtuullinen palkka. 11. Sairausajan palkka. Työntekijällä, joka on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtään, on oikeus sairausajan palkkaan. Jos työsuhde on jatkunut vähintään kuukauden, työntekijällä on oikeus saada esteen ajalta täysi palkkansa sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun, enintään kuitenkin siihen saakka, kun hänen oikeutensa sairausvakuutuslain (364/1963) mukaiseen päivärahaan alkaa. Alle kuukauden jatkuneissa työsuhteissa työntekijällä on vastaavasti oikeus saada 50 prosenttia palkastaan. Työntekijällä ei ole oikeutta sairausajan palkkaan, jos hän on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella. Työntekijän on pyydettäessä esitettävä työnantajalle luotettava selvitys työkyvyttömyydestään. Maksettuaan työntekijälle sairausajan palkan työnantajalla on vastaavalta ajalta oikeus saada työntekijälle sairausvakuutuslain tai tapaturmavakuutuslain (608/1948) mukaan kuuluva päiväraha, enintään kuitenkin maksamaansa palkkaa vastaava määrä. 12. Työntekijän oikeus palkkaansa työnteon estyessä. Työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle täyden palkan, jos hän on ollut sopimuksen mukaisesti työnantajan käytettävissä voimatta kuitenkaan tehdä työtä työnantajasta johtuvasta syystä, ellei toisin sovita. Jos työntekijä on estynyt tekemästä työtään työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen hänestä tai työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi, työntekijällä on oikeus saada palkkansa esteen ajalta, enintään kuitenkin 14 päivältä. Jos työnteon estymisen työsopimuksen osapuolista riippumattomana syynä on toisten työntekijöiden työtaistelutoimenpide, jolla ei ole riippuvuussuhdetta hänen työehtoihinsa tai työoloihinsa, työntekijällä on oikeus saada palkkansa kuitenkin enintään seitsemältä päivältä. Työnantaja saa vähentää työntekijälle 1 ja 2 momentin perusteella maksettavasta palkasta määrän, joka työntekijältä on säästynyt työsuorituksen estymisen vuoksi sekä määrän, jonka hän on ansainnut muulla työllä tai jättänyt tahallaan ansaitsematta. Palkkaa vähentäessään työnantajan on noudatettava tämän luvun 17 :n säännöksiä kuittausoikeuden rajoituksista. 13. Palkan maksuaika ja -kausi. Palkka on maksettava palkanmaksukauden viimeisenä päivänä, jollei toisin sovita. Jos aikapalkan perusteena on viikkoa lyhyempi aika, palkka on maksettava vähintään kaksi kertaa kuukaudessa ja muussa tapauksessa kerran kuukaudessa. Suorituspalkkaustyössä palkanmaksukausi saa olla enintään kahden viikon pituinen, ellei suorituspalkkaa makseta kuukausittain tulevan palkan yhteydessä. Jos suorituspalkkaustyö kestää yhtä palkanmaksukautta pitempään, on kultakin palkanmaksukaudelta maksettava työhön käytetyn ajan mukaan määräytyvä osa palkasta. Jos osa palkasta määräytyy voitto-osuutena, provisiona tai muulla vastaavalla perusteella, saa tämän osan maksukausi olla edellä säädettyä pitempi, enintään kuitenkin 12 kuukautta. 14. Palkanmaksukausi työsuhteen päättyessä. Työsuhteen päättyessä päättyy myös palkanmaksukausi. Työsuhteesta johtuvan saatavan suorituksen viivästyessä työntekijällä on oikeus saada korkolain (633/1982) 4 :ssä tarkoitetun viivästyskoron lisäksi täysi palkkansa odotuspäiviltä, enintään kuitenkin kuudelta kalenteripäivältä. Jos työsuhteesta johtuva saatava ei ole selvä ja riidaton tai jos suorituksen viivästyminen on johtunut laskuvirheestä tai tällaiseen rinnastettavasta erehdyksestä, työntekijällä on oikeus odotuspäivien palk-