LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN

LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEPALVELUJEN MYÖNTÄMISPERUSTEISTA www.eksote.fi

2 (91) Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelujen myöntämisperusteet Laatija: Heidi Solja Vastuuhenkilö: Heidi Solja Hyväksyjä: Markku Hupli Laadittu: 7.5.2010 Hyväksytty: Päivitetty: 30.09.2011 SISÄLTÖ 04 APUVÄLINEET HENKILÖKOHTAISEEN LÄÄKETIETEELLISEEN HOITOON... 11 04 03 HENGITYSHOITOVÄLINEET... 11 04 03 06 Lääkesumuttimet... 11 04 03 12 Hengityslaitteet... 11 04 03 12 02 CPAP-laitteet = Uniapnealaitteet... 11 04 03 12 07 Hengityslaitteiden kostuttimet... 12 04 03 18 02 Happirikastimet, verkkovirtakäyttöiset... 12 04 03 21 Imulaitteet... 13 04 03 27 Hengityslihasten harjoitusvälineet mm. käsikäyttöiset hengityspalkeet (ambut)14 04 03 30 Hengitystä mittaavat laitteet... 14 04 06 VERENKIERTOHÄIRIÖIDEN HOITOVÄLINEET... 14 04 06 06 Tukisukat... 15 04 06 06 05 Tukihihat... 17 04 06 89 01 Ensipainevaatteet... 17 04 06 89 03 Lääkinnälliset painehoitovaatteet = Tukivaatteet... 17 04 09 VALOHOITOVÄLINEET... 18 04 19 LÄÄKEANNOSTELUN VÄLINEET (ESIM. INSULIINIKYNÄT)... 18 04 27 STIMULAATTORIT... 18 04 27 06 Stimulaattorit kivun lievitykseen (esim. TNS-laite)... 18 04 27 09 Lihasstimulaattorit, ei ortooseina käytettävät... 19 04 30 LÄMPÖ- JA KYLMÄHOITOVÄLINEET... 19 04 33 PAINEHAAVOJEN EHKÄISYVÄLINEET... 19 04 33 03 Istuintyynyt ja -alustat painehaavojen ehkäisyyn... 20 04 33 06 Patjat ja patjanpäälliset painehaavojen ehkäisyyn... 20 04 48 LIIKKEEN VOIMAN JA TASAPAINON HARJOITUSVÄLINEET... 21 04 48 03 Kuntopyörät ja ergometrit... 21 04 48 03 03 Käsi- ja /tai jalkapolkulaite moottoroitu tai mekaaninen... 21 04 48 08 Seisontakehikot ja tuet seisomiseen... 22 04 48 08 01 Seisomatelineet = Lasten seisomatelineet... 22 04 48 08 02 Seisomatelineet = Aikuisten seisomatelineet... 22 04 48 12 Sormien ja käden harjoitusvälineet... 23 04 48 15 Yläraajan, vartalon ja alaraajan harjoitusvälineet... 23 04 48 15 09 Soutulaitteet... 23 04 48 18 Painomansetit... 23 04 48 21 Kippilaudat... 23

3 (91) 05 MUUT HARJOITUSVÄLINEET... 23 05 01 01 TIETOKONEOHJELMAT HARJOITUS- JA KUNTOUTUSKÄYTTÖÖN... 23 05 06 PUHETTA TUKEVAN JA KORVAAVAN KOMMUNIKOINNIN HARJOITUSVÄLINEET 23 05 06 21 Kuvasymbolien harjoitusvälineet esim. pic-symbolit... 23 05 06 24 Bliss-kommunikoinnin harjoitusvälineet... 23 05 09 PIDÄTYSKYVYN HARJOITUSVÄLINEET... 23 05 09 03 Inkontinenssihälyttimet... 23 05 12 MUISTIA JA MUITA KONGNITIIVISIA TOIMINTOJA TUKEVAT APUVÄLINEET... 24 06 ORTOOSIT JA PROTEESIT... 25 06 03 VARTALON JA SELKÄRANGAN ORTOOSIT... 25 06 03 06 Lannerangan ja ristiselän ortoosit... 25 06 03 09 Rinta- lannerangan ja ristiselän ortoosit... 25 06 03 12 Kaularankaortoosit... 25 06 03 15 Kaula- ja rintarankaortoosit... 25 06 03 06 Lannerangan ja ristiselän ortoosit... 26 06 03 09 Rinta- lannerangan ja ristiselän ortoosit... 27 06 03 15 Kaula- ja rintarankaortoositns. Kovat kaulurit esim. Philadelphia... 27 06 04 VATSAN ORTOOSIT... 27 06 04 06 TYRÄTUET... 27 06 06 YLÄRAAJAN ORTOOSIT, VARTALOKIINNITTEISET... 27 06 06 03 Sormiortoosit... 28 06 06 12 Ranne- ja kämmenortoosit... 28 06 06 21 Olkanivelen ortoosit (esim. hemituet)... 28 06 12 ALARAAJAN ORTOOSIT... 28 06 12 03 Jalkateräortoosit (korotukset, kampuratuki)... 29 06 12 03 01 Tukipohjalliset (lasten ja aikuisten)... 29 06 12 06 Nilkka- jalkateräortoosit... 32 06 12 06 01 Nilkka- jalkateräortoosit, valmistuotteet... 32 06 12 06 02 Nilkka- jalkateräortoosit, yksilölliset... 32 06 12 09 Polviortoosit... 33 06 12 15 Lonkkaortoosit... 34 06 12 18 Lonkka-polvi-nilkka-jalkateräortoosit... 34 06 18 YLÄRAAJAPROTEESIT... 34 06 18 09 Kyynärvarsiproteesi... 34 06 18 15 Olkavarsiproteesi... 34 06 18 50 Yläraajaproteesin korjaus... 34 06 24 ALARAAJAPROTEESIT... 35 06 24 03 Jalkaterän osaproteesit... 35 06 24 09 Sääriproteesit... 35 06 24 09 03 Säären kylpyproteesit... 35 06 24 15 Reisiproteesit... 35 06 24 15 03 Reiden kylpyproteesit... 35 06 24 50 Alaraajaproteesien korjaus... 35 06 24 41 Sääri- ja reisiproteesien tuppiosat... 35 06 24 90 Sääriproteesin yläosa... 35 06 24 91 Reisiproteesin yläosa... 35 06 24 92 02 Alaraajaproteesien sleevet... 35 06 30 PROTEESIT, EI RAAJAPROTEESIT... 35 06 30 03 Peruukit... 36 06 30 18 Rintaproteesit... 36 06 30 21 Silmäproteesit... 38

4 (91) 06 33 ORTOPEDISET JALKINEET... 38 06 33 03 Ortopediset jalkineet, valmiina saatavat... 38 06 33 06 Ortopediset jalkineet, yksilöllisesti valmistetut... 39 06 33 09 Jalkineet, muunnellut... 39 06 33 98 Jalkinemuutokset... 39 09 HENKILÖKOHTAISEN HYGIENIAN JA SUOJAN VÄLINEET... 40 09 03 VAATTEET JA KENGÄT... 40 09 03 33 Uima-asut... 40 09 03 42 Jalkineet... 40 09 03 45 Liukuesteet jalkineisiin... 41 09 06 SUOJAVÄLINEET... 41 09 06 03 Pään suojat (esim. turvakypärät)... 41 09 06 15 Suojakäsineet... 41 09 06 18 Sääri- ja polvisuojat... 42 09 06 24 Vartalosuojat... 42 09 06 27 Hengitystiesuojat... 42 09 09 PUKEUTUMIS- JA RIISUUTUMISÄLINEET... 42 09 09 03 Sukan- ja sukkahousunvetolaitteet... 42 09 09 06 Kenkälusikat ja saapasrengit... 42 09 09 12 Pukeutumis- riisuutumiskoukut-kepit... 43 09 09 15 Vetoketjunvetimet... 43 09 09 18 Napittimet... 43 09 12 WC-APUVÄLINEET... 43 09 12 03 wc - tuolit siirrettävät, pyörälliset ja pyörättömät... 43 09 12 12 wc -istuimen korotukset, jalalliset vapaasti lattialla seisovat... 43 09 12 15 wc -istuimen korotukset helposti irrotettavat... 43 09 12 18 wc -istuimen korotukset, kiinteät (sisältää myös käsivarsituet ja/tai selkänojat)43 09 12 21 WC-istuimet, korkeussäädettävät... 43 09 12 27 WC-paperipihdit... 43 09 12 33 Alusastiat... 44 09 12 36 Wc-istuimeen kiinnitettävät erilliset suihkut ja kuivaajat... 44 09 33 PESEYTYMIS-, SUIHKU- JA KYLPYVÄLINEET... 44 09 33 03 Kylpy/suihkutuolit/ammelaudat, jakkarat, selkänojat ja istuimet... 44 09 33 03 03 Kylpytuet... 44 09 33 03 05 Suihkujakkarat... 44 09 33 03 06 Suihkutuolit, pyörättömät... 44 09 33 03 07 Suihkutuolit pyörälliset, ei kelattavat... 44 09 33 03 08 Suihkutuolit pyörälliset, kelattavat... 44 09 33 03 03 Kylpytuet... 44 09 33 06 Amme- ja suihkumatot ja liukuestenauhat... 44 09 33 12 (Kylpy)paarit, suihku- ja hoitopöydät... 45 09 33 21 Kylpyammeet... 45 09 33 30 Pesulaput, -sienet ja -harjat, pidikkeellä, varsilla, kahvoilla... 45 09 33 39 Kelluntavälineet (esim. kellukkeet, kylpy- ja uimakaulurit)... 45 09 36 KÄSIEN JA JALKOJEN HOITOVÄLINEET... 45 09 36 03 Kynsiharjat... 45 09 36 09 Kynsisakset ja kynsileikkurit... 45 09 39 HIUSTENHOITOVÄLINEET... 46 09 39 03 Hiusten pesuvälineet... 46 09 39 06 Kammat ja harjat... 46 09 42 HAMPAIDENHOITOVÄLINEET... 46 09 42 06 Sähköhammasharjat... 46

5 (91) 09 54 SUKUPUOLIELÄMÄN APUVÄLINEET... 46 12 LIIKKUMISEN APUVÄLINEET... 47 12 03 KÄVELYN APUVÄLINEET, YHDELLÄ KÄDELLÄ KÄYTETTÄVÄT... 47 12 03 03 Kävelykepit... 47 12 39 03 Näkövammaisten suunnistautumiskepit (ns. valkoinen keppi)... 47 12 03 06 Kyynärsauvat... 47 12 0312 Kainalosauvat... 47 12 06 KÄVELYN APUVÄLINEET, KAHDELLA KÄDELLÄ KÄYTETTÄVÄT... 48 12 06 03 Kävelytelineet, pyörättömät... 48 12 06 06 Kävelytelineet, pyörälliset (rollaattorit)... 48 12 06 06 02 Kävelytelineet, kolmipyöräiset... 48 12 06 06 04 Kävelytelineet, posterioriset (Dallarit)... 48 12 06 12 Kävelypöydät (Eva-fordit)... 48 12 06 12 01 Kävelytelineet, erillisillä kyynärvarsituilla (ns. reumarollaattorit)... 48 12 07 KÄVELYN APUVÄLINEIDEN LISÄVARUSTEET... 48 12 10 AUTOT... 48 12 12 AUTON KÄYTTÖÄ HELPOTTAVAT VÄLINEET... 48 12 12 09 Turvavyöt ja kiinnityshihnat... 49 12 12 12 Autoistuimet ja tyynyt, erityisvalmisteiset... 49 12 16 MOPEDIT JA MOOTTORIPYÖRÄT... 49 12 18 POLKUPYÖRÄT... 50 12 18 03 Polkupyörät... 50 12 18 06 Kolmipyörät, jaloin poljettavat... 50 12 18 09 Polkupyörät, käsin poljettavat... 51 12 18 12 Potkupyörät ja potkulaudat, jalalla työnnettävät... 51 12 18 15 Tandempyörät ja nelipyöräiset polkupyörät... 51 12 18 21 Polkupyörien lisävarusteet... 51 12 18 21 01 Teleskooppiapupyörät polkupyöriin... 51 12 22 PYÖRÄTUOLIT IHMISVOIMIN KÄYTETTÄVÄT... 52 12 22 03 Pyörätuolit, käsikäyttöiset molemmilta puolilta kelattavat... 52 12 22 03 03 Pyörätuolit lepoasentoon säädettävät (ns. Comfort-tuolit )... 53 12 22 03 04 Seisontapyörätuolit... 53 12 22 03 05 Erityispyörätuolit... 53 12 22 06 Pyörätuolit, kampikäyttöiset... 53 12 22 09 Pyörätuolit, käsikäyttöiset, toisen puolen pyörästä kelattava (hemituoli)... 53 12 24 99 Pyörätuolien muut lisävarusteet... 54 12 23 SÄHKÖPYÖRÄTUOLIT... 54 12 23 03 Sähköpyörätuolit, mekaaninen ohjaus... 54 12 23 06 Sähköpyörätuolit, sähköinen ohjaus... 54 12 16 06 Mopedit ja moottoripyörät, kolmipyöräiset... 54 12 16 09 Mopedit ja moottoripyörät, nelipyöräiset... 54 12 23 12 Sähköpyörätuolit, avustajan ohjaamat... 55 12 24 PYÖRÄTUOLIN LISÄVARUSTEET... 56 12 24 09 Pyörätuolien lisävoimalaitteet... 56 12 24 09 01 Käsipolkulaitteet (esim. Stricker)... 56 12 24 09 02 Sähköiset kelauksen keventäjät... 56 12 24 09 03 Sähköiset ajolaiteet... 56 12 24 09 04 Sähköiset työntöapulaiteet... 57 12 24 99 Pyörätuolien muut lisävarusteet... 57 12 27 MUUT KULKUVÄLINEET... 57 12 27 07 Rattaat... 57 12 27 12 Potkukelkat... 57

6 (91) 12 27 15 Mahalaudat ja konttausjakkarat... 58 12 31 SIIRTYMISEN JA KÄÄNTYMISEN APUVÄLINEET... 58 12 31 03 Liukulaudat, liukumatot ja liukulakanat... 58 12 31 06 Kääntölevyt... 58 12 31 15 Nostovyöt ja -valjaat (ns. talutusvyöt)... 58 12 36 HENKILÖNOSTOLAITTEET... 58 12 36 03 Nostolaitteet, pyörälliset, nostokankailla ja /tai nostovaljailla... 58 12 36 04 Nostolaitteet, pyörälliset, henkilön seisovassa asennossa siirtävät... 59 12 36 06 Nostolaitteet, pyörälliset, kiinteällä istuimella... 59 12 36 12 Nostolaitteet, seinään, lattiaan ja/tai kattoon kiinnitettävät... 59 12 36 21 01 Nostokankaat erilliset reisituet (ns. nostoliinat)... 59 12 39 SUUNNISTAUTUMISVÄLINEET... 59 12 39 01 Opaskoirat... 59 12 39 03 Näkövammaisten suuntautumiskepit... 60 15 KODINHOIDONVÄLINEET... 60 15 03 RUOANLAITTOVÄLINEET... 60 15 03 06 Leikkuu- ja pilkkomisvälineet... 60 15 03 09 Puhdistus- ja kuorimisvälineet... 60 15 03 12 Leivontavälineet... 60 15 03 18 Keittämis- ja paistamisvälineet... 60 15 06 ASTIANPESUVÄLINEET... 60 15 06 06 Tiski- ja pulloharjat... 60 15 09 SYÖMISEN JA JUOMISEN APUVÄLINEET... 60 15 09 13 Ruokailuvälineet ja pillit... 60 15 09 16 Mukit, lasit, kupit ja niiden aluslautaset (sekä ruokalautaset)... 60 15 09 27 Syömislaitteet... 61 15 12 SIIVOUSVÄLINEET... 61 15 15 OMPELU- JA VAATEHUOLTOVÄLINEET... 61 15 15 21 Sakset... 61 18 ASUNTOJEN JA MUIDEN TILOJEN VARUSTEET JA LISÄLAITTEET... 61 18 03 PÖYDÄT... 61 18 03 03 Työpöydät... 61 18 03 06 Lukupöydät ja pulpetit... 62 18 03 15 Vuodepöydät... 62 18 06 VALAISIMET... 62 18 06 06 Luku- ja työskentelyvalaisimet... 62 18 06 06 02 Suurennuslasivalaisimet... 62 18 09 ISTUIMET... 63 18 09 03 Tuolit (sekä mekaaniset että sähköiset työtuolit)... 63 18 09 12 Kohottautumistuolit ja -istuimet... 63 18 09 21 Tuolit, erityisvalmisteiset, lasten erityistuolit... 64 18 09 27 Jalkajakkarat ja jalkatuet... 64 18 09 31 Istuimet, istuinkokoonpanot ja abduktioalustat... 64 18 09 31 02 Yksilöllisesti muotoillut istuimet.... 64 18 09 42 Istuintyynyt ja alustat... 64 18 09 45 Selkätyynyt ja selkätuet... 65 18 12 SÄNGYT... 65 18 12 10 Sängyt ja irrotettavat sängyn pohjat/patja-alustat, sähkösäätöiset... 65 18 12 15 Vuodevaatteet... 66 18 12 18 Patjat ja patjan päälliset... 66 18 12 21 Peitonkohottimet... 67

7 (91) 18 12 24 01 Sängynpäädyn kohottajat (mekaaniset ja sähköiset)... 67 18 12 27 Sängynlaidat ja kohottautumistelineet, sänkyyn kiinnitettävät... 67 18 15 HUONEKALUJEN KORKEUDENSÄÄTÖVÄLINEET... 67 18 15 03 Korotuspalikat ja jalat... 67 18 18 TUKEUTUMISVÄLINEET... 68 18 18 03 Käsijohteet... 68 18 18 06 Tukikahvat ja kädensijat... 68 18 21 PORTIN, OVEN, IKKUNAN JA VERHONAVAAJAT/SULKIJAT... 68 18 21 03 Ovenavaajat ja sulkijat... 68 18 21 06 Ikkunanavaajat ja -sulkijat... 69 18 21 09 Verhoavaajat ja sulkijat... 69 18 21 12 Markiisien ja sälekaihtimien avaajat ja sulkijat... 69 18 21 15 Lukot (sisältää myös sähkölukon)... 69 18 24 ASUNNON JA MUIDEN TILOJEN VARUSTEET... 69 18 24 09 Ovet... 69 18 24 12 Kynnykset... 69 18 30 HISSIT, NOSTOTASOT, PORRASHISSIT JA LUISKAT... 70 18 30 06 Nostotasot ja pyörätuolihissit... 70 18 30 10 Porrashissit, istuimelliset... 70 18 30 11 Porrashissit, tasolliset... 70 18 30 12 Porraskiipijät... 70 18 30 15 Luiskat, siirrettävät... 71 18 30 18 Luiskat, kiinteät... 71 18 33 ASUNNON JA MUIDEN TILOJEN TURVALLISUUSVARUSTEET... 71 18 33 03 Liukastumista estävät materiaalit lattioihin ja portaisiin... 71 18 33 06 Turvakaiteet, aidat ja portit ikkunoihin, portaisiin ja hisseihin... 71 18 36 SÄILYTYSKALUSTEET... 72 22 KOMMUNIKOINNIN, TIEDONSAANNIN JA TIEDONVÄLITYKSEN APUVÄLINEET... 72 22 03 NÄKEMISEN APUVÄLINEET... 72 06 30 21 Silmäproteesit... 72 22 27 12 Kellot... 72 04 39 Näönkäytönharjoitusvälineet... 72 04 39 01 Äänivalolaatikko... 72 04 39 03 Peittohoitovälineet... 72 22 03 03 Valonsuodattimet (absorptiolasit)... 72 22 03 06 01 Silmälasilinssit... 72 22 03 06 02 Kehykset... 72 22 03 06 03 Piilolinssit... 73 22 03 09 Suurentavat lasit, linssit ja linssikokoonpanot (ns. kiikarisilmälasit)... 73 22 03 09 01 Suurennuslasit, ilman valoa... 73 22 03 09 02 Suurennuslasit, valolla... 73 22 03 09 03 Linssikokoonpanot... 73 22 03 12 Kiikarit ja kaukoputket... 73 22 03 18 03 Pöytämalliset suurennuslaitteet (ns. lukutelevisiot)... 73 22 06 KUULEMISEN APUVÄLINEET... 74 22 06 01 Sisäkorvaistutteet (implantit)... 74 22 06 06 01 Taskukojeet... 74 22 06 12 Korvan sisäiset kuulolaitteet (korvakäytäväkuulokojeet)... 74 22 06 15 Korvantauskuulolaitteet... 75 22 06 18 Vibraatiokuulolaitteet / BAHA kojeet, luuvärähdin kuulokojeet... 75 22 06 27 Kuulokojeiden lisävarusteet (esim. johdot, paristot)... 75 22 06 27 01 Induktiosilmukan hankinta matkapuhelimen apuvälineeksi... 75

8 (91) 22 06 97 Korvakappaleet (yksilölliset korvakappaleet liitettäväksi kuulokojeeseen)... 75 22 09 ÄÄNENTUOTON APUVÄLINEET... 76 22 09 03 Puhevibraattorit esim. Servox... 76 22 09 06 Henkiläkohtaiset puheäänen vahvistajat... 76 22 12 PIIRTÄMIS- JA KIRJOITUSVÄLINEE... 76 22 12 15 Kirjoituskoneet (mekaaniset ja sähköiset pistekirjoituskoneet)... 76 22 15 LASKEMISEN APUVÄLINEET... 76 22 15 06 Laskukoneet... 76 22 18 KUUNTELUN, KATSOMISEN JA VIDEOIDEN KATSELUN APUVÄLINEET.. 76 22 18 03 Nauhoitus ja kuuntelulaitteet... 76 22 18 03 03 DAISY-formaattia toistavat soittimet... 76 22 18 24 Radiotaajuuslähetinjärjestelmät (RT-järjestelmät /FM-järjestelmä)... 77 22 18 27 Infrapunajärjestelmät... 77 22 18 30 Induktiosilmukkalaitteet (silmukkavahvistimet, silmukkavastaanottimet ja tyynysilmukat)... 77 22 21 LÄHIKOMMUNIKOINNIN VÄLINEET... 77 22 21 03 Kirjain ja/tai symbolisarjat, -taulut... 78 22 21 03 02 Sana-, lause- ja/tai kuvakansiot (ns. kommunikaatiokansio)... 78 22 21 06 Puheäänenvahvistimet... 79 22 21 09 Kommunikointilaitteet... 79 22 21 09 03 Kirjoittamiseen perustuvat kommunikointilaitteet (esim. LightWriter)... 79 22 21 12 Lähikommunikoinnin ohjelmat... 79 22 21 99 Kommunikointilaitteiden lisävarusteet... 79 22 24 PUHELIMEN KÄYTÖN APUVÄLINEET... 79 22 24 03 Puhelimet... 79 22 24 06 Matkapuhelimet... 79 22 24 06 01 Pelkistetyt, selkopuhelimet (=Matkapuhelimen erityisohjelma)... 80 22 24 09 Tekstipuhelimet... 80 22 24 21 01 Soiton ilmaisimet... 80 22 27 HÄLYTYS- JA MERKINANTOVÄLINEET... 80 22 27 03 03 Valolliset ovikellot ja ovikellonsoiton ilmaisimet... 81 22 27 06 01 Ääni-ilmaisimet... 81 22 27 06 02 Kovaääniset ovikellot... 81 22 27 12 Kellot... 81 22 27 18 02 Epilepsia- ja kaatumishälyttimet... 81 22 27 18 03 Turvajärjestelmät... 81 22 27 21 01 Palovaroittimet... 82 22 30 LUKEMISEN APUVÄLINEET... 82 22 30 03 Äänikirjat... 82 22 30 12 Sivunkääntäjät... 82 22 30 15 Lukutelineet ja kirjanpitimet... 82 22 33 TIETOKONEET JA PÄÄTELAITTEET... 83 22 33 03 Pöytätietokoneet... 84 22 33 12 Käyttöohjelmat... 85 22 36 TIETOKONEIDEN TIEDONSYÖTTÖLAITTEET... 85 22 36 03 Näppäimistöt... 85 22 36 06 Hiiret... 85 22 36 15 01 Asennusvarret ja telineet... 86 22 39 TIETOKONEEN TULOSTUSLAITTEET... 86 22 39 03 Näytöt... 86 22 39 06 Tulostimet... 86 24 06 ESINEIDEN JA LAITTEIDEN KÄSITTELY- JA KULJETUSVÄLINEET... 86 24 06 PAKKAUSTEN KÄSITTELYVÄLINEET... 87 24 06 03 Avaajat... 87

9 (91) 24 06 06 Putkilonpuristimet... 87 24 09 KATKAISIMET, KYTKIMET JA OHJAUSLAITTEET... 87 24 09 03 Painikkeet... 87 24 13 KAUKO-OHJAUSLAITTEET... 88 24 13 03 Kauko-ohjausjärjestelmät (esim. ympäristönhallintalaitteet)... 88 24 18 KÄSIVARREN JA/TAI KÄDEN JA/TAI SORMIEN TOIMINTAA AUTTAVAT TAI KORVAAVAT VÄLINEET... 88 24 18 03 Tarttumisvälineet... 88 24 18 12 Telineet... 88 24 18 15 Puikot, sauvat ja tikut... 88 24 18 27 Toiminnan sallivat käsivarsituet... 89 24 21 OTTEEN PIDENTIMET... 89 24 21 03 Tarttumapihdit käsikäyttöiset... 89 24 21 09 Jatkovarret... 89 24 27 KIINNITYSVÄLINEET... 90 24 27 06 Liukuestealustat... 90

10 (91) LUKIJALLE Yleistä oppaan käytöstä Apuvälineiden myöntäminen perustuu oppaassa esitettyjen periaatteiden lisäksi aina potilaan / asiakkaan tilanteen tapauskohtaiseen ja yksilölliseen harkintaan lääketieteellisin ja hoidollisin perustein. Myöntämisperusteiden määrittelyn tarkoituksena on yhdenvertaisuuden toteutuminen apuvälinepalveluissa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin alueella. Apuvälineluokitus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin alueella apuvälineet ovat luokiteltu uuden SFS-EN ISO 9999 Vammaisten apuvälineet, luokitus ja terminologia -oppaan mukaiseksi. Tämä uusi kansallinen sovellutus on otettu käyttöön myös alueellisessa Kuntoapu tietojärjestelmässä. Apuvälinepalvelujen kirjaaminen Potilaskohtaiset sairaus-, hoito- ja kuntoutustapahtumat ja apuvälinepalvelujen päätösten perustelut kirjataan potilastietojärjestelmään. Apuvälinepäätökset ja lainatapahtumat kirjataan KuntoApu tietojärjestelmään. Myös kielteinen apuvälinepäätös perusteluineen kirjataan potilastietojärjestelmään ja päätös annetaan asiakkaalle. Asiakasta ohjataan, miten menetellä, jos hän on päätökseen tyytymätön ks. palveluopas. Apuvälinepalveluoppaan ja Apuvälinepalvelujen myöntämisperusteiden tarkoituksena on toimia tietolähteenä lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluiden linjauksissa ja toimintakäytännöissä. Näissä on huomioitu aiemmin käytössä ollut " Apuvälinepalvelujen linjaukset ja toimintakäytännöt" -ohjeisto sekä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin vastaava luonnos. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Apuvälinepalveluoppaasta ja myöntämisperusteista vastaavat apuvälinepäällikkö yhdessä kuntoutuskeskuksen johtajan, erikoisalojen asiantuntijoiden sekä alueellisen Apuvälinekeskus-työryhmän kanssa. Muiden sairaanhoitopiirien linjaukset huomioidaan. Apuvälinepalveluopas ja Apuvälinepalvelujen myöntämisperusteet on käsitelty Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin terveyspalveluiden johtoryhmässä ja ne ovat hyväksytty piirin hallituksessa. Lisäksi ohjeistoa on tarkistettu Etelä- Suomen Aluehallintoviraston sosiaali- ja terveydenhuolto yksikön lausunnon mukaisesti. Ohjeistoja päivitetään tarvittaessa. Päivityksissä tehdyistä muutoksista tiedotetaan mahdollisimman laajasti potilaille ja apuvälinepalvelua toteuttaville työntekijöille Eksoten verkkopalvelusivuilla sekä Nestorissa.

11 (91) 04 APUVÄLINEET HENKILÖKOHTAISEEN LÄÄKETIETEELLISEEN HOITOON 04 03 HENGITYSHOITOVÄLINEET Hengityksen apuvälineet arvioidaan keuhkosairauksien erikoisalalla ja apuvälinekustannukset menevät Apuvälinekeskuksen määrärahoista. 04 03 06 Lääkesumuttimet Sumuttimet myönnetään lasten tai keuhkosairauksien yksiköstä, kun erikoislääkäri on todennut tarpeen laitteen käytölle. Sumuttimien käyttö on viime vuosina selkeästi vähentynyt muiden lääkeannostelijoiden kehittymisen myötä. Sumutinmoduuleja ja suodattimia annetaan Apuvälinekeskuksesta. Sumuttimen pestävä suodatin pestään viikoittain ja vaihdetaan vuoden välein. Pääsääntöisesti käytetään asiakaskohtaisia sumutinmoduuleja, jotka tulee pestä jokaisen käytön jälkeen. Kestosumutin kestää vuoden ajan. Asiakaskohtainen sumutin kestää 2-3 kk. Laitteen luovutuksen yhteydessä luovuttaja ohjaa laitteen käytön ja antaa kirjalliset käyttö- ja huolto-ohjeet. Laite huolletaan kerran vuodessa Apuvälinekeskuksessa. Yhteystiedot: Apuvälinekeskus puh. 044 791 5780 Apuvälinemekaanikot puh. 044 791 5309 tai 044 791 4688 04 03 12 Hengityslaitteet (Esim. PLV 100, Breas 102, PV 401, PV 403, Resmed VPAP III) Keuhkosairauksien erikoislääkärin / anestesialääkäri tekee päätöksen hoidon aloittamisesta. Tarvittavat lisävarusteet (esim. letkustot) annetaan Apuvälinekeskuksesta. Laitteet huolletaan kerran vuodessa. Ympärivuorokautisessa käytössä olevat tilavuussäätöiset ventilaattorit huolletaan puolivuosittain. Potilas tai avustaja varaa itse huoltoajan keskussairaalan Apuvälinekeskuksesta. Yhteystiedot: Apuvälinekeskus puh. 044 791 5780 Apuvälinemekaanikot puh. 044 791 5309 tai 044 791 4688 04 03 12 02 CPAP-laitteet = Uniapnealaitteet Arviointi tehdään keuhkosairauksien poliklinikalla. Kun merkittävä ja hoitoa vaativa uniapneadignoosi on varmistunut, tekee lääkäri päätöksen nasaali-cpap -hoidon (nenän kautta tapahtuva yönaikainen ylipainehengityshoito) aloituksesta. Laitehoidon aloitus ja ohjaus

12 (91) tehdään polikliinisesti unihoitajan vastaanotolla. Potilas saa nasaali-cpap -laitteen aluksi 2 kuukauden ajaksi kokeiltavaksi, jonka jälkeen hän tulee kontrolliin keuhkosairauksien poliklinikalle. Jos hoidolla saadaan merkittävä vaste sekä potilas käyttää nasaali-cpap -laitetta vähintään 4 tuntia yössä, hoito jää pysyväksi ja potilas saa vuoden hoitopaketin: nasaali-cpap -laitteen hoitovarusteineen (hengitysmaski, kiinnitysremmistö, hengitysletku, suodattimet). Jatkoseuranta tapahtuu unihoitajan vastaanotolla. Hoitovarusteet uusitaan vuosittain sovitulla kontrollikäynnillä laitteen huollon yhteydessä. Laitteen käytössä liittyvissä ongelmissa tai osien rikkoutuessa potilaan tulee ottaa yhteyttä unihoitajaan. Yhteystiedot: Unihoitaja puh. 044 791 5617 Kirjaaminen Potilastapahtumat kirjataan Efficaan keuhkosairauksien erikoisalalehdelle. Unihoitaja lainaa laitteen KuntoApu -tietojärjestelmässä ja antaa potilaalle lainaustositteen. 04 03 12 07 Hengityslaitteiden kostuttimet Laitteet, jotka kostuttavat hengityslaitteen tuottamaa hengitysilmaa. 04 03 18 02 Happirikastimet, verkkovirtakäyttöiset Happirikastimet myönnetään keuhkosairauksien osastolta mikäli kansainväliset happihoitokriteerit täyttyvät eikä potilas tupakoi. Happirikastinhoitoarviota tehtäessä potilaan tilanne pitää olla stabiili (esim. keuhkoahtaumataudin paheneman hoidosta tulee olla kulunut vähintään kuukausi ennen arviota). Letkut ja viikset annetaan asiakkaalle mukaan sairaalasta ja ne vaihdetaan tarvittaessa. Laite huolletaan kerran vuodessa (yleensä kontrollikäynnin yhteydessä) tai muuna ajankohtana. Hoitovarusteet (letkut, viikset, suodattimet) uusitaan laitteen huollon yhteydessä. Laitteen luovutuksen jälkeen hengityssairaiden kuntoutusohjaaja tekee asiakkaan luokse kotikäynnin. Happirikastimen sähkönkulukorvausta ei makseta potilaalle, kuten ei makseta muidenkaan sähkökäyttöisten apuvälineiden käytöstä. Sähkönkulutuksesta aiheutuvia kustannuksia voi käyttää yhtenä perusteena haettaessa KELA:lta hoito/vammaistukea. Yhteystiedot: Apuvälinekeskus puh. 044 791 5780 Apuvälinemekaanikot puh. 044 791 5309 tai 044 791 4688 Hengityssairaiden kuntoutusohjaaja puh. 044 791 5764 04 03 18 03 Happipullot(painesäiliöhappivarustukset) Happirikastinpotilaat tarvitsevat usein happipulloja turvaksi matkoille ja sähkökatkosten varalle. Lääkehappea tarvitsevat potilaat saavat keuhkosairauksien- tai terveyskeskuslääkäriltä reseptin, josta ilmenee hapen tarve ja virtausmäärä. Potilas tilaa itse hapen (Oy AGA Ab Linde Healthcare:lta tai Oy Woikoski Ab:ltä).

13 (91) Kela antaa lääkehapesta (sisältää pullon vuokran ja täytön) sairasvakuutuksen mukaisen peruslääkekorvauksen. Yleisimmin käytetty happipullo on 5 litran turvapullo. Happipullon virtaussäädin tulee ostaa Oy AGA Ab Helthcaren pulloihin, Oy Woikoski Ab:n pulloissa on kiinteä virtaussäädin. Tarvittaessa asiakas saa happipullon kuljetuskärryn terveysasemalta. Lisätietoja antavat: Apuvälinekeskus puh. 044 791 5780 Hengityssairaiden kuntoutusohjaaja puh. 044 791 5764 04 03 21 Imulaitteet Laitteet, joiden avulla imetään eritteitä ja/tai aineita keuhkoista. Myöntämisperusteet Imulaite annetaan henkilön käyttöön silloin, kun se on hoidon kannalta välttämätön liman poistamiseksi. Kotiin lainattava matkaimumalli valitaan asiakkaan käyttötarpeen mukaan. Jos imunlaitteen käyttötarve on useita kertoja päivässä myös muualla kuin kotona, lainataan akkukäyttöinen, pienikokoinen imulaite. Arviointi ja käytönopetus Imulaitteen tarvearvioinnin ja päätöksen laitteen myöntämisestä tekee lääkäri. Imulaitteen käytön opetuksesta vastaa aina hoitoalan koulutuksen saanut ammattilainen. Apuvälineen lainaajan ja käytön opetuksen antavan ammattilaisen on varmistettava, että laite on käyttökuntoinen. Käytönopetus sisältää laitteen käyttöön ja puhdistukseen liittyvän ohjauksen. Hankinta Imulaitteet hankkii hoitovastuuyksikkö. Terveysasemilla sovitaan hoitoalan koulutuksen saanut yhdyshenkilö, jonka vastuulla on käyttökuntoisten imulaitteiden lainaaminen ja kierrättäminen, imulaitteen päivittäisen käytön ja puhdistuksen opetus. Imukatetrit Imukatetreja annetaan terveysasemien hoitotarvikejakelusta (edellyttää lääkärin kirjoittamaa ilmaisjakelumääräystä). Imulaitteen käyttäminen Imulaitetta voi käyttää käytön opetuksen saanut omainen, avustaja tai muu asiakkaan hoitoon osallistuva henkilö. Käytön opetuksen yhteydessä on annettava terveydenhuollon yhteyshenkilön tiedot sekä kerrottava, mistä imukatetreja saa sekä yhteystiedot huoltopalveluihin.

14 (91) Puhdistaminen ja huolto Imulaitteen päivittäinen puhdistaminen tulee ohjata laitteen käytön opetuksen yhteydessä. Imulaitteet puhdistetaan ja huolletaan joko terveysasemalla tai keskussairaalan Apuvälinekeskuksessa. Yhteystiedot: Terveysasemat tai Apuvälinekeskus puh. 044 791 5780 04 03 27 Hengityslihasten harjoitusvälineet mm. käsikäyttöiset hengityspalkeet (ambut) Hengityspalje (ambu) voidaan lainata potilaalle, jolla on progressiivinen neurologinen sairaus tai tetraplegia ja PCF < 270 l/min (peak cough flow eli yskäisyn huippuvirtaus). Tätä PCF - tasoa on Suomessa pidetty raja-arvona merkittävälle yskimiskyvyn heikkenemiselle. PCF -arvo voidaan helposti mitata maksimaalisella yskäisyllä tavalliseen PEF -mittariin eli potilasta ei tarvitse lähettää asian selvittämiseksi esim. keuhkosairauksien poliklinikalle. Potilas yskäisee maksimaalisella voimalla kolme kertaa PEF -mittariin ja arvoista valitaan korkein. Ambun lainaus edellyttää fysioterapeutin ohjausta ambun käytössä yskimisen parantamiseksi. Ohjaus kohdistuu pääsääntöisesti omaisille ja hoitajille, koska sairauksistaan johtuen potilas ei yleensä itse pysty ambua käyttämään. Yhteystiedot: puh. 044 791 5779 Keuhkosairauksien osaston fysioterapeutti mittaa PCF:n ja ohjaa hengityspalkeen käyttöä. 04 03 30 Hengitystä mittaavat laitteet Hengitystä mittaavat laitteet kuten PEF -mittareita lainataan määräaikaisesti terveysasemien ensiavusta ja työterveyshuollosta ja niitä käytetään keuhkoyksikön tutkimuksissa. Ne eivät ole lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä vaan hoitovälineitä. Useimmiten potilaat ostavat PEF mittarit itse. 04 06 VERENKIERTOHÄIRIÖIDEN HOITOVÄLINEET Tukisukat ja tukihihat käsivarsille ja jaloille ja muille kehon osille Lääkinnälliset hoitosukat, -sukkahousut, -hihat ja -käsineet sekä tarvittavat pukemisvälineet voidaan hankkia joko terveysasemilta tai keskussairaalasta potilaan hoitovastuun mukaisesti. Em. hoito ja apuvälineitä käytetään vaikea-asteisen laskimoperäisen turvotuksen; syövän, plastiikka- ja verisuonikirurgisten tai muiden leikkaustoimenpiteiden jälkeisen lymfateiden kroonisen vajaatoiminnan aiheuttaman turvotuksen hoidossa sekä säärihaavan ja syvän laskimotukoksen hoidossa ja ennaltaehkäisyssä.

15 (91) 04 06 06 Tukisukat Lääkinnällisenä kuntoutuksena maksusitoumuksella hankitaan hoitosukkia silloin, kun potilaan laskimosairauden vaikeusasteluokka on C4 - C6. Vaikeusasteluokan ollessa C0 - C3 kustantaa potilas itse hoitosukat. Suonikohjuleikkaukseen tulevan potilaan sukkia ei kustanneta vaikeusasteesta riippumatta. Maksusitoumuskriteerit ovat: Vaikea-asteinen, komplisoitunut laskimovajaatoiminta eli laskimolaajentumien / suonikohjujen lisäksi potilaalla on iholöydöksiä: pigmentaatiomuutos, lipodermatoskleroosi tai staasiekseema. On esiintynyt tromboflebiitti. On ollut säärihaava tai on sen uhka. ( Laskimosairauden vaikeusasteluokat C4 C6, ks. taulukko) Tehty laskimosaneerausleikkauksia, mutta edelleen on komplisoidun laskimovajaatoiminnan oireita ja löydöksiä Arviointi Toistuvien syvien laskimotukosten aiheuttama alaraajaturvotus Imusuoniperäinen vaikea-asteinen turvotus (esim. syöpä, trauman jälkitila, toistuvat ruusut) koskee myös hoitohihaa. Hoitava lääkäri määrittää hoitosukkien puristusluokan (1, 2, 3 ja 4) ja varmistaa, ettei hoitosukkien käytölle ole kontraindikaatiota (esim. valtimoverenkiertohäiriö tai akuutti ihoinfektio). Kompressioluokat ilmaisevat hoitopaineen nilkan korkeudella ja paine alenee asteittain säären alueella. Puristusluokan 1 sukat annetaan maksusitoumuksella vain erityisestä syystä. Hoitosukat ovat pääsääntöisesti sääripituisia ja niitä on sekä avo- että umpivarpaisia. Kriteerit täyttäville annetaan maksusitoumus 2-3 lääkinnällisiin hoitosukkiin vuodessa sekä tarvittaessa pukemisen ja riisumisen apuvälineet (hoitavan lääkärin ja/tai mittaajan/sovittajan arvio). Lääkäri tekee saatteen palveluntuottajalle. Saate löytyy Effican navigaattorista Yleiset kansiot. Jos kyseessä on jatkuva hoitosukkien tai hoitohihan uusinnan tarve tulee asiasta olla maininta erikoisala- tai FYSTER-lehdellä. Arvioinnissa huomioitavaa II-puristusluokan sukat ovat tiukkoja, jolloin hoitosukkaa arvioitaessa tulee miettiä, kykeneekö henkilö pukemaan sen omatoimisesti vai tarvitseeko pukemisapuvälineen ja onnistuuko sukan pukeminen/riisuminen apuvälineellä ja oppiiko henkilö pukemisapuvälineen käytön. Hoitosukan paineluokan valinnassa joudutaan usein tekemään kompromisseja: vaikka sairaus edellyttäisi II-luokan sukkia, mutta henkilö ei kykene niitä pukemaan, valitaan pienempi puristusluokka. Puristusluokan 1 sukat annetaan maksusitoumuksella vain erityisestä syystä. Arvioidaan myös tarvitaanko toisen henkilön apua sukan pukemisessa. Toisen henkilön apua on myös tarpeen arvioida, jotta hoito toteutuisi parhaalla mahdollisella tavalla. Antiemboliasukkia voidaan käyttää operaatioihin liittyvien laskimotrombien ehkäisyyn vuodelevon aikana tai suonikohjuleikkauksen jälkeen. Matkasukkia voidaan käyttää pitkää istuttaessa esim. lentomatkoilla. Antiemboliasukkia korkeampi paine tehostaa veren takaisinvirtausta myös istuessa. Antiembolia- ja matkasukat asiakas hankkii itse.

16 (91) Taulukko 1. Laskimosairauden vaikeusasteen luokitus (CEAP-järjestelmä, kliiniset luokat C0 6). Kliininen luokka C0 C1 C2 C3 C4 C5 C6 Löydös Normaali löydös, ei viitteitä laskimosairaudesta Ihonalaisia laskimolaajentumia (teleangiektasioita ym.) Suonikohjuja Suonikohjuja ja mitattava turvotus raajassa, ei ihomuutoksia Laskimotautiin viittaavia ihomuutoksia, kuten pigmentoitumista, laskimoperäistä ekseemaa tai lipodermatoskleroosia (ihonalaisen rasvakudoksen kovettumista) Ihomuutoksen lisäksi todettavissa parantunut säärihaava Ihomuutoksen lisäksi avoin säärihaava Taulukko 3. Lääketieteellisten hoitosukkien luokitus (Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisusta 4/967 mukailtuna) Puristusluokka Käyttöaihe Nimi CEN (mmhg) CEN = Comité Européan de Normalisation I Syvän laskimoveritulpan esto Laskimokierron vajaatoiminta Kevyt hoitosukka 15 23 II Laskimoperäinen turvotus ja säärihaavat Imutieperäiset turvotukset II puristusluokan hoitosukka 24 34 III Vaikea laskimoperäinen turvotus ja säärihaavat III puristusluokan hoitosukka IV Vaikeat imutieperäiset turvotukset IV puristusluokan hoitosukka 35 49 yli 50

17 (91) Seuranta Hoitosukkien käyttöä tulee seurata. Suositellaan, että puolen vuoden käytön jälkeen hoitava yksikkö tarkistaa sukista saadun hyödyn ja varmistaa oikean puristusluokan. Seuranta tapahtuu yksilöllisesti laaditun jatkosuunnitelman mukaisesti. Apuvälinepäätöksen kirjaaminen Palveluntuottajan ilmoitettua hoitosukkien kustannusarvion tehdään potilaalle KuntoApu tietojärjestelmään Maksusitoumus henkilökohtaiselle apuvälineelle. Syvän laskimotukoksen jälkeinen hoitosukan käyttö / maksusitoumuskäytäntö Syvän laskimotukoksen jälkeen suositellaan käytettäväksi 2 vuoden ajan lääkinnällistä hoitosukkaa post tromboottisen oireyhtymän ehkäisemiseksi. Syvän laskimotukoksen jatkohoitona käytetään myös antikoagulantti -lääkitystä. Laskimotukos voi syntyä esim. immobilisaation, trauman, raskauden, e-pillereiden ym. myötävaikutuksella. Näissä tilanteissa lääkinnällisen hoitosukan käyttö on osa potilaan hoitoa syvän laskimotukoksen jälkeen, eikä tukisukkiin anneta maksusitoumusta Apuvälinekeskuksesta, koska kyseessä ei ole lääkinnällisen kuntoutuksen apuväline. 04 06 06 05 Tukihihat Lääkinnälliset tukihihat myönnetään lähinnä rintasyöpäpotilaille yläraajan kroonisen turvotuksen hoitoon (voidaan käyttää imusolmukkeiden poiston jälkeisen turvotuksen hoidossa myös lievissä tapauksissa). Hoitohihaa hankittaessa tulee arvioida hihan pukemisen apulaitteen tarve. Hoitohihan arviointi edellyttää lääkärin tekemää tarvearviointia ja asiaan perehtyneen apuvälinealan asiantuntijan tekemää mittausta. Myönnetään hoitovastuuyksiköstä. Hankintamenettely on sama kuin hoitosukissa. 04 06 89 01 Ensipainevaatteet Palovammapotilaiden hoitovastuu on erikoissairaanhoidossa, josta hankitaan hoidossa tarvittavat painepuvut ja lastat hoitotarvikkeina. 04 06 89 03 Lääkinnälliset painehoitovaatteet = Tukivaatteet Aistiyliherkkien lasten kuntoutuksessa käytettävät yksilöllisten mittojen mukaan valmistettavat lycrahousut, bodyt ja hihat myönnetään lääkinnällisenä kuntoutuksena silloin, kun sen tarpeellisuus on kirjattu kuntoutussuunnitelmaan. Maksusitoumusten kirjoittaminen on keskitetty keskussairaalan lasten fysioterapiaan, koska mittojen otto edellyttää erityisosaamista.

18 (91) 04 09 VALOHOITOVÄLINEET Eivät ole lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä. 04 19 LÄÄKEANNOSTELUN VÄLINEET (esim. insuliinikynät) Eivät ole lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä. Insuliinikynät ovat hoitovälineitä ja ne hankitaan terveysasemien / diabeteshoitajien kautta. 041904 Annostelurasiat, dosetit ja lääkkeen puolittajat Ohjataan potilas ostamaan ne apteekista. 041924 Lasten infuusiopumput (insuliinipumput) Eivät ole lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä, mutta käytännön syistä hankinta ja rekisteröinti KuntoApuun tapahtuvat apuvälinekeskuksessa maksavana yksikkönä on lastentaudit. 04 27 STIMULAATTORIT Kivun lievitykseen käytettävät stimulaattorit ovat laitteita, joilla muutetaan hermojen herkkyyttä ja siten fyysisen kivun tuntemusta. 04 27 06 Stimulaattorit kivun lievitykseen (esim. TNS-laite) TNS laitetta käytetään hoitona vaikeiden kiputilojen lievittämiseen. TNS-laitteen käyttö aloitetaan lääkärin lähetteellä fysioterapeutin ohjauksessa ja seurannassa. Laite annetaan kokeilukäyttöön 1-3 kk:n ajaksi, jona aikana asiakas täyttää käyttöpäiväkirjaa. Päiväkirjan avulla arvioidaan laitteen käytön tuomaa hyötyä kivunhoitoon ja toimintakykyyn. Erikoissairaanhoidossa TNS-laitteita myönnetään fysiatrian ja kipupoliklinikalta osana hoitosuunnitelmaa. Pitkäaikaiseen käyttöön myönnettävät TNS-laitteet edellyttävät koekäytöstä saatua selkeää vastetta. TNS-laitteet palautuvat hoitovastuuyksikköön, josta ne kierrätetään edelleen. Kivunhoitolaitteet hankitaan hoitoyksikön määrärahoista. Ne sisältyvät hoitokustannuksiin. Avoterveydenhuollossa TNS-laitteet ovat fysioterapiayksikössä, jossa niiden käytön opetus ja seuranta järjestään. Terveysasemilla käyttöä seurataan käyttöpäiväkirjan avulla. Pitkäaikaiseen käyttöön luovuttaminen edellyttää lääkärin tekemää kivunhoitosuunnitelmaa. Pitkäaikaisessa lainassa (yli 3 kk) olevat TNS- laitteiden paristot ja elektrodit asiakas hankkii itse.

19 (91) 04 27 09 Lihasstimulaattorit, ei ortooseina käytettävät (esim. NMES-laite ja incontinenssi-laitteet) Laitteet, joilla stimuloidaan lihasta tai lihaksen tiettyä osaa jolloin lihas supistuu tai rentoutuu. Näihin luetaan myös pidätyskyvyn stimulaattorit. Lantionpohjan toimintahäiriöissä stimulaattoreita käytetään rakon rauhoittamiseen, lantionpohjan lihasten harjoittamiseen ja kivunhoitoon. Stimulaattorin käyttö edellyttää lääkärin toteamaa hoidon tarvetta. Lääkäri konsultoi fysioterapeuttia, joka arvioi ja tekee yksilöllisen hoitosuunnitelman. Keskussairaalan fysiatrian osastolla on stimulaattoreita, joita lainataan kotiharjoitteluun määräajaksi. Pitkäaikaiseen käyttöön stimulaattori voidaan myöntää, kun haitta-aste on huomattava tai haitta on pitkäaikainen esim. neurologisilla asiakkailla. Hankintavastuu Stimulaattorit myönnetään keskussairaalasta fysioterapeutin tekemän arvioinnin ja hoitokokeilun perusteella. Lantionpohjan kotihoitolaitteita lainataan asiakkaille enintään kolmeksi (3) kuukaudeksi - erityisestä syystä hoitovasteen mukaan pidemmäksikin aikaa. Pitkäaikaiseen käyttöön voidaan hankkia kotihoitolaite maksusitoumuksella. keskussairaalasta asiakas voi saada harjoituskuulat käyttöön fysioterapeutin tekemän suunnitelman mukaisesti. 04 30 LÄMPÖ- JA KYLMÄHOITOVÄLINEET 043030 Lämpöhoitovälineet Lämpöhanskoja (sähkölämmittimellä varustetut) ei pääsääntöisesti myönnetä lääkinnällisenä kuntoutuksena muutoin kuin vaikea-asteisen skleroderman tai valkosormisuuden yhteydessä, jos sairaus aiheuttaa huomattavaa toimintakyvyttömyyttä tai ihorikkoa. Apuvälinetarpeen arvio toteutetaan erikoissairaanhoidon lääkärin tai toimintaterapeutin toimesta. 04 33 PAINEHAAVOJEN EHKÄISYVÄLINEET Painehaavariskin arviointi, painehaavan hoito ja paineen vähentämiseen valittavien apuvälineiden (patja, istuintyyny) vaatii moniammatillista yhteistyötä. Haavanhoitosuunnitelmaa laadittaessa on haavahoitajan tai muun asiaan perehtyneen henkilön asiantuntemus välttämätön. Painehaavojen ehkäisyssä on tärkeää huolehtia mm. hyvästä perushoidosta, ravinnosta ja sopivasta istuma-ajasta. Oikein valittu apuväline ei ilman muita toimenpiteitä riitä painehaavan ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Painehaavariskipotilaan kohdalla on myös selvitettävä siirtymistilanteissa ihokitkan minimoiminen joko ohjauksen tai siirtymisten apuvälineiden kanssa. Painehaavatuotteet ovat alkuhankintoina kalliita, mutta oikein valittuina ehkäisevät kallishoitoisten painehaavojen syntymistä ja auttavat hoidossa.

20 (91) Eksotessa painehaavojen riskinarvioinnissa käytetään Braden -luokitusta. Painehaavojen apuvälineet valitaan haavan syntymisriskin suuruuden perusteella. Riskiluokitusmittari on spesifimpi ja herkempi kuin hoitohenkilöstön tekemä kliininen arvio. Alueellisen painehaavaprojektin 2008 2009 kouluttamina hoitajilla on perustieto painehaavojen ehkäisystä ja Bradenin riskiluokituksen käytöstä. Painehaavojen esiintyvyyttä seurataan kaksi kertaa vuodessa tapahtuvilla painehaavamittauksilla. Painehaavamittauksia on tehty nyt yksi suppeampi pilottiluontoinen mittaus ja kaksi laajaa koko alueen kattavaa mittausta. Painehaavaprosentti on ollut näissä mittauksissa 11 13%, joka on samaa tasoa kuin muut Suomessa tehdyt mittaukset. Alueellinen haavatoimikunta valvoo mittauksia ja kirurgian poliklinikka koordinoi mittaukset. Alueellista koulutusta järjestetään myös jatkossa. 04 33 03 Istuintyynyt ja -alustat painehaavojen ehkäisyyn Painehaavatyynyä valittaessa käytetään riskiluokitusta sekä arvioidaan asiakkaan pyörätuolin käyttöä kokonaisuutena. Painehaavan hoitoon tai ennaltaehkäisyyn tarkoitettu tyyny saattaa hankaloittaa esimerkiksi henkilön omatoimista siirtymistä. Tyynyä valittaessa joudutaan usein tekemään kompromisseja ja painottamaan jotakin tavoitetta. Mikäli omatoiminen siirtyminen edellyttää matalan riskin tyynyä toisin kuin luokituspisteet edellyttävät, sovitaan istuma-ajan lyhentämisestä. Potilaan käytössä olevan istuintyynyn korkeuden, materiaalin tai mallin vaihtuessa tulee huomioida sen vaikutus potilaan istuma-asentoon pyörätuolissa. Pyörätuolin jalkalautojen, käsinojien sekä selkänojan korkeuden muutokset tulee huomioida ja säätää tarpeen mukaan. Silloin, kun pyörätuolia hankittaessa valitaan muu kuin ns. perusistuintyyny (pyörätuolin vakiotyyny), tehdään tyynylle oma yksilöintinumero hankintaperusteen mukaan (esim. painehaavatyyny luokkaan 04 33 03 ja asennon korjaamiseen tarkoitettu tyyny luokkaan 18 09 42. 04 33 06 Patjat ja patjanpäälliset painehaavojen ehkäisyyn Painehaavapatjan valinta Asiakas hankkii itse kaupoista saatavat tavalliset patjat ja tyynyt. Painehaavapatjat valitaan painehaavariskin mukaisen arvioinnin perusteella. Valittavana on matalan riskin, keskiriskin tai korkean riskin tuotteita. Jos riskiä painehaavan syntymiseen ei ole, patjaa ei myönnetä apuvälineenä. Matalan riskin patjamalleja on sekä petauspatjoissa että varsinaisissa patjoissa. Keskiriskin patjoja ovat esim. hitaasti palautuvat geelivaahtopatjat. Korkean riskin patjat ovat dynaamisia, moottoroituja patjoja. Apuvälineitä myyvät palveluntuottajat luokittelevat tuotteensa eri tavoin, joten on hyvä konsultoida haavahoitajia tai alueellista Apuvälinekeskusta tuotetta valittaessa. Kun painehaavan hoito edellyttää leikkausta, on välttämätöntä, että välittömästi leikkauksen jälkeen kotona on käytössä korkean riskin painehaavapatja, haavanhoitosuunnitelma on tehty ja sovittu haavan seurannasta vastaava yhteyshenkilö. Nopeasti etenevissä sairauksissa voidaan lainata ns. matalanriskin tai keskiriskin patja asiakkaalle, kun on oletettavissa henkilön tarvitsevan melko nopeasti korkean riskin painehaavapatjaa.

21 (91) Päätös Istuintyynyjen ja patjojen arvio tehdään hoitovastuuyksikössä. Päätöksen apuvälineen myöntämisestä tekee joko terveysaseman apuvälinevastaava tai Apuvälinekeskus hoitavan lääkärin suosituksesta. Apuvälinettä uusittaessa tehdään uusi tilannearvio. Kirjaus Henkilön (painehaavan) hoitosuunnitelma kirjataan potilastietojärjestelmään. Apuvälineistä tehdään tarvittavat merkinnät Kuntoapu-tietojärjestelmään. 04 48 LIIKKEEN VOIMAN JA TASAPAINON HARJOITUSVÄLINEET Harjoituslaitteet eivät ole pääsääntöisesti lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä. Yksilöllisestä, erityisestä syystä johtuen niitä voidaan harkinnan mukaan myöntää apuvälineenä. 04 48 03 Kuntopyörät ja ergometrit Varastoissa olevia kuntopyöriä ja soutulaitteita voidaan lainata asiakkaille 3 kuukaudeksi. Aiemmin hankitut, käytössä olevat kuntopyörät kierrätetään loppuun, mutta uusia ei hankita. Kun henkilön arvioidaan hyötyvän laiteharjoittelusta, pyritään harjoittelu tekemään fysioterapiakäyntien yhteydessä (esim. terveysasemilla tai palvelutalon yhteiskäytössä olevalla laitteella). Asiakas voidaan ohjata myös paikkakunnan kuntosalille omatoimiseen harjoitteluun. 04 48 03 03 Käsi- ja /tai jalkapolkulaite moottoroitu tai mekaaninen Harjoitusvälineitä kuten restoraattoria voidaan käyttää esim. ennen fysioterapiaa rentouttamaan spastisia raajoja. Restoraattori ei kuitenkaan ole ensisijainen spastisuuden hoitomuoto. Spastisuuden hoidossa suositellaan fysioterapiaa (venytykset ja fysikaaliset hoidot kuten sähköstimulaatio) ja lääkehoitoa (Kallinen, M. 2007). Restoraattori voidaan lainata vaikeavammaiselle potilaalle alaraajojen tuki- ja liikuntaelinongelmien hoitoa ja kuntoutusta varten. Kun raajojen toimintakyky on puutteellinen ja restoraattorin käyttö on kirjattu kuntoutussuunnitelmassa keinoksi saavuttaa kuntoutukselle asetetut tavoitteet eikä asiakkaalla ole muita harjoitusmahdollisuuksia, voidaan laite lainata kotiin 3 kuukauden ajaksi. Apuvälinekeskuksessa on lainattavissa Motomed- polkulaitteita, joissa on jalkapoljentamahdollisuus. Käyttöä seurataan seurantalomakkeen avulla. Myöntäminen Myöntämisen edellytyksenä on hoitokokeilu ja siitä saatu selkeä vaste. Suosituksen laitteen myöntämisestä tekee keskussairaalan hoitava lääkäri ja restoraattorin käyttö tulee kirjata potilaan kuntoutussuunnitelmaan. Kokeilujakson päätyttyä laitteen uusintalaina arvioidaan potilaan kokemusten, seurantalomakkeen ja fysioterapeutti / avustajan antaman palautteen perusteella. Restoraattorin myöntäminen tulee perustella ja kirjata sairauskertomukseen.

22 (91) 04 48 08 Seisontakehikot ja tuet seisomiseen Seisomisella on edullisia vaikutuksia pitkäaikaissairaiden ja vammaisten elimistöön (mm. osteoporoosin ehkäisy, alaraajojen spastisiteetin lievittyminen, verenkierron paraneminen, suolen toiminnan parantuminen) Seisomisen tärkeys tulee ottaa huomioon asiakkaan kuntoutustavoitteita ja -menetelmiä arvioitaessa. Seisomisella on tärkeä merkitys myös motoristen taitojen opettelussa. Seisomatelineen tai kippilaudan tarve arvioidaan aina yksilöllisti osana kokonaistavoitteita. Seisomateline myönnetään aina potilaan henkilökohtaiseen käyttöön. Myöntämisen perusteena tulee olla potilaan oma motivaatio tavoitteelliseen sekä säännölliseen käyttöön. Käytölle tulee olla myös selkeät perusteet. Seisomatelineen käyttö yhdistetään joustavasti päivän muihin toimintoihin. Mekaaniset seisomatelineet ja kippilaudat arvioidaan hoitovastuun mukaan joko keskussairaalassa tai terveysasemalla. Sähköiset seisomatelineet arvioidaan tarvittaessa Apuvälinepoliklinikalla ja hankitaan Apuvälinekeskuksesta. 04 48 08 01 Seisomatelineet = Lasten seisomatelineet Seisomatelineitä käytetään lapsilla tukemaan pystyasentoa ja sen harjoittelua ennen kävelyharjoittelun alkua. Telinettä käytetään myös mahdollistamaan ylävartalon ja -raajojen käytön harjoittelua päivittäisissä toiminnoissa. Lisäksi seisomatelineen käytöllä pyritään ehkäisemään nivelten kontraktuuria, lisäämään nivelten kuormitusta osteoporoosin ehkäisemiseksi ja vähentämään spastisuutta ja näin ollen helpottamaan päivittäistä selviytymistä. Erityisesti lapsilla seisomatelineen käytöstä sovitaan yhdessä vanhempien ja päiväkodin / koulun kanssa siten, että telineen käyttö on lapsen ja perheen kannalta joustavasti osana lapsen muuta toimintaa. Seisomateline sijoitetaan käytön mukaiseen toimintaympäristöön, (koti/päiväkoti/koulu). Kun seisominen ja sille asetetut yksilölliset tavoitteet on suunniteltu, sovitaan käytöstä vastaava henkilö. Seisomatelineen/kippilaudan käytön tulee olla turvallista, joten lähihenkilöiden ohjaus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tärkeitä. Seisomatelineen / kippilaudan hyödyn arvioinnin ja mallin vallinnan tekee useimmiten fysioterapeutti yhdessä Apuvälinekeskuksen kanssa. Suosituksen apuvälineen myöntämisestä tekee lääkäri. 04 48 08 02 Seisomatelineet = Aikuisten seisomatelineet Seisomatelineen käyttöä arvioitaessa selvitetään, voidaanko seisominen toteuttaa esim. fysioterapian yhteydessä yhteiskäytössä olevalla seisomatelineellä. Seisomateline / kippilauta myönnetään kotiin silloin, kun sen käyttö ei muuten ole mahdollista ja seisomisella on erityisen tärkeä merkitys henkilön kokonaistilanteen kannalta.

23 (91) 04 48 12 Sormien ja käden harjoitusvälineet 04 48 15 Yläraajan, vartalon ja alaraajan harjoitusvälineet 04 48 15 09 Soutulaitteet 04 48 18 Painomansetit Terapiavahat, kiilatyynyt, terapiarullat ja -pallot, voimistelu- ja ponnahdusmatot, tasapainolaudat, tasapainotyynyt, Ci-hanska, CPM-laitteet ym. eivät pääsääntöisesti ole lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä. Niitä voidaan myöntää erityisperustein terapiavälineinä esim. kun terapia toteutuu kotona kaukana palveluista ja harjoitusvälineet ovat tärkeitä kuntoutuksen tavoitteiden saavuttamisessa. Asentohoitotyynyjä ja muita vastaavia välttämättömiä apuvälineitä voidaan myöntää lääkinnällisenä kuntoutuksena vaikeavammaiselle henkilölle silloin, kun selkeä kuntoutuksellinen tarve siihen on olemassa ja tarve on kirjattu asiakkaan hoito- /kuntoutussuunnitelmaan. Terveysasemilla on hyvä olla joitakin yleisimmin tarvittavia harjoittelun apuvälineitä sekä toiminta- että fysioterapiassa sovitun tehtäväjaon mukaan. Välineitä voidaan lainata lyhytaikaiseen kokeilukäyttöön. Trampoliinia ja käsipainoja ei myönnetä lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineinä. 04 48 21 Kippilaudat 05 MUUT HARJOITUSVÄLINEET 05 01 01 TIETOKONEOHJELMAT HARJOITUS- JA KUNTOUTUSKÄYTTÖÖN Katso tarkemmin kohdasta 22 33 Tietokoneet ja päätelaitteet. 05 06 PUHETTA TUKEVAN JA KORVAAVAN KOMMUNIKOINNIN HARJOITUSVÄLINEET 05 06 21 Kuvasymbolien harjoitusvälineet esim. pic-symbolit 05 06 24 Bliss-kommunikoinnin harjoitusvälineet Välineet Bliss-kommunikaatioksi kutsutun erityisen kuvakielen oppimiseen ja harjoittamiseen. 05 09 PIDÄTYSKYVYN HARJOITUSVÄLINEET Rakon harjoittamiseen ja aktivoimiseen sekä kivun lievittämiseen tarkoitetut stimulaattorit ks. 04 27 09 (Lihas)stimulaattorit 05 09 03 Inkontinenssihälyttimet Inkontinenssihälyttimiä käytetään pääasiassa lasten pitkittyneen yökastelun hoidossa. Hälyttimet reagoivat kosteuteen hälytysäänellä. Arviointi

24 (91) Hälyttimen käyttö edellyttää, lääkärin tekemää arviointia ja tutkimusta inkontinenssin syystä ja tarvearviointia hälyttimen käytöstä. Myöntäminen ja käytönopetus Hälyttimen käyttö edellyttää sitoutumista, minkä vuoksi käytön opetukseen tulee varata aikaa. Parhaiten hoito onnistuu, kun hälyttimen myöntäminen keskitetään esim. neuvolaan tai erikoissairaanhoidossa lasten hoitovastuuyksikköön lapsen ja perheen tuntevalle ammattilaiselle. Keskussairaalan lasten osastolla ja Lappeenrannan lapsi- ja nuorisovastaanotolla on käytössä Fermi-hälyttimiä. Inkontinenssihälytin myönnetään määräaikaiseen lainaan ja sen käyttö opetetaan sekä lapselle että vanhemmille. Laitteeseen kuuluvan lakanaosan käyttäjä ostaa itse. Lisätietoja laitteesta www.hilkkaojala.fi/fermi.html 05 12 MUISTIA JA MUITA KONGNITIIVISIA TOIMINTOJA TUKEVAT APUVÄLINEET Kognitiiviset toimintarajoitteet rinnastetaan fyysisiin toimintarajoitteisiin, joita voidaan tukea apuvälineiden avulla. Tavoitteena on, että henkilö, jolla on muistisairaus, voi apuvälineiden avulla pidentää tavanomaista tapaa toimia, ehkäistä onnettomuuksia ja lisätä turvallisuutta sekä itsenäisyyttä. Muistia tukevia apuvälineitä voidaan myöntää esim. aivovammapotilaille yksilöllisen tarvearvioinnin ja kokeilun perusteella. Teknologia tai apuväline on harvoin yksin ratkaisu asiakkaan muuttuvassa tilanteessa. Muilta henkilöiltä (omaiset, ammattilaiset) saatava apu ja tuki ovat keskeisintä muistisairaiden tukitoimintoja mietittäessä. Kun muihin palveluihin tai muilta saatavaan apuun sovitetaan teknologian tuomat mahdollisuudet, on siitä saatava hyöty usein parhain mahdollinen. Teknologian sovelluksissa korostuu turvallisuus. Kuntoutuksen näkökulmasta kyse on toimintakyvyn ylläpitämisestä turvallisuusriskit huomioon ottaen. Teknologian hyödystä on tutkimusten mukaan näyttöä henkilöillä, joilla on lievä kognitiivinen häiriö tai dementia. Sen sijaan keskivaikeasti tai vaikeasti muistioireisille tarkoitettuja sovelluksia ei juuri ole olemassa. (Topo Päivi 31.8.2009, luentolyhennelmä) Muistin apuvälineiden tavoitteena on: - auttaa tekemään tiettyjä toimintoja - antaa käsityksen ajankulusta - auttaa paikkaan orientoitumista - auttaa suunnistamaan ympäristössä - auttaa säilyttämään, ylläpitämään ja luomaan sosiaalisia kontakteja - luo turvallisuutta ja varmuutta - tukee omatoimisuutta - tuoda iloa ja hyvää oloa - vähentää omaisten kuormittumista - ehkäisee ei-toivottuja tilanteita, vahinkoja ja onnettomuuksia - auttaa paremman hoidon antamisessa