VAN DE VOORZITTER Beste AVIISI - lezer, Nu weten wij wat een Indianen-zomer is. Niet alleen voetballers en politici maar ook alle normale stervelingen. Terug naar de realiteit. Er zijn veel nieuwe gezichten in de Finse gelederen in Den Haag en Rotterdam. Ritva Koukku-Ronde is ver-vangen door Pekka Joutsen, Ole Silen door Leila-Mari Ryynänen en Toivo Loikkanen door Heikki Rantanen. Wij danken de "Ouden" voor de goede samenwerking en heten de "Nieuwen" van harte welkom in Nederland. Met name Heikki Rantanen bij de Zeemanskerk heeft onze steun nodig bij de komende bezuinigingen. Met gepaste trots bieden wij als bijlage van AVIISI de brochure "FINLAND IN NEDERLAND" aan, een initiatief van onze vereni-ging. De uitwerking en financiering is een mooi voorbeeld van de goede samenwerking tussen verschillende organisaties die Finland een warm hart toe dragen. Rune Frants Paras AVIISI - lukija, nyt me tavallisena ihmisenäkin tiedämme minkälainen on kunnon intiaanikesä. Kuitenkin takaisin todellisuuteen. Den Haagin ja Rotterdamin suomalaispiireihin on ilmestynyt monia uusia kasvoja. Ritva Koukku-Ronden tilalle on tullut Pekka Joutsen, Ole Silenin tilalle Leila-Mari Ryynänen ja pois lähtenyttä merimies-pappia Toivo Loikkasta seuraa Heikki Rantanen. Kiitämme heitä "vanhoja" hyvästä yhteistyöstä ja toivatamme he "uudet" sydäm-mellisesti tervetulleiksi Hollantiin. Erityisesti Heikki Rantanen Merimieskirkon pappina tulee tarvitsemaan meidän tukemme, koska kirkon taloutta ruvetaan leikkaamaan. Ylpeydellä lähetämme tämän AVIISIN mukana esitteen "SUOMI ALANKOMAISSA", seuramme uusi aloite. Sen toteutus ja rahoitta-minen on mainio esimerkki siitä mitä eri organisaatiot, joille Suomi on lähellä sydäntä, voivat saada aikaan hyvällä yhteistyöllä. Rune Frants
MEDEDELING VAN HET BESTUUR PUOLUKKARETKI 2.10.1994 KIIRE!!! KIIRE!!! Taas on puolukka-aika. Yhdistyksemme järjestää myös tänä vuonna perinteisen puolukan poiminnan Holterbergin maastossa. Paikka ja ravintola ovat samat kuin viime vuonna. OHJELMA: 13.00 Kokoontuminen hotelli/ravintola 't Losse Hoes, Holterbergweg 14, Holten. Puh. 05483-61353. 13.30 Lähtö metsään. 15.30 Paluu ravintolaan. 16.00 Runsas kahviateria: keitto, lämmin grillipala, eri leipälaatuja, juusto, leikkeleitä, salaatti ja hillo, hedelmiä ja jälkiruoka. Ruokajuomat: kahvi, tee, maito ja tuoremehu. Hinta: Aikuiset f 17.50 / henkilö. Lapset 4-12 vuotta f 10.00 / henkilö. alle 4 vuotta ilmainen. Maksu ravintolassa yhdistyksen edustajalle. Ajo-ohjeet: kts. oheinen kartta. ILMOITTAUTUMINEN PUHELIMITSE SIHTEERILLE VIIMEISTÄÄN 26.09.1994. Ravintola on sama kuin viime vuonna. BESSEPLUKMIDDAG 2.10.1994 SPOED!! SPOED!! Het is weer de vossebessentijd. Ook dit jaar organiseert onze vereniging een besseplukmiddag in de bossen van Holterberg. PROGRAMMA: 13.00 Verzamelen in het hotel/restaurant 't Losse Hoes, Holterbergweg 14, Holten. Tel. 05483-61353. 13.30 Naar het bos. 15.30 Verzamelen in het restaurant. 16.00 Koffietafel: soep, warme snack, diverse soorten brood, kaas, 2 beleg, Huzarensalade en jam, fruit en pudding. Verder koffie, thee, melk en juice d'orange. Kosten Volwassenen f 17.50 / p.p. Kinderen 4-12 jaar f 10.00 p.p. Kinderen onder 4 jaar gratis. Betaling ter plekke aan ons. Routebeschrijving: zie bijgesloten kaart. AANMELDING TELEFONISCH AAN HET SECRETARIAAT UITERLIJK OP 26.09.1994. Het restaurant is hetzelfde als vorige jaar.
SUURLÄHETYSTÖ TIEDOTTAA EU - KANSANÄÄNESTYS 1994 Suomessa toimitetaan neuvoa-antava EU-kansanäänestys 16.10. 1994. Kansanäänestyksessä esitetään äänestäjien vastattavaksi seuraava kysymys: "Tuleeko Suomen liittyä Euroopan unionin jäseneksi neuvotellun sopimuksen mukaisesti?" Äänestäjien tulee vastata kysymykseen joko "Kyllä" tai "Ei". Alankomaissa ennakkoäänestys järjestetään 5.10. - 8.10.1994 väli-senä aikana mainitut päivät mukaanlukien. Äänioikeutettuja neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä ovat kaikki Suomen kansalaiset, jotka ennen vaalivuotta ovat täyttäneet 18 vuotta eli syntyneet vuonna 1975 tai sitä ennen. Äänestäjän tulee äänestyspaikalla esittää henkilöllisyydestään selvitys. Kunkin äänestäjän on äänestettävä itse. Alankomaissa ennakkoäänestyspaikkoina ovat: Suomen suurlähetystö, Den Haag Groot Hertoginnelaan 16, puh. 070-3469754 5.10. - 7.10.1994 klo 10.00-12.00 ja 14.00-16.00 8.10.1994 klo 11.00-15.00 Suomen pääkonsulinvirasto, Amsterdam N.V. Koninklijke KNP BT, Paalbergweg 2, puh. 020-5672417 6.10.1994 klo 15.00-20.00 ja 7.10.1994 klo 10.00-14.00 Suomen suurlähetystön toimipaikka, Rotterdam Merimieskirkko, 's-gravendijkwal 64, puh. 010-4366164 7.10.1994 klo 15.00-21.00 Lähempiä tietoja ennakkoäänestyksestä antaa suurlähetystössä avustaja Marjatta Bynum, puh. 070-3469754. EU-KANSANÄÄNESTYS: TIEDOTE SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ Den Haag 8.8.1994 Oikeusministeriö on julkaissut valtioneuvoston 13.7.1994 hyväksy-män EU-kansanäänestystiedotteen. Tiedotteessa selostetaan Suo-men mahdollisesta liittymisestä Euroopan unionin jäseneksi neuvo-tellun sopimuksen sisältöä. Tiedotteessa kerrotaan myös, mistä kansanäänestyksessä on kysymys. Väestörekisterikeskus lähettää jokaiselle äänestysoikeutetulle, jonka osoite on tiedossa, ilmoituksen äänestysoikeudesta sekä valtio-neuvoston tiedotteen. Vanhentuneiden tai puutteellisten osoitetietojen vuoksi väestörekisterikeskuksen ilmoitukset eivät tavoita jokaista äänioikeutettua, joten julkaisemme suomenkielisen tiedotetekstin kokonaisuudessaan. VALTIONEUVOSTON TIEDOTE EUROOPAN UNIONIN JÄSENYYDESTÄ Suomi ja Euroopan unionin (EU) jäsenvaltiot ovat 24.6.1994 allekirjoittaneet sopimuksen, jonka mukaan Suomi liittyy EU:n jäse-neksi 1.1.1995. Suomen lisäksi Itävalta, Norja ja Ruotsi ovat alle-kirjoittaneet liittymissopimuksen. Suomessa järjestetään EU-jäsenyydestä neuvoa-antava kansan-äänestys 16.10.1994. Kansalaisilta kysytään, tuleeko Suomen liittyä Euroopan unionin jäseneksi neuvotellun sopimuksen (liittymissopi-muksen) mukaisesti. Lopullisen päätöksen Suomen jäsenyydestä EU:ssa tekee eduskunta.
Euroopan unioni EU:n jäsenmaat ovat itsenäisiä ja täysivaltaisia valtioita, jotka ovat vapaaehtoisesti päättäneet eräissä kysymyksissä harjoittaa toimivaltaansa yhteisesti. Jäsenenä Suomi tulee osallistumaan yhteiseen päätöksentekoon EU:n toimielimissä: Euroopan parlamentissa, Eurooppa-neuvostossa (EU:n huippukokous), neuvostossa, komissiossa ja tuomio-istuimessa. Euroopan parlamentissa Suomella tulee olemaan 16 edustajaa 641 edustajasta ja neuvostossa 3 ääntä 90 äänestä. Unionissa on kolme osaa: Euroopan yhteisöt, yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä yhteistyö oikeus- ja sisäasioissa. Euroopan yhteisöt EU tavoittelee kestävää ja tasapainoista kehitystä. EU haluaa kohottaa kansalaistensa elintasoa ja elämisen laatua sekä parantaa kuluttajien suojaa ja ympäristön suojelua. EU:n sisämarkkinoilla työvoima, tavarat, palvelut ja pääomat liikkuvat vapaasti jäsenvaltioiden rajojen yli. Markkinoiden toimintaa haittaavat esteet pyritään poistamaan. EU soveltaa yhtenäisiä tulleja ulko-puolisiin maihin nähden ja sillä on yhteinen kauppapolitiikka. Välillisen verotuksen järjestelmät yhtenäistetään. EU:lla on yhteinen maatalouspolitiikka. Se ei sellaisenaan ota huomioon pohjoisen maatalouden erityisolosuhteita eikä turvaa elintarviketaloutemme toimintaedellytyksiä. Siksi olennainen osa liittymisratkaisua on, että maataloutta tuetaan Suomessa jäsenyyden oloissa EU:n yhteisistä rahastoista ja valtion budjetista. Alueiden välisiä kehityseroja kavennetaan tukemalla erilaisia alue- ja rakennepolittisia hankkeita sekä yhteisistä rakennerahastoista että valtion budjetista. Nuoriso-, opiskelija- ja opettajavaihtoa sekä oppilaitosten välistä yhteistyötä lisätään. Kulttuuriyhteistyötä laajennetaan. Tiede- ja teknologiayhteistyössä ohjataan rahaa alan hankkeisiin. Jäsenvaltioiden kansalaiset saavat myös unionin kansalaisuuden. Sosiaaliturvan tasosta ja laadusta määrää kukin jäsenvaltio itse. Tulevaisuuden tavoite on talous- ja rahaliitto. Sen on määrä johtaa yhteensovitettuun talous- ja budjettipolitiikkaan, kiinteisiin valuutta-kursseihin, yhteiseen rahapolitiikkaan ja keskuspankkiin sekä myöhemmin yhden, yhteisen valuutan käyttöönottoon. Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka EU:n perustamissopimuksen mukaan unionin päämääränä on vakauden ja turvallisuuden lisääminen Euroopassa. Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on jäsenmaiden hallitusten välistä yhteistyötä. Sen avulla pyritään edistämään jäsenmaiden etuja ja vahvistamaan niiden turvallisuutta. EU-maat ottavat kantaa ajankohtaisiin kansainvälisiin kysymyksiin ja voivat ryhtyä yhteisesti sovittuun toimintaan. Päätökset edellyttävät jokaisen jäsenmaan suostumusta. Jäsenmaiden pitkän aikavälin tavoitteena on yhteinen puolustus-politiikka, joka saattaa aikanaan johtaa yhteiseen puolustukseen. Yhteistyö oikeus- ja sisäasioissa Hallitusten välistä yhteistyötä lisätään muun muassa kansainvälisen rikollisuuden ehkäisemiseksi ja EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten luvattoman maahanmuuton vastustamiseksi.
Jäsenyyden taloudelliset vaikutukset EU-jäsenyys vaikuttaa Suomen kansantalouteen merkittävällä tavalla. Useimmissa tutkimuksissa on arvioitu, että taloudellinen hyvinvointi lisääntyy jäsenyyden oloissa enemmän kuin EU:n ulkopuolella. Jäsenyysmaksuina Suomi maksaa jäsenyyden ensimmäisenä vuonna EU:n budjettiin 6,6 miljardia markkaa. Suomi saa erilaisina tukina suurin piirtein saman verran. Myöhempinä vuosina EU:sta saatavien tukien määrä pienenee niin, että Suomesta tulee budjetissa netto-maksaja. Mistä tietoa? Yksityiskohtaisempaa tietoa EU:n jäsenyyden sisällöstä saa monista suomen- ja ruotsinkielisistä julkaisuista. Kansalaiset saavat julkaisuja veloituksetta kirjastoista ja Euroopppa-tiedotuksen palvelupisteistä kautta maan.
HAASTATTELU TOIVO LOIKKASEN KANSSA Johtokunnamme jäsen Tuula Kusters jutusteli lähtevän papin Toivo Loikkasen ja hänen vaimonsa Virpin kanssa viiden vuoden työurakan lähtötunnelmissa. Tuula: Onko merimieskirkon merkitys muuttunut tämän ajan aikana? Toivo: Täällä Hollannissa asuvat ulkosuomalaiset ovat tiedostaneet enemmän, että merimieskirkko onkin tukikohta ja kirkko kaikille täällä asuville ja liikkuville suomalaisille eikä vain merimiehille. Tuula: Mika on papin ja papin perheen rooli? Onko se muuttunut ajan kuluessa? Toivo: Papin tehtävä on muodostunut enemmän kirkon johtajaksi, joka hoitaa kirkon tausta- ja talousasiat. Tämä tuo toisaalta väriä kuvaan ja tekee tehtävän erittäin monipuoliseksi. Mutta toisaalta työn laajuus tuo sen mukanaan, ettei aikaa ja henkisiä voimavaroja aina löydy tarpeeksi perinteiseen papin työhön ts. ihmisten kohtaamiseen. Totta-kai nämä viimeaikaiset talouspaineetkin ovat vaikuttamassa papin tehtävänkuvaan: hänen pitää pystyä muun henkilökunnan kanssa työstämään uusia varojenhankintamahdollisuuksia. Virpi: Minulla on ollut tunne, ettei minuun ole kohdistettu tiettyjä odotuksia vaan olen saanut olla oma itseni. Toivo: Minulle Virpin tuki ja työ on ollut ensiarvoisen tärkeää, vaikka ulospäin tuo taustatyö on monesti näkymätöntä. Tuula: Entä kuinka yleisiä ovat kotikäynnit? Toivo: Kaste on yleisin kirkollinen toimitus kotona ja niitä on 5-10 vuodessa. Avioliiton siunauksia on silloin tällöin (pari, kolme kertaa vuodessa) ja hautajaiset ovat aika harvinaisia (noin kerta vuodessa). Käyn myös tervehtimässä sairaita sairaalassa. Ja varsinaisia koti-käyntejä olen tehnyt vain kriisitilanteissa, vaikka muissakin tilanteissa olisi kotikäynti ollut paikallaan. Kuitenkin pitää muistaa, että yhden ihmisen resurssit ovat rajalliset. Tähän tarpeeseen panimme alulle toissa talvena "lähimmäispalvelu-ryhmän", jota tulisi kehittää eteenpäin. Tuula: Yhteistyö muiden "suomalaistahojen" kanssa on tiivistynyt näiden 5 vuoden aikana. Mitä mieltä olet tästä yhteistyöstä? Toivo: Yhteistyö on toiminut hyvin ja sitä pitää jatkaa edelleenkin. Täällä asuvalle pienelle suomalaisyhteisölle se onkin ainoa järkevä toimintalähtökohta. Jatkossa saattaa kylläkin tulla esiin uusia yhteis-työmahdollisuuksia, joiden yhteydessä kirkon asema tulee määrittää uudelleen. Kirkollahan ei ole täällä Hollanissa varsinaisesti juridista henkilöä. Tulevaisuus näyttää tehdäänkö kirkosta säätiö ja minkä-laista muuta toimintaa kytketään kirkon yhteyteen talouden tukemi-seksi. Hyvänä yhteistyöhankkeena tulevaisuudessa voisi toimia jo alulle pantua "Mummola-projekti". Tuula: Mikä on tämän viiden vuoden mukavin tapahtuma tai hetki? Toivo: Mukavia hetkiä on ollut paljon. Työn parissa tuntuu hyvältä, kun joku iso "projekti" on saatu onnistuneesti päätökseen tai myyjäiset ovat menneet hyvin. Myös kirkon saama tuki sekä kaikki muistamiset ja huomionosoitukset lämmittävät mieltä. Hauskimpina hetkinä pidän ulkomaan työntekijöitten työkokouksia; etenkin Lontoon kirkko perin-teisesti kunnostautuu hupaisissa iltaohjelmissa. Yksityiselämässä tyttäremme Katrin syntymä oli ikimuistettava tapahtuma. Tuula: Kaikissa hyvissä asioissakin on aina kääntöpuolensa. Mikä on ollut vastaavasti epämiellyttävin tai vaikein tilanne/ hetki? Toivo: Päällimmäisenä tulevat myönteiset asiat mieleen. Kuitenkin ikäviäkin asioita tapahtui viime aikoina: Merimieslähetysseuran johtokunta päätti supistaa Rotterdamin kirkon henkilökuntaa seuran vaikean taloudellisen tilanteen takia. Käytännössä se tarkoittaa, että assistentin ja emännän toimet lakkautetaan. Tämä olennainen resurssien pieneneminen tarkoittaa, että kirkon toiminta pakostakin muuttuu. Pääpaino tulee siirtymään merimies-puolelle, vaikkakin ulko-suomalaiset voivat omaehtoisesti käyttää kirkon tiloja. Kampanjat näitä säästötoimia vastaan ovat saaneet sen aikaan, että asia otetaan uudellen käsittelyyn Suomessa.
Tuula: Luuletko, että tästä vaikeasta tilanteesta selviydytään? Toivo: Kyllä, ainakin jotenkin. Kuitenkin uusi lievempi päätös antaisi paremmat edellytykset jatkolle. Kirkon perusresurssit pitäisi pystyä säilyttämään ottaen muomioon, että suomalaisten määrä on vain kasvanut ja vapaaehtoisten panos on jo maksimissaan. Me tulemme tarvitsemaan suomalaisten sekä suomalaisfirmojen uudenlaista aktiivista tukea ja siihen pitää löytää uusia muotoja (esim. firmojen tukirengas ja kannatusmaksut). Tuula: Mitä tämä Hollannissa oleskelu on antanut teille? Toivo: Henkinen pääoma on lisääntynyt: olemme nähneet elämää paikallisten ja suomalaisten näkökulmasta, olemme oppineet paljon ihmisiltä ja tästä työstä. Tämän elämänvaiheen tulemme tulemme muistamaan lopun ikämme. Aika täällä on ollut mielenkiintoista ja rikasta. Virpi: Sen lisäksi mitä Topi jo sanoi meillä on ollut mahdollisuus mat-kustaa Keski-Euroopassa. Tuula: Onko tämä viiden vuoden oleskelu myös ottanut teiltä jotakin? Virpi: Yhteydenpito sukulaisiin ja ystäviin on ollut työläämpää. Perhe-elämää on myös hankaloittanut, että Topi on ollut niin paljon työssä kiinni ja että me asumme oikeastaan hänen työpaikaaan. Toivo: Sosiaalinen elämä on jäänyt meillä vähiin, koska erittäin paljon aikaa on mennyt työn merkeissä. Vaalla mitattuna hyvät puolet jäävät varmasti voitolle. Tuula: Mitä tulevaisuuden suunnitelmia teillä on Suomessa? Toivo: Menen pienen Enonkosken seurakunnan kirkkoherraksi. Menemme sinne avoimella mielellä ja odotamme sieltä etenkin puh-dasta suomalaista luontoa ja maaseudun rauhaa. Toivomme myös, että perheen yhteistä aikaa jää enemmän. Virpi: Katrin kannalta on mukavaa, että sukulaiset ovat lähempänä. Tuula: Haluatteko sanoa jonkunlaisia terveisiä tänne jäävälle suoma-laiselle siirtokunnalle? Toivo: Ihminen tarvitsee yhdentyvässä Euroopassa oman vahvan identiteetin. Arvostakaa ja vaalikaa juuriamme sekä omaa taustaanne. Pitäkää huolta tästä kirkosta sekä niiden työntekijöistä ja antakaa heille kaikki tukenne. Ihailen kovasti näitä suomalaisnaisia täällä. He ovat löytäneet hyvin elämänpaikkansa ja kehittäneet kaikenlaista omaehtoista toimintaa. He voivat olla ylpeitä itsestään! Virpi: Kiitämme kaikkia niitä, joita olemme tavanneet ja joiden elämää olemme saaneet seurata. Toivotamme kaikille hyvää jatkoa ja terve-tuloa käymään meille. Tuula: Haluamme kiittää teitä lähtevaä pappispariskuntaa tehdystä työsarasta täällä Hollannissa. Yhteistyö on ollut hyvää ja hedel-mällistä, olemme panneet alulle uudenlaisia aloitteita. Kiitos tästä haastattelusta ja toivomme teille ennenkaikkea terveyttä sekä menestystä Suomessa. Tuula Kusters
KYSYMYKSIÄ Mitä minun tulisi rakastaa enemmän, paikkako jossa synnyin ja kasvoin vaiko paikkaa, jonne perheeni perustin, jossa elämäni elin? Mitä minun tulisi rakastaa enemmän, kieltäkö, jota isäni puhui, äitini opetti, vaiko kieltä, jolla lapsilleni puhun, jolla heidät kasvatin? Mitä minun tulisi rakastaa enemmän, maatako, jossa opin elämän alkeet vaiko maata, jossa opin elämään? Mitä minun tulisi rakastaa enemmän? Anneli Behrendt (Saksa) Runo on kirjasta 'Juuret Suomessa - Ulkosuomalaisten runoantologia', Kustannusosakeyhtiö Otava, Keuruu 1991, ISBN 951-1-12211-8.
TULEVIA TAPAHTUMIA 5.-11.9. International Gaudeamus Music Week, tuomaristossa mm.magnus Lindberg, osanottajana säveltäjä Veli- Pekka Puumala. 6.9. Amsterdam, Concertgebouw; Los Angeles Philharmonic soittaa johtajanaan Esa-Pekka Salonen. 24.-25.9. Den Haag (Dr. Anton Philipszaal); Residentie Orkest soittaa Leif Segerstamin johdolla Griegin ja Sibeliuksen musiikkia (Lemminkäisen paluu, Tuonelan joutsen, Valse Triste ja Finlandia). 2.10. Yhdistyksen puolukkaretki. Kts s.2 19.11. Amsterdam, Concertgebouw; Ooppera Leonore van Beethoven (pääosassa Hillevi Martinpelto). 24.11. Den Haag (Dr. Anton Philipszaal); Tanskan radion kamarikuoro johtajanaan Stefan Parkman (mm. Rautavaara). KOMENDE EVENEMENTEN 5.-11.9. International Gaudeamus Music Week (bij de jury o.a. Magnus Lindberg, deelnemende componist Veli-Matti Puumala). 6.9. Amsterdam, Concertgebouw; Los Angeles Philharmonic o.l.v. Esa-Pekka Salonen (Purcell/Stucky: Funeral Music for Queen Mary, Mozart: Pianoconcert in d, KV 466; Sibelius: Tweede symfonie 24.-25.9. Den Haag (Dr. Anton Philipszaal); Het Residentie Orkest o.l.v. Leif Segerstam speelt Grieg en Sibelius (De terugkeer van Lemminkäinen, De zwaan van Tuonela, Valse Triste en Finlandia) (abonnementsconcert). 2.10. Besseplukmiddag van de vereniging. Zie blz. 2. 19.11. Amsterdam, Concertgebouw; Opera Leonore van Beethoven met Hillevi Martinpelto in de hoofdrol. 24.11. Den Haag (Dr. Anton Philipszaal); Danish National Radio Chamber Choir o.l.v. Stefan Parkman (o.a. Rautavaara).
"SUOMI, HOLLANTILAISEN SILMIN KATSOTTUNA" Jokaisella kansalla on omat pelkonsa. Hollantilaisten traditiona on pelätä merivettä, joka saattaisi peittää koko maan, matalimman maail-massa. Neuvostoliittolaisissa elää yhä pelko salaisesta kuuntelusta, poliisin vasikoista ja tavalliseksi kansalaiseksi naamioituneesta salai-sen poliisin edustajasta. Suomalainen ei pelkää vedenpaisumusta eikä Supoa; hänen pelkonsa liittyvät esimerkiksi ilmastoon. Suomalainen pelkää Pimeyttä ja Kylmyyttä. Pimeys pakottaa hänet talviöinä pitämään ulkovalot palamassa koko yön ja pitkälle aamuunkin. Vaikka Hollantikaan ei ole valoköyhä maa, ajatteluttaa sieltä tullutta, miten monta tarpeetonta valoa Anjalan-koskella ja koko Suomessa palaa. Jatkuva valojen polttaminen on energian tuhlausta. Sitä paitsi se estää öisen tähtitaivaan näkemisen ja siten ihmisen kontaktin kosmokseen. Kylmyys taas pakottaa suomalaiset pitämään taloissaan lämmön niin korkeana, että sisäilma muistuttaa Etelä- Euroopan ilmastoa. Hollan-nissa 19-20 asteen sisälömpöön tottuneelle suomalaisten yleinen 23-25 asteen lämpö aiheuttaa hikoilua ja ahdistusta. Liian lämmin ja kuiva huoneilma on epäterveellinen. Lisäksi talot tiivistämällä saatu ener-giansäästö menetetään näin. Huvittavaa on, että lämpimään totuttautunut suomalainen vilustuu lomallaan lämpimässä maassa, kun hotellihuone ei olekaan tiivis eikä lämmitetty. ***** Mutta suomalaisen merkillisin pelko ei johdu ilmastosta, vaan juontaa juurensa ihmisen sisimmästä. Se on pelko joutua tartunnan ja saastu-misen uhriksi. Tämä liittyy inhimillisen kosketuksen pelkoon ja johtaa erityisesti naisilla keskittyneeseen siivoamiseen ja hygienian tavoitte-luun. Suomalaiselle emännälle on luonteenomaista fanaattinen siivousma-nia. Tässä suhteessa hän eroaa hollantilaisesta emännästä, joka hän-kin on jo siisteydestään kuuluisa. Monissa suomalaisissa kodeissa, toimistoissa ja tavarataloissa tavoitellaan siisteyttä, joka on Hollan-nissa yleistä vain sairaalan kulkutautiosastolla. Siitä huolimatta suo-malaiset näyttävät sairastavan yhtä paljon kuin hollantilaiset. Erilaisia allergioita tuntuu olevan jopa enemmän, esimerkiksi pölyallergiaa, vaikka Suomessa on selvästikin vähemmän pölyä kuin Hollannissa. Suomalaiseen siivousmaniaan tottumaton ulkomaalainen tuntee itsensä joskus saastaiseksi bakteeriksi. Esimerkiksi kerran kun olin inkeroislaisessa marketissa maksamassa ostoksiani muutamilla taskunpohjalta ottamillani kolikoilla - ja niiden väliin oli sattunut jää-mään hius! Kassan reaktio oli tyypillisen "suomalainen": hän ei näyttänyt inhoa, mutta otti sanaakaan sanomatta hiuksen sormen-päillään keskittyneesti kuten laboratoriossa otetaan kärpäsenjalka pinseteillä mikroskoopin alle. Tämän muutamia sekunteja kestäneen operaation ajan häpeänpuna syventyi ostajan kasvoilla. Hollantilainen kassaneiti ei olisi huomannut koko hiusta. ***** Suomeen muuttajan yllätti täällä myös "suukottelukulttuurin" puute. Hollannissa tapa on peräisin kuohuvalta 60-luvulta. Sukulaisten, ystävien ja tuttavienkin kesken on yleistä kädenpuristuksen sijaan suukotella poskelle tavattaessa tai hyvästeltäessä. Myös vanhempi sukupolvi on hyväksynyt tämän tavan, jonka nuorempi sille opetti. Poskisuukolla ei ole eroottista merkitystä. Eteläisissä maissa suu-kottelu on jo vanha tapa ja Venäjällä miehetkin suukottelevat toisiaan, eikä kukaan ajattele tuolloin homoseksualisuutta. Suukolla voi joskus olla jopa uskonnollinen merkitys, kuten kolmella pääsiäissuukolla. Mutta Suomessa huulikontaktia pidetää saastaisena, se hyväksytään aikuisten kesken vain rakasteltaessa. Monet suomalaiset naiset ovat pelästyneet, kun olen antanut heille suukon poskelle pitkän eron jälkeen vaikkapa rautatieasemalla. Hollantilaiseen suukkokulttuuriiin kasvatettu parivuotias tyttärenikin on aiheuttanut joskus paniikkia suomalaislasten keskuudessa anta-malla pehmeän märän suukon toisen poskelle. Lasten paniikkireaktio hämmästytti minut; lapsiin on jo nuorena istutettu kosketuspelko. Ihmisiä hallitsee irrationaalinen bakteeripelko, josta he näyttävät olevan koko ajan tietoisia. Se ei ole pelkästään järjetöntä huolta hygi-eniasta, vaan menee pitemmälle, lähelle psykiatrista bakteerifobiaa. Tästä kärsivät ihmiset pelkäävät kätellä, käyvät jatkuvasti suihkussa ja pesevät käsiään sekä ympäröivät itsensä kemikaaleilla. Bakteerifobiaa sairastavat ovat uhka itselleen, koska he pilaavat ihmiskehon normaalin suojamekanismin, hyödyllisen bakteeriston. Muualla maailmassa tämäntyyppisety ihmiset saavat psykiatrista apua, mutta Suomessa liioiteltua bakteerikammoa pidetään harvoin sairautena. Pänvastoin, steriiliyttä pidetään "älykkyyden" ja "sivis-tyksen" merkkinä, silloinkin kun se on tarpeetonta ja jopa vaarallista.
***** Suomalaiset eivät pode vain fyysisen vaan myös psyykkisen kos-ketuksen pelkoa. Täällä asuvat ulkomaalaiset (paitsi ruotsalaiset, jotka ovat paremmin tottuneet täkäläisiin tapoihin) valittavat usein sosiaalisten kontaktien puutetta. Heillä on tunne, että ihmiset yrittävät paeta heitä. Näissä keskusteluissa kuulee usein puhuttavan ulko-maalaispelosta eli ksenofobiasta tai jopa rasismista. On totta, että ksenofobia on vain harvoissa Euroopan maissa niin syvälle juurtunut kuin Suomessa. Uskonkin sen juontavan juurensa bakteerifobiasta. Suomalaiset eivät nimittäin näytä karttelavan vain ulkomaalaisia vaan myös toisiaan niin paljon kuin mahdollista. ***** Vilkasta sosiaalista kanssakäymistä on selvästikin niukemmin kuin Hollannissa ja paljon vähemmän kuin Venäjällä. Suomalaiset eivät vältä koskettamasta toisiaan vain fyysisesti vaan myös henkisesti. Positiivisena puolena tällä on se, että ihmiset kunnioittavat toistensa sosiaalista koskemattomuutta eivätkä siten loukkaa toisiaan kovin helposti. Hollannissa sen sijaan normien puute aiheuttaa, että ihmiset luokkaavat toisiaan hyvin usein. Mutta toisaalta sosiaalisen kosketuksen pelko ja kommunikaation steriiliys sulkee tunteet, lukitsee oven muilta ja jättää ihmisen lopulta yksinäisyyteen. Suomalaiset muistuttavat erillään olevia atomeja, jotka ovat hyvin peloissaan, mitä siinä kemiallisessa reaktiossa tapahtuisi, jos ne kerran kohtaisivat. Maarten Tengbergen
HET IS LEUK OM EEN EIGEN TUIN TE HEBBEN - OF NIET SOMS? Het is een zomer geweest van het buitenle ven; ontbijt in de tuin, koffie in de tuin, avondeten in de tuin en nog een slaapmutsje in de tuin. Iedereen is druk bezig geweest met de barbeque - wij niet, omdat we daarvoor veel te lui zijn... Maar we zijn blij geweest met ons kleine achtertuintje. Tot een warme, rustige zomermiddag... Alle buren waren op vakantie en wij zaten met z'n tweetjes lui in de schaduw. Plotseling was er een vreemde geluid in de buurt - een hoog, piepend geluid, dat verdween ergens onder de aardbeienplanten. Onder de coniferen schoot een vreemde zwart-witte kat tevoorschijn, maar hij nam de "poten" toen die ons in de tuin zag. Wij gingen kijken wat er aan de hand was. Een gepiep onder de struiken, en ineens - een MUIS. Het kleine wezentje rende onder de volgende plant halfdood van de schrik van mijn gil. Met bevende knien liep ik naast mijn stoer lachende man terug aan tafel. Wij zaten een tijdje te lezen toen mijn man mij waar-schuwde... De kat was terug gekomen en lag nu met zijn kop tussen de heg te gluren. Geen gezicht! Jammer dat de camera binnen was... Maar de kat bleef geduldig naar zijn prooi gluren. Langzaam sloop hij dichter bij de struiken en na een half uur sprong hij op de struiken - en rende naar huis met de grijze muis in zijn bek. Zo hard heb ik nog nooit een kat zien rennen! "Zo, één muis minder. Die kat is altijd welkom bij ons!" Toen de zon uit de tuin was, besloot ik het onkruid uit de tuin te plukken. Fluitend ging ik aan het werk. Jaren had ik al over een eigen tuin gedroomd en nu heb ik hem, dus geniet ik ervan. Bij de witte rozen kreeg ik bijna een hartstilstand - er bewoog iets onder de rozen, iets bruins, iets groots, iets anders dan muizen. En na de schrik kwam de gil. Maar ik was toch nieuwsgierig. Wat is dat? Een kikker, die niet kan springen? Het was een pad. Die heb ik nu ook gezien. Met de kikkers had ik al eerder in de tuin kennis gemaakt. Het kippevel staat nog steeds op mijn armen als ik daaraan terug denk... Het leeft dus in de tuin. Op dezelfde avond zaten wij nog steeds in de tuin. Ik hoorde iets bewegen achter mijn stoel. "Wij hebben nog muizen." Maar hoe weten we dat zeker? Ik kreeg een idee: muizen houden van kaas - volgens stripverhalen.dus legde ik een stukje kaas op een steen en wij begonnen te staren, of de muizen kwamen. Na een half uur was ik het zat en ging naar binnen afwassen. Mijn man kwam helpen - lieve man toch -maar vrij snel ging hij weer naar buiten "even kijken". Hij kwam terug en zei dat de kaas weg was. "Niet waar." Hij bleef zeggen dat er niets meer was, dus ging ik ook kijken en het was waar. We hadden ons nog niet omgedraaid en de muizen hadden een feest! "Maar die zal ik pakken!" De zoektocht eindigde weer met een gil, omdat de muis net voor mijn voeten wegrende. Na het afwassen gingen we weer naar buiten. Het was daar een beter programma dan op de televisie: plotseling begon een amaryllisblad naar beneden te zakken en we zagen een muis achter een stukje kaas rennen - hij zat dus lekker in de bloempot te eten. Even later kwam er een tweede muis om zich te wassen in de hoek naast de bloempot. Schattige koppies hebben die beesten - maar helaas moet ik ze niet in mijn tuin hebben. Zij mochten één prachtige zomeravond hebben, maar daarna werden er maatregelen genomen. Nu heb ik ze niet meer gezien of gehoord. En de kat blijft ook weg. Er zijn zeker alleen maar nog kikkers en padden in de tuin. En ze zorgen ervoor dat ik heel voorzichtig in de tuin te werk ga. Maar ik houd nog steeds van het tuinieren - tot dat er weer iets beweegt onder de struiken... Auli S.
ELÄMÄÄ AKVAARIOSSA Anna-Leena Härkönen keskusteli 22. helmikuuta Amsterdamin yli-opistolla vasta käännetyn romaaninsa teemoista Adriaan van der Hoevenin kanssa. Akvaariorakkautta kertoo Saaran ja Jounin ongel-mallisesta rakkaussuhteesta, jonka kohtaloksi näyttää koituvan seksuaalisuus. Saara ei kykene nauttimaan seksistä, vaikka kuiten-kin kokee sen välttämättömäksi. Härkösen mukaan tähän kiteytyy hänen romaaninsa perusajatus ja olemassaolon syy. Romaani on kommentti seksuaalisuuden ylikorostuneeseen asemaan nykykulttuurissa. Härköstä "raivostutti" seksi kaikkialla ympärillään. Sukupuolisuuteen ei ole koskaan asennoiduttu luontevasti: ennen oltiin ahdasmielisiä, nyt lyödään yli. Seksin ylivalta nykykulttuurissa aiheuttaa paineita yksilön omaan seksuaalikäyttäytymiseen. Meille "tiedotetaan" mitä tehdä, miten, milloin ja kuinka usein. Luonteva oman seksuaalisuuden toteuttaminen käy yhä vaikeammaksi. Juuri tämä on Saaran ongelma. Hän ei pysty selvittämään itselleen oman seksuaalisuutensa ainutkertaisia mahdollisuuksia. Saara tekee parhaansa käyttäytyäkseen häntä ympäröivän kulttuurin mukaan, mutta koska sen stereotypiat eivät vastaa hänelle luontevaa käyttäy-tymistä, seurauksena on seksiongelmia ja niistä koituvaa syyllisyyttä. Härkönen pitää Saaran ongelmaa yleisenä, ehkä erityisesti naisten keskuudessa. Hän toivoo avoimen loppuratkaisun saavan lukijat pohtimaan oman seksuaalisuutensa mahdollisia tarpeettomia paineita ja rajoituksia. Hän katsoo romaanillaan ottaneensa esiin vakavan teeman, jonka tärkeyttä suomalainen kritiikki ei ole havainnut leima-tessaan kirjan pornografiaksi tai tapakomediaksi. Härkönen painotti kirjailijakuvansa epä-älyllisyyttä ("En ole intellek-tuelli"), menetelmiensä epäinnovatiivisuutta ja kerrontansa perin-teistä realismia. Toisaalta jo se, mikä kannusti häntä kirjoittamaan seksuaalisuudesta, todistaa älyllisyydestä: Hän ei tyydy olemaan pelkkä tarinankertoja vaan puuttuu ongelmalliseksi kokemaansa asiaan. Ak-vaariorakkauden analyysi on hienon yksilöllinen, valmiita kaavoja välttävä. Esimerkiksi feministit Suomessa ovat ohittaneet kirjan vaieten, se ei nimittäin vahvista yhtään heidän teeseistään (Jouni on "moderni ymmärtävä mies", eikä sellaisena vastaa femi-nistien kauhukuvia). Romaanin ansioita on, ettei naiskirjailija kertaakaan vihjaa Saaran ongelmien olevan Jounin syytä. Ne johtuvat koko kulttuurista. Arto Jaaranen AQUARIUMLIEFDE Een roman van ANNA-LEENA HÄRKÖNEN, vertaald uit het Fins door MAARTEN TENGBERGEN Anna-Leena Härkönen is het wonderkind van de Finse literatuur. Haar meest recente, derde roman gaat over de liefde tussen twee twintigers, Saara en Jouni. Aquariumliefde is een zeer vrijmoedige roman over de problemen in hun seksuele relatie, verteld vanuit Saara's perspectief. Op elfjarige leeftijd leest ze al een boek getiteld "Hoe overleef ik een saai seksleven", later hoort ze van de Gallup-onderzoeken en de rapporten van Shere Hite. Ze bezoekt een seminar over "mannen en feminisme" en houdt er gemengde gevoelens aan over: haar vriendje Jouni is een begripvolle partner die helemaal niet voldoet aan het beeld van "vrouwonvriendelijke" mannen dat haar voorgeschoteld wordt. Saara heeft sterke seksuele fantasieën, vol beklemmende en masochistische voorstellingen. Hierdoor ontstaan problemen binnen hun relatie en haakt Jouni uiteindelijk af. Aquarium-liefde is in Finland veelvuldig als pornografisch bestempeld. Härkönen reageerde in intervieuws en verklaarde dat ze een boek wilde schrijven over seksuele propaganda en de gangbare feministische clichès. Dat maakt Aquariumliefde tot een verfrissende, bijtende en uiterst vrouwelijke roman die inhaakt op de tegendraadse trend die door Camille Paglia is ingezet. Arto Jaaranen
ULTIMATUM ISÄNMAALLE Nuorsuomalainen näkemys Suomen mahdollisuuksista "Ultimatum Isänmaalle"on komen nuoren miehen kirjoittama kirja, joka ilmestyi Suomessa tammikuun lopussa. Kirja herätti heti suurta huomiota, ja siitä tuli päivän puheenaihe maannpoliittiseen ilmapiirin muutosta kaipaavien suomalaisten keskuudessa. Ensimmäinen pai-nos myytiin heti loppuun, toinenpainos ilmestyi maaliskuun alussa. Kirjan kirjoittajat ovat Risto E.J.Penttilä, filosofian tohtori, joka on puolustusministeriön erikoistutkija, Jaakko Tapaninen, valtiotieteen ylioppilas, Image-lehden päätoimittaja ja Janne Jutila, kauppatieteen maisteri, joka toimii asiantuntijatehtävässä pääomamarkkinoilla. He ovat kaikki iältään kolmenkymmenen tienoilla. Alkusanoissa tekijät kertovat kirjansa taustan, siitä lainaus: "Kaksi vuotta sitten olimme vihaisia. Suomen syöksykierre oli juuri alkanut, mutta mielestämme kukaan ei ymmärtänyt sen syvyyttä: kyse ei ollut suhdannekuopasta, vaan siitä että maa oli pettämässä alta. Koimme, että jotain oli tehtävä, jos ei muuta niin purkaa sitä mitä oikeastaan oli tapahtumassa. Aloimme kokoontua viikottain keskus-telemaan Suomen tilasta. Välillä paikalla olivat vain tämän kirjan kirjoittajat, ajoittain muitakin ihmisiä. Kutsuimme kokouksiamme Nuor-suomalaiseksi klubiksi, toisaalta ikämme takia, toisaalta muistutuksena siitä, että tämä ei suinkaan ollut ensimmäinen kerta kun uudistusmieliset suomalaiset haastavat mielestään pysähtyneen eliitin. Ajatus kirjasta, jossa kokoaisimme ajatuksemme yhteen, syntyi nopeasti; olihan joukossa ihmisiä, joiden ammatti oli itsensä ilmaiseminen kirjallisesti. Nimi 'Ultimatum isänmaalle" oli aluksi puoliksi leikkimielinen, puoliksi vihamieleinen motto: me nuoret suomalaiset haluamme tämän maan muuttuvan tai me sanomme sopimuksemme irti - hoidamme jatkossa vain omat asiamme tai jätämme koko maan." Kirjassa katsotaan taaksepäin historiaan, niihin tapahtumiin, pää-töksiin ja valintoihin. jotka aikoinaan johtivat Suomen itsenäistymiseen ja valtion kehitykseen ja jotka ovat sittemmin johtaneet nykyiseen vaikeaan tilanteeseen Siinä haetaan sattuvia vertailukohteita Pohjois-maiden sekä muiden Euroopan valtioiden kehityksestä. 23 Nuorsuomalaisen ryhmän osuutta Suomen itsenäistymispyrkimyksiin vuosisadanvaihteen molemmin puolin pohdiskellaan, ja siitä haetaan pohjaa tämän päivän nuorsuomalaiselle aatemailmalle. Itsenäisyyden aikana on Suomen valtio kehittynyt tai tietoisesti kehitetty koneistoksi, joka holhoaa ja valvoo ylhäältä käsin kansa-laisia ja toisaalta lamauttaa heidän intonsa yrittää ja kantaa vastuuta. Kirjoittajien mielestä valtion kaikkivoipaisuus pitää hajoittaa. Yksilön-vapautta ja vastuuta painotetaan tervehdyttävänä voimana. Julkisen koneiston keskeisemmäksi tehtäväksi on nostettava edellytysten antaminen, toisaalta sen on tarjottava kansalaisia samalla tavoin kohteleva turvaverkko. Valtiontalouden kriisiin esitetään konkreettista, radikaaleja lääkkeitä tilanteen pysyväksi korjaamiseksi. Koulutusta, työntekoa ja yritteliäisyyttä painotetaan. Ympäristönsuojelua pidetään osana tur-vallisuutta ja mahdollisuutena hyvinvoinnin kasvulle. Ultimatum Isänmaale on nuorten kirjoittama radikaali kannanotto tämän päivän tilanteeseen Suomessa. Silti se on kirjoitettu varsin ymmärtäväisessä ja positiivisessa jopa toiverikkaassa hengessä, kuten jo kirjan alaotsikko, 'Nuorsuomalainen näkemys Suomen mahdollisuuksista', antaa ymmärtää. Ajatukset on kirjan lopussa koottu selkeäksi toimen-pideohjelmaksi. Siihen on valtaapitävienkin pakko ottaa kantaa ja se saa ja on jo saamut laajaa vastakaikua lukijakunnasta. Nuorsuomalaisuudessa on kysymys aatteesta, ei vain ikävuosista! Vaikka kirja on kirjoitettu suomalaisille Suomesta, silti monet siinä esitetyistä ajatuksista ovat yhtä ajankohtaisia myös muualla, täällä Hollannissakin. Pirkko van Bruggen 'Ultimatum Isänmaalle' kirj. Risto E.J.Penttilä, Jaakko Tapaninen ja Janne Jutila. Kustannusosakeyhtiö Otava ISBN 951-1-12956-2
Rakastunut hupsu Oli minulla taivas ja kaikki maa - tuhat honkaa suorana kasvavaa tuhat nuorta kuusta ja tuulessa keinuvat koivupuut. Ne kaikki mä vaihdoin yhteen sanaan rakkaani suusta. Oli minulla taivas ja kaikki maa - tuhat järveä pilviä peilavaa, tuhat kalliorantaa ja kirkkaina soljuvat salmensuut. Ilomielin armaani hymystä tahdoin kaikki ne antaa. Oli minulla taivas ja kaikki maa - tuhat toukokun yötä valkeaa, hankien puhdas pinta ja syksyn kaihoisat täysikuut. Armaani silmien lämmöstä eivät ne olleet liian korkea hinta. Oli minulla taivas ja kaikki maa. Oli vapaus tähtiä tavoittaa. Mikään korkea muuri ei rajannut tilaa, ei tahtoakaan. Nyt maailmakseni kaikeksi rakkaani syli on kyllin suuri. Satu Viljamaa- Dirks Runo lausuttin Suomalaisten Naisten Päivillä Egmond aan Zee:ssä maaliskuussa.se on myös julkaistu Lahden Runomaratonin kokoelmassa 'Runo kasvaa maasta' (ISBN 952-90-3304-4). Joitakin näistä runoista - myös Rakastuneen hupsun - on Toni Edelmann säveltänyt lauluiksi. Äänitteen nimi (CD tai kasetti) on: Toni Edelmann - Yksin kaksin, Bluebird BBCD 2553.
MEDEDELINGEN - TIEDOTUKSIA TE KOOP AANGEBODEN!!! Townhuis (am. architect.), met garage en riante ligging met prachtige tuin, aan het water, aanleg mogelijkheid voor boot, jachthaven op 100 meter, veel privacy en rustige ligging op het Waardeiland. De indeling: oprit, twee parkeerplaatsen, patio, hall, toilet, woonkamer met nieuwe openhaard, schuifwand naar het terras en tuin, schitte-rende keuken, verwarmde vloer, aangebouwde serre, wasruimte en inpandige garage.etage: 3 slaapkamers, balkon, fraaie finse bad-kamer met sauna, cv-ruimte. Alles ontstekend onderhouden en veel extra voorzieningen, onder meer wateronthardinginstallatie. Gehele woning met zonwering en horren. Rondom veiligheidsverlichting. Fl. 549.000 kk. Adres: J. Kruese, Oxfordlaan 34, Leiden.Tel. 071-896680 (prive) en 071-762544 (zaak). 20 km van Den Haag en 20 km van Amsterdam. **********************************************************************YSTÄVYYSORKESTERIA ETSITÄÄN ALANKOMAISTA Kuopiolainen Rajalan Puhaltajat-nuoriso-orkesteri on ottanut yhteyttä suurlähetystöön ilmoittaen etsivänsä ystävyysorkesteria Alanko-maista. Orkesteri toivoo samalla voivansa tehdä konserttimatkan Alankomaihin loppukeväällä 1995.Toiveena on että nuoret saisivat perhemajoituksen kolmeksi yöksi. Huoltajien majoitus järjestetään erikseen. Orkesteri voi esiintyä sekä ulkona että sisällä. Heillä on myös hyviä kokemuksia juonnetuista koululaiskonserteista.rajalan Puhaltajiin kuuluu noin 35 soittajaa, joiden keski-ikä on 14 vuotta. Orkesteri on tehnyt useita ulkomaanmatkoja ml. Alankomaat (Kampen) ja Yhdysvallat. Orkesteria johtaa luokanopettaja Timo Oranen. Voisiko joku auttaa orkesteria löytämään sopivan ystävyysorkesterin Alankomaista? Rajalan Puhaltajat, Timo Oranen, Sammakkolammentie 14, 70200 Kuopio, Finland.Puh. 00-358 - 971-184356. **********************************************************************FINS AAN DE UNIVERSITEIT VAN AMSTERDAM Programma taalverwerving 1994-1995 Beginners: werkcolleges september-november maandag 10.00-13.00 en donderdag 11.00-14.00 Eerste college: maandag 5 september 1994, zl. 008, Bungehuis, Spuistraat 210. Docente: mw. dr. P.J.M. Schot-Saikku. Leerboek: Basiscursus Fins I, uitg. Coutinho, Muiderberg 1992, voor de colleges aan te schaffen in de boekhandel. Vervolgcursus januari-maart 1995. Gevorderden: vertalen Fins - Nederlands, september 1994 - februari 1995 Fins op video, januari - maart1995 Docente: mw. L. Ahonen. Studieprogrammma op aanvraag. Aanmelding en informatie: Afdeling Fins, Spuistraat 210, 1012 VT Amsterdam, tel. 020-525 3901 (vragen naar Marijke de Groot) of via het secretariaat Skandinavistiek: Spuistraat 134, 1012 VB Amster-dam, tel. 020-525 4132. ********************************************************************** MUSIIKKIYHTYE NELJÄN KONSERTTI Sunnuntaina 2. lokakuuta klo.14.00 konsertti; Doopsgezinde Kerk Middelie'ssä. Samalla myös juhlallinen musiikkikasetti "Neljän" luovutus. Kasetti on äänitetty ko. kirkossa 28.toukokuuta 1994. Op zondag 2 oktober concert in de Doopsgezinde Kerk te Middelie, gemeente Zeevang. Aanvang om 14.00 uur. Dan is ook de feestelijke overhandiging van de muziekcassette de "Neljä' die in deze kerk is opgenomen op 28 mei j.l. **********************************************************************ASUNTOA ETSITÄÄN Savuton ja siisti musiikinopiskelijatyttö Suomesta haluaisi vuokrata asunnon Utrechtistä tai sen lähettyviltä. Tarvitsen asuntoa mahdolli-simman pian. Kaikki huomioidaan! Yst.vast. Minna Järvelä, Teerikuja 1, 69600 Kaustinen. Puhelinnumero Suomeen: 00-358 - 68-8611224 ********************************************************************** FINLAND OP DE SATELLIET! Yle Radio Finland is nu in heel Europa met HiFi kwaliteit via Satelliet te ontvangen.yle is te ontvangen via Eutelsat II- F1 op 13 graden, 11.163 GHz, Draaggolf 8.10 MHz. Er wordt een 24 uurs programma aangeboden. SUOMI SATELLIITIN KAUTTA! Yle Radio Finland on nyt koko Euroopassa HiFi laadulla satelliitin kautta kuultavana; Eutelsat II-F1, 13 asteella, 11.163 GHz, kantoalue 8.10 MHz. Tarjolla on 24 tunnin ajan ohjelmaa. **********************************************************************
COLOFON De Vereniging Nederland-Finland werd opgericht in 1923. AVIISI is het officiële kontaktorgaan van de vereniging en verschijnt halverwege de oneven maanden, behalve in de maand juli. Alle leden ontvangen AVIISI gratis. Redaktieadres: Secretariaat, Paulaland 11, 2591 JC Den Haag, 070-38 55 66 9. Advertenties: Bernard Westerman, p/a Finland Vakanties Westerman, Keizersgracht 628, 1017 ER Amsterdam, tel. 020-6382192, fax 020-6384949 Vormgeving: Andrea Svedlin Illustraties: René Souweine Eindverantwoording: Het bestuur Drukwerk: SK Bedrijven, Den Haag Oplage: 900 Kopij (indien mogelijk op diskette: WP 5.1) dient uiterlijk per de 1ste van de maand voorafgaand aan die van de publikatie in het bezit van de redactie te zijn. Algemene informatie en adressen: Vereniging Nederland-Finland Secretariaat/ledenadministratie: Hannele van Blijswijk, Paulaland 11, 2591 JC Den Haag, tel: 070-38 55 66 9. Voorzitter: Rune R. Frants,Wilsonstraat 85, 2131 PM Hoofddorp, tel. 02503-15891, fax 071-276075 (werk) Vice-voorzitter: Terttu Jansen-Heikurainen, Delistraat 36, 2585 XB Den Haag, tel. 070-3504942 Penningmeester: Theo van der Linden, Schenkeldijk 60, 3284 LP Zuid-Beijerland, tel. 01866-1444 Secretaris: Bernard Westerman, Reguliersgracht 32, 1017 LP Amsterdam, tel. 020-6265862, fax 020-6384949 (werk) Leden: Tuula Kusters, Auli Snikkers, Yvonne Souweine Ambassade van Finland Groot Hertoginnelaan 16, 2517 EG Den Haag, tel. 070-3469754. De Finse Zeemanskerk s-gravendijkwal 64, 3014 EG Rotterdam, tel: 010-4366164.