Vanhankylän Alku ry / FC Ulvila TOIMINTA- ja LAATUKÄSIKIRJA
202 2 Laatukäsikirjan sisällysluettelo 1 Vanhankylän Alku ry... 3 2 Alun arvomaailma... 3 3 Talous... 4 3.1 Laskujen hyväksyminen... 4 4 Hallinto ja yleinen toiminta... 5 4.1 Harjoitus-, toiminta- ja ottelupäiväkirjat... 7 4.2 Toimintakertomus ja toimintasuunnitelma... 7 5 Ohjaus... 8 5.1 Vanhankylän Alku seurana... 8 5.2 Johtokunnan rooli... 8 5.3 Valmentajan rooli... 8 5.4 Joukkueenjohtajan rooli... 9 5.5 Huoltajan rooli... 9 5.6 Vanhemman rooli... 10 5.7 Pelaajan rooli... 10 6 Kaikki Pelaa ja Operaatio Pelisäännöt... 11 7 Harjoitteluvuorot saleissa ja ulkokentillä... 11 8 Koulutus... 12 8.1 Seuran johto... 12 8.2 Valmentajat... 12 8.3 Joukkueenjohtajat... 13 8.4 Huoltajat... 13 8.5 Pelinohjaajat... 13 8.6 Pelaajat... 13 8.7 Yhteiset koulutukset... 13 9 Viestintä... 14 10 Jalkapalloharrastus lähtee lapsen tarpeista... 16 10.1 Lasten ja nuorten oikeudet seurassamme... 16 10.2 Jalkapallo on lapselle leikkiä... 17 10.3 Jalkapalloharrastus edistää lapsen itsetuntoa... 17 10.4 Jalkapalloharrastus edistää tunteiden käsittelyä... 17 10.5 Jalkapalloharrastus edistää vastuunottoa... 18 10.6 Jalkapalloharrastus edistää sosiaalisia taitoja... 18 10.7 Jalkapalloharrastus edistää fyysistä terveyttä... 18 11 Pelaajalisenssit... 19 12 Laatukäsikirjan liitteet... 20
203 3 1 Vanhankylän Alku ry Vanhankylän Alku on ulvilalainen, vuonna 1914 perustettu seura, joka erikoistui jalkapalloiluun 1990-luvulla. Seuran miesjoukkue pelaa kolmosdivisioonassa ja juniorijoukkueet SPL Satakunnan piirin piirisarjoissa. Alussa toimii myös kolme tyttöjoukkuetta ja ikämiesjoukkue, yhteensä joukkueita on 16. Vanhankylän Alku on Satakunnan piirin neljänneksi suurin jalkapalloseura, jossa on yli 320 lisenssipelaajaa ja yli 50 toimihenkilöä. Nuoren Suomen Kaikki Pelaa ohjelma on ollut Alussa käytössä vuodesta 1998 lähtien. Seura toimii yhteistyössä Suomen Palloliiton (SPL), Nuoren Suomen, Työväen Urheiluliiton (TUL) ja Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n (LiikU) kanssa. Vanhankylän Alku ry:n johtokuntaan kuuluu puheenjohtaja ja 8 jäsentä. 2 Alun arvomaailma Vanhankylän Alun toiminta-ajatuksena on tarjota kaikille jalkapalloilusta kiinnostuneille mahdollisuus harrastaa lajia omien mahdollisuuksiensa ja kykyjensä mukaisesti Ulvilassa. Kaikki Pelaa toimintamalli ja Fair Play henki ovat toimintamme perustana. Seuramme pyrkimyksenä on olla jalkapallon tuore ja vireä kasvattajaseura. V = vastuu A = arvot L = leikkimielisyys K = kaverit U = Ulvila Jokainen Alun toiminnassa mukana oleva henkilö toimii vastuullisesti ja seuran arvoja noudattaen. Nuorempien pelaajien harjoituksissa ja peleissä leikkimielisyys on tärkeintä. Kun pelaajille tulee ikää lisää, kavereiden tärkeys korostuu. On keksittävä keinot, millä kaverukset saadaan pidettyä hyvän harrastuksen parissa. Yhtenä vaihtoehtona on siirtyä pelaamaan Kaverisarjoihin piirisarjan lisäksi tai sen sijasta. Yhteydenpito Ulvilan kaupunkiin on tärkeää toimintamme kannalta, etenkin kun paikalliset harjoittelu- ja peliolosuhteet eivät vastaa jatkuvasti kasvavia tarpeitamme.
204 4 3 Talous Vanhankylän Alun talous perustuu jäsen- ja toimintamaksuihin ja kaupungin toimintaavustukseen. Lisäksi seuran toimintaa rahoitetaan erilaisilla talkootöillä. Mynsterin kerhotalon siivouksesta Alulla on ostopalvelusopimus Ulvilan kaupungin kanssa. Kotipelien yhteydessä joukkueet pitävät kioskia, ja tuotto ohjataan yhteiseen pottiin. Kioskituloilla seura maksaa juniorijoukkueiden erotuomarimaksut. Seura ja joukkueet keräävät varoja myös myymällä mainostilaa ja kannatusnimiä vuosittain ilmestyvään seurakirjaan ja pitämällä arpajaiset syksyisin. Näiden varainhankintakeinojen lisäksi joukkueilla voi olla omatoimista varainhankintaa. Seura kustantaa erotuomarimaksujen lisäksi juniori-ikäluokkien piirisarja- ja harjoitusvuoromaksut sekä koulutukset. Seura maksaa myös suurimman osan joukkueiden turnaus- ja osallistumismaksuista ja osan varustekuluista. Vaikka joukkueet toimivat itsenäisesti ja päättävät pääsääntöisesti varojensa käytöstä, seuran johtokunnan tehtävänä on valvoa seuran taloutta ja varainkäyttöä. Johtokunta on myös vastuussa varainkäytöstä, siis myös joukkueiden, ei vain seuran. Seuralla on kolme pankkitiliä (päätili, jäsen- ja lisenssimaksutili, seurakirjatili). Jokaisella joukkueella on pankkitili, ja siihen visaelktron kortti. Seuralla on yksi yhteinen kirjanpito, mutta jokaisella joukkueella on kirjanpidossa oma kustannuspaikkansa. Joukkueenjohtajat saavat säännöllisesti taloudenhoitajalta joukkueensa tiliotteen, josta tuloja ja menoja voi seurata. Kirjanpitoon tulot ja menot kirjataan Alun tilikartan ja tilinkirjausohjeen mukaisesti. Seuran taloudenhoitoon liittyvistä asioista vastaa taloudenhoitaja ja hänen apunaan toimii puheenjohtaja. 3.1 Laskujen hyväksyminen Kaikissa kuiteissa ja laskuissa pitää olla tarkka selvitys siitä, mitä lasku/kuitti koskee ja mahdolliset osanottajien nimet sekä joko joukkueenjohtajan (= maksetaan joukkueen tililtä) tai seuran puheenjohtajan (= maksetaan seuran tililtä) allekirjoitus. Laskutusosoite = Vanhankylän Alku ry, Mukulamäentie 1, 28450 Vanha-Ulvila
205 5 Kaikki postilla tulevat laskut ohjataan seuran osoitteeseen, viitteenä oltava joukkueen nimi. Joukkueenjohtajat toimittavat laskuihin liittyvät selvitykset sähköpostitse toimisto@fculvila.net ENNEN laskun saapumista (mitä, missä, milloin, kuka/ketkä?). Selvitys liitetään laskun liitteeksi ja lasku toimitetaan taloudenhoitajalle maksettavaksi & kirjattavaksi. Taloudenhoitajan yhteystiedot löytyvät nettisivuilta. Joukkueenjohtaja voi toimittaa allekirjoittamansa laskun tai kuitin suoraan taloudenhoitajalle, jos summa maksetaan joukkueen tililtä. Muussa tapauksessa kaikki kuitit ja laskut kiertävät pj:n kautta. Jos kyseessä on yli 500 euron lasku, myös ne pitää kierrättää pj:n kautta, vaikka ne maksettaisiinkin joukkueen tililtä. Jos joukkue tarvitsee käteistä rahaa turnausmatkoja tms. varten, siitä tulee ilmoittaa hyvissä ajoin taloudenhoitajalle. Hän siirtää rahat seuran tililtä joukkueenjohtajan tilille. Ei käteisnostoja. Ostoista tehdään menoselvityslomake, johon liitetään kuitit mukaan ja loput rahat tilitetään seuran tilille. 4 Hallinto ja yleinen toiminta Vanhankylän Alun johtokunta kokoontuu noin kerran kuukaudessa (ei heinäkuussa). Joukkueenjohtaja- ja valmentajapalaverit pidetään kaksi kertaa vuodessa. Valmentajakerho kokoontuu junioripäällikön erikseen kutsumana. Sääntömääräinen kevätvuosikokous pidetään maaliskuussa, jossa vahvistetaan mm. edellisen vuoden tilinpäätös. Syysvuosikokous pidetään loka-marraskuussa: valitaan uudet toimihenkilöt seuralle (= johtokunta) ja päätetään seuraavan vuoden jäsenmaksut, budjetti jne. Kaikki Vanhankylän Alun asioista kiinnostuneet ovat tervetulleita vuosikokouksiin, sekä jäsenet että ei-jäsenet (tosin vain jäsenillä on äänioikeus). Joukkueet järjestävät vanhempainiltoja tarpeen mukaan, noin kaksi kertaa vuodessa, ja niissä käsitellään ajankohtaisia asioita. Vanhempainilloissa käsitellään myös Ope
206 6 raatio Pelisäännöt vanhempien ja ohjaajien osalta. Pelisäännöt palautetaan Kaikki Pelaa-yhteyshenkilölle, joka toimittaa ne edelleen piiritoimistoon. Alun vuosikalenterista näkee, mitä tapahtuu milloinkin. Uusien pelaajien tiedotteeseen on koottu tietopaketti seurasta uusille pelaajille. Uudet pelaajat täyttävät juniorikortin, jonka perusteella joukkueenjohtaja tekee heille lisenssilaskun netissä (www.palloliitto.fi) ja tulostaa sen. Lisenssin vakuutusehtoja saa mm. Palloliiton piiritoimistosta tai netistä tulostamalla. Seuran jäsenmaksu maksetaan jäsenmaksulaskun ohjeiden mukaan seuran lisenssi- ja jäsenmaksutilille. Juniorikortista jj. kirjaa tiedot joukkueensa pelaajalistaan ja ilmoittaa uusien pelaajien tiedot myös jäsenrekisterin hoitajalle. Ilmoittautumiset piirisarjoihin sekä piirin järjestämiin turnauksiin ja tapahtumiin tehdään keskitetysti seuran pj:n kautta (mieluusti sähköpostitse). Ikäluokkien valmentajat ja joukkueenjohtajat päättävät, mihin turnauksiin joukkueet kulloinkin osallistuvat, ja mitkä parhaiten palvelevat oman joukkueen tarpeita ja etuja. Turnauksiin osallistutaan sillä periaatteella, että kaikilla on lupa osallistua ja että kaikilla on oikeus saada turnauksissa peliaikaa Kaikki Pelaa -pelisääntöjen mukaisesti. Ikäluokat voivat järjestää pelaajilleen leiritoimintaa niin halutessaan. Leirit voivat olla joko päivä- tai yöleirejä. Leiriohjelmassa ei välttämättä tarvitse olla varsinaista lajitoimintaa, sillä leirit toimivat erinomaisina kasvatustapahtumina ja joukkuehengen kohottajina. Pelaajat/joukkueet voivat osallistua myös piirin järjestämille jalkapalloleireille tai esimerkiksi Pitkis-Sport leirille. Alun seurakirja ilmestyy huhtikuussa. Mainosmyynti ja kannatusnimien kerääminen aloitetaan tammi-helmikuussa. Uusien pelaajien joukkoilmoittautuminen on huhti-toukokuun vaihteessa. Uusia pelaajia otetaan mukaan toimintaan myös ympäri vuoden.
207 7 Ulvilan kaupungin toiminta-avustus maksetaan seuroille kesä-elokuussa. Toimintaavustus haetaan maaliskuun loppuun mennessä ja myönnettävän tuen määrä riippuu seuran toiminnasta. Tietyntyyppisestä toiminnasta saa tietyn määrän pisteitä, ja pisteet muutetaan rahaksi. Harjoitus-, ottelu- ja toimintapäiväkirjat sekä toimintakertomukset ja toimintasuunnitelmat ovat avustushakemuksen tärkein perusta. 4.1 Harjoitus-, toiminta- ja ottelupäiväkirjat Pelaajien harjoitusaktiivisuutta seurataan harjoitusseurantalistalla, jota ylläpitää valmentaja. Valmentaja ylläpitää myös harjoituspäiväkirjaa jokaisen harjoituksen jälkeen. Siihen kirjataan päivämäärä, harjoituspaikka ja osallistujamäärä sekä harjoituksen laatu (tekniikkaharjoitus, lenkki, pallon käsittely, sähly jne.). Ottelu- ja toimintapäiväkirjoja ylläpitää joukkueenjohtaja. Ottelupäiväkirjaan kirjataan joukkueen kunkin pelin ja turnauksen tiedot. HUOM! Turnauksista kirjataan jokainen pelattu ottelu erikseen, ei vain turnaus. Nuorimmilla ikäluokilla ottelutuloksia ei kirjata. Toimintapäiväkirjaan merkitään vanhempainillat, juhlat, retket, koulutukset, leirit ja muut tapahtumat. Päiväkirjat palautetaan puolivuosittain seuran puheenjohtajalle (elo- ja tammikuussa). 4.2 Toimintakertomus ja toimintasuunnitelma Joukkueet tekevät ja toimittavat pj:lle joukkuekohtaisen toimintasuunnitelman 15.10. mennessä. Siinä suunnitellaan seuraavan vuoden tapahtumat. Menneen kalenterivuoden toimintakertomus tehdään ja palautetaan pj:lle 15.1. mennessä. Asiat, jotka pitää ilmetä toimintakertomuksesta ja -suunnitelmasta: Yleistä Harjoittelu Pelit Koulutus ja leiritoiminta Talous Joukkueen toimihenkilöt
208 8 5 Ohjaus 5.1 Vanhankylän Alku seurana mahdollistaa joukkueidensa osallistumisen SPL:n alaiseen kilpailutoimintaan vastaa kokonaisuudesta, luo toiminnalle päälinjat valvoo ja hoitaa joukkueidensa etuja ulkoisiin sidosryhmiin nähden luo puitteet jalkapallon harrastamiselle 5.2 Johtokunnan rooli Johtokunta on seuran vuosikokouksen valitsema toimielin, joka valvoo, johtaa ja kehittää seuraa ja sen joukkueiden toimintaa vastaa seuran talouden hoidosta ja sen kehittämisestä edesauttaa joukkueiden toimintamahdollisuuksien parantumista määrittelee seuran käytännön toiminnan periaatteet ja suuntaviivat 5.3 Valmentajan rooli Vastuuvalmentaja vastaa joukkueensa koko valmennustoiminnasta ja tuloksista seuran linjan mukaisesti laatii kausi-, jakso- ja kertaharjoitussuunnitelmat johtaa harjoitukset valitsee joukkueen otteluihin ja suorittaa vaihdot, laatii taktiikat päättää turnauksiin ja harjoitus- yms. otteluihin osallistumisesta (yleensä yhdessä jj:n ja muiden valmentajien kanssa) huolehtii joukkueensa lääkärintarkastuksista (vanhemmat pelaajat) osallistuu valmentajakoulutuksiin (D, C, B, A) ja seuran/joukkueen valmentajapalavereihin ylläpitää harjoitteluseurantalistoja ylläpitää harjoittelupäiväkirjaa jokaisesta harjoituksesta: harjoituksen laatu, paikka ja osallistujamäärä Muut valmentajat toimivat vastuuvalmentajan sijaisena
209 9 toimii harjoituksissa ja otteluissa vastuuvalmentajan apuna osallistuvat valmentajakoulutuksiin ja joukkueen/seuran valmentajapalavereihin Maalivahtivalmentaja laatii maalivahtien kausi-, jakso ja kertaharjoitussuunnitelmat vastuuvalmentajan kanssa toimii harjoituksissa maalivahtien valmentajana toimii muiden valmentajien apuna osallistuu maalivahtivalmentajakoulutuksiin ja joukkueen/seuran valmentajapalavereihin 5.4 Joukkueenjohtajan rooli organisoi ja johtaa joukkueen toimintaa pitää yhteyttä seuran johtoon ja pelaajien vanhempiin vastaa joukkueen tiedotustoiminnasta laatii talousarvion ja huolehtii joukkueen raha-asioista (talousvastuu) johtaa ja tukee joukkueen vanhempien toimintaa organisoi talkootoimintaa hoitaa ilmoittautumiset sarjoihin ja turnauksiin seuran junioripäällikön yms. kanssa hoitaa leirivaraukset huolehtii joukkueen matkajärjestelyistä otteluihin, leireille jne. osallistuu seuran joukkueenjohtajapalavereihin laatii joukkueensa toimintasuunnitelman yhdessä valmentajan kanssa laatii joukkueensa toimintakertomuksen, ylläpitää toimintapäiväkirjaa ylläpitää pelaajaluetteloita lisenssinumeroineen ja pitää ottelupäiväkirjaa joukkueensa kaikista peleistä vastaa joukkueen toimihenkilöiden kouluttamisesta valitsee itselleen tarvittaessa sijaisen 5.5 Huoltajan rooli huoltaa joukkueen harjoituksissa ja otteluissa huolehtii joukkueen varusteista ja tarvikkeista toimii joukkueen ensiapuhenkilönä
2010 10 neuvoo pelaajia varustehuollossa, terveydenhoidossa ja ravintoasioissa toimii valmentajien apuna osallistuu huoltajakoulutuksiin 5.6 Vanhemman rooli näyttää hyvää esimerkkiä on mukana kustantamassa seuran ja joukkueen toimintaa (talkootoiminta, jäsen- ja lisenssimaksut) osallistuu mahdollisuuksiensa mukaan pelien ym. kuljetuksiin ja muihin järjestelyihin antaa lapsen yrittää, oppia ja erehtyä hyväksyy lapsen tuloksista riippumatta osallistuu vuosittain joukkueen pelisääntökeskusteluihin ja noudattaa yhdessä sovittuja pelisääntöjä antaa ohjaajille ja valmentajille työrauhan kannustaa lasta monipuoliseen harrastamiseen puhuu positiivisesti, kannustaa, kiittää ja kehuu lasta jos polttaa itse, ei tee sitä sisätiloissa eikä kenttien laidoilla ohjaa terveellisiin ruokailutottumuksiin huolehtii siitä, että lapsi nukkuu ja lepää riittävästi korostaa koulunkäynnin ja myös muun elämän tärkeyttä 5.7 Pelaajan rooli noudattaa joukkueen pelisääntöjä ja yleensäkin hyviä käytöstapoja tulee ajoissa harjoituksiin ja huolehtii siitä, että on sovitut varusteet päällä/mukana (myös säärisuojat ja juomapullo) kuuntelee, mitä valmentaja sanoo, ei sooloile muistaa aina ilmoittaa, jos ei pääse osallistumaan turnaukseen tai peliin, johon on jo ehtinyt ilmoittautua.
2011 11 6 Kaikki Pelaa ja Operaatio Pelisäännöt Kaikki Pelaa järjestelmä on tuonut paljon uusia pelaajia jalkapallon pariin. Sama ohjelma on käytössä myös monessa muussa urheilulajissa. Jalkapalloaiheista Kaikki Pelaa materiaalia saa seuran puheenjohtajalta ja sitä voi tilata myös suoraan Nuori Suomesta. Pallopiiri järjestää Ulvilassa Kaikki Pelaa koulutusta 1-2 kertaa vuodessa. Ellei seuran omaa väkeä saada riittävästi kasaan, koulutuksesta kiinnostuneet ohjataan lähiseudun koulutuksiin. Kyseinen koulutus on pakollinen kaikille valmentajille ja suositeltava myös muille toimihenkilöille ja vanhemmille. Joukkueen yhteisten pelisääntöjen tekemiseksi tulee järjestää palaveri, mieluusti jo syksyllä tai heti vuodenvaihteen jälkeen. Vanhemmat ja ohjaajat tekevät omat pelisääntönsä, pelaajat omansa. Pelisäännöt on palautettava puheenjohtajalle 15.3. mennessä. Pelisäännöissä on oltava allekirjoitukset ja joukkueen yhteyshenkilöiden tiedot täytettyinä. Pelisäännöt palautetaan koko seuran osalta piiriin ennen aktiivikauden alkua (yleensä maalis-huhtikuun vaihteessa). Vanhankylän Alun Kaikki Pelaa yhteyshenkilön tiedot löytyvät yhteystieto-liitteestä. Palloliiton Satakunnan piirin Kaikki Pelaa asioita hoitaa piirin nuorisopäällikkö. 7 Harjoitteluvuorot saleissa ja ulkokentillä Joukkueet harjoittelevat talvisin pääsääntöisesti koulujen saleissa. Salivuorotilanne on Ulvilassa perinteisesti varsin huono, eli harjoitteluajat eivät ole parhaat mahdolliset. Jonkin verran harjoituksia pidetään myös Friitalan Sport Centerissä sekä Karhuhallissa. Koulujen salivuorot maksaa seura, muista vuoromaksuista osa peritään joukkueilta. Salikausi on noin lokakuusta huhtikuun puoliväliin, keleistä riippuen. Osa joukkueista pitää taukoa saliharjoituksista koko joulukuun ajan, osa taas harjoittelee koko syyskauden ulkona, lomailee säiden huonontuessa ja siirtyy saliin vasta tammikuussa.
2012 12 Sorakentille siirrytään huhtikuussa. Käytössä olevat sorakentät ovat Vapaaajankeskuksen (VAK) kaksi kenttää ja Nahkurin sorakenttä. Alkukevään ja -kesän pelit pelataan Kaasmarkussa ja VAK:n kentillä. Nurmikentille siirrytään, kun kelit kuivuvat. Pääkenttämme on Mynsterin kenttä, mutta myös Suurpään, Mukulamäen ja Kiurunpuiston puistokentät ovat harjoittelukäytössä. Joukkueiden harjoitusvuorotoiveet kysytään ennen kunkin kauden alkua. Vuorot jaetaan mahdollisimman tasapuolisesti. Pienimmät pelaajat harjoittelevat pääsääntöisesti Nahkurin sorakentällä sekä puistokentillä, VAKin ja Mynsterin kenttien ylikuormituksesta johtuen. Alun kotisivuilla on kartta harjoittelupaikoista. 8 Koulutus Vanhankylän Alun toimihenkilöitä kannustetaan osallistumaan SPL piirin ja muiden yhteistyötahojen järjestämiin koulutuksiin. Osallistumisaktiivisuus onkin ollut erittäin kiitettävää. Koulutuskulut maksaa pääsääntöisesti seura, mutta toisinaan myös joukkueet itse. Koulutuksiin osallistumiselle pitää olla seuran/joukkueen lupa. Ns. Salpa-projektin koulutuksiin seuraväki on osallistunut aktiivisesti, sillä koulutuspäivät ovat olleet yhdistyksille ja seuroille maksuttomia. Erityiskoulutusanomukset käsitellään tapauskohtaisesti. 8.1 Seuran johto Seuran puheenjohtaja ja taloudenhoitaja osallistuvat pääsääntöisesti yhdistystoiminnan ja taloudenhoitoon liittyviin koulutuksiin. He ovat olleet mukana myös Kaikkia Pelaa kursseilla sekä projekti- ja hankerahoituskoulutuksissa. 8.2 Valmentajat Seuran valmentajat ovat mukana SPL piirin koulutusohjelmassa. Kaikki Pelaa ohjaajakurssin jälkeen vuorossa on 4-osainen D-valmennuskoulutus ja sen jälkeen C- ja B-kurssit tarpeen mukaan. A-valmentajia seurassa ei ainakaan toistaiseksi vielä ole. Valmentajia koulutetaan myös seuran sisällä.
2013 13 8.3 Joukkueenjohtajat Joukkueenjohtajille järjestetään seuran sisäistä koulutusta ja he osallistuvat myös piirin järjestämään joukkueenjohtajakoulutukseen sekä Kaikki Pelaa starttikurssille. 8.4 Huoltajat SPL piiri järjestää koulutusta myös huoltajille. Seuran huoltajia on ollut kursseilla mukana. 8.5 Pelinohjaajat Seuran nuoria on osallistunut piirin järjestämään pelinohjaajakoulutukseen sekä Ulvilassa että muilla paikkakunnilla. Sitä kautta olemme saaneet Ulvilassa pelattaviin peleihin uusia pelinohjaajia (Leikkimaailman pelit ja nuorempien ikäluokkien Futsal-pelit). Pelinohjaajakursseille osallistuneita nuoria on kehotettu osallistumaan myös piirin erotuomarikursseille. Näihin koulutuksiin seura ei myönnä tukea. 8.6 Pelaajat Seuran pelaajia on mukana piirihaavitoiminnassa ja piirin taitoryhmässä. Seura maksaa maalivahtitallien kulut, mutta edellyttää pelaajilta aktiivista osallistumista. 8.7 Yhteiset koulutukset Seuran toimihenkilöille järjestetään kaksi kertaa vuodessa yhteinen tapahtuma, jossa on kivan yhdessäolon lisäksi myös koulutusta. Tapahtumissa on ollut aiheina mm. Kaikki Pelaa ohjelma, Operaatio Pelisäännöt ja urheilevan nuoren ravitsemus. Seuran toimihenkilöitä on osallistunut Nuorisovastaavien tapaamisiin ja muihin piirin järjestämiin teemailtoihin. Seuran kaikkien joukkueiden toimihenkilöt osallistuvat Kaikki Pelaa starttikurssille. Myös pelaajien vanhemmilla on mahdollisuus osallistua ko. koulutukseen.
2014 14 9 Viestintä Sisäinen viestintä erittäin kiinteä viestintäyhteys kiinteä viestintäyhteys väljähkö viestintäyhteys Merja Lehtonen 2004 Huoltajat Joukkueenjohtajat Pelaajat Valmentajat Johtokunta (pj. ym.) Vanhemmat Junioripäällikkö Valmentajakerho Vanhankylän Alku ry Ulkoinen viestintä Taustavaikuttajat SPL piiri LiiKu Yritykset ym. Sponsorit Mainostajat Ulvilan kaupunki Uudet pelaajat Tilitoimisto Vanhemmat Koulut Nuori Suomi Painotalo Tilintarkastajat TUL Muut urheiluseurat Pankki Ulvilan Seutu SPL Urheiluliikkeet Muut mediat
2015 15 Vanhankylän Alun sisäisen viestinnän välineinä ovat sähköposti, palaverit ja kokoukset (seura, joukkueet, vanhemmat, pelaajat, valmentajat, jne.), seuran kotisivut (), paperitiedotteet, seuran vuosijulkaisu, tekstiviestit sekä puhelimitse ja henkilökohtaisesti käydyt keskustelut. Sisäinen viestintä on kahdensuuntaista ja monelta osin myös välillistä. Kun seura tiedottaa ajankohtaisista asioista joukkueenjohtajille, he puolestaan välittävät viestin joukkueen toimihenkilöille, pelaajille ja vanhemmille. Pelaaja lähestyy asiassaan yleensä joukkueenjohtajaa tai valmentajaa, ja he ovat yhteydessä seuraan tai muihin tahoihin, jos asia vaatii lisäselvityksiä. Viestit kulkevat seuraorganisaatiossa sekä pysty- että vaakasuuntaan. Ulkoisen viestinnän välineinä ovat sähköposti, seuran kotisivut, tiedotteet, seuran vuosijulkaisu sekä puhelimitse ja henkilökohtaisesti käydyt keskustelut, taustavaikuttajien ja Ulvilan kaupungin kanssa myös erilaiset palaverit. Taustavaikuttajista suurin osa on merkittäviä yhteistyökumppaneita, erityisesti Ulvilan kaupunki. Oman osansa ulkoista viestintää muodostavat pelaajien ja toimihenkilöiden pelimatkoilla ja vapaa-ajallaan käyttämät seuran logolla varustetut asut: verryttelypuvut, takit, lippalakit, paidat, kassit jne. Tärkeää on myös julkinen näkyminen ja ulospäin toimiminen : lehtijutut; seuran, joukkueiden tai toimihenkilöiden saamat tunnustukset; hyvät käytöstavat; toimiminen yhteistyötahojen kanssa ja verkostoituminen. Seura tiedottaa toiminnastaan aktiivisesti median edustajille (tiedotteet, juttuaiheet, jutut ja valokuvat). Paikallislehti Ulvilan Seutu esimerkiksi julkaisee seuran kotipeliaikataulut viikoittain. Tarvitsemansa tiedot lehti poimii sopimuksen mukaan suoraan seuran kotisivuilta. Seuran kotisivut ovat tärkein yksittäinen tiedonlähde, mistä löytyy mm. joukkueenjohtajien yhteystiedot.
2016 16 10 Jalkapalloharrastus lähtee lapsen tarpeista Parhaimmillaan jalkapalloharrastus antaa terveyttä, henkistä hyvinvointia ja elämänmittaisia ystävyyssuhteita sekä ikätovereiden että toiminnassa mukana olevien aikuisten kanssa. Leikeissä, harjoituksissa ja peleissä lapsen ja nuoren keskittymiskyky, pitkäjänteisyys ja yhteisöllisyys kehittyvät. Jalkapallon pelaaminen antaa parhaimmillaan lapselle ja nuorelle elämäniloa ja edesauttaa tunnetta oman elämän hallinnasta. Lapsen yksilöllistä koskemattomuutta tulee varjella. Erityisesti tulee välttää tilanteita, joissa lapsi voi kokea tulevansa seksuaalisesti häirityksi. Lasta ja nuorta tulee suojella myös päihteiltä ja lääkeaineiden väärinkäytöltä. Jokaiselle lapselle ja nuorelle tulee tarjota heidän halunsa ja edellytystensä mukaista toimintaa. Lapsilla odotukset jalkapalloharrastuksen suhteen ovat melko yhteneviä, kun taas nuorten osalta yksilölliset erot alkavat voimistua. 10.1 Lasten ja nuorten oikeudet seurassamme Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus iloon leikkiä ja pitää hauskaa onnistumiseen ja epäonnistumiseen osallistua lapsena/nuorena, ei pienenä aikuisena osallistua tasavertaisesti muiden kanssa pelata oman ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti osallistua vapaaehtoisesti lahjakkuudesta riippumatta savuttomaan ilmaan ilmaista mielipiteensä ja halunsa kaikkien tunteiden ilmaisemiseen reiluun peliin ja toisten kunnioitukseen tulla kohdelluksi lapsena arvokkaasti ja ymmärtäväisesti, tuloksesta tai sijoituksesta riippumatta aikuiseen ohjaajaan ja turvalliseen vanhempaan saada asiantuntevaa ja vastuuntuntoista ohjausta osallistua päätöksentekoon itseään koskevissa asioissa
2017 17 menestyä oikein asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa oppia asettamaan tavoitteita omien kykyjensä edellyttämällä tasolla 10.2 Jalkapallo on lapselle leikkiä Lasten ja nuorten jalkapalloharrastus pohjautuu leikkiin ja haluun leikkiä. Lasten ehdoilla toimiminen merkitsee ennen kaikkea leikkimielisyyttä, kannustamista ja sitä, että jokaisella on mahdollisuus kokea onnistumisia. Maalit ja turnausvoitot eivät ole tärkeimpiä - lapsille osallistuminen on tärkeämpää kuin voittaminen. Itsearvostus ja muiden hyväksyntä tulevat leikinomaisuuden kautta. 10.3 Jalkapalloharrastus edistää lapsen itsetuntoa Lapsen itsetunto rakentuu havaintoihin hänen omasta osaamisestaan. Itsearvostuksen kehittyminen on suhteessa siihen, miten kyvykkääksi lapsi kokee itsensä sosiaalisen, älyllisen, tunne-elämän ja fyysisen pätevyyden alueilla. Lapsen itsetunnon kehittymisen kannalta on tärkeintä oppia vertaamaan tekemisiään omiin aikaisempiin suorituksiin, ei muiden suorituksiin. Jalkapallon ohjaustoiminnassa tuleekin keskittyä yrittämisen, oppimisen ja henkilökohtaisen edistymisen kannustamiseen. Kilpailu on luonnollinen osa lasten jalkapalloharrastusta, mutta se ei ole tärkeintä. Omaa kehitystään seuraamalla jokainen pelaaja voi kokea onnistuvansa. Onnistuminen ja hyvä itsetunto vaikuttavat positiivisesti lapsen minäkuvan ja persoonan muodostumiseen. 10.4 Jalkapalloharrastus edistää tunteiden käsittelyä Lapsen ja nuoren tunteet ja tunteiden säätelyn taidot kehittyvät suotuisasti jalkapallon parissa. Lapsi tuntee iloa ja tyytyväisyyttä onnistuessaan. Kokiessaan kuinka hyvältä myönteisen palautteen saaminen tuntuu, lapsi oppii antamaan sitä myös toiselle ja iloitsemaan myös muiden onnistumisista. Jalkapallojoukkueen jäsenenä lapsi voi harjoitella itsehillintää, pettymyksen ja turhautumisen sietoa sekä vihan, häpeän, kateuden, pelon ja kiukun tunteiden käsittelyä. Myönteistä kehitystä tapahtuu, kun ohjaajat vahvistavat myönteisiä kokemuksia ja helpottavat ristiriitaisten tunteiden käsittelyä. Tappiot ja vastoinkäymiset kasvattavat enemmän kuin voitot.
2018 18 10.5 Jalkapalloharrastus edistää vastuunottoa Lasten ja nuorten on tärkeää oivaltaa tekojensa seuraukset. Jos sääntöjen valvominen jätetään vain aikuisille, lapset saattavat oppia, että kun tuomarin silmä välttää, silloin ei tarvitse noudattaa pelisääntöjä. Jos lasten ja nuorten annetaan osallistua sääntöjen tekemiseen ja jos he myös osallistuvat niiden noudattamisen valvomiseen, sääntöjä rikotaan vähemmän. Valmentajan oma esimerkki on tärkeä edellytys reilun pelin hengen kehittymiselle. Kun valmentaja ja tuomarit ovat oikeudenmukaisia, reiluja ja tasa-arvoisia, myös lapset oppivat toimimaan oikein. 10.6 Jalkapalloharrastus edistää sosiaalisia taitoja Joukkueen etu ja työskentely yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi on tärkeää sosiaalisuuteen oppimisen kannalta. Epäitsekkyys merkitsee tinkimistä omasta edusta toisten hyväksi. Joukkueessa on mahdollista oppia ottamaan huomioon toisten tunteita ja toimimaan tasa-arvoisesti. Jalkapallo tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden sosiaalisten taitojen opetteluun, vaikka se ei itsestään kehitäkään sosiaalisia taitoja, ellei niiden kehittämiseen erityisesti panosteta. Jokaisella pelaajalla on tärkeä rooli joukkueessa. Suvaitsevaisuus tarkoittaa sitä, että jokaisella pelaajalla on oikeus olla joukkueen jäsen osaamisesta, sukupuolesta, etnisestä tai sosiaalisesta taustasta tai muusta erilaisuudesta riippumatta. Suhtautuminen muihin seuroihin, joukkueisiin ja pelaajiin on haaste sosiaalisille taidoille. Joukkueen jäseninä pelaajat oppivat hyväksymään erilaisuutta ja arvostamaan jokaisen panosta. Harjoittelussa ja peleissä tulee kuitenkin ottaa huomioon lapsen omat ajatukset ja tuntemukset sekä lapsen yksilöllinen kehittyminen. 10.7 Jalkapalloharrastus edistää fyysistä terveyttä Oikein toteutettu lapsuus- ja nuoruusvuosien jalkapalloharrastus antaa hyvän pohjan terveydelle. Monipuolinen harjoittelu kehittää fyysistä terveyttä ja kuntoa. Se tarkoittaa, että rasituksen ja palautumisen suhde on kehitystasoon nähden oikea ja rasitus kohdistuu monipuolisesti koko elimistöön. Näin verenkiertoelimistön kunto, rasvasolujen koko,
2019 19 luuston rakenne ja lihasten ja hermoston toimintakyky kehittyvät suotuisasti. Liian intensiivinen tai yksipuolinen harjoittelu saattaa aiheuttaa rasitusvammoja tai haitata fyysisten toimintaedellytysten kehittymistä myöhemmällä iällä. Lasten ja nuorten jalkapalloilussa lievät vammat ja kolhut ovat hyvin yleisiä. Vammojen ehkäisemiseksi tulee harjoittelu suorittaa aina taitotason edellyttämällä tasolla ja turvallisissa olosuhteissa. 11 Pelaajalisenssit Jokainen lapsi ja nuori voi kokeilla 15-vuotiaaksi saakka kuukauden ajan jalkapalloharrastusta ilman kustannuksia. Sen jälkeen hän tarvitsee joko nappulapassin, kaveripassin tai kilpailulisenssin voidakseen pelata ja harjoitella Suomen Palloliiton ja sen piirien järjestämissä otteluissa. Passi sisältää pelaajalisenssin ja vakuutuksen lisäksi Futari-lehden vuosikerran ja muita etuja. Lisenssin lisäksi pelaaja maksaa Alun jäsenja toimintamaksun. Alun toiminnassa vanhempien ikäluokkien pelaajalle tarjotaan automaattisesti kilpailulisenssiä. Nuoremmissa ikäluokissa sen sijaan käytetään harkintaa. Kaikki eivät välttämättä osallistu virallisiin peleihin, jolloin kilpailulisenssiä ei kannata maksaa. Myös talviaikana kilpailutoiminta voi olla vähäistä (paitsi Futsal). Tällöin on mietittävä, onko uuden pelaajan järkevää ottaa kilpailulisenssi vai nappula- tai kaveripassi. Nappula- ja kaveripasseilla saa harjoitella ja osallistua harjoitusotteluihin ja seuran sisäiseen toimintaan, esim. Eurooppa- ja Maailmaturnauksiin. Jos pelaajalla on oma, kilpailutoiminnan kattava tapaturmavakuutus, hän voi anoa maksuvapautusta lisenssimaksun vakuutusosuudesta.
2020 20 12 Laatukäsikirjan liitteet Asiakirjapohjat ja ohjeet 1 Tilikartta ja tilinkirjausohje 2 Menoselvityslomake 3 Juniorikortti 4 Uusien pelaajien tiedote 5 Pelaajalistapohja 6 Harjoitusseurantalista 7 Harjoituspäiväkirjapohja 8 Ottelupäiväkirjapohja 9 Toimintapäiväkirjapohja Muut asiakirjat 10 Joukkueenjohtajan opas (= laatukäsikirjan käytännön ohjeet joukkueille) 11 Tiedotussuunnitelma 12 Koulutussuunnitelma 13 Ympäristöohjelma 14 Vuosikalenteri 15 Toimihenkilöiden yhteystiedot 16 Toimintasuunnitelma 17 Budjetti 18 Toimintakertomus 19 Harjoituspäiväkirjat 20 Ottelupäiväkirjat Valmennussuunnitelma 21 Valmennussuunnitelma