1. JOHDANTO... 3 2. LIIKUNTATOIMEN HALLINNONALA... 4

SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. LIIKUNTATOIMEN HALLINNONALA... 4 2.1 Liikuntatoimen oma ohjaustoiminta ja sen resurssit... 4 2.2 Erityisliikunnan järjestötoiminta kunnassa ja sen tukeminen... 5 2.3 Erityisliikuntatoiminnan keskeiset tilat... 6 2.4 Erityisliikuntatoiminnasta tiedottaminen... 7 2.5 Liikuntatoimen koulutus erityisliikuntaa ohjaaville... 8 3. SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI... 9 3.1 Kuntouttavan liikunnan ryhmätoiminta... 9 3.2 Laitosten liikuntatoiminnan kehittäminen... 11 3.3 Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön koulutus liikunnallisen kuntoutuksen osalta... 12 4. KOULUJEN SOVELTAVAN LIIKUNNAN OPETUS... 13 4.1 Erityisryhmiin kuuluvien oppilaiden liikunnanopetus... 13 4.2 Liikuntaa opettavien opettajien täydennyskoulutus... 14 4.3 Kerhojen käyttö erityisopetuksessa olevien oppilaiden liikunnanopetukseen... 15 5. MUIDEN HALLINNON ALOJEN TOIMINTA ERITYISLIIKUNNASSA... 16 5.1 Kansalaisopiston liikuntaryhmät... 16 5.2 Yhteistyö teknisen sektorin kanssa... 17 5.3 Yhteistyö sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten kanssa... 18 6. TOIMINTAORGANISAATIOT JA RESURSSIT... 19 6.1 Kunnan erityisliikunnan kehittämistyöryhmä... 19 6.2 Erityisliikunnan resurssit vuosibudjetissa... 20 7. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET... 22 LIITE 1: ERITYISLIIKUNNANOHJAAJAN YLEINEN TOIMENKUVA SUOMESSA JA BUDJETTI ESIMERKKI... 25

2 LIITE 2: RAPORTTI KUNTIEN ERITYISLIIKUNNAN TILANTEESTA 2005... 26 LIITE 3: LIIKUNTATOIMEN ERITYISLIIKUNTARYHMÄT TOIMINTAKAUSI 2007-2008... 29 LIITE 4: KANSALAISOPISTON ERITYISLIIKUNTARYHMÄT... 30 LIITE 5: NURMON YHDISTYKSET LUETELTUNA... 31 LIITE 6: NURMON URHEILUSEURAT SEKÄ KYLÄYHDISTYKSET LUETELTUNA... 32 LIITE 7: SEINÄJOEN SEUDUN SOSIAALI TERVEYSALAN JÄRJESTÖT LUETELTUNA... 33

1. JOHDANTO 3 Erityisryhmien liikunnalla tarkoitetaan sellaisten ihmisten liikuntaa, joilla on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan ja joiden liikunta vaatii soveltamista ja erityisosaamista. (Erityisryhmien liikunta 2000-toimikunnan mietintö. Komiteanmietintö 1996:15). Erityisliikunnan kehittämis- ja konsultointiprojektin (ERIKU) myötä on kunnassa tehty erityisliikunnan peruskartoitus (Erityisliikunnan peruskartoitus, Nurmo 2007), joka valmistui vuoden 2007 lopussa. Peruskartoitus selvittää kunnan nykytilaa erityisliikunnan tilanteesta. Peruskartoituksen valmistuttua on kehittämissuunnitelma tarpeellinen kunnan erityisliikunnan kehittämiseksi. Kehittämissuunnitelman tavoitteena on suunnitella ja olla toteutuksen tukena erityisliikunnan kehittämiseksi Nurmon kunnassa. Kehittämissuunnitelmassa katsotaan jo tulevaan sekä uuden Seinäjoen kaupungin syntyyn 2009 vuoden alusta. Suunnitelmalla voitaisiin turvata Nurmon alueen erityisliikunta tulevaisuudessa. Nurmossa ei tällä hetkellä ole kokopäiväistä erityisliikunnanohjaajaa. Erityisliikunnan kehittämiseksi erityisliikunnanohjaaja tulisi palkata Nurmon kuntaan. Erityisliikunnanohjaajan yleinen toimenkuva Suomessa sekä budjetti esimerkki löytyvät liitteenä yksi.

2. LIIKUNTATOIMEN HALLINNONALA 4 2.1 Liikuntatoimen oma ohjaustoiminta ja sen resurssit Nurmon kunnan liikuntatoimessa erityisliikuntaa senioreiden osalta toteutetaan kohtuullisella tasolla. Ohjauskaudella 2007-2008 erityisliikuntaryhmiä on yhteensä 12. Nämä 12 ryhmää ovat senioreille suunnattuja liikuntaryhmiä, joten muitten ryhmien toiminta on jäänyt vähäiselle. Suurin osa liikuntatoimen senioriliikuntaan osallistuvista ikääntyneistä ovat hyväkuntoisia ja asuvat vielä kotona. Erityisliikunnan peruskartoitus osoitti, ettei kunnassa ole tarjontaa erityisliikunnan saralla tarpeeksi. Lapsi/nuoriso sekä työikäiset erityisliikkujat ovat unohdettu lähes kokonaan. Syynä tähän on mm. kokopäiväisen erityisliikunnanohjaajan puuttuminen kunnasta. Liikuntatoimella ei ole päätoimista liikunnanohjaajaa. Liikuntaryhmien ohjaus tapahtuu Kuusenlahden kuntohoitajan työpanostuksella liikuntatoimeen sekä kahden tuntiohjaajan avulla. Liikuntatoimi osallistuu kuntohoitajan palkkakustannuksiin. Kuntohoitajan työpanos liikuntatoimeen kohdistuu ikääntyneiden liikuntaryhmien ohjaamiseen. Kuntohoitaja on koulutukseltaan soveltavan liikunnan ohjaaja, joka osaltaan mahdollistaa myös erityisryhmien liikunnan suunnittelun sekä ohjaamisen. Toimenpide-ehdotus: Nurmon kunnan yhdistyessä Seinäjoen kaupungin sekä Ylistaron kunnan kanssa Seinäjoen kaupungiksi vuoden 2009 alussa erityisliikunnan tarve kasvaa huomattavasti. Erityisliikunnan

turvaamiseksi kunnassa tulisi palkata erityisliikunnanohjaaja, joka ohjaisi Nurmon alueen erityisliikuntaa sekä koordinoisi toimintaa. Myös tuntiohjaajien kouluttaminen säännöllisesti takaisi erityisliikunnan laadun kunnan sekä tulevaisuudessa uuden kaupungin alueella. 5 2.2 Erityisliikunnan järjestötoiminta kunnassa ja sen tukeminen Nurmon kunnassa erilaisia eläkeläisyhdistyksiä/järjestöjä on 15. Sosiaali- ja terveysalan järjestöjä Nurmossa ei erikseen ole, mutta Etelä-Pohjanmaan alueella olevia järjestöjä on 23 kappaletta. Sosiaalija terveysalan järjestöjen toimipisteet ovat pääosin Seinäjoella ja heillä jäseninään on useita nurmolaisia. Peruskartoituksen yhteydessä tehty kysely yhdistyksille osoitti Nurmon yhdistyksillä olevan jonkin verran liikunnallista toimintaa. Eläkeliitto, Eläkkeensaajat ry, MLL Nurmon yhdistys ry sekä Kansalliset seniorit ry järjestävät jäsenilleen liikuntaa. Liikuntaryhmiä kokoontuu säännöllisesti kahdeksan. Muiden Nurmon alueen yhdistysten jäsenet osallistuvat kunnan ja kansalaisopiston järjestämiin ryhmiin toimintakykynsä mukaan. Myös kyläyhdistyksillä sekä VPK:lla on muutamia liikuntaryhmiä jäsenilleen. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt toimivat koko Etelä-Pohjanmaan alueella. Nurmolaisia jäseniä peruskartoitukseen vastanneilla järjestöillä on n. 535 henkilöä. Järjestöillä on säännöllisiä liikuntaryhmiä pääsääntöisesti Seinäjoella, mutta nurmolaiset jäsenet saattavat järjestää omia satunnaisia liikunnallisia kokoontumisia myös Nurmon kunnan alueella.

6 Kunnan liikuntatoimi tukee järjestöjä tarjoamalla nurmolaisille yhdistyksille ilmaiset liikuntatilat liikuntaryhmilleen. Olemassa olevilla yhdistyksillä ja heidän liikuntaryhmillään on vakiovuorot kunnan eri liikuntatiloille. Toimenpide-ehdotus: Tulevaisuudessa liikuntatoimen tulisi tukea yhdistyksiä järjestämällä heille koulutusta sekä konsultointi apua. Myös kohdeavustuksia tulisi kohdentaa yhdistyksille erityisliikunnan tarjonnan parantamiseksi. Jokaisen yhdistyksen tulisi nimetä liikuntavastaava, johon liikuntatoimen olisi helppo olla yhteydessä. Liikuntatoimen tulisi pitää yhteistyötä yllä yhdistyksiin liikuntavastaavien kautta ja järjestää 1 2 kertaa vuodessa yhteistapaaminen. 2.3 Erityisliikuntatoiminnan keskeiset tilat Erityisliikunnan peruskartoituksesta (Erityisliikunnan peruskartoitus, Nurmo 2007) löytyvät kunnan alueen liikuntatilat kartoitettuna perusteellisesti. Peruskartoitusta säilytetään Nurmon kunnan liikuntatoimessa. Kartoituksen pohjalta liikuntatoimi pystyy osoittamaan erityisliikunnalle käytännöllisimmät tilat kunnan alueella. Kartoituksen yhteydessä tuli ilmi liikuntatilojen puutteellisuudet esteettömyyden osalta. Esteettömiksi rakennetut tilat eivät kaikin osin toimineetkaan käytännössä vaan mm. luiskien sekä raskaiden ovien vuoksi osat tiloista olivat erityisryhmille vaikea kulkuisia. Pienillä korjauksilla, kuten esimerkiksi luiskien rakentamisella voidaan muokata liikuntatiloja jo esteettömimmiksi.

7 Tulevaisuudessa liikuntatoimen tulisi puuttua osaltaan ulkoliikuntapaikkojen esteettömyyteen. Levähdysalueet sekä penkkien sijoittelu ulko- ja virkistysliikuntapaikkoihin on myös tärkeä osa esteettömyyttä liikunnassa. Keskeisin erityisliikunnalle soveltuva tila on Nurmossa sijaitseva liikuntahalli. Hallin tilat ovat suunniteltu esteettömiksi jo rakennusvaiheessa 1980-luvulla ja ne osoittautuivat yhä edelleen esteettömiksi myös käytännössä. Osittain koulujen liikuntasalitkin osoittautuivat hyviksi ohjaustoimintaa ajatellen, mutta sosiaalitilat kuten wc:t sekä pukuhuoneet olivat sen sijaan vaikeakulkuisia sekä ahtaita. Syksyllä 2009 valmistuvaan Keski-Nurmon kouluun on pyritty rakentamaan esteettömät liikuntatilat. Liikuntatilojen suunnittelussa on mukana ollut myös kunnan liikuntatoimenjohtaja. Toimenpide-ehdotukset: Tulevaisuudessa liikuntatiloja suunniteltaessa sekä niitä kunnostettaessa tulisi suunnittelu vaiheessa ottaa huomioon myös liikunnanohjaajat sekä erityisryhmät, jotka käytännössä käyttävät tiloja ja näkevät sen toimivuuden. 2.4 Erityisliikuntatoiminnasta tiedottaminen Liikuntatoimi ilmoittaa ohjauskauden alussa lehti-ilmoituksien kautta alkavista liikuntaryhmistään. Myös kesken kauden ryhmistä saatetaan ilmoittaa paikallislehdissä. Liikuntatoimi on syksyn 2007 myötä tehostanut saavutettavuuttansa. Omilta nettisivuiltaan kuntalaiset saavat kaiken tiedon liikuntatoimen

järjestämistä palveluista. Nettisivut löytyvät osoitteesta www.nurmohalli.fi. 8 Nurmon liikuntaryhmät on myös päivitetty terve-eteläpohjanmaa sivustolle, (www.tep.fi) josta kuntalaiset saavat tiedon liikuntaryhmistä. Palvelusta liikuntatoimi pystyy tulostamaan myös liikuntakalenterin kuntalaisille. Yhdistykset sekä järjestöt ja urheiluseurat ilmoittavat omista liikuntaryhmistään paikallislehdissä tai omien tiedotteiden kautta. Kansalaisopisto ilmoittaa omista ryhmistään kotiin jaettavalla vihkosella. Toimenpide-ehdotus: Tulevaisuudessa olisi ihanteellista jos kunnan alueella toimivien seurojen sekä yhdistysten liikuntaryhmät löytyisivät kaikki Terve Etelä-Pohjanmaa sivustolta. Sivustolta asiakas pystyisi katsomaan itselleen sopivan ryhmän. Liikuntatoimen tulisi tehostaa tiedottamista myös kansalaisopiston vihkosen kautta. 2.5 Liikuntatoimen koulutus erityisliikuntaa ohjaaville Tällä hetkellä liikuntatoimi ei järjestä säännöllisiä koulutuksia alueen eri yhdistyksille, urheiluseuroille tai omille tuntiohjaajilleen. Mahdollisista alueella muiden tahojen tarjoamista koulutuksista liikuntatoimi pyrkii tiedottamaan eri tahojen toimijoille. Toimenpide-ehdotus: Omien tuntiohjaajien laadun varmistamiseksi erityisliikunnassa liikuntatoimen tulee järjestää myös tuntiohjaajille koulutusta.

Koulutuksien yhteistyötahoina voisi toimia mm. Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry tai alueen lähikunnat yhteistyössä. 9 Järjestöille omaehtoiseen erityisliikunnan toteuttamiseen liikuntatoimen tulee tarjota säännöllisin väliajoin koulutusta. Koulutukset voisivat tapahtua 1-2 kertaa vuodessa ns. vertaisohjaajakoulutuksena. Näin liikuntatoimi takaisi ja kannustaisi yhdistyksiä erityisliikuntatoimintaan. 3. SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI 3.1 Kuntouttavan liikunnan ryhmätoiminta Nurmon perusturvaosaston järjestämiä liikuntaryhmiä on 14, jotka kaikki ovat suunnattu ikääntyneille. Liikuntaryhmissä käy säännöllisesti noin 150 henkilöä. Ryhmät kokoontuvat pääsääntöisesti Kuusenlahden palvelukeskuksessa. Ryhmissä käy palvelukeskuksessa asuvia sekä päivätoimintaan osallistuvia ikääntyneitä nurmolaisia. Ryhmiä ohjaa Kuusenlahden palvelukeskuksen kuntohoitaja Helena Söyrinki. Erilaisia ikääntyneille suunnattuja tapahtumia pyritään järjestämään kaksi kertaa vuodessa syksyisin ja keväisin. Järjestävinä tahoina toimii perusturvaosasto, kulttuuritoimi, liikuntatoimi sekä vanhusneuvosto. Perusturvaosasto toimii myös tiiviissä yhteistyössä seurakunnan kanssa järjestäen satunnaisesti liikuntatoimintaa. Nurmon terveysaseman toimesta on toteutettu naisten painonhallintaryhmiä. Painonhallintaryhmät ovat toimineet yhteistyössä liikuntatoimen kanssa. Tuloksena ryhmistä on saatu innokkaita liikunnanharrastajia joita on pyritty ohjaamaan myös liikuntatoimen tarjoamiin liikuntaryhmiin.

10 Toimintakaudeksi 2008 2009 kansalaisopisto pyrkii järjestämään Liikettä lihaksille liikuntaryhmän, joka on suunnattu mm. ylipainoisille. Tämä toimisi myös jatkoryhmänä terveysaseman painonhallintaryhmälle. Fysioterapeuttien palveluita ei nurmon kunnan terveysasemalla ole. Aikaisempi aktiivinen toiminta yksityisten fysioterapeuttien kanssa on hiipunut. Muutamat fysioterapeutit ohjaavat kuitenkin asiakkaitaan kunnan sekä kansalaisopiston järjestämiin liikuntaryhmiin. Alla olevassa kuvassa (kuva 1.)on esiteltynä Lahden kaupungin malli toimivasta palveluketjusta. Palveluketju toteutuu hyvällä yhteistyöllä kunnan eri sektoreiden kanssa, jolloin asiakas saadaan palveluketjuun mukaan hyvinkin nopeasti. Uuden kaupungin synnyttyä olisi ehdottoman tärkeää parantaa yhteistyötä eri sektoreiden kanssa ja näin ollen muodostaa uuden kaupungin alueelle toimiva liikunnallinen palveluketju. Palveluketjulla kaupunki pystyisi osoittamaan suoraan liikunnallisia palveluitaan niille, jotka sitä tarvitsevat. Vastaavasti myös erityisliikuntaa tarjoavat tahot tavoittaisivat mahdollisimman monen erityisliikuntaa tarvitsevan k u n t a l a i s e n. Kuva 1.

Toimenpide-ehdotus: 11 Ihanteellista olisi saada yhteistyö toimimaan alueen fysioterapeuttien sekä terveysaseman kanssa. Liikuntatoimen tuottaessa erityisliikuntapalveluita muut yhteistyötahot toisivat asiakkaansa suoraan liikuntaryhmien pariin ja saataisiin muodostettua asiakkaalle toimiva liikunnallinen palveluketju (Kuva 1.). 3.2 Laitosten liikuntatoiminnan kehittäminen Kuusenlahden palvelukeskuksessa liikuntatoiminta pyörii aktiivisesti. Muiden laitosten osalta Kehitysvammaisten asuntolassa Vuorikodissa asukkaat käyttävät muiden tahojen liikuntapalveluita. Vuorikodin asukkaat käyvät säännöllisesti kansalaisopiston järjestämässä erityisliikuntaryhmässä ja heille on järjestetty myös seinäjoen toimintakeskuksessa liikunnallista toimintaa. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien osalta liikuntatoimi pyrkii yhteistyöhön alueen eri tahojen kanssa. Ikäinstituutin KKIhankeavustus sekä ERIKU - projektilla pyritään saada toimintakaudeksi 2008 2009 pyörimään kolme ryhmää säännöllisesti. Tärkeänä yhteistyötahona toimii mm. kunnan perusturvaosasto, sininauha ry, seurakunta sekä Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys r.y. Toimenpide-ehdotus: Liikuntatoimen kanssa yhteistyössä laitokset voisivat tehdä omia liikunnallisia toimintasuunnitelmia toiminnan sekä suunnittelun tueksi.

3.3 Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön koulutus liikunnallisen kuntoutuksen osalta 12 Tällä hetkellä Nurmon kunnan alueella liikuntatoimintaa laitoksissa ohjaa Kuusenlahden kuntohoitaja Helena Söyrinki. Helena kiertää ohjaamassa liikuntaryhmiä Kuusenlahden lisäksi Onnelan ryhmäkodissa sekä Hyllykallio kodilla. Ryhmät ovat suunnattu senioreille. Liikuntaryhmien kokoontumisen lisäksi laitosten asukkaille tulisi taata erilaista virike toimintaa liikunnan merkeissä. Nurmon kunnan alueella olevien laitosten henkilöstön koulutusta tulisi lisätä. Koulutukset sekä idea päivät antaisivat henkilöstölle virikkeitä erilaisten liikunnallisten tuokioiden tai päivien järjestämiseen. Koulutus tahona voisi toimia liikuntatoimi tai laitoksen päivätoiminnasta vastaava henkilö/kuntohoitaja. Myös laitosten henkilöstölle järjestettävät ideapäivät olisivat edullisia sekä helposti toteutettavia tilaisuuksia. Laitosten henkilöstöä tulisi tukea tekemään liikunnallinen toimintasuunnitelma, jota voitaisiin tarkistaa vuoden välein ja tehdä tarvittavat muutokset. Aikaisempia koulutuksia on toteutettu mm. tasapainokoulutuksen muodossa. Koulutukseen osallistui vanhustenkotiyhdistyksessä työskenteleviä hoitajia ja se koettiin hyväksi sekä tärkeäksi koulutukseksi. Muutamat aktiiviset hoitajat Kuusenlahden palvelukeskuksessa käyvät myös kuntohoitajan ohjaamissa jumpissa. Näin he saavat virikkeitä ja ideoita omaan työhönsä. Henkilökuntaa tulisi kannustaa liikunnallisen toiminnan osalta. Kuntouttavaa työotetta tulisi lisätä ja asiakkaille taata monipuolista virike toimintaa mm. ulkoilun muodossa. Asiakkaiden mahdollisuus ulkoiluun todetaan myös vanhushuollon laatukäsikirjassa.

13 Vuonna 2004 tehty vanhustenhuollon strategia osoittaa vuonna 2010 Nurmossa olevan 566 yli 75-vuotiasta. Henkilökunnan aktiivinen asenne liikuntaan lisäisi myös näiden ikääntyneiden mahdollisuutta mm. kotona asumiseen. Toimenpide-ehdotus: Yhteistyössä kunnan eri sektoreiden kanssa liikunnallisia koulutuksia sekä virikepäiviä tulisi toteuttaa kaikkien alueen laitosten henkilökunnan yhteistapahtumilla. Kunnan eri sektoreiden ja laitosten henkilökuntaa tulisi tukea tekemään liikunnallinen toimintasuunnitelma, joka toimisi liikunnallisten koulutusten ja virikepäivien tukena. 4. KOULUJEN SOVELTAVAN LIIKUNNAN OPETUS 4.1 Erityisryhmiin kuuluvien oppilaiden liikunnanopetus Tällä hetkellä kouluissa liikunnanopetus on kaksi tuntia viikossa. Kuitenkin ministeriötasolta on tuotu esiin koululiikunnan lisääminen (Kansallinen liikuntaohjelma). Kuinka se käytännössä tapahtuu ja toimii jää tulevaisuuteen nähtäväksi. Liikuntatoimen tulisi tukea koululiikuntaa erityisoppilaiden osalta. Erityisliikunnanohjaaja voisi tulevaisuudessa vierailla kouluissa ja osallistua osaltaan erityisliikunnanopetukseen seuraavasti: 1. Erityisliikunnan konsultointi opettajille 2. Osallistua opetukseen mukaan 3. Erityisliikunnanohjaaja ohjaisi koko lasten liikuntatunnin Erityislasten uinnin opetuksessa tulisi hyödyntää myös alueen muita laitoksia joilla on allastilaa käytössään omissa kiinteistöissä. Eskoon

14 palvelukeskuksessa Seinäjoella on allastilaa tarjolla, jota voi vuokrata muutkin ulkopuoliset käyttöönsä. Liikuntatoimen tulisi ottaa myös tämä huomioon tarjotessa uinninopetusta erityislapsille. Se toisi erityislapsille rauhallisen sekä turvallisen uinninopetus paikan, mutta myös vähentäisi painetta Seinäjoen uimahallissa. Toimenpide-ehdotus: Liikuntatoimen tulisi tukea koululiikuntaa erityisoppilaiden osalta. Erityisliikunnanohjaaja voisi tulevaisuudessa vierailla kouluissa ja osallistua osaltaan erityisliikunnanopetukseen. 4.2 Liikuntaa opettavien opettajien täydennyskoulutus Täydennyskoulutusta tulisi tarjota opettajille, koulunkäyntiavustajille sekä kerhojen ohjaajille. Henkilöstön koulutusta tulee tukea sekä kannustaa tarjoamalla koulutukset työajalla ja työnantajan kustantamana. Koulutusta voidaan järjestää liikuntatoimen puolesta, omien liikunnanopettajien toimesta tai ulkopuolisten kouluttajien taholta. Etelä-pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry. tarjoaa joka vuosi myös koulutoimelle koulutuksia joita voidaan räätälöidä tarpeen mukaan. Halutessaan PLU:lta voi tilata kouluttajan joko koulukohtaisesti tai yhteisesti koko alueen opettajille. Toimenpide-ehdotus: Opettajia tulisi kannustaa osallistumaan valtakunnallisiin koulutuksiin sekä ideapäiviin.

4.3 Kerhojen käyttö erityisopetuksessa olevien oppilaiden liikunnanopetukseen 15 Liikuntatoimi hakee keväällä 2008 kerhoavustusta opetusministeriöltä. Kerhoavustuksella toteutetaan kolme erityislasten sekä liikuntaa harrastamattomien lastenliikuntakerhoa Nurmon yläasteelle sekä Hyllykallion ala-asteelle. Yksi kerho liikuntaa harrastamattomille lapsille on suunnitteilla Seinäjoen kanssa yhteistyössä. Liikuntakerhot suunnitellaan niin, että ne tukevat koulun liikunnan opetusta. Hyllykallion ala-asteen liikuntakerho on suunnattu erityisluokkien sekä pienluokkien oppilaille ja kerho kokoontuu koulupäivän jälkeen kerran viikossa. Seinäjoen kanssa yhteistyössä toteutettava liikuntakerho on tarkoitettu liikuntaa urheiluseuroissa harrastamattomille lapsille, jotka ovat niin sanotusti jääneet liikuntatarjonnan ulkopuolelle. Kerhon tarkoituksena olisi tuoda uusi harrastus lapsille sekä ohjata lapsia löytämään oma liikunnallinen harrastus. Kerho toteutettaisiin kerran viikossa yhden tunnin mittaisena. Yläasteen liikuntakerho on suunnattu niille oppilaille, jotka eivät liiku terveytensä kannalta riittävästi eivätkä harrasta urheiluseurassa. Liikuntakerho kokoontuu kerran viikossa tunnin ajan koulupäivän jälkeen. Liikuntakerhon järjestämisessä pyritään saamaan apua myös liikunnanopettajilta sekä terveydenhoitajalta, jotka koordinoisivat oppilaitaan liikuntakerhoon. Nuorisotoimi järjestää iltapäiväkerho toimintaa ala-asteen 1. 2. luokkalaisille. Iltapäiväkerhoissa pyritään ottamaan myös liikunta huomioon. Iltapäiväkerhot käyvät kerran viikossa lähikoulujen salissa, mutta myös ulkoliikunta kuuluu iltapäiväkerhojen lähes päivittäiseen toimintaan.

Toimenpide-ehdotus: 16 Koulunkäyntiavustajat tulisi ottaa huomioon lasten erityisliikuntaa suunniteltaessa. Koulunkäyntiavustajia kouluttamalla saisi heistä loistavia liikunta-avustajia erityislasten liikuntaan mm. kerhoihin sekä uimakouluihin. 5. MUIDEN HALLINNONALOJEN TOIMINTA ERITYISLIIKUNNASSA 5.1 Kansalaisopiston liikuntaryhmät Kansalaisopistolla on Nurmossa yhteensä 16 harrasteliikuntaryhmää. Harrasteliikuntaryhmiin on laskettu myös kolme tanssi- ja kolme jooga ryhmää. Ryhmissä liikkuu yhteensä n. 320 henkilöä, mutta sama ihminen saattaa käydä useammassa ryhmässä viikon aikana. Ryhmiä ohjaavat tuntiohjaajat. Erityisliikuntaryhmiä kansalaisopistolla on kaksi. Eläkeläisten tanssi ryhmä sekä erityisryhmille tarkoitettu kuntojumppa, jossa viime toimintakaudella kävi kehitysvammaisten asuntola Vuorikodin asukkaita. Muissakin liikuntaryhmissä saattaa käydä erityisryhmiin kuuluvia henkilöitä, mutta ainoastaan kaksi ryhmää on kohdennettu erityisryhmille. Kansalaisopistolla matalan kynnyksen ryhmänä toimii Liiku laatua elämääsi - ryhmä Tanelinrannassa, johon voi osallistua liikuntaa aloittelevat henkilöt sekä erityisryhmiin kuuluvat esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinongelmaiset. Ryhmässä liikkuu viikoittain n. 37 henkilöä.

Toimenpide-ehdotus: 17 Liikuntatoimi tekee yhteistyötä kansalaisopiston vastaavien toimijoiden kanssa, mutta yhteistyötä tulisi tehdä tiiviimmin mm. tuntiohjaajien sekä tiedottamisen suhteen. 5.2 Yhteistyö teknisen sektorin kanssa Yhteistyötä teknisen sektorin kanssa tulisi lisätä. Teknisen sektorin täytyisi huomioida myös liikuntatoimi suunniteltaessa kevyen liikenteen väyliä. Kevyenliikenteen väylät tulisi olla kunnossa sekä levähdysalueita lisättävä. Tämä takaisi esteettömän kulkemisen erityisryhmille. Pienillä muutoksilla sekä yhteistyöllä liikuntatoimen kanssa esteetöntä kulkemista ulkoilualueilla sekä kevyenliikenteen väylillä pystyisi parantamaan. Kunnanhallitus on keväällä 2008 nimennyt myös liikuntatoimen edustajan liikenneturvallisuus työryhmään. Työryhmän tarkoituksena on kehittää yhteistyössä kunnan eri tahojen ja asukkaiden kanssa liikenneturvallisuutta mukaan lukien kevyenliikenteen väylät. Toimenpide-ehdotus: Yhteistyötä tulisi tiivistää teknisen sektorin kanssa. Yhteistyössä täytyisi huomioida myös liikuntatoimi suunniteltaessa esimerkiksi kevyenliikenteenväyliä. Hyvänä esimerkkinä yhteistyöstä on kunnanhallituksen keväällä 2008 nimeämä liikuntatoimen edustaja liikenneturvallisuus työryhmään.

5.3 Yhteistyö sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten kanssa 18 Tällä hetkellä Nurmon kunta on tehnyt yhteistyötä jonkin verran Kuortaneen Urheiluopiston liikunnanohjaaja opiskelijoiden sekä Seinäjoella opiskelevien lähihoitajien kanssa. Opiskelijat ovat suorittaneet työharjoitteluita Kuusenlahden kuntohoitajan opastuksella toimien myös harjoittelussaan liikuntatoimen puolella. Opiskelijoiden harjoittelut ovat tuoneet mm. uusia tuntiohjaajia kunnalle. Tulevaisuudessa uuden kaupungin synnyttyä tulisi keskustella yhteistyöstä tiiviimmin alan oppilaitosten kanssa. Sosiaalialan opiskelijoiden opintoihin tulisi sisältyä ohjaus ja avustaja kokemusta myös liikuntapuolelta. Näin ollen takaisimme avustajien määrän kaupungin liikuntaryhmissä, mutta myös palvelisimme alueen opiskelijoita tarjoamalla työharjoittelupaikkoja sekä käytännön kokemusta erityisryhmissä toimimisesta. Toimenpide-ehdotus: Uuden kaupungin synnyttyä painetta tulee erityisliikunnalle ja avustajien sekä tuntiohjaajien tarve kasvaa. Alan opiskelijoita koordinoimalla saisimme avustajat edullisin kustannuksin kaupungin tarjoamiin liikuntapalveluihin.

6. TOIMINTAORGANISAATIOT JA RESURSSIT 19 6.1 Kunnan erityisliikunnan kehittämistyöryhmä Nurmon kunnan liikuntatoimen osallistuessa valtakunnalliseen Erityisliikuntaa kuntiin projektiin valittiin projektille myös työryhmä. Työryhmään kuuluu Liikuntalautakunnan puheenjohtaja Arto Prusti, Kuntohoitaja Helena Söyrinki, vs. Liikuntatoimenjohtaja Mikko Latva- Kiskola, Kulttuurisihteeri Aila Taivalmäki, Perustuvajohtaja Aija-Marita Näsänen, Sairaanhoitaja Outi Antila, Kunnanhallituksen edustaja Antero Hautamaa sekä projektityöntekijä Johanna Hakorinta. Työryhmän tarkoituksena on projektin myötä kehittää alueen erityisliikuntaa sekä esitellä toimenpide ehdotuksia päättäjille erityisliikunnan kehittämiseksi. Työryhmä on kokoontunut vuoden 2007 sekä alku vuoden 2008 aikana kolme kertaa. Työryhmän lisäksi projektille palkattiin kokopäiväinen projektityöntekijä lokakuussa 2007, jonka toimenkuvaan kuului erityisliikunnan peruskartoituksen tekeminen sekä vuoden 2008 alusta erityisliikunnan kehittäminen kunnassa sekä kehittämissuunnitelman teko. Toimenpide-ehdotus: Kuntaliitoksen tullessa vuoden 2009 alussa tulisi erityisliikunnan työryhmä perustaa myös yhteisen uuden kaupungin tahot huomioon ottaen. Erityisliikunta projektin työryhmän jäsenet tulisi ottaa huomioon myös uutta koko kaupungin kattavaa erityisliikunnan kehittämistyöryhmää perustettaessa.

6.2 Erityisliikunnan resurssit vuosibudjetissa 20 Nurmon kunnan panostus erityisliikuntaan ikääntyvien osalta on ollut hyvällä tasolla. Kuntohoitaja vastaa ikääntyvien liikunnan suunnittelusta ja toteutuksesta itsenäisesti ja liikuntatoimen ohjattujen ryhmien osalta liikuntatoimen viranhaltijan kanssa. Perusturvan palkkaama kuntohoitaja työskentelee liikuntatoimen tehtävissä 10% työpanoksella. Lisäksi liikuntatoimi palkkaa tuntiohjaajia vuosittain ohjaamaan työikäisten ja senioreiden liikuntaryhmiä monipuolisen ohjaustoiminnan parissa. Kaiken kaikkiaan kunnan panostusta erityisliikuntaan on vaikea laskea, sillä liikuntapaikkojen maksuttomuus seurojen, yhdistysten ja järjestöjen osalta vaikeuttaa seurantaa. Lisäksi kolmannen sektorin toimintojen määrä ja osallistuvien määrä liikuntaryhmiin ei ole tarkkaan tiedossa liikuntatoimessa. Liikuntatoimen viranhaltijan karkeiden laskelmien mukaan kunnan panostus tällä hetkellä erityisliikunnan parissa on vuositasolla noin 8 000. Liikuntatoimen panostus tästä summasta on noin 5 000. Erityisliikunnan peruskartoituksen pohjalta on tullut selväksi, että nuorten osalta erityisryhmien liikuntatarjonta on erittäin huonolla tasolla Nurmon kunnassa. Toimintoja tulisi täten tulevaisuudessa suunnata nuorten ja lasten pariin. Kolmas sektori tekee hyvää työtä nuorisourheilun hyväksi ja lisäksi seuroilla, yhdistyksillä ja järjestöillä on toimivia liikuntaryhmiä myös ikääntyvien toiminnassa. Kuitenkin lasten ja nuorten parissa on edelleen puutteita juuri kaikille avoimien liikuntaryhmien osalta paikkakunnan urheiluseuroissa. Nurmon Jumpparit ovat ainoa urheiluseura joka tarjoaa monipuolisesti kaikille avoimia harrasteryhmiä toiminnassaan.

Toimenpide-ehdotus: 21 Tulevaisuudessa tulisi ottaa huomioon kokopäiväisen erityisliikunnanohjaajan palkkaaminen Nurmon kunnan alueelle. Nykyinen henkilökunta ei riitä kehittämään erityisliikuntaa sille tasolle, mitä liikuntalaki vaatii. Kokopäiväinen erityisliikunnanohjaaja pystyisi suunnittelemaan ja ohjaamaan käytännössä uusia ryhmiä kunnan alueella. Erityisliikunnanohjaajan yleinen toimenkuva suomessa sekä budjetti esimerkki löytyy liitteenä 1. Kokonaisuudessaan liikuntatoimen budjettiin erityisliikunnan osalta tulisi huomioida noin 40 000 lisäys talousarvioon tuleville vuosille. Tämä sisältäisi erityisliikunnanohjaajan palkat sosiaalikuluineen, kilometrikorvaukset, välinehankinnat, koulutukset ja tilavuokrat. 6.3 Toiminnan tuloksellisuuden seuranta Ohjattujen liikuntaryhmien osalta siirrytään kyselyarviointiin, jossa kyselyjen avulla selvitettäisiin ohjattujen liikuntaryhmien tarpeellisuutta ja arvioidaan liikunnanohjaajien työtä. Kyselyjen perusteella pystytään ohjaamaan resursseja paremmin liikuntapalveluiden tuottamisessa. Lisäksi tulisi seurata tarkemmin kolmannen sektorin ohjausryhmiä ja saada myös heiltä kyselyjen perusteella osallistujien määrät toiminnoissaan. Yhteistyön tekeminen eri sektoreiden kanssa esim. liikuntapaikkarakentaminen ja liikuntapaikkojen käytön seuranta tulisi uudistaa paremmalle tasolle lähitulevaisuudessa.

7. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 22 Konkreettiset kehitystoimet erityisliikunnan kehittämiseksi Nurmon kunnassa: Erityisliikunnan turvaamiseksi kunnassa tulisi palkata erityisliikunnanohjaaja, joka koordinoisi sekä ohjaisi Nurmon alueen erityisliikuntaa. Tuntiohjaajien säännöllinen kouluttaminen takaisi erityisliikunnan laadun kunnassa sekä tulevaisuudessa uudessa Seinäjoen kaupungissa. Liikuntatiloja suunniteltaessa tulee ottaa huomioon myös liikuntaa toteuttavat henkilöt kyseisissä tiloissa sekä erityisryhmät, jotka käytännössä käyttävät tiloja ja näkevät sen toimivuuden. Uuden kaupungin syntyessä liikuntatoimen tulee tuoda selkeästi esille tarjolla oleva toiminta lehtien sekä internetin kautta. Järjestöille omaehtoisen erityisliikunnan toteuttamiseen liikuntatoimen tulee tarjota säännöllisin väliajoin koulutusta. Yhteistyö toimimaan terveysaseman sekä fysioterapeuttien kanssa niin, että kunnan alueella saataisiin toimiva hoitoketju aikaan. Yhteistyössä kunnan eri sektoreiden kanssa liikunnallisia koulutuksia sekä virikepäiviä voisi toteuttaa kaikkien alueen laitosten henkilökunnan yhteistapahtumilla. Koulutukset sekä virikepäivät pystyy yhdistämään esimerkiksi TYKY-päivän muotoon, jossa samalla henkilökunta saisi lisä ideaa ja inspiraatiota omaan työhönsä. Teknisen sektorin tulisi huomioida myös liikuntatoimi suunniteltaessa kevyen liikenteen väyliä. Uuden kaupungin synnyttyä painetta tulee erityisliikunnalle ja avustajien sekä tuntiohjaajien tarve kasvaa. Alan opiskelijoita koordinoimalla saisimme avustajat edullisin kustannuksin kaupungin tarjoamiin liikuntapalveluihin.

23 Kuntaliitoksen tullessa vuoden 2009 alussa tulee erityisliikunnan työryhmä perustaa myös yhteisen uuden kaupungin tahot huomioon ottaen. Kokonaisuudessaan liikuntatoimen budjettiin erityisliikunnan osalta tulisi huomioida noin 40 000 lisäys talousarvioon tuleville vuosille. Tämä sisältäisi erityisliikunnanohjaajan palkat sosiaalikuluineen, kilometrikorvaukset, välinehankinnat, koulutukset ja tilavuokrat. Jokavuotisilla asiakaspalautteilla pystytään seuraamaan kuntalaisten mielipiteitä liikuntatoimen tarjoamista palveluista. Liikuntatoimen tulisi tukea koululiikuntaa erityisoppilaiden osalta. Erityisliikunnanohjaaja voisi tulevaisuudessa vierailla kouluissa ja osallistua osaltaan erityisliikunnanopetukseen. Liikuntatoimi tekee yhteistyötä kansalaisopiston vastaavien toimijoiden kanssa, mutta yhteistyötä tulisi tehdä tiiviimmin mm. tuntiohjaajien sekä tiedottamisen suhteen. Koulunkäyntiavustajat tulisi ottaa huomioon lasten erityisliikuntaa suunniteltaessa. Koulunkäyntiavustajia kouluttamalla saisi heistä loistavia liikunta-avustajia erityislasten liikuntaan mm. kerhoihin sekä uimakouluihin. Opettajia tulisi kannustaa osallistumaan valtakunnallisiin koulutuksiin sekä ideapäiviin.

LIITE 1: 24 YLEINEN ERITYISLIIKUNNANOHJAAJAN TOIMENKUVA SUOMESSA JA BUDJETTI ESIMERKKI 1. vastaa erityisryhmien liikuntatoiminnan kokonaisvaltaisesta kehittämisestä liikuntalautakunnan hyväksymien raamien mukaisesti; 2. vastaa erityisryhmiin kuten vammaisiin, ikääntyneisiin, veteraaneihin ja vastaaviin ryhmiin kohdistuvien liikuntatoimen tuottamien liikuntapalvelujen suunnittelusta ja toteuttamisesta sekä itse vetämiensä että ulkopuolelta ostettavien tuntiohjaajien vetämien ryhmien osalta; 3. vastaa yhteydenpidosta vammais-, potilas- ja eläkeläisyhdistyksiin ja muihin alueella toimiviin, erityisryhmille liikuntapalveluja järjestäviin yhteisöihin pitäen niistä luetteloa sekä avustaen niitä tarvittaessa liikuntatoiminnan suunnittelussa ja järjestämisessä; 4. vastaa yhteistyössä sosiaali-, koulu- ja terveystoimen, kansalaisopiston sekä alan muiden sidosryhmien kanssa erityisryhmien liikuntapalvelujen kehittämisestä; 5. vastaa erityisryhmien liikuntaan liittyvästä tiedottamisesta sekä tätä sektoria palvelevan kaluston ja välineistön kunnosta tehden tarvittaessa esitykset niihin liittyvien puutteiden poistamisesta; 6. päättää liikuntalautakunnan toimintasäännön toiminta- ja palveluyksikön vastuuhenkilölle myöntämän ratkaisuvallan puitteissa erityisryhmien liikuntaan liittyvistä hankinnoista ja palvelujen ostoista; 7. avustaa kaupungin eri hallintokuntia myös erityisryhmien käyttöön tarkoitettujen liikuntatilojen suunnitteluun, rakentamiseen, saneeraukseen, kalustamiseen sekä kunnossapitoon liittyvissä kysymyksissä; 8. suorittaa muut liikuntalautakunnan ja liikuntatoimenjohtajan määräämät tehtävät

BUDJETTI ESIMERKKI: 25 Henkilöstömenot: palkka 26.000 sotu 7.000 Painatukset ja ilmoitukset: 2.000 Matkustus- ja kuljetuspalvelut: 2.000 Koulutus: 2.000 Kalusto ja laitehankinnat: 1.000 Yhteensä: 40 000

LIITE 2: 26 RAPORTTI KUNTIEN ERITYISLIIKUNNAN TILANTEESTA 2005 Opetusministeriön julkaisuja 2006:21, sivut 39-40 Timo Ala-Vähälä 6.2 Erityisliikunnasta kunnalle koituvat menot ja niille vaihtoehtoiset kustannukset Erityisliikunnan kuluja ei voi tarkastella puhtaasti kulutuksena, koska siihen osallistuminen tuottaa melko kestäviä hyötyjä: se parantaa vanhusten ja pitkäaikaissairaiden toimintakykyä ja elämänlaatua ja osaltaan lisää aktiivisen ja itsenäisen elämän osuutta yksilön elämänkaaresta. Hyväkuntoiset ja liikunnallisesti aktiiviset asukkaat puolestaan kuluttavat todennäköisesti vähemmän terveyden- ja vanhustenhuollon resursseja kuin passiiviset ja huonokuntoiset. Sen vuoksi voikin pohtia, mitä kuluja kunnalle koituu siitä, jos se ei tarjoa erityisliikunnan palveluja. Erityisliikunnan taloudellista merkitystä voi siis arvioida karkeasti vertaamalla sen menoja sille vaihtoehtoisiin kustannuksiin. Kun kunnan erityisliikuntaan sijoittamat käyttömenot jaetaan kunnan tarjoamien ryhmien määrällä, saadaan karkea arvio liikuntaryhmän hinnasta. Vastausten perusteella erityisliikunnan menot olivat ryhmää kohden keskimäärin noin 2300 euroa vuodessa. Erityisliikunnan ryhmän keskimääräinen hinta vaihteli jonkin verran läänistä toiseen, samoin kuntien suuruusluokan mukaan. Vastausten hajonta oli kuitenkin siksi suuri (otoskeskihajonta n. 1200 ), että niiden perusteella ei voi päätellä, vaikuttaako esimerkiksi kuntakoko menojen suuruuteen. Vastausten hajonta kielii myös siitä, että erityisliikunnan määrärahat on arvioitu eri kriteerein, eri tarkkuustasolla. Arviot ovat todennäköisemmin liian pieniä

kuin liian suuria, sillä niissä on yleensä mukana vähintään erityisliikunnan henkilökulut, mutta muiden menojen arviointi voi vaihdella. 27 Tälläkin tarkkuudella esitettyjä lukuja voi kuitenkin käyttää erityisliikunnan kannattavuuden karkeaan arviointiin. Jos lähtökohdaksi otetaan ilmoitetut luvut, niin osallistujaa kohden (keskimääräinen ryhmäkoko 17) ryhmä maksaa 2.300 /17, eli noin 135 euroa. Keskiarvoa nostanee se, että osa kuntalaisista osallistuu useampaan ryhmään, toisaalta kunnan menoja laskevat erityisliikunnasta perittävät maksut. Kuten edellä todettiin, liikunta todennäköisesti parantaa elämänlaatua ja pidentää itsenäisen ja aktiivisen elämän osuutta yksilön elämänkaaresta. Sen vuoksi osaa terveydenhuollon ja vanhusten huollon kuluista voi pitää vaihtoehtoisina kuluina erityisliikuntaan sijoitettaville resursseille. Toisin sanoen, jos kunta leikkaa erityisliikunnan kuluja, niin se joutuu todennäköisesti sijoittamaan enemmän terveyden- ja vanhustenhuoltoon. Tätä kirjoitettaessa vanhuksille tarjotun tuetun asumispalvelun hinta on yksityisessä hoivakodissa noin 100 euroa/vuorokausi. Kunta voi luonnollisesti periä hinnan asukkaalta joko osittain tai kokonaan, mutta seuraavassa laskelmassa lähdetään siitä, että kunnan maksettavaksi tulee merkittävä määrä vastaavia tai kalliimpia laitoshoidon kuluja. Kunnalle tulee siis yhtä kalliiksi tarjota asukkaalleen vuoden kestävä erityisliikunnan ryhmäohjaus ja/(tai) maksaa hänen asumisestaan laitoshoidossa tai yksityisessä hoivakodissa 1 2 vuorokauden verran. Liikunnan menoja tarkasteltaessa tuli esiin, että luvut ovat melko epätarkkoja. Siitä huolimatta: vaikka erityisliikunnan todelliset menot olisivat kaksinkertaisia, niin yhtä osallistujaa kohden laskettuna ne vastaisivat vain alle kolmea laitoshoidon päivää.

28 Sijoittaminen erityisliikunnan palveluihin on siis kunnalle (todennäköisesti) kannattavaa, jos liikuntaan osallistuvien vuotuiset laitoshoidon jaksot vähenevät vähintään kahdella kolmella vuorokaudella. Yllä esitetty esimerkki on vain arvio; tosiasiallisten kulujen ja mahdollisten säästöjen arviointi edellyttäisi liikunnan ja sosiaali- ja terveydenhuollon menojen tarkempaa analysointia, samoin tähän yhteyteen sopivaa arviota liikunnan terveysvaikutuksista. Rinnastus tuo kuitenkin esiin sen, miten pieniä liikunnan kustannukset ovat verrattuna esimerkiksi terveydenhuollon ja tuettujen asumispalvelujen kustannuksiin, ja miten jo pienetkin muutokset ikääntyneiden ja pitkäaikaissairaiden terveydentilassa ja toimintakyvyssä voivat tuoda kunnalle säästöjä.

LIITE 3: 29 LIIKUNTATOIMEN ERITYISLIIKUNTARYHMÄT TOIMINTAKAUSI 2007-2008 SENIORILIIKUNTA: Sisäliikuntaryhmät: Tuolijumppa x2, Hyllykalliokoti Eläkeläisten jumppa, Onnelanryhmäkoti Eläkeläiset/maanviljelijät jumppa, Kouran koulu (joka toinen viikko) Eläkeläisten jumppa, Hyllykallion koulu Naisten jumppa, Liikuntahalli Tankojumppa miehille ja naisille, Liikuntahalli Venyttelyjumppa miehille ja naisille, Liikuntahalli Kuntosaliryhmät: Kuntosali naiset, Liikuntahalli Kuntosali miehet, Liikuntahalli Matalan kynnyksen kuntosali miehille ja naisille, Liikuntahalli (alkaen maaliskuussa 2008 kesäkuu 2008) Vesiliikuntaryhmät: Lämminvesivoimistelu, Seinäjoen uimahalli Vesivoimistelu, Seinäjoen uimahalli

LIITE 4: 30 KANSALAISOPISTON ERITYISLIIKUNTARYHMÄT TOIMINTAKAUSI 2007-2008 SENIORILIIKUNTA: Kansantansseja eläkeläisille, Yläaste ERITYISRYHMÄT: Erityisryhmien liikunta, Kirkonkylän koulu MATALAN KYNNYKSEN RYHMÄ: Liiku laatua elämääsi, Tanelinranta

LIITE 5: 31 NURMON YHDISTYKSET LUETELTUNA Sotainvalidien veljesliitto Nurmon osasto ry Nurmon Rintamamiesveteraanit ry ja naisjaosto Nurmon kristilliset eläkeläiset ry Nurmon Sotaveteraanit Kaatuneitten omaiset Sjoki Nurmo ry Eläkeliitto Nurmon yhdistys Nurmon eläkkeensaajat ry Nurmon kansalliset seniorit ry Nurmon eläkeläiset ry Nurmon vanhusneuvosto SPR:n Kouran osasto, Kultaisen iän kerho Nurmon vanhustenkotiyhdistys ry Nurmon sotaveteraanien naisjaosto Nurmon Seinäjoen Rintamanaiset ry MLL Nurmon yhdistys ry Nurmon Sininauha ry

LIITE 6: 32 NURMON URHEILUSEURAT SEKÄ KYLÄYHDISTYKSET LUETELTUNA Nurmon Jymy, Hiihtojaosto Nurmon Jymy, Jumpparit Nurmon Jymy, Jääkiekko Nurmon Jymy, Lentopallo Nurmon Jymy, Paini Nurmon Jymy, pesäpallo Nurmon Jymy, Salibandy Nurmon Jymy, Koripallo Nurmon Jymy, Kuntovaliokunta Kouran Louhi ry Nurmo-Volley Botafogo ry Lakeuden ratsastajat ry Nurmon pallo ry Nurmon tol ki do Etelä-Pohjanmaan urheiluratsastajat ry Nurmon urheilijat -99 Hyllykallio seura Koura seura Nurmoo seura Alapää seura, Nurmo ry Keski Nurmoo seura Veneskoski Viitala seura Kiikku - seura

LIITE 7: SEINÄJOEN SEUDUN SOSIAALI TERVEYSALAN JÄRJESTÖT LUETELTUNA 33 Pohjanmaan Syöpäyhdistys ry:n Seinäjoen seudun paikallisosasto Etelä Pohjanmaan Sosiaalipsykiatrinenyhdistys ry Pohjanmaan Näkövammaiset ry Etelä Pohjanmaan Sydänpiiri ry Etelä Pohjanmaan MS yhdistys Etelä Pohjanmaan Hengitysyhdistys ry Etelä Pohjanmaan Aivohalvausyhdistys Etelä Pohjanmaan Epilepsiayhdistys Etelä Pohjanmaan kuulonhuoltoyhdistys Etelä Pohjanmaan Psoriasisyhdistys Etelä Pohjanmaan Aivovammayhdistys Seinäjoen seudun CP yhdistys Seinäjoen seudun diabetesyhdistys Seinäjoen seudun Invalidit ry Seinäjoen seudun kuurot ry Vaasan Läänin Lihastautiyhdistys ry Etelä Pohjanmaan Parkinsson yhdistys ry Etelä Pohjanmaan Muistihäiriö ja Dementtiayhdistys ry Lakeuden Mielenterveysseura ry Seinäjoen seudun kehitysvammaisten tuki ry Sjökrenin syndroomayhdistys ry Etelä Pohjanmaan Meniereyhdistys ry Seinäjoen seudun kilpirauhasyhdistys ry