Naantalin matkailun taloudelliset vaikutukset 2005

Naantalin matkailun taloudelliset vaikutukset 2005 Haaga-Perho tutkimuspalvelut HAAGA-PERHO SARJA 1 HELSINKI 2007

Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 Esipuhe... 2 1. Johdanto... 3 1.1. Tutkimuksen tavoite... 3 1.2. Tutkimusaineisto ja -menetelmä... 4 2. Matkailun taloudelliset vaikutukset... 5 2.1. Välitön matkailutulo... 5 2.2. Työllisyysvaikutukset... 6 3. Tulevaisuuden suunnitelmat ja kehittämistarpeet... 8 3.1. Liikevaihto... 8 3.2. Työvoiman kysyntä... 10 3.3. Investoinnit... 11 3.4. Arvio Naantalin kaupungille matkailusta... 12 3.5. Kehittämistarpeita... 12 4. Yöpymiset Naantalin seudulla 2002-2006... 13 4.1. Rekisteröidyt yöpymiset majoitusliikkeissä... 13 4.2. Rekisteröidyt yöpymiset matkan tarkoituksen mukaan... 20 4.3. Naantalin seudun majoituskapasiteetti... 22 4.4. Yöpymisen vuorokausihinta Naantalin seudun majoitusliikkeissä... 25 4.5. Rekisteröimätön majoitustoiminta... 26 4.6. Kohteet, tapahtumat ja matkailukohteiden kävijämäärät... 26 5. Yhteenveto ja vertailulukuja... 28 Liitteet... 29 Liite 1. Avoimet kommentit matkailun kehittämiseen Naantalissa... 29 Liite 2. Pohjoismainen tulo-työllisyysmenetelmä... 33 Liite 3. Kesämökkimäärät Varsinais-Suomessa... 35 Liite 3. Kesämökkimäärät Varsinais-Suomessa... 36 Liite 4. Naantalin väestö- ja toimialarakenne... 38 Kannen kuva: photo : vintola

1 Tiivistelmä Tekijä Haaga-Perho tutkimuspalvelut Pajuniityntie 11, PL 8, 00320 Helsinki Puhelin: (09) 5807 8411 Julkaisun nimi: Naantalin matkailun taloudelliset vaikutukset vuonna 2005 Julkaisusarja HAAGA SARJA, NRO 1 Julkaisuaika Tammikuu 2007 Toimeksiantaja Naantalin kaupunki Tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää matkailun taloudelliset vaikutukset Naantalissa vuonna 2005. Matkailun taloudelliset vaikutukset perustuvat pohjoismaiseen tulo-työllisyysmenetelmään. Tulon laskentaan on käytetty MKTK:n (Matkailun koulutus- ja tutkimuskeskus) kehittämää MTT-mallistoa. Vuonna 2005 Naantalin kaupungin välitön matkailutulo oli 37,3 miljoonaa euroa. Asukasta kohden matkailutulo oli suuri, 2 670 euroa. Suurimpia hyödynsaajia on majoitus- ja ravitsemissektori. Matkailun työllisyysvaikutukset v. 2005 olivat 424 henkilötyövuotta. Merkittävin työllistäjä oli majoitus- ja ravitsemissektori. Matkailun aikaansaamat ostot muilta toimialoilta, eli välillinen matkailutulo, oli noin 20 miljoonaa euroa. Palkkatuloja matkailu maksoi 13,4 miljoonaa euroa, josta välittömän matkailutulon osuus oli yli 56,7 %. Välitön matkailutulo aikaansai 1,2 miljoonan euron palkkatuloverot. Yhteensä verotulovaikutukset nousivat 2,2 miljoonaan euroon. Matkailun kokonaismatkailutulo vuonna 2005 oli 57,3 miljoonaa euroa. Yrityksiltä kysyttiin näkemyksiä tulevaisuudestaan seuraavan kolmen vuoden tähtäimellä (vuosina 2007-2009). Noin 63 % yrityksistä uskoo liikevaihtonsa kasvavan, noin 27 % sen säilyvän nykytasollaan ja 10 % arvioi liikevaihtonsa laskevan. Keskimääräistä positiivisempia odotuksissaan ovat ohjelmapalvelu- ja ravitsemusalan yritykset. Suurin osa (noin 70 %) vastanneista yrityksistä arvioi työvoimatarpeensa säilyvän nykyisellään. Majoitusalan yrityksillä on positiivinen kuva tulevaisuudesta, noin 40 % arvioi kasvattavansa työvoimaansa vuosien 2007 2009 aikana. Muut yritykset -toimialaan kuuluvissa yrityksissä työvoiman tarve joko säilyy entisellään tai vähenee. Yrityksistä 40 % ennakoi investointien kasvavan seuraavan kolmen vuoden aikana. Ravitsemus- ja liikennealan sekä välitystoiminnan selvä enemmistö aikoo seuraavan kolmen vuoden aikana investoida oman toimintansa laajentamiseen. Haastateltavia pyydettiin arvioimaan kouluarvosanoilla Naantalin kaupungin toimintaa matkailun elinkeinon huomioimisessa. Kaikkien vastausten keskiarvoksi tuli 7,4. Parhaat arviot annettiin liikenne ja välitystoimialaan ja kauppa ja huoltamo -toimialoihin kuuluvilta yrityksiltä. Kriittisin arvio annettiin ravitsemistoimialan yrityksiltä. Yrityksiltä kysyttiin myös ajatuksia Naantalin kaupungin matkailun kehittämiseksi. Vastaukset voidaan kiteyttää seuraaviin teemoihin: kaupungin toiminta tulisi olla nykyistä yrittäjäystävällisempää, enemmän vuorovaikutusta, lisää opasteita, lisää parkkipaikkoja, liikenteen kehittämistä ja parantamista (useita mainintoja), lisää WC tiloja, markkinointia tulisi kehittää, Naantalin matkailutarjonnan tulisi monipuolistaa, Naantalin keskustan seutua ja toria tulisi kehittää (useita mainintoja). Myös verkostomaista toimintaa toivottiin kehitettävän. Rekisteröidyillä yöpymisillä mitattuna Naantalin seudun matkailu on noin 225 000 yöpymisvuorokautta / vuosi -tasolla. Ulkomaalaisten yöpyjien määrä Naantalin seudun majoitusliikkeissä on viime vuosina ollut noin 35 000 / vuosi. Rekisteröidyistä yöpymisistä kotimaisten matkailijoiden osuus oli Naantalin seudulla 84 % ja ulkomaisten 16 %. Sekä Turun että Varsinais-Suomen yöpymismäärät ovat kasvaneet vuodesta 2002 selvästi. Kotimaan matkailu on erittäin merkittävä osa Naantalin seudun matkailua, noin 84 % kaikista rekisteröidyistä yöpymisistä. Ruotsalaiset, norjalaiset ja japanilaiset ovat yleisimmät ulkomaiset kansallisuudet Naantalin seudun yöpyjissä. Kotimaisten matkailijoiden määrä on kasvanut, kun taas ulkomaalaisten osuus on vähentynyt vuodesta 2002 alkaen. Avainsanat: Naantali, matkailu, tulovaikutukset, työllisyys, matkailupalvelut, matkailuimago Kokonaissivumäärä 39 Kieli Suomi Julkaisija: Haaga-Perho

2 Esipuhe Matkailuelinkeinon merkitys taloudellisen hyvän tuojana ja alueen imagon rakentajana on jo laajalti ymmärretty. Kun matkailuelinkeino kasvaa ja kehittyy, tarvitaan yhä enemmän toimialakohtaista tietoa matkailun erityispiirteistä ja matkailun taloudellisista vaikutuksista. Haaga Instituutti-säätiön Haaga-Perho tutkimuspalvelut toteutti Naantalin kaupungin toimeksiannosta tutkimuksen Naantalin matkailun taloudellisista vaikutuksista. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ensisijaisesti matkailun aikaansaama matkailutulovaikutus Naantalin kaupungin alueella. Tutkimuksessa on mukana myös tiivis esitys Tilastokeskuksen majoitustilastosta Naantalin seudulta. Naantalin seutu käsittää seuraavat paikkakunnat: Askainen, Merimasku, Naantali, Rymättylä ja Velkua. Aluejako perustuu Tilastokeskuksen majoitustilaston julkistamisrajoitussääntöön ja Naantalin Matkailu Oy:n antamaan suositteluun. Matkailun taloudellisten vaikutusten määrittelyssä on käytetty ns. pohjoismaisen tulo-meno -menetelmän matkailutulo-osuutta. Menetelmä on selostettu liitteessä 2. Laskennan perusteena oli kirje- ja puhelinkysely, jossa kerättiin 68 naantalilaisen matkailusta hyötyä saavien yritysten tiedot. Vastanneiden yritysten yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2005 oli runsaat 117 miljoonaa euroa ja ne työllistivät 420 kokoaikaista ja 670 osa-aikaista työntekijää. Henkilötyövuosina laskettuna tutkimukseen osallistuvat yritykset työllistivät 424 henkilötyövuotta. Kysely tehtiin joulukuussa 2006. Kyselyn tulokset yleistettiin eri toimialoille Tilastokeskuksen yritysrekisterin avulla ja varsinaiset tulokset laskettiin Haaga-Perhon käyttämällä MTT-mallilla. Haaga-Perho kiittää kaikkia tutkimuksen yhteistyökumppaneita ja tutkimuksen haastatteluihin ja kyselyihin vastanneita henkilöitä.

3 1. Johdanto 1.1. Tutkimuksen tavoite Tutkimuksen tavoitteena oli: arvioida matkailun taloudelliset vaikutukset Naantalin kaupungin alueella vuonna 2005 selvittää yritysten mielipiteet lähitulevaisuuden näkymistä ja suunnitelmista antaa ajankohtaista taustatietoa Naantalin kaupungin matkailun Master Plan työskentelylle. Sesonkiherkkyys Naantalin seudun matkailussa Naantalin seudun matkailussa on yksi sesonki, kesä. Kun kevät-, syksy- ja talvikuukausina rekisteröityjä yöpyjiä noin 15 000 / kk, heinäkuussa niiden määrä nousee lähes 40 000:teen / kk. Verrattuna koko maan matkailijaprofiiliin, Naantalin seudun matkailijoissa korostuvat vapaa-ajan matkailijat (81% kaikista rekisteröidyistä yöpymisistä) ja kotimaiset matkailijat (84%). Kotimaisten matkailijoiden osuus on noussut selvästi vuodesta 2002 lähtien. Naantalin majoituskapasiteetti Tilastokeskuksen majoitustilaston mukaan (yli 10 huonetta käsittävät liikkeet) Naantalissa oli vuonna 2005 viisi majoitusliikettä, joiden yhteenlaskettu vuodekapasiteetti oli noin 1 000 paikkaa. Turisti-Majoitus 2006 1 kirjassa mainitaan suurimpana majoittajina Naantalin Kylpylä (n. 1 150 vuodepaikka), Naantalin Perhehotellit (104 vuodepaikkaa), Hotelli Unikeko (100 vuodepaikkaa), Majatalo Bridget Inn (38 vuodepaikkaa) ja Palon vierashuone (25 vuodetta). Majoitusta tarjoaa myös 1.4.-30.9. aikana Naantali Campingin (***), jossa on 33 eritasoista mökkiä, matkailuvaunupaikkoja on 70. Naantalin sähköisessä matkailuesitteessä 2 on mainittu 7 apartomentosta/loma-asuntoa ja 12 hotellia. Ravitsemispalveluita tarjoavia yksiköitä on 18. Majoituskapasiteetti on suurimmillaan silloin, kun Naantalin seudulla on yöpyjiäkin eli kesä-, heinä- ja elokuussa. Vuonna 2005 Naantalissa oli Tilastokeskuksen 3 mukaan noin 450 vapaa-ajan asuntoa, mökkiä. Lukuun sisältyvät niin naantalilaisten kuin ulkopaikkakuntalaisten omistamat mökit. Vapaa-ajan asutuksen määrä on kuvattu liitteessä 3. Nähtävyydet ja käyntikohteet Naantali on perustettu vuonna 1443. Vuonna 2006 asukkaita oli 13 960. Naantali sijaitsee lähellä Turkua (etäisyys noin 13 km). Kaupungin nähtyyksiksi mainitaan Naantalin vanha puutalokaupunginosa, vierasvenesatama (220 venepaikkaa), Luostarikirkko ja presidentin kesäasunnon Kultarannan puutarha sekä Naantalin museo. Myös kaupunkiluontopolku, Kuparivuoren kallioita ja Ukko-Pekan historiallista silta mainitaan esitteissä. 1 Turisti-Majoitus 2006, Edita 2 www.naantali.fi/matkailu 3 Tilastokeskus, Kesämökit 2005

4 Merellisyys ja ympäröivien saaristokuntien maisemat tarjoavat mielenkiintoisen lisän kaupungissa vieraileville matkailijoille. Naantalin suurimmat matkailulliset käyntikohteet 4 olivat vuonna 2005 Muumimaailma (250 000 kävijää) Naantalin musiikkijuhlat (17 000 kävijää) Naantalin Kultaranta (16 000 kävijää). 1.2. Tutkimusaineisto ja -menetelmä Taloudelliset vaikutukset Matkailun taloudellisia vaikutuksia selvitettäessä on tutkimuksessa käytetty MTT - ohjelmaa, jonka perustana on Pohjoismaiden Ministerineuvoston luoma menotulomenetelmä. Menetelmä on selvitetty liitteessä 2. Tässä tutkimuksessa on käytetty ns. tulomenetelmää, jonka tulokset perustuvat yrityskyselyyn. MTT laskentaan kuuluvaa menomenetelmää (=matkailijahaastattelut) ei tehty. Yrityskysely Yrityskyselyn avulla selvitettiin yritysten liikevaihto sekä yritysten matkailusta saamien tulojen osuus. Yritysten kokemuksista ja odotuksista Naantalin matkailun kehittämisestä voidaan hyödyntää myöhemmin esimerkiksi Naantalin matkailun Master Plan - suunnitelmassa. Yrityskyselyt tehtiin sekä kirjekyselynä että puhelinhaastatteluina joulukuussa 2006. Haastattelumääräksi tuli 68. Vastaajina olivat pääasiassa yrityksen johtohenkilöt. Kaikki tutkimukseen osallistuneet yritykset toimivat Naantalin kaupungin alueella. Yritysrekisterin yhteystietoineen toimitti Naantalin kaupunki. 4 Matkakohteiden kävijämäärät 2005

5 2. Matkailun taloudelliset vaikutukset 2.1. Välitön matkailutulo Vuonna 2005 Naantalin kaupungin välitön matkailutulo oli 37,3 miljoonaa euroa. Asukasta kohden matkailutulo oli suuri, 2 670 euroa. Suurimpia hyödynsaajia on majoitus- ja ravitsemissektori, kuten alla olevasta kuvioista ja taulukosta voidaan huomata. Välitön matkailutulo toimiaryhmittäin vuonna 2005 (välitön matkailutulo 37,3 milj. ) Majoitus- ja ravitsemis-toiminta 67 % Ohjelmapalvelut 12 % Vähittäiskauppa 15 % Huoltamot ja auton korjaus 1 % Muut palvelut 5 % Välittömät matkailutulot Milj. % euroa Majoitus- ja ravitsemistoiminta 25,5 67 % Ohjelmapalvelut 4,3 12 % Vähittäiskauppa 5,6 15 % Huoltamot ja auton korjaus 0,2 1 % Muut palvelut 1,7 5 % Yhteensä 37,3 100 % Taulukko. Matkailun välittömät matkailutulot toimialoittain Naantalissa

6 2.2. Työllisyysvaikutukset Matkailun työllisyysvaikutukset lasketaan siitä, mikä on matkailunliikevaihdosta / työpaikkojen määrä. Vuonna 2005 olivat 424 henkilötyövuotta. Merkittävin työllistäjä oli majoitus- ja ravitsemissektori, jonka osuus työllisyysvaikutuksista oli noin kaksi kolmasosaa. Matkailun työllisyysvaikutukset Naantalissa ovat kuvattu alla olevassa kuviossa. Matkailun työllisyysvaikutus toimiaryhmittäin vuonna 2005 (työllisyysvaikutus yhteensä 423,7 htv) Majoitus- ja ravitsemistoiminta 65 % Ohjelmapalvelut 14 % Vähittäiskauppa 17 % Huoltamot ja auton korjaus 0 % Muut palvelut 4 % Välilliset vaikutukset Matkailun aikaansaamat ostot muilta toimialoilta, eli välillinen matkailutulo, oli noin 20 miljoonaa euroa. Välilliset vaikutukset lasketaan matkailun liikevaihtotiedoista, kts mallin kuvaus liite 2. Palkkatuloja matkailu maksoi 13,4 miljoonaa euroa, josta välittömän matkailutulon osuus oli yli 56,7 %. Välitön matkailutulo aikaansai 1,2 miljoonan euron palkkatuloverot. Yhteensä verotulovaikutukset nousivat 2,2 miljoonaan euroon. Palkkatulovaikutukset Verotulovaikutukset 5 milj. milj. Välitön 7,6 Välittömästä 1,2 Välillinen 5,1 Välillisestä 0,8 Johdettu 0,8 Johdetusta 0,2 Yhteensä 13,4 Yhteensä 2,2 Taulukko. Matkailun välilliset vaikutukset 5 Pohjoismainen tulo-työllisyysmalli on selvitetty käsitteineen liitteessä 2.

7 Matkailun kokonaisvaikutukset Alla olevassa taulukossa kootusti tietoa siitä, mikä on matkailun taloudelliset vaikutukset Naantalin kaupungissa 2005. Kokonaismatkailutulo vuonna 2005 oli 57,3 miljoonaa euroa. Vuosi 2005 Milj. Välitön matkailutulo 37,3 Välillinen matkailutulo 20,0 Kokonaismatkailutulo 57,3 Palkkatulovaikutukset 13,4 Verotulovaikutukset 2,2 Taulukko: Matkailun kokonaisvaikutukset

8 3. Tulevaisuuden suunnitelmat ja kehittämistarpeet Yrityksiltä kysyttiin näkemyksiä tulevaisuudestaan seuraavan kolmen vuoden tähtäimellä (vuosina 2007-2009). Mittareina käytettiin arvioita liikevaihdon, työvoiman kysynnän ja investointien kehityksestä. Kauppa ja huoltamot toimialaan kuului 23 yritystä, vähiten vastauksia on Muut yritykset toimialassa. Toimialakohtaiset tulokset ovat suuntaa-antavia pienen vastaajamäärän johdosta. Tähän tutkimukseen kuuluvien yritysten jakautuminen kuuteen eri päätoimialaan on esitetty alla olevassa taulukossa. Toimialajako n=66 % Kauppa ja huoltamot 23 35 % Majoitus 13 20 % Liikenne ja välitystoiminta 9 14 % Ravitseminen 8 12 % Ohjelmapalvelut 8 12 % Muut yritykset 5 8 % Kaikki 66 100 % Taulukko: Vastaajayritysten jakautuminen toimialoittain. 3.1. Liikevaihto Noin 63 % yrityksistä uskoo liikevaihtonsa kasvavan, noin 27 % sen säilyvän nykytasollaan ja 10 % arvioi liikevaihtonsa laskevan. Keskimääräistä positiivisempia odotuksissaan ovat ohjelmapalvelu- ja ravitsemusalan yritykset. Henkilökohtaisia palveluita tarjoavista yrityksistä pääosa lukeutuu partureihin ja kampaamoihin sekä yksityisiin terveys- ja kuntoutuspalveluihin.

9 Arviot liikevaihdon kehityksestä vuosina 2007-2009 (n = 66) -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Majoitus Ravitseminen Ohjelmapalvelut Kauppa ja huoltamot Liikenne ja välitystoiminta Muut yritykset Kaikki Laskee Laskee paljon Kasvaa Kasvaa paljon Liikevaihto Laskee paljon Laskee Pysyy ennallaan Kasvaa Kasvaa paljon Majoitus 0 % 0 % 46 % 31 % 23 % Ravitseminen 0 % 14 % 0 % 86 % 0 % Ohjelmapalvelut 14 % 0 % 0 % 43 % 43 % Kauppa ja huoltamot 0 % 9 % 36 % 50 % 5 % Liikenne ja välitystoiminta 13 % 0 % 25 % 50 % 13 % Muut yritykset 33 % 0 % 0 % 67 % 0 % Kaikki 5 % 5 % 27 % 50 % 13 % Taulukko. Yritysten arviot liikevaihdon kehityksestä 2007-2009.

10 3.2. Työvoiman kysyntä Suurin osa (noin 70 %) vastanneista yrityksistä arvioi työvoimatarpeensa säilyvän nykyisellään. Majoitusalan yrityksillä on positiivinen kuva tulevaisuudesta, noin 40 % arvioi kasvattavansa työvoimaansa vuosien 2007 2009 aikana. Muut yritykset -toimialaan kuuluvissa yrityksissä (5 kpl) työvoiman tarve joko säilyy entisellään tai vähenee. Arviot työvoiman kysynnän kehityksestä vuosina 2007-2009 (n = 66) -40 % -30 % -20 % -10 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % Majoitus Ravitseminen Ohjelmapalvelut Kauppa ja huoltamot Liikenne ja välitystoiminta Muut yritykset Kaikki Laskee Laskee paljon Kasvaa Kasvaa paljon Työvoima Laskee paljon Laskee Pysyy ennallaan Kasvaa Kasvaa paljon Majoitus 0 % 0 % 62 % 31 % 8 % Ravitseminen 0 % 13 % 63 % 25 % 0 % Ohjelmapalvelut 0 % 0 % 86 % 14 % 0 % Kauppa ja huoltamot 0 % 9 % 70 % 22 % 0 % Liikenne ja välitystoiminta 0 % 13 % 75 % 13 % 0 % Muut yritykset 33 % 0 % 67 % 0 % 0 % Kaikki 2 % 6 % 69 % 21 % 2 % Taulukko. Yritysten arviot työvoiman kysynnästä 2007-2009.

11 3.3. Investoinnit Kaikista haastatelluista yrityksistä 40 % ennakoi investointien kasvavan seuraavan kolmen vuoden aikana. Ravitsemus- ja liikennealan sekä välitystoiminnan selvä enemmistö aikoo seuraavan kolmen vuoden aikana investoida oman toimintansa laajentamiseen. Arviot investoinneista vuosina 2007-2009 (n = 66) -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % Majoitus Ravitseminen Ohjelmapalvelut Kauppa ja huoltamot Liikenne ja välitystoiminta Muut yritykset Kaikki Laskee Laskee paljon Kasvaa Kasvaa paljon Laskee paljon Laskee Pysyy ennallaan Kasvaa Kasvaa paljon Majoitus 8 % 0 % 46 % 23 % 23 % Ravitseminen 0 % 13 % 25 % 38 % 25 % Ohjelmapalvelut 14 % 0 % 43 % 29 % 0 % Kauppa ja huoltamot 5 % 0 % 71 % 5 % 19 % Liikenne ja välitystoiminta 13 % 0 % 25 % 25 % 38 % Muut yritykset 33 % 0 % 33 % 33 % 0 % Kaikki 8 % 2 % 48 % 20 % 20 % Taulukko. Yritysten arviot investoinneista 2007-2009.

12 3.4. Arvio Naantalin kaupungille matkailusta Haastateltavia pyydettiin arvioimaan Naantalin kaupungin toimintaa matkailun elinkeinon huomioimisessa. Kaikkien vastausten keskiarvoksi tuli 7,4. Parhaat arviot annettiin liikenne ja välitystoimialaan ja kauppa ja huoltamo toimialoihin kuuluvilta yrityksiltä. Kriittisin arvio annettiin ravitsemistoimialan yrityksiltä. n = 58 Keskiarvo (4-10) Liikenne ja välitystoiminta 8,3 Kauppa ja huoltamot 7,9 Muut yritykset 7,5 Ohjelmapalvelut 7,4 Majoitus 6,8 Ravitseminen 6,4 Kaikki 7,4 Taulukko. Kokonaisarvio matkailuelinkeinon huomioimisesta Naantalin kaupungille 3.5. Kehittämistarpeita Yrityksiltä kysyttiin myös ajatuksia Naantalin kaupungin matkailun kehittämiseksi. Vastaukset voidaan kiteyttää seuraaviin teemoihin: kaupungin toiminta tulisi olla nykyistä yrittäjäystävällisempää, enemmän vuorovaikutusta lisää opasteita lisää parkkipaikkoja, liikenteen kehittämistä ja parantamista (useita mainintoja) lisää WC tiloja markkinointia tulisi kehittää Naantalin matkailutarjonnan tulisi monipuolistaa Naantalin keskustan seutua tulisi kehittää (useita mainintoja) torin seutua tulisi kehittää verkostomaisen toiminnan kehittäminen. Kaikki avoimet kommentit on esitetty liitteessä 1.

13 4. Yöpymiset Naantalin seudulla 2002-2006 Seuraavissa kappaleissa on kuvattu Naantalin seudun (Askainen, Merimasku, Naantali, Rymättylä ja Velkua) rekisteröityjä yöpymismääriä 2002-2006 välisenä aikana. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen Majoitustilastoon. 4.1. Rekisteröidyt yöpymiset majoitusliikkeissä Rekisteröidyillä yöpymisillä mitattuna Naantalin seudun matkailu on noin 225 000 yöpymisvuorokautta / vuosi -tasolla. Vuosi 2005 oli seurannassa mukana olleista vuosista paras (yhteensä 224 361). Ulkomaalaisten yöpyjien määrä Naantalin seudun majoitusliikkeissä on viime vuosina ollut noin 35 000 / vuosi. Rekisteröityjen yöpymisten määrän kehitys on esitetty alla olevassa kuviossa. Yöpymisvrk 250 000 Rekisteröidyt yöpymiset Naantalin* seudun majoitusliikkeissä 2002-2006 200 000 35 567 46 968 38 920 35 176 150 000 50 442 s 100 000 50 000 133 946 160 687 160 956 188 794 159 284 0 2002 2003 2004 2005 1-9/2006 * Askainen, Merimasku, Naantali, Rymättylä, Velkua Kotimaiset Ulkomaiset REKISTERÖIDYT YÖPYMISET NAANTALIN SEUDULLA V. 2002-2006 (TILASTOKESKUS).

14 Rekisteröidyistä yöpymisistä kotimaisten matkailijoiden osuus oli Naantalin seudulla 84 % ja ulkomaisten 16 % (2005). Naantalin seudun pienin yöpymismäärä kirjattiin vuonna 2002 (184 000) ja suurin luku (224 000) vuonna 2005. Sekä Turun että Varsinais-Suomen yöpymismäärät ovat kasvaneet vuodesta 2002 selvästi. Rekisteröityjen yöpymisten määrä Naantalin seudulla ja Varsinais-Suomessa on kuvattu alla. Rekisteröidyt yöpymiset Naantalin seudun ja Varsinais-Suomen majoitusliikkeissä 2002-2006 Naantalin seutu/ulkomaiset Naantalin seutu/kotimaiset Naantalin seutu yhteensä 50 442 46 968 38 920 35 567 35 176 133 946 160 687 160 956 188 794 159 284 184 388 207 655 199 876 224 361 194 460 2002 2003 2004 2005 1-9/2006 Turku 609 718 626 449 645 599 556 730 Varsinais-Suomi 921 768 953 837 1 007 254 876 393 * Askainen, Merimasku, Naantali, Rymättylä, Velkua 0 200 000 400 000 600 000 800 000 1 000 000 1 200 000 Yöpymisvrk REKISTERÖIDYT YÖPYMISET NAANTALIN SEUDULLA JA VARSINAIS-SUOMESSA V. 2002-2006 (TILASTOKESKUS)

15 Alla olevassa kuviossa on esitetty Naantalin seudun yöpymisten sesonkivertailu 2002-2006. Kuten kuviosta nähdään, Naantalin seudun yöpymiset keskittyvät voimakkaasti heinäkuulle. Kun verrataan vuotta 2002 vuoteen 2005, on heinäkuun merkitys yöpymismäärissä kasvanut selvästi. Yöpymisvrk 50 000 45 000 40 000 Rekisteröidyt yöpymiset sesongeittain 2002, 2005 ja 2006 Naantalin seudun* majoitusliikkeissä Yöpymiset yht. v. 2002: 184 388 Yöpymiset yht. v. 2005: 224 361 Yöpymiset yht. v. 1-9/ 2006: 194 460 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu * Askainen, Merimasku, Naantali, Rymättylä, Velkua REKISTERÖIDYT YÖPYMISET SESONGEITTAIN 2002, 2005 JA 2006 NAANTALN SEUDUN MAJOI- TUSLIIKKEISSÄ (TILASTOKESKUS).

16 Naantalin seudun rekisteröidyt matkailijat yöpyvät pääasiassa huonemajoituksessa (vuonna 2005 noin 96 %). Kaikista yöpyjistä vain 3 % oli valinnut yöpymistavaksi matkailuvaunun tai auton. Matkailuvaunussa yöpyvien määrä on vaihdellut 3 %-6 % tasolla. Vuonna 2005 kaikista yöpyjistä telttamajoituksen oli valinnut vain 0,7 %. Matkailijoiden eri yöpymismuotojen tulos on esitetty alla olevassa taulukossa. Yöpymiset majoitusmuodon mukaan 2002 2003 2004 2005 1-9/ 2006 Naantalin seudulla Kotimaiset % % % % % Huoneessa (%) 90,7 92,9 96,1 96,2 92,2 Matk.pv:ssa/-autossa (%) 7,0 5,1 3,2 3,3 5,9 Teltassa, muussa (%) 2,3 1,9 0,7 0,5 2,0 Ulkomaiset Huoneessa (%) 93,0 92,9 95,8 96,1 85,9 Matk.pv:ssa/-autossa (%) 4,0 4,2 2,8 2,6 9,3 Teltassa, muussa (%) 3,0 2,9 1,4 1,3 4,9 Kaikki yöpymiset Huoneessa (%) 91,3 92,9 96,1 96,2 91,0 Matk.pv:ssa/-autossa (%) 6,2 4,9 3,1 3,2 6,5 Teltassa, muussa (%) 2,5 2,1 0,8 0,7 2,5 Taulukko. Matkailijoiden yöpymiset majoitusmuodon suhteen Naantalin seudulla 2002-2006 (Tilastokeskus).

17 Kotimaan matkailu on erittäin merkittävä osa Naantalin seudun matkailua, noin 84 % kaikista rekisteröidyistä yöpymisistä vuonna 2005. Kuten alla olevista kuvioista nähdään, yleisimmät kansallisuudet Naantalin seudun yöpyjissä ovat ruotsalaiset, norjalaiset ja japanilaiset. Kotimaisten matkailijoiden määrä on kasvanut, kun taas ulkomaalaisten osuus on vähentynyt vuodesta 2002 alkaen. Rekisteröidyt yöpymiset Naantalin* seudulla asuinmaan mukaan vuosina 2002-2005 Suomi Ulkomaat Eurooppa EU-25 Skandinavia Aasia Amerikka 2002 2003 2004 2005 0 25 000 50 000 75 000 100 000 125 000 150 000 175 000 200 000 * Askainen, Merimasku, Naantali, Rymättylä, Velkua Rekisteröidyt yöpymiset Naantalin* seudulla asuinmaan mukaan vuosina 2002-2006 Ruotsi Norja Japani Venäjä Viro Saksa Iso-Britannia Taiwan Ranska Tanska Alankomaat Yhdysvallat - USA Muut alle 400 2002 2003 2004 2005 0 2 500 5 000 7 500 10 000 12 500 15 000 17 500 20 000 22 500 25 000 27 500 30 000 * Askainen, Merimasku, Naantali, Rymättylä, Velkua REKISTERÖIDYT YÖPYMISET KANSALLISUUKSITTAIN 2002-2005 (TILASTOKESKUS).

18 Tilastokeskuksen Majoitustilaston mukaan matkailijat yöpyvät Naantalin seudulla pääosin kesä-, heinä- ja elokuun aikana. Kotimaisten yöpyjien määrä on kasvanut kaikkina kuukausina, kun verrataan vuotta 2002 vuoteen 2005. Tulos on esitetty alla olevassa kuviossa. Yöpymisvrk 40 000 35 000 30 000 Rekisteröidyt yöpymiset sesongeittain Naantalin seudun majoitusliikkeissä 2002 ja 2005 Yöpymiset, kotimaiset 2002: 133 946 Yöpymiset, kotimaiset 2005: 188 794 Yöpymiset, ulkomaiset 2002: 50 442 Yöpymiset, ulkomaiset 2005: 35 567 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu * Askainen, Merimasku, Naantali, Rymättylä, Velkua REKISTERÖIDYT YÖPYMISET SESONGEITTAIN NAANTALIN SEUDUN MAJOITUSLIIKKEISSÄ 2002 JA 2006 (TILASTOKESKUS).

19 Vuonna 2006 Naantalin seudun ulkomaisista matkailijoista yleisimpiä olivat ruotsalaiset ja norjalaiset. Ruotsalaisten ja norjalaisten määrä on puoliintunut viimeisen 4 vuoden aikana. Virolaisten ja venäläisten osuus on selvästi kasvanut vuodesta 2004. Yöpymiset asuinmaan mukaan 2002 2003 2004 2005 1-9/2006 Ruotsi 29 418 25 643 21 161 16 617 12 625 Norja 9 377 8 217 5 609 4 903 6 277 Japani 3 869 4 450 4 698 2 465 1 956 Venäjä 976 1 256 1 331 2 062 1 853 Viro 483 530 394 731 1 610 Saksa 1 673 1 496 1 322 1 647 1 523 Iso-Britannia 647 512 303 639 1 079 Taiwan 3 16 6 526 746 Ranska 357 419 273 424 639 Tanska 245 269 305 856 482 Alankomaat 618 849 451 519 447 Yhdysvallat - USA 666 530 310 375 400 Italia 289 199 161 325 281 Sveitsi 277 279 175 220 281 Thaimaa 36 119 113 228 215 Latvia 130 444 52 342 201 Puola 187 349 222 75 153 Belgia 121 104 224 230 148 Kiina 33 108 26 64 133 Espanja 154 263 262 167 132 Liettua 5 53 861 1 293 126 Islanti 52 43 11 98 120 Itävalta 140 201 51 47 113 Australia 127 94 35 80 86 Kanada 66 74 146 141 68 Irlanti 63 72 208 57 67 Unkari 24 50 20 5 58 Portugali 42 49 9 12 40 Etelä-Korea 32 4 4 30 35 Tsekki 32 5 18 13 26 Kreikka 5 6 7 8 23 Turkki 41 29 7 11 6 Intia 21 15 13 20 5 Israel 15 0 11 10 2 Brasilia 4 0 0 1 0 Muut maat 214 221 121 326 3 220 Taulukko. Rekisteröityjen yöpyjien kansallisuudet Naantalin seudulla 2002-2006 (Tilastokeskus).

20 4.2. Rekisteröidyt yöpymiset matkan tarkoituksen mukaan Työ- ja kokousmatkailuarvio perustuvat Tilastokeskuksen rekisteröityjen yöpymistilastoihin. Rekisteröimättömien yöpymisten määrää sukulaisten ja tuttavien luona ei ole tilastoissa mukana. Vuonna 2005 kaikista Naantalin seudun rekisteröidyistä yöpymisistä vapaa-aikaan liittyviä oli noin 81 % ja ammattiin liittyviä 18 %. Vuonna 2002 vapaa-aikaan liittyvät yöpymiset olivat vieläkin yleisimpiä (91%) kuin vuosina 2003-2006. Yöpymiset matkan tarkoituksen suhteen vuosina 2002-2006 on kuvattu alla olevassa kuviossa. Rekisteröidyt yöpymiset työ- ja vapaa-ajan matkoilla Naantalin* seudulla 2002-2006 - Kaikki asiakkaat Vapaa-aikaan liittyvät (%) Ammattiin liittyvä (%) Muu matkan tarkoitus (%) Koko Suomi 2005 66,4 31,2 2,4 1-9/2006 83,0 16,3 0,8 2005 81,0 17,6 1,4 2004 84,6 14,2 1,2 2003 80,0 19,9 0,1 2002 90,8 9,0 0,2 0 20 40 60 80 100 % * Askainen, Merimasku, Naantali, Rymättylä, Velkua TYÖ- JA VAPAA-AJAN MATKOJEN YÖPYMISET NAANTALIN SEUDUN MAJOITUSLIIKKEISSÄ 2002-2006 (TILASTOKESKUS).

21 Naantalin seudun yöpymismäärät ovat lisääntyneet merkittävästi. Ammattiin liittyvät matkat ovat lisääntyneet huomattavasti vuodesta 2002, kuten alla olevasta kuviosta voidaan huomata. Yöpymisvrk 300 000 Kaikkien rekisteröityjen yöpyjien matkan tarkoitus 2002 vrt 2005 Naantalin seudun majoitusliikkeissä 250 000 224 361 2002 2005 200 000 184 388 167515 181727 150 000 100 000 50 000 0 39497 16589 284 3136 Kaikki yöpymiset Vapaa-aikaan liittyvät Ammattiin liittyvä Muu matkan tarkoitus * Askainen, Merimasku, Naantali, Rymättylä, Velkua TYÖ- JA VAPAA-AJAN MATKOJEN YÖPYMISET NAANTALIN SEUDUN MAJOITUSLIIKKEISSÄ 2002, 2005 (TILASTOKESKUS).

22 4.3. Naantalin seudun majoituskapasiteetti Vuonna 2005 Tilastokeskuksen matkailutilastossa (yli 10 huoneen liikkeet) oli Naantalin seudulla viisi rekisteröityä majoitusliikettä. Majoitusliikkeiden määrä on pysynyt lähes ennallaan vuosina 2002-2005. Huoneiden ja vuoteiden lukumäärä kasvoin jonkin verran 2004, muilta osin majoituskapasiteetti on pysynyt melko ennallaan viime vuosina. Majoituskapasiteetin kehitys Naantalin seudulla 2002-2006 on kuvattu alla olevassa kuviossa. kpl 1 200 Naantalin seudun majoitusliikkeiden kapasiteetin kehitys 2002-2006, liikkeet, huoneet ja vuoteet 1 000 899 990 1 041 1 027 800 694 600 400 307 398 455 479 486 200 0 4 4 5 5 5 2002 2003 2004 2005 1-9/ 2006 * Askainen, Merimasku, Naantali, Rymättylä, Velkua Liikkeitä Huoneita Vuoteita MAJOITUSLIIKKEIDEN KAPASITEETTI NAANTALIN SEUDULLA 2002-2006 (TILASTOKESKUS).

23 Majoituskapasiteetti on suurimmillaan silloin, kun Naantalin seudulla on yöpyjiäkin eli kesä-, heinä- ja elokuussa. Liikkeiden, huoneiden ja vuodepaikkojen kuukausikohtaiset lukumäärät on kuvattu alla olevassa kuviossa. kpl Naantalin seudun* majoitusliikkeiden kapasiteetin kehitys sesongin mukaan 2005 1 600 1 400 1 397 1 200 1 000 977 997 883 943 1 075 1 167 1 177 1 047 942 942 942 800 600 400 469 469 422 435 488 522 527 527 487 467 467 467 200 0 5 5 4 5 6 7 7 7 6 4 4 4 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu * Askainen, Merimasku, Naantali, Rymättylä, Velkua Liikkeitä Huoneita Vuoteita MAJOITUSLIIKKEIDEN SESONKIKOHTAINEN KAPASITEETTI NAANTALIN SEUDULLA 2005 (TI- LASTOKESKUS).

24 Vuoden 2005 rekisteröidyn majoituskapasiteetin huonekäyttöaste Naantalin seudulla oli 63,8 %. Huonekäyttöaste oli suurimmillaan Naantalin seudulla vuonna 2002 (77,9 %). Huonekäyttöaste koko Suomessa oli 46,4 % vuonna 2005. Vuodekäyttöaste on vaihdellut Naantalin seudulla 53 % - 67 %:n välillä vuosina 2002-2005. Vuodekäyttöaste koko Suomessa oli 34,6 % vuonna 2005. Huone- ja vuodekäyttöasteiden kehitys 2002-2005 ja vuoden 2005 sesonkikohtainen tulos on esitetty alla olevassa kuviossa. % 90 80 70 60 50 40 30 77,9 67,2 Rekisteröidyn majoituskapasiteetin huone- ja vuodekäyttöasteet Naantalin seudulla 2002-2006 68,5 60,7 59,3 53,3 63,8 67,4 56,8 63,2 46,4 34,6 57,2 61,3 59,5 49,1 54,3 54,1 61,1 64,5 49,2 51,2 71,9 62,6 83,2 82,6 75,2 65,4 58,4 60,1 57,9 55,5 50,0 50,6 45,6 46,7 20 10 0 2002 2003 2004 * Askainen, Merimasku, Naantali, Rymättylä, Velkua 2005 1-9/ 2006 Koko Suomi 2005 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Huonekäyttöaste (%) Vuodekäyttöaste (%) Elo Syys Loka Marras Joulu HUONE- JA VUODEKÄYTTÖASTE SESONGEITTAIN NAANTALIN SEUDULLA VUONNA 2005 (TI- LASTOKESKUS).

25 4.4. Yöpymisen vuorokausihinta Naantalin seudun majoitusliikkeissä Naantalin seudun majoitusliikkeiden yöpymisen vuorokausihinta nousi vuonna 2004 selvästi aiemmasta, noin 11 euron tasosta 19 euroon. Koko Suomen keskiarvo yöpymisen vuorokausihinnassa oli 43,8 euroa/ vrk vuonna 2005. Kun tarkastellaan yöpymisen vuorokausihintaa sesongeittain, voidaan huomata, että hinta vaihtelee melkoisesti. Vuonna 2005 korkeimmat hinnat kirjattiin joulukuussa (39,9 e/vrk) ja matalimmat helmikuussa (13,2 e/vrk). Vuorokausihinnan kehitys vuosina 2002-2005 ja vuoden 2005 sesonkikohtainen tulos on kuvattu alla olevassa kuvassa. Yöpymisen hinta e/vrk Keskihinta sesongeittain Naantalin* seudulla 2005 50 40 43,8 39,9 30 32,6 29,6 26,3 20 11,6 11,6 19,6 18,2 17,4 13,2 23,0 24,8 21,1 17,9 14,6 17,1 21,6 10 0 2002 2003 2004 2005 * Askainen, Merimasku, Naantali, Rymättylä, Velkua 1-9/ 2006 Koko Suomi 2005 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Yöpymisen keskihinta (euroa/vrk) YÖPYMISEN VUOROKAUSIHINTA NAANTALIN SEUDULLA VUOSINA 2002-2005 (TILASTOKES- KUS).

26 4.5. Rekisteröimätön majoitustoiminta Rekisteröimätön majoitustoiminta pitää sisällään yksityismajoituksen kuten majoittumiset kesäasunnoilla sekä sukulaisten ja tuttavien luona. Myöskään pienet alle 10 huoneen, mökin tai matkailuvainupaikan majoitusliikkeet eivät ole Tilastokeskuksen rekisteröinnin piirissä. Tilastointi tarkentui 1.10.2006, jolloin majoitustilastoinnin keruu alkoi kattamaan myös pienten majoituspaikkojen tiedot. 4.6. Kohteet, tapahtumat ja matkailukohteiden kävijämäärät Kuukausitasolla tarkasteltuna Varsinais-Suomessa kävi eniten matkailijoita heinäkuussa, yli 450 000. Kesä- ja elokuussa matkailijamäärät olivat noin 250 000. Matkailijoiden sesonkikohtaisen määrä on esitetty alla olevassa kuviossa 6. MATKAILUKOHTEIDEN SESONKIKOHTAINEN KÄVIJÄMÄÄRÄT VARSINAIS-SUOMESSA 2005 (MEK E:50). 6 Matkailukohteiden kävijämäärät 2005, MEK E: 50

27 Varsinais-Suomen suurimmat matkailukohteet TOP 5 vuonna 2004 olivat: 1. Muumimaailma (noin 251 000 kävijää) 2. Kongressi- ja kylpylähotelli Caribian (noin 247 000 kävijää) 3. Aboa Vetus & Ars Nova (noin 210 000 kävijää) 4. Turun Tuomiokirkko (noin 174 000 kävijää) 5. Turun kaupungin historiallinen museo (noin 134 000 kävijää) Lisää matkailukohteiden kävijämääristä näkyy alla olevasta taulukosta Taulukko. Matkakohteiden kävijämäärät Varsinais-Suomessa vuosina 2002-2005. (MEK E:50).

28 5. Yhteenveto ja vertailulukuja Haaga-Perho tutkimuspalvelut toteutti tutkimuksen Naantalin taloudellisista vaikutuksista vuonna 2005. Tutkimus toteutettiin yrityskyselynä 68 yritykseen. Vuonna 2005 Naantalin välitön matkailutulo oli 37,3 miljoonaa euroa ja välillinen matkailutulo oli 19,9 miljoonaa euroa. Matkailun työllisyysvaikutus on alueella 424 henkilötyövuotta. Aikaisemmin Naantalissa ei vastaavaa tutkimusta ole suoritettu. Haaga-Perho (aikaisemmin Haaga Tutkimus) on tutkinut matkailutuloa maakunnittain, alueittain ja kunnittain alla olevan taulukon mukaisesti. Seutu/ Kaupunki Tutkimusvuosi Välitön matkailutulo Jyväskylän seutu 2006 kesken Naantali 2005 37,3 Milj. Lahden seutu 2005 216 Milj. Ähtäri 2004 10,8 Milj. Oulu 2004 140 Milj. Mikkelin seutu 2003 134 Milj. Tampere 2002 333 Milj. Koko Pirkanmaa 2002 555 Milj. Mikkelin seutu 2000 118 Milj. Uusimaa 2000 1 327 Milj. Pirkanmaa 1999 481 Milj. Taulukko. Matkailutulo maakunnittain, alueittain ja kunnittain Haaga-Perhon / Haaga Tutkimuksen tekemissä MTT tutkimuksissa. Taulukkoa tulkittaessa on huomioitava mahdolliset eroavaisuudet tutkimusten määritelmissä ja ajankohdissa, vaikka kaikissa tutkimuksissa onkin käytetty samaa MTT mallia. Kaikki matkailutulot eivät ole suoraan keskenään vertailukelpoisia. Tulokseen voimakkaasti vaikuttavat mm. kaupan keskittymät, matkailijavirrat ja alueen palvelurakenne tutkitulla alueella.

29 Liitteet Liite 1. Avoimet kommentit matkailun kehittämiseen Naantalissa Liite 2. Pohjoismainen tulo-työllisyysmenetelmä Liite 3. Kesämökkimäärät Varsinais-Suomessa Liite 4 Naantalin väestörakenne Liite 1. Avoimet kommentit matkailun kehittämiseen Naantalissa Mitä Naantalin kaupungissa tulisi tehdä matkailun kehittymisen hyväksi? Matkailuyritykset Minun liikkeeni on keskustassa ja tähän alueeseen ei ole saatu mitään uudistusta. Ympäristö kamalassa kunnossa, vaikka monet kerrat valitettu????? Tapahtumia torille (liian rantapainotteinen toiminta) Investoida infrastruktuuriin, mm venesatamaan. Poistaa Naantalin Matkailulta myyvä rooli=painopiste kehittämiseen ja matkailuneuvontaan. Vanhankaupungin arvostus ja kunnossapito erityishuomion kohteeksi (autoli, rakennusperinne). Kaupungin matkailukartta uudelleen painettavaksi! (tärkein esite - pitää olla rajoituksetta jaossa!) Rannan ravintolakiinteistöt kuntoon tai myyntiin. Näyttää olevan edelläkävijä, monessa mukana, näkyvä, arvosana=pelkkää plussaa. Naantalin keskustan alueen yleisilmeen (linja-autoaseman seutu) parantaminen, parkkipaikkojen, vessojen ja näyttävien opasteiden lisääminen. Olen matkailuyrittäjänä Luonnonmaalla, joka kuuluu Naantaliin. Yrityksestämme on keskustaan matkaa 5 km. Olen paljon mukana valtakunnallisessa Maaseutumatkailuyrittäjäyhdistyksen toiminnassa ja tutustunut sitä kautta pieniin matkailuyrityksiin muualla päin Suomea. Vastaavanlaiset pienet yritykset ovat paljon yhteistyössä kunnan kanssa. Olen todennut, että olen tässä suhteessa erilaisessa asemassa, sillä Naantalissa painotetaan yleensä ruutukaava-alueen matkailua. Täällä 5 km on pitkä matka. onneksi nykyään internet on niin hyvä myyntikanava, että asiakkaita olen saanut ihan mukavasti. Eniten olen saanut valituksia erittäin huonosta ja kuoppaisesta hiekkatiestä, jota matkailuasiakkaamme joutuvat ajamaan 2 km, He ihmettelevät, että miten voi olla mahdollista, että Naantalin kaupungin alueella on näin ala-arvoinen tie. Toimintaedellytyksien kehittäminen, selkeyttää Naantalin matkailun tehtäviä, liikenne ja pysäköinti Matkailuasioista päättävät ovat poliittisia luottamushenkilöitä, joilla ei ole alan asiantuntemusta. Tulos on plus miinus nolla jos johtaja on kapeakatseinen. Pitäisi suhtautua avarakatseisemmin. Esim. Naantalin Matkailu Oy:lle sanellaan asioita väärällä tavalla. Mitä tahansa esittää, vastaus on "maksaa liikaa". Ei pitäisi katsoa vain tuottoa, sillä asiakkaat ovat saatava viihtymään ja tulemaan uudestaan. Iso rakenteellinen ongelma kun tuijotetaan vain tuottoa ja ajatellaan businestä. Päättävissä elimissä pitäisi olla matkailun ammattilaisia mukana. Ulkoilureitistöjä saisi olla enemmän (kävelijöille) Ravintola- ja matkailuyrittäjillä pitäisi olla verkostumismahdollisuus. Naantalin kaupunki voisi hyvin koordinoida ja markkinoida tällaista verkostoa. Pitäisi hakea muitakin matkailumahdollisuuksia kuin Muumimaailma. Täytyisi kehittyä ja pysyä ajan virrassa, muuten tippuu kärryiltä. Veneilysatamaa ja Luonnonmaan matkailualuetta tulisi kehittää. Jotain pitäisi tehdä' keskustan hyväksi, esim. liikenne kuntoon. Ihmiset pitäisi saada pysähtymään keskustaan, ei vain rantaan. Yrittäjäystävällisyyttä lisää! Kaupunki tekee ihmeellisiä ratkaisuja tukeakseen isoja yrityksiä, pienet unohtuvat vaikka ovat matkailukaupungille tärkeitä. Rahat on aina loppu kaupungin kassasta kun matkailusta on kysymys. Rahallinen avustus olisi todella hyvä kun kyse on kausiluonteisesta toiminnasta, jossa ollaan säiden armoilla ja tulos olisi tehtävä parissa kuukaudessa. Infraan liittyvissä asioissa kaupunki voisi tulla vastaan, mm. vesiliittymien hankin-

30 nassa. Muuten hyvä yhteistyö kaupungin viranomaisten kanssa. Pitäisi panostaa ruotsin kieleen, esim. katukyltit kaksikielisiksi, ruotsalaisia käy paljon ja palveluja tulisi saada ruotsiksi. Hintoja ei saa nostaa kovasti esim. venesatamassa. Se karkoittaa matkailijat, kaikkea ei saa tehdä rahan kiilto silmissä. Vapaa internetin käyttö useammissa paikoissa olisi hyvä (nyt kirjastossa). Liikennettä parannettava! Parkkipaikat ja liikenneopasteet paremmiksi, esim. Muumimaan opastus. Yrittäjät tekevät työn, ei kaupunki. Yrittäjiä tulisi huomioida paremmin, kaupunki ei ole ollenkaan yrittäjäystävällinen. Parkkipaikoista on aina pulaa. Yrittäjien kanssa tulisi KESKUSTELLA henk.koht. Täytyisi olla vuorovaikutuksessa eikä toimia sanelupolitiikalla. Asiantuntijoiden ääntä pitäisi kuunnella eikä toimia poliitikkojen ehdoilla, silloin ei ajatella pitkällä tähtäimellä. Matkailuyrittäjien toimintaedellytyksiä supistetaan! Yrityksiä tulisi auttaa, sesonki on niin lyhyt. Yhteismarkkinointia ja rahallista osallistumista kaupungilta, eikä velottaa yrittäjiltä esim. nettisivuista ja esitteistä suuria summia. Kaupunki voisi vuokrata vapaita maa-alueita luontomatkailulle. Markkinointisatsauksia matkailuyritysten puolesta. Vuoden 2008 jälkeen Naantalin kaupungissa ei ole hotellia, pyydetty apua kiinteistön ylläpitoon - ei ole saanut. Talvimatkailua tulisi kehittää esim teatterin avulla. Kesäsesonki on liian lyhyt, kaikki loppuu kuin seinään kun Muumimaailma sulkee. Katastrofaalisen huonot parkkipaikat, lappuliisoja kyllä on, rahastuksen makua. Yrittäjiä pitäisi kuunnella. Pysäköinnin järjestäminen tärkeintä. Kaupungin tulisi käyttää paikallisia yrittäjiä, nyt ei käytä. WC-tilojen lisäys, turistit käyvät ravintoloissa vessassa. Venesataman parantaminen tärkeää. Kaupunki ei satsaa yhtään matkailuun, täytyisi käyttää myös Naantalin Matkailun palveluja ja tukea omaa osakeyhtiöään. Infra, saavutettavuus ja matkailun arvostus osana kaupunkia. Matkailu dumpattu enemmän kuin muut toimialat. Henkilöliikennettä voisi lisätä (juna tai bussi), liikennejärjestelyjen parantaminen. Parkkialueiden kehittäminen. Virkistysalueiden kunto ja käyttösäännöt, saako esim. moottorikelkkaa tai vesiskootteria käyttää. Kaupunki saisi lobbata matkailuun liittyvissä hankkeissa esim. valtakunnallisissa matkailustrategioissa, Naantalin ääni kuuluviin. Tarvitaan yöllä auki oleva ravintolapalvelu Markkinointia ei vielä tarpeeksi, luotetaan liiaksi vanhaan maineeseen eikä tehdä mitään tulevaisuuden eteen. Matkailun palvelujen monipuolistumista, puuttuu palveluja, joita matkailijat kaipaavat, mm. pankkiautomaatti rannassa. Parkkipaikkojen puute. Matkailupakettien tuotteistaminen, kaupungilla voisi olla luonteva rooli tässä. Matkailu on olennainen tulonlähde Naantalissa ja kaupunki saa yrittäjiltä osansa. Ei ole ajatellut asiaa. Ei vastannut liikevaihdon kehitykseen koska ei osaa arvailla mitä tupakkalaki tuo tullessaan. Parkkipaikkojen puute! vanhan kaupungin rauhoittaminen autoliikenteeltä. Palveluita Vanhaan kaupunkiin, mm. pankkiautomaatti ja elintarvikeliike. Vanhan kaupungin puodit voisivat olla auki useammin. Tapahtumia lisää matkailijoille ympärivuotisesti. Toritoiminta vanhalle paikalle. Liikenneturvallisuus, hidasteet keskustaan, esim. Rantakadulle Tienvarsimainoksia saisi olla (vaikka toisaalta ovat rumia jos kaikki laittavat9 Ammattilaisia Naantalin Matkailu Oy:n hallitukseen. Nykyinen "kiviriippa" vaihtoon Matkailumarkkinoinnin tulisi olla aktiivisempaa. Parkkipaikkojen lisääminen olisi erittäin tärkeää. Veneilijöiden palveluja ja rannan wc-tiloja tulisi parantaa. HUOM: Ei vastannut kysymykseen nr 9 koska on sairastellut ja jos ei parane, toiminta täytyy lopettaa. Pienten matkailuyritysten tukeminen ja yhteismarkkinointi olisi tärkeää. Parkkipaikkoja lisää! Lisää majoituspaikkoja kesäksi, jonkin verran myydään "ei oota". Venesatamassa hintapolitiikka kuntoon, ei saa olla liian kallis. Talvitoimintaa lisää ettei jää vain kesäkaupungiksi. Ei mitään sanottavaa Keskustaan lisää parkkipaikkoja jos on mahdollista. Nyt on myös lyhyt parkkiaika, toisaalta jo pidentää, ei ole vaihtuvuutta.

31 Muut yritykset Lopettaa turistien rahastaminen parkkisakoilla. Lopettaa luonnonmaakanava hössötys, rakentakoot kanavat kanavavarsitonteille ja grynderit omilla varoillaa, ei siihen purjeveneturisteja kulissiksi tarvita. Exkursio esim Kustavin venesatamaan. Kyllä veneilijöitä tulisi vaikka hurumyky, jos hinnoittelu ja palvelut olisi kohdallaan. Maanteitse tuleville lisää parkkipaikkoja sallivalla pysäköintimentaliteetilla. Kehittää "kuivan maan" myynti/tapahtumakohteita. Linja-autoaseman nurkille muutakin nähtävää kuin lama-ajan väliinputoajia. Jakaa pienyrittäjille "starttirahaa" ideoidensa toteuttamisee. ei paperi riitä, pitäis ryhtyä politiikkaan, mutta pienyrittäjän aika ei riitä kaikkeen. Pysäköinti helpommaksi. TORI viihtyisämmäksi! Linja-autoaseman tienoo siistimmäksi! Rajoittaa keskustan liikennettä. Tehdä Kaivokatu viihtyisäksi esim. polkupyöräväylä, viher istutuksia. Parannusta on tapahtunut Naantalin Matkailun osalta (tv-mainokset ym). Kaupungilta toivoisin edes välttävää siivousta katujen osalta, valaistuksesta on puhuttu 2 vuotta, mitään eil ole tapahtunut. Toivottavasti Naantalille ei riitä pelkästään S-markettien pillien tahdissa tanssahtelu, vaan kehitetää esteettistä ympäristöä mitä Naantalista löytyy: vanha kaupunki, puistot ym. eikä kuoleteta toria. Naantali huolehtikoon miljööstä, kauppiaat liikkeistään ja yrityksistään! Uskoisin, että Naantalikin tarvitsee yrittäjiä?! Sitten Särkänsalmen silta: osa asiakkaista ei pääse tulemaan veneineen Naantaliin, koska eivät mahdu sieltä! Huvivenesatamaa on kehitetty ja se toimii suhteeellisen hyvin, mutta sen palvelut eivät ole kaikkien ulottuvilla, joten läppäsilta on ehdoton! Kaupungin kannattaisi myös neuvotella itsensä kanssa siitä, että kaikki mahdolliset Muumilaiset jäisivät ja jättäisivät matkailurahansa naantaliin, eikä heitä kuskattaisi bussilasteittain Turkuun hotelleihin.!!! Tarkoittaa tietenkin sitä, että Naantalin täytyy tehdä itsensä haluttavaksi hotelliyrittäjän tullakseen Naantaliin. Miksi matkailija tulee Naantaliin? kaunis sijainti, Muumit, kylpylä. Toivottavsti Naantali pitää itsensä haluttavana matkailijan ja yrittäjän tulolle. Wlan yhteydet kaupungille, katujen ja jalankulkuteiden päällystys, katuvalaistuksen parantaminen, pankkiautomaatti venesataman lähelle Torin parantaminen ehdottomasti, yrittäjät puhaltamaan samaan hiileen, matkailunedistämiskomitea ratkomaan kaupungin ja yrittäjien asioita. Palkata kaupungin sisälle koordinaattori, joka ottaisi asioihin matkailullisen näkökannan ja olisi samalla yksi henkilö, johon ottaa yhteyttä ->vähentää byrokratiaa. (viime kesänä mm pikkupoika tuli äitinsä kanssa kauppaani ja poika itki, koska ei voinut mennä rannan vessaan, koska haju oli niin kamala. Ja hätä oli tietenkin kova. Onneksi meiltä sai apua! Toiminta on sisäistä kilpailukalastusta. Kilpailijat tulevat ja menevät, tuskin käyttävät Naantalin palveluja Naantali on erittäin hyv ä mtkailukaupunki kesällä, mutta muulloin liian "kuollut". Tosin tänä kesänä tapahtunut viinitapahtuma siirsi kesäkauden loppumista syyskuulle. Toivottavasti eri tapahtumia saadaan lisää kesäkauden ulkopuolelle. Liikenneopasteissa olisi parannettavaa Liikennejärjestelyjä tulisi parantaa Oongelma on parkkitiloissa, ihmiset joutuvat tekemään hankintansa jo ennen Naantalia. Parkkipaikkojen puute! Keskusta on sumppu. jatkaa samaan tapaan kuin ennenkin, asiat on todella hyvin hoidettu. Pienvenesataman asiakkaat kaipaavat kyllä omaa rauhaa, joten Muumimaailman kulkuväylää voisi muutta etteivät veneilijät kärsi. Viimeiset 30 vuotta kaikki on pysynyt samana. Keskustaan tulisi saada lisää yrittäjiä ja liikkeitä. Torielämää pitäisi vilkastuttaa jotenkin. Infraa pitäisi kehittää ja keskusta saada viihtyisämmäksi viheriöillä, kukkasilla ja valaistuksella. Kokonaisuutta kehitettävä keskustassa elämyskaupungiksi. Kävelykatua ei kaivata, se vie asiakkaat, ei kukaan halua kävellä mihinkään. Parkkipaikkojen käyttöä tulisi tehostaa talvella niin että olisi lyhyemmät parkkiajat ja esim. vinoparkit, joihin mahtuu enemmän autoja. Kesällä lisättävä parkkipaikkoja. Työntekijöille omat parkkipaikat keskustaan. Vierasvenesatamaa pitäisi parantaa. Parkkipaikkatilanne on katastrofaalinen. Ei mitään terveisiä, lähtee eläkkeelle vuoden kuluttua.

32 Naantalin karttoja jakeluun! Kaupoissa kysytään matkailutietoa. Parkkipaikoissa aina parannettavaa, parkkipirkot toimivat ahkerasti kesäisin. Markkinointa enemmän! Matkailijoiden infoamista ja mainontaa Kylpylä ja teollisuusranta on kyllä hyvin hoidettu, mutta muista ei välitetä yhtään. Kaskusta on ruma ja se kaipaisi katuvalaistusta ja istutuksia. Kaupunki on päättänyt siirtää keskustan, mutta se on kuolleena syntynyt ajatus. Muutama vuosi sitten kävi konsultti ja nyt tehdään kaikki mitä konsultti ei suositellut tekemään. Kaikki liikkeet eivät edes madu kaavailtuun uuteen keskustaan. Pitäisi olla kunnon viihtyisä keskusta. Toriremonttia ei kannattaisi suunnitella.parantamisehdotuksia on kyllä lähetetty jo vuosikausia, mutta mitään ei tehdä. Kaupungilla ei ole yhteistyöhalukkuutta. Pitäisi laittaa nurkat kuntoon, ympäristö viihtyisäksi. Kadut huonossa kunnossa. Ei ole miettinyt asiaa Ei mitään sanottavaa tähän Parkkipaikkoja lisää. Rantaa pystyisi kehittämään, esim. pieniä erikoispuutikkeja, joista löytyisi kotimaista tarjontaa. Myös kirpputoritoimintaa voisi olla useammin ja niihin voisi kutsua käsityöläisiä. Myydyn tavaran tason tulisi kuitenkin pysyä laadukkaana ( kirpputoritapahtumissa), ei mitään Made in China tavaroita.

33 Liite 2. Pohjoismainen tulo-työllisyysmenetelmä Menomenetelmä Menomenetelmällä saadaan selville matkailijoiden tutkimusalueella kuluttamat rahamäärät matkailijaryhmittäin. Menomenetelmän perustiedot kerätään matkailijahaastatteluiden tai - kyselyiden avulla. Yleisesti käytetty matkailuryhmittely on seuraava: 1. Yöpyvät, majoituspaikkana hotelli tai motelli kesähotelli, retkeilymaja tai matkustajakoti leirintäalue maaseutumatkailukohde sukulaiset tai tuttavat omalla loma-asunnolla yöpyvät 2. Päiväkävijät Tulomenetelmä Tulomenetelmällä selvitetään toimialoittain matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset. Tulomenetelmän tietolähteenä ovat yrityskyselyt. Kun tulo- ja menomenetelmien tulokset ovat lähellä toisiaan, tutkimuksen tulosta voidaan pitää luotettavana. Eniten matkailutuloa saadaan yleisesti ottaen seuraavilta toimialoilta: 1. Vähittäiskauppa 2. Huoltamoala 3. Majoituspalvelut 4. Ravitsemispalvelut 5. Ohjelmapalvelut 6. Henkilökohtaiset palvelut MTT -Prosessikuvaus 1. Kyselyt 2. Tilastokeskuksen toimialatiedot (lkm, liikevaihto,työpaikat) 3. Kyselyn yleistettävyys toimialoihin 4. MTT mallin mukainen laskenta 5. Tarkistus / vertailut muihin MTT tutkimukseen 6. Tulos

34 Käsitteet Tulo- ja menomenetelmässä käytetään seuraavia käsitteitä Välitön matkailumeno: Välitön matkailutulo: Välitön työllisyysvaikutus: matkailijoiden tavaroiden ja palvelusten ostot tutkimusalueella tutkimusalueen yritysten ja toimipaikkojen matkailusta saama liikevaihdon bruttolisäys yritysten ja toimipaikkojen matkailuliikevaihtoa vastaava työllisyys henkilötyövuosina ilmaistuna Välitön palkkatulovaikutus: välitöntä matkailutuloa saavien yritysten ja toimipaikkojen välitöntä työllisyyttä vastaava palkkavaikutus eli maksetut palkat Välillinen matkailutulo: välitöntä matkailutuloa saavien yritysten tavara- ja palveluostojen perusteella syntyvä liikevaihdon lisäys hankkijayrityksissä Välillinen palkkatulovaikutus: välillistä matkailutuloa saavien yritysten välillistä työllisyyttä vastaava palkkavaikutus eli maksetut palkat Johdettu palkkatulovaikutus: johdettu palkkatulovaikutus syntyy kulutuksen (indusoitu) kerroinvaikutuksena maksetuista palkoista Verotulovaikutus: matkailun palkoista johdettu verotulo tutkimusalueen kunnille

35 MTT-malli Matkailijakysely Kotitalouskysely Yrityskysely Matkailijoiden rahankäyttö eri palveluihin Yritysten liikevaihto, Matkailuosuus Välitön matkailumeno toimialoittain Vertailu Luotettavuus Välitön matkailutulo toimialoittain Kunnat Matkailun edistämiseen käytetyt varat Työllisyysvaikutukset Palkkatulovaikutukset Verotulovaikutukset Nettovaikutus Haaga-Perho

36 Liite 3. Kesämökkimäärät Varsinais-Suomessa 7 Vuosi 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Alueet 02 Varsinais-Suomen maakunta 45519 45608 46075 46468 46790 47313 006 Alastaro 254 253 257 265 268 273 017 Askainen 601 583 609 613 613 587 019 Aura 85 85 86 85 86 78 040 Dragsfjärd 2019 2084 2147 2194 2237 2402 073 Halikko 698 684 686 689 696 663 101 Houtskari 837 872 887 898 902 941 150 Iniö 466 453 453 476 479 539 202 Kaarina 400 389 379 374 372 372 243 Kemiö 1327 1339 1346 1347 1378 1413 252 Kiikala 780 780 792 796 795 789 259 Kisko 1463 1411 1421 1437 1451 1451 279 Korppoo 1466 1410 1459 1485 1507 1667 284 Koski Tl 267 258 257 261 260 255 304 Kustavi 2691 2725 2735 2762 2790 2841 308 Kuusjoki 165 163 161 161 162 160 400 Laitila 1162 1165 1176 1183 1228 1221 419 Lemu 218 211 212 214 216 215 423 Lieto 155 167 165 167 167 160 430 Loimaa 410 395 393 391 387 366 480 Marttila 170 225 245 250 247 233 481 Masku 328 331 333 333 333 327 482 Mellilä 96 88 86 86 84 81 485 Merimasku 880 869 876 876 886 881 490 Mietoinen 298 312 311 263 262 247 501 Muurla 267 265 266 267 270 261 503 Mynämäki 645 706 702 747 744 709 529 Naantali 489 469 463 460 462 455 533 Nauvo 2078 2077 2107 2174 2195 2269 538 Nousiainen 262 267 266 269 271 266 561 Oripää 84 87 93 94 96 94 577 Paimio 322 335 333 330 325 317 573 Parainen 2697 2689 2756 2787 2771 2828 586 Perniö 965 1006 1014 1011 1013 1026 587 Pertteli 501 488 487 490 495 492 602 Piikkiö 508 486 483 486 486 486 631 Pyhäranta 952 975 982 964 962 961 636 Pöytyä 271 266 269 274 274 259 680 Raisio 59 63 64 65 66 65 704 Rusko 43 49 49 47 46 44 705 Rymättylä 2126 2094 2130 2159 2176 2143 734 Salo 73 69 70 70 69 62 738 Sauvo 1253 1305 1312 1322 1334 1344 761 Somero 2024 2066 2108 2109 2117 2109 7 Tilastokeskus, Kesämökit