RANNIKON PUOLUSTAJA RtUY:n tiedonantolehti Joulukuu 1957 ETEENPÄIN Rannikkotykistön Upseeriyhdistys on 25-vuotisen toimintansa aikana kamppaillut erään aselajin luonteesta johtuvan vaikeuden kanssa. Yhdistyksemme jäsenten keskinäinen kanssakäyminen on ollut vaikeasti järjestettävissä heidän asuessaan hajallaan Suomenlahden rantamilla. Siksipä on vuosikokous jäänyt jäsenten ainoaksi yhteiseksi tilaisuudeksi. Huomattava osa kokouspaikkakunnatta kaukana asuvista ei silloinkaan palvelus- tai taloudellisten esteiden takia ole voinut osallistua kokoukseen. Yhdistyksen toiminta on siten jäänyt lähinnä johtokunnan asiaksi, joka yhteysupseereille lähettämillään kiertokirjeillä on tiedoittanut yhdistyksen toiminnasta. Tunnustettu tosiasia on, että moni jäsen on yhdistyksen olemassaolon ja siihen kuulumisensa todennut vain vuosittain kannetun jäsenmaksun yhteydessä. Poistaakseen tämän epäkohdan on johtokunnassa perusteellisesti pohdittu nyt käsissämme olevan lehtisen julkaisemista. Sen tarkoituksena on olla nykyisten ja entisten jäsentensä samoin kuin muittenkin rannikkotykistössä palvelevien tai palvelleitten niin reservin upseereiden kuin kanta-aliupseereittenkin yhdyssiteenä. Lehden tilaaja- ja lukijapiirin toivotaan siis mahdollisimman laajaksi siinä uskossa, että vakinaisessa palveluksessa olevien lisäksi nimenomaan vanhempi polvi haluaa jatkuvastikin seurata vanhan aselajinsa oloja ja kehitystä sekä ainakin tätä lehtistä tilaamalla tukea rientojamme. Vaikka lehtisemme ei aluksi olekaan näitä painosivuja suurempi on pyrkimyksemme saada sen sisältö sellaiseksi, että se kiinnostaa kaikkia nykyisiä ja entisiä rt:n "tykkimiehiä". Se tulisi olemaan rt:n toimintaa seuraava uutislehti, josta lukijat saisivat tietää tapahtumista oman saarensa tai toimi paikkansa ulkopuolelta. Ammattia koskevat kirjoitukset ovat tietysti aina tervetulleita lehden toimitukseen. Lisäksi toivotaan elonmerkkejä myös siviiliin siirtyneiltä jäseniltä. Heidän tukeensahan lehden tulevaisuus suurelta osalta perustuu. Lehtisen tarkoituksena on lähteä rakentamaan kiinteämpää kosketusta ja yhteyttä rannikkotykistössä palvelevien ja palvelleitten kanssa ja tässä mielessä toivomme yrityksellemme myötätuulta ja lukijoiden piirissä myönteistä suhtautumista.
Mikä on "rt:n hautausapurengas" ja miten se toimii Pian Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen perustamisen jälkeen todettiin, että upseeritoverien yllättävän kuolemantapauksen sattuessa joutui perhe usein vaikeuksiin hautajaiskulujen ym takia. Vaikka henkivakuutus olisi asianomaisella ollutkin, ei raha ollut heti käytettävissä. Sen vuoksi oli apu alkuvaikeuksissa tarpeen. Ennen talvisotaa RtUY:n varoista annettiin omaisille pienehkö summa yhdistyksen tulo- ja menoarvion puitteissa. Jatkosodan jälkeen heräsi ajatus laajentaa palvelustoverien tuki käsittämään koko rannikkotykistön kantahenkilöstön piirin. Tätä varten laadittiin eräänlainen sitoumus järjestelmä, ts "rt:n hautausapurenkaaseen" liittyvät sitoutuivat kuolemantapauksen sattuessa maksamaan mk 100:, joka perittiin jälkikäteen. Perimisen suoritti RtUY:n taloudenhoitaja. Omaisille suoritettiin RtUY:n varoista heti noin 2/3 koko keräyksen summasta. Järjestelmä toimi tässä muodossa muutamia vuosia. Kun sitoumuksen tehneitä oli 400 500, kertyi keräyksessä 40.000: 50.000:. Käytäntö osoitti, että hautausapurengas oli tarpeellinen. Sitoumusten määrä kasvoi jatkuvasti nousten v 1955 lopussa 570:een. Järjestelmän tarkistamista ja toiminnan jatkuvuuden "sääntömäräiseksi" saattamista varten vahvistettiin sille johtosääntö RtUY:n vuosikokouksesa 8. 12. 55 tehdyn päätöksen mukaan. Johtosäännöstä antoivat puoltavan lausunnon rt-joukko-osastojen alipäällystökerhot. Hautausapurenkaaseen ovat oikeutettuja liiittymään 45 v nuoremmat RtUY:n jäsenet rt-aselajissa palvelevat viran- ja toimenhaltijat sekä ylimääräiset toimenhaltijat aikaisemmin (ennen v 1956) sitoumuksen tehneet. Hautausapurenkaaseen voi kuulua edelleen eläkkeelle siirtyvä ja se, joka on kuulunut renkaaseen 10 v ja tämän jälkeen siirtyy toiseen aselajiin tai eroaa palveluksesta. Ennakkosuorituksen rahoittamista varten lainaa kukin renkaan jäsen mk 200:, joka Tämä RANNIKON PUOLUSTAJAN numero on pyritty saamaan kaikkien lehdestä kiinnostuneiden luettavaksi. Ensi vuonna on tavoitteena neljä samanlaista tiedonantolehteä. Edessä on aselajin 40-vuotispäivä 12. 5. 58 ja RtUY:n 25-vuotisjuhla 5. 12. 58. Lehden kustannukset tullaan osittain suorittamaan yhdistyksen varoin, osittain joudutaan turvautumaan tilausmaksuun. Vakinaisessa palveluksessa olevien upseereiden ja aliupseereiden tilaukset keräävät yhteysupseerit. Reservissä olevia jäseniä, jotka haluavat lehden ensi vuonna, pyydetään lähettämään osoitteensa ja tilausmaksun 100 mk yhdistyksen postisiirtotilille N:o 6514 1. 2. 58 mennessä. OMAN ASELAJIN HISTORIA TEKEILLÄ RtUY:n toimesta on vuodesta 1954 valmisteltu omaa historiateosta. Julkaisujaoston johtajana on ollut eversti K Mikola apunaan kapt R Hyvärinen. Kirjoittajina esiintyvät monet rt-joukko-osastojen entiset ja nykyiset komentajat. Teoksen viimeistelytyön suorittaa maj Y Pohjanvirta. Kirjan on laskettu valmistuvan yhdistyksen 25-vuotisjuhliin mennessä. on sama kuin nykyinen maksu kultakin kuolemantapaukselta. Heti maksetaan omaisille 90 %. Hautausapurenkaan hallinnon hoitaa RtUY:n johtokunta. Tilintarkastukseen osallistuu alipäällystön edustaja, jonka SlRtR:n Alipäällystökerho nimeä. Omaisille voidaan nykyään suorittaa jonkun verran yli 100.000: -, joka jää bruttosummasta perimiskustannusten tultua vähennetyksi. Jäsenmäärä on nykyään 600, josta päällystöä 33 %, alipäällystöä 53 % ja siviilitoimenhaltijoita 14 %. Täten RtUY hoitaa hautausapurenkaan. jossa sen jäseniä on vain n kolmasosa. Kuolemantapauksia on vuosittain sattunut 4 6, joten noin 1000: vuosimaksulla on ollut voimassa tavallaan 100.000 markan riskivakuutus. Todettakoon vielä lopuksi, että kysymyksessä on vain keskinäiseen sopimukseen perustuva huoltoraha, joka maksetaan sitoumuksen tekijän määräämälle henkilölle. Käytännölliset perimistoimenpiteet hoitaa RtUY maksutta, sillä se katsoo tämän toiminan olevan erään tavan työskennellä aselajissaan palvelevien hyväksi. SUOMENLINNAN TYKISTÖRYKMENTTI Enää eivät Isosaaren tykkimiehet nuku kirkon parvella niin kuin aikaisemmin. Kuluneena syksynä valmistui saaren keskiosaan komea kasarmi, johon lokakuun vaihteessa voitiin muuttaa taloksi. Uusi kasarmirakennus on tilavuudeltaan 17 000 m 3. Se sisältää nykyaikaiset majoitustilat yli kahdellesadalle miehelle. Kaikki miehet pystytään myöskin yhfaikaa sijoittamaan luokkiin oppitunnille. Erikoisen kiitoksen ansaitsee hyvä voimistelusali, joka on linnakkeella jatkuvassa käytössä. Kasarmin pohjakerroksessa on runsaat tilat varattu erilaisia varastoja varten. Myöskin sotilaskoti on päässyt saman katon alle. RHSY on varojaan säästämättä pyrkinyt luomaan uuden "pesän" sisustuksen viihtyisäksi. Kasarmin on rakennuttanut PlM:n rakennusosasto työllisyysvarojen turvin. Kiitollisena muistavat isosaarelaiset kaikkia niitä henkilöitä, jotka ovat olleet mukana hankkeen toteuttamisessa. Seuraava tavoite Isosaaren osalta on kantahenkilökunnan asunnon rakentaminen ja urheilukentän kunnostaminen. Mainittakoon, että kasarmin rakennustöiden aikana on omin voimin laajennettu kiv. ampumarata 20 paikkaa käsittäväksi. SUOMEN MARSALKKA MANNERHEIMIN MUOTOKUVA SUOMENLINNAN UPSEERIKERHOLLA. 28. 1. 57 paljastettiin Suomenlinnan Upseerikerholla Suomen Marsalkka Mannerheimin muotokuva, jonka on maalannut taiteilija G Baer. Suomenlinnan upseeristo pyytää saada näin esittää kiitoksensa arvokkaan maalauksen lahjoittajalle, joka on halunnut pysyä tuntemattomana. Rannikkopataljoonan reservrjpseereiden ammunnat suoritettiin tänä syksynä Porkkalassa Hevonniemen alueella. Ammuntoja oli seuraamassa mm Puolustusvoimain komentaja jalkaväenkenraali Heiskanen, joka lausui olevansa tyytyväinen pataljoonan suoritukseen. TURUN RYKMENTTI RANNIKKO- RANNIKKOTYKISTÖ- Rykmentin komentaja eversti Väinö Karvinen täytti 27. 11. 57 50 vuotta. UTÖ SAARISTOMEREN KAUKAINEN "HELMI" Reippaassa meren hengessä suorittavat poikamme palveluaan kaukaisella Itämeren vartiopaikallaan Utössä. Arvata saattaa, että täällä tunnemme myrskyjen pauhun ja meren kuoppaiset tiet paremmin kuin kukaan maakravuista. Eikä tosiaan ollut turhaa puhetta tuo tunnettu varoitus, että "jos Utöön menet, ota kiviä taskuusi". Niin, muistatkos vain senkin 12 "pallia" se oli poikaa se, kun lipputankokin lensi pystyssä toiselle pihalle. Kesäisin taas emme pelkää laisinkaan auringon paahtavaa hellettä harvoin etsimme suojaa Utöön vehmaiden puiden varjosta. Emme myöskään pelkää satamassamme lekottelevien purjeveneiden purjehtijatyttöjä. Mutta se toissa talvi vasta oli mukava. Laivatkin pysähtyivät pitkäksi ajaksi tähän viereemme ja iltaisin valoineen harhauttivat meitä niin onnnistuneesti, että joku jo taisi luulla oltavan Hesan esikaupungissa. Lentokoneet pitivät yllä tuollaista "epäsotilaallista" ilmasiltaa tuoden uutisia suuresta pahasta maailmasta. Mutta mikäs meidän, sen kun pistimme poskeemme kaikkeen kelvollista Itämeren suolasilakkaa. Mutta toivokaamme, että tuleva talvi ainakin tällä leveysasteella suorittaa nopeatahtisen ohimarssin kaikkien yhteiseksi iloksi ja kevät saapuu pian saarellemme. Kiertopalkinto tulenjohtajille rvkmentin Turun Reserviupseerikerho ja Vakka-Suomsn Rsserviupseerikerho vierailivat keväällä runsaslukuisina rykmentin leirillä ammuntoja seuraamassa ja olivat tyytyväisiä näkemäänsä. Kiitollisuutensa osoitukseksi ja tulenjohtajien kiihoittamiseksi yhä parempiin suorituksiin vieraat lahjoittivat rykmentille komean palkinnon kilpailtavaksi tulenjohtajien kesken. 2 3
VAASAN S-VUOTIAS Kokemukset käydyn sodan perusteella osoittivat moottoroidun rannikkotykistön tarpeellisuuden. Uuden aselajin kehittämisen ja järjestelyn johti MerivE ja käytännölliset kokeilut tapahtuivat RT 2:n alueella. Edellä olevan työn näkyvänä tuloksena oli Puolustusvoimain uudelleen järjestelyn yhteydessä 1. 12. 1952 1. ErRtPston ja RT 2:n yhteyteen MtRtPtrin perustamiset. Näiden yksiköiden tehtäväksi tuli kouluttaa henkilökuntaa moottoroituun rannikkotykistöön sekä jatkaa alullepantua uuden aselajin kehitystä. Uuden joukko-osaston 1. ErRtPston komentajaksi määrättiin e vi K Koski ja sijoituspaikaksi tuli toistaiseksi Suomenlinna. 1. 1. 1957 määrättiin joukko-osastolle sen nykyinen nimi Vaasan Rannikkopatteristo. Evl K Koski alkoi muodostaa joukko-osastolle johtoporrasta ja järjestellä tulevaan sijoituspaikkaan liittyviä asioita. Esikunta muodostui vuosien 1952 ja 1953 vaihteessa seuraavaksi: Komentaja Tsto I (adjutantti) Tsto II (koul ja järj) Tsto III (tekn) Tsto IV (huolto) Tsto V (viesti) evl K Koski ltn J Väisänen maj E Rautaheimo kapt G Björklund V Anttila L Gottberg Viisvuotiskaudella on joukko-osaston johtoportaassa tapahtunut joitakin henkilövaihdoksia. Tsto I tehtäviä on hoitanut ltn V Vesterinen ja tsto III:n päällikkönä on ollut kapt G Björklundin jälkeen kapt V Lummela. Tsto IV :n ensimmäinen päällikkö kapt V Anttila luovutti eläkeikään tultuaan tehtävänsä v 1956 kapt B Torstilalle. Hänen siirryttyään Huoltokouluun otti huoltopäällikön tehtävät vastaan kapt E Voima. Viestiupseerin tehtäviä ovat kapt L Gottbergin lisäksi hoitaneet kapt Y Vainio ja nykyään ltn L Vehmas. Perusyksiköiden päällikköinä ovat olleet seuraavat henkilöt: Kapt I Oula, kapt L Rannisto ja ylil E Seppä sekä aliupseerikoulun johtajina kapt A Hukari, kapt L Rannisto ja kapt S Leijala. Suomenlinna sijoituspaikkana on pakoittanut joukko-osaston koulutustavoitteiden saavuttamiseksi suorittamaan vuosittaiset harjoituksensa muualla erilaisten harjoitusleirien yhteydessä. Tavallisimmat leiripaikat ovat olleet Santahamina, Vessölandet, Rovajärvi ja viime vuosina Porkkala. 10. 7. 1957 joukko-osaston ensimmäinen komentaja evl K Koski siirtyi siviilielämän palvelukseen luovuttaen tehtävänsä maj E Rautaheimolle, joka luovutti patteriston 12. 9. 1957 uudelle komentajalle evl V Vuorelalle. Joukko-osasto on viisivuotiskaudellaan pyrkinyt kaikin voimin kehittämään uutta aselajia niin teknillisessä kuin koulutuksellisessakin mielessä. Maininnan arvoisia ovat mm keskiöperävaunujen alalla tapahtuneet kokeilut ja käytäntöön perustuvat uudistukset. Suuren työn ja järjestelyn on aiheuttanut Rovajärven leirialueen suunnittelu ja rakennustyöt. Sijoituspaikasta johtuvat vaikeudet on koetettu kaikin tavoin voittaa, joskin se monastikin on aiheuttanut koulutuksellisesti ajan hukkaa sekä ylimääräisiä järjestelyjä. KOMENTAJIEN VAIHTO VAASAN SSA 12. 9. 57 suoritettiin patteristossa komentajien vaihto. Tätä varten oli henkilökunta järjestänyt luovutus- ja vastaanottokatselmukseen Suomenlinnan kirkkokentälle klo 13.00. Komentajien saapuessa ilmoitti kapteeni E Voima joukot komentajan sijaisena toimineelle majuri E Rautaheimolle. Tämän jälkeen uusi komentaja everstiluutnantti V Vuorela yhdessä majuri E Rautaheimon kanssa suoritti patteriston katselmuksen. Maj E Rautaheimo tiedoitti komentajan tehtävien luovutuksesta, jonka jälkeen evl Vuorela esitti tervehdyksensä, mainiten mm, että hänellä oli jo elokuussa ollut tilaisuus tutustua patteriston vanhemman ikäluokan suorituksiin Rovajärven tykistöampumaleirillä. Luovutustilaisuus päättyi patteriston suorittamaan ohimarssiin. Klo 14.00 olivat päällystö ja alipäällystö yhdessä järjestäneet Suomenlinnan upseerikerholle pston entisen komentajan everstiluutnatti K Kosken ja entisen huoltopäällikön kapteeni B Torstilan lähtökahvitilaisuuden. Samalla tämä tilaisuus oli tarkoitettu tulisijaiskahviksi heidän seuraajilleen. Tilaisuudessa pitämässään puheessa evl Koski kuvaili patteriston toimintaa sen perustamisesta lähtien sekä niitä vaikeuksia, joita uudella joukko-osastolla oli ollut sen alkuvaiheissa. Hän totesi, että kaikki vaikeudet oli suurin piirtein voitettu uutteralla työllä ja etenkin kantahenkilökunnalle runsaita kokemuksia antaneella, joskin raskaaltakin tuntuneella palveluksella. Lopuksi hän kiitti henkilökuntaa alaisuudessaan suoritetusta työstä toivoen sille intoa toimia edelleenkin tehokkaasti moottoroidun rannikkotykistön hyväksi. Lähtijöitä oli muistettu pienillä lahjoilla. Kotkan RPstolla menestystä 1956 meriammunnoissa Vuonna 1956 veivät kotkalaiset haltuunsa Karhulan maljan, joka annetaan parhaalle patteristolle. Sen lisäksi Rankin linnake voitti parhaan yksikön palkinnnon ja tykistökenraali Nenosen palkinnon parhaana raskaana patterina. Tampellan palkinto parhaalle mt patterille joutui vuodeksi Jan- VaaRPsto ja MtRtPtri/TurRtR Rovajärven tykistöleirillä 1957 Moottoroitu rannikkotykistö on osallistunut kenttätykistön kesäleiriharjoituksiin Rovajärvellä vuodesta 1951 lähtien, lukuun ottamatta vuotta 1956. Ensimmäisinä vuosina -51 ja -52 osallistui sinne vain yksi patteri, mutta uudelleenjärjestelyjen ja moottoroidun rannikkotykistöjoukko-osaston perustamisen jälkeen on siellä voitu toimia pston puitteissa. Meripuolustuksen tarkastajan käskystä muodostivat VaaRPsto ja MtRtPtri/TurRtR harjoituspatteriston ja osallistuivat leirille ajalla 18 30. 8. 1957. MtRt leirin valvojana toimi II/ TurRtR:n komentaja evl P Cederberg ja harjoituspatteriston komentajana kapt V Lummela VaaRPsto:sta. Tämän lisäksi osallistuivat leirille Merisotakoulun vänrikkioppijakson 6 oppilasupseeria, jotka oli sijoitettu eri johtajatehtäviin. Leirialueena oli entinen Jokilammet alue, jossa rakennustyöt olivat jo siinä vaiheessa, että koko henkilökunta varusmiehet ml voitiin majoittaa sisämajoitukseen. Leiriaika oli jaettu kahteen vaiheeseen. 18 24. 8. 57 välisenä aikana pidettiin harjpston omat harjoitukset, sekä suoritettiin niihin liittyneet ammunnat. Toinen vaihe 25 29. 8. 57 käsitti sota- ja ampumaharjoitusjakson. Harjoituksen tarkoituksena oli patteristojen kouluttaminen toimimaan tykistöryhminä ja muina tykistön osina yhteistoiminnassa jalkaväen ja muiden aselajien kanssa. Mainittakoon, että psto toimi tällä leirillä vain yhtä keskiötä käyttäen, johtuen pienestä varusmiesvahvuudesta. Asiaan saataneen tulevaisuudessa parannus, jos kiinteästä rannikkotykistöstä komennetaan henkilöstöä täydennykseksi ko leirille. Viihdytystoiminnan puolelta mainittakoon MtRtPtri/TurRtR:n mukana tuoma RSHY:n sotilaskoti, jonka sisaret vaivojaan säästämättä huolehtivat henkilöstön virvoke- ja tupakkatarpeista. Tekipä sotilaskoti sateesta ym vaikeuksista huolimatta matkoja maastoon sotaja ampumaharjoitusvaih?en aikana. Erikoismaininnan ansaitsee Pyhätunturille järjestetty retki, jolle kaikki halukkaat saivat osallistua. Tyydyttävästä polttoainskiintiöstä johtuen lomautettiin varusmiehiä aina Rovaniemelle saakka. Rovajärven leiriä voidaan pitää onnistuneena ja runsaasti kokemuksia antaneena, kuten Meripuolustuksen tarkastaja kenrm M Miettinen mainitsi leirin päättäjäiskah vi tilaisuudessa. hualle, RSHY:n palkinto parhaalle kevyelle ptrille taas Kuuskaj askarin linnakkeelle. Upseeritulenjohtajien kilpailun voitti ylil Pajunen Kotkasta ja aliupseeri/tulenjohtajien kilpailun vääp Korhonen Hangosta. Tämän vuoden kilpailua johtaa Hangon Rannikkopatteristo, mutta syysammunnat voivat vielä muuttaa järjestystä. 4 5
HANGON RAKENTAA örö. Saaren uudisrakenteisiin ja entisten rakennusten korjauksiin on myönnetty tänä vuonna työllisyysvaroja yht 72 mmk. Tällä rahamäärällä on saatu valmiiksi tai on aivan viimeistelyvaiheessa seuraavat työkohteet: JrPtrin kasarmi täysin modernisoitu ja varustettu kaikilla nykyajan mukavuuksilla. JrPtrin keittiö ja ruokala samoin kuin edellä. Keittiö koneisto ja muut laitteet uusittu. Lämpökeskus ja miehistösauna uudisrakenteena tiilestä. Lämpökeskus lämmittää koko jrptrin rakennuskompleksin. Sairastupa ja lääk au:n asunto. Täydellinen modernisointi ja varaustaminen nykyajan mukavuuksilla. Toimisto ja oppisalirakennus. Entinen asuinrakennus on muutettu sisältämään toimistot, puhelinkeskuksen, kouluttajien huoneen ja luokkahuoneen. Mukavuudet ovat. Keittiöhenkilökunnan asuintaloksi on uudistettu entinen toimistorakennus. Ei mukavuuksia. Pumppuasema, porakaivo ja pintakaivo uudisrakenteina, jotka antavat paineveden uudisrakenteisiin ja useisiin vanhoihin rakennuksiin. Kantahenkilökunnan asuinrakennus, jonka yhteydessä sauna, pyykkitupa, kuivaushuone, mankeli ja lämpökeskus, uudisrakenne. Asunnot ovat 72 m 2 suuruisia, lisäksi vuokrattomana tilana n 25 m 2 askarteluhuone, ns selveig-tyyppisiä, kaikilla mukavuuksilla varustettuja. Viemäriverkosto kahdelta alueelta mereen. Varastorakennus- ja laiturikorjauksia. Kansakouluneuv ottelut ovat suotuisassa vaiheessa. Rakennustöihin päästäneen ensi talvena ja koulu voitanee avata syksyllä 1958. Russarö. Sauna saanut veden porakaivosta. Mankeli saatu. KESÄLEIRIUUTISIA HanRPston kaistalla pidettiin rannikkojoukkojen kesäleiri 8 19. 6. 1957. Senjälkeen kun pstossa oli kuukauden päivät pelätty suuren leirin järjestelyä ja suurta sekaannusta, suoritettu valmisteluja ja ennakolta ehkäiseviä toimenpiteitä, alkoivat rannikkojoukot 7. 6 kokoontua Hankoniemen äärelle. Pelättyä hämminkiä ei tullut, mutta joukkoja sitä enempi. Tuli Kotkasta ja Turusta ja tuli siltä väliltä, tuli Lappohjan kautta junilla ja autoilla, tuli meriteitä Porkkalalla ja Pansiolla. Muodostettiin psto Paavilainen, joka levittäytyi Klobbskäristä (liki Jussarötä) Porskäriin (lähellä Russarötä) sekä mv-komppania Rannisto, jonka valvonta-alue ulottui Jussaröstä öröön. Psto Paavilaista johdettiin Hästö Busöstä käsin, jossa myös toimi täystyöllinen EPtri Hakulinen. Patteriston voimaa edustivat ptri Koskikuura Hästö Busössä, ptri Oula Storlandetissa, ptri Seppä luonnonkauniissa Mellanholmissa, tj-asema Rönkkönen Klobbskärissä, tj-asema Lahdenranta Porskärissä ja maatjue Vehmas Lappohjassa. Pstolle kuului myös määrävahvuinen merikuljetus joukkue Hein, joka mahtui hyvin Hästö Busöön laituriin, kun puolet aluksista oli ajossa. Laivasto oli ystävällisesti lupautunut viholliseksi ja muodostikin sellaisen invaasiomuodostelman, että tykistöllä tähtäyspisteitä riitti. Yleensä suhteet viholliseen saatiin säilymään verraten toverillisina. Niinpä vihollinen esitteli Vasama-aluksensa puolustajalle ja puolustaja vastavuoroisesti osoitti aluksia vihollisen käyttöön vaativaa maihinnoususotatointa varten. Leirin ohjelma, opit ja erheet on julkaistu yksityiskohtaisesti Merip-osaston kertomuksissa, siksi vilautettakoon tässä enää vain muutamia sosiaalisia näkemyksiä: Joustavaa organisoimiskykyä osoitti RSHY teltalta teltalle palvelullaan. Uloimpienkaan elimien ei tarvinnut elää ainoastaan pston vajavaisista käskyistä, sillä sotilaskotivene pannuineen kiersi aina. Puhumattakaan pääpaikasta, missä kahdenkannettava pannu oli jatkuvasti kuumana. Urheiluhengen ilmentymänä mainittakoon lentopallo-ottelu. Siihen osallistui TurRtR, SIRtR, VaaRPsto, KotRPsto, HanRPsto ja yksi pillastunut hevonen. Ottelun voitti KOTKAN Henkilöasiat pattereiden päälliköt ja vääpelit ovat tänä vuonna vaihtuneet: Kirkonmaassa ovat nykyisin kapt L Rannisto ja yliv V Typpö sekä Rankissa ylil P. Aulaskari ja ylik E. Nykänen. samalla on henkilökunta varsinkin Rankissa nuorentunut, siellä on päällystön ja alipäällystön tämänhetkinen keski-ikä vajaat 27 vuotta. Koulutus ja ammunnat Koulutus on nykyisin Rankin keskeneräisten rakennustöiden vuoksi keskitetty Kirkonmaahan. kesän rsptriammunnat sujuivat tyydyttävästi, joskaan eivät olleet samaa luokkaa kuin viime vuonna, jolloin patteristo "räjäytti pankin". 3. D:n kantahenkilökunnan ampumamestaruuskilpailuissa voitti patteriston joukkue pistoolikoulun tuloksella 268,83. Rakennustoiminta Viime vuosina valmistuneista rakennustöistä, jotka on pääasiassa suoritettu työllisyysvaroilla mainittakoon - Kirkonmaan kasarmi (valmistui kesällä -57) KotRPsto, jonka virkeys parani sitä mukaan kuin hankolaiset väsyivät. Iltalomautus Hankoon saatiin järjestymään aina Klobbskäriä myöten hyvän merenkulkusään vallitessa. SO:n virheellistä tulkintaa ei lomalla esiintynyt. Puheenaolevassa leiriharjoituksessa kokeiltiin tiettävästi ensimmäistä kertaa sisäänlämpiävää komentopaikkaa. Sikäli kuin pston komentoportaan toiminnassa oli huomattavissa vajavaisuuksia, vetosivat asianomaiset siihen että komentopaikka oli liian täynnä joko savua tahi harjoituksen johtoa. Kokemusrikkaan kymmenpäiväisen jälkeen evakoitiin leiri ra-sijoituspaikoilleen. Joskin perustaminen oli tapahtunut suurella innolla ja palvelushalulla, ilmenivät nämä vielä korostetummin leirin purkamisessa. Ja kuvittelen, että se HanRPston virkakunta, joka jäi Hästö Busöön sekaisten varastojensa keskelle leirijoukkojen lähtiessä, ei ollut vallan varma kuka sodan hävisi. Rankin asuinrakennus (4 perhettä, kaikki mukavuudet) Kirkonmaan, Kyminlinnan ja Rankin saunat Korjauspajan täyskorjaus, jolloin vanhasta jätettiin vain ulkoseinät jälelle lisäksi on molemmilta linnakkeilta purettu radat ja Kirkonmaahan rakennettu maantietä 7 km. Kirkonmaan kasarmi on ensimmäinen Suomessa, jossa saman katon alla on kaikki majoitukseen ja huoltoon tarvittavat tilat. Niinpä se sisältää majoitustilat 180 varusmiehelle (yksinkertaiset vuoteet) ruokalan, sotilaskodin, voimistelusalin, elokuva- ja luentosalin, sairaalan, sääaseman, autotallin, runsaat varastotilat ja toimistot lisäksi perheasunnon (vääpeli) sekä asuntotilat keittiö- ja sotilaskotihenkilökunnalle ja tilapäisvieraille. Keittiöstä mainittakoon, että siellä on mm 4 jäähdytyskaappia, talouskone, tiskikone, muonahissi ym nykyaikaisuuksia Lisäksi patteristossa on rakenteilla tai suunnitteilla tämän talven ohjelmassa Rankin kasarmi, valmistui v. -58 Kirkonmaan asuinrakennukset (12 perhettä) Kyminlinnaan sairaala (korjaus vanhaan rakennukseen) Liikenneyhteydet nykyisin on kummaltakin linnakkeelta avovesikautena 2 päivittäistä vuoroa Kotkaan, talvella yksi talviliikenteestä huolehtivat kelirikkoalus "Pyhtää" sekä lumikiitäjä, jotka hyvin voivat ajaa vierekkäin samanvahvuisen jään särkyessä edellisen voimin ja taas kestäen hyvin lumikiitäjän painon Kirkonmaan sisäinen liikenne on pitkälle moottoroitu, siellä on 7 valtion tai kantahenkilökunnan omistamaa autoa, moottoripyörää ja mopedia. Perinteet patteristo otti virallisesti vastaan vuosipäivänään 9. 7. 57 ev Lyytiseltä RT 2:n perinteet. Tällöin ev Lyytinen myös lupasi lahjoittaa pstolle rintakuvansa. 6
S I LT A J A SATAMA OY RAKENNUS- JA INSINÖÖRITOIMISTO HELSINKI, KOSKELANTIE 9. Puh. 79 03 66 (VAIHDE) MERISOTAKOULU Merisotakoulussa on paraillaan käynnissä Meripuolustuksen kapteenikurssi 9, 28. Merikadettikurssi ja Kanta-aliupseerien Peruskurssi 32. II jakso. Koulun vuosipäivänä 18. 10. 57 päättyi Meripuolustuksen upseerikurssi 32. Vuosipäivänä kokoontui koulu Augustin Ehrensvärdin haudalle, jossa Merivoimien komentaja suoritti katselmuksen. Päiväjuhlan aikana jaettiin todistukset ja palkinnot kurssin parhaille oppilaille. Samassa tilaisuudessa luovutti amiraali Rahola Merisotakoululle Laivaston muistoristin. Rannikkojoukkojen muistoristin on koulu jo aikaisemmin saanut. Koulun johtaja ev Aaltonen ylensi kädet - tialikersanteiksi kad Loikkasen ja Väyrysen. Upseerikurssin primus oli opp Niska laiv linjalta, rt linjojen paras oppilas oli opp Taubert. JÄLKIKASVUA Kadettikoulussa 1. 11. 57 alkaneella 29. Merikadettikursilla ovat oppilaina kadetit E Ö Ahtikari, I S I Alanne, K I Blomgren, K A Friberg, H M Iivonen, V V Kartunen, H J Kavela, O E Kinnunen, K J Läntinen, M E Meuronen, T A Mäkinen, J A Niska, J K Pajala,, K I J Rantanen, J S K Reinivuo, T S Sario, J O Simola, O O Tuomi, M O Bruun, P O H ikkilä, H Kokkala ja U A Tirronen. Kymmenen kadsttia on ilmoittanut haluavansa jatkaa rt-linjalla Msrisotakoulussa. EtU :n tiedonan!cl:hti N:o 1 joulukuu 1957 Toimitus kapt P. Silvast MeriSK Suomsnlinna Koulun leirit Pirttisaaren linnakkeella Vuodesta 1954 alkaen on koulu pitänyt leiriharjoituksensa luonnonkauniissa Pirttisaaressa. Se sijaitsee Porvoonlahden suulla Emäsalon ja Onaksen eteläpuolella kahden tunnin matkan päässä pääkaupungista. Suomenlinnan Rannikkotykistörykmentti on luovuttanut koulun käyttöön sodan aikana rakennetun linnakkeen linnoituslaitteet ja majoituspaikat, joita on leirien aikana pyritty kohentamaan. Jo nykyisellään pystytään lähes koko henkilöstö majoittamaan parakkeihin. Myöskin kovapanosammunnat voidaan Pirttisaaressa suorittaa. Saari lähialueineen tarjoaa hyvät mahdollisuudet laivasto- ja rt-linjojen yhteisharjoituksiin. Pienistä hankaluuksista huolimatta on saaren kalastajaväestö suhtautunut ymmärtämyksellä koulun leiriharjoituksiin. Suurta apua on ollut myöskin merivartioasemasta, joka on aina ollut valmis yhteistoimintaan Merisotakoulun leirijoukkojen kanssa. Vuonna 1956 aloitettiin saaressa uuden laiturin rakentaminen PlM:n rakennuskonttorin toimesta. Omin voimin on suoritettu monia tien korjauksia, onpa kokonaan uusiakin teitä rakennettu. Vuonna 1957 eläkkeelle siirtyneet SIRtR: maj O K Airola, maj P Karela vääp Y J Mansikkamäki ja vääp T A Kaasinen TurRtR: ylil E Nykänen VaaRPsto: vääp J A Airikka HanRPsto: vääp J E Holmström KotRPsto: kapt N Kosma, ylil E. Mäkeläinen ja pursim A. Mustonen MeriSK: vääp E J. Mäkiniemi Helsinki 1958. Maalaiskuntien Liiton Kirjapaino.